Täysistunnon pöytäkirja 112/2001 vp

PTK 112/2001 vp

112. KESKIVIIKKONA 10. LOKAKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

19) Laki kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 16 a §:n muuttamisesta

 

Pirkko  Peltomo  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessani ehdotetaan kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 16 a §:n muuttamista siten, että kunnallisen palohenkilöstön eläkeikäjärjestelmän valintaoikeus palautetaan. Valintaoikeuteen tehdyt muutokset toteutettiin hätiköidysti. Eläkeikä on nykyisin lähtökohtaisesti kaikilla 65 vuotta. Useimpien nyt virassa olevien eläkeikä on noussut, monilla jopa useilla vuosilla. Näin kävi muun muassa kunnalliselle palohenkilöstölle. Toisaalta ei edes kuvitella esimerkiksi palomiesten työskentelevän palomiestehtävissä 65-vuotiaiksi. Tällä hetkellä ratkaisematta oleva ongelma onkin se, miten tämä ristiriita ratkaistaan.

Palo- ja pelastusalan työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaatimukset ovat erittäin korkeita. Hyvää työkykyä edellyttävät hälytystilanteet, joissa vaaditaan tarkkaa huomiokykyä, nopeita ratkaisuja sekä varmaa, tehokasta ja nopeaa toimintaa vaikeissa olosuhteissa. Palomiesten pääasialliset tehtävät, jotka jokaisen palomiehen tulee hallita, ovat savusukellus, myrkky- ja kaasusukellus, ensihoito/sairaanhoito, sairaankuljetus, työskenteleminen erikoisajoneuvon kanssa, vahingontorjuntatehtävät, suuronnettomuuksiin liittyvät tehtävät ja virka-apu.

Rouva puhemies! Ongelmat voi kiteyttää kysymykseen, kuka savusukeltaa, jos juuri kukaan tehtävään palkatuista ei enää kykene savusukeltamaan. Vaikka 65 vuotta on joissakin ammateissa sopiva eläkeikä, palomiehen tehtävistä kuusikymppinen ei suoriudu vaarantamatta kohtuuttomasti sekä omaa että muiden turvallisuutta. Palomiehen suojavarustus, paineilmalaitteet ja muut työvälineet painavat keskimäärin 50 kiloa. Niiden kanssa on selviydyttävä tilanteessa kuin tilanteessa. Kun savusukellukseen ei enää pysty, palomiehen ura on ohi. Mikä on yli 55-vuotiaan palomiehen kohtalo, jos eläkkeellekään ei pääse?

Työterveyslaitoksen vuosina 1996—1999 tekemän tutkimuksen mukaan ensimmäiset oireet työkyvyn alenemisesta alkavat näkyä jo 40—45 vuoden korvilla. Monet palomiehet kitkuttelevat kuitenkin viidenkympin puoleenväliin, minkä jälkeen työkykyisten osuus putoaa rajusti. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan savusukellusta vastaaviin ponnistuksiin kykenivät 30-vuotiaista palomiehistä lähes kaikki, 40-vuotiaista valtaosa ja 50-vuotiaista enää vain noin puolet. Yli 50-vuotiaita onkin siirretty helpompiin tehtäviin, muun muassa kuljettajiksi. Myös valistus- ja palotarkastustehtävät sopivat ikääntyville palomiehille.

Ongelma on kuitenkin siinä, että ikääntyviä palomiehiä on enemmän kuin heille sopivia tehtäviä. Samaan aikaan operatiivisella puolella on miehistöpulaa. Jo nyt joudutaan ottamaan riskejä, koska ikääntyminen näkyy miehistövahvuuksissa. Kun sammutusautossa pitäisi olla päällikkö, kuljettaja ja kaksi sammutusparia, yhä useammin mukana on vain yksi sammutuspari.

Palo- ja pelastustoimen hoitaminen on laissa asetettu kunnan velvollisuudeksi. Kunnan tehtävänä on palkata riittävä määrä palo- ja pelastushenkilöstöä, joka täyttää toimen kelpoisuusehdot. Henkilöstön virka- ja työvelvollisuuksiin kuuluu hoitaa kaikki palo- ja pelastustoimesta säädetyssä laissa määritellyt tehtävät.

