Liisa Jaakonsaari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti valiokunnan mietinnöstä eräs kohta, jota pidän tärkeänä. Ensinnäkin on hyvä, että kansainvälisissä järjestöissä pohditaan ikään kuin jokaisen järjestön elämän tarkoitusta, koska meillä on paljon päällekkäisyyksiä. Etyj on asettanut korkeatasoisen työryhmän järjestön toiminnan kehittämiseksi, ja EU on nyt vahvistamassa otettaan ihmisoikeuskysymyksissä. Me pidämme tärkeänä, että Euroopan neuvoston toiminnan pääpaino on myös tulevaisuudessa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden puolustamisessa.

Valiokunnassa pohdittiin myös eduskunnan tapaa käsitellä näitä asioita, ja kuten tässä mietinnössä todetaan, niin järkevämpää kuin se, että käsitellään kertomuksia täysistunnoissa, on se, että valiokunnassa aina ennen merkittäviä kokouksia valtuuskunnan ja eduskunnan vuoropuhelu käynnistyy ja sitten suuri sali voisi merkittävien kokousten edellä esimerkiksi ajankohtaiskeskustelulla tai muilla toimilla käydä tätä keskustelua. Me valiokunnassa toivomme, että tämmöinen rutiininomainen kertomusten käsittely eduskunnassa voitaisiin muuttaa vähän tehokkaammaksi ja innovatiivisemmaksi tavaksi eli näistä luovuttaisiin.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Jos ensimmäiseksi ottaisin esille sen, mihin ed. Jaakonsaari ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana kiinnitti huomiota, niin rehellisesti sanottuna minun on vaikea ymmärtää tätä ulkoasiainvaliokunnan "innovatiivista" otetta näitten kertomusten käsittelyyn. Jos nyt ajatellaan, että me käsittelemme täällä Euroopan neuvoston kertomusta, Etyjin kertomusta ja Pohjoismaiden neuvoston kertomusta, niin saattaa olla, että jos näitä kertomuksiakaan ei täällä olisi, niin ei käsiteltäisi ollenkaan näitä järjestöjä.

Toinen asia on tietysti kokonaan se, että tässä kertomusten käsittelyn yhteydessä eduskunta voisi olla täällä salissakin paljon aktiivisempi kuin se on tällä hetkellä, me havaitsemme sen. Myöskään ei mikään estä, ed. Jaakonsaari, meitä käsittelemästä ajankohtaisia Euroopan neuvoston asioita esimerkiksi tässä yhteydessä, niin kuin aion omassa puheenvuorossanikin osaksi tehdä. Minä toivon, että ulkoasiainvaliokunta luopuu tästä "innovatiivisesta" otteestaan ja sen sijaan yritetään kehittää sitä yhteistyötä, joka meillä on ollut, eli Euroopan neuvoston valtuuskunnan edustajana olen käynyt ulkoasiainvaliokunnassa kertomassa ennen tärkeitä kokouksia, minkälaisia asioita on esillä. Esimerkiksi ennen Varsovan huippukokousta meillä oli tällainen dialogi ulkoasiainvaliokunnan kanssa, ja jatketaan tätä dialogia. (Ed. Jaakonsaari: Se on hyvä, jatketaan!)

Puhemies! Mitä tulee sitten Euroopan neuvoston tilaan tänä päivänä, niin ehkä eräs mielenkiintoinen asia — haluan myöskin ed. Jaakonsaaren lyhyeen, mutta nasevaan puheenvuoroon kiinnittää huomiota — on tämä ihmisoikeuskysymys. Itse asiassa, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta käsitteli hallituksen selontekoa Suomen ihmisoikeusjärjestelmästä ja siitä, miten ihmisoikeuksia pitäisi käsitellä, niin liian vähälle huomiolle jäi eduskunnassa se, mitä hallitus esitti ulkoasiainvaliokunnalle ja sitten suurelle salille, ja se, mitä päätettiin, eli että Euroopan unioni olisi se, jonka kautta Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa pääasiassa hoidetaan.

