Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Liikenneturvallisuustilastot kertovat
vuodesta toiseen samaa korutonta viestiään. Vuonna
2004 Suomessa kuoli lähes 400 ja loukkaantui 8 500
ihmistä. Vuoden 2005 ensimmäisten kuukausien aikana
liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneiden kuljettajien
määrä on vain lisääntynyt
parin vuoden takaiseen verrattuna. Samalla kuolemaan johtaneiden
onnettomuuksien määrä on myös
kasvanut.
Tänäkin vuonna on jälleen tapahtunut
useita vakavia samalla kertaa monia ihmishenkiä vaatineita
onnettomuuksia. Törkeät liikenneturvallisuuden
vaarantamiset ovat jatkuvasti kasvussa. Suurin osa onnettomuuksista
tapahtuu joko alkoholin, väsymyksen tai liian kovan tilannenopeuden
vuoksi tai kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta. Erittäin
huolestuttavaa on tieliikenteessä kuolleiden nuorten määrän
kasvu. Vuonna 2003 menehtyi 71 nuorta ja viime vuonna 95 nuorta. Inhimillisten
kärsimysten lisäksi onnettomuudet aiheuttavat
vuositasolla jopa 3 miljardin euron kustannukset.
Herra puhemies! Syynä liikenneturvallisuustilastojen
synkentymiseen on yleensä pidetty tiestön kuntoa,
liikennemäärien jatkuvaa kasvua sekä sitä,
että meillä Suomessa autokanta on yksi Euroopan
iäkkäimmistä. Kuitenkin yhtenä keskeisimpänä syynä synkkiin
tilastoihin ovat ajotavat ja asenteissa tapahtunut epäsuotuisa
kehitys. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vuonna 2004 ilmapiiri
liikenteessä oli huolestuttavasti huonontunut. Erityisesti
nuorten keskuudessa hälläväliä-tyyli
on yleistynyt. Nuorista kuljettajista joka viides kertoo tahallaan
ylittävänsä nopeusrajoituksia joko usein
tai hyvin usein. He ilmoittavat ylinopeuden syyksi tietoisen ajotavan valinnan.
Tutkimusten mukaan nuoret kokevat myös muita ikäluokkia
useammin nauttivansa kovaa ajamisesta. Myös sosiaaliset
paineet ystäväpiirin taholta saavat nuoret lisäämään
ajonopeuksia.
Toinen yleisen asennemuutoksen huonompaan suuntaan menemisestä kertova
seikka on rattijuopumusmäärien kasvu. Rattijuopumukset ovat
lisääntyneet parissa vuodessa yli 10 prosentilla.
Samalla lisääntyivät myös rattijuoppojen
aiheuttamat liikenneonnettomuudet. Liikennevahinkojen tutkijalautakunnan
mukaan niissä nuorten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, joissa
syynä oli ylinopeus, noin 65 prosenttia kuljettajista oli
myös alkoholin vaikutuksen alaisia. Kaiken kaikkiaan tämän
vuoden alkupuolella rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa
on kuollut enemmän ihmisiä kuin vuosina 2001—2003
keskimäärin.
Myös huikeiden ylinopeuksien määrä on
lisääntynyt. Osa ylinopeutta ajavista kuuluu jo
toisiinkin riskiryhmiin, eli he ovat joko nuoria tai sitten ovat
rattijuoppoja, mutta näiden piittaamattomien joukossa on
myös toki monia muita. Esimerkiksi liikkuvan poliisin Turun
yksikkö on antanut tämän vuoden huhtikuun
loppuun mennessä 216 ajokieltopäätöstä ylinopeuksien
takia. Mikäli vakavan piittaamattomuuden säädöstä olisi
poliisi tulkinnut tiukimman mukaan, päätöksiä olisi
voitu antaa jopa kolminkertainen määrä.
Arvoisa herra puhemies! Vuosittaiset liikenneturvallisuustilastot
toistavat itseään. Vuodesta toiseen kamppaillaan
samojen vakavien ongelmien edessä sekä annetaan
samoja selityksiä ja samoja ratkaisuehdotuksia. Yhtenä keskeisimmistä perussyistä
ongelmien
taustalla ovat asenteet. Poliisi käytännön
työssä näkee tilanteen huonontumisen,
mutta käytettävissä olevat ratkaisukeinot
ovat kerta kaikkiaan riittämättömät. Poliisi
kohtaa käytännön työssään
samoja kuljettajia ja saman tyyppisiä tapauksia kerrasta
toiseen, mutta poliisilla ei ole keinovalikoimassa mitään
sellaista, millä saada aikaan todellista muutosta. Huomautukset,
sakot ja muut nykyisellään käytössä olevat
keinot eivät vaan tunnut tehoavan.
