Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Näen tärkeänä, että valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota pienituloisten ja vähävaraisten alueitten laajakaistahankkeiden toteutumiseen ja mahdollistamiseen. Valiokunta edellyttää selvitystä vuoden 2010 loppuun mennessä, jotta tiedetään, syntyykö tilanteita, joissa alueet eivät pysty järjestämään tätä suunniteltua laajakaistayhteyttä.

Jos ajatellaan esimerkiksi omaa maakuntaani Kainuuta, jossa kustannukset on arvioitu jo lähelle 40:tä miljoonaa yhdessä maakunnassa, niin jos meidän rahoituspottimme vuositasolla pyörii 66 miljoonassa, niin ei näille pohjoisen ja Kainuun, Pohjois-Karjalan selkosille varmaan rakenneta sitten ihan heti yhtään mitään. Varsinkin jos ajatellaan, että keskimääräinen kustannus tämän viimeisen 2 kilometrin kohdalta on 3 000 euroa, niin näissä pienituloisissa, vähävaraisissa tölleissä ja tuvissa ei ole kyllä tämmöisiin investointeihin varaa, varsinkaan kun jo nämä jätevesi-investoinnit ovat ajamassa viimeisetkin kansalaiset kaduille.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä rahallisista resursseista: On helppo yhtyä ed. Kyllösen puheenvuoroon. Parhaillaanhan maakunnissa lasketaan näitä kokonaiskustannuksia tai tehdään kustannusarvioita ja asetetaan myös kuntia järjestykseen tämän mahdollisen lisätuen osalta. Olen henkilökohtaisesti iloinen siitä, että oma kotikuntani, kotikaupunkini ja naapurikaupunkini pääsivät tämmöiseen pilottihankkeeseen ja runkoverkkoa vedetään Lieksan ja Nurmeksen välillä eli työ on lähtenyt käyntiin.

Mutta yleensäkin haluan tässä todeta, että tällä asialla, näitten verkkojen vetämisellä, on enemmän kuin kiire ja tosiasiassa tarve maaseudulla on jopa suurempi kuin kaupungeissa. En tarkoita tässä yksin maatalousyrittäjiä vaan yleensäkin elinkeinoelämää. Asioitten hoitaminen etäisyyksien vuoksi ja monesta muustakin syystä on siellä huomattavasti vaikeampaa kuin näissä taajamissa, ja siellä elinkeinoelämälle on tavallaan muutenkin tämmöisiä lisähaasteita.

Vielä, arvoisa puhemies, lopuksi näistä euromääristä, joita on varattu tulevalle ja seuraaville vuosille: Peräänkuulutan tätä etupainotteisuutta. Viittaan tähän puheenvuoron alkuosaan. Todella mahdollisimman nopeasti näitä pitäisi vetää, ennen kuin on sitten todella liian myöhäistä ja menetetään myös yrityksiä maaseudulla. Toisaalta myös tavan kansalaisten asioitten hoitamisessa nämä nopeat verkot ovat entistä tärkeämpiä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkösen kanssa on hyvä ja helppo olla samaa mieltä, että tällaisissa asioissa pitää edetä reippaalla tahdilla. Mutta sekin on totta, että näissä hankkeissa aina, kun tavallaan yksi rakentaminen, yhteen tekniikkaan perustuva rakentaminen, on saatu valmiiksi, tulee aina jotain uutta ja parempaa. Sen me kaikki tässä salissa tiedämme, ja sen tietävät kaikki käyttäjätkin.

Mutta olen täysin samaa mieltä, että nyt on jo korkea aika puuttua siihen, että pitkien etäisyyksien maassa kaikilla suomalaisilla ei ole näitä yhteyksiä tarjolla. Tämän sinivihreä hallitus on ottanut yhdeksi kunnia-asiakseen. Me haluamme taata nyt sen, että myös sellaisille alueille, minne ei tietoyhteyksien kaupallinen rakentaminen ole kannattavaa, nuo yhteydet saataisiin. Eli tämä on osa hanketta, jossa oikeastaan lähes kaikki suomalaiset halutaan saada tuon 100 megabitin laajakaistan ulottuville vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kun tässä näistä teknologioista puhuin, niin tiedämme hyvin, että tällä hetkellä tuo 100 megabitin välityskyky voidaan teknisesti toteuttaa lähinnä valokuidulla ja kaapelitelevisioverkossa. Mutta tiedämme myös sen, että jo tällä hetkellä kokeiluvaiheessa on yli 100 megabitin langattomiakin yhteyksiä. Niiden arvioidaan olevan jo laajemmassa käytössä tämän tavoitekauden aikana tuohon vuoteen 2015 mennessä. Se on yksi esimerkki siitä, että tällä alalla tekniikka menee erittäin kovaa vauhtia eteenpäin.