Ed. Jaakonsaari ja kaikki muut kansanedustajat, mitkä valmiudet Euroopan unionilla on ihmisoikeusasioitten käsittelyyn? Toistaiseksi hyvin heikot. Perusoikeusvirastoa ollaan valmistelemassa. Perusoikeusvirasto varmaan valmistuu, mutta sekin liittyy, niin kuin ed. Jaakonsaari ja minä olemme täällä yhdessä todenneet, tähän selvästi jo kuopattuun ja haudattuun perustuslailliseen sopimukseen. Se oli osa sitä, mutta sopimus ei välttämättä liity perusoikeusviraston perustamiseen, jonka perustamista jatketaan, mutta eihän perusoikeusvirastoa missään tapauksessa tule kehittää niin, että, ed. Jaakonsaari, päällekkäistä työtä lisätään Euroopan neuvoston kanssa.

Perusoikeusviraston tehtävänä on täydentää Euroopan neuvoston ihmisoikeustyötä, ei suinkaan lähteä kilpailemaan sen kanssa. Voin kertoa, että Euroopan neuvoston nykyinen puheenjohtaja René van der Linden, hollantilainen puheenjohtaja, sanoi, että Hollannin parlamentissa on selvä käsitys siitä, että perusoikeusviraston tehtävät tullaan tarkasti rajaamaan vain Euroopan unionin sisälle. Se ei tule niin sanotusti monitoroimaan Euroopan unionin ulkopuolisia jäseniä, eikä minun mielestäni sen pitäisi edes tehdä päällekkäistä työtä Euroopan neuvoston kanssa. Minusta tämä on eräs peruskysymyksistä, ja kyllä kerran vielä ihmettelen, miten Suomen hallitus voi esittää, että Euroopan unioni on se, jonka kautta suomalaista ihmisoikeuspolitiikkaa harjoitetaan. Minusta se on aivan käsittämätöntä, koska ei Euroopan unionilla ole sellaisia valmiuksia — vielä kerran sen haluan todeta.

Puhemies! Sitten Euroopan neuvoston asioihin muutama sana lisää.

Euroopan neuvostohan on laajentunut lähes niihin rajoihin, joihin se voi laajentua. Valko-Venäjä on ainoa, joka on ulkopuolella Euroopan neuvoston, eli Euroopan neuvostossa on 46 jäsenmaata, niin kuin tässä kertomuksessakin todetaan. Minulla on se kuva, että vain Venäjä pystyy vaikuttamaan Valko-Venäjän demokraattiseen kehitykseen. Me muut eurooppalaiset puhumme kovasti siitä, että Valko-Venäjän pitäisi demokratisoitua, pitäisi päästä eroon Lukashenkasta jne. Olen Euroopan neuvoston komiteoiden kokouksessa todennut monta kertaa, että vain Venäjän vaikutusvallan avulla me pystymme jotenkin demokratisoimaan Valko-Venäjän. Jos Venäjä ei puutu Valko-Venäjän tilanteeseen, niin Valko-Venäjän demokratia ei kovinkaan paljon edisty. Euroopan neuvoston mailla, EU:lla ja muilla ei ole kovinkaan suurta roolia. Voidaan tukea oppositiovoimia, voidaan tukea demokraattisia voimia Valko-Venäjällä, mutta ilman Venäjän vaikutusvaltaa demokratia ei tule toteutumaan.

Mitä tulee Euroopan neuvoston rooliin, niin haluan korostaa, että se käsittää nyt tosiaan koko Euroopan Valko-Venäjää lukuun ottamatta eli 25 EU-maata ja 21 muuta maata. Euroopan unionin vetovoimahan, niin kuin me kaikki tiedämme, perustuu rahaan, eli Euroopan unioniin ollaan menossa sen takia, että Euroopan unioni antaa näille uusille jäsenmaille rahaa, mikä merkitsee sitä, että esimerkiksi Suomesta tulee lähivuosina entistä suurempi nettomaksaja ja sitten nämä köyhät entiset sosialistiset maat tulevat saamaan erilaisina alue- ja muina tukina esimerkiksi osan siitä, mitä me Suomessa olemme aiemmin saaneet. Suomi tulee Länsi- ja Etelä-Suomen osalta jäämään suurin piirtein puoleen siitä aluetuesta, mitä me olemme saaneet aikaisemmin Euroopan unionilta. Mutta Euroopan unionin jäsenyys siis kiinnostaa entisiä sosialistisia maita, koska rahaa luvataan, ja rahaa annetaan esimerkiksi Bulgarialle ja Romanialle jo aikamoisia määriä vuosittain, vaikkeivät ne ole edes vielä jäseniä ja eivät ehkä tule edes suunnitellussa aikataulussa.