Eläkeiän palauttamiseksi tein eduskunnassa vuonna 1997 lakialoitteen, jonka allekirjoitti tuolloin 102 kansanedustajaa. Aloitteemme tyrmättiin vetoamalla muun muassa siihen, että ikääntyvällä henkilöstöllä on mahdollisuus siirtyä paremmin työkykyä vastaaviin tehtäviin, jos terveys ei enää kestä palomiehen työtä. Vaikka täyden työkykynsä menettäneelle palomiehelle löytyisikin muita tehtäviä, ongelmaksi jää ansiotason pudotus ja sen vaikutus eläkkeeseen. Palomiehen palkasta jopa 30—40 prosenttia muodostuu niin sanotuista epämukavan työajan korvauksista. Kun palomies siirtyy esimerkiksi valistustehtäviin, hänen ansiotasonsa putoaa selvästi. Jos palomies toimii uransa viimeiset kymmenen vuotta niin sanotuissa muissa tehtävissä, jää hänen eläkkeensä selvästi alhaisemmaksi kuin mihin hänellä olisi palomiehenä tekemänsä työuran mukaan ollut oikeus. Kuten eräs palomies totesi, heille jää kaksi mahdollisuutta: sairauseläke tai työtapaturma. Muulla tavalla palomies ei enää pääse arvokkaasti eläkkeelle.

Arvoisa puhemies! YK:n Kansainvälisen työjärjestön Ilo:n suosituksessa JMFFP/1990/12 sanotaan: "Koska palomiehen ammatti on erityisen raskas, olisi syytä harkita maan olosuhteiden ja käytännön mukaisesti sitä, että palomiehet olisivat oikeutettuja täyteen eläkkeeseen merkittävästi nuorempina kuin useimmat muut työntekijät." Lainaan vielä Ilo:n tekstistä: "Olisi syytä harkita maan olosuhteiden ja käytännön mukaisesti sitä, että tietyn palvelusvuosien määrän täyttäneet palomiehet voisivat halutessaan jäädä varhaiseläkkeelle ja saisivat asianmukaiset eläke-edut."

Arvoisa puhemies! On hyvä lähettää terveiset tässä myös eläkeasioita pohtivalle Puron työryhmälle. Edellä olevat perustelut muun muassa palomiesten osalta osoittavat sen, että jatkossakin tulee pyrkiä joustavaan eläkeikään yhden kaavamaisen, kaikille saman eläkeiän sijasta. Joustavia varhaiseläkejärjestelyjä tarvitaan. Esimerkiksi osa-aikaeläke on toimiva ja työelämän kehitykseen hyvin tarpeellinen eläkevaihtoehto.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Peltomo on tehnyt erittäin kannatettavan lakialoitteen. Viime kaudella, kun aloite tehtiin, muistan, että asiasta oli kaksikin aloitetta, ja lukeudun niiden 102 kansanedustajan joukkoon, jotka ovat aloitteen allekirjoittaneet.

Aikoinaan, kun tämä muutos on toteutettu, siinä on tosiaan tehty virhe, koska tiedetään tarkkaan, että kun eläkeikä palomiesten kohdalla on 65 vuotta, sen ikäinen henkilö ei pysty enää savusukeltamaan eikä tekemään sitä raskasta työtä, mitä palomiehellä on.

Muitakin ongelmia on nyt palohenkilöstön kohdalla. Joissakin kaupungeissa, esimerkiksi Raisiossa, on suunniteltu sitä, että palohenkilökunta, palomiehet tekisivät entistä enemmän yhteistyötä Fortumin palohenkilökunnan kanssa savusukellusten ja muiden yhteydessä. Nyt on huomattu se, että Fortumissa palomiehillä on paljon paremmat palkat ja eläke-etuudet, ja ehkä tämmöistäkin väliinputoamisongelmaa kuntasektorilla on olemassa.

Kannatan lämpimästi ed. Peltomon tekemää lakialoitetta ja tosiaan toivon, että tähän saataisiin onnellinen lopputulos. Nämä lakialoitteet tahtovat vain olla sen tyyppisiä — tämäkin on pitkään ollut esillä — että vuonna 97 on tehty lakialoite, epäkohta on tiedossa, siltikään ei ole tähän pystytty reagoimaan eli näitä on erittäin vaikea kuitenkin eduskunnan salista saada eteenpäin. Se, mitä tänään täällä keskustelemme ja nostamme asiaa esille, on tietenkin ihan hyvä, mutta toisaalta hallituksen esityksen pitäisi tulla hallituksen taholta ja pitäisi saada sosiaali- ja terveysministeriö lämpenemään tämän asian puolesta ja viemään tätä asiaa eteenpäin.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Peltomon lakialoite on paikallaan. Palomiesten nykyinen yleinen eläkeikä 65 vuotta on kohtuuttoman korkea. Jokainen tajuaa, että yli kuusikymppinen palomies hyvin harvoin pystyy suoriutumaan niistä tehtävistä, joita pelastus- ja palotoimessa tarvitaan.