Lisäksi poliisilla ei ole tietenkään
riittävästi resursseja ajotapavalvontaan, siihen
näkyvään valvontaan, jotta saadaan liikennetilastoihin
todellista parannusta aikaiseksi. Mutta jotta liikennetilastoihin
saataisiin tosiaan todellista parannusta aikaiseksi ja voitaisiin
välttyä sekä henkilö- että omaisuusvahingoilta,
kuljettajien asenteiden korjaamiseksi on ryhdyttävä määrätietoisiin
mutta samalla aivan uusiin toimenpiteisiin. Jos perusasenteisiin
pystyttäisiin vaikuttamaan, se voisi pitkällä tähtäimellä jopa
vähentää poliisin suorittaman liikennevalvonnankin
tarvetta.
Herra puhemies! Niin rattijuoppojen, suuria ylinopeuksia ajavien
kuin myös järjettömiä riskejä ottavien
tiellä liikkujien asenteisiin vaikuttaminen ennaltaehkäisevästi
edellyttää uutta lainsäädäntöä sekä nykyisten
lakien suoman keinovalikoiman entistä monipuolisempaa hyödyntämistä käytännössä.
Nuorten kuljettajien osalta varhainen puuttuminen on yksi tehokkaimpia keinoja
vaikuttaa heidän liikennekäyttäytymiseensä ja
ennaltaehkäistä vakavat onnettomuudet sekä kasvattaa
heistä vastuullisia kuljettajia.
Lakialoitteessani esitän tieliikennelakiin lisättäväksi,
että Suomessa tulee laajamittaisesti ottaa käyttöön
liikennerikkomuksista toistuvasti kiinni jääneiden
henkilöiden pakollinen ajotapa- ja asennekoulutus. Koulutukseen
tulee sisältyä vahvasti asennemuokkausta, joka
todellakin muuttaa riskikuljettajien asenteita, suhtautumista muihin
tiellä liikkujiin ja saa aikaan pysyviä muutoksia.
Näiden kuljettajien tulee maksaa koulutuksensa itse. Tarpeelliset
tarkentavat säännökset kustannuksista,
niiden määräytymisestä sekä syylliseksi
epäillyn maksuvelvollisuudesta tulee antaa tietenkin valtioneuvoston
asetuksella. Nyt tarvitaan uudenlaisia tehokkaita keinoja, jotta
päivästä toiseen jatkuvat, viikosta toiseen jatkuvat
uutiset onnettomuuksista saadaan vähemmäksi.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Eduskunta kävi viime keväänä hyvin
perusteellisen liikenneturvallisuuskeskustelualoitteen pohjalta
lähteneen keskustelun ja hallitus lupasi vakavasti puuttua
näihin asioihin, mitä ed. Hemmilä tässä lakialoitteensa
esittelytekstissä äsken mainitsi. Toimenpiteitä olisi
syytä odottaa hyvin piakkoin ja nopeasti.
Ed. Hemmilän lakialoite on yksi keino, jota eivät
rajoita budjettiraamit. Se tarkoittaa vain sitä, että poliisi
huomatessaan selvää piittaamattomuutta, välinpitämättömyyttä liikennesääntöjä kohtaan
ja todetessaan henkilön olevan selvästi asenteellisesti
virheellinen kuljettamaan moottoriajoneuvoa, voi puuttua ja panna
tavallaan oppilaan uudelleen laiskanläksylle. Sitä se
käytännössä tarkoittaa. Se on
yksi pieni keinovalikoima tässä suuressa kokonaisuudessa,
jossa kaikki vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.
Toinen asia on tietenkin, että kun on kysymys asenteista,
niin täytyisi myöskin koko meidän koulujärjestelmämme
paremmin paneutua siihen, miten nuorten ihmisten asenteisiin pystyttäisiin
vaikuttamaan aina peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen jnp.
ja myöskin vielä varusmiespalveluksen aikanakin
siten, että he käyttäytyisivät
liikenteessä vastuullisesti ja oman vastuunsa tuntien.
Keskustelu päättyy.