Täysistunnon pöytäkirja 112/2005 vp

PTK 112/2005 vp

112. TORSTAINA 27. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki tieliikennelain 74 §:n muuttamisesta

 

Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenneturvallisuustilastot kertovat vuodesta toiseen samaa korutonta viestiään. Vuonna 2004 Suomessa kuoli lähes 400 ja loukkaantui 8 500 ihmistä. Vuoden 2005 ensimmäisten kuukausien aikana liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneiden kuljettajien määrä on vain lisääntynyt parin vuoden takaiseen verrattuna. Samalla kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on myös kasvanut.

Tänäkin vuonna on jälleen tapahtunut useita vakavia samalla kertaa monia ihmishenkiä vaatineita onnettomuuksia. Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat jatkuvasti kasvussa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu joko alkoholin, väsymyksen tai liian kovan tilannenopeuden vuoksi tai kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta. Erittäin huolestuttavaa on tieliikenteessä kuolleiden nuorten määrän kasvu. Vuonna 2003 menehtyi 71 nuorta ja viime vuonna 95 nuorta. Inhimillisten kärsimysten lisäksi onnettomuudet aiheuttavat vuositasolla jopa 3 miljardin euron kustannukset.

Herra puhemies! Syynä liikenneturvallisuustilastojen synkentymiseen on yleensä pidetty tiestön kuntoa, liikennemäärien jatkuvaa kasvua sekä sitä, että meillä Suomessa autokanta on yksi Euroopan iäkkäimmistä. Kuitenkin yhtenä keskeisimpänä syynä synkkiin tilastoihin ovat ajotavat ja asenteissa tapahtunut epäsuotuisa kehitys. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vuonna 2004 ilmapiiri liikenteessä oli huolestuttavasti huonontunut. Erityisesti nuorten keskuudessa hälläväliä-tyyli on yleistynyt. Nuorista kuljettajista joka viides kertoo tahallaan ylittävänsä nopeusrajoituksia joko usein tai hyvin usein. He ilmoittavat ylinopeuden syyksi tietoisen ajotavan valinnan. Tutkimusten mukaan nuoret kokevat myös muita ikäluokkia useammin nauttivansa kovaa ajamisesta. Myös sosiaaliset paineet ystäväpiirin taholta saavat nuoret lisäämään ajonopeuksia.

Toinen yleisen asennemuutoksen huonompaan suuntaan menemisestä kertova seikka on rattijuopumusmäärien kasvu. Rattijuopumukset ovat lisääntyneet parissa vuodessa yli 10 prosentilla. Samalla lisääntyivät myös rattijuoppojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet. Liikennevahinkojen tutkijalautakunnan mukaan niissä nuorten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, joissa syynä oli ylinopeus, noin 65 prosenttia kuljettajista oli myös alkoholin vaikutuksen alaisia. Kaiken kaikkiaan tämän vuoden alkupuolella rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa on kuollut enemmän ihmisiä kuin vuosina 2001—2003 keskimäärin.

Myös huikeiden ylinopeuksien määrä on lisääntynyt. Osa ylinopeutta ajavista kuuluu jo toisiinkin riskiryhmiin, eli he ovat joko nuoria tai sitten ovat rattijuoppoja, mutta näiden piittaamattomien joukossa on myös toki monia muita. Esimerkiksi liikkuvan poliisin Turun yksikkö on antanut tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä 216 ajokieltopäätöstä ylinopeuksien takia. Mikäli vakavan piittaamattomuuden säädöstä olisi poliisi tulkinnut tiukimman mukaan, päätöksiä olisi voitu antaa jopa kolminkertainen määrä.

Arvoisa herra puhemies! Vuosittaiset liikenneturvallisuustilastot toistavat itseään. Vuodesta toiseen kamppaillaan samojen vakavien ongelmien edessä sekä annetaan samoja selityksiä ja samoja ratkaisuehdotuksia. Yhtenä keskeisimmistä perussyistä ongelmien taustalla ovat asenteet. Poliisi käytännön työssä näkee tilanteen huonontumisen, mutta käytettävissä olevat ratkaisukeinot ovat kerta kaikkiaan riittämättömät. Poliisi kohtaa käytännön työssään samoja kuljettajia ja saman tyyppisiä tapauksia kerrasta toiseen, mutta poliisilla ei ole keinovalikoimassa mitään sellaista, millä saada aikaan todellista muutosta. Huomautukset, sakot ja muut nykyisellään käytössä olevat keinot eivät vaan tunnut tehoavan.

