Täysistunnon pöytäkirja 112/2010 vp

PTK 112/2010 vp

112. TORSTAINA 11. MARRASKUUTA 2010 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

15) Hallituksen esitys laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

 

Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä on opintotukea ja koulumatkatukea koskeva esitys. Opintotukea on tällä vaalikaudella kehitetty useaan otteeseen: opintorahan tasoa on nostettu 15 prosentilla, opiskelijan omia tulorajoja korotettu 30 prosentilla, opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovitusta on selkeytetty. Paljon on siis tehty, ja tässä on lisää.

Pääasiallinen esitys tässä on varmasti se, että myöntämiskäytäntöä halutaan esittää muutettavaksi siten, että opintotuki myönnettäisiin erikseen ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja sitten sen jälkeen vasta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Yhteenlaskettu enimmäistukiaika on kuitenkin tutkintojen yhteenlasketun laajuuden perusteella sama kuin nykyisinkin.

Valiokunta kävi paljon keskustelua siitä, miten yliopistot ovat valmiita noudattamaan tätä opintotukilakia ja miten ne ovat valmiita muuttamaan opetuksensa siten, että opinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa. Yliopistolla on siis hyvin suuri vastuu tämän opetuksen järjestämisessä. Yliopistolla on myöskin muita käytäntöjä olemassa, opintojen ohjaus ja juuri tämä opintojärjestelyjen koordinointi.

Muita asioita, jotka tähän esitykseen liittyvät, ovat muun muassa ne, että tukikuukausikohtainen opintojen määrä nousee 5 opintopisteeseen, lisäksi opintotuen myöntäminen tieteellisiin, taiteellisiin ja ammatillisiin jatko-opintoihin rajataan 9 tukikuukauteen. Vielä halutaan määrittää myös asumislisäkuukausi tukikuukaudeksi, mitä se nyt ei ole ollut, ja opiskelijat ovat saattaneet jäädä opinnoissaan pelkälle asumistukilisälle eivätkä ole nostaneet opintotukea vaan ovat säästäneet sitä. Kaiken kaikkiaan tämä esitys haluaa edistää opintojen suorittamista ja niistä suoriutumista tavoiteajassa.

Koulumatkatuen osalta tulee myös muutoksia siinä mielessä, että ne opiskelijat, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona tai pelastusalan tai vankeinhoitoalan ammatillista tutkintoa, otetaan koulumatkatuen piiriin. Samoin näitä kriteerejä myöskin väljennetään siten, että koulumatkakustannuksissa huomioidaan myös 100 kilometrin ylittävät koulumatkat, kun opiskelija käyttää joukkoliikennettä tai sitten koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta. Joiltakin osin voitaisiin hakemuksesta erikseen hyväksyä myös oman matkustustavan perusteet. Koulumatkatukea ehdotetaan myönnettäväksi myös pidemmäksi ajaksi kuin 9 kuukaudeksi, ja lisäksi säädetään muutoksia tuetun lipputuotteen ensimmäisestä ja viimeisestä osto-päivästä.

Kaiken kaikkiaan valiokunta kuitenkin totesi, että jotta päätoiminen opiskelu olisi mahdollista, niin välttämättä nämä esitykset eivät ole riittäviä, vaan tätä opintotukijärjestelmää tulee jatkossakin kehittää. Tällaisia asioita, kehittämisen kohteita, valiokunta löysi muun muassa opintorahan indeksisidonnaisuudesta, huoltajakorotuksesta ja toisen asteen opintotuen kehittämisohjelmasta mutta totesi myös, että näitä tulee kehittää asteittain valtiontaloudellisten edellytysten mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö ei ollut yksimielinen, tähän jätettiin kolme vastalausetta.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ennen viime eduskuntavaaleja näimme massiivisen opiskelijaliikkeen vaatimassa tasokorotusta opintorahaan, sen kuromista umpeen, mitä opintotuki, opintoraha, oli jäänyt jälkeen vuosien varrella, noin 15 prosenttia. Tämän eduskuntatalon edessä tuhannet opiskelijat osoittivat mieltä opintorahan korottamisen puolesta, paikkakunnilla ympäri Suomea opiskelijat marssivat opintorahan korottamisen puolesta. Opiskelijat loivat sellaisen paineen, että jokainen puolue joutui lupaamaan opintorahan korottamisen. Opiskelijat omalla taistelullaan saavuttivat sen, että tämä eduskunta yksimielisesti korotti opintorahaa. Se taistelu oli opiskelijaliikkeen voitto. Se oli taistelu, jonka johdosta, olisi hallituspohja ollut mikä tahansa, vaalien aikaiset puheet olisi ollut pakko toteuttaa, ja siitä pitää nostaa ylioppilashattua opiskelijaliikkeelle.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämän opiskelijaliikkeen taistelun saavuttaman opintorahan korotuksen jälkeen opintotuelle ei ole tehty parannuksia. Se on liian alhaisella tasolla, ja se on siitä lähtien jäänyt jälleen jälkeen. Tänä vuonna opiskelijoiden ostovoima tulee laskemaan, ja se tulee tällä esityksellä laskemaan myös ensi vuonna. Itse asiassa tämä nyt käsittelyssä oleva esitys ei paranna opiskelijoiden asemaa vaan se heikentää sitä. Sen vuoksi opiskelijaliike käsittelyn alkaessa osoitti mieltä, jakoi kansanedustajille purkkeja, joissa oli keltaista nestettä viestinä siitä, mitä mieltä ollaan siitä, että opintotuki ollaan jakamassa ylempään ja alempaan tutkintoon, siitä, että pisterajoja ollaan kiristämässä, siitä, että jatkossa ei pysty nostamaan asumislisää niiltä kuukausilta, jolloin ei nosta opintorahaa. Sen sijaan niitä lupauksia, joita opiskelijaliikkeelle valtiosihteeri Markus Rantalan vetämässä työryhmässä luvattiin, indeksiin sitomista, huoltajakorotusta, ei tuotu tähän lakiesitykseen. Eli opiskelijaliike ehkä liian kiltistikin hyväksyi heikennyksiä sillä lupauksella, että tulee indeksiin sitominen ja toisaalta huoltajakorotus, mutta näitä lupauksia ei tässä esityksessä toteuteta.

Arvoisa rouva puhemies! Erityisen irvokasta on se, että kaikki muut sosiaalietuudet, perusturvan etuudet, ollaan nyt sitomassa indeksiin paitsi yksi. Opintotukea ei olla sitomassa indeksiin siitä huolimatta, että opintotuen sitominen indeksiin maksaisi vain 9,4 miljoonaa euroa. Tämä on selkeä viesti, selkeä osoitus kokoomukselta, keskustalta, vihreiltä ja Rkp:ltä, että he eivät välitä opiskelijaliikkeen yhtenäisestä vaatimuksesta. He ovat sitä mieltä, että opiskelijoiden pitää tässäkin asiassa olla erilainen ryhmä kuin kaikki muut, ainoa ryhmä, jonka perusetuuksia ei ole sidottu indeksiin.

