Täysistunnon pöytäkirja 112/2009 vp

PTK 112/2009 vp

112. KESKIVIIKKONA 25. MARRASKUUTA 2009 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 48 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

 

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla tästä esityksestä käytiin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä aika laajakin keskustelu. Käytiin periaatepohdintaa siitä, mitä ylipäätään veropolitiikalla pitää tai ei pidä tehdä. Hallitus harjoittaa linjansa mukaista veropolitiikkaa, elikkä veropohjaa rapautetaan kerta toisensa jälkeen: muutama miljoona sinne, seuraavat miljoonat toiseen paikkaan, ja sanotaan aina, että ei näillä niin isoa vaikutusta ole.

Tämä peltojen myyntivoiton verovapaus on liitetty elvytyspakettiin. Kun hallitus aikanaan esitti elvytyspakettiaan, tämä oli siinä mukana. Asiantuntijat verojaostossa eivät osanneet kertoa, mitä elvyttävää tällä esityksellä saadaan aikaan muuta kuin tietysti se, että verotuloja menetetään. Jos sanotaan, että tilakokoja saadaan kasvatettua tai vuokrapelloista siirryttyä omistusviljelykseen, mikä kuulemma on joidenkin mielestä parempaa, tai sillä lailla, että ihmiset sitoutuvat vastuullisemmin siihen pellon viljelyyn, niin on todettu myös se, että silloin, kun tämän lakiesityksen tulo tähän saliin tiedettiin, niin se lykkäsi peltojen luovutusta itsessään, jolloinka sillä oli myös haitallista vaikutusta tässä kohtaa.

Komissio on olennaisessa osassa vielä tämän esityksen hyväksymisen osalta, mutta siitä huolimatta tällainen veropolitiikka hallituksen taholta ei ole missään linjassa sen kanssa, mitä me sosialidemokraatit olemme esittämässä, ja siksi esitän, että tämä hallituksen esitys valtiovarainvaliokunnan mietinnön vastalauseen 1 mukaan hylätään.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä jatkaa sitä hallituksen omistukseen pohjautuvaa veronalennuspolitiikkaa. Yleensä, kun on omistajien eduista kysymys, silloin ovat veronalennukset aina paikallaan hallituksen mielestä. Tämä jatkaa sitä samaa politiikkaa. Tässä on 5—10 miljoonaa euroa verotulonmenetyksiä valtiolle ja vastaavasti taas vastaavan suuruinen tulonlisäys maan myyjille, jotka myyvät maata. Tässä ei peltomaa lisäänny yhtään hehtaaria. Sen sijaan tämä nostaa viljelijän pääomakustannuksia, jos hän joutuu ostamaan peltoa esimerkiksi Etelä-Suomesta. Sen maan hinta on noin 6 000—10 000 euroa hehtaarilta, ja se nostaa pääomakustannuksia elikkä velkaannuttaa usein viljelijöitä. Se myöskin tekee sen, että se vaikeuttaa vuokraviljelijöitten asemaa. He, joilla ei ole varaa ostaa tai velkaantua lisää, joutuvat luopumaan näistä vuokrapelloista sitten, ja semmoinen, joka pystyy ne ostamaan, ostaa nämä pellot.

Tämä on hyvin ristiriitainen esitys hallitukselta, mutta siinä mielessä hallituksen linjaan sopiva, johdonmukainen esitys, että tämä palkitsee nimenomaan omistajia, niitä, jotka luopuvat, myyvät viljelysmaata. Se ei tuo uusia työpaikkoja, se ei tuo lisäarvoa siinä mielessä muuta kuin näille omistajille.

Herra puhemies! Edellä esitetyn perusteella vastalauseen 2 mukaisesti esitämme, että tämä hallituksen esitys hylätään, koska tämän väitettiin myöskin liittyvän tähän, kuten ed. Paasio totesi, elvytyspakettiin. Muun muassa eräät, jopa keskustalaiset, edustajat verojaostossa totesivat, että ei tällä ole mitään tekemistä elvytyksen kanssa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi tulin tänne eteen, jos ylittyy tuo 2 minuuttia, ja toisaalta puhujalla ei ollut mahdollisuutta osallistua siihen keskusteluun, ykköskäsittelyyn, tämän lain osalta.

Arvoisa puhemies! Kuten tänä iltana aiemmin totesin, niin viime vuosina varsinkin liha- ja maitotilojen osalta on investoitu hyvin voimakkaasti, ja poikkeuksetta tästä on seurauksena ollut se, että lisämaan tarvetta, lisäpeltomaan tarvetta, on tullut. Erityisesti tilojen kohdalla rehuja on tarvittu lisää, rehun kulutus on lisääntynyt, ja toki myös sitten tämän lannanlevitysdirektiivin kanssa ollaan vaikeuksissa, eli nämä säännöt ovat muuttuneet.

