Täysistunnon pöytäkirja 112/2010 vp

PTK 112/2010 vp

112. TORSTAINA 11. MARRASKUUTA 2010 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

Vanhuspalvelulain valmistelun tilanne

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Viranomaisraportit vanhustenhoidon tilasta kuohuttavat mutta eivät yllätä. Vanhuksia ei ulkoiluteta, vaippoja ei vaihdeta, ja henkilökuntaresurssien puute panee sitomaan vanhukset vuoteisiin. Mummoja kilpailutetaan ja kärrätään paikasta toiseen.

Ministeri Risikko, taas kerran teiltä on kysytty, mitä aiotte tälle asialle tehdä. Taas kerran te olette vastannut, että onhan meillä laatusuositukset, mutta kun kunnat eivät suostu niitä noudattamaan. Eiväthän ne kunnat suostu niitä noudattamaan, kun ei ole kuntia velvoittavaa lakia ja kunnilla ei ole riittävästi rahaa palvelujen järjestämiseen.

Ministeri Risikko, te lupasitte vanhusvälikysymyksen yhteydessä, että tuotte tänne eduskuntaan ennen vaaleja lain vanhuspalveluista. Nyt näyttää siltä, että lakia ei ole tulossa. Miksi te nyt olette lykkäämässä tämän lupaamanne lain tuomista?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvä kysymys, kiitoksia, ed. Erkki Virtanen. Joka tapauksessa teidän kannattaa nyt kuitenkin katsoa se minun välikysymysvastaukseni sieltä. Siellä olen sanonut nimenomaan niin, että ensi kevään aikana tulee luonnos siitä, ja se ihan oikeasti pitää paikkansa. Meillä ministeriössä ihan siis kerta kaikkiaan päivittäin rakennetaan sitä lakia. Se ei ole niitä maailman helpoimpia lakeja, koska sillä on myös vastustajia. Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että se kannattaa tehdä juuri näistä syistä, mitä mainitsitte.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Eilen kuulimme valiokunnassa, että toimikunta, joka tämän on valmistellut, on sitä mieltä, että sitä ei tule. Mutta jos te nyt olette sitä mieltä, että se tulee, niin hyvä on. Mutta joka tapauksessa me tarvitsemme sen lain, kuten vasemmistoliiton asiaa koskevassa aloitteessa esitetään. Me tarvitsemme lain, jossa oikeus hoivaan kotona laajennetaan hoivatakuuksi, jossa kunnat velvoitetaan nostamaan kotihoidon määrää 20 prosentilla, jossa säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon mitoitus kirjoitetaan suositusten sijasta lakiin ja jossa pitkäaikaishoidon asiakkaiden omien käyttövarojen vähimmäismäärä nostetaan 90 eurosta 200 euroon. Jos teillä, ministeri Risikko, on aikataulullisia tai muita ongelmia tämän lain aikaansaamisessa ja teidän virkamiehillänne vielä enemmän, niin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ystävällisesti luovuttaa tämän teidän käyttöönne. Oletteko valmiita käyttämään tätä tarjousta hyväksi ja pitämään huolen siitä, että vanhusten kohtuuton kohtelu tässä maassa saadaan loppumaan?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä on erittäin hyviä vanhustenhoitopaikkoja, ja sitten meillä on sellaisia, joita pitää kehittää. On hieno asia, että me olemme saaneet valvonnan kautta esille niitä erittäin hankalia tilanteita ja on saatu ne erittäin hyvin luupin alle, ja nyt kehittäminen jatkuu.

Nyt sitten, kun te sanoitte tuosta laista, pitää aina muistaa se, että pelkällä lailla me emme nyt ratkaise tätä ongelmaa. Siinä tarvitaan monia, monia muitakin asioita, kuten osaamista, koulutusta, riittävästi väkeä jne. Mainitsitte tuossa lain sisällöstä. Otan mielelläni vastaan teidän kommenttinne ja olen niistä kiitollinen, mutta meillä on kyllä hyvä työ meneillänsä, ja me arvioimme sitä, mitä siihen tulee. Joitain suosituksen tekstejä nostetaan lain tasolle, mutta ihan kaikkia ei varmastikaan. Itse minä olen sitä mieltä näistä mitoituksista, että kun niiden pitää aina perustua hoitoisuuteen eli hoidon tarpeeseen ja ne ovat yksilöllisiä, pakkaa olemaan niin, että niistä minimeistä tulee maksimeja, jos ne laitetaan lakiin, eli pitää arvioida, mitä laitetaan lakiin.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluiden kilpailutus voi johtaa mielettömän huonoihin tilanteisiin. Esimerkki kunnasta, jossa vanhusten palveluasuminen kilpailutettiin: Pienet paikalliset palvelukodit hävisivät tämän kilpailun, ja voittaja oli pörssiyhtiö, jolla ei ole paikkakunnalla edes rakennusta, josta vanhukset voisivat saada sen uuden kodin. Vanhukset eivät pystyneet vaikuttamaan siihen, että he voisivat turvallisesti asua kotonaan, ja nyt tämä yhtiö saa Aran investointirahaa ja kunnan osuutta investointeihin, eli säästöjä ei tule kellekään ja vanhukset joutuvat elämään turvattomasti. Ministeri Risikko, hyvä jos se laki tulee, mutta olen kanssanne samaa mieltä, että lailla ei tätä yksin hoideta. Miten saisimme järkeä tähän ihmisläheisten palveluiden kilpailutukseen?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin ed. Hiltunen sanoo, tässä meillä on ongelmia, ja onpa jopa sellaisia tilanteita, että vanhus joutuu vaihtamaan jopa kymmenen kertaa paikkaa aivan viimeisinä vuosinaan, ja eihän tässä ole mitään tolkkua. Elikkä olemme jo helpottaneet näitä meidän kilpailusäännöksiämme sillä tavalla, että voidaan jatkaa niitä sopimuksia eikä tarvitse jatkuvasti kilpailuttaa. On yritetty ottaa huomioon se, että sosiaali- ja terveydenhuollon erityistilanteet pystytään ottamaan huomioon. Mutta nyt sanoisin teille, hyvät edustajat, jotka olette siellä kaupunginhallituksissa ja -valtuustoissa, että kun te teette niitä sääntöjä kilpailutukselle, kuinka paljon laatuun painotetaan, koska kunnat voivat ne itse tehdä, niin kannattaa ottaa huomioon, ihan yhteisesti sopia siellä kunnassa, että meillä painaa laatu näin paljon ja raha näin paljon.

Annika Lapintie /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko, te puhutte niin kauniisti, mutta käytännössä nämä asiat eivät kuitenkaan etene. Esimerkiksi laitoshoidossa meillähän on hyvin sairaalamaista se hoito ja Suomessa käytetään lääkkeitä kolme kertaa Tanskaan tai Ruotsiin verrattuna, eli pahimmillaan vanhainkodeissa ihmiset ovat tokkurassa ja sidottuina sänkyyn, ja näitä viimeisimpiä kauhuesimerkkejä on siitä, että pitkäaikaiset avioparit sijoitetaan eri laitoksiin. Eli ei se riitä, että toteatte, että asialle pitäisi tehdä jotain. Teidän velvollisuutenne olisi myös tehdä, ja tässä on nyt ollut yli kolme vuotta aikaa ja mitään ei ole kuitenkaan tehty. Aiotteko nyt tehdä asialle jotain?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meillä on tehty todella paljon. Voin toimittaa teille ihan niitä raportteja, mitä on tehty. Otetaan esimerkki tuosta lääkehoidosta. Meillä Fimea, meidän lääkehuoltomme keskus, on tuottanut esimerkiksi sellaisen listauksen, jossa luetellaan lääkkeet, jotka eivät ole yhteensopivia, ja sieltä pystyy katsomaan nyt näitten vanhusten lääkehoidosta, ovatko lääkkeet yhteensopivia, ja poistamaan sieltä sopimattomia. Sehän tarkoittaa sitä, että lääkehoito pitää suunnitella lääkärin ja lääkealan asiantuntijan yhteistyönä. Näitä tällaisia lääkealan asiantuntijoita, jotka tekevät lääkehoidon arviointeja, koulutetaan tällä hetkellä muun muassa Kuopion yliopistossa. Monia asioita on tällä hetkellä tekeillä. Yksi tietysti on tämä lääkehoito ja myöskin se, että jokaisella vanhuksella olisi lääkehoidon suunnitelma, ja sitä myöskin Valvira valvoo.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Vanhustenhoito on ollut huolenaiheena pitkän aikaa, se oli jo viime kaudella. Mutta kun te aloititte toimintanne, arvoisa ministeri, niin sanoitte moneen otteeseen, että vanhustenhuolto täytyy saada kuntoon tällä hallituskaudella, ja me olemme nyt sitten tässä tilanteessa.

Te äsken sanoitte, että vanhustenhuoltolaki ei yksin korjaa asiaa, vaan sinne tarvitaan osaamista, koulutusta ja riittävästi väkeä. Näihin kolmeen asiaan ei mihinkään lakia tarvita. Voidaan lisätä koulutusta, voidaan lisätä sitä, että ihmiset osaavat ammattinsa paremmin, ja lisätä työntekijöitä vanhustenhuoltoon. Mitä te olette näitten asioitten eteen tehnyt?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Jos katsomme valtionosuuksia näitten kolmen vuoden aikana ja seuraavan vuoden, mitä nyt vielä olemme tässä, niin mehän emme voi korvamerkitä valtionosuuksia, mutta siellä perusteluissa on nimenomaan vanhustenhuolto ja vanhustenhuollon henkilökunnan määrän lisääminen. Koulutuspuolella olemme nimenomaan tuottaneet koulutussisältöjä ja korostaneet sosiaali- ja terveysministeriöstä, että joka ikisessä koulutusammatissa, oli missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutusohjelmissa pitää olla vanhustenhuoltoa, gerontologiaa ja geriatrista hoitotyötä. Te nimenomaan psykiatrian ja mielenterveystyön huippuasiantuntijana tiedätte myöskin sen, että meiltä on nimenomaan esimerkiksi vanhuspsykiatriaan nyt, kun me erikoislääkärikoulutusta rukkaamme, tulossa maininnat.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun te esitätte velvoitteita kuntien päättäjille, niin asia on kuitenkin niin, että eivät ne kuntien päättäjät ole ilkeitä eivätkä tietenkään edustajatkaan täällä ole ilkeitä ettekä tekään ole ilkeä vanhuksille, mutta kun ei täällä äänestetä siitä, sidotaanko mummoja vuoteisiin öisin vai ei. Sen sijaan täällä äänestetään veronkevennyksistä ja kuntien voimavaroista. Ne ratkaisevat sen, pystyvätkö kunnat oikeasti tuottamaan niitä palveluita vai eivät. Sen takia kysyn ministeri Kataiselta: Miten te aiotte huolehtia siitä omalta osaltanne tämän vielä jatkuvan kautenne aikana valtiovarainministerinä, että ensi kaudelle voidaan turvata kunnille riittävät valtionosuudet nimenomaan vanhusten huoltoon? Oletteko te valmis tukemaan ministeri Risikon äsken esittämää näkemystä siitä, että tällaista ikään kuin puolittaista korvamerkintää harrastettaisiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen ensisijaisesti kiinnostunut hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan turvaamisesta, siitähän tämä kaikki lähtee. Jos meillä on vahva julkinen talous, niin silloin kaikki tämä, mistä nyt on puhuttu, on huomattavasti helpompaa. Me tarvitsemme tämän kriisin jälkeen, joka ei siis vielä ohitse, kasvuhakuista talouspolitiikkaa. Tarvitsemme sellaisia verouudistuksia, jotka luovat jotakin uutta, ihan niin kuin 1990-luvun laman jälkeen. Me menetimme silloin paljon, mutta teimme silloin oikeita ratkaisuja, kiitos senaikaisille päättäjille, että silloin Suomeen pystyttiin luomaan jotakin uutta. Tuli uusia yrityksiä, tuli kasvuhakuisuutta, syntyi uusia työpaikkoja, ja siitä syntyi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uusi tuleminen. Tämä on se, joka tietenkin itseäni kiinnostaa, ja uskon, että itse kutakin meitä kiinnostaa kaikkein eniten. Hyvinvointiyhteiskunta on niin vahva kuin se hoitaa parhaimmalla tavalla heikoimpansa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.