Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietintö liittyy hallituksen esitykseen laeiksi vammaisetuuksista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 b §:n muuttamisesta. Suomeksi nämä pykälät tarkoittavat sitä, että laitoshoidon rajoituksia ollaan vammaisetuuksissa poistamassa, asiakasmaksuja ollaan muuttamassa ja veteraaneille on tulossa 50 euron suuruinen veteraanilisä ensi vuonna.

Ensinnäkin laitoshoitorajoituksen poistaminen vammaisetuuksista: Hallituksen esitys perustuu Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan sosiaalivakuutuksesta asteittain. Tätä on jo tähänkin asti, tällä vaalikaudella, tätä asteittaista muutosta tehty. Kuntien vanhustenhuollon järjestämistä pyritään selkeyttämään siten, että avo- ja laitoshoitoa koskevat erilaiset säännökset eivät vaikuta vääristävästi kunnan järjestämien palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen. Rajanvedon poistaminen aloitettiin muuttamalla kansaneläkelakia siten, että kansaneläke maksetaan vähentämättömänä myös jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa olevalle. Laitoshoitorajoitusten poistamisen tavoitteena on vähentää Kelan maksamien etuuksien ohjaavaa vaikutusta ja edistää hoitopaikan valintaa hoidon tarpeen perusteella.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rajanvedon merkitystä vähennetään maksamalla ehdotettuja hoitotukea, vammaistukea ja ruokavaliokorvausta myös laitoksessa oleville. Ehdotetut lainmuutokset eivät kokonaan poista avo- ja laitoshoidon välistä rajanvetoa, joka säilyy esimerkiksi sairausvakuutuksen lääke-, tutkimus-, hoito- ja matkakustannusten korvauksessa sekä asumistuessa.

Kuten lain perusteluissa todetaan, voi rajanvedolla olla huomattavaakin taloudellista merkitystä sekä asiakkaalle että kunnalle. Laitoshoidon tarve voi esimerkiksi syntyä avohoidossa olevan henkilön omaishoitajan sairastuessa ilman, että hoidettavan henkilön hoidon tarve sinänsä muuttuisi miksikään muuksi. Valiokunta katsoo, että avo- ja laitoshoidon rajanvedon asteittaista poistamista tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen toteuttamiseksi on edelleen jatkettava.

Asiakasmaksujen korottamisesta muutama sana: Esityksen perustelujen mukaan laitoshoitorajoituksen poistaminen vammaisetuuksista on tarkoitus tehdä mahdollisimman kustannusneutraalisti siten, että laitoshoidossa olevien henkilöiden taloudellinen asema pysyy keskimäärin nykyisellä tasolla ja että kuntien ja valtion välinen rahoitusasema ei myöskään muutu. Laitoshoidon asiakasmaksua ehdotetaan korotettavaksi 82 prosentista enintään 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista vuoden 2010 alusta. Suurempituloisen puolison asiakasmaksu nousee 41 prosentista 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Asiakasmaksun korotus koskee myös laitoksessa olevia, jotka eivät voi saada vammaistukea tai hoitotukea.

Asiakasmaksua määrättäessä otetaan tuloina huomioon hoidettavan nettotulot. Vammaisetuudet eivät enää olisi etuoikeutettuja tuloja, vaan myös ne otetaan asiakasmaksua määrättäessä huomioon hoidettavan tuloina. Asiakasmaksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 90 euron suuruinen käyttövara. Kun tämä käyttövara ollaan sitomassa indeksiin, työeläkeindeksiin, niin vuonna 2010 tuo käyttövara tulee olemaan suuruudeltaan noin 97 euron suuruinen kuukaudessa.

Valiokunta kiinnitti pitkäaikaisen laitoshoidon vähimmäiskäyttövaran korotuksen yhteydessä huomiota siihen, että pitkäaikaisessa avohoidossa olevien käyttövara voi jäädä laitoshoidossa olevien käyttövaraa pienemmäksi. Tällainen huomio on tehty sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä 10/2007. Valiokunta katsoo, että myös pitkäaikaisessa avohoidossa olevien henkilöiden käyttövarasta olisi tarpeen säätää laissa. Valiokunnan käsityksen mukaan vähimmäiskäyttövaran riittävyyttä myös laitoshoidossa on tarpeen seurata ja arvioida.

Lopuksi veteraanilisästä: Rintamaveteraaneilla, jotka asuvat kotona ja joiden toimintakyky on heikentynyt, on avun tarpeen ja erityiskustannusten perusteella oikeus eläkettä saavan hoitotukeen. Esityksen mukaan pienituloisimpien ja toisen henkilön apua eniten tarvitsevien rintamaveteraanien kotona selviytymisen edistämiseksi ylimääräistä rintamalisää saavien rintamaveteraanien korotettuun ja ylimpään hoitotukeen aletaan maksaa 50 euron suuruista veteraanilisää. Hoitotuen osana maksettavaa veteraanilisää voidaan ehdotuksen mukaan maksaa myös laitoshoitoon joutuvalle tai laitoksessa jo olevalle rintamaveteraanille. Valiokunta pitää myönteisenä ehdotettujen tukien korottamista veteraanilisällä.

Valiokunnan mietinnössä on vastalause, joka tultaneen täällä käsittelyn kuluessa esittelemään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jo toisen kerran tällä hallituskaudella hallitus esittää pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korotusta. Jälleen voimme todeta, että hallitus kyllä puhuu vanhustenhuollon laadun kehittämisestä ja resurssien lisäämisestä mutta toimii päinvastoin. Suomessa on 200 000 eläkkeensaajaa, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Laitoshoidon enimmäismaksun korotus kohdentuisi pääosin heihin.

Vaikka esitykseen sisältyvä ehdotus eläkkeensaajan hoitotukien maksamisesta olisi sinänsä positiivinen ratkaisu, on hoitotuen tuoma parannus laitoksessa asuvien taloudelliseen tilanteeseen syöty jo etukäteen. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittäviä maksuja korotettiin elokuussa 2008 ja korotetaan nyt edelleen 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista. Toistuvasti hallituksen ministerit korostavat, miten he ovat tehneet kaikkein pienituloisimpien tilanteeseen parannuksia, mutta näyttää vahvasti siltä, että jokainen etuuden parannus tuo mukanaan myös jonkun toisen etuuden heikkenemisen. Niin tälläkin kertaa. Lisäksi muutoksella voi olla negatiivinen ohjausvaikutus, jos kunnat ohjaavatkin entistä enemmän asiakkaita laitokseen, koska sitä kautta asiakkaalta voidaan periä hänen tulonsa lähes kokonaan asiakasmaksuna.

Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraatit olemme jättäneet yhdessä muiden oppositiopuolueiden kanssa mietintöön vastalauseen, jossa vastustamme maksun korotusta. Lisäksi katsomme, ettei vammaisetuuksia saisi katsoa hoidettavan tuloksi, jonka perusteella asiakasmaksu määritellään. Hallituksen esityksen seurauksena korotetun hoitotuen saajan käteenjäävät tulot alenisivat noin 710 euron kuukausitulosta alkaen. Alimman hoitotuen ryhmässä käteenjäävät tulot alenisivat lähes kaikilla. Pelkkää kansaneläkettä saavan yksinäisen henkilön tuloista leikkaantuisi noin 9 euroa kuukaudessa ja keskimääräistä, 1 220 euron bruttoeläkettä saavan tuloista noin 23 euroa kuukaudessa. Hoitotuen saajista korotettua hoitotukea saa 72 800 ja alinta hoitotukea 103 100 henkilöä. Hallituksen esitys siis heikentää yli 175 000 edunsaajan asemaa. Ainoastaan ylintä hoitotukea saavien, joita on maassamme 28 200 henkilöä, tilanne osittain paranisi esityksen myötä.

Vammaisetuuksien tarkoitus on nimenomaan tukea hoidettavan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja estää tuen saajan joutuminen laitoshoitoon. Sitä maksetaan avuntarpeen ja erityiskustannusten määrän perusteella. Tämä tarkoittaa, että jotta vammaisetuuksia voitaisiin ryhtyä maksamaan laitoshoidossa oleville, tuen myöntämisen kriteereitä pitäisi muuttaa. Tällaisista uusista kriteereistä ei hallitus eikä Kela kuitenkaan ole tiedottanut.