Täytyy muistaa, että esimerkiksi urheilussa 35 vuoden jälkeen alkaa ikämiessarja ja tunnustetaan avoimesti, että suorituskyky ihmisellä alenee eikä hän edes harjoittelemalla pysty saavuttamaan enää sitä kuntoa, mitä huipputulosten tekeminen edellyttää. Tässä tapauksessa palomiesten kohdalla on myöskin näin, koska heiltä edellytetään huippusuorituksia silloin, kun heidän toimiaan tarvitaan, eikä siinä ole silloin mahdollisuutta kysellä, oletko sinä sen tehtävän vaatimassa kunnossa, vaan pitää pystyä tekemään nopeasti ne raskaat ja fyysiset tehtävät. Näin ollen olisi tärkeää, että palomiesten yleinen eläkeikä olisi alhaisempi tai että ainakin palomiehet itse voisivat vaikuttaa siihen, että he pääsisivät aikaisemmin eläkkeelle silloin, kun kunto ei enää riitä, ja itse palomieshän sen tietenkin parhaiten tuntee.

Nyt on syytä muistaa, että meidän eläkejärjestelmässämmehän on tietenkin mahdollisuus päästä esimerkiksi varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisemmin. Tämä tuodaan aina välillä esiin, mutta jokainen kuukausi, kun jäädään varhennetulle vanhuuseläkkeelle, merkitsee sitä, että eläkkeestä leikataan 0,4 prosenttia kuukaudessa. Tämä leikattu eläke on sitten elämän loppuun asti, ja se vie halut jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, koska loppuiän saa olla sitten pienellä eläkkeellä.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

Matti  Kangas  /vas:

Rouva puhemies! Ed. Peltomon lakialoite tulee tarpeeseen, palomiesten eläkeikää pitäisi alentaa. Se on vaarallista työtä. Mielestäni pitäisi silloin, kun päätetään yleensä, milloin ihminen lasketaan eläkkeelle, ottaa huomioon, millaista työtä hän tekee. Kun on palomiehistäkin kyse, heillä on vaarallinen työ, ja tämä pitäisi ottaa huomioon eläkepäätöstä tehtäessä. Aivan oikein, niin kuin täällä todettiin, Puron työryhmä nyt selvittää näitä eläkeasioita. Tässä pitäisi tällaiset huomioida. Mielestäni tulisi eläkeikää laskea niillä, jotka ovat vaarallisissa töissä, raskaissa töissä ja kolmivuorotöissä. Tästä päästä pitäisi ruveta eläkeikää laskemaan. Sen jälkeen sitten muille, jos on varaa.

Esa  Lahtela  /sd:

Rouva puhemies! Näissä eläkeasioissa näköjään suomalaisessa yhteiskunnassa poukkoillaan aika pahasti. Tässä on yksi semmoinen poukkoiluesimerkki. Aikaisemminhan tunnustettiin palomiehen ammatin vaativuus ja olosuhteet sillä tavalla, että eläkeikä oli, oliko se, 55 vuotta, ja ei kai se tyhjästä sekään ikäraja tullut. Semmoinen virhe tässä on tullut tehtyä näköjään matkan varrella — mikä komitea mahtanut tehdä päätöksen ja eduskunta aikanaan hyväksynyt lait — jossa tämä eläkeikä nostettiin.

Muistan hyvin viime kaudella ne lakialoitteet, joita tässä on edelläkin mainittu, joissa vaadittiin yli sadan kansanedustajan nimen voimin sitä, jotta tämä pitää palauttaa turvalliselle tasolle näiden ihmisen osalta. Se ei johtanut toimenpiteisiin, mutta toivon mukaan nyt sitten — tässä ei ole niin paljon nimiä — tämä etenee, ja jos se ei täältä kautta etene, niin eläkekomitean pitäisi ottaa huomioon palomiesten osuus.

Jos vielä käy huonosti, niin yksi pointti on olemassa: Siinä tapauksessa, kun tietty raja tulee ja toimintakyky ei ole enää riittävässä mitassa, niin kunta velvoitetaan — tai mikä yhteiskunnan taho se onkin — kuitenkin näille ihmisille turvaamaan palkaltaan, ansioltaan, saman tasoisen työpaikan, joka on sitten turvallinen, jos ei ole valmiutta alentaa eläkeikää.

Matti  Vähänäkki  /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn täällä aikaisemmin käytettyihin puheenvuoroihin sikäli, että olen yhtenä aloitteen allekirjoittajana ja pidin erinomaisen hyvänä, että ed. Peltomo tämän asian uudelleen on tuonut esiin aloitteen muodossa. Oli todella eläkelainsäädännössä fiasko se muutos nimenomaan palomiesten kohdalla. Täällä on lueteltu, taisi olla ed. Peltomo, joka luetteli, niitä erilaisia tehtäviä, jotka vaativat henkistä ja ruumiillista hyvää kuntoa, tehtäviä, mitä palomiehet joutuvat tekemään.

