Täysistunnon pöytäkirja 112/2001 vp

PTK 112/2001 vp

112. KESKIVIIKKONA 10. LOKAKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

16) Laki tupakkaverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon muuttamisesta

 

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä lakialoitteessa ehdotetaan tupakan verotuksen korottamista. Lakialoite liittyy kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. Aloitteella tavoitellaan sekä verotulojen lisäystä että tupakan aiheuttamien kansanterveydellisten haittojen vähentämistä.

Suomessa tupakoi päivittäin Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan miehistä 27 prosenttia ja naisista 20 prosenttia. Mutta kun tarkastellaan nuorempia ikäryhmiä, siellä naisten tupakointi onkin keskiarvoja yleisempää. 15—24-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 18 prosenttia ja 21 prosenttia vastaavan ikäisistä naisista. Suomalaisten nuorten tupakoinnin yleisyys on yhä kansainvälisessä vertailussa hälyttävää huipputasoa. Vaikka meillä yleisesti ottaen on pystytty tupakointia vähentämään vanhemmissa ikäluokissa, keski-ikäisten kohdalla, nuorten kohdalla valitettavasti tupakkavalistus näyttää olevan aika tuloksetonta. Nuoret aloittavat tupakoinnin hyvin varhain: 15-vuotiaat polttavat päivittäin useammin kuin samanikäiset nuoret muissa tilastointimaissa. Tiedämme, että tupakoinnin haittavaikutukset ovat sitä suurempia, mitä nuorempana tupakointi aloitetaan. Varhainen aloittamisikä ennakoi tupakkasairauksien aiempaa alkamista.

Tupakan hinnan on todettu vaikuttavan erittäin merkittävästi tupakkatuotteiden kulutukseen. Hinnalla on kolme kertaa suurempi vaikutus kulutuksen määrään nuorten tupakoitsijoiden kohdalla kuin vanhempien kohdalla. Ryhmä Maailmanpankin taloustieteilijöitä on analysoinut tupakoinnin vähenemisen aiheuttamia seurauksia ja todennut, että esimerkiksi 10 prosentin lisäys tupakkaverotuksessa säästäisi maailmanlaajuisesti 7 miljoonan ihmisen hengen. Ryhmän raportissa suositellaan teollisesti tuotetun tupakan veron korotusta kaikkialla maailmassa.

Tupakoinnista ja sen terveysvaikutuksista aiheutuu kansantaloudelle monenlaisia kuluja, joita ei todellakaan kateta tällä hetkellä tupakkaverotuksen kautta tulevilla tuloilla. Lääkäriliiton selvityksen mukaan tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset vuodessa nousevat 5 miljardiin markkaan. Tupakanpoltosta aiheutuu kustannuksia tupakkasairauksien aiheuttamina terveydenhuollon menoina sekä myös työn tuottavuuden alenemisen ja sairauspoissaolojen aiheuttamina menetyksinä. Arvioidaan, että tupakka tappaa Suomessa vuosittain 5 000—7 000 ihmistä ja tupakoitsijoilla on kaksinkertainen riski kuolla alle 65-vuotiaina verrattuna tupakoimattomaan. Passiivinen tupakointi myös altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.

Tupakkateollisuus on tuonut viime aikoina markkinoille lisää niin sanottuja halpasavukkeita, joiden markkinaosuus on kasvanut nopeasti. Myös itse käärityt savukkeet ovat verotuksellisesti olleet edullisempia. Erityisesti nuorten keskuudessa niiden käyttö on lisääntynyt. Nuorten terveystapatutkimuksessa ilmeni, että esimerkiksi päivittäin tupakoivista 14-vuotiaista pojista puolet ja tytöistä kolmasosa käärii tupakkansa itse. Tarpeellista onkin muuttaa tupakkaveron rakennetta edelleen siten, että halpasavukkeiden ja savuketupakan veroa korotettaisiin suhteellisesti enemmän.

Tupakan verotuksen kiristäminen ja sen myötä hinnan korottaminen ei toki ole ainoa keino tupakoinnin vähentämiseksi, mutta se on mielestäni tarpeellista ja oikeudenmukaista senkin vuoksi, että on kohtuullista, että tupakan aiheuttamia kansantaloudellisia kustannuksia katetaan yhä enemmän siihen kohdistuvan verotuksen kautta.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen otti erinomaisen tärkeän ongelman esille eli tupakoinnin, joka nyt yhä enemmän on nuorten ja, vielä hälyttävämpää, nuorten tyttöjen ongelma. Jos jokin nautintoaine olisi voinut jäädä keksimättä, se on todettu monesti, että sen pitäisi olla nimenomaan tupakka. Sillä on niin monenlaiset terveyteen liittyvät riskitekijät, että sen kertakaikkisen säätelyn ja sen kulutukseen vaikuttamisen pitäisi olla keskeisellä sijalla. Eräs ulottuvuus, joka nimenomaan tupakointiin ja erityisesti nuorten tupakointiin liittyy, on se, että kun tänä päivänä puhutaan muiden päihteiden käytöstä ja ennen kaikkea huumeiden käytöstä, on selvä yhteys tupakoinnilla ja huumeiden käytöllä sitä kautta, että käytännössä kaikki, jotka ovat huumeita käyttäneet, ovat ensi vaiheessa nimenomaan harrastaneet tupakointia, jolloin tässäkin on hyvin vakava kansanterveyteen liittyvä ulottuvuus.

Onko veronkorotus se tapa, jolla tätä asiaa ratkaistaan? Tällä tavallahan näihin on usein pyritty vaikuttamaan. Siihen en uskalla ottaa suoraa kantaa, mutta joka tapauksessa aihe, jonka ed. Räsänen otti esille, on äärimmäisen tärkeä.

Matti  Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tupakointikulttuuriin liittyy monenlaisia intohimoja, ulottuvuuksia ja vaikka mitä. Voitaisiin aloittaa vaikka omasta eduskunnastamme. Kyllä juttua riittäisi. Me olemme siinäkin suhteessa aika liberaaleja ottaen huomioon, minkälaisesta aineesta on kysymys.

Salakuljetus on yksi, joka tulee välittömästi esiin aina, kun tupakan verotukseen tai tupakkakulttuuriin liittyviin asioihin kajotaan. Tämä on sen kaltainen asia, että mielestäni tämä koko asia pitäisi nähdä suurempana kokonaisuutena ja kytkeä suorastaan hallitusohjelmiin, millä lailla aletaan pitää Suomen kansan terveydestä huolta. Siinä on ennaltaehkäisyä, siinä on valistusta, siinä on veropolitiikkaa ja vaikka mitä.

Kun aloite on tullut kristillisdemokraattien suunnalta, toivoisin, että te suurella arvovallallanne vaikuttaisitte esimerkiksi siihen, että kun alaikäiset lapset ovat rippikoululeirillä, siellä ei alaikäisten sallittaisi tupakoida. Vaikka heille ei lain mukaan saa myydä tupakkatuotteita, he kuitenkin saavat kuuleman mukaan rippikoululeireilläkin tupakoida. Tämä tuntuu siis jo ihan omituiselta. Rippikoululeirien ylläpitäjät ja vetäjät sanovat, että tämä on ihan mahdoton asia valvoa ja hoitaa käytännössä. En pidä sitä ihan mahdottomana. Siinä on myös asenteissa silloin vikaa.

Keskustelu päättyy.