Onkin epäselvää, muuttuvatko vammais-etuuksien myöntökriteerit tämän esityksen voimaan tultua niin, että laitoshoidon ulkopuolella olevien asema heikkenee. On vaarana, että etenkin jos uudistus halutaan toteuttaa kustannusneutraalisti, myöntökriteerit kehittyvätkin niin, että vain laitoksessa olevat saavat jatkossa vammaistukia ja hoitotukia ja ne, jotka pärjäävät kotona, eivät ole enää ollenkaan oikeutettuja tukeen.

Hallituksen esitys tulisikin palauttaa takaisin valmisteluun ja määritellä, tullaanko ja miten esimerkiksi vammaistuen ja hoitotukien kriteereitä tullaan muuttamaan. Tämä oli myös monien valiokunnassa kuultujen, esimerkiksi Vammaisfoorumin, kanta. Asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö on valmisteltava huolellisesti ja on huomioitava myös eri väestöryhmien väliset tulo- ja terveyserot ja mahdollisuudet terveyserojen kaventamiseen maksupolitiikan avulla.

Arvoisa herra puhemies! Hoidettavan käteenjäävää käyttövaraa ei esitetä nostettavaksi nykyisestä tasosta, joka indeksikorotettuna on 97 euroa kuukaudessa. Asiakasmaksun jälkeen laitoshoidossa olevalla on käytössään siis noin 3 euroa päivää kohden. Mielestäni ihmisellä pitää olla oikeus ihmisarvoiseen elämään ja mahdollisuus käyttää rahaa muuhunkin kuin hengissä pysymiseen, esimerkiksi vaatehankintoihin tai kahvilla käyntiin. Oikeus ihmisarvoiseen elämään kuuluu jokaiselle ihmiselle asumismuodosta riippumatta, siis myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle henkilölle. Vähimmäiskäyttövaran on oltava tasoltaan sellainen, ettei ihminen jää pienimmässäkään hankinnassa riippuvaiseksi omaisten tuesta.

Arvoisa puhemies! Kannatamme esityksessä olevaa ehdotusta korotetun ja ylimmän hoitotuen nostamisesta 50 euron veteraanilisällä ylimääräistä rintamalisää saaville eläkeläisille. Se on tärkeä veteraanien kotona asumisen tukemisessa. Veteraanilisä kohdistuu nimenomaan niille pienituloisille sotaveteraaneille, joille toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa jatkuvaa avun tarvetta tai erityisen suuria lisäkustannuksia.

Arvoisa herra puhemies! Käytännössä palveluasuminen korvaa nykyisin laitoshoitoa. Palveluasujaa kuitenkin kohdellaan muun muassa asiakasmaksujen suhteen eri tavalla kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaa. Palveluasunnoissa asuville ei ole määrätty käyttövaraa, joka jäisi asiakasmaksun jälkeen omaan henkilökohtaiseen käyttöön.

Palveluasumisen piirissä olevien vanhusten, mielenterveyskuntoutujien ja muuten hoivaa tarvitsevien tulee mielestämme saada lakiin perustuva oikeus asiakasmaksun velvoittamisen jälkeen asiakkaalle jäävään henkilökohtaiseen käyttövaraan. Heillä on usein ravintokuluja, isoja lääkekulujen omavastuuosuuksia, silmälasi- ja hammashoitomenoja ynnä muita menoja, jotka on maksettava itse. Palveluasunnossa asuvat ovat usein laitoshoidossa olevia parempikuntoisia, ja heillä myös kulutustarpeet ja -mahdollisuudet ovat suuremmat. Siten on perusteltua, että palveluasunnossa asuville säädetään laitoshoidossa asuvia korkeampi minimikäyttövara. Tämä mukailee myös monien kuntien vapaaehtoisesti määrittelemien palveluasunnossa asuvien käyttövarojen suuruutta.

Ehdotammekin lakialoitteen 106/2009 mukaista lisäystä asiakasmaksulakiin. Sen mukaan silloin, kun peritään asiakasmaksua henkilöltä, jonka asumispalvelu ei sisällä ruokakuluja vaan joka maksaa ruoasta erikseen, tälle tulisi jättää yksinasuvan toimeentulotuen perusosan suuruinen minimikäyttövara eli noin 417 euroa kuukaudessa. Jos ravintokustannukset sisältyvät palveluasumisen maksuun, käyttövara olisi 52 prosenttia tuosta summasta. Ehdotettu lakiuudistus ulottuisi julkisen sektorin palveluasumiseen ja kunnan ostopalveluna hankkimaan, kolmannen sektorin tai yksityisen sektorin tuottamaan palveluasumiseen. Jatkossa tulee selvittää mahdollisuus turvata riittävä käyttövara myös yksityisissä palveluasunnoissa asuville.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jos tuo edellinen opintotuen sairausvakuutuskorvauksia koskeva lakiesitys oli ikään kuin hyvä esimerkki opintotukilainsäädännön etuuskoukeroista, tämä on puolestaan hyvä esimerkki sitten tämmöisen yleisemmän sosiaaliturvan osalta. Tällä lakiesityksellä ollaan nyt poistamassa sitä, että kylttiä vaihtamalla ikään kuin muutetaan laitoshoidossa olevan ihmisen asemaa. Siitä on ikään kuin seurausta sitten tämmöinen osaoptimointi, jolla erityisesti kunnat pyrkivät maksimoimaan Kelalta saamaansa tukea. Useimmiten siinä käy niin, että kärsijäksi joutuu potilas tai laitoshoidossa oleva. Sen takia tämä on tarpeellinen, mutta valitettavasti tähän, kuten hallituksen viimeaikaisiin esityksiin, on kytketty selviä heikennyksiä, joista edellä ed. Kiljusen edellä esittelemät ovat ne keskeisimmät.

Laitoshoidossa olevien itselle jäävän osuuden pienentäminen ei voi olla hyväksyttävää. Hyväksyttävää ei voi olla myöskään se, että nyt, kun hoitotukia voidaan maksaa tämän lainsäädännön seurauksena, taas nimenomaan pienimpiä tukia saavat joutuvat kärsimään. Tästä ja eräistä muista syistä, jotka vastalauseesta käyvät ilmi, olen allekirjoittanut vastalauseen ja tulen äänestämään niitten esitysten puolesta, jotka yksityiskohtaisessa käsittelyssä tästä asiasta tulemme tekemään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kuntien kikkailu sillä, että muutetaan kylttiä ja odotetaan Kelalta asumistukea, on tunnettu ja huono tapa hoitaa asioita. Ei palvelujen taso muutu sillä eikä kodinomainen mutta palveluja tuottava hoitomuoto synny, jos vain kyltti seinässä muuttuu.

Hallituksen esityksessä 192 todella samalla nostetaan asiakasmaksua sikäli, että pitkäaikais- ja laitoshoidon maksu nousisi 82 prosentista enimmillään 85 prosenttiin. Tämä koskee hoidettavan nettotuloja. Vähimmäiskäyttövara jäisi siis edelleenkin samalle tasolle kuin aikaisemmin on määritelty eli vuoden 2010 tasolla 97 euroon.

Tässä on siis positiivista kehitystä, niin kuin täällä ed. Erkki Virtanen totesi, mutta myös kielteistä. Kun tämän asian lähetekeskustelu oli käynnissä, meistä varsin moni käytti positiivisia puheenvuoroja ja kritiikki, nimenomaan 85 prosentin uuteen nettotulotasoon maksuissa, jäi huomattavasti vähäisemmälle. Mutta kansalaisten edut huomioiden siitä tulee toki myös muistuttaa, että hallitus on tehnyt tällaisen hybridipäätöksen.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys sai suorastaan kirmaisemaan tänne puhujapönttöön.

Tässä laissa on yhteen rakennettuna erikseen annettu hallituksen esitys, jossa tässä laissa annetun maksukorotuksen seurauksena kuntien saamaa peruspalvelun yleistä valtionosuutta on tarkoitus alentaa 62,2 miljoonaa euroa. Se ei ainakaan allekirjoittaneen mieltä hirveästi kohota ottaen huomioon tämänhetkisen kuntatalouden tilan ja sosiaali- ja terveydenhuollon tilan varsinkin vanhustenhoidon kehittämisen osalta.

