Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on kyse siitä, että työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen määrä ja riittävyys turvataan niin, että tätä lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2013 loppuun asti. Lisäksi ehdotetaan, että Työterveyslaitoksella on oikeus tarkastaa korvausta saaneiden erikoislääkärikoulutusta järjestäneiden terveydenhuollon yksiköiden toimintaa ja saada sitä varten tarpeelliset tiedot salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien säännösten sitä estämättä.

Tarvehan tälle asialle on lähtenyt siitä, että kun vuonna 2001 ainoastaan 38 prosenttia Suomen työterveyslääkäreinä toimivista oli suorittanut erikoislääkärin tutkinnon, vuonna 2007 oli päästy jo siihen, että 55 prosenttia oli suorittanut, ja vuosittain noin 50 uutta suorittaa tämän tutkinnon. Valiokunta pitää työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa tapahtunutta kehitystä hyvänä ja tarpeellisena. On erittäin tärkeää, että myöskin jatkossa tullaan tämä riittävä määrä turvaamaan, ja voi olla niin, että vuoden 2013 jälkeen tätä lakia on edelleen jatkettava.

Arvoisa puhemies! Muutama sana sitten laajemmin työterveyshuollosta. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että työmarkkinoilla on paljon nuoria opiskelijoita sekä maahanmuuttajia, joiden asema työmarkkinoilla poikkeaa perinteisessä vakituisessa työsuhteessa olevien asemasta, ja heidän tilanteensa tulee erityisesti huomioida työterveyshuollossa. Työterveyshuollonkin on pystyttävä vastaamaan niihin muutoksiin, jotka työelämässä tapahtuvat, ja työterveyshuollon roolihan tulee hyvin keskeiseksi erityisesti työurien pidentämisasiassa, koska me tiedämme, että lähes puolet eläkkeelle jäävistä on työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä, ja silloin tietysti työterveyshuollolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla sieltä eläkkeelle jäädään. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana, eli siellä on paljon mahdollisuuksia tehtävissä sillä puolella.

Valiokunta kiinnitti huomiota myöskin työttömien terveydenhuoltoon. Tähän on kiinnitetty monessa yhteydessä huomiota. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että työterveyshuollon ja kunnallisen perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään siten, että myös työttömille henkilöille taataan mahdollisuus kattaviin ja säännöllisiin sekä ennalta ehkäiseviin työkykyä ylläpitäviin terveydenhoitopalveluihin, koska me tiedämme, että työttömillä myöskin terveydentila helposti heikkenee, ja jos terveydentilasta ei pidetä huolta, niin sitten paluu työelämään olennaisesti vaikeutuu.

Arvoisa puhemies! Täällä on myös yksityiskohtaisissa perusteluissa 3 b §:ään yksi pieni muutos salassapitosäännöksiin liittyen, jossa vaan termi "tarpeellinen" on muuttunut termiksi "välttämättömyys". Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! En lähde toistamaan, mitä valiokunnan puheenjohtaja mietinnöstä kertoi, mutta haluan tässäkin kohdassa uudistaa huoleni Työterveyslaitoksen tulevaisuuden osalta. Tuottavuusohjelma leikkaa meidän tärkeimpiä, yhtä tärkeimmistä tutkimusresursseista, ja toivon, etteivät nämä Thl:n ja Työterveyslaitoksen ehkä raakaakin tutkimustietoa antaneet selvitykset ole näin kivuliaita hyväksyä, että niiden toiminta sen takia pitää alas ajaa. Kyllä meidän on tunnustettava, että lama, köyhyys, työhyvinvointi ovat semmoisia asioita, että vaikka niistä tulee kovia ja karujakin tuloksia, niin ne on vain päättäjien otettava opiksi ja muokattava lainsäädäntöä parempaan uskoon. Olen kyllä ihan konkreettisesti ja aidosti huolissani Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulevaisuudesta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin edellinen puhuja, koska siinäkin on varmaan samasta asiasta kyse. En tiedä, hallitus ei ole suoraan puhunut ääneen sitä, mitä tarkoittavat Työterveyslaitoksen säästöohjelmat ja henkilöstövähennystarpeet, mitä on esitetty tuottavuusohjelman nimissä. Onko siinä kyse siitä, jotta on tarkoitus sielläkin lähteä yksityiselle puolelle ja kilpailuttamaan, niin kuin tämä hallitus näkee, ja saada sitten rahoja siirrettyä, yhteisiä varoja, jollekin semmoiselle putiikille, mikä tuottaa jollekin toiselle voittoa? En tiedä.

Mutta itse tässä asiassa, mitä tässä enemmän on valiokunnassa käsitelty, on kyse siitä, jotta yhä edelleen on se ongelma, että noissa pienissä terveyskeskuksissa ja pienissä kunnissa on vaikea saada työterveyslääkäreitä. Se on havaittavissa ja hyvin tuli asiantuntijakuulemisessakin esille. Tässähän todetaan, jotta valiokunta pitää tärkeänä, että se ongelma ratkaistaan, mutta en tiedä, miten siihen saadaan ratkaisu, kun se on joka paikassa, missä tuolla on semmoinen ongelma, näköjään hyvin vaikea ratkaista. Mutta sinällään se on tiedossa, ja jos koulutusta lisäämällä tai erikoistumista lisäämällä sitten on saatavissa semmoinen ratkaisu, niin hyvä on. Kyse on siitä, jotta nämä lääkärithän voivat lähteä, ja silloin monessa tapauksessa se on ostopalvelukysymys. Nämä lääkärifirmat ovat palkanneet parhaat voimat jo päältä pois sieltä. Heti, kun sinne opiskelemaan lähdetään, sitten otetaan kesätöihin ja sen tyyppisiin asioihin, ja sitten eivät tahdo lähteä tuonne terveyskeskuksiin töihin.

Yksi semmoinen iäisyyskysymys on kanssa ollut tämä työttömien työterveys- tai terveydenhuolto yleensä. Tässä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, valiokunnan kanta on yksimielinen, että siinä ollaan kanssa sitä mieltä, että se pitäisi nyt saada liikenteeseen ja mahdollisimman nopeasti käytäntöön. Siinäkin varmasti on paikallisia eroja riippuen ihan lääkäritilanteesta ja voimavaroista.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen esitteli erittäin hyvin tämän lakiesityksen, mutta muutamaan asiaan olisin vielä puuttunut.

Eli tämä työterveyshuollon kehittäminen on tässä valiokunnan mietinnössä nostettu esiin: "Työpaikoilla korostuvat entistä enemmän erityisesti henkinen työsuojelu ja työpaikan psyykkisten vaarojen ehkäiseminen." Lisäksi todetaan: "Työterveyshuollolta odotetaan yhä merkittävämpää panosta erityisesti työelämän laadun parantamiseen liittyvässä työssä." Mikäli panostetaan tähän työelämän laatuun, niin sillä myös vähennetään sairauspoissaoloja ja työssä viihdytään ja jaksetaan olla entistä pidempään.

Mutta työ- ja tasa-arvovaliokunnassa myös keskusteltiin paljon ja mainitaan tässä lausunnossakin tämä työttömien terveydenhuollon järjestäminen. Olimme kaikki yksimielisiä siitä, että myös työttömät pitäisi saada työterveyshuollon piiriin. Se tukisi sitä, että he pystyisivät palautumaan takaisin työelämään, kun se fyysinen ja psyykkinen kunto kohenisi työterveyshuollon piirissä ja siellä ollessa, niin että kaikin puolin kannatettava uudistus.

Vuodesta 2004 on ollut mahdollisuus lisää kouluttaa työterveyshuoltoon erikoislääkäreitä, ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä pikkuhiljaa päästään siihen tavoitteeseen, että 50 erikoislääkäriä suorittaa tämän tutkinnon, ja vuonna 2007 päätoimisista työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä 55 prosenttia oli erikoislääkäreitä ja yliopistoissa työterveyshuoltoon erikoistumaan ilmoittautuneita lääkäreitä oli 580, kun vuonna 2001 vain 38 prosentilla Suomen noin tuhannesta työterveysasemasta oli työterveyshuollon erikoislääkärin tutkinnon suorittanut lääkäri ja työterveyshuollon lääkäreistä oli noin 300 erikoislääkärin vajaus.

Mutta valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että jatkossakin työterveyshuollon erikoislääkäreistä on pulaa, ja se johtuu siitä, että lähivuosina tapahtuu eläköitymistä, ja se pahentaa tätä nykyistä henkilökuntapulaa entisestään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Työterveyslaitos on erittäin hyvätasoinen, kansainvälisesti tunnettu oppilaitos, joka tuottaa korkeatasoisia erikoislääkäreitä. Se on yleisesti tunnustettu. Kun katsomme tätä koulutustapaa, miten erikoislääkäreitä työterveyteen koulutetaan, niin siellä on mukana yksityinen työterveysasemaverkosto ja yleensäkin yksityinen sektori, eli se on osana sitä koulutusta. Se lienee luonnollista, mutta Työterveyslaitoksen yksityistäminen sinänsä, kaikki pyrkimykset siihen suuntaan, on todella tuomittavaa. Niitäkin pyrkimyksiä on esiintynyt, ja tässä mielessä huoli siitä on ihan paikallaan aina toistaa.

Tässä mietinnössä viitataan hyvällä tavalla todella työttömien terveydenhoitoon. Pitkäaikaistyöttömillä se on erityisesti ongelma, ja myöskin silloin se on ongelma, kun akutisoituu tilanne, että suuri tuotantolaitos lopetetaan ja tuotantolaitoksen työterveys samalla uhkaa loppua. Tähän on liittynyt sellainen varsin kummallinen tilanne, että Kansaneläkelaitos ja ennen muuta tässä tapauksessa valtiovarainministeriö ovat suhtautuneet esimerkiksi Kuusankoskella UPM:n kohdalla ja myöskin Stora Enson lopettaessa tehtaitaan kielteisesti siihen, että lomautetut taikka ilman työtä jääneet ihmiset olisivat jatkossa päässeet työterveyden asiakkaiksi. Tähän on asetettu veroseuraamus, ja se on ollut todellakin ikävää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän eilinen aluehallintokeskustelu ja kuntakeskustelu mielessäni huomiota tämän hallituksen esityksen perusteluihin, joissa sanotaan muun muassa näin: "Tarkoituksena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen määrällinen riittävyys." Siis toisin sanoen taso on riittävyyden edellä. Kun eilisessä kuntakeskustelussa olisi edes joskus kuullut "laatu" ja "taso" -sanat, mutta se oli niin harvinainen luonnonvara, että melkein oli hävinnyt sukupuuttoon.