Täysistunnon pöytäkirja 112/2005 vp

PTK 112/2005 vp

112. TORSTAINA 27. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Stora Enson kannattavuuden parantamisen työllisyysvaikutukset

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Metsäyhtiö Stora Enso on tänään julkaissut kannattavuuden parannusohjelmansa, jolla se pyrkii 300 miljoonan euron vuosittaiseen tulosparannukseen vuoden 2007 puolivälistä lähtien. Yhtiö aikoo sulkea Varkauden tehtaan paperikone ykkösen, joka on tuottanut päällystettyä hienopaperia. Myyntilistalle joutuvat myös taivekartonkia valmistava Pankakosken tehdas Lieksassa sekä Veitsiluodon saha Kemissä. Kustannussäästöjä yhtiö hakee yhdistämällä henkilöstö- ja taloushallintoa Summan, Kotkan ja Anjalan tehtailla sekä Veitsiluodon ja Kemijärven tehtailla. Yhden paperikoneen sulkeminen Stora Enson Varkauden tehtaalla merkitsee yli sadan työpaikan menetystä konelinjalla ja siihen liittyvissä toiminnoissa. Lisäksi tulevat liitännäiselinkeinoissa, muun muassa puu- ja nestekuljetuksissa, tapahtuvat menetykset.

Arvoisa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, miten hallitus on suunnitellut varautuvansa näihin lisääntyviin työttömyysuhkiin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On tietysti tavattoman valitettavaa aina silloin, kun käy näin kuin Stora Enson kohdalla on käynyt. Kuitenkin Stora Enso pyrkii näillä toimillaan parantamaan kannattavuuttaan ja kilpailukykyään. Stora Enson tervehdyttämisen tai paremman kilpailukyvyn hankkimisen ohjelma pitää sisällään yhteensä noin 2 000:ta henkilöä koskevat toimenpiteet. Meidän suomalaisten onni tässä nyt kuitenkin on siinä, jos onnea onnettomuudessa ylipäätänsä voidaan katsoa olevan, että nämä toimet koskettavat kuitenkin huomattavasti paljon vähemmän Suomea kuin Stora Enson toimintoja tuolla muualla, Suomen rajojen ulkopuolella.

Mitä nyt tulee niihin toimiin, joilla pyritään tässä sitten valtiovallan toimesta edesauttamaan tilannetta niillä paikkakunnilla, joita tämä erityisesti koskee, nämä toimet ovat vielä aivan alkusuoralla. Itse asiassa yt-neuvotteluthan eivät ole vielä alkaneet. Ei tiedetä ihan tarkkaan, ei kovinkaan tarkkaan vielä, mitä tarkkaan ottaen tulee tapahtumaan. Sitä mukaa kuin tämä prosessi käynnistyy, siihen myöskin valtiovalta kytkee sitten omat toimensa sekä kauppa- ja teollisuushallinnon puolelta että myöskin työvoimahallinnon puolelta.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! On totta, että yt-neuvottelut käydään vasta ensi vuoden puolella asioihin liittyen, mutta kysyn, että kun alkukesästä paperialalla koettiin ennätysmäinen jakso työnseisauksia ja lakkoja, (Ed. Huotari: Työsulkuja!) olisiko hallituksen pitänyt — työsulkuja — olisiko hallituksen pitänyt puuttua näihin työmarkkinahäiriöihin silloin.

Mutta, arvoisa ministeri, haluan vielä kysyä, millaisena näette suuryhtiöiden yhteiskuntavastuun niiden hakiessa kannattavuutta toimintaansa erityisesti Stora Enson kohdalla, jossa valtio on merkittävänä omistajana.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minusta kyllä erityisesti niissä yhtiöissä, joissa valtiolla on merkittävää puhevaltaa, niin kuin tässä on yli 10 prosentin verran, valtion omistajaohjaus käyttäytymisellään pyrkii korostamaan tätä yhteiskuntavastuuta ja sen merkitystä. Mitä se yhteiskuntavastuu käytännössä sitten on? Huolehtiako siitä, että tänään kyetään työllistämään tietty määrä ja huomenna radikaalisti vähemmän, vaiko niin, että huolehditaan siitä työllistämiskunnosta sekä tänään että huomenna että vähän pitemmälläkin tähtäyksellä?

Tämä kaiketi nyt on tilanne Stora Enson kohdalla. Se pyrkii näillä toimillaan varustautumaan ja valmistautumaan siihen kiristyvään kilpailuun, joka niissä tuoteryhmissä on todellakin kiristynyt, joiden kohdalla nyt nämä toimet, esimerkiksi Suomessa lähinnä sahausala ja tietyt paperilaadut, nämä saneeraustoimet tapahtuvat. Valtiovalta omalta osaltaan pyrkii kaiken osaamisen, tietotaidon ja teknologiarahoituksen kautta ennen kaikkea näitä huipputeollisuudenalan menestysmahdollisuuksia parantamaan kaiken aikaa Suomessa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Stora Enson Kemin saha oli sekin voittoa tuottava, mutta ilmeisesti mikään ei riitä.