Kun mietitään tätä kuviota, niin kyllä se on semmoinen paukahdus taas tuolla kuntakentässä, että eipä hirveästi kuntapäättäjää naurata varsinkaan, kun voitaisiin ajatella, että sen lisäksi, että näillä rahoilla kehitetään tätä kuuluisaa tuottavuutta ja tehokkuutta, niin olisipa esimerkiksi sellainen kuin ikäihmisten lääkehoidon kehittäminen tarpeellista, millä olisi ykskaks yllättäen tutkijoiden selvitystenkin mukaan useiden miljardien vuosittaiset säästöt mahdollista tässä maassa saada. Minun tietääkseni tässä salissa ei ole varmaan yhtään semmoista edustajaa, joka kannattaa nykyistä lääkehoidon linjausta, jossa Ekokemin mylly on se suurin voittaja näissä keräilyerissä, kun lääkejätemäärät ovat ihan käsittämättömiä ja ne lääkemäärät, mitä vanhuksiin pumpataan tänä päivänä, ovat lisäksi aivan uskomattomia.

Sitten tässä on sellainen mielenkiintoinen pointti, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korotus 85 prosenttiin henkilön tuloista voi aiheuttaa sen, että kunnat ohjaavat entistä enemmän asiakkaita laitoksiin, koska sitä kautta asiakkailta voidaan periä heidän tulonsa lähes kokonaan asiakasmaksuna. Minun käsittääkseni tämä mahdollisuus on kuitenkin ihan päinvastainen kuin on toivottu ja ajateltu lainsäädäntöä rakennettaessa ja kehitettäessä. Ikäihmisten erilaiset järjestöt ja eläkeläisjärjestöt ovat toimineet paljon sen eteen, että saisimme lainsäädännön, jolla turvattaisiin ikäihmisten inhimillinen käyttövara, olipa sitten kotona asuva tai laitoshoidossa asuva ihminen tai minkälaista apua tarvitseva tahansa. Mutta nyt on sitten ilmeisesti tarkoituksena kupata tilit kuiville, ja sitten taas kuntien sosiaalitoimi yrittää miettiä ja ratkaista näitä ongelmakysymyksiä.

Sitten yhtenä pointtina vielä se, että kun meillä on tämä ikuinen kysymys tästä kustannusneutraalista lakien kehittelystä, niin myöntökriteereissä on mahdollisuus päätyä siihen lopputulemaan, että laitoksessa olevat saavat jatkossakin vammaistukia ja hoitotukia ja ne, jotka asuvat ja pärjäisivät siellä kotona, eivät ole oikeutettujakaan mihinkään tukeen. Voin jo ilokseni kertoa, että kotimaakunnassani Kainuussa erittäin vaikeasti liikuntavammaisia ihmisiä on ruvettu siirtämään laitoshoitoon tai yritetään kovasti houkutella laitoshoitoon sen tiimoilta, että tämmöinen lainsäädäntömuutos on tulossa. Ei hirveästi mieli mettä keitä, kun kuulee sen, että niitten kaikkein heikko-osaisimpien ihmisten kohdalla, siinäkin tilanteessa, kun esimerkiksi vaikeavammainen kommunikoi tietokoneen välityksellä painaen päällä tarvittavia nappuloita, tädit juttelevat tavallaan näkemättä itse asiakasta lainkaan, olisiko hyvä olla kotona vaiko ei, ja raha on se paras konsultti, joka näissä asioissa tällä hetkellä kunnissa puhuttelee. Ollaan taas menossa ojasta allikkoon, mutta aikahan sen tietysti näyttää. Olen omat epäilykseni ja tämänhetkiset kuntatilanteet tuonut julki, mutta hallitushan tekee, mitä hallitus tahtoo.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan hoitotukea, vammaistukea ja ruokavaliokorvausta aletaan maksaa siis myös laitoksessa oleville. Tämä on edistysaskel siihen suuntaan, että avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan pikkuhiljaa sosiaalivakuutuksesta. Vielä raja ei tämänkään myötä poistu, sillä esimerkiksi sairausvakuutuksen lääke-, tutkimus-, hoito- ja matkakustannusten korvauksissa sekä asumistuessa ero säilyy.

Esitys vaikuttaa osaltaan siihen, että avo- ja laitoshoitoa koskevat erilaiset säännökset eivät vaikuta vääristävästi kunnan järjestämien vanhustenhuollon palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen. Näiden laitoshoitorajoitusten poistamisen tavoitteenahan on vähentää Kelan maksamien etuuksien ohjaavaa vaikutusta ja edistää hoitopaikan valintaa hoidon tarpeen eikä kunnan taloudellisten tarpeitten perusteella. Tällä tiellä on edelleen jatkettava, jotta vanhus saa aina tarkoituksenmukaista hoitoa, ei sitä, mitä tuet ohjaavat käyttämään.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kiinnitimme huomiota siihen, että pitkäaikaisen laitoshoidon vähimmäiskäyttövaran korotuksen yhteydessä niille, jotka ovat pitkäaikaisessa avohoidossa, käyttövaraa voi jäädä vähemmän kuin laitoshoidossa oleville. Katsoimmekin, että pitkäaikaisessa avohoidossa olevien henkilöiden käyttövarasta olisi myös tarpeen säätää laissa. Sen lisäksi vähimmäiskäyttövaran riittävyyttä niin ikään laitoshoidossa olisi tarpeen arvioida.

Arvoisa puhemies! Olisi tärkeää, että hengityshalvauspotilaat eivät olisi kovin erilaisessa asemassa tukijärjestelmien suhteen muihin vammaisiin verrattuna. Esityksen mukaan tukia maksettaisiin myös laitoksessa oleville hengityshalvauspotilaille, mikä parantaa heidän taloudellista asemaansa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa keskustelimme siitä, että mahdollisuuksia hengityshalvauspotilaiden erillissääntelyn purkamiseen on syytä selvittää. Hengityshalvauspotilaita koskevaa säätelyä uudistettaessa tulee ennen kaikkea tietysti turvata potilaan riittävä ja hyvä hoito. Hengityshalvauspotilaan hoito voi niellä ison loven pienen kunnan vuosibudjetista, ja olisi tarpeen tarkastella, miten tuota maksurasitusta voitaisiin jakaa, onhan se hyvin sattumanvaraista, mihin kuntaan hengityshalvauspotilaita tulee. Siihen ei kunta toiminnallaan juuri voi vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä esityksessä on otettu huomioon myös veteraanit. Niille ylimääräistä rintamalisää saaville rintamaveteraaneille, jotka ovat pienituloisimpia ja tarvitsevat toisen henkilön apua eniten, aletaan korotettuun ja ylimpään hoitotukeen maksaa päälle vielä 50 euron suuruista veteraanilisää. Hoitotuen osana maksettavaa veteraanilisää voidaan tämän ehdotuksen mukaan maksaa myös laitoshoitoon joutuvalle tai laitoksessa jo olevalle rintamaveteraanille. Tämä on osaltaan tervetullut lisä vanhojen rintamaveteraaniemme toimeentuloon ja hoitoon. Tietysti aina voidaan miettiä, voisiko ylimääräisen veteraanilisän saajien joukkoa vielä tästä laajentaa, niin kauan kuin meillä vielä veteraaneja keskuudessamme on.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa maksupolitiikan suuret linjat noudattavat pitkälti sektorirajoja. Opetus- ja koulutuspalvelut ovat maksuttomia, terveyspalveluissa maksujen ylärajat ovat tarkkaan säädeltyjä, mutta vanhuspalvelujen ja teknisen toimen palvelujen hinnoittelussa on liikkumavaraa.