Toisaalta, arvoisa rouva puhemies, opiskelijat ovat tämän esityksen jälkeen entistä voimakkaammin ainoa väestöryhmä, jonka perustoimeentulon katsotaan nojautuvan lainaan. Tällä esityksellä itse asiassa halutaan painottaa entistä enemmän lainaa opintojen rahoittamisessa. Haluan sanoa harvinaisen selvästi sen, että vasemmisto haluaa kehittää opintotukea opintorahapainotteisesti. Jokaisella pitää olla oikeus toimeentuloon niin, ettei tarvitse elää lainarahan varassa. Me emme ole siinä kuorossa mukana, joka vaatii paluuta menneisyyteen, paluuta aikaan, jolloin opintoja piti rahoittaa lainan kautta.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ensimmäisessä käsittelyssä vasemmisto tulee esittämään selkeitä parannuksia opiskelijoiden asemaan. Me esitämme, että opintoraha sidotaan indeksiin niin kuin kaikki muutkin etuisuudet. Se sidotaan indeksiin niin kuin opiskelijoille luvattiin, mutta lupaus on syöty. Me tulemme esittämään opintorahaan 100:n euron tasokorotusta. Sen jälkeen korkeakouluopiskelijoiden opintorahan taso on pikkusen vajaa 400 euroa. Se ei riitä sekään vielä elämiseen, mutta se on askel kohti vasemmiston tavoitetta siitä, että meidän perusturva, meidän perustoimeentulo, on yhtenäinen niin, että kaikki ryhmät saavat 750 euroa kuukaudessa, sellaisen tuen, jolla todella pystyy elämään. Oleellista on se, että tämä tuki pitää sitoa indeksiin, jotta ei käy niin kuin silloin, kun opiskelijaliike tuhansin ja tuhansin marssi ja vaati sitomista indeksiin, ettei käy niin, että joudutaan tasokorotusta vaatimaan, kun opintotuki jää koko ajan, joka ikinen vuosi, jälkeen.

Arvoisa rouva puhemies! Jos nostaa yksittäisen kaikkein ongelmallisimman kohdan opintotuessa, suurimman vääryyden, se on se, että toisella asteella opiskelevat alle 20-vuotiaat itsenäisesti asuvat eivät saa opintotukea samalla tavalla kuin korkeakouluissa opiskelevat. Heidän opintotukensa, opintorahansa, taso on sidottu vanhempien tuloihin. Vaikka opiskelija asuisi toisella paikkakunnalla, eläisi täysin omaa, itsenäistä elämää, siitä huolimatta opintorahan taso on kiinni vanhempien tuloista riippumatta siitä, tukevatko vanhemmat täysi-ikäistä opiskelijaa. Me esitämme muutosta opintotukilakiin niin, että jatkossa vanhempien tulot eivät vaikuta toisella asteella myöskään alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintorahan tasoon.

Arvoisa puhemies! Miksi opintorahan taso on niin tärkeä kysymys? Se on tärkeä koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Se on tärkeä sosiaalisen tasa-arvon kannalta. Se on tärkeä sen vuoksi, että opiskelijat pystyvät keskittymään siihen, mikä on pääasiallinen työ opiskelijalle: opintojen eteneminen. Tänä päivänä opiskelijat joutuvat käyttämään suuren määrän aikaa työskentelyyn, joka on pois opintojen suorittamisesta. Kun täällä hurskaasti puhutaan siitä, että opintoja pitää nopeuttaa, pitää nopeammin tulla työelämään, niin ainoa todellinen ja toimiva keino siihen on se, että opiskelijat todella pystyvät keskittymään opintoihinsa. Se on mahdollista vain opintotuen selvällä korottamisella ja nimenomaan opintorahan kautta opintotuen korottamisella. Jos todella halutaan, että opiskelijat valmistuvat aikaisemmin, silloin opiskelijoiden elämisen mahdollisuuksia pitää tukea.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä todella on ne huononnukset, heikennykset, joita työryhmä esitti, mutta ei yhtään niistä parannuksista, joita työryhmä esitti. Esitämme meidän vastalauseessamme sitä, että kaksiportaisuudesta opintotuessa luovutaan, ja myös sitä, että opintotuen asumislisää voi nostaa myös kesäkuukausina, vaikka ei nosta opintorahaa. Ja itse asiassa olemme sitä mieltä, että opiskelijan asumislisän pitää olla ympärivuotinen. Opiskelijat eivät asu vain 9 kuukautta vuodessa, vaan he asuvat samalla tavalla 12 kuukautta, kuten kaikki muutkin ihmiset.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt mitataan huomisessa äänestyksessä puheiden ja tekojen väli, ovatko puheet ristiriidassa siitä, että halutaan tukea opiskelijoita, halutaan alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukea parantaa, halutaanko sitoa indeksiin. Tässä on nyt mahdollisuus niillä, jotka ovat puhuneet tämän puolesta, erityisesti Rkp:n ja vihreiden edustajilla, mutta myös monilla kokoomuksen ja keskustan edustajilla, jotka tämän puolesta ovat puhuneet. Huomenna teillä on mahdollisuus näyttää rohkeasti, että te olette opiskelijoiden puolella, te painatte äänestyksessä nappia opiskelijoiden aseman parantamisen puolesta. Jos te ette näin tee, teidän puheenne ovat tyhjää sanahelinää, tiedotteiden lähettämistä. Nyt mitataan sitä, mitkä puolueet ovat opiskelijoiden puolueita.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ettei jäisi epäselväksi ed. Arhinmäelle: olen hallituksen esityksen puolella ja tulen äänestämään sen mukaisesti.

Tämä opintotuki- ja koulumatkatukilaki sivistysvaliokunnassa on herättänyt paljon keskustelua koko opintorahan ja opintojen kokonaissosiaalisesta tarkastelusta, koska tämäkin laki valitettavasti on sitä tilkkutäkkiä, että yksi asia muuttuu paremmaksi, toinen ehkä huonommaksi, mutta kokonaisuudessaan opintososiaalisia asioita on pyritty ja pyritään tällä hallituskaudella viemään eteenpäin. Tämän lain hallituksen esityksen lähetekeskustelussa totesin, että laki tuo keppiä mutta myöskin porkkanaa opintojen etenemiseen niin korkeakoulu- kuin toisen asteen opiskelijoidenkin osalta. Totta vieköön meillä poliitikoilla pitää olla mahdollisuus tarttua tähän tilanteeseen näillä keinoin.

Taustalla tähän koko hallituksen esitykseen ovat toimet työurien pidentämiseksi, koska meillä Suomessa valmistuneet korkeakouluopiskelijat päätyvät ja tulevat työmarkkinoille keskimäärin paljon vanhempana kuin Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa ylipäätänsäkin. Meillä on paljon tehtävää tämän suhteen.

Valiokunnassa asiantuntijakuulemisen yhteydessä kysyin moneen otteeseen niin opiskelijajärjestöjen kuin muidenkin edustajien tai asiantuntijoiden ollessa läsnä, mikä olisi sopiva opintotuen taso rahallisesti. Jokainen sanoi, että kovin kaukana tästä nykyisestä ei varmasti olla. Jonkunlaista korotusta tietysti opiskelijajärjestöt toivoivat, mutta tuo 800 euroa kuukaudessa, kun ottaa kaikki asumistuet ja muut siihen mukaan, on kohtuullinen. Mutta kun tiedämme asumisen kustannukset esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla, silloin tullaan vaikeuksiin, ja moni opiskelija joutuu toimeentulotukeenkin turvautumaan.