Itse muistan, että kun nyt muutettaviksi esitettyjä lakea käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa, siellä oli sosiaali- ja terveysministeriön virkamies asiantuntijana ja tiedustelin häneltä, kun hän puolusti näitä lakiesityksiä, miten arvoisa asiantuntija arvioisi tilanteen, jos hän olisi kymmenenkerroksisen talon ylimmän kerroksen asukas ja sinne sitten pitkät tikkaat talon palaessa nostettaisiin ylös: laskeutuisiko hän mielellään 64-vuotiaan palomiehen käsivarsille? Hän ei vastannut kysymykseen; totta kai, koska se oli hieman provokatiivinen kysymys, mutta sisältää nimenomaan sen asian ytimen, mistä tässä on kysymys.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Tein ennen tätä evakkotyötä 35 vuotta työtä, joka on aika lähellä palomiehen tehtäviä, mutta ei läheskään fyysisesti niin vaativaa kuin palomiehen tehtävä. Jos nyt kuvittelen, että joutuisin jatkamaan siinä tehtävässä vielä kahdeksan vuotta tästä eteenpäin, niin se olisi täysin mahdotonta. En ole ollut täällä silloin, kun asia on ratkaistu, mutta tässä on tapahtunut jokin käsittämätön kömmähdys, joka nyt, jos tämä ed. Peltomon esitys etenisi, niin kuin toivon, tulisi säällisellä tavalla korjattua.

Raimo Vistbacka /ps:

Puhemies! Voin pitkälle yhtyä niihin ajatuksiin, mitä täällä on asiasta esitetty, ja toteaisin ed. E. Kanervalle, että minun mielestäni ei tapahtunut kömmähdystä. Muistan sen keskustelun, joka täällä käytiin. Se oli suoranaista hallituksen jyräämistä, joka silloin meni hyvinkin pitkälle. Täällä oli erilaisia lähetystöjä hyvinkin paljon eli ongelmat olivat tiedossa, mutta joka tapauksessa äänestyksessä tuli tämän suuntainen ratkaisu.

Täytyy sanoa jonkin verran myöskin virkamiestoiminnassa edellisessä elämässäni olleena, että kyllä jos on yli kuudenkymmenen ja pitää valvoa yöt ja savusukeltaa ja kaikkea muuta siinä ohessa, ei se enää kyllä siinä iässä, mikä nyt on eläkeikä, ainakaan tapahdu turvallisesti näiden vaarassa olevien henkilöiden kannalta.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Voi hyvällä omallatunnolla yhtyä tähän ed. Peltomon tekemään lakiesitykseen ja todeta myöskin samalla lailla kuin ed. Vistbacka, että jos ajatellaan esimerkiksi korkean kerrostalon paloa — viime aikoina surullisiakin tapauksia on ollut — niin 65-vuotiaana lähteä savusukeltamaan korkeaan kerrostaloon, pelastamaan ihmisiä!

Tietysti pitää myöskin muistaa se, että samalla kun uudistettiin palomiesten eläkeikää, uudistettiin monia muita. Muun muassa tulevien veturinkuljettajien, joista ensimmäisiä nyt koulutetaan, eläkeikä on 65 vuotta. Kun ajetaan yli 200:aa junilla, kuka kuvittelee, että 65-vuotias veturinkuljettaja yksinajossa turvallisesti syöksyy tuonne sumuun vieden tuhansiakin ihmisiä matkassaan. Samalla lailla myöskin monia muita valtionhallinnon erityiseläkeikiä muutettiin, niin että tämä remontti täytyy tehdä kokonaisuudessaan.

Pirkko  Peltomo  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Epäselvyyden välttämiseksi haluan lopuksi vielä todeta, että palomiesten eläkeikä nostettiin aikoinaan Ahon hallituksen toimesta, niin kuin täällä on todettu. Sitä nostettiin silloin kymmenellä vuodella eli 65 vuoteen. Vuoden 1996 lopussa poistui myös 1989 lailla taattu ja tulopoliittisessa sopimuksessa 1992 vahvistettu valintaoikeus lain nykyisten ja kesäkuussa 1989 voimassa olleiden säännösten välillä. Tämän halusin tuoda esille. Koska tämä on tapahtunut ennen minun tuloani eduskuntaan, tein heti viime kaudella lakialoitteen, jonka 102 edustajaa allekirjoitti. Nyt tein sitten uudelleen saman sisältöisen, koska palomiesten eläkeasia ei ole edennyt.

Keskustelu päättyy.