Terveydenhuollon asiakasmaksut olivat vahvasti tapetilla, kun hallitus esitti vuonna 2008 maksujen korottamista. Tämä hallituksen esitys meni silloin läpi ja kunnat joutuivat toteuttamaan maksujen korotukset. Mutta kunnat eivät hyötyneet euroakaan näistä korotuksista, koska valtio imuroi korotukset kunnilta pois. Mielestäni jo tuolloin oikeus ja kohtuus olisi ollut, että maksujen korotukset olisi osoitettu vahvistamaan kuntien taloutta ja täten lisätty kuntien mahdollisuuksia tuottaa laadukkaita terveydenhuoltopalveluja. Itse asiassa tämä silloinen korotusoperaatio oli kunnille miinusmerkkinen, koska lisäkuluja aiheutui muun muassa atk-kulujen lisääntymisestä kesken kesäkauden. Samalla kun aikanaan tehtiin tämä asiakasmaksujen korotus, olisi pitänyt tehdä myöskin maksukattouudistus. Se välttämättä kaipaisi uudistamista.

Kaikkinensa meidän maksulainsäädäntömme kaipaisi kokonaisuudistusta, sillä nykyinen lainsäädäntö on aivan liian epälooginen ja tulkinnanvarainen. Monimutkainen se on varsinkin vanhustenpalveluissa, ja juuri täältä löytyvät suurimmat maksuvaikeudet. Kansaneläke ei riitä edes kunnallisten palvelujen ostoon. Sama ongelma on pitkäaikaistyöttömillä ja pientä työeläkettä saavilla vanhuksilla.

Kuten täällä on todettu, nyt hallitus on nostamassa jo toisen kerran tämän hallituskauden aikana pitkäaikaishoidon asiakasmaksuja. 3 prosenttiyksikön nosto 82:sta 85 prosenttiin nettotuloista tuo runsaan 62 miljoonan lisätulot, mutta nämäkään eurot eivät tule kuntien vanhustenhoitoa tukemaan, koska valtiovalta leikkaa tämän vastaavan summan kuntien valtionosuudesta.

Tässä samassa yhteydessä muutetaan eläkettä saavan hoitotuen säännöksiä siten, että hoitotukea on mahdollista saada myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tämä muutos hälventää avo- ja laitoshoidon rajaa, mikä sinänsä mielestäni on erittäin hyvä asia.

Mikä sitten on lopputulos pitkäaikaislaitoshoidossa olevan käteenjäävän rahan osalta? Siitä on esitetty hyviä laskelmia vastalauseessa, ja olen nähnyt muitakin arvioita siitä, että hoitotuen muutos yhdistettynä asiakasmaksujen korotukseen merkitsee sitä, että alinta ja tulotasosta riippuen usein myös keskimmäistä hoitotukea saavien asiakkaiden käytettävissä olevat tulot alenevat. Ylintä hoitotukea saavien tulot joko pysyvät ennallaan tai nousevat. Tässä mietinnön vastalauseessa käy selkeästi ilmi, että tämän lakiesityksen hyväksyminen heikentää merkittävällä tavalla edunsaajien asemaa.

Arvoisa puhemies! Edellä ed. Anneli Kiljunen hyvin kävi läpi käsittelyssä olevan lakiesityksen heikkouksia. Minun mielestäni onkin perusteltua yhtyä vastalauseessa esitettyyn kritiikkiin ja kaikkien kannalta olisi paras ratkaisu, jos tämä asia palautettaisiin uudelleen valmisteluun.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vammaisetuuksien muuttamisesta ajoittuu mielestäni hyvään aikaan. Talvisodasta tulee kuluneeksi 70 vuotta, ja on hienoa, että muistamme veteraaneja. Ylimääräistä rintamalisää saavien veteraanien keskuudessa on vielä paljon sellaisia, joille tämä 50 euroa tulee tarpeeseen.

Tämä on sellainen asia, että tämä hallitus on aika lailla myönteisesti suhtautunut aina tähän veteraaniasiaan, ja pidän tätä tämän esityksen yhtenä tärkeimpänä asiana muiden hoitoalan asioitten lisäksi, mutta itse haluan korostaa juuri tätä veteraanien saamaa 50 euron lisäystä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Pakkanen ennakoi tai epäilee, niin hallitus ei todellakaan suhtaudu myönteisesti veteraaneihin, ja tämä veteraanilisä oli hänen puheenvuoronsa pohjana.

Haluaisin todeta sen, että hallitus ei ole ollut valmis, ei tämä hallitus eikä edellinenkään eikä sitä edellinenkään, lisäämään nimenomaan niiden ihmisten tuloja, joilla olisi kaikki looginen syy saada nimenomaan tämä rintamatunnus. Sen saanti on evätty heiltä, ja huolimatta siitä, että kahteen kertaan eduskunnan enemmistö on asettautunut tällaisen lakiehdotuksen ja lakimuutoksen taakse, tämä ei ole edennyt hallituksessa.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt pitäisin ed. Tiusasen arviota hiukan vääränä tässä, koska kyllä selvästi tässä esityksessä kerrotaan, että ylimääräistä rintamalisää saaville veteraaneille tulee 50 euron korotus.

Siihen, onko tämä hallitus tehnyt muuta: Pieniä kansaneläkkeitä olemme nostaneet merkittävällä tavalla, ja niistäkin on varmaan osa veteraaneja, jotka ovat sen saaneet, joten kyllä veteraanijärjestöt ovat tähän ihan tyytyväisiä. Toki on aina kysyttävä, ovatko nämä riittäviä ja tarpeellisia, kuten täällä on kuullut edustajien puheenvuoroissa. Toki niin kauan kuin veteraaneja keskuudessamme on, he tarvitsevat lisää, mutta kyllä minä pidän tärkeänä tätä 50 euron nostoa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Viime syksynä hallitus jo korotti sosiaali- ja terveystoimen palvelumaksuja. Näistä saadut lisätulot ovat vuositasolla noin 160 miljoonaa euroa. Nämä eurot eivät jääneet kunnille käytettäväksi palvelujen parantamiseen, vaan ne imuroitiin valtion kassaan. Samoin tulee käymään nyt pitkäaikaispotilaiden hoitomaksun korotuksista päätettäessä. Näin 60 miljoonaa euroa imuroidaan taas kunnilta valtiolle, ja kunnat eivät pysty parantamaan palveluitaan.

Arvoisa puhemies! Täytyy tukea ed. Reijo Kalliota siitä asiasta, että hän muistutti, että maksukattojen yhdistäminen on erittäin tärkeätä. Nykyinen käytäntö on ikäihmisille erittäin hankala ja vaikea seurata.

Ed. Heikkinen puhui hengityshalvauspotilaitten hoitamisesta. Paras-hankkeen myötä nämä kustannukset siirrettiin valtiolle.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, palveluasumisen maksujärjestelmä on saatava selkeämmäksi, eli tähän hallituksen esitykseen liittyy lakialoite 106/2009. Palveluasumisella korvataan yhä enemmän laitoshoitoa. Palveluasujaa kohdellaan kuitenkin muun muassa asiakasmaksujen suhteen eri tavalla kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaa. Palveluasunnoissa asuvilla on usein ravintokuluja, isoja lääkekuluja, omavastuuosuuksia, silmä- ja hammashoitomenoja ynnä muita, jotka on maksettava itse. Myös palveluasunnossa asuvan henkilön vaate- ja muut arkiseen elämään kuuluvat menot ovat usein suurempia kuin laitoshoidossa olevilla. Sen takia kannatan tätä lakialoitetta, ja lakialoitteen idea on se, että jos ravintokustannukset sisältyvät palveluasumisen maksuun, tulee henkilölle jättää kuukaudessa vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava rahasumma.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on taas hallituksen esitys, joka on tämmöinen perintäautomaatti. Kyllä minä ihmettelen — tai ei tämän hallituksen tekemisiä tarvitse ihmetellä, täällä on mitä merkillisimpiä juttuja, mutta kaiken taakse kätkeytyy joku juju.