Euroopan neuvostolta sen sijaan valitettavasti puuttuu rahaa. Mutta Euroopan neuvostolla on valtava osaaminen ihmisoikeuskysymyksissä, ja haluan korostaa sen merkitystä, koska ei Euroopan neuvoston roolia voi väheksyä eikä sitä edes kannata yrittää syrjäyttää järjestönä, joka on aivan ylivoimainen ihmisoikeusjärjestelmältään.

Mitä tulee muuten Euroopan unioniin, niin olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että liian nopeasti on tämä Euroopan unionin laajentuminen tapahtunut. Demokratia näissä entisissä sosialistisissa maissa ei ole kehittynyt ollenkaan samalle tasolle, puhumattakaan ihmisoikeuksista, kuin millä se on perinteisissä länsimaisissa demokratioissa, puhumattakaan taloudesta, johon jo äsken viittasin.

Euroopan neuvoston tärkeimpiä menetelmiä on tänä päivänä niin sanottu monitorointi eli monitoroidaan jäsenmaita. Nyt ollaan tulossa siihen tilanteeseen, että monitorointiakin pitää kehittää, sen seuraamista, miten jäsenoikeuksia noudatetaan. Meidän on kehitettävä tätä järjestelmää, ja tällä hetkellä Euroopan neuvostossa keskustellaan juuri siitä. Niin sanotut uudet jäsenet eli entiset sosialistiset maat ovat harmistuneita, Venäjä mukaan lukien, siitä, että Euroopan neuvosto puuttuu niiden ihmisoikeuskysymyksiin ja monitoroi näitä maita. Tosiasia on kuitenkin se, että Euroopan neuvoston ei tule luopua monitorointijärjestelmästä, vaan sitä pitää kehittää myöskin, että vanhat jäsenmaat pääsevät ja tulevat osallisiksi tästä monitoroinnista.

Mitä tulee Euroopan neuvoston muihin tehtäviin ihmisoikeuskysymysten lisäksi, haluan korostaa erityisesti demokratian näkökulmaa. Me tiedämme, että demokratiaongelmia on olemassa uusissa jäsenmaissa: puolueet tulevat ja menevät, poliittinen vaihtuvuus on liian suurta, jotta järjestelmä pystyisi vakiintumaan. Viimeisiä esimerkkejä ovat esimerkiksi Puolan vaalit; samaten esimerkiksi Viron kunnallisvaalit; samaten vaaleihin osallistuminen. Puolan parlamenttivaalit ovat hyvä esimerkki, vähän runsas 40 prosenttia puolalaisista kävi äänestämässä. Ja puoluerakenne todella muuttuu vaali vaalilta lähes kaikissa entisissä sosialistisissa maissa.

Mitä vanhoihin jäsenmaihin tulee, niin emme me täälläkään voi liialla demokratialla kehua. Kyllä demokratia vaatii kehittämistä myös meidän maissamme. Jatkuvasti aleneva vaaleihin osallistuminen on eräs esimerkki siitä, että meidän demokraattinen järjestelmämme ei toimi sillä tavalla kuin sen pitäisi toimia. Meidän pitäisi saada ihmiset kiinnostumaan politiikasta. Jotain mätää on meidänkin demokratiassamme, kun meidänkin kunnallisvaaleissamme äänestää 55—60 prosenttia henkilöistä; eduskuntavaaleissa päästään vähän korkeampiin lukuihin.