Mutta joka tapauksessa tämä lakiesitys kannustaa siihen, että opintotuen käytön suunnitelmallisuutta, tukiaikojen riittävyyttä ja päätoimista opintoihin keskittymistä tapahtuisi entistä enemmän silloin, kun opintotukiaikaa käytetään.

Uuden mallin mukaan opiskelija saisi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen yhteensä 55 tukikuukautta, joka jaetaan todellakin kahteen osaan. Tukiajan joustoja tehtäisiin ainoastaan perustelluista syistä erillisillä hakemuksilla, ja niitä voitaisiin pidentää hyvistä perusteluista.

Tämän kaksiportaisen tukimallin ei pidä missään nimessä johtaa siihen, että kandidaatin tutkinto olisi välitavoite tai että olisi tavoite siirtyä sen jälkeen työmarkkinoille. Mutta ei ole myöskään tavoite se, että vastustetaan tätä mallia sen vuoksi, että jäisi käyttämättä tai haluttaisiin siirtää näitä tukikuukausia myöhempään ajanjaksoon, koska kysehän on siitä, että valtiohan siinä säästää, jos opiskelija opiskelee reippaasti, asianmukaisesti, tavoitellussa ajassa. Jos tukikuukausia jää esimerkiksi kandidaatin tutkinnon jälkeisestä ajasta käyttämättä, kaikkihan on yhteisessä veropussissa silloin käytettävissä joihinkin muihin asioihin, ja tämä hyvä.

Muutos tulee siis voimaan 1.8. ensi vuoden puolella silloin, kun opiskelijat aloittavat opintonsa. Silloin, jos ajatellaan korkeakouluopiskelijoita, on ajateltu, että 10 000—20 000 korkeakouluopiskelijaa on siinä tilanteessa, että lukuvuosittain pitäisi enemmän tehdä opintosuorituksia tai vähentää opintotuen käyttöä. Tämä on sitten se todellinen keppi näille opiskelijoille.

Erityisen hyvää tässä laissa on se, että koulumatkatuen parannuksia tehdään koulutuksen saavutettavuuden nimissä ja parannetaan etenkin toisen asteen opiskelijoiden toimeentuloa. Näyttötutkinnon suorittaneet saavat tämän koulumatkatuen, ja todellakin tämä yli 100 kilometrin raja silloin, kun opiskelija käyttää joukkoliikennettä, poistuu ja silloin tätä koulumatkatukea saa käyttöönsä.

Yksi painoarvo, joka tässä hallituksen esityksessä näkyy, on opintolaina, jota ei aikaisemmin oikeastaan ole opintososiaalisissa etuuksissa tällä kaudella juurikaan käsitelty. Tällä hetkellä 48 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ottaa vuosittain lainaa ja ainoastaan ja vain 27 prosenttia toisen asteen opiskelijoista turvautuu opiskeluiden rahoittamiseen lainalla. Nyt helpotetaan lainan ottamista niin, että valtion lainatakaus koskee kaikkia opintorahaa saavia itsenäisesti asuvia opiskelijoita. Ulkomailla opiskelevia opiskelijoita lainatakuu koskee myöskin, ja he saavat 600 euroa kuukaudessa maksimissaan tätä opintolainaa ottaa. Korkoavustuksen tulorajoja ehdotetaan myöskin korotettavaksi.

Asiantuntijakuulemisessa minut yllätti todellakin se, että esitettiin painokkaasti erilaisia malleja siitä, että lainapainotteista opintojen rahoitusmallia täytyisi kehittää tulevaisuudessa. Tämä lainapainotteisuuskaan ei ole ollut ensisijaisesti minun omassa listassani opintojen rahoittamiseksi, mutta tätä oli mietitty monella taholla. Lainapainotteisuutta kommentoitiin esimerkiksi tällaisilla lauseilla: "Ripeää valmistumista tukisi opintolainan osittainen muuttaminen opintorahaksi verovähennyksen muodossa valmistumisen jälkeen." "Lainan takaisinmaksussa huomioitaisiin tulotaso valmistumisen jälkeen." Elikkä saataisiin osaksi tätä lainaa anteeksi ja takaisin. Näitä malleja täytyy miettiä, kannustaisivatko ne sitten nopeampaan valmistumiseen ja sitoutumiseen opiskeluihin, mutta valtion lainatakuu tulee kyllä varmasti nyt tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Tietysti tällä vaalikaudella, niin kuin tässä edellä on tullut monesti sanottua, on opintososiaalisia etuja parannettu useampaan kertaan. Opintorahan tasoa on korotettu 15 prosentilla, opiskelijoiden omia tulorajoja 30 prosentilla, puolison tulojen huomioimismenettelyä on tarkennettu, ja opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista on myöskin selkeytetty. Eli tekoja on, mutta varmasti lista opiskelijoiden ja opintojen suorittamisen vaatimuksista on loputon, kun mietitään, mitä kaikkea parannusta tarvitaan ja voitaisiin edistää.

Kehittämistarpeita itse näen ainakin seuraavia: Asumistuen tulisi olla varmasti vuokratasoon nähden paljon korkeampi, ja tämän toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajojen poiston pitää olla tavoitteena tulevina vuosina. Perusteellinen opintososiaalisten etuuksien remontti on tarpeen, ettei tehdä näitä uudistuksia pätkittäin. Opintotuen sitominen indeksiin on sekin varmasti tavoiteltavissa oleva asia seuraavalla vaalikaudella.

Sitten yksi kehittämisasia, joka ei ole ehkä tämän salin asia, on se, että opintojärjestelyitä kokonaisuutenaan täytyy tehostaa. Asiantuntijakuulemisessa tuli esille se, että korkeakoulussa on tällä hetkellä paljon väljyyttä ja paljon tehostamiskohteita, joihin oppilaitosten itse pitää tarttua, miten niitä asioita voidaan edistää siellä paikallisesti opiskelijoiden ja opettajien keskuudessa.

Lyhykäisyydessään tässä kommenttini hallituksen esitykseen ja valiokunnan mietintöön. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Vehkaperä ihan ansiokkaasti kävi läpi niitä keppejä, joita tässä nyt opiskelijoille annetaan. Kun pitkään kuunteli, sieltä tuli se, mikä on porkkanakin, ed. Vehkaperän mielestä se, että opintolainan saamista helpotetaan ja siihen kannustetaan entistä enemmän. Samaan aikaan kuitenkin meillä akateeminen työttömyys on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Tutkinnon jälkeen työpaikan saaminen on entistä haasteellisempaa. On täysin ymmärrettävää, että opiskelijat eivät halua nojata lainaan vaan haluavat turvattua toimeentuloa. Samaan aikaan, kun täällä valtiovarainministeri Katainen koko ajan puhuu siitä, että lainalla ei pidä elää, täällä nyt juhlitaan suurena saavutuksena sitä, että opiskelijoiden on entistä helpompi elää lainalla.