Lisäksi poliisilla ei ole tietenkään riittävästi resursseja ajotapavalvontaan, siihen näkyvään valvontaan, jotta saadaan liikennetilastoihin todellista parannusta aikaiseksi. Mutta jotta liikennetilastoihin saataisiin tosiaan todellista parannusta aikaiseksi ja voitaisiin välttyä sekä henkilö- että omaisuusvahingoilta, kuljettajien asenteiden korjaamiseksi on ryhdyttävä määrätietoisiin mutta samalla aivan uusiin toimenpiteisiin. Jos perusasenteisiin pystyttäisiin vaikuttamaan, se voisi pitkällä tähtäimellä jopa vähentää poliisin suorittaman liikennevalvonnankin tarvetta.

Herra puhemies! Niin rattijuoppojen, suuria ylinopeuksia ajavien kuin myös järjettömiä riskejä ottavien tiellä liikkujien asenteisiin vaikuttaminen ennaltaehkäisevästi edellyttää uutta lainsäädäntöä sekä nykyisten lakien suoman keinovalikoiman entistä monipuolisempaa hyödyntämistä käytännössä. Nuorten kuljettajien osalta varhainen puuttuminen on yksi tehokkaimpia keinoja vaikuttaa heidän liikennekäyttäytymiseensä ja ennaltaehkäistä vakavat onnettomuudet sekä kasvattaa heistä vastuullisia kuljettajia.

Lakialoitteessani esitän tieliikennelakiin lisättäväksi, että Suomessa tulee laajamittaisesti ottaa käyttöön liikennerikkomuksista toistuvasti kiinni jääneiden henkilöiden pakollinen ajotapa- ja asennekoulutus. Koulutukseen tulee sisältyä vahvasti asennemuokkausta, joka todellakin muuttaa riskikuljettajien asenteita, suhtautumista muihin tiellä liikkujiin ja saa aikaan pysyviä muutoksia. Näiden kuljettajien tulee maksaa koulutuksensa itse. Tarpeelliset tarkentavat säännökset kustannuksista, niiden määräytymisestä sekä syylliseksi epäillyn maksuvelvollisuudesta tulee antaa tietenkin valtioneuvoston asetuksella. Nyt tarvitaan uudenlaisia tehokkaita keinoja, jotta päivästä toiseen jatkuvat, viikosta toiseen jatkuvat uutiset onnettomuuksista saadaan vähemmäksi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta kävi viime keväänä hyvin perusteellisen liikenneturvallisuuskeskustelualoitteen pohjalta lähteneen keskustelun ja hallitus lupasi vakavasti puuttua näihin asioihin, mitä ed. Hemmilä tässä lakialoitteensa esittelytekstissä äsken mainitsi. Toimenpiteitä olisi syytä odottaa hyvin piakkoin ja nopeasti.

Ed. Hemmilän lakialoite on yksi keino, jota eivät rajoita budjettiraamit. Se tarkoittaa vain sitä, että poliisi huomatessaan selvää piittaamattomuutta, välinpitämättömyyttä liikennesääntöjä kohtaan ja todetessaan henkilön olevan selvästi asenteellisesti virheellinen kuljettamaan moottoriajoneuvoa, voi puuttua ja panna tavallaan oppilaan uudelleen laiskanläksylle. Sitä se käytännössä tarkoittaa. Se on yksi pieni keinovalikoima tässä suuressa kokonaisuudessa, jossa kaikki vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

Toinen asia on tietenkin, että kun on kysymys asenteista, niin täytyisi myöskin koko meidän koulujärjestelmämme paremmin paneutua siihen, miten nuorten ihmisten asenteisiin pystyttäisiin vaikuttamaan aina peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen jnp. ja myöskin vielä varusmiespalveluksen aikanakin siten, että he käyttäytyisivät liikenteessä vastuullisesti ja oman vastuunsa tuntien.

Keskustelu päättyy.