Minä olen kokeillut sitä jujua tässä etsiä. Nimittäin jos tehdään tällä tavalla, että pakotetaan kunnat nostamaan maksuja, palvelumaksuja, niin sitten otetaan se pois, imetään pois se hyöty sieltä kunnilta, niin ainahan pitää olla joku taka-ajatus, miksi näin tehdään. Muutenhan siinä ei ole järkeä. No, tietysti se järki enstäinkin voisi olla siinä, jos ihan suoraviivaisesti katsoo, ei mutkan kautta, jotta tässähän kunnat laitetaan perimään ja valtio ottaa tuloja sieltä kautta. Mutta kyllä minusta tässä ilmeisesti on isompi ideologinen järki siinä mielessä, jotta nythän tällä nostetaan siis erinäköisiä taksoja, tässä tapauksessa asumisen osalta ja vanhustenhoidon osalta. Silloinhan se tarkoittaa sitä, että maksuja nostetaan sille tasolle, jotta sitten joku yksityinen palveluntarjoaja pystyy kilpailemaan siinä.

Tätä ruuvia kun kiristetään vaan lisää, niin jossakin vaiheessa mennään sen kipukynnyksen yli, jotta sitten yksityinen pystyy jo tekemään sen edullisemmin, koska muuta järkeähän tässä ei pysty olemaan, jos niin kuin ajatellaan kuntien itsemääräämisen osalta. Minä olen käsittänyt, että vielä tällä hetkellä kuitenkin kuntalaki lähtee siitä, että kunnalla on itsemääräämisoikeus asioissa, mutta tässä se menee yli sen oikeuden, ja valtio katsookin, että nämä ovat hyviä maksujen kerääjiä, mutta samalla tehdään ideologista työtä. Tai jos joku tässä salissa sen viisaammin minulle selittää, niin sitten minä voin senkin hyväksyä, jos se on faktaa, mutta minä luulen, että tämmöinen ideologinen juttu tässä on takana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vaan yhteen yksityiskohtaan tässä lakimuutoksessa, nimittäin tähän ylimääräistä rintamalisää saavien rintamaveteraanien korotettuun ja ylimpään hoitotukeen tulevaan 50 euron lisäykseen.

Arvoisa puhemies! Sinä aikana, kun tätä asiaa käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa — johonka todellakaan en kuulu, en ole koskaan kuulunut enkä nytkään kuulu — tuli selvitys siitä, kuinka paljon varallisuutta on näillä järjestöillä, jotka pyrkivät vilpittömästi tukemaan juuri tätä viiteryhmää suomalaisessa yhteiskunnassa. Niin kuin kaikki tiedämme, niin tämä ryhmä, joukko, luonnollisista syistä hupenee pikku hiljaa. Olisi tietysti erittäin hienoa, jos nämä varat käytettäisiin nyt olemassa olevien, sodassa mukana olleitten hyväksi. Sehän tapahtuisi loistavasti, arvoisa puhemies, sillä tavalla, että toimittaisiin lisäysperiaatteella. Noitten säätiöitten tuotosta ja pääomasta otettaisiin varallisuutta vuosittain ja lisäysperiaatteella valtio laittaisi toisen mokoman lisää. Sillä tavalla oltaisiin EU-kulttuurin mukaisessa käytännössä mukana.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä tämän hetken lakihankehan, tai siis lakiehdotus nimenomaan, on jatkoa tälle Avola-hankkeelle eli avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiselle, jonka ensimmäinen vaihe hyväksyttiin jo aikanaan täällä salissa silloin, kun kansaneläkkeitä alettiin maksaa laitoshoidossa oleville potilaille.

Itse näen koko tämän Avola-hankkeen erittäin tärkeänä ajatellen sitä, että meillä kuitenkin pitäisi päästä Kaste-ohjelman mukaisiin tasoihin kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten hoidoissa ja niissä palveluissa, joita sinne avopuolelle viedään. Tulevaisuudessa tavoitteena on se, että ihmisellä on oikeus päästä sieltä kotoa tarvittaessa toimintakykyselvityksiä varten sairaaloihin, kuntoutusta varten laitoksiin välillä, intervallihoitoon laitoksiin tai omaishoidon vapaapäiviksi laitoshoitoon, jossa samalla päivitetään kaikki tätä ihmistä koskevat terveys- ja sosiaalitiedot. Siinä tämmöinen ylimääräinen tukien anominen, poistaminen, jälleen käyttöön ottaminen ja muu olisi tullut liian monimutkaiseksi. Sen vuoksi tämä lakiehdotus on ihan hyvä, ettei tässä enää ihmistä luokitella tuen saajaksi sen perusteella, missä hän asuu, vaan sen perusteella, mikä on hänen toimintakykynsä ja hoidettavuusasteensa silloin, kun tätä tukeen oikeutettua toimintatasoa arvioidaan.

Nythän tässä tilanteessa — täällä oli ed. Kallio muistaakseni, joka sanoi näin — alinta ja keskihoitotukea saaville ihmisille nämä maksut tässä lakiehdotuksessa kasvavat, ja näin todellakin on. Tässähän idea on se, että myös tällä lailla pyritään vaikuttamaan siihen, että kotihoitoa kalliimpi laitospaikka ei olisi järjestelyltään houkutteleva silloin, kun ihmisen toimintakyky ei edellytä vielä laitoshoitoa. Eli jos meillä on hyväkuntoisia ja parempikuntoisia ihmisiä, niin heidän oikea hoitopaikkansa ei ole laitos, vaan toivottavasti koti tai palveluasunto tai ryhmäasunto, tai mitä asumisvaihtoehtoja tähän jatkossa tullaan kehittämäänkään.

Tämä tuo kunnille lisää asiakasmaksutuloja. Se on varmaan ihan totta. Tosin silloin sitten taas nämä valtionosuudet kyllä siltä osaltaan pienenevät, niin että tuskin mikään kunta tästä rikastuu. Mutta se, minkä näen tässä itse asiassa vaikeutena, on se, että näille ihmisille, joilla ovat keskeytyneet hoitotuet siinä vaiheessa, kun he ovat laitokseen aikanaan joutuneet, nämä maksut automaattisesti palautuvat. Mutta ongelma on se, että ne ihmiset ovat melko varmasti tällä hetkellä eri hoitoisuusluokassa kuin ovat olleet, kun ovat siihen taloon tulleet. Eli saattaa olla, että siellä olisi tarvetta myöskin korottaa hoitoisuusluokkaa, ja se on silloin sen laitospaikan virkamiesten ja toimihenkilöiden, ammattilaisten, tehtävänä katsoa, että ne hoitoisuusluokat ovat oikeat ja että tämä ihminen aidosti saa sen rahan, mikä hänelle sen toimintakyvyn ja hoitoisuusasteen mukaan kuuluu.

Toinen ryhmä ovat ne, joilla ei ole edes vielä olemassa näitä, ei ole koskaan haettukaan näitä hoitotukia. Silloin näiden ihmisten pitää itse hakea ne hoitotuet normaalin hakumenettelyn pohjalta. Silloin yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että nämä omaiset, mahdolliset holhoojat taikka sitten ihan sosiaalityöntekijät siellä laitospaikassa ovat tietoisia siitä, että nämä pitää hakea, ja pystyvät neuvomaan joko ihmistä itseään, omaisia taikka sitten jotain lähimpiä hakemaan sen hoitotuen. Mielestäni silloin olisi tosi tärkeätä se, että laitospaikka todella huolehtisi siitä, että näille ihmisille tulevat tuet haetuiksi.

Tässä on aika vähän aikaa siihen, koska jos tämä astuu voimaan vuoden alusta, niin osa kunnista on vielä autuaan tietämättömiä koko tästä lakiuudistuksesta. Sen vuoksi kuntapäättäjien tehtävä onkin vähän herätellä niitä virkamiehiä huolehtimaan siitä, että ihmiset saavat tuet, mitkä heille kuuluvat. Näitä ihmisiä itse asiassa, joilta on katkaistu tämä hoitotuki, on tällä hetkellä noin 22 300 eläkkeensaajaa. Täyttä kansaneläkettä saavia on lähes 3 000. Se on hirvittävän iso määrä ja lisää nimenomaan työmäärää hakemusajan alussa. Kela itsessään on varautunut siihen, että näiden hakemusten ajaksi sinne resursoidaan lisää väkeä tekemään tätä työtä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ei ole tilaisuutta olla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja nyt sitten perehtyy tähän mietintöön ja lähemmin hallituksen esityksen 192 tekstiin, niin, aivan niin kuin täällä ed. Kallio totesi, tämä ei erityisemmin ole potilaiden ja hoidettavan edun näkökulmasta mikään erityinen asia, että tämä laitoshoitorajoitus poistuu vammaisetuuksien osalta. Ne palvelumaksut, mitä siellä laitoksessa otetaan, ovat yleensä niin korkeita, että nyt kun nostetaan tuo määrä nettotuloja, mitä voidaan käyttää tähän maksuun, 85 prosenttiin, niin silloin yksinkertaisesti on tilanne se, että näihin palvelumaksuihin uppoavat nämä lisääntyneet vammaisetuudet, jotka on tuotu mukana sieltä avohoidosta.