Minä olen tästä lainapainotteisuudesta täysin toista mieltä. Minun mielestäni pitää painottua siihen, että opiskelijat pystyvät perusopintorahalla tulemaan toimeen.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Silloin, kun tätä opintotukiuudistusta valmisteltiin, annettiin opiskelijoille hyvin selkeästi ymmärrys, että luvassa on parannuksia mutta myös joitakin tiukennuksia. Tämä työryhmä, johon täällä on jo viitattu useamman kerran, esitti tosiaan tätä kaksiportaisuutta ja myös sitä, että tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrää nostettaisiin ja myös tämä asumislisäkuukausi määriteltäisiin tukikuukaudeksi. Mutta työryhmä suositteli myös sitä, että opintotuki sidotaan samalla indeksiin, niin että se sitten automaattisesti nousee, kun elinkustannuksetkin nousevat. Opiskelijaperheiden kohdalla suositeltiin, että oikeus opintorahan huoltajakorotukseen olisi opiskelijalla, joka on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja. Mutta sitten hallituksen budjettiriihessä kuitenkin ainoastaan nämä tiukennukset toteutuivat, ja tämä esitys sisältää hyvin vähän helpotuksia tai opintotuen riittävyyttä parantavia ehdotuksia.

Me näemme kyllä, että tämä uudistus ei kokonaisuutena tue sitä tavoitetta päätoimiseen opiskeluun kannustamiseksi ja opintoaikojen lyhentämiseksi, vaan näitten opintotuen ehtojen kiristäminen saattaa pahimmillaan johtaa opintotuen käytön vähentymiseen ja opiskelijoiden työssäkäynnin lisääntymiseen.

Arvoisa rouva puhemies! SDP on sitä mieltä, että rankaisusta ei ole opintojen nopeuttajaksi. Tässä esityksessä opiskelijan käytettävissä olevien tukikuukausien lukumäärä pienenee, jos opiskelija käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen vain vähän tukikuukausia. Olemme sitä mieltä, että opintotukiuudistus ei saa vähentää tukikuukausien määrää ja esitetty malli rankaisee nimenomaan niitä opiskelijoita, jotka suorittavat alemman tutkinnon hyvin nopeasti ja vähäisillä tukikuukausilla.

Olemme myös sitä mieltä, että asumislisäkuukauden määritteleminen tukikuukaudeksi ei ole mikään keino nopeuttaa opintoja vaan sillä voi olla päinvastainen eli negatiivinen vaikutus suunnitelmalliseen ja päätoimiseen opiskeluun, joka täällä esimerkiksi ed. Vehkaperän mielestä oli täysin toteutettu tässä esityksessä. Eli ne opiskelijat, jotka nostavat ainoastaan asumislisää, ovat yleensä kaikkein pienituloisimpia ja suorittavat eniten opintoja. Jos ajatellaan kesäaikaakin, niin monessa oppilaitoksessa on hyvin hankalaa täysipäiväisesti suorittaa opintoja kesäaikaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä indeksiin sitominen olisi kyllä ollut aika perusteltua kaikkien näiden puheiden jälkeen ja varsinkin sitten, kun täällä on jo monta kertaa mainittu, että kaikki muut etuudet, kuten lapsilisät ja kotihoidon tuki, ollaan valmiita sitomaan indeksiin mutta ei opintotukea. Kyllä tämä on aika kurjaa opiskelijoille selittää, miksi hallitus nyt näin ajattelee ja näin päättää tehdä. Me olemme sitä mieltä, että tämä indeksiin sitominen olisi pitänyt tehdä ja että siinä olisi pitänyt olla myös huoltajakorotus, eli olisi kyllä hyvin järkevää ja johdonmukaista, että myös opiskelijoiden ostovoimaa voitaisiin parantaa.

Sitten vielä lisäksi toisen asteen opintotuki, joka on eriarvoisessa asemassa ihan ajatellen korkeakouluopiskelijoita, eli nimenomaan näiden alle 20-vuotiaiden, jo itsenäisesti asuvien opiskelijoiden asema on todellakin eriarvoinen verrattuna vastaaviin korkeakouluopiskelijoihin. Tässä on semmoinen asia, jossa voidaan tehdä parannuksia, jos siihen halutaan todella muutosta. Ja myöskään vanhempien tulotasoon pohjautuva asia ei ole oikeudenmukainen.

Tässä tulisi myös ottaa huomioon tämä käsittelyaika eli myös se, miten tuolla Kelassa toimeenpanoaikaa on käytettävissä. Vähintään 12 kuukautta lakimuutosten hyväksymisestä niiden voimaantuloon pitäisi olla käytettävissä, elikkä ajankohta näille olisi ollut parempi elokuussa 2012.

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tehneet vastalauseen tähän esitykseen, ja valiokunnassa äänestimme useammassa kohdassa, 7, 7 b, 14 ja 19 §:ssä vasemmistoliiton esitysten mukana, ja sitten myös olemme 48 §:ssä omalla lakialoitteella vaatimassa tätä indeksiin sitomista, eli näistä jätämme sitten esitykset.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi opintotukilakia sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettua lakia. Eli on opintotuki- ja koulumatkatukilaista kysymys.

Valiokunnassa kävimme hyvän asiantuntijakuulemisen, yleiskeskustelun ja valmistavan keskustelun. Se, mitä mietinnössä todetaan, erityisesti mietinnön loppuosassa, opintotukijärjestelmän kehittämisestä, on sen suuntainen, että voi sanoa, että yhteisesti myös me oppositiossa olevat näimme erittäin tärkeänä, että tässä opintotukijärjestelmän kokonaiskehittämisessä olisi päästy pidemmälle kuin nyt tässä hallituksen esityksessä. Myöskään sitten valiokunta mietinnössään ja käsittelyssään ei tehnyt siihen muutoksia. Sen vuoksi tähän valiokunnan mietintöön sisältyvät nämä vastalauseet kaikilta oppositiopuolueilta, jotka valiokunnassa ovat.

Vastalauseesta 1, joka on meidän kristillisdemokraattisen linjauksemme mukaisesti, nostan lähinnä kolme asiaa esille, jotka esitän lausumaehdotuksina, joilla haluan nimenomaan painottaa näitä asioita, mitä meillä on ollut myös lakialoitteina. Ihan kaikkia ei nyt tässä mainita, mutta ne ovat olleet eri vuosien aikana lakialoitteina esillä.

Tässä hallituksen esityksessähän ei puututa opintotuen korotukseen eikä sen sitomiseen kansaneläkeindeksiin, vaikka työryhmä, joka pohti opintotuen kehittämistä päätoimista opiskelua tukevaan suuntaan, esitti tuen sitomista indeksiin. Sitten tapahtui niin, että opetus- ja kulttuuriministeriö esittikin vuoden 2011 valtion talousarviossa opintorahan sitomista elinkustannusten kehitykseen, mutta ehdotus on nyt sitten karsittu. Näin ollen tämä on tässä meidän vastalauseessamme lausumaehdotuksena, ja tämä on meillä ollut myös lakialoitteena.

Opintotuki on nyt ainoana perustoimeentuloa turvaavana etuutena jäämässä vailla indeksisuojaa. Työurien pidentämiseksi on tavoitteena nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Valmistumisen viivästymisen merkittävin syy ovat toimeentulovaikeudet, jotka pakottavat työntekoon opintojen aikana. Näin opintotuen indeksisidonnaisuuden kustannukset ovat pienet verrattuna valmistumisen nopeutumisesta saatavaan hyötyyn, vaikka näitä kustannuksia ilmeisesti on laskettu siksi, että ne ovat niin suuret, koska tämä on karsittu. Samoin nyt sitten valiokuntakin mietinnössään toteaa tästä opintotukijärjestelmän kehittämisestä, että valiokunta pitää sitä tärkeänä, mutta opintotuen rakenteellisen kehittämisen johtoryhmän ehdotukset opintorahan indeksisidonnaisuudesta ja huoltajakorotuksesta sekä johtoryhmän laatima toisen asteen opintotuen kehittämisohjelma toteutetaan asteittain valtion taloudellisten edellytysten mukana. Tietysti tämä on varmasti realismia, mutta näen, että kun on tämä ilmaus "valtion taloudellisten edellytysten mukana", niin se voi samalla merkitä sitten sitä, että tätä ei priorisoida, että se tulisi samalle tasolle, kun näitä muita tukia on nostettu indeksisuojaksi. Näin näen, että se on. Ja todella tässä toisessa käsittelyssä tulen esittämään tämän ykköslausumaehdotuksen tästä opintotuen sitomisesta kansaneläkeindeksiin.

