Täysistunnon pöytäkirja 112/2014 vp

PTK 112/2014 vp

112. TORSTAINA 13. MARRASKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a §:n sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

 

Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä perintöverotaulukkoa koskevin vähäisin tarkennuksin. Tämä on esitys, jolla valtion verotuloja lisätään noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, tosin ensi vuonna vielä vähän vähemmän siirtymävaikutuksista johtuen. Tämä veronkorotus on tarkoitus toteuttaa niin, että perintö- ja lahjaveroasteikkojen rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä molemmissa veroluokissa ja lisäksi ylin porras säädetään pysyväksi yli miljoonan euron ylittäviin perintöosuuksiin. Perintöihin ja lahjoihin sovellettava ylin rajaveroprosentti olisi siten ensi vuoden alusta ykkösluokassa 20 prosenttia ja kak-kosluokassa 36 prosenttia.

Valiokunta pitää näitä esityksiä perusteltuina lähtökohtaisesti. Julkisen talouden sopeutumistoimet heijastuvat koko yhteiskuntaan ja edellyttävät tiukennuksia myös perintöverotukseen. Toisaalta perintö- ja lahjavero on yksi taloudellista toimeliaisuutta vähiten haittaavista veromuodoista, minkä vuoksi korotus on perusteltua kohdistaa myös siihen.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei sinänsä oteta kantaa perintöverojärjestelmän oikeutukseen tai sukupolvenvaihdoksiin, mutta valiokunta on kuullut myös näistä kysymyksistä asiantuntijoita. Tätä taustaa vasten olemme kuulleet tutkijoita, jotka ovat esittäneet erisuuntaisia näkemyksiä tästä kokonaisuudesta. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia, muun muassa ennustettavuutta, johdonmukaisuutta, neutraalisuutta, on syytä vaalia myös perintö- ja lahjaverotuksessa. Tässä suhteessa viime vuodet antavat aihetta myös itsekritiikkiin. Kestävien johtopäätösten teko tätä laajemmin edellyttää kuitenkin yhteiskunnallisen keskustelun ohella myös lisätutkimusta muun muassa sukupolvenvaihdosluovutuksiin vaikuttavista merkityksellisistä syy—seuraus-suhteista. Tämä koskee myös hallituksen esityksessäkin mainittua VATTin tutkimusta, jonka tuloksia on sen laitoksen edustajan mukaan ylitulkittu julkisessa keskustelussa.

Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää sanotuista syistä, että esitys hyväksytään teknisluontoisella muutoksella. Valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Perintö- ja lahjaverohan on iso kokonaisuus, ja oikeastaan se herättää tunteita hyvinkin paljon. Mutta siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että sillä on merkittävä rooli siinä, kuinka yritysten sukupolvenvaihdokset lähtevät liikkeelle, ja tällä hetkellä, kun yrittäjien kanssa keskustelee, he toivovat sen suhteen ratkaisuja, joilla voitaisiin Suomessa edistää sukupolvenvaihdoksia. Me kaikki tiedämme sen, että meillä on isokin patouma siinä ja että sukupolvenvaihdoksia tulisi saada liikkeelle. Sen vuoksi meidän tulisi käydä perintö- ja lahjaverosta hyvinkin laaja selvitys siitä, millä tavoilla me voisimme aktivoida sukupolvenvaihdoksia, mutta niin, että me pystyisimme fiskaalisesti olemaan terveellä pohjalla.

Hallitushan kirjasi siitä, että selvitetään kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Valitettavasti niitä ei ole nyt selvitetty, päinvastoin: hallitus toi sitten esityksen perintö- ja lahjaveron kiristämiseksi.

Keskusta on nähnyt, että meidän tulisi tehdä tämä selvitys ja sen pohjalta seuraavalla kaudella liikkua siihen suuntaan, että me voisimme aktivoida yrityksiä ja saada kasvun tielle näitä yrityksiä, joille monille tämä kyseinen kohta on erittäin vaikea. Sen vuoksi me emme ole voineet yhtyä tähän hallituksen mietintöön, vaan tulemme toisessa käsittelyssä esittämään tämän lain hylkäämistä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn samaan näkemykseen, mitä edustaja Lintilä totesi. Ensinnäkin totean, että hallitus ohjelmassaan lupaa edistää sukupolvenvaihdosten edistämistä, lähtökohtana tietenkin, että Suomeen saataisiin uusia omistajia ja uusia yrittäjiä. Tässä kuitenkin, vaikka tällä käsittelyn pohjana olevalla asialla ei suoranaista yhteyttä tähän ole, kuitenkin vaikeutetaan tätä edistämistä. Sen tähden on syytä pahoitella, ja aina tämänkaltaisissa tilanteissa, joissa hallitus sanoo eri tavalla kuin mitä se täällä on tekemässä, on syytä muistuttaa, että näin ei voida menetellä.

On pakko todeta, että me olemme tilanteessa, jossa kymmenissätuhansissa yrityksissä pohditaan, löytyykö seuraavasta sukupolvesta jatkaja vai joudutaanko yritys myymään. Monilla yrityksillä tulee luovutusvoittoa, ja sen tähden tällä korotuksella on olemassa tietynlaista merkitystä. Sen tähden voi sanoa, että tällä vaikeutetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia, erityisesti niitten yritysten osalta, joiden liikevaihto on aika merkittävää. Sen tähden yhdyn siihen ehdotukseen, mitä edustaja Lintilä totesi, että tulemme toisessa käsittelyssä esittämään tämän lain hylkäämistä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella perintö- ja lahjaverotuksen suunta on ollut koko ajan kiristävä. Pääministeri Kataisen ja pääministeri Stubbin kausien aikana on nyt jo kertynyt kolme perintö- ja lahjaveron kiristystä. Toinen oli suunta silloin, kun pääministeri Matti Vanhasen hallitukset hallitsivat maata. Silloin tehtiin merkittävä yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennus verovuoden 2005 alusta ja sitten verovuoden 2009 alusta perintö- ja lahjaveroasteikkoa kautta linjan kevennettiin 3 prosenttiyksiköllä.

Minusta perintö- ja lahjaverotusta, erityisesti yritysten ja maatilojen osalta, pitää selvittää ja varsinkin puhtaitten metsätilojen pitäisi päästä osalliseksi ainakin huojennuksesta, jota niillä ei tällä hetkellä ole ollenkaan. On myös tärkeää selvittää sitä, voitaisiinko perintö- ja lahjaverosta luopua kokonaan kohtuullisin ehdoin.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edellä edustajien Lintilä, Kalli ja Kiviranta puheenvuoroihin, mitä tulee tähän perintö- ja lahjaverolakiin ja sen perintö- ja lahjaveron kiristämiseen. Tämä itse perintöverohan ei kovin suosittu veromuoto ole kansalaisten keskuudessa. Toisella puolella on tietenkin se, että sillä kerätään kuitenkin satoja miljoonia verotuottoja valtiolle ja tässä taloudellisessa tilanteessa on hirveän hankala lähteä siitä verosta nopeasti luopumaan, jos ei samalla jotain korvaavaa veroa, verotuottoa, pystytä saamaan toisaalta.

Sitten on oma kysymyksensä tämä yritysten sukupolvenvaihdoksen verotus. Meillähän on aika toimiva verohuojennusjärjestelmä, perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §, joka useimpiin, varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihdoksiin on erittäin toimiva järjestelmä ja huojentaa sillä tavoin, että verotuksesta ei yleensä tule este sukupolvenvaihdokselle. Mutta sekin on tunnustettava, että kaikkiin tilanteisiin tämä olemassa oleva huojennusjärjestelmä ei kuitenkaan riittävästi pysty vastaamaan. Siinä mielessä, kun täällä ei nyt valtionvarainministeri ole paikalla mutta valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja esitteli tämän, haluaisin mielenkiinnolla kysyä, miten näette kokoomuksen suunnassa tai hallituksen puolelta, onko tämä esitys, jota nyt ollaan eduskunnassa hyväksymässä, helpottamassa sukupolvenvaihdoksia vai viemässä ehkä asiaa toiseen suuntaan.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Tuohon edustaja Lohen kysymykseen, jos näin ryhmätoveri voi vastata: Ilman muuta se tulee kiristämään. Käytännössähän se juuri on näin, että jokainen prosenttiyksikönkin tai prosentin nousu verotuksessa heikentää myös sen yrityksen mahdollisuutta tulevaisuudessa pärjätä. Kun, herra puhemies, lähtökohdan kai Suomessa pitäisi olla, että me luomme edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle, niin se, että yhteiskunta sitten verottaa siitä välistä entistä enemmän, ei tue kyllä sitä kehitystä.

Me tarvitsemme kymmeniätuhansia uusia yrittäjiä, sitä kautta työpaikkoja ja sitten pohdimme joillakin muilla keinoilla, kuinka tuota tulisi tukea. Tässä suhteessa koko tämä lahja- ja perintövero tältä osin kyllä itse asiassa on siinä mielessä tarpeeton, että kun yritys siirtyy uudelle omistajalle sukupolvenvaihdoksen kautta, niin kysehän on tavallaan varsinkin perheyritysten kohdalla sen entisen työn jatkamisesta, joka on lunastettu jo vuosien saatossa ja maksettu hyvin monenlaiset verot moneenkin kertaan. Tässä suhteessa kyllä tämä ratkaisu on myös niitä virhepäätöksiä, millä hallitus omalta osaltaan vie sitten yritysten kohdalla verotusta tiukemmaksi.

Ajatellaan myös sitä, että toinen esimerkki, missä hallituksen veropolitiikka tulee epäonnistumaan, on tämä taksien verohuojennuksen poistaminen, ainakin tavallisten taksiautojen kohdalla. Se tulee näyttäytymään lopuksi niin, että ensi vuoden aikana valtiontalouden budjettivaje tulee tältäkin osin kasvamaan, vaikka oletetaan, että siitä huojennuksen poistumisesta tuleekin sitten verokertymää valtiolle ja valtio näin ikään kuin hyötyy. Kateudesta siinäkin on varmaan kysymys, että lähdetään tuota taksialan puolen asiaa poistamaan.

Näitä on ollut monta muutakin, yritysten edustuskulujen verovähennyskysymykset, kotitalousvähennykset, nämä asiat. Näitä on tuotu ensin leikkauksina, sitten niitä korjataan ja tuodaan uudelleen eduskuntaan. Tässä suhteessa tämä esitys on nyt sellainen torso, jonka toivottavasti eduskunta pystyy osaltaan omalla päätöksellään hylkäämään.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut nämä edellä käytetyt keskustan eduskuntaryhmän puheenvuorot, ja mielestäni kaikissa puheenvuoroissa oli puhe täyttä asiaa.

Me perussuomalaiset haluamme ihan sääntöjemme mukaisesti pitää Suomen asuttuna etelästä pohjoiseen, idästä länteen ja olemme tukemassa myös maataloutta ja metsätaloutta. Tältä pohjalta asiaa tarkasteltuna minä henkilökohtaisesti olen täysin samaa mieltä kuin edelliset puhujat.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lohen kysymykseen vastaus on, että ei tämä lakimuutos yhtään helpota yritysten sukupolvenvaihdoksia. Toki on pakko todeta, että yritysten sukupolvenvaihdokset nyt oikein toteutettuina, vaikkapa hyvän asiantuntijan kuten edustaja Lohen tai jonkun asianajajan toteuttamina, saadaan nyt jo nykyisillä säännöksillä toteutettua aivan muutaman prosentin efektiivisellä verokannalla ja tämä muutos on erittäin marginaalinen näissä kysymyksissä.

Mitä sitten tulee kokoomuksen näkemyksiin tai omiin näkemyksiini, niin minusta on selvää, että sukupolvenvaihdoksia tulee edelleen helpottaa. Kriteeristöjä siihen, että pääsee näiden huojennusten piiriin, tulee helpottaa. Maksuaikoja tulee lisätä. Oikeastaan siihen keskusteluun viitaten, jota viime vaalikaudella käytiin tästä perustuslaillisesta ongelmasta, pitääkö yritysvarallisuus rinnastaa vaikkapa käteiseen rahaan perintönä, minusta perustuslakivaliokuntakin voisi tässä tilanteessa harkita asiaa vielä uudelleen.

On päivänselvää, että kun henkilö perii tai saa lahjana yrityksen, niin sen lisäksi, että siellä on omaisuutta, tulee myös kaikki valta ja vastuu ja huoli siitä varallisuuden säilymisestä.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta toi omassa puheenvuorossaan esille myös metsätilojen sukupolvenvaihdokset. Suomalaisesta omaisuudesta varsin paljon on kiinni metsässä, ja se on meidän tulevaisuutemme kannalta myös erittäin tärkeää, että tätä metsäomaisuutta hoidetaan hyvin.

Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan yhä enemmän kaupunkilaismetsänomistajia ja uhkana on se, että hyvin hoidetut isot ja isohkot metsätilat pirstoutuvat. Tästäkin näkökulmasta olisi erityisen tärkeää, että metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa mietittäisiin verokohtelua ja kohdeltaisiin samalla tavalla tai nykyistä paremmin verrattuna maatiloihin myös metsätaloudessa sukupolvenvaihdostilanteissa.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä olen käynyt läpi tämmöisen prosessin aikanaan. Jouduttiin tuommoiseen tilanteeseen, ja siinä tapahtui sillä tavalla, että investoinnit, jotka oli tarkoitus tehdä firmassa, menivät tähän typerään veroon, josta jo kerran oli maksettu vero. Kaksoisverotustahan tämä on, ja melkein tapettiin tuommoinen firma siinä. Jos ei oma porukka siellä olisi tehnyt yötä päivää töitä, niin se olisi kaatunut tähän älyttömään veroon. Niin kuin edustaja Rossi sanoi, se on sen vanhan työn jatkamista ja siellä on ammattitaito opittu vähän niin kuin kisällijärjestelmällä ja tällä lailla, että se on siellä. Tämmöisellä verolla tapetaan paljon toimivia yrityksiä, ammattitaitoa, se tuhotaan ihan sosialisoimalla tämmöiseen järjettömyyteen.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kataja täällä edellä puhui, useimmissa tapauksissa nämä nykyiset huojennusjärjestelmät ovat erittäin toimivia. Sanotaan, että nimenomaan pk-sektorilla pystytään suunnittelemaan sillä tavalla se sukupolvenvaihdos, jos hyvissä ajoin varaudutaan, että tämäkin hallituksen esitys, mitä tässä esitetään, itse asiassa jää hyvin marginaaliseksi vaikutuksiltaan.

Mutta sitten ovat ne kaksi tilannetta.

Toinen niistä on se, että jos ei täytetäkään niitä omistussuhteen kriteereitä ja varallisuus on erittäin suuri, niin huojennus ei tule kysymykseen välttämättä, siis ei varallisuuden suuruuden takia vaan omistuksen määrän takia. Tietenkin voidaan niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi omistus- ja siirtymäosuus yrityksestä jää alle 10 prosentin, kysyä, onko enää yrittäjyydestä kysymys siinä mielessä, että onko se yrittäjäasema vain enemmänkin passiivinen omistaja-asema. Mutta se on se ongelma, että niissä tilanteissa vero voi olla jopa miljoonia ja kuitenkaan välttämättä ei pystytä sitä yritysomaisuutta realisoimaan sen veron maksamiseksi. Siis se voi olla siinä muodossa, että ei sitä pystytä sieltä realisoimaan, tai ne osakkeet, joita ollaan perimässä tai ollaan saamassa sukupolvenvaihdostilanteessa, eivät ole edes kurantteja. Nämä tilanteet ovat erittäin hankalia.

Toinen on se, mitä edustaja Peltokorpi otti esille. Kun meillä on metsätiloja, joihin tämä — puhtaisiin metsätiloihin — ei sovellu, siellä saattaa tulla todella isossa kuvassa se ilmiö, että meillä edelleen lähtee pirstoutumaan tämä metsäomaisuus. Se on hankalaa meidän metsien hyödyntämiselle laajassa mittakaavassa, että meillä on erittäin paljon omistajia, jotka omistavat pieniä metsiä, ja heillä ei taloudellista intressiä ole lähteä hyödyntämään sitä metsää. Sitä pitäisi meidän pyrkiä edistämään, että meillä säilyisi semmoisia kokonaisuuksia, joita on mielekästä hyödyntää tulevaisuudessa.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​