Nyt hallitus on siis määritellyt haja-asutusalueiden laajakaistatuen saamisen ehdot. Nämä alueet on jaettu nyt sitten kolmeen erilaiseen tukivyöhykkeeseen taikka tukiryhmään. Idea on se, että yhden kolmanneksen tai vähintään kolmanneksen kustannuksista maksaa ensin tuen saaja ja sitten loppuosa jakautuu valtion ja kuntien kesken. Tästä syntyy tuo kokonaisuus, joka on kohtuullisen reilu harvaanasutuillekin alueille.

Arvoisa puhemies! Edellisessä käsittelyssä, jossa oli mukana myös valiokunnan puheenjohtaja ed. Martti Korhonen, kävimme hyvää keskustelua siitä, että tämä osoittaa myös hallituksemme tällaista edelläkäyvää otetta myös teknologian suhteen. Eli tämä on yksi niitä esityksiä, jotka on nyt tehty teknologiavapaiksi, eli tässä ei tehdä ehtoja, että nyt pitäisi rakentaa joku tietty tekniikka, kaapelitelevisioverkko taikka valokuitu, vaan tämä jättää nyt vapaaksi tämän tekniikan valitsemisen. Ja niin kuin tuossa aiemmin totesin, aivan näinä seuraavina vuosina, ensi vuonna ja erityisen paljon tuonne vuoteen 2015 mennessä, tekniikka tulee kehittymään. Tämä osoittaa sitä, että aivan oikealla tavalla lähdetään nyt tuota lainsäädäntöä uudistamaan.

Silloin siinä keskustelussa nostin esille myös autoilun verotuksen, jossa samaa logiikkaa ollaan käyttämässä. Eli tämä hallitus ei enää sorru siihen, että puhuttaisiin jostain yhdestä tekniikasta päästöjen vähentämisessä, vaan puhutaan aina vain siitä tavoitteesta, joka on, ja jätetään sitten tuon tekniikan keksiminen niille, jotka siinä ovat huomattavasti parempia kuin me tässä salissa taikka ministeriöissäkään oleva väki. Uskon, että sitä tulee tapahtumaan autoteollisuudessa ja monen suomalaisen teknologiayrityksen parissa myös tämän laajakaista-asian yhteydessä.

Aivan tässä hetki sitten saimme hyviä uutisia myös Islannista. Voidaan puhua, että siellä ollaan hyvin samanlaisessa tilanteessa. Suomalaista osaamista on viety sinne, ja myös tuo harvaanasuttu maa on nyt saamassa suomalaista teknologiaa ja osaamista niin, että siellä myös nämä laajakaistayhteydet tulevat toimimaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksemme on siis sitoutunut erittäin vahvasti siihen, että laajakaistaverkko rakennetaan kaikkien ulottuville maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tämä tulee tapahtumaan siis vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta uskon, että siihen näillä tuilla nyt tullaan pääsemään. Eli tähän ollaan osoittamassa tuo 66 miljoonaa euroa näinä seuraavina vuosina. Laajakaistojen rakentamiseen on tarkoitus saada myös EU-rahoitusta noin 25 miljoonan verran.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä hallitus ei ole vielä antanut ilmeisesti niiden kuntien nimiä, jotka saavat suurimman tuen tässä. Ainakin tuolla itäisessä Suomessa on hyvin monta kuntaa, jotka ovat taloudellisessa ahdingossa. Siellä ei ole uskallettu tehdä päätöksiä tai lupauksia siitä, jotta kuntaosuus välttämättä tulisi siihen.