Tässä mielessä tämä ei ole erityinen asia. Ainoastaan silloin, niin kuin todetaan, jos on mahdollisuus saada tuota korkeinta vammaistukea, sieltä voi jotakin jäädä itselle. Yleensä nämä ihmiset ovat todella pieniä eläkkeitä saavia, kansaneläkkeellä olevia ihmisiä aika moni, jotka ovat siellä laitoshoidossa. Tästä johtuen tämä kokonaistulon määrä on pieni, ja sitten siellä jää vain se 97 euroa käteen kuukaudessa.

Mutta muutama sana yleensä näistä vammaisetuuksista. Eläkkeensaajan vammaisetuuden saaminen on kaiken kaikkiaan aika hankalaa. Sen C-lausunnon, mikä siihen tarvitaan, pitää olla tehtynä varsin hyvin ja perustellusti. Näin ei aina suinkaan ole, ja asiakkaalta tai hakijalta evätään tämä hyvinkin helposti Kelan toimesta, tai niin, että sitten päädytään siihen matalampaan tasoon, vaikka avun tarve on selvästi korkeampi.

Ja vielä eräs seikka, joka tällä hetkellä, vuodesta toiseen, enemmän vaikuttaa, on se, että myös eläkkeellä olevat ihmiset joutuvat hankkimaan palvelunsa entistä enemmän yksityiseltä sektorilta, mikä lisää kustannuksia.

Toinen asia tässä asiakasmaksun epäoikeudenmukaisuudessa on tämä puolisokysymys. Nyt kun avioparista enemmän ansaitseva joutuu laitoshoitoon, niin 41 prosenttiin saakka voidaan enintään ottaa tämän avioparin yhteisistä tuloista asiakasmaksun katteeksi. Kuitenkin tämä jäljelle jäävä summa voi olla niin pieni, että ei-laitoshoidossa oleva puoliso, parempikuntoinen, ei tule sillä yksinkertaisesti toimeen, ja näin ollen tässäkin on selkeä ongelma. Pitäisi todellakin tätä asiakasmaksua katsoa enemmän sosiaalisesti ja huomioida myös kotiin jäävän puolison taloudellinen asema paremmin.

Edelleen tämä ruokavaliokorvaus, 21 euroa kuukaudessa esimerkiksi keliakiapotilailla, on aivan liian vähäinen. Yleensäkin se on jäänyt liian alhaiselle tasolle. Tässähän on tehty ehdotuksia myös kansanedustajien toimesta tämän nostamisesta, ja tämä ei kuitenkaan ole onnistunut.

Lopuksi: Ed. Pulliainen korosti järjestöjen, säätiöiden hyvää taloudellista asemaa ja niiden rahojen käyttöä. Eli kun väki vähenee, rintamamiestunnuksen omaavia on enää runsas 60 000, sotainvalideja ehkä 7 000, vauhdilla luku vähenee, niin tässä tilanteessa on aivan oikein miettiä, miten niiden ihmisten, jotka ovat oikeasti tämän tuen ansainneet, nimenomaan sodassa olleet rintamatunnuksen omaavat, sodassa haavoittuneet, vammautuneet, miten heidän elämäänsä voitaisiin auttaa tai heidän läheistensä elämää. Nyt on se viimeinen aika, ja tässä myös näiden organisaatioiden varallisuus on otettava käyttöön, ettei se sitten kuitenkaan kanavoidu sillä lailla, että se menee vaikkapa valtiovarainministeriön pohjattomaan säkkiin.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vain yhteen asiaan kommentteja.

Opposition tehtävä on kritisoida hallituksen esityksiä, ja opposition vastalauseet rakennetaan mietintöjen vastalauseeksi. Kun ampuu riittävän usein ja ampuu riittävän isolla hajontakuviolla, niin aina joskus osuu ja joskus menee ohi.

Otan esiin vain yhden asian tässä kohdassa. Vastalauseessa todetaan: "Hallitus korostaa ajaneensa pienituloisen väestönosan asemaa ja parantaneensa eläkeläisten asemaa." Ed. Kiljunen esitellessään tämän vastalauseen liitti tähän väittämiä siitä, että puheet ovat puheita ja teot ovat tekoja. Ed. Kallio omassa puheenvuorossaan totesi ja todensi, viittasi käytettävissä olevaan aineistoon siitä, miten tämä asiakasmaksujen muutos, tämä käsittelyssämme oleva avo- ja laitoshoidon rajapinnan liudentaminen, käytännössä kohdentuu eri eläkkeensaajien tulotasoryhmiin.

Ensinnäkin kommenttina suora lainaus valiokunnan mietinnöstä: "Pienituloisten ylintä hoitotukea saavien henkilöiden käteen jäävät tulot kasvaisivat eniten. Täyttä kansaneläkettä saavalla nettotulojen lisäys olisi perhesuhteista riippuen noin 28—30 euroa kuukaudessa." Ja toinen lainaus: "Pelkkää puolison kansaneläkettä ja alinta hoitotukea saavilla vähimmäiskäyttövaran indeksikorotus 97 euroon kuitenkin nostaa hieman heidän käteen jääviä tulojaan." Myönnän, että kyse on muutamista euroista ja kyse on muutamista kymmenistä euroista, mutta se, että maalataan iso kuva, että hallitus olisi jotenkin kovakouraisempi kaikkein pienituloisimpia kohtaan, ei esimerkiksi tämän esityksen kohdalla pidä paikkaansa. Tämä esitys kohtelee eri eläketuloa saavia ryhmiä, kun otetaan taulukko euroissa esiin, eri tavalla. On eläkkeensaajia, joitten toimeentuloon tässä puututaan, puututaan negatiivisella tavalla, mutta se väittämä, että kaikkein pienituloisimpia rankaistaisiin, ei pidä tämän esityksen kohdalla paikkaansa. Siihen on olemassa faktaa, faktaa siitä, että on laskettu käytännössä, mitä tämä esitys tarkoittaa eri eläketasoilla.

Olisi monta muutakin asiaa kommentoitavana, mutta kun pyritään luomaan mielikuva siitä, kuinka hallitus eri väestöryhmiä ja eri tulonsaajaryhmiä kohtelee, niin tämä esitys on esimerkkinä siitä, että kaikkein vähävaraisimmat eläkeläiset saavat hoitotukea saadessaan euroja lisää verrattuna nykytasoon.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kun täällä käydään faktoja puhumaan, niin esitän yhden väittämän tässä, ja olisi hyvä tietää, onko se faktaa vai ei.

Kyse on siitä, jotta tässä ilmeisesti, kun kunnat joutuvat nostamaan näitä tai ovat nostamatta, joka tapauksessa tämä imurointi tapahtuu sokeasti siten, jotta katsotaan tietty laskennallinen juttu kunnasta. Ja kun meillä on eri tavoin kehitetty avopuolen hoitoa tuolla kunnissa, joissakin enemmän laitoshoitopainotteista, niin tässä tapahtuu semmoista vääryyttä, että ei välttämättä kuntia siitä palkita, mitä siellä on tehty, vaan sokeasti otetaan rahaa pois ja se käytetään siis valtion pohjattomaan kassaan.

