Herra puhemies! Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät ovat köyhtyneet, vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan. EU-tilastojen mukaan Suomessa on noin 575 000 köyhää. Veli-Matti Ritakallion mukaan viimesijaisen sosiaaliturvan ostovoima on nyt 30 euroa pienempi kuin 15 vuotta sitten ja 150 euroa kuukaudessa vähemmän kuin virallinen köyhyysraja.

Mitä hallitus tekee kaikkein köyhimpien toimeentulon parantamiseksi, vai tyytyykö se vain istua pönöttämään aitiossaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitushan hyväksyi juuri laajan köyhyyspaketin, joka kokonaisuudessaan toteutuessaan täysimääräisesti on 90 miljoonaa euroa, ja tämähän on eduskunnan käsittelyssä.

Mutta toimeentulotuen osalta on todella parannus, jota on vuosikaudet myös eduskunnan taholta toivottu. Se koskee nimenomaan toimeentulotuen asumismenojen 7 prosentin omavastuuosuutta, joka poistetaan ja joka sitten vuositasolla tulee olemaan 40 miljoonaa euroa. Samoin kansaneläkkeen korotus kohdistuu kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin, mikä heijastuu myös moniin muihin etuisuuksiin. Samoin vajaakuntoisten ja vammaisten työosuusrahaa nostetaan ja työllistymisen kynnyksiä monella tapaa puretaan.

Monilla täsmätoimilla näin ollen pyritään edesauttamaan sitä, että kaikkein pienituloisimmat ihmiset pystyisivät paremmin selviytymään. Mutta kaiken lähtökohtana on kuitenkin oltava sen, kun kyseessä on työttömyys, että ihmiset saavat ensisijaisen tulolähteensä työn kautta.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä köyhyyspaketissahan nimenomaan pyrittiin hakemaan niitä erityisryhmiä, vapautuvia vankeja, päihdeongelmaisia ja myöskin näitä työtoiminnassa mukana olevia vammaisia, joilla usein on juuri mielenterveysongelmia; heidän työosuusrahaasa nostetaan. Elikkä tällaisilla täsmätoimilla voidaan myöskin auttaa näitten erityisryhmien asemaa.

Mutta en muista — eduskunnassa olen ollut nyt yli kymmenen vuotta — että näin laajaa tulonsiirtopakettia olisi tehty kuin nyt on tehty tällä vaalikaudella. Myöskin tällä on pyritty auttamaan samoin kuin palveluilla, mutta varmasti on parantamisen varaa yhteiskunnassa. En ajattelekaan, että maailma olisi tullut näillä toimilla valmiiksi, vaan työ varmasti jatkuu.

Herra puhemies! Ministeri Hyssälä on siinä suhteessa oikeassa, että näin suurta tulonsiirtopakettia ei ollut tehty. Tämä on vaan tehty rikkaille eikä köyhille, ministeri Hyssälä.

Köyhyyden suurin syy on työttömyysturvan, kansaneläkkeen, opintotuen ja toimeentulotuen riittämätön taso. Siellä on se suurin syy, mutta mitään todellisia toimenpiteitä ei olla tekemässä. Te nostitte eläkkeet. Tänä vuonna eläkkeiden reaalitaso laskee, ministeri Hyssälä. Näin ollen tämä eläkkeiden 5 euron tasokorotus, joka tulee ensi syksynä, on täysin riittämätön kattamaan tätä tason laskua, mikä tänä vuonna tapahtuu. Ja tämä köyhyyspaketti. Fortumin johtaja Lilius saa saman verran optioetuja kuin 600 000 Suomen eläkeläistä saavat yhteensä tukea.

Arvoisa ministeri, tässä olisi todella toimenpiteitten aika. Koska nostetaan näitä pienimpiä sosiaaliturvan tasoja?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Voimme tässä vastata varmaan molemmatkin sosiaali- ja terveysministerit.