Herra kauppa- ja teollisuusministeri, tiesittekö te etukäteen, että tämmöistä on tulossa, valtion omistajapuolen ministerinä, ja jos tiesitte, niin minkälaisia ohjeita te annoitte valtion edustajalle tässä yhtiössä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä olen tiennyt sen taloudellisen tilanteen kvartaaleittain, mikä Stora Ensolla on ollut koko sen ajan, kun olen tässä tehtävässä ollut. Saan raportit niistä. Siitä, mitä näissä henkilöstövähennyksissä tapahtuu meillä ja maailmalla, kuulin tänä aamuna klo 8.30—8.40, suurin piirtein sen välisenä aikana.

Ei minulla ollut etukäteen tällaisissa asioissa eikä voi muuten ollakaan sellaista mahdollisuutta, että yksi ministeri tai oli se kuka tahansa valtion edustaja, joka käyttää 10 prosentin puhevaltaa, pystyisi määräämään sellaisiin bisnesratkaisuihin yhtiötä, jotka bisnesratkaisut saattavat sittenkin olla sen yrityksen kannalta vähänkin pitempää tähtäintä silmälläpitäen huonompia kuin sen sortin menettelyt, mihinkä nyt on — sanon: valitettavasti — siis tuossakin yhtiössä jouduttu.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Tämä Stora Enso on kansallisesti paitsi tärkeä niin myöskin tunteita herättävä, koska koko valtava konserni on täältä lähtenyt aikoinaan liikkeelle. Olisi siis erinomaisen tärkeätä, että se säilyisi Suomessa ja myöskin laveasti Suomessa, niin että kaikki ne paikat, joissa sillä toimintaa on, pysyisivät toimeliaina.

Ministeri viittasi siihen, että jahka yt-neuvottelut on saatu päätökseen ja niitä viety eteenpäin, niin sitten kauppa- ja teollisuusministeriö voi ryhtyä mahdollisiin toimiin. Mitä nämä toimet voisivat olla? Mitkä ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mahdollisuudet sen jälkeen, kun nyt näköpiirissä oleva lopputulos on edessämme, joka lopputulos ei kyllä ole ilmiselvästikään kovin hyvä? Mitkä ovat ne mahdollisuudet, joilla te voitte operoida?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sanon toisen kerran, että onni onnettomuudessa. Kun ed. Kekkonen pohdiskelee sitä, mikä rooli nimenomaan Suomessa Stora Ensolla on, niin näiden ratkaisujen jälkeen, mitä nyt Stora Enso aikoo toteuttaa, itse asiassa Stora Enson toimintojen suhteellinen osuushan meillä kasvaa verrattuna muuhun maailmaan, kaiken tämän jälkeen, mitä nyt Stora Enso aikoo tehdä. (Ed. Tennilä: Aika vähän Kemissä!) Se ei ole kovin suuri lohtu. — Mitä tulee erityisesti tähän Veitsiluodon sahaan, sivumennen sanoen, Stora Ensohan pyrkii myymään sen. Löytyykö ostajaa, sellaista ostajaa, joka saa tuon sahan kannattavaan toimintaan? (Ed. Tennilä: Se on kannattavaa!) — Jos ed. Tennilä on sitä mieltä, että se on ehdottomasti kannattavaa, niin ei muuta kuin markkinoille tämä viesti. Silloinhan siihen löytyy, elätellään toiveita, että siihen löydetään, jatkaja.

Jos valtiovalta voi siinä jotenkin auttaa, että se jatkaja löytyy esimerkiksi Veitsiluodon sahalle niin kuin Pankakoskellekin — siellä ei ole sahaa, vaan siellä on paperin tekemistä — niin totta kai valtiovalta omilla, ei kovin suurilla mutta joillakin vähäisillä toimenpiteillä pyrkii olemaan siinä mukana.

Mitä tulee vielä ... (Puhemies: Aika!)

Ed. Reijo Laitinen merkitään läsnä olevaksi.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hallitus on niillä toimilla, joilla esimerkiksi investointitukia on ohjattu ympäri Suomea, pyrkinyt työministeriön puolella katsomaan niitä paikkakuntia, joilla on tapahtunut erityisiä rakennemuutoksia. Uusikaupunki on yksi esimerkki niistä. Silloin kun siellä autotehtaalla oli vaikeuksia, etsittiin yhteistyössä sellaisia hankkeita, joilla voitaisiin synnyttää korvaavia työpaikkoja. Näin on toimittu monen muunkin paikkakunnan kohdalla niin kauppa- ja teollisuusministeriön puolella kuin työministeriönkin puolella. Tämän lisäksi muutosturva on yksi niistä uusista välineistä, joilla pyritään helpottamaan ihmisten uudelleentyöllistymistä silloin, kun he menettävät työpaikkansa. Siinä se tärkein elementti on oikeastaan se, että ihmiselle on taloudellisesti kannattavampaa ja mahdollisempaa lähteä opiskelemaan muutosturvan kautta kuin tähän asti on ollut.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Tämän tyyppinen tilanne, jossa nyt ollaan, on tietysti kova isku niille paikkakunnille, missä muutoksia on pelättävissä Pohjois-Karjalassa erityisesti Pankakoski Lieksassa on sellainen. Menetys on erittäin suuri, jos yritykselle ei löydy jatkajaa, ja on tietysti erittäin tärkeää, että hallitus osaltaan on mukana tämän niin kuin Veitsiluodon sahankin jatkajan etsimisessä ja eri tavoin edistämässä tätä toimintaa.