Toki, jos ajatellaan kaiken kaikkiaan lähimenneisyyttä, niin tämä tilatukiuudistus, jonka myötä tuki on pääomittunut peltoon, on tavallaan varsin vahingollinen ollut. Nimittäin tilatukiuudistuksen myötä pellon hinta on noussut yli tuottoarvon ja nousee edelleen. Se on omalta osaltaan kannustanut näennäisviljelyyn ja mahdollistanut sitten luopujalle tavallaan lisäbonusta. Jos nämä pellon vuokra-arvot, jotka tietysti riippuvat paikasta ja pellon maan laadusta, siellä 100:sta 200 euroon esimerkiksi vaihtelevat, niin kyllä tämän uudistuksen myötä korkeimmat hinnat ovat ainakin 500 euroa. En tässä tietysti mikään asiantuntija ole, mutta olen kysynyt muutamilta tuttavilta, yrittäjiltä, tästä asiasta.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti en usko, että tämän lain myötä — oletan, että hallituspuolueet vievät sen läpi — tämä veroale menisi hintoihin. Varmasti pellon omistajat, ketkä yleensä ovat myymässä peltoa, ottavat sen mahdollisimman korkean hinnan. Suomalaisilla maahan ja metsään suhtautuminen on myös varsin tunteikasta. Me tiedämme, että eri puolilla maailmaa voi olla, kun katsotaan, että tila ei esimerkiksi kannata, niin kaikki myydään ja siirrytään johonkin muuhun ammattiin, mutta en usko, että tämä merkittävästi, kummoisesti, lisää Suomessa peltomaan myyntiä. Toki, niin kuin aiemmin totesin, nämä vuokrahinnat, jotka ovat nousseet ja nousevat, ovat sitten vuokraviljelijälle entistä suurempi kuluerä, niin kuin ed. Kuoppa tuossa totesi.

Kannatan ed. Paasion esitystä eli tämän lain hylkäämistä.

Valiokunnassa kävi muutama viikko sitten nuoria tuottajia, ja heidän ajatuksiaan lainaten — ja heidän ajatuksiinsa voi yhtyä — pellon käytön tulisi kulkea käsi kädessä kehittyvien maatilojen tarpeiden kanssa. Näitä tarpeita tosiaan on. Kannattavuutta halutaan parantaa ja tilarakennetta muuttaa kasvattamalla näitten tilojen kokoa, ja tilusrakenne on myös se ongelma.

Mutta, arvoisa puhemies, en usko, että tällä lailla pystytään näitä tarpeita ja tavoitteita saavuttamaan ja yritystoiminnan tavallaan pitkäjänteistä suunnittelua lisäämään. Tämä nykyinen järjestelmä, vielä kerran toistan sanan, tilatukiuudistus, on osin pielessä ja sitä pitäisi pystyä muuttamaan.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! En vastusta tilojen laajentumista enkä maataloutta, mutta olen kyllä konkreettisesti huolestunut suomalaisen veropohjan rapauttamisesta, johon tämäkin lakiesitys liittyy. Ilmeisesti on tarkoituksena ajaa karille koko verotulopohja ja yksityistää koko palvelukenttä sen tiimoilta. En tiedä, kun tämä on kerran määritelty elvyttäväksi, liekö se sitten jo sitä elvytystä, joka luokitellaan valmiiksi täysin epätoivoiseksi yritykseksi jo alkumetreillä. Luultavasti. Näihin perustuen en voi muuta kuin lämpimästi kannattaa ed. Kuopan tekemää esitystä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Niiden, joilla on veronmaksukykyä, pitää maksaa veroja, ja tässä tapauksessa on semmoinen porukka olemassa. Jos myydään jotain, josta selkeästi on tiedossa, jotta rahaa on tulossa, niin miksi siitä sitten annetaan jotain helpotuksia. Kyse on kanssa siitä, jotta eihän tällä ratkaista mitään ongelmia. Jos täällä esityksessä lukisi, mitä kaikkea hyvää ja lisäarvoa tässä tullaan luomaan, niin se olisi toinen juttu. Mutta kun tässä on puhtaasti kyse siitä, että annetaan vaan veronkevennys. Toisaalta, kun se ei välttämättä edes johda siihen, jotta se maanhinta laskisi, koska kysehän on siitä, jos mennään ostamaan metsää tai peltoa tai tonttia ja jos ei ole kaupungin hinta, tiukasti määritelty tontin hinta, että yksityinen hinnoittaa sen omalla tavallaan, ja se on neuvottelukysymys. Kyllä minä veikkaan, että tässä tapahtuu sillä tavalla, että se verohyöty kyllä häviää siihen kokonaan. Ei se ostaja saa halvemmalla sitä peltoa sieltä, vaan tässä tapahtuu tämmöinen juttu, jotta yksi osio valtion kukkarosta jää saamatta, ja en minä tämmöistä voi kannattaa.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä kai suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee aikamoinen yksimielisyys siitä, että meidän maatilamme ovat jääneet pinta-alaltaan ja kooltaan jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, ja sillä on tietysti historiallisia syitä. Meidän tilamme on jaettu kaksi kertaa viimeisen sadan vuoden aikana. Tähän on yritetty löytää ja löydettykin erilaisia tapoja kannustaa, löytää isompia tilakokoja, mutta kehitys on erittäin hidasta. Pellon vuokraamisen osuus on tänä päivänä noin 40 prosenttia viljelypinta-alasta, mutta sekään ei ole johtanut hyviin tuloksiin, koska vuokrapelto on aina huonommassa asemassa kuin oma pelto. Vaihtoehtona ehkä sitten on maareformi, jota sitäkin on Suomessa eri tavoin ajettu ja yritetty, viimeksi kai vuonna 1917, mutta vähän huonoin kokemuksin. Se ei taida tässä tilanteessa olla se vaihtoehto.