Ed. Kuopalle toteaisin, että mehän pyrimme katsomaan tässä eläkkeitten korotuksessa, miten sitä olisi voitu saada pelkästään sinne pienimpään päähän. On tietenkin hyvä, että kaikki ne, joilla on pienikin kansaneläke elikkä 660 000 eläkeläistä, hyötyvät tästä. Eihän se ole mitenkään väärin, mutta tämä järjestelmä ei antanut, ei sallinut sitä, että olisi voitu sinne pienimpään päähän laittaa niin, että ei olisi syntynyt väliinputoajia. Kyllä tässä on jatkossa iso työ. Meillä on paljon ihmisiä, joilla on pieni työhistoria myöskin tulevaisuudessa, olematon työhistoria ja näin ollen pienet eläkkeet. Tämä on varmasti seuraavallakin vaalikaudella kova kysymys. Nämä ovat etupäässä naisia, joitten puoliso on kuollut, jolloin vielä heikkenee se asema, ja he ovat monta kertaa juuri köyhyysrajalla hyvin pienen eläkkeen turvin, jota täydennetään asumistuella, toimeentulotuella jne. Mielestäni tämä on semmoinen asia, jota eduskunnankin pitää vakavasti pohtia, tätä köyhyyskysymystä, (Puhemies: Aika!) ja analyyttisesti katsoa, miten siihen voitaisiin parannusta saada.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkkeisiin, kuten sanoin, tehtiin tasokorotus ja edellinen tehtiin viime vuonna. Yhteensähän nyt on nostettu 12 euroa kansaneläkkeitä kokonaisuudessaan. Joka vuosi on siis nostettu, ja tämän lisäksi niihin tulee tietysti luonnollisesti indeksikorjaukset. Kansaneläkkeen korotukset heijastuvat myös moniin siihen sidoksissa oleviin etuisuuksiin. Muun muassa ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä nousee 2,25 euroa kuukaudessa.

Mutta eläkekorotusten lisäksi köyhyyspakettiin sisältyy monia muita uudistuksia, jotka myös edesauttavat pienituloisia. Tässä suhteessa nimenomaan toimeentulotuen parannus edesauttaa myös eläkkeensaajissa niitä ihmisiä, jotka saavat toimeentulotukea. Tämä heijastuu hyvin laajaan väestöpohjaan ja sillä tavalla edesauttaa köyhyyden vähentämistä.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on hyvin analyyttisesti pohdittu tätä köyhyyskysymystä, ja yksi niistä johtopäätöksistä, joihin on hyvin laajasti tultu, on se, mitä puhutaan ensisijaisesta ja viimesijaisesta sosiaaliturvasta, joista ei ehkä kannattaisi tulla edes sanomaan, ellei tee esitystä hallituksen puolelta työmarkkinatuen nostamisesta.

Nimenomaan työmarkkinatuen korotuksella voitaisiin vaikuttaa köyhyyteen ja laittaa ensisijainen ja viimesijainen sosiaaliturva parempaan järjestykseen, koska tällä hetkellä valtaosa niistä, jotka saavat työmarkkinatukea, saavat myös toimeentulotukea, joten työmarkkinatuen nostaminen olisi sekä sosiaaliturvan järjestelmän että köyhyyden kannalta oikea toimenpide.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Edustaja on siinä varsin oikeassa, että työmarkkinatuesta on tullut monen ihmisen kohdalla hyvin pitkäaikainen toimeentulon lähde, ja silloin jos se on ensisijaisena, sosiaaliturva on suhteessa toimeentulotukeen väärin päin rakentunut. Tässä hallituksen esityksessä ei ole korotusta työmarkkinatukeen, mutta tuohon samaan ikään kuin perusvaikutukseen pyritään sitä kautta, että työmarkkinatuen aktivointiastetta nostetaan, jotta se toimisi, niin kuin sen alkuperäinen tarkoitus on ollut, lyhytaikaisesti toimeentulon lähteenä, mutta kuitenkin aktivoivana siten, että ihminen voi parantaa työmarkkina-asemaansa ja sitä kautta päästä avoimille työmarkkinoille. Voisi sanoa, että positiivista kehitystä ihmisten lähtökohdasta on jo näkyvissä, koska pitkään työmarkkinatuella olleiden ihmisten lukumäärä on laskenut viime kevään jälkeen dramaattisesti, kun se oikeastaan tähän asti on joko noussut tai pysynyt paikallansa, vaikka yleinen työttömyysaste on laskenut.

Arvoisa puhemies! Olen eilen kuunnellut Kainuun kuntayhtymässä ja tänä aamuna Ylikiimingin kunnanjohtajaa, jotka ovat kertoneet siitä, miten paljon heidän alueellaan on toimeentulotuen varassa eläviä ihmisiä ja ihmisiä, jotka tarvitsisivat monenlaista tukea, perhetukea, ja että nämä varat, jotka siihen on varattu, eivät tule riittämään edes lakisääteisiin toimenpiteisiin.