Sitä filosofiaa en tiedä, pitääkö se paikkansa, kun sanotaan, jotta tässä on kyse ideologisesta valinnasta. Kukaan ei ole siihen todennut, eivät edes kokoomuksen edustajat, jotta tällä pyritään nostamaan näitä laitospaikkojen hintoja siten, jotta yksityiset palveluntuottajat pystyvät paremmin tarjoamaan näitä palveluita ja voittamaan kilpailussa sitten näitä asiakkaita itselleen, jolloin tietysti pikkuhiljaa siirrytään siihen, kun on menty yksityiseen, että siinä tulee käymään siten, jotta sitten, kun kunnalliset palvelut ovat hävinneet, niin niitä uusia ei todennäköisesti rakenneta, jolloin voidaan nostaa hintoja sitten yksityisellä puolella, kun kilpailua ei ole.

Sitten tämä ed. Pulliaisen näkemys: siellä on veteraani-, invalidi-, rintamamiespuolella yllättävän paljon näitä varoja. Vasta hiljattain, viime viikonloppuna, uutisoitiin näistä eri tiedonvälityskanavilla. Minusta se raha pitäisi jotenkin saada sieltä poikimaan niiden ihmisten hyväksi. Tässähän pahimmillaan käy siten, jotta rahaa on hirveän paljon ja nämä ihmiset, jotka olisivat oikeutettuja siihen, ovat jo kuolleet, ja sitten pidetään tämmöisiä perinnepäiviä, joissa "kansa taisteli", pikkujouluissa, ja tämmöisiä tapahtumia. Ja se on meidän ikäluokan ja vielä niiden tulevien sukupolvien ... Minusta se ei ole oikein.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä viimeisestä asiasta eli veteraaneista. Todella vieläkin viestejä tulee siitä, että välttämättä ei kuntoutukseen päästä niin usein kuin pitäisi päästä. Siinä mielessä ed. Pulliaisen ja ed. Lahtelan puheenvuoroihin voi yhtyä. On todella mittavat rahat siellä, ja niitten käytöllä olisi jo nyt kiire, ja todella ne tulisi nyt kohdistaa veteraaneille.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, hallituspuolueitten edustajat ovat varsin hiljaa olleet tästä kiusallisesta asiasta, joka liittyy tähän lakiesitykseen. Varsin lyhyellä aikavälillä tosiaan, kun toista kertaa asiakasmaksuja ollaan korottamassa, nämä eurot imuroidaan valtiolle. Tässäkin esimerkki, jossa tavallaan likainen työ pannaan tekemään kuntatasolla, perimään nämä rahat, niin tuiki tarpeellisia kuin ne eurot olisivat, kun me tiedämme, mikä on kuntatalouden tila. Toki valtiokin velkaantuu ja on jo velkaantunut, mutta kunnissa näitten palvelujen edes nykytasolla säilyttämisen kanssa on valtavia ongelmia. Nämä eurot kyllä tarvittaisiin kuntiin. Toki on varmasti melkoisesti kuntalaisia, jotka eivät tiedä, että tosiasiassa kunnille ei ole tullut yhtään lisäresursseja.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, vielä palveluasumisesta. Todella jo vuosia on kiinnitetty huomiota tähän asiaan, että siellä tätä niin sanottua käyttövaran suojaosuutta ei ole olemassa, ja todella tähdellistä olisi ollut, että tähän vihdoin viimein olisi saatu parannus. Täällä on sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton vastalauseessa myös tähän liittyvä aloite, ja olisin toivonut, että jo nyt tässä vaiheessa hallituspuolueet olisivat tämänkin tosi kipeän asian korjanneet.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellä puheenvuorossani puhuin tästä hengityshalvauspotilaitten tilanteesta ja sen kehittämistarpeista, johonka ed. Kuusisto sitten puheenvuorossaan totesi, että tilanne olisi korjaantunut ja Paras-lain myötä nämä kustannukset olisi valtion piikkiin siirretty. Tämä ei kuitenkaan näin ole, vaan edelleen kunnat vastaavat omavastuun puitteissa 80 000 eurosta ja jopa enemmästäkin, mikä sitten se tasausjärjestelmän pohja missäkin sairaanhoitopiirissä on. Nämä hengityshalvauspotilaitten kustannukset todella ovat massiiviset. Ne voivat olla 300 000—500 000 euroa vuodessa per potilas, niin että todellakin suurista summista puhutaan.

Hengityshalvauspotilaitten asemaa ollaan pohtimassa parhaillaan, mutta kustannukset jäävät jatkossakin todennäköisesti kuntien kontolle. Puheenvuorossani peräänkuulutinkin sitä, pystyttäisiinkö jollakin tavoin muuttamaan sitä, ettei se yksittäinen kunta olisi niin kohtuuttomassa tilanteessa, vaan tosiaan kenties tätä tasausjärjestelmää tai muuta järjestelmää hyväksi käyttäen voitaisiin tätä kuluosiota tasata eri kuntien kesken.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla oli ilo olla Keski-Uudenmaan kuuden Kuuma-kunnan edustajana Uudenmaan liiton Paras-hankkeen työryhmässä. Teimme siellä erittäin suuren työn, kun valmistelimme esitystä niistä kunnan palveluista, joita voidaan siirtää kunnilta valtiolle. Yhtenä esityksenä olivat todella nämä hengityshalvauspotilaat, että heidän hoitonsa olisi tullut valtion maksettavaksi. Olen pahoillani, mutta olen ollut siinä käsityksessä, että tämä meidän esityksemme olisi mennyt läpi. Mutta niin kuin ed. Heikkinen sanoi, tämä on niin tärkeä asia, että sitä kannattaa sitten varmasti yhdessä hallituspuolueitten kanssa viedä eteenpäin. Hengityspotilaitten hoito on ihan kohtuuton kustannus yksittäiselle kunnalle. Vaikka siihen saisi kalliin hoidon avustuksenkin valtiolta, se ei kata läheskään kustannuksia.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys edustaa sitä hallituksen kovaa linjaa, mikä lähti liikkeelle, kun jo aikaisemmin nostettiin osaa asiakasmaksuista, ja nyt sitten nostetaan laitoshoidossa olevien asiakasmaksua niin, että se nousee 82 prosentista 85 prosenttiin nettotuloista. Todella, niin kuin edelliset puhujatkin ovat tuoneet esiin, erityisen huutava vääryys tässä on se, että tämä noin 62 miljoonaa euroa, joka tämän lakipaketin mukaisesta maksukorotuksesta tulee kunnille, vähennetään kuntien valtionosuuksista. Se on kyllä todella väärin tässä tilanteessa, kun kunnallisten palveluiden laadun parantamisessa olisi suuria tarpeita ja ylipäänsä palveluiden turvaamisessakin tänä aikana, kun monessa kunnassa jopa kipeitä leikkauksia on suunnitteilla.

Toinen tärkeä asia tässä lakikokonaisuudessa on se, että tätähän on markkinoitu niin, että tämä avo- ja laitoshoidon raja liukenee, ja on esitetty, että tämä on kovin myönteinen asia. Ajatuksellisesti se onkin erittäin tärkeä seikka, mutta on jäänyt kertomatta, että samaan aikaan suurimmalla osalla hoitotuen saajista asema heikkenee, vaikeutuu, tämän uudistuksen seurauksena. Tämä on kyllä sellainen asia, jota sosialidemokraatit eivät voi hyväksyä.

Kolmantena otan esiin tämän palveluasumisen. Palveluasumisen käyttövarasta tulisi ilman muuta lailla säätää, koska tällä hetkellä palveluasunnoissa asuville ei ole säädetty käyttövaraa. Laitoksissa sen sijaan on olemassa tuo käyttövara. Tältä osin tässä yhteydessä oli käsittelyssä myös oma lakialoitteeni, ja se sisältyy tuohon SDP:n ja vasemmistoliiton vastalauseeseen. Laitan ilolla merkille sen, että myös hallituspuolueet ottivat kirjauksen tästä palveluasumisen käyttövaran tarpeesta tuohon mietintöön. Siitä kiitos hallituspuolueiden edustajille.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon liittyen jatkan.