Puhemies! Euroopan neuvoston huippukokouksessa Varsovassa toukokuussa päätettiin kahdesta asiasta, jotka koskevat nimenomaan järjestöjen päällekkäisyyttä. Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker sai tehtäväkseen nimenomaan Euroopan neuvoston ja EU:n suhteiden kehittämisen, ja tätä raporttia odotamme mielenkiinnolla. Toisaalta myös Euroopan neuvoston ja Etyjin välisiä suhteita selvitellään. Joka tapauksessa on selvää, että me tarvitsemme yhteistyötä näitten järjestöjen kesken: Euroopan neuvoston, Euroopan unionin ja Etyjin välillä. Me tarvitsemme nimenomaan yhteistyötä, joka täydentää toinen toistaan, joka ei ole päällekkäistä ja joka ei maksa veronmaksajille kovinkaan paljon.

Puhemies! Haluan lopettaa tämän toteamalla, että Euroopan neuvoston työ on varsin halpaa eurooppalaisille veronmaksajille, ja vuosi vuoden jälkeen on havaittu se, että Euroopan neuvosto toimii lähes budjetin nollalisäyksellä.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minäkin olen yllättynyt niin kuin ed. Elo siitä, että jostain kumman syystä tämä Euroopan neuvoston kertomus jää kovin vähälle huomiolle täällä salissa. Euroopan neuvostohan tekee erittäin merkittävää työtä demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvien asioiden parantamiseksi jäsenmaiden keskuudessa. Euroopan neuvosto on viime aikoina keskustellut erityisesti terrorismiin liittyvistä ongelmista ja terrorismin uhasta demokratialle. Euroopan neuvosto painottaa, että terrorisminvastaisessa työssä on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja suosituksessaan 1644 on kehottanut ministerikomiteaa laatimaan sopimuksen, jonka lähtökohtana YK:n ja Euroopan neuvoston asiaa koskevat normistot olisivat yhdenmukaisia, siis ne, mitkä koskevat terrorismia.

Ihmisoikeusasiat ovat keskeisesti Euroopan neuvoston listoilla, ja ihmisoikeuksien kunnioittamista valvotaan tällä hetkellä usean eri toimijan taholta. Ed. Elo puuttui myös tähän asiaan, että esimerkiksi Euroopan neuvostossahan perustettiin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimi, jonka toiminta on todettu tarpeelliseksi. Sitä toimenkuvaa on laajennettu ja resursseja on lisätty. Mutta nyt Euroopan parlamentti on nähnyt myös tämän ihmisoikeusasioiden merkittävyyden ja siellä on entistä aktiivisemmin otettu agendalle näitä ihmisoikeuskysymyksiä ja asioita on käsitelty myös Euroopan parlamentissa.

Tältä osin minusta olisi erittäin tärkeää, että Euroopan neuvosto sekä myös Euroopan parlamentti tavallaan selkiyttäisivät toimintaansa niin, ettei olisi päällekkäistä toimintaa tältä osin. Juuri niin kuin ed. Elo sanoi, niin kyllähän perinteisesti nämä ihmisoikeusasiat ovat olleet Euroopan neuvostolla ja siellä on tieto ja taito näiden hoitamiseen.

Minä olen ollut Euroopan neuvoston jäsen tämän vaalikauden alusta ja surukseni olen joutunut toteamaan, että myöskään kansalaisten keskuudessa ei ole paljon Euroopan neuvostosta tietoa. Nyt ulkoasiainvaliokunta on esittänyt, että tästä vuosikertomuskäytännöstä luovuttaisiin. Suomihan on ollut jäsenenä Euroopan neuvostossa jo vuodesta 1989, ja tuntuu siltä, että tälläkin hetkellä ne eduskunnan jäsenet, jotka eivät ole Euroopan neuvoston valtuuskunnan jäseniä, tietävät liian vähän tästä työstä. Esimerkiksi meidän ryhmässämme eli siis sosialidemokraattisessa ryhmässä aika ajoinhan annetaan info eli meidän vastuuhenkilömme antaa infon siitä, mitä Euroopan neuvostossa tapahtuu. Minusta se on erittäin hyvä asia.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja toi täällä esille, että Euroopan neuvoston asiat vietäisiin valiokuntiin ja siellä käytäisiin se keskustelu ja mahdollisesti sitten ajankohtaiskeskustelun myötä nämä asiat tuotaisiin tänne saliin. No, sehän varmasti meille sopii, että myös näin toimitaan, koska itse asiassa lähes kaikki asiat, mitä Euroopan neuvostossa käsitellään, ovat todella ajankohtaisia, joten Euroopan neuvoston asioiden käsittelyhän lisääntyisi huomattavasti täällä salissa. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että tästä vuosikertomuskäytännöstä on pidettävä kiinni sen lisäksi, että tätä toimintaa laajennettaisiinkin siihen suuntaan kuin valiokunnan puheenjohtaja sanoi.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin arvioihin, joitten mukaan Euroopan unionin ei pidä lähteä liian kanssa mestaroimaan ihmisoikeuskysymyksissä. Euroopan neuvostolla on hyvä osaaminen. Erityisen tärkeää on välttää sitä tilannetta, että syntyisi päällekkäisyyttä.