Erittäin suurta huolta on kannettu siitä, että niille perheille, joissa on työttömyyttä, toimeentulo-ongelmia ja lastensuojeluongelmia, ei riitä tarvittavaa apua, ei ole taloudellista mahdollisuutta. Kuntayhtymän osalta eli Kainuun hallintokunnassa on käytetty Lastensuojelun tasausrahastoa näiden pienten kuntien ongelmien ratkaisemiseksi. Nyt rahastoa ei ole enää, ja samanaikaisesti on velvoite puolittaa kaikki kustannukset, ja Ylikiimingin (Puhemies: Saammeko kysymyksen?) johtaja sanoi samaa. Kysyn, arvoisa ministeri:

Miten lastensuojelun puolella yhdessä lapsiasiamiehen kanssa tulette takaamaan sen, että nämä lapset tulevat hoitoon, ennen kuin heidät huostaanotetaan ja kunta saa sitten rahaa?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Uudessa järjestelmässähän yhtään rahaa ei oteta tästä järjestelmästä pois, vaan sama rahamäärä säilyy lastensuojelussa. Tämä on juuri eduskunnan käsittelyssä nyt, ja ongelmia, joita tähän on liittynyt, on iso byrokratia ja se, että se on ollut kuntien keskinäistä tasausjärjestelmää, jossa hyötyjinä ovat olleet 30 000—100 000 asukkaan kunnat muitten maksaessa sitä tasausta. Tämä ei ole toiminut odotetulla tavalla, mitä sillä lailla haettiin.

Näin ollen tätä järjestelmää on muutettu ja sitten vielä niin, että ennen kaikkea keskityttäisiin avohuollon toimenpiteisiin. Me olemme tekemässä laajaa perhepalvelujärjestelmää, tällaista lapsiperheverkostojärjestelmää, kuntiin. Monenlaista apua kunnille annetaan nimenomaan tähän avohuollon tukeen ja tällä vaalikaudella sosiaalisissa hankkeissa erityisesti on paneuduttu tähän.

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen hallitus on paljon puhunut köyhyyden poistamisesta ja toki on tullut toimiakin, mutta nyt on aika arvioida, miten ne kohdentuvat. Erityisesti asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että lapsiperheiden köyhyys on kovasti kasvanut ja erityisesti yksinhuoltajaperheiden tilanne on todella vakava. Kysynkin:

Mihin analyysiin perustui hallituksen arvio siitä, kun tätä köyhyyspakettia tehtiin, että yksinhuoltajille ei tullut mitään, yksinhuoltajat aivan täysin unohdettiin? Mihin analyysiin tämä perustui, koska kaikki asiantuntijat ovat täällä eduskunnassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa olleet todella huolissaan, että hallitus on yksinhuoltajat unohtanut? Aikooko hallitus vielä jollain tavalla helpottaa yksinhuoltajaperheiden tilannetta, joka on todella hälyttävä? Varmasti yksinhuoltajaperheet Suomessa odottavat Vanhasen hallituksen vastausta tähän. (Ed. Zyskowicz: Ei ne enää mitään odota!)

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Ne yksinhuoltajaperheet, jotka ovat kaikkein suurimmissa vaikeuksissa, ovat tietysti niitä perheitä, jotka myös kuuluvat toimeentulotuen piiriin, ja näin ollen tämä hallituksen esityksenä oleva toimeentulotukiasiakkaiden asumisen omavastuuosuuden muutos edesauttaa myös yksinhuoltajaperheitä. Mutta yksinhuoltajien toimeentulon kannalta on myös tietysti olennaista se, että on työtä tarjolla ja että päivähoitopalvelut ja muut palvelut ovat kunnossa, jotta toimeentulo pystytään työn kautta turvaamaan.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme tekemässä hallitusohjelman mukaisesti sellaista suurta lapsiperheiden toimeentulon, taloudellisen tilanteen, mukaista tutkimusta Stakesin ollessa siinä meillä yhteistyökumppanina. Me saamme tämän vuoden loppuun mennessä tämän valmiiksi. Kyllä siinä varmasti on katsottava tämän köyhyyden laatua, tuloköyhyyttä ja sitten tätä köyhyyttä vapaasti käytettävissä olevien rahojen kannalta, sitä, minkälainen se lapsiperheitten asema siinä kokonaisuudessaan on.

Meillähän tulonsiirroissa huomioitiin yksinhuoltajat nimenomaan lapsilisän kohdalla, missä he saivat kaikista lapsista vielä korotuksen, kun muille tuli vain ensimmäisestä lapsesta, mutta sitten toisaalta 114 000 lasta hyötyi tästä asumistuen omavastuun vähentämisestä. Siellä hyvin moni on yksinhuoltajaperheen lapsi myöskin. Mutta varmasti tässä on jatkossa erityisesti katsottava tätä yksinhuoltajaperheitten asemaa.