Tänään päivällä kävi eläkeläisiä edustava lähetystö tapaamassa eri puolueiden edustajia. Itse olin oman ryhmäni puolesta ottamassa tätä lähetystöä vastaan. Siinä juuri tuotiin esille tämä käyttövaran niukkuus, joka jää silloin, kun eläkeläinen asuu laitoksessa. Todettiin, että laitoshoidossa olevalle jää vain 3 euroa päivässä erilaisiin henkilökohtaisiin menoihin, ja tämä on aika vähän. Sillä ei saa paljon edes postimerkkejä, jos kuoria tai papereitakaan, eikä sillä paljon puheluitakaan puhuta. Elikkä tähän epäkohtaan nämä lähetystökäynnin asian tuojat toivat esille ja toivoivat, että enemmän jäisi laitoksessa asuvalle tätä käyttövaraa.

Toivon, että jatkossa tähän asiaan voitaisiin kiinnittää huomiota ja myöskin siihen, että nämä laitoshoidon kustannukset eivät pääsisi karkaamaan ylisuuriksi. Tämä tietää sitä, että nyt helposti puhutaan 2 000 euron kuukausimenoista, mitä joudutaan maksamaan laitosasumisesta, jopa enemmänkin maksetaan, ja näin ollen tämä on merkittävä menoerä. Toivon, että näihin kysymyksiin voidaan jatkossa kiinnittää inhimillisyyden ja arvopohjan vuoksi huomiota. (Ed. Kähkönen: Ed. Lauri Oinonen, teillä on mahdollisuus äänestää vastalauseen puolesta!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinoselle on todettava, että hallituksella on kova, kivinen sydän, liberalistinen sydän, ja tämä liberalismi on talousliberalismia.

Tähän valtion tapaan ottaa nyt tässä tapauksessa 62,2 miljoonaa pois kuntien valtionosuuksista on todettava, että siinä on muutakin rahaa kuin tämä vammaisetuuksien lisääntymisestä tuleva raha, koska nousee tämä 85 prosentin leikkaustaso 3 prosenttiyksiköllä. Tällöin siellä on ihan näiden hoidettavien ihmisten eläke- ja muita tuloja, joita sitten leikataan taas kuntien kautta valtion kassaan. Se, montako miljoonaa siellä sitä on, on varmasti keskusteltu valiokunnassa. Muistelen liikkumavaraohjelmaa. Tuossa dokumentissa käytiin tarkkaan läpi silloinen potilasmaksukorotus, joka nettovaikutukseltaan oli 60 miljoonan euron luokkaa ja joka siis imuroitiin valtion kassaan potilailta, asiakkailta, lapsilta jne.

Tässä ed. Pakkasen kanssa käytiin aikaisemmin keskustelua siitä, onko nykyhallitus nimenomaan veteraanimyönteinen, kun se nyt nostaa täällä 50 eurolla veteraanilisää eläkkeensaajille, niille, joille maksetaan ylimääräistä rintamalisää, ja totean, että vuoden 2010 budjetissa kyllä leikataan aika tavalla veteraanien, sotainvalidien kuntoutusmäärärahoja, jolloin kyllä tässä ollaan huonommalla tiellä kuin mitä ed. Pakkanen uskoi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä olen kuullut paljon kehuja ed. Tiusasen lääkärintaidoista. Kun nyt hän ilmoitti, että hän pystyy määrittämään liberalistisen sydämen, niin minä toivon, että hän sähköpostilla laittaa minulle kuvauksen, niin että minä voin Oulussakin kehua, että minäkin tiedän nyt, miten liberalistinen sydän määritetään tunnetun kirurgin toimesta.

Arvoisa puhemies! Monet edustajatoverit ovat asettuneet kannattamaan aloitettani siitä, että sota-, rintamaveteraanien ja sotainvalidien hyväksi kerätyt varat käytettäisiin nyt heidän elinaikanaan heidän hyväkseen. Toivon, että ryhmissänne viette tätä asiaa eteenpäin niin, että tämä homma lähtee myöskin käyntiin, koska nyt on toimittava, juuri nyt.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen täällä toi esiin tätä käyttövaran tarvetta ja korotustarvetta. Se oli aivan oikea viesti. Myös laitoshoidossa olevien osalta tuo käyttövara on jäänyt valitettavan alhaiseksi.

Mutta todella haluan tässä painottaa palveluasunnossa asuvien tilannetta. Tällä hetkellä maksut ovat kovasti nousseet palveluasumisen osalta, ja kun suunnan pitäisi olla, että yhä useampi asuisi kodinomaisissa palveluasunnoissa vanhakantaisten laitosten sijaan, niin tämä asia, käyttövaran säätäminen, on siis erityisen tärkeä tässä ajassa. Toivoisi todella, että saataisiin pikaisesti tämä säädettyä lailla.

Sitten vielä tähän hoitotukiasiaan haluan tuoda sen näkökannan esiin, että vammaisjärjestöt ovat kyllä olleet tästä laista kovin huolissaan ja välittäneet viestiä siitä, että nyt kyllä hoitotukea saavista suurimman osan asema heikkenee. Haluan, että se tässä keskustelussa nousee myös vahvasti esiin. Me emme voi tämän kaltaista heikkenemistä hyväksyä tässä yhteydessä ja vastustamme tätä lakia tällaisena.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun on ed. Tiusasesta kyse, niin totean varmuuden vuoksi ed. Tiusasen puheenvuorosta jokseenkin tarkan lainauksen, että "hallituksella on kova, kivinen sydän", ja lainaus päättyy.

Ed. Taiveaho totesi tässä, että tulee vahva viesti siitä, miten epäoikeudenmukainen tämä esitys on. Tässä esityksessä on varmasti ongelmia. Tämän lopullisesta toteutumisestakaan ei voi olla täysin varma, mitä se kuntatasolla tarkoittaa, aletaanko esimerkiksi jatkossa ja entistä enemmän muuttaa kylttejä vanhusten palvelutalojen seiniin tai tehdä jotain muuta vastaavaa, mikä menossa on.

Mutta yhtä väitettä minä en voi hyväksyä tässä yhteydessä ja lainaan valiokunnan mietintöä: "Pienituloisten ylintä hoitotukea saavien henkilöiden käteen jäävät tulot kasvaisivat eniten." Mietinnössä sanotaan myös, että pelkkää puolison kansaneläkettä ja alinta hoitotukea saavilla vähimmäiskäyttövaran indeksikorotus 97 euroon nostaa käyttövaran tasoa. Tämä esitys tukee kaikkein pienimmän eläketulon varassa olevia.

Tapahtuu heikennyksiä, myönnän, mutta ne kaikkein pienituloisimmat jäävät tässä plussalle. Ei ole kysymys monista euroista, ei ole kysymys monista kymmenistä euroista, mutta se kategorinen väittämä, ketkä kärsivät, ei tässä yhteydessä pidä paikkaansa. Kaikkein pienimmän eläketulon varassa elävien toimeentulo ei heikkene, väitetään mitä muuta tahansa, ja jos väitetään jotain muuta, se väite ei pidä paikkaansa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen ystävälliseen kysymykseen vastaisin nyt ennen sähköpostiakin, että liberalistinen sydän on kova. Kun siihen koskee, se aivan polttaa leikkauskäsineen läpi, ja se ei syki köyhälle eikä apua tarvitsevalle vaan sille, että ihmiset laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan.

Ed. Rehulalle toteaisin sen, että tuo ajatus syntyi nimenomaan vastauksena ed. Lauri Oinoselle, joka olisi toivonut, että hallitus olisi ollut myötämielisempi, enemmän lähimmäisenrakkautta osoittava siinä, että se jättäisi enemmän kuin sen 97 euroa kuukaudessa palvelulaitoksessa olevalle asiakkaalle ja potilaalle.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle sen verran tuossa, kun sanoitte, että tämä ei palkitse kuntia siitä, miten on siellä hoidettu näitä avo- ja laitoshoidon asioita, niin kun tässä otetaan sokeasti kunnilta rahaa, minusta se ei ole oikein. Siihen olisi voinut valiokunta tietysti enemmän jo kiinnittää huomiota, että se kohdennettaisiin siten, jotta nämä olisivat olleet kaikki kannustavia. Minä näen siten, jotta aina pitäisi kannustaa, onpa se sitten yksittäistä ihmistä kuin myös kuntiakin, ja palkita siitä, kun tehdään hyvästi työ. Tässä ei semmoista palkintaa kyllä ole.