Pari muuta kommenttia, arvoisa puhemies: Lieneekö hallituksen linjaus ihmisoikeuspolitiikasta ensisijaisesti Euroopan unionin kautta sitten lapsus vai mistä mahtaa olla kysymys? On toki tärkeätä, että Euroopan unioni kiinnittää myös huomiota ihmisoikeuskysymyksiin, mutta sen ei tarvitse tehdä päällekkäisiä rakenteita Euroopan neuvoston kanssa. En ymmärrä, miten tämmöinen lapsus on päässyt syntymään. Eihän voi olla niin, että tässä on ollut tämmöinen tyypillinen retorinen ongelma, että on sekoitettu Eurooppa-neuvosto ja Euroopan neuvosto. Ei semmoista nyt sentään hallitustasolla pitäisi eikä voi tapahtua, mutta kansalaisten keskuudessa sitä tapahtuu varsin usein ja toimittajienkin keskuudessa sitä tapahtuu aika usein. Sen takia voisikin olla hyvä, että Euroopan neuvoston nimeä tarkasteltaisiin ja se olisi jatkossa Pan-Euroopan neuvosto, jolloin se kuvaisi tätä laajaa Eurooppaa ehkä paremmin.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä vielä kommentti tästä Valko-Venäjä-kysymyksestä, joka oli tuossa raportissa esillä. Valko-Venäjän suhteen on harrastettu tämmöistä isolaatio-, eristämispolitiikkaa, ja täytyy tunnustaa, että sillä ei ole saatu näkyviä tuloksia aikaan. Ed. Elon kommentti Venäjän tärkeydestä tässä on varmasti hyvin oleellinen. Mutta varmaan tulisi harkita sitäkin, voitaisiinko päästä parempiin tuloksiin Valko-Venäjän suhteen sillä, että se otettaisiin mukaan jäsenyysprosessiin Euroopan neuvostossa ja päästäisiin sitä kautta lähemmäksi Valko-Venäjän päätöksentekoa ja saataisiin integroitua kenties tätä tietä Valko-Venäjä eurooppalaisiin arvoihin, standardeihin ja ihmisoikeuksiin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto tekee erittäin tärkeää työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Tietysti ydin on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, johon jokainen kansalainen voi vedota ja saada oikeutta myöskin kansallisten tuomioistuinten ratkaisujen vastaisesti, ja se voi johtaa myöskin siihen, että valtioitten on muutettava lainsäädäntöään.

Erittäin tärkeä poliittinen prosessi Euroopan neuvostossa on monitorointiprosessi. Niiden maiden, jotka ovat tulleet jäseniksi ja jotka eivät täytä jäsenyysehtoja, jäsenyysehtojen velvoitteita tarkastellaan. Itse olen raportöörinä Bosnia ja Hertsegovinan osalta, ja täytyy sanoa viime viikon siellä viettäneenä, että kyllä se sanoma, jonka me tuomme Euroopan neuvostosta, otetaan vakavasti ja me näemme, että askeleittain näitten maitten lainsäädäntö kehittyy ja ne muodostuvat aidommiksi demokratioiksi ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan selvästi paremmin.