Sitten toiseksi, opintotukilaissa tulisi huomioida opiskelijavanhempien tilanne lisäämällä huoltajakorotus opintotukeen. Lapsen saaminen ei saisi vaikuttaa opintojen kulkuun eikä opiskelijavanhempien taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. Opiskelijan kulut nousevat lapsen saannin myötä, ja tämä tulisi myös huomioida opintotuen määrässä, ettei opiskelijavanhempi joutuisi eriarvoiseen asemaan muiden opiskelijoiden kanssa. Näin tämä toinen lausumaehdotus vastalauseessa 1 on, että eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla huoltajakorotus lisätään opintotukeen.

Kolmantena asiana vastalauseesta 1 nostan esille sen, että esityksessä ei oteta kantaa vanhempien tulojen vaikutukseen alle 20-vuotiaiden, muissa kuin korkeakouluissa opiskelevien opiskelijoiden opintotukeen, ei siis toisen asteen. Tämä epäkohta on vaivannut lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoiden elämää jo pitkään, siis vaikeuttanut, heikentänyt heidän taloudellista tilannettaan suhteessa muihin. Tällä hetkellä vanhempien tulot vaikuttavat opintotuen määrään alle 20-vuotiaalla, vaikka opiskelija ei asuisi enää vanhempiensa luona. Nykyinen tilanne aiheuttaa ongelmallisia tilanteita kotoaan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttaneille nuorille. Siis tärkeää olisi, että saataisiin tämä lausumaehdotus toteutumaan, että eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin poistaakseen vanhempien tulojen huomioon ottamisen alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotuen myöntämisessä. Nämä ovat tämän vastalauseen 1 sisällöt.

Tämän lisäksi, niin kuin täällä ed. Peltonenkin toi esille, äänestimme valiokunnassa, ja itse olin mukana tukemassa myös niitä määrättyjä pykäliä, mitä täällä vastalauseessa 2 ed. Arhinmäki on nostanut esille, ja näen erittäin tärkeäksi myös, että ne toteutuisivat. Siellähän olivat 7 § ja 7 b § ja erityisesti myös nämä uudet, mitkä tulivat tähän asumislisään, 14 §, ja osa koskettaa näitä samoja asioita, jotka tässä vastalauseessa 1 ovat lausumaehdotuksina. Esimerkiksi tuo uusi 42 § on tätä opintotuen korotusta, uusi 19 § on vanhempien tulojen huomioon ottamista ja 14 §, joka on myös uusi, on tähän asumislisään liittyvää. Näitä olen myös äänestyksen yhteydessä tukenut. Todella toivoin — toivoin jo valiokuntakäsittelyssä — että tästä olisi saatu vielä vahvempi mietintö kuin mihinkä nyt päädyimme, ja sen vuoksi olivat nämä vastalauseet.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelemme tänään jälleen yhdestä teosta opintotukikokonaisuudessa. Tätä opiskelijatilannetta tarkasteltaessa on pakko tietysti katsoa hieman pidempää aikajännettä: mitä on tehty ja minkälaisia valintoja on tehty.

Niin kuin tuossa edellisen keskustelun aikana kuvasin ja kerroin sitä arkea, joka oli opiskelijoilla ennen vuotta 2007, eli silloin opiskelijat opiskelivat 15 vuotta aiemmin korotetulla opintorahalla eli samalla opintorahalla, jolla 1990-luvun puolivälissä opinnot aloitettiin, samansuuruisella opintorahalla piti tulla toimeen vielä nuo 14 vuotta myöhemminkin. Kyllähän se oli täysin kestämätön tilanne. Silloin tietysti taloudessa olisi ollut mahdollisuuksia tehdä tuo tasokorotus jo sosialidemokraattienkin ollessa hallituksessa, jota täällä ed. Heinäluoma tänään esille toi, mutta kun hän oli valtiovarainministeri, niitä korjauksia ei silloin tehty, ja sen jälkeen, kun tämä nykyinen hallitus aloitti, aloitimme määrätietoisesti opintotukikokonaisuuden kehittämisen.

Hallitusohjelman mukaisesti keskustan ja kokoomuksen johdolla opintotukea on kuluvalla vaalikaudella kehitetty turvaamaan päätoimisen opiskelun aikaista toimeentuloa ja edistämään tehokasta opiskelua ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. On tärkeää meidän tulevaisuutemme kannalta, että nuorten opinnot etenevät ja nuoret valmistuisivat työmarkkinoille mielellään nykyistä hieman aikaisemmin. Toiset toki tänä päivänä jo suorittavat tutkintonsa hyvinkin nopeasti esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, mutta sitten tietyillä yliopiston linjoilla opinnot tahtovat venyä. Yhtenä syynä siihen on se, että opintotukikokonaisuus on ollut sellainen, että se ei ole mahdollistanut täysipainoista, täysipäiväistä opiskelua.

Tämän takia opintorahan tasoa korotettiin 15 prosentilla 1.8.2008 ja vuoden 2008 alusta lukien opiskelijan omia tulorajoja 30 prosentilla. Opintotuen riittävyyttä parannettiin uudelleen luovuttaessa vuoden 2009 alusta lukien puolison tulojen huomioonottamismenettelystä asumislisää myönnettäessä. Lisäksi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovitus selkeytyi tämän vuoden elokuun alussa, ja siitä uudistuksesta on tullut myös runsaasti kiitosta.

Enimmäismääräinen opintotuki on nyt korkeampi kuin koskaan mutta hieman lainapainotteisempi kuin opintotukijärjestelmää uudistettaessa perusteellisesti 1990-luvun alussa. Opintotuen enimmäismäärä itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä korkeakouluopiskelijalla on noin 800 euroa kuukaudessa ja muussa oppilaitoksessa opiskelevalla noin 748 euroa kuukaudessa.

Hallituksen esityksen mukaan opintotuen kokonaistaso on kuitenkin niukka, kun sitä verrataan minimitoimeentulon mittareihin. Opiskelijan toimeentulo on kohtuullinen vasta silloin, kun opiskelijalla on käytettävissä opintotuen lisäksi työtuloja, opiskelija hyödyntää myös opintolainan valtiontakauksen ja hänellä on kohtuuhintainen asunto. Eli aika monta palasta täytyy olla kohdallaan, että tuo toimeentulo on edes kohtuullisella tasolla. Ymmärrän hyvin sen, että tässä työtä tulevaisuudessakin tulee riittämään.