Meillä on Pohjois-Karjalassa niin kuin yleensäkin koko Itä-Suomen alueella tämä Itä-Suomi-ohjelma myös ja siihen on valtioneuvoston erityisrahoitusta 10 miljoonaa euroa toivottu ensi vuoden budjettiin. Voisiko olla niin, että nyt tämä osaltaan olisi uudessa valossa myös hallituksen piirissä nähtävissä, että koko Itä-Suomen alueelle kyettäisiin tätäkin kautta uutta toimintaa ja uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja saamaan ja tälläkin tavoin kantamaan sitä yhteiskunnan vastuuta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Lieksan alue ja Pankakosken aluehan kuuluu itse asiassa Euroopan unionin ykköstavoitealueeseen elikkä Euroopan parhaimpien rakennetukien piiriin. Varmaan tullaan nyt katsomaan, onko niissä ohjelmissa, joita toteutetaan siellä Pohjois-Karjalassa, jotain sellaista liikkuma-alaa, jonka puitteissa voisi jotain korvaavaa toimintaa saada tuonne paikkakunnalle. Olen ymmärtänyt, että merkittävä osa niistä henkilövaikutuksista on kuitenkin sellaisia, että suoraan työttömäksi todennäköisesti ei kovin monia ihmisiä jää, jos yritys ei mene kaupaksi. Mutta totta kai sen seudun kannalta uusien korvaavien työpaikkojen aikaansaaminen on tavattoman tärkeää. Siinä EU-ohjelmat ovat tärkeitä.

Tämä hallitus on pariin kertaan lisäbudjettiteitse lisännyt jonkin verran investointitukiin, kehittämisavustuksiin rahaa ja vähän Tekes-rahaakin kesken budjettivuoden. En uskalla luvata, onko tällainen tällä kertaa mahdollista. Ehkä jonkinlaisena indikaationa on se, mitä äsken sanoin: Jos jotain todella suurta ja merkittävää tapahtuu, niin sellaiseksi se otettakoon. Työministerillä on omat resurssit, joista tietysti työministeri voi vastata.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mikä on perimmäinen syy, että hyvin kannattavat yritykset lopettavat liiketoimintansa esimerkiksi metsäteollisuudessa? Silloin, kun talousvaliokunnassa käsiteltiin Stora Enson yhteenliittymää, niin Wallenberg sanoi, että suomalaiset yhtiöt Enson kohdalla ovat niin laadukkaita ja hyvin toimivia, että niitten kannattavuus jatkossakin on hyvä ja niitä ei ajeta alas ollenkaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kysyn ministeri Pekkariselta:

Onko työn tuottavuus heikko? Onko työn verotus liian korkea? Onko puun kantohinta liian korkea? Ovatko nämä syitä, että suomalainen teollisuus hakee kasvunsa Suomen rajojen ulkopuolelta ja investoinnit karkaavat meiltä pois? Tehkää, ministeri Pekkarinen, edes jotain tämän asian hyväksi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun toimitusjohtaja Härmälä soitti minulle tänä aamuna, esitin hänelle juuri kysymyksen, mitä nämä toimet, mitä Suomessa nyt tässä tehdään, käytännössä merkitsevät tuotannon volyymin osalta, väheneekö tuotanto Suomessa vaiko miten käy, ja hänen vastauksensa oli, että ei vähene. Tämä vain kertoo siitä, että kauttaaltaan myös tällä toimialalla se tuottavuus valitettavasti, näin työllisyyden kannalta sanottuna, tapahtuu sillä tavalla, että entistä pienempi väkimäärä tekee entistä modernimmilla koneilla entistä enemmän tavaraa. Tämä koskee myös tätä toimialaa, sekä saha- että paperiteollisuutta.

Mitä muutoin tulee suuriin volyymeihin, niin valitettavasti raaka-ainetta Suomesta ei määräänsä enempää saa. Suomalaisen teollisuuden on pärjätäkseen myöskin Suomessa mentävä maailmalle, investoitava myöskin sinne ja sitä kautta haettava se kokonaismenestys Suomen ja maailmassa menestymisen kannalta.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.