Mielestäni olisi tuhoisaa se, jos Valko-Venäjä otettaisiin Euroopan neuvoston jäseneksi, koska se osoittaisi sen, että millä ehdoilla tahansa Euroopan neuvoston jäseneksi pääsee. Täytyy olla tietyt perusedellytykset ihmisoikeuksien ja demokratian suhteen, ennen kuin voi päästä jäseneksi, ja sen jälkeen sitten monitorointiprosessia voidaan käynnistää.

Mitä työnjakoon tulee, niin täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Euroopassa pitää olla selkeä työnjako. EU hoitaa tiettyjä asioita, mutta Euroopan ja koko Euroopan ihmisoikeusasiat pitää keskittää Euroopan neuvostolle. Perusoikeussopimuksessahan lähdetään siitä, että EU liittyy Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen, mikä merkitsee sitä, että Euroopan unioni on myöskin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen alainen. Tämä on mielestäni tärkeätä. Tätä kehitystä pitäisi edistää. Siihen sopii erittäin huonosti se, että Wienissä olevaa ihmisoikeusvirastoa laajennettaisiin ja kehitettäisiin, kyllä ne resurssit pitäisi käyttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen resurssien vahvistamiseksi. Se olisi kansalaisten kannalta kaikkein tärkeintä, jos halutaan pitää ihmisoikeuksista huoli.

Olen sitä mieltä, että kertomus pitäisi tässä salissa käsitellä kerran vuodessa. Kuitenkin niin aktiivisesti Euroopan neuvoston toimintaan Suomi osallistuu.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Harvoin olen ed. Sasin kanssa, joka valitettavasti poistuu salista, niin samaa mieltä kuin nyt. Päinvastoin kuin ed. Kaikkonen, kyllä minäkin näen sillä tavalla, että kyllä meidän on erittäin vaikea käynnistää esimerkiksi jäsenyyteen johtavaa prosessia Valko-Venäjän kanssa niin kauan kuin Lukashenka on presidenttinä ja oppositiolla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia toimia. Kyllä tässä voisi sanoa, että Venäjä-kortti on lähes ainoa toimiva.

Mielenkiintoista Euroopan neuvoston komiteoiden kokouksessa on, että melkein aina, kun Valko-Venäjää käsitellään, venäläiset ovat poissa sieltä, koska he eivät halua edes sanoa mielipidettään, mitä Valko-Venäjän kanssa pitäisi tehdä. Esimerkiksi duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatshev, joka on myöskin heidän EN-valtuuskuntansa puheenjohtaja, ei ole sanallakaan ilmaissut mitään kantaa Valko-Venäjään nähden, mitä mieltä Venäjä on siitä.

Mitä sitten tulee EU:hun ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen, olen ed. Sasin kanssa täydellisesti samaa mieltä. Perustuslaillinen sopimus olisi mahdollistanut EU:n liittymisen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen, mutta siihen ei tarvita perustuslaillista sopimusta. Se mahdollisuus on olemassa myöskin muuten, ja toivon, että tämä kehitys kuitenkin jatkuu.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Olen samaa mieltä kuin edeltävä puhuja siitä, että ed. Sasi puhui todellakin järkeä. Oli ilo kuunnella hänen punnittua puheenvuoroansa tästä tärkeästä asiasta.

Ajattelin kuitenkin, herra puhemies, että tämä tilaisuus keskustella tästä asiasta antaa myöskin mahdollisuuden sanoa pari sanaa tästä proseduurista. On erinomaisen hyvää ollut se kehitys, jota esimerkiksi ulkoasiainvaliokunta on korostanut, että parlamentilla ja valtuuskunnalla on tiivis yhteistyösuhde. Luulen, että siitä kenelläkään ei ole poikkipuolista sanaa.

Kertomuskäytäntö ei ole kovin huono sekään, mutta kertomuskäytäntö on jossain määrin jäykkä ja sellaisena tuomittu vähän liian pitkään jälkijunassa kulkemaan. Ulkoasiainvaliokunnassa kiinnitimme huomiota minusta aiheellisesti siihen, voisiko tätä jäykkää järjestelmää hiukan kehittää, niin että näistäkin asioista voitaisiin vähän luontevammin kuin tällaisen vähän pompöösin kertomusmenettelyn kautta eduskunnan isossa salissakin keskustella.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vierailin taannoin suuren valiokunnan delegaation kanssa Balkanin maissa, ja siellä näkyi hyvin selvästi se, että kun noissa köyhissä maissa, jotka ovat kokeneet viime vuosina kovia, on syntynyt näkymä Euroopan unionin jäsenyydestä, niin siellä on ryhdytty todella tsemppaamaan maan laittamiseksi EU-standardeihin joka saralla, näin voi sanoa. Siellä tehdään tosissaan työtä sen suhteen, ja pontimeksi tähän on riittänyt se näkymä siitä.