Siinä mielessä olen erittäin tyytyväinen, että myös tällä hallituskaudella oppositiopuolueet ovat lähteneet aktiivisesti mukaan tähän opintotuen kehittämistyöhön. Niin ed. Arhinmäen johdolla vasemmistoliitto kuin myös sosialidemokraatit ovat nyt sitten tulleet siihen kelkkaan, jonka me avasimme, eli haluamme määrätietoisesti opintotukea kehittää. Tällaisia äänenpainoja ei sos.dem. ryhmästä vielä edellisellä hallituskaudella kuulunut, taikka puhetta ehkä kuului mutta ei ainakaan tekoja, kun niiden aika olisi ollut.

Opintotuen 939 miljoonan euron määrärahoihin sisältyy tulevalle vuodelle lisäystä 49 miljoonaa euroa, joista 38 miljoonaa euroa kohdentuu uusiin opintotuen saajiin ja 4,1 miljoonaa euroa johtuu opintolainojen lainamenojen kasvusta ja 3,4 miljoonaa euroa koulumatkatukikustannusten kasvusta matkalippujen hinnan vuoksi. Varsinaisista opintotuen ja koulumatkatuen kehittämisehdotuksista aiheutuva lisämeno on noin 3,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna olemme helpottamassa opiskelijoiden tilannetta myös niin, että opintoaikojen nopeuttaminen olisi mahdollista, ja tähän tähtäämme sillä, että panostamme lukioihin opiskeluhuoltoon ja opinto-ohjauksen parantamiseen 10 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan 5 miljoonaa euroa ja korkeakoulujen hakujärjestelmän uudistamiseen ja opinto-ohjaukseen 3,7 miljoonaa euroa, ja nämä ovat hyvin tiiviisti tähän opintotukikokonaisuuteenkin nivoutuvia asioita.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksella on ollut koko ajan hyvin selkeä, määrätietoinen linja siinä, miten me olemme halunneet opintotukea ja opiskelijoiden asemaa kehittää, ja siitä kertovat nyt nämä kolmen ja puolen vuoden aikana tehdyt korjaukset, joita siis odotettiin osaltaan jopa yli 14 vuotta, lähes 15 vuotta. Kokoomus on sitä mieltä, että meidän on tulevaisuudessa uudistettava, ja olisimme itse asiassa toivoneet jo tässä vaiheessa, että opintotukiasioista vastaava ministeri, ministeri Stefan Wallin, olisi lähtenyt määrätietoisemmin uudistamaan tätä opintotukikokonaisuutta, myös rakenteellisesti pohtimaan sitä, ja oltaisiin tehty rohkeampi uudistus nimenomaan siihen suuntaan, mitä on toivottu, eli että opinnot etenevät määrätyssä tahdissa. Siihen ei nyt valitettavasti kaikilta osin päästä, vaikka tänäänkin tiettyjä toimenpiteitä siihen tehdään.

Kokoomus on nostanut vahvasti esille muun muassa oman mallin. Vuonna 2003 esitimme oman mallin opintotuen kehittämisestä, ja sitä olemme pitäneet esillä nyt myös tätä työtä tehtäessä. Olemme esittäneet mallia, jossa opintorahaa korotettaisiin selkeästi opintojen alkuvaiheessa, ja näin kannustettaisiin opiskelijoita etenemään. Olemme myös esittäneet kokoomuksen toimesta, että tällainen pilotointi aloitettaisiin mahdollisimman pian, ja toivotaan, että se saataisiin käyntiin tulevina vuosina ja voitaisiin kokeilla, mitä merkitystä aidolla rakenteellisella uudistuksella tässä opintotuessa olisi näiden opintojen etenemisen näkökulmasta.

Olemme myös esittäneet, että opintotuen kokonaisuudistuksessa olisi tärkeää myös edelleen tarkastella opiskelijan tulorajoja ja korottaa niitä edelleen ja sitoa myös ne tulevaisuudessa ansiotasoindeksiin niin, että myös nuo opiskelijoiden tulorajat seuraisivat kehitystä ansiotasoindeksin mukaisesti. Olemme myös määrätietoisesti nostaneet esille sen, että me olemme halunneet, että tietyt tuet sidotaan indeksiin niin, että ei tarvitse kinata vuodesta toiseen, nousevatko ne, eikä syntyisi tällaisia 15 vuoden odotteluja, kun arvovalinnat eivät osu kohdalleen ja korotuksia ei tehdä. Tämän takia esimerkiksi lapsilisät sidotaan ensi vuoden alusta indeksiin ja olemme lukuisia muita korjauksia tehneet. Se on valitettava tosiasia, että tällä hetkellä valtiontalous ei anna periksi siinä, että olisimme voineet tehdä tuon indeksiinsitomispäätöksen myös opintotuesta jo ensi vuoden alusta. Näin ollen joudumme vielä sitä odottamaan.

Opintotuen roolia tulee pohtia siis tulevaisuudessa, nähdäänkö opintotuki jatkossakin harkinnanvaraisena sosiaalietuna vai entistä voimakkaammin opiskeluun kannustavana toimeentulojärjestelmänä. Nykytilanteessa opintotuen ollessa harkinnanvarainen ja ensisijainen perustoimeentuloa turvaava sosiaalietuus on kohtuullista meidän mielestämme, että opintotuki sidotaan ensi hallituskaudella muiden vastaavien, muun muassa lapsilisän, tapaan elinkustannusindeksiin. Mutta me olemme siinä rehellisiä, että me toteamme samaan aikaan, että tällä hetkellä valitettavasti, arvon opiskelijat, meillä ei ole suomalaisena yhteiskuntana varaa tehdä sitä korjausta ensi vuoden alussa. Mutta toivotaan, että kun talous tästä nyt elpyy ja saamme talouden ja valtion budjetin tasapainoon tulevina vuosina, voimme hoitaa seuraavan hallituskauden aikana niin, että myös tuo opintotuki sidotaan indeksiin.

Olemme myös nostaneet määrätietoisesti esille alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintotuen, ja se on sellainen asia, joka on ensi hallituskaudella pidettävä tässä samassa ketjussa esillä, jota olemme nyt kolme ja puoli vuotta tehneet. Kokoomus on esittänyt, että vanhempien tulojen vaikutuksesta täysi-ikäisen opiskelijan opintotukeen tulee luopua, ja tämä on meidän tavoitteemme myös tulevaisuudessa.

Olemme myös esittäneet arvioitavaksi, että päätoimisille perheellisille opiskelijoille myönnettäisiin 145 euron opiskelijakorotus Kelan maksaman lapsilisän yhteydessä, kun lapsilisää saavalle opiskelijalle Kela myöntää myös opintotuen. Tämä on yksi meidän tulevaisuuspohdintamme, jota olemme esille nostaneet. Toivomme, että tällaisia rohkeita rakenteellisia uudistuksia ollaan valmiita tekemään myös tulevina vuosina niin, että opintotuesta tulee aidosti sellainen, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja myös (Puhemies: Keskustelussa on 10 minuutin suositus!) tavoiteajassa onnistumisen.

Haluan kiittää ed. Arhinmäkeä ja myös sosi-alidemokraattien kansanedustajia, sivistyspoliitikkoja sosialidemokraateista, siitä, että olette tulleet nyt myös meidän linjallemme ja olette halukkaita tulevaisuudessa kehittämään opiskelijoidenkin asemaa aivan eri tavalla kuin edellisellä hallituskaudella.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kuulostaa kyllä aika mielenkiintoiselta, tämä ed. Heinosen luoma maailmankuva. Elikkä täällähän nyt periaatteessa näyttäisi vähän siltä, että kun kokoomus luo ympäristön, niin opiskelijat ovat taivaassa tällä hetkellä elikkä täällähän on kaikki järjestetty ja hyvin.