Kaiken kaikkiaan olisin opposition edustajina paljon enemmän huolissani siitä veronmaksukyvystä, mikä maaseudulla on ja maaseudun yrittäjillä on. Tulonmuodostus on äärettömän heikkoa, kannattavuus on huonoa. Jos sitä pystytään rakenteella parantamaan ja rakenteellisilla toimenpiteillä parantamaan, niin silloin tulevaisuudessa veronmaksukyky on moninkertainen siihen nähden, mitä tässä määräaikaisessa kahden vuoden lakiesityksessä mahdollisesti verotuloja menetetään.

Vielä kolmantena tekijänä nostaisin esille sen, että kyllä tämä on verrattavissa tähän verovapauteen, mikä oli kunnille osoitetussa maan myynnissä viime syksynä, eli kun määräaikaan mennessä myi tonttimaata kunnille, niin siitä sai verovapauden. Tämä on aivan saman tyyppinen määräaikainen lakiesitys tässä yhteydessä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän, mitä muun muassa ed. Kaunisto tuossa puheenvuorossaan totesi esittäessään huolen tästä tulonmuodostuksesta ja ansiotasosta, kyllä voin todella täysin yhtyä. Mutta tästä lakiesityksestä vielä sen verran, että en itsekään ymmärrä, mitä tällä on elvytyksen kanssa tekemistä, koska niin kuin tuolla totesin äsken puheenvuorossani, pellon myyntihinta on investoinnin kannattavuutta ajatellen pahasti pielessä. En usko, että tällä lakiesityksellä tämä pellon myyntihinta yhtään laskee. Se on vielä todettava, jotta ei tällä lakiesityksellä ainakaan lyhyellä aikavälillä helpoteta aktiiviviljelijän asemaa. Hänellä vain tavallaan velka kasvaa. Useimmat kuitenkin velaksi joutuvat tätä lisämaata ostamaan, jos he yleensä sitä sitten saavat.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Olen edustajien kanssa siinä mielessä samaa mieltä, että tämä nostaa viljelijän pääomakustannuksia. Jos ostetaan yleensä velaksi, joudutaan ostamaan paljonkin suurempia maakokonaisuuksia, ja siinä mielessä nämä pääomakustannukset nousevat. Ja kun täällä todettiin jo — ed. Kaunisto totesi — että kannattavuus on heikko, niin tämä tulee sitä kautta edelleenkin heikentämään sitä kannattavuutta. Monilla tiloilla toimitaan kyllä kiistämättä riskirajoilla ihan. Minkä tähden sitten pitää mennä tähän ratkaisuun, jolloin myyjille, jotka omistavat sitä peltoa, tulee halu myydä ja saada verovapaasti se tulo käteensä? Sehän hyödyttää vain sitä myyjää, omistajaa, ei sitä ostajaa eikä sitä viljelijää, joka mahdollisesti viljelee vuokraviljelijänä sitä peltoa. Tässä on ihan selvästi tulonsiirto vain näille maanomistajille.