Pohdin samaan tapaan, voisiko olla niin, että jos Valko-Venäjälle raotetaan ovea Euroopan neuvoston suuntaan nyt aluksi siitä, että jäsenyys voi olla jossain tulevaisuudessa mahdollinen, voisiko se olla semmoinen porkkana, että Valko-Venäjällä lähdettäisiin muuttamaan politiikkaa, lähdettäisiin siitä umpikujasta ja pimeästä tilanteesta, missä tällä hetkellä ollaan, kohti eurooppalaisia standardeja, niin ihmisoikeuksien kuin muitten suuntaan. Tätä haluaisin vähän enemmän pohdittavaksi. Missään nimessä Valko-Venäjä ei ole kypsä Euroopan neuvoston jäsenyyteen nyt eikä varmasti vielä lähivuosinakaan, valitettavasti näin, mutta toivottavasti joku vuosi on, ja, arvoisa puhemies, sitä varten meidän on etsittävä keinot, miten siihen päästään.

Mikko Elo /sd:

Herra puhemies! Ed. Kekkonen ei ollut tässä alkuvaiheessa paikalla, kun puhuttiin tästä kertomuskäytännöstä. Meidän toivomuksenamme on se, että kertomuskäytäntö säilyy, koska se antaa myöskin mahdollisuuden ajankohtaiseen keskusteluun kansainvälisistä asioista yleensä mutta tietysti Euroopan neuvoston ja miksei EU:n ja Etyjinkin asioista, mutta sen lisäksi tietysti voitaisiin ottaa aina ajankohtaisia asioita esille ja esimerkiksi tätä ulkoasiainvaliokunnan ja valtuuskunnan välistä keskustelua voitaisiin edelleen tiivistää.

Mitä sitten tulee ed. Kaikkosen näkemykseen, niin ed. Kaikkonen on toivomuksineen ihan oikeassa. On todella tärkeää, että Valko-Venäjä joskus voisi liittyä Euroopan neuvoston jäseneksi, mutta, ed. Kaikkonen, kyllä aika selvää on se, että niin kauan kuin Aljaksandr Lukashenka on Valko-Venäjän presidenttinä, niin oppositiolla, demokraattisilla voimilla, ei ole todellisia toimintamahdollisuuksia, jos Venäjä ei Lukashenkaa siihen pakota, eikä tällä hetkellä näy merkkejä siitä, että Venäjä olisi pakottamassa Lukashenkaa siihen. Minä uskon, että aikanaan Valko-Venäjä tulee demokratisoitumaan ja toivottavasti liittymään mahdollisimman nopeasti Euroopan neuvostoon, mutta nykytilanteessa ehkä tämä käytäntö on paras, mikä tällä hetkellä on.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olisin reagoinut ed. Elon puheenvuoroon ja myöskin ed. Liisa Jaakonsaaren puheenvuoroon, kun pohdittiin sitä tapaa, millä näitä vuosikertomuksia näistä kansainvälisistä järjestöistä ja meidän edustautumistamme niissä täällä esitellään.

Minä näen sen huolen, minkä ed. Jaakonsaari toi esille ulkoasiainvaliokunnan kantana, kun tässäkään salissa ei kovin montaa kansanedustajaa ole käymässä keskustelua, ja erityisesti, kun Euroopan neuvostosta vielä puhutaan ja raportti tulee vuodelta 2004. Mutta näen myöskin sen, minkä ed. Elo tässä sanoi, että jos tässä salissa nyt ylipäätään näistä kansainvälisistä järjestöistä puhutaan, niin tämä on nyt se muoto, joka tarjoaa meille tilaisuuden lähestyä näitä asioita.