Mutta tätä viittausta en kyllä ymmärrä, että olemme nyt vihdoin tulleet heidän linjoilleen. Minun mielestäni meillä on ollut ihan oma ja hyvä opiskelijapolitiikka tähän päivään asti ja kaikkia etuja on ajettu yhtä lailla. Eli en kyllä ymmärrä tällaista puhetta ed. Heinoselta nyt ollenkaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää ihan varmaan tarkistaa viime kauden teot, ketkä esittivät opintorahaan korotuksia silloin. Kun ed. Heinonen sanoi, että on hienoa, että vasemmistoliitto on tullut kokoomuksen kannalle siinä, että opintotukea pitää kehittää, niin minä luulen, että kun tarkistellaan, mitä viime kaudella on tehty, niin silloinkin vasemmisto on tainnut olla etunenässä näitä ajamassa, jos ihan rehellisiä, ed. Heinonen, ollaan.

Siihen kiinnitin huomiota, kun sanoitte, että ministeri Wallin ei ollut tarpeeksi rohkea. Samaan aikaan te kuitenkin torppasitte ministeri Wallinin esityksen. Nimenomaan kokoomus torppasi ennen muuta tämän indeksiin sitomisen. Sanoitte, ettei siihen ole varaa, 9,4 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan Kataisella on yhdellä tammikuun puheella varaa antaa pois valtion kassasta 1,1 miljardia euroa kelamaksun poistona.

Viimeisenä sanon sen, että tulorajoja voidaan katsoa mutta oleellista on muistaa, (Puhemies: Minuutti!) että tulorajojen korottaminenkin maksaa ja ensisijaisesti niiden tukea, jotka eivät saa työtuloja, pitää nostaa eikä niiden, joilla on myös työtuloja opintorahan lisäksi.

Toinen varapuhemies:

Ed. Heinonen, minuutin vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen puhujalistaan!

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viittasin siihen, että vuonna 2007 sosialidemokraattienkin kansanedustajista osa esitti opintorahan korotusta. Silloin valtiovarainministerinä toimineella Eero Heinäluomalla olisi ollut mahdollisuus. Oli hyvä taloudellinen kehitys maassa, ja 15 vuotta opiskelijat olivat odottaneet opintorahan tason korotusta, mutta sitä arvovalintaa te ette silloin tehneet. Ja nyt olen tyytyväinen siihen, että olette tulleet keskustan ja kokoomuksen kanssa ja vasemmistoliiton kanssa nyt samoille linjoille kehittämään opiskelijoiden asemaa. Kyllä ainakin minä haluan vahvana opiskelijoiden puolestapuhujana pitää täällä vahvasti esillä sitä yhteistä joukkoa, joka näitä uudistuksia eteenpäin vie, on sitten hallituspohja mikä tahansa.

Pyydän anteeksi, ed. Arhinmäki, jos väärin sanoin teidän puolueestanne. Tiedän, että vasemmistoliitto on vahva opiskelijapuolue kokoomuksen rinnalla, ja on hyvä, että näitä asioita vahvasti yhdessä haluamme eteenpäin viedä.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä, kokoomuksella, näyttää olevan vähintään yhtä pitkä parannuslista kuin teillä, oppositiolla tai ed. Arhinmäellä. Näyttää vahvasti siltä, että tulevaisuus on valoisa opiskelijoitten kannalta, koska meillä kaikilla täällä on valtava halu parantaa opiskelijoitten asemaa puolueesta riippumatta. Ja täysin varma asia on tällä hetkellä se, että ensi vaalikaudella yksi voittajaryhmä tulee olemaan opiskelijat ja heidän asemansa tulee varmasti paranemaan, ja se on tietysti hienoa. Opiskelu nopeutuu, kun opiskelu on päätoimista, ja sen eteen me yritämme tehdä koko ajan erilaisia toimenpiteitä.

Sitten kysymys tästä, tuleeko opintotuen olla lainapainotteinen vai opintorahapainotteinen. On mielenkiintoista verrata kansainvälisesti näitä tilanteita: Opintotuki on lainapainotteinen Ruotsissa ja Norjassa, ja Islannissa se on kokonaan lainalla rahoitettava. Meillä Suomessa se on opintorahapainotteinen, kuten myös Tanskassa. Mutta tämä Suomen opintotuki on kyllä tällä hetkellä Pohjoismaiden alhaisin, ja jos verrataan Eurooppaan, niin siinä suhteessa se on keskitasoa. Eli kyllä sitä täytyy korottaa, ja asiantuntijat siellä valiokunnassa olivat hyvin yksimielisiä siitä, että se 800 euroa olisi semmoinen hyvä määrä. Parempi on, että opintorahapainotteisuus on aluksi, että päästään nopeasti opintojen pariin, ja sitten laina myöhemmin, koska työllistymiseen tarvitaan myöskin sitä työelämäkokemusta, jota sitten siellä opintojen loppupuolella on hyvä saada.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on huomenna mahdollisuus tehdä niin, että ensi vaalikaudelle parannuslista ei ole niin pitkä, kun äänestämme joitain parannuksia jo nyt voimaan. Erityisen tärkeätä se on opiskelijoille, joilla ei ole aikaa odottaa sitä pitkää parannuslistaa. Niitä listoja ei voi syödä mutta sen sijaan sitä opiskelijaruokalasta saatavaa ruokaa voi, jota on varaa ostaa silloin, jos opintoraha on indeksiin sidottu ja sen tasoa on korotettu. Toivoisin, että te, ed. Vahasalo, ette syötä vain paperia opiskelijoille vaan ihan ravitsevaa, proteiinipitoista ruokaa.

Arvoisa rouva puhemies! Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti ollut opiskelijoiden puolella, vienyt eteenpäin parannuksia opintotukeen. Yhdessä asiassa voin rehellisesti sanoa, että olen tyytyväinen ja ylpeä siitä, nimittäin tämä alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotukikysymys on noussut nyt niin vahvasti kaikkien puolueiden listalle. Nimittäin muistan, kun Vasemmistonuorten silloisena puheenjohtajana 2000-luvun alussa lähdin tätä viemään eteenpäin ja sanoin, että tämä on kaikkein suurin yksittäinen ongelma meidän opintotuessa. Silloin ei itse asiassa yksikään puolue ollut vielä havahtunut tähän näin, ja nyt täällä salissa vallitsee yksimielisyys, ei aikataulusta mutta siitä, että tämä asia pitää korjata. Siitä olen äärimmäisen tyytyväinen. Pitää muistaa, että tämä aikaisemmin koski myös korkeakouluopiskelijoita mutta silloinen ministeri Claes Andersson korjasi korkeakouluopiskelijoiden osalta tämän asian kuntoon mutta toisen asteen opiskelijoiden osalta se jäi korjaamatta. Jo aikaisemmissa valiokuntakuulemisissa on käynyt ilmi, että tämä on jäänne viime laman ajalta, jota ei ole korjattu. Nyt on hienoa, että on vihdoin kaikkien puolueiden tietoisuudessa, miten suuri vääryys ja ongelma tämä on ihan toisella paikkakunnalla itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! On syytä vastata vielä ed. Heinoselle, joka jatkaa tätä historiankirjoitustaan kokoomuksen puoluetoimiston kirjoittamilla nuoteilla.

Kun kokoomus on ollut nyt hallituksessa lähes 20 vuotta viimeisen 24 vuoden aikana, niin joudun toteamaan, että on kovin vähän sellaisia epäkohtia yhteiskunnassa, mitkä olisivat osuneet niihin vajaaseen 4 vuoteen, jolloin kokoomus ei ollut hallituksessa. Että jos jotain on jäänyt tekemättä tai joku ongelma syntynyt, niin voi sanoa, että 95 prosentin varmuudella kokoomus on ollut sitä ongelmaa synnyttämässä tai jättänyt jotain tekemättä.

Mitä tulee sitten viime vaalikauden vaihtoehtoihin, niin voidaan sanoa, että kun hallitus aloitti, se jakoi vielä sellaista kansallisvarallisuutta, joka oli huomattavasti pienempi kuin se, minkä sai perinnöksi se hallitus, joka aloitti vuonna 2007. Ed. Gustafsson sanoi täällä, että vuonna 2007 Suomi oli 30 miljardia euroa rikkaampi kuin vuonna 2003, 30 miljardia euroa. Se oli se jakovara, jota tämä hallitus ryhtyi käyttämään, ja siihen ei mahtunut esimerkiksi opintotuen sitominen indeksiin.

Mutta se, miksi olen peräänkuuluttanut sekä edellisessä eduskunnassa että nykyisessä sitä, että puolueet tekevät oppositiossa ollessaan nämä vaihtoehtoiset ehdotukset, perustuu juuri siihen, että sitten voidaan katsoa näitä asiallisia eroja, jotka puolueiden välillä ovat. Nyt esitänkin ed. Heinoselle kysymyksen: kun kokoomus oli oppositiossa, niin kuuluiko sen vaihtoehtobudjettiin opiskelijoiden toimeentulon parantaminen?

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä keskustelu on nyt käyty ja on vahva yhteinen näkemys siitä, että tulevaisuudessakin opiskelijoiden asemaa halutaan kaikissa puolueissa — itse asiassa vihreät ja perussuomalaiset eivät täällä ole olleet paikalla — niin salin vasemmalla laidalla ed. Arhinmäen johdolla kuin täällä oikeallakin kokoomuksen ja keskustan johdolla aktiivisesti parantaa. Se on hyvä viesti suomalaisille opiskelijoille, että meillä on yhteinen vahva tahto siitä.

Mutta, ed. Arhinmäki, syytitte kokoomusta, että se torppasi indeksiin sitomisen. Se oli tässä vaiheessa tietysti hallituksen kokonaispohdinnan lopputulos, jossa todettiin, että vuoteen 2014 tähdättäessä ei tämä taloudellinen tilanne anna siihen varaa. Ja myönnän: se oli minulle itselleni henkilökohtaisesti iso pettymys. Olisin mielelläni nähnyt sen, että myös tämä opiskelijoiden opintoraha olisi voitu sitoa nyt indeksiin samalla tavalla kuin lapsilisät sidotaan ja kaikki muut, jotka olemme nyt tässä hoitaneet.

On hyvä, ed. Arhinmäki, että meille jää vielä tehtävää seuraavallekin hallituskaudelle. Toivotaan, että olemme silloin vasemmistoliiton kanssa vaikka samassa hallituksessa hoitamassa näitä opiskelijoiden asioita. Näyttää siltä, että se olisi Suomen opiskelijamyönteisin hallitus, kun siinä olisi vasemmistoliitto ja kokoomus yhtä aikaa.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! On myöskin niin, että yleinen asenne yhteiskunnassa opiskelijoita kohtaan on muuttunut, koska aikaisempina vuosina, puhun pitkällä tähtäimellä, kauan aikaa sitten, se asenne oli vähän niin, että ajateltiin, että on ihan ok, että se opiskeluaika on sitä köyhää aikaa, koska nähtiin, että se on semmoinen tilapäinen olotila, joka sitten paranee, kun sinä valmistut ja pääset työelämään. Mutta nyt asenne on muuttunut sillä tavalla, että nähdään tämä opiskelu hyvin tärkeäksi ja nähdään, että myös opiskelijoiden, jotka ovat siellä köyhyysloukussa, tilannetta parannetaan. Ja siinä mielessä on hyvä pohja lähteä näitä kehittämään.

Ja kuten valiokunnan mietinnössä todettiin, valiokunta on vähän linjannut, mitä sitten tulevina hallituskausina pitäisi tehdä. Ja siellä on tämä opintorahan indeksisidonnaisuus ihan ykkösasiana ja huoltajakorotus ja se toisen asteen opintotuen kehittäminen, juuri ne asiat, ja meillä on hyvin hyvä yksimielisyys näistä ollut valiokunnassa, että ne ovat näitä, plus myöskin asiantuntijakuulemisessa, heidän kohdallaan, eli he ovat samaa mieltä.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Jotta todella voitaisiin vertailla eri vaihtoehtoja myös viime vaalikaudelta, nyt me tarvitsisimme sen viime hallituksen politiikan rinnalle tämän kokoomuksen vaihtoehtobudjetin. Voitaisiin nähdä, mitä te olisitte tehneet toisin viime vaalikaudella. Sehän antaisi tämän todellisen vertailukohdan.

Hallitus siis aloittaessaan teki päätöksen, että se parantaa sosiaaliturvaa 150 miljoonalla eurolla, ja sitten vaalikauden kuluessa se teki ratkaisut, joissa se päätyi siihen, että tämä ei riitä, ja lisäsi tätä summaa kahdella merkittävällä pienituloisten asemaan tähdänneellä paketilla, jotka molemmat olivat kooltaan 100 miljoonaa euroa, siis yhteensä 350 miljoonaa euroa, joka on suurin piirtein sama summa, mitä tämä hallitus on päättänyt tehdä tämän hallituksen vaalikauden puitteissa. Sitten on eri asia ne uudistukset, jotka on lykätty seuraavalle vaalikaudelle, seuraavan hallituksen rahoitettavaksi.

Aikaisemmin, kun täällä vertailuja on tehty, olemme nähneet sellaisen ilmiön, että kokoomuslainen valtiovarainministeri on ryhtynyt laittamaan tämän hallituksen aikaansaannoksiksi sellaisia lakimuutoksia, jotka on tehty viime vaalikaudella, niin kuin esimerkiksi kansaneläkkeen paikkakuntakalleusluokan, toisen kalleusluokan, poiston, joka merkitsi monissa kunnissa kansaneläkeläisille erittäin huomattavaa eläkkeiden korotusta. Ei ole mielestäni ihan rehtiä ottaa omiksi aikaansaannoksikseen sellaisia, jotka edellinen eduskunta on päättänyt. Mutta tämä 350 miljoonaa tulee siis koko saldosta, joka on toteutettu edellisen vaalikauden puitteissa sillä rahoituksella, jonka edellinen hallitus on osaltansa toteuttanut.

Mutta palaan vielä lopuksi tähän vertailuun, koska ilmeisesti ed. Heinosen aika loppui kesken, hän ei ehtinyt vastata kysymykseeni. Tiedustelenkin nyt, miten oli kokoomuksen vaihtoehtobudjeteissa viime vaalikaudella: oliko siellä varattu rahaa näihin opintotuen parannuksiin?

Yleiskeskustelu päättyi.