Kyllähän Suomessa on monenlaista vuokraamista. Vuokra-asuminen on aivan yleistä. En minä ymmärrä, minkä takia sitten maan vuokraaminen on jollain tavalla niin kuin huonompaa, että se pitää se kaikki maa omistaa. Ja kun vielä puhutaan näistä sukupolvenvaihdostilanteista ja muusta, niin voihan olla tilanne niin, että seuraavalla kerralla sille, joka on ostanut kalliilla niitä peltoja, ei olekaan sitä jatkajaa, ja ne joutuvat uudelleen kierteeseen. Vuokrapelloista on silloin siinä tapauksessa paljon helpompi luopua. Vuokrasopimukset päättyvät. Mutta edelleenkin korostan sitä, että tämähän ei laske viljelijän kustannuksia, aktiiviviljelijän kustannuksia, vaan tämä tulee nostamaan niitä, osti sitten omalla rahalla tai sitten velkarahalla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Kaunistolle. Ed. Kuoppa oikeastaan käytti sen puheenvuoron, mitä ajattelin todeta, että kyse on siitä, jotta teidän logiikkanne nyt pettää tässä hommassa pahasti. Nimittäin jos on vuokrapelto, yleensä, kun me tiedämme, mitä ainakin itäisessä Suomessa pellon hehtaarivuokra on, niin sehän on mitätön. Siis tuet ovat monta kertaa isommat kuin se vuokra. Siinä mielessä, kun hankitaan omaksi, niin siihen joudutaan laittamaan aikamoisia panoksia joka tapauksessa, koska en usko, että tämä lakiesitys madaltaa sen pellon hintaa. Siinä mielessä, jos katsoo sen veronmaksukyvyn kannalta, mitä sanoitte, että tämä parantaa veronmaksukykyä, niin siinä te olette väärässä, ihan väkisin, koska tässähän vuokrapellolla viljely tällä hetkellä on vielä edullista.

Kyse on tietysti isosta periaatteesta, myös siitä, jotta ei siitä pellosta, jos se on talon ympärillä, helposti luovuta. Ei edes tämä verohuojennus sitä tee sen halutummaksi. Se halutaan varmaan pitää omassa käytössä ja todennäköisesti vuokraviljely jatkuu. Joissakin tilanteissa voi olla, että tämä houkuttelee myyntiin, mutta siitä maksettakoon vero, koska se on maksukykyistä porukkaa, joka sen maan omistaa. Ei se tule sen aktiiviviljelijän hyväksi, niin kuin ed. Kuoppa oikeastaan kuvasi — ei näillä sanoilla — mutta se menee sen hyväksi, joka on sattunut sen pellon omistamaan jo kauan aikaa. Ja siinä mielessä, jos puhutaan siitä veronmaksukyvystä, niin sen aktiiviviljelijän toimintaa pitäisi edistää, mutta ei tämä sitä edistä yhtään ja veronmaksukykyä paranna. Tämä suoraan vaan tarkoittaa, jotta valtion kassasta jää saamatta sitten tai kassaan jää tulematta rahaa, jonka se pellon myyjä siitä saa, ja mitäs se edistää? No tietysti jos laittaa pankkitilille, niin voihan sen sijoittaa (Puhemies: 2 minuuttia!) johonkin tai lähteä ulkomaille vähän rälläämään sillä, kun saatiin myytyä pellot tuossa.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunistolle kiitokset ensinnäkin siitä, että hän oli äsken ainokainen hallituksen edustaja täällä, kun miettii, minkälainen esitys tässä on, ja luulisi, että rivit ovat tiuhassa ja suorassa täällä tätä puolustamassa. Mutta kiitos myös siitä, kun olitte huolissanne tästä tulonmuodostuksesta ja tästä kotimaisesta elintarviketuotannosta. Minä luulen, että niin ovat kaikki. Mutta lähtökohta onkin se, tehdäänkö oikeita asioita niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Viittasitte siihen, että rakennemuutoksilla saadaan kenties enemmän verotuloja aikaan kuin mitä tässä menetetään. Olennainen kysymyshän on silloin, tarvitaanko näitä menetyksiä, jotta saadaan niitä lisäverotuloja tai tulonmuodostusta, kannattavuutta, aikanaan lisää, vai onko tämä vaan semmoinen sivujuonne, mitä nyt viedään eteenpäin joillain niin kutsutuilla väärillä perusteilla, kuten elvytyksen nimissä.