Haluaisin ed. Elolle myöskin huomauttaa yhdestä kulmasta, kun hän puhui ihmisoikeusnäkökulmasta ja totesi, että unionin EU-perustuslakisopimus on haudattu ja kuopattu. Hämmästelen tätä huomiota, koska niitä ongelmia, joiden vuoksi tämä perustuslakiprosessi on pantu liikkeelle, ei ole haudattu ja kuopattu. Itse nostitte esille muun muassa sen, että Euroopan unionin olisi syytä olla mukana eurooppalaisessa ihmisoikeusjärjestelmässä, ja se mukanaolo eurooppalaisessa ihmisoikeusjärjestelmässä on mahdollista ainoastaan siten, että ne pykälät, jotka tässä perustuslakisopimuksessa on kirjattu sekä unionin oikeushenkilöllisyydestä että perusoikeusasiakirjan tulemisesta sitovaksi asiakirjaksi, toteutuvat. Siinä suhteessa tämä perustuslakiprosessi ei ole haudattu eikä kuopattu.

Viimeisenä huomiona, arvoisa puhemies: Ed. Elo myöskin nosti esille Euroopan neuvoston ja Etyjin suhteen. Hän ei avannut sitä solmua, joka on aikamoisen hankala, erityisesti kun tiedämme, että Venäjä, johon hän viittasi useassa eri yhteydessä puheenvuorossaan, on lähestynyt näitä ihmisoikeuskysymyksiä siten, että Etyjistä pitäisi tämä kolmas kori eli ihmisoikeuskori purkaa ja siirtää se Euroopan neuvostoon. Jos tämä prosessi käynnistyy, ylipäätään vakavaa keskustelua tähän suuntaan käynnistämme, niin silloin kyllä tietysti Etyjin kokonaiskonsepti tämmöisenä laajaa turvallisuuskäsitettä ylläpitävänä yhteisönä kuoleutuu, ja tämä on sitten tietysti suuri suuri ongelma. Ihmisoikeuskysymykset ovat luonteva osa Etyjin toimintaa. Ne ovat myöskin erinomaisen luonteva osa Euroopan neuvoston toimintaa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Paljon puhumme täällä Suomessa sellaisista sanoista kuin best practices eli parhaat käytännöt. Kyllä kai on niin, mitä ihmisoikeusasioihin tulee, että Euroopan neuvostolla on, ehkä nyt vähän leuhkastikin voi sanoa, ylivoimainen osaaminen ihmisoikeusprosessin osalta, ihmisoikeustuomioistuin ja, niin kuin ed. Hurskainen totesi, ihmisoikeuskomissaari, joka muuten perustettiin Suomen hallituksen aloitteesta 90-luvun lopulla. Siinä mielessä, kun päällekkäisyyttä, ed. Kiljunen, yritetään välttää, niin vaikka en suinkaan ole sitä mieltä, etteikö Etyj voi käsitellä ihmisoikeuskysymyksiä, meidän pitäisi keskittää näitä tehtäviä. Euroopan unioni on varmasti paras talousjärjestö siltä osin, mutta Euroopan unioninkaan ei pitäisi lähteä ihmisoikeuskysymyksiin liian syvälle, muuta kuin valvoa tietysti omien jäsenmaittensa ihmisoikeuksia, niin kuin Euroopan neuvosto tekee tällä hetkellä.

Mitä tulee sitten tähän perustuslailliseen sopimukseen, meillä on ed. Kiljusen kanssa vähän erilainen näkemys siitä, mitä tälle sopimukselle on tapahtunut, mutta Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen EU voi liittyä, siitä voidaan tehdä juridinen henkilö, ilman perustuslaillista sopimusta. Se on täysin mahdollista. Ed. Kiljunen, eräs päätoimittaja kirjoitti "Kiljusen höpöhöpö" siitä ajatuksesta, että eduskunta alkaisi ratifioida nyt tätä perustuslaillista sopimusta. Kun se, ed. Kiljunen, lähes kaikkien eurooppalaisten maiden mukaan on kuopattu ja haudattu, niin miksi me alkaisimme tehdä työtä aivan turhan päiten täällä eduskunnassa?