Minusta tässä on valiokunta tehnyt hyvää työtä siinä mielessä, että on ottanut kantaa siihen, jotta selvitetään kaikki keinot, mitä on tehtävissä tässä, jotta tämä homma hoituisi. Tässä on semmoinen iso ja kunnianhimoinen tavoite. Niin kuin edellinen puhuja totesi, tekniikka kehittyy aika nopeasti, ja toivon mukaan ei tässä käy nyt sillä tavalla, niin kuin jotkut ovat maalailleet tuolla tekstiviesteissä ja sähköpostissa, jotta tämäkin tekniikka vanhenee siinä, ennen kuin saadaan vedettyä nämä tietyt kaapelit sinne tai tämä langaton yhteys sitten.

Mutta se ongelma on yhä edelleen niiden ihmisten osalta, jotka joutuvat maksamaan sen kolme tonnia, mikä tässä on arvioitu, ja kyllä niiden ihmisten tasavertainen asema asetetaan nyt kyseenalaiseksi tässä. Odottaisi kyllä, jotta siihen löytyisi joku ratkaisu. Jos hallitus on luvannut, jotta laajakaista ulottuu näille kaikille, 99 ja mitä prosenttia, niin nämä ihmiset saisivat jostakin kautta myös tukea sen viimeisen, mikä se onkin se määrä, 100 metrin vetämiseen, jotta he pääsevät, ketkä haluavat. Siellähän voi olla semmoisia ihmisiä, jotka eivät edes halua laajakaistan piiriin, koska tuolla syrjemmillä seuduilla on vanhoja ihmisiä, jotka sanovat nyt, että he eivät koskaan tule opettelemaan edes sitä tekniikkaa.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Heinonen täällä erittäin hyvin ja laajasti toi esille tämän esityksen eri puolia. On helppo yhtyä niihin arvioihin, että hallitus on ollut tässä hyvin aktiivinen ja aloitteellinen, ja voi sanoa, että vihdoinkin. Naapurimaahamme Ruotsiin verrattuna olemme kyllä tässä maaseutu- ja alue- ja laajakaistastrategiassa aika paljonkin perässä.

Haluan vaan korostaa sitä, että kun viime keväällä keskustelimme täällä maaseutupoliittisesta selonteosta, jossa oli erittäin hyvin koottu erilaisia maaseudun elinkeinoelämää ja palvelutuotantoa uudistavia ja edistäviä hankkeita, niin niissä monessa keskeisessä roolissa olivat nämä tietoliikenneyhteydet, ja kun nämä kulkevat käsi kädessä, niin ne palvelevat toisiaan ja niiden varaan voidaan rakentaa.

Yhteen asiaan haluaisin kiinnittää huomiota. Se tuntuu pieneltä, mutta kun meillä on maaseudulla muitakin rakennusprojekteja meneillään, ja tarkoitan tällä lähinnä jätevesiasetuksen edellyttämää viemäröintipolitiikkaa. Mahdollisuuksien mukaan ja jo hyvin varhaisessa vaiheessa pitäisi suunnitelmissa, kaikissa suunnitelmissa, ottaa huomioon tämä laajakaistan edistäminen ja jokaiseen kiinteistöön meneminen myöskin tätä kautta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela nosti esille nuo viimeiset 2 kilometriä, jotka ovat nyt jäämässä sitten kiinteistönomistajan harteille. Se on totta, että se luo tietyllä tavalla hieman epäreilunkin asetelman, ja näille kiinteistönomistajille tulee arvioiden mukaan noin 3 000 euron lasku. Tätä on nyt syytä minun mielestäni myös hallituksen aktiivisesti selvittää, voitaisiinko kotitalousvähennystä käyttää tässä myös tukemaan tätä rakentamista. Eli se vaatisi hieman laajennusta kotitalousvähennykseen ja ennen muuta siitä lähestymiskulmasta, että nykyisinhän tontin rajat ovat kotitalousvähennyksen saannin rajat, ja nyt pitäisi ehkä mennä muutamia satoja metrejä tuosta kauemmaksi. Tämä kannattaa nyt nopeasti selvittää ja mahdollistaa.

Ed. Lahtelalle täytyy vielä lopuksi todeta sekin, että ei tässä esityksessä oleva tekniikka koskaan vanhene, sillä tässä esityksessä ei ole mitään tekniikkaa.