Ed. Kuopalle kiitos siitä esimerkillisestä valaisemisesta tämän asian osalta, kuka tulee todellisesti hyötymään. Hyötyjähän ei ole se, joka tulee laittamaan sitä peltoa jatkossa kuntoon, kunnostamaan, vaan se, joka myy. Ja kun veronmaksusta yleensä puhutaan, viitataan veronmaksukykyyn. Kysymys on myyntivoitosta ja siitä maksettavasta verosta. Kun saa myyntivoittoa, silloin on yleensä jotain, mistä maksaa.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä tietysti on vähän tällainen muna—kana-ilmiö, jota tässä pohditaan. Olen ed. Kähkösen kanssa ihan samaa mieltä siitä, että pelto on liian kallista varsinkin näissä kaupoissa, joissa sitä tehdään lisämaakaupaksi, riippumatta siitä, missä osassa Suomea tämä kauppa tehdään.

Mutta noin filosofisena kysymyksenä, pitäisikö Suomessa olla vuokrapeltoa vai omistettua peltoa, minulla henkilökohtaisesti on molempien vanhempien puolelta torpparitausta, ja kun olen kuunnellut niitä tarinoita niiltä ajoilta, kun pelto oli vuokrapeltoa eli oltiin torppareita, niin ei ole kovin ihania tarinoita, joten minun maailmankuvassani kyllä suomalaisen viljelijän pellon pitää olla omistettua peltoa (Ed. Kuoppa: Se oli kyllä aivan eri asia!) ja sen maanviljelyksen pitää perustua omistuspohjalle. Minusta tämä on ainoa järkevä tapa ja ainoa kestävä tapa viedä ylisukupolvista elinkeinoa eteenpäin. Tästä on myöskin osaltaan kysymys.

Sitten tietysti, miten tällä vaikutetaan pellon hintaan? Vaikea sanoa. Mutta ainakin teoriassa voi myöskin lähteä siitä, että kun pellon tarjonta lisääntyy, jopa 40 prosenttia pelloista on vuokralla, niin silloin myöskin sen hinta alenee, vallankin kun sen kannattavuus on alentunut. Tämä on tärkeä huomio huomata, että pellon hinta on liian korkea.

Kun tätä keskustelua olen seurannut, niin toivon, että jos pöytään tuodaan esimerkiksi esitys pellon poisto-oikeudesta, jota aina silloin tällöin on väläytelty, niin siltä suunnalta myöskin tulee tukea tämän pellon hinnan alentamiseksi.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi tähän asiaan liittyen: Todella näitä tapauksia varmasti hyvinkin paljon on Suomessa, että vuokranantaja ottaa vuokralla sen saman hinnan, mikä tuki siihen peltoon on liitetty, ja tällä tavalla tosiaan toisaalta sitä houkutusta myyntiin ei ole. Mutta toisaalta myös se on hyvin vahva tunnekysymys, ja tosiaan nämä rahat sitten joka tapauksessa myöskään tässä myynnissä eivät mene sille aktiiviviljelijälle. Päinvastoin hän joutuu maksamaan todella sen täyden hinnan, ja jokainen me uskomme tiettyihin keinoihin, mutta henkilökohtaisesti en usko, että tällä saadaan näitä kauppoja merkittävästi vauhditettua ja sitä kautta tätä tavallaan yrittäjän omaa peltopinta-alaa kasvatettua.

Toki uskon siihen, että jos se on oma pelto, niin ehkä tämmöiseen kehittämiseen panostetaan enemmän ja tämä toiminta sitten on, jos mahdollista, vielä pitkäjänteisempää ja sitä kautta tuotto ja tulos on suurempi.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti ed. Kaunistolle. Kyllä pellonvuokraussysteemi tänä päivänä on aivan eri systeemi kuin torpparilaitos aikoinaan, kun vertasitte edellisessä puheenvuorossanne, että tässä on niin kuin torpparihommasta kysymys. Missään tapauksessa pellon vuokraus ei ole sama kuin torpparilaitos. Täytyy muistaa, että siinä isäntä määräsi taksvärkkipäivät ja muut ja se oli torpasta lähtö, jos ei niitä toteuttanut, mutta tänä päivänä pellon vuokraaminen ei ole kyllä sitä samaa. Siitä minä olen kyllä jyrkästi eri mieltä. Tässähän on kysymys kahdesta sopimuksesta, joita vielä jollain tavallaan säädelläänkin. Silloin niitä ei juuri säädelty millään tavalla. Se oli mielivaltaa.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä sitä voi sillä tavalla verrata, koska nämä sopimukset ovat yleensä hyvin lyhytaikaisia ja niitä voidaan myöskin kesken kauden muuttaa ja irtisanoa. Tässä on vielä lisänä tämä ihana EU:n byrokratia, joka kyllä hyppyyttää torpparia, EU-torpparia, tänä päivänä suuntaan jos toiseenkin. Jos ei ole tukihakemuslomake päivälleen oikeaan aikaan, niin se on kyllä töllistä pois.

Keskustelu päättyi.