Mika Kari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntien ylläpitämissä työpajoissa sadat työkokeilijat ja palkkatuella työllistetyt tekevät arvokasta työtä yhteisön ja koko yhteiskunnan hyväksi. Työpajatoiminta palauttaa tekijälleen omanarvontuntoa, ja pajat tarjoavat hyvän väylän kehittää ja ylläpitää omaa osaamista. Myös työllisyysnäkymiä voi tehokkaasti kehittää. Työpajat antavat äärimmäisen tärkeän väylän työuralle takaisin pääsemiseen.

Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta todetaan, että työkokeilua tai palkkatukea voidaan tarjota, mikäli työnantaja on työsopimuslain edellyttämällä tavalla täyttänyt velvollisuutensa tarjota työtä irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle tai jos työnantajalla ei muusta syystä ole velvollisuutta työn tarjoamiseen.

Vaikka muutoin edellä mainittu kