Mika Kari /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuntien ylläpitämissä työpajoissa
sadat työkokeilijat ja palkkatuella työllistetyt
tekevät arvokasta työtä yhteisön
ja koko yhteiskunnan hyväksi. Työpajatoiminta
palauttaa tekijälleen omanarvontuntoa, ja pajat tarjoavat hyvän
väylän kehittää ja ylläpitää omaa
osaamista. Myös työllisyysnäkymiä voi
tehokkaasti kehittää. Työpajat antavat äärimmäisen
tärkeän väylän työuralle
takaisin pääsemiseen.
Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta todetaan,
että työkokeilua tai palkkatukea voidaan tarjota,
mikäli työnantaja on työsopimuslain edellyttämällä tavalla
täyttänyt velvollisuutensa tarjota työtä irtisanotulle,
lomautetulle tai osa-aikatyötä tekevälle
työntekijälle tai jos työnantajalla ei
muusta syystä ole velvollisuutta työn tarjoamiseen.
Vaikka muutoin edellä mainittu kohta onkin varsin hyvin
perusteltu, työpajojen toiminnalle se aiheuttaa kohtuuttomia
vaikeuksia. Työpajoissa palkkatuki tulee kaupunkien ja
kuntien kautta. Tällöin esimerkiksi kuntien yt-neuvottelut
johtavat siihen, että työpajatoiminta tulee mahdottomaksi
toteuttaa, kun siihen ei enää voida palkkatukea
tai työkokeiluja myöntää. Tällöin
sadat työttömät jäävät
työllistämättä.
Arvoisa herra puhemies! Laissa on pyritty tarjoamaan suoja työntekijälle,
mutta lainsäätäjät ja työmarkkinaosapuolet
eivät ole täysin ymmärtäneet,
että työpajoihin työllistettävät
eivät ole uhka kuntatyöntekijän asemalle.
Lakialoitteessani ehdotetaan, että julkisesta työvoima-
ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 7 § ja
7 luvun 2 § muutetaan niin, että työnantajalla
ei olisi edellä kuvattua työn tarjoamisvelvollisuutta,
jos työkokeilussa on kyse tuetun työllistämisen
palvelusta työpajassa. Tukityöllistetyt ja ammattilaiset
eivät ole samoilla työmarkkinoilla. Työpajoissa
on kyse tarvelähtöisesti räätälöidyistä tehtävistä, jotka
ovat olemassa työllisyyden hoitoa varten.
Nykytilanne siltä osin on kestämätön.
Esimerkiksi Lahdessa jo 250 työtöntä on
jäänyt kuluvana vuonna työpajatoiminnan
ulkopuolelle kaupungin yt-neuvotteluiden vuoksi. Vaikutus on näkynyt
muun muassa nuorisopalveluiden työpajassa ja sosiaalitoimen
järjestämässä pitkäaikaistyöttömien
työpajassa. Samanlainen tilanne on myös monissa
muissa suomalaisissa kunnissa. Vaarana on, että kireä taloustilanne
tulee vain lisäämään näiden
kuntien määrää. Lahden kaupungin
arvion mukaan nykyisten linjausten jatkuessa ensi vuonna jää 450—500
työnhakijaa aktivoimatta. Heistä puolet on nuoria.
Aktivointitukien ollessa lain kirjauksen vuoksi mahdottomia työmarkkinatukeen
ja toimeentulotukeen pitää kuntien budjetoida
näin ollen lisää varoja. Tilanne on sekä maalais-
että kaupunkilaisjärjen vastainen.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta
käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä julkisia
työvoima- ja yrityspalveluita koskevista lakimuutoksista.
Esityksen tarkoituksena on selkeyttää palkkatukijärjestelmää ja
edistää heikossa työmarkkina-asemassa
olevien työllistymistä. Myös työsopimuslakiin
esitetään muutosta, joka mahdollistaisi työn
tarjoamisvelvoitteista poikkeamisen tietyissä tarkasti
rajatuissa tilanteissa. Omalla lakialoitteellani haluan nostaa esiin
nimenomaan työpajoihin työllistettävien
työttömien nykyisen kiperän tilanteen. Heitä ei
voida jättää huomioimatta.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa
on ensi vuonna 100 000 pitkäaikaistyötöntä.
Vaikeasti työllistyvien määrä on
jo 170 000. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita
on ensi vuonna ministeriön arvion mukaan noin 25 000
henkilöä. Työpajoilla on tärkeä asema
nuorisotakuun toteuttamisessa ja pitkittyneen työttömyyden
estämisessä, ja niiden työ on merkittävä osa
myös sosiaalipolitiikkaa ennalta ehkäisten syrjäytymisen
kustannuksia. Työpajojen työn perustaa ei tule
murentaa. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään
kiveä kääntämättä työllisyyden
edistämiseksi.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Karin aloite puuttuu tärkeään
asiaan. Meidän ongelmamme tällä hetkellä on
se, että meillä on nuoria työttömiä ja
meillä on työpajoja, joissa olisi vapaita paikkoja,
mutta on kuntia, joissa näitä nuoria ei voi sijoittaa
työpajoihin. Valiokunta on pohtinut tätä asiaa
hyvin paljon, jo itse asiassa vuosi sitten, ja silloin työsopimuslaki
ei ollut käsittelyssä.
Ongelma tulee siitä, että jos katsotaan tätä työvoimapalvelulakia
ja työsopimuslakia, niin työvoimapalvelulain kautta
tätä pulmaa ei voi ratkaista, vaan hierarkkisesti
työsopimuslaki menee ohi. Silloin on kyse siitä,
mikä on lisätyön tarjoamisvelvoite ja
mikä on takaisinottovelvoite silloin, jos on lomautettuja
tai on olemassa esimerkiksi yt:t tai osa-aikaisia työntekijöitä.
Me yritämme valiokunnassa etsiä sellaista ratkaisua, joka
tunnistaisi sen, että työpajoja ei olisi olemassakaan,
jos ei olisi työttömyyttä. Ne on perustettu
nimenomaan työttömiä ihmisiä varten, jolloin
ne eivät todellakaan syö kenenkään
ikään kuin normaalissa työsuhteessa kuntaan
olevan työntekijän työtä, ei
lisätyötä, ei lomautustilanteessa eikä mahdollisessa
irtisanomistilanteessakaan.
Ongelmalliseksi tämä ratkaisu tulee silloin, kun
meillä on olemassa myös niin sanottuja seinättömiä pajoja,
jolloin itse asiassa pajakonsepti toimii koko kunnassa. Tähänkin
olisi syytä löytää ratkaisu.
Mutta voin luvata sen, että vaikka tämä lakialoite
ei etenisi, niin valiokunta tosissaan etsii ratkaisua tähän
ongelmaan, joka on tärkeä.
Keskustelu päättyi.