Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi aikuiskoulutustuesta annettua lakia. Tuen myöntäminen edellyttäisi jatkossa 8 vuoden työhistoriaa, jonka täyttyessä aikuiskoulutustukea maksettaisiin enintään 18 kuukauden ajan. Aikuiskoulutustukea olisi mahdollista saada myös osa-aikaiseen opiskeluun. Lisäksi aikuiskoulutustuen tasoa korotettaisiin.

Tämän kokonaisuudistuksen tavoitteena on parantaa työelämässä olevien ja työttömien koulutusetuuksia ja selkeyttää tukijärjestelmiä. Tarkoituksena on mahdollistaa aikuisväestön osaamisen kehittyminen koko työuran ajan. On hyvin tärkeää työntekijöille, että he jatkossa saavat säännöllisesti ammatillista osaamistaan päivitettyä ja pystyvät siirtymään tehtävistä toisiin, jopa useamman kerran työuransa aikana. Tämä uudistus liittyy omaehtoisen koulutuksen käyttöönottoon, joka on hallituksen esitys 178, joka on parasta aikaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsittelyssä.

Tässä selkeytetään tuen myöntämisen edellytyksiä sillä tavalla, että edellytyksenä on se, että tuen hakija on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua, ja työelämässä hakijan on täytynyt olla yhteensä vähintään 5 vuotta. Tuen saajan täytyy jäädä palkattomalle opintovapaalle vähintään 2 kuukaudeksi. Tosiaan tämä järjestelmä on sillä tavalla selkeä, että se edellyttää 8 vuoden työhistoriaa ja oikeuttaa 18 kuukauden mittaiseen tukeen.

Arvoisa puhemies! Valiokunta puhui aika paljon tässä yhteydessä myöskin yrittäjien mahdollisuudesta käyttää aikuiskoulutustukea. Nimittäin vuonna 2008 aikuiskoulutustuen noin 7 800 käyttäjästä ainoastaan 225 oli yrittäjiä. Toisin kuin palkansaajille myöskin tämän uudistuksen jälkeen yrittäjille maksetaan aikuiskoulutustuki kaikissa tapauksissa jälkikäteen. Tämä ei siten muuta merkittävältä osalta yrittäjän tilannetta. Valiokunta pitikin tärkeänä, että mietitään myöskin niitä edellytyksiä, joilla voitaisiin helpottaa yrittäjien mahdollisuuksia saada aikuiskoulutustukea.

Arvoisa puhemies! Hyvä parannus tässä on se, että tämä osa-aikainen opiskelu voidaan sovitella aikuiskoulutustukeen. Nimittäin voimassa olevan lain mukaan pienikin muutos ansiotulossa on voinut viedä oikeuden aikuiskoulutustukeen kokonaisuudessaan. Nyt ei ole enää näin, vaan osa-aikaisesti opiskeleva henkilö saa täyden aikuiskoulutustuen, mikäli opiskelunaikaiset tulot eivät kuukaudessa ylitä 127 euron suojaosaa. Jos tulot ylittävät säädetyn suojaosan, tuki sovitellaan siten, että ansiotulot pienentävät myönnettävää aikuiskoulutustukea asteittain.

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että tästä uudistuksesta pystytään tiedottamaan hyvin, koska se on kohtuullisen monimutkainen, laskettava järjestelmä, erityisesti tämä soviteltu osuus, ja siltä osin tietysti saadaan enemmän tuloksia aikaan, mitä useampi tämän lain tarkoituksen on ymmärtänyt ja pystyy omassa elämässään sitä hyödyntämään.

Valiokunta keskusteli myöskin pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien oikeudesta aikuiskoulutustukeen. Esimerkiksi pysyvästi sokeille ja liikuntavammaisille myönnetään kansaneläkelain säännösten perusteella vammaisuuden perusteella pysyvä työkyvyttömyyseläke, jota voidaan verrata vammaistukeen. Kyseistä eläkettä käsitellään useissa tilanteissa eri tavalla kuin tavanomaista työkyvyttömyyseläkettä. Valiokunta katsoi, että mainittua eläkettä saavien palkansaajien tulee olla aikuiskoulutuksen myöntämisen suhteen yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien ja vammaistukea saavien palkansaajien kanssa, ja valiokunta pitää siis tärkeänä, että heidän mahdollisuutensa saada tätä tukea selvitetään.

Sen lisäksi valiokunta keskusteli myöskin määräaikaisessa työsuhteessa olevien mahdollisuudesta hyödyntää aikuiskoulutustukea.

Arvoisa puhemies! Yksityiskohtaisissa perusteluissa on yksi varsin tekninen ja hieman lakiesitystä selventävä muutos, ja tämäkin valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnöt ja lausunnot usein sisältävät eriäviä mielipiteitä, mutta nyt välillä vaihteeksi on tullut semmoisiakin, joissa on ehkä joiltakin osin vähän pitkinkin hampain yhdytty yhteisiin kantoihin.

Tässä näen myönteisenä sen, että valiokunta kiinnitti huomiota pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien oikeuteen aikuiskoulutustukeen ja mahdollisuuksiin päästä tuen piiriin, koska erityisesti Näkövammaisten Keskusliiton ja Invalidiliiton lausunnoista kävi selvästi ilmi, että nämä eivät ole yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien tai vammaistukea saavien palkansaajien kanssa. Ja jos kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen eläke yhteensovitetaan aikuiskoulutustuen kanssa, niin aikuisopiskelijan opintovapaa-aikana käytettävissä olevat tulot putoavat enemmän kuin muiden opintovapaalla olevien. Tämä tekee opintovapaalla tapahtuvan aikuisopiskelun edelleen mahdottomaksi ja eriarvoistaa tällöin nämä vammaiset suhteessa kaikkiin muihin palkansaajiin, ja tämä ei sitten ole kyllä meidän yhdenvertaisuusperiaatteidemme mukainen ajatus.

Sen vuoksi onkin tärkeää huomioida valiokunnan lausuma, jossa edellytetään, että vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään aikuiskoulutuslain toimivuus ja tavoitteiden toteutuminen sekä aikuiskoulutustukea saavien määrä varsinkin huomioiden tämänhetkinen taloudellinen tilanne ja koko yhteiskunnallinen kehitys.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan. Enstäinkin tämä suojaosa, joka koskee osa-aikaista opiskelua. Tässä meidän mietinnössämme kyllä todetaankin, että se on matala. Kun edellinen puhuja totesi, ed. Kyllönen, jotta joskus tehdään semmoisiakin mietintöjä, missä ei ole vastalausetta, niin tästä olisi melkein pitänyt tehdä vastalause, koska tämä on yksi semmoinen ongelmatiikka tässä, ja se on kyllä kirjattu ylös, jotta tämä on olemassa, mutta se todennäköisesti nyt ei sitten ihan heti johda mihinkään.

Toinen on just tämä pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien asema. Ihan yksi semmoinen esimerkki, joka on tällä hetkellä päällä tuolla Pohjois-Karjalassa: henkilö, joka lähti tämmöiseen liikuntaohjaajan koulutukseen, pyörätuolikaveri. Nyt en tiedä, onko hän lopettanut sen opiskelun, koska siinä käy jopa sillä tavalla, jotta hän ei tietysti saa tätä aikuiskoulutustukea, mutta häneltä menee sen lisäksi hoitotuki, jos paljastuu, jotta hän on opiskelemassa. Minusta tämän tyyppiset loukut pitäisi saada purettua, koska tämä kaverihan olisi erittäin innokas ja pätevä, vaikka kuinka on pyörätuolissa. Kun nuppi toimii ja aivot vielä jollakin tavalla on kunnossa ja halukkuuttakin, innokkuutta on olemassa, niin miksei hän voisi olla tämmöisenä liikunnanohjaajana, vaikka itse ei pysty hirveesti hyppimään, ennen kaikkea näille omille vertaisryhmilleen tai muillekin.

Tämä kaveri soitti just äsken, ei ole pitkä aika, tänä päivänä soitti ja sanoi, jotta hän olisi valmis tulemaan sinne eduskunnan urheilukerhoon vetämään jumppaa teille sitten, kun hän käy tämän koulutuksen. Mutta en tiedä, hän todennäköisesti joutuu lopettamaan tämän, koska jos tulee muka esille, jotta hän on tämmöisessä koulutuksessa, niin hän menettää tietyn etuuden, joka on hoitotuen suuruinen.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Työ- ja tasa-arvovaliokunta on asiaa laajasti käsitellyt, ja itsekin olen tietysti siellä jäsenenä paikalla ollut. Olen samaa mieltä puheenjohtaja Satosen kanssa, että tiedottaminen on erittäin tärkeätä. Nämä säädökset ovat kyllä niin monimutkaisia, että siinä tarvitsee kyllä olla aika ekspertti ennen kuin tietää, minkä tuen piiriin kuuluu. Ja myös tämä pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien oikeus aikuiskoulutustukeen on aivan perusteltua. Ja nimenomaan valiokunta kiinnitti huomiota ansiotyössä olevien, pysyvästi sokeiden ja liikuntavammaisten mahdollisuuksiin saada aikuiskoulutustukea omaehtoiseen opiskeluun. Se on tärkeä asia. Kyllä pidän hyvänä sitäkin, että yrittäjillä on mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! En malttanut olla kommentoimatta vielä sen verran tuohon tiedotukseen, että tässä tulevina päivinä, viikkoina, varmaan tulee valiokunnista kyllä semmoiset lakipaketit, 178, 179, että ei varmaan kummempikaan tiedottaja pysty kansalaisille kertomaan, mitkä ovat heidän oikeutensa ja mitä kannattaa tehdä, jotta lainsäädännön osalta hyötyy eikä joudu väliinputoajaksi. Toivoisinkin, että tässä salissa käydään sitten laajempaa keskustelua siitä, mitä meidän erilaisille aikuiskoulutuslaeille ja työttömyysturvalaeille kokonaisuutena mahdollisesti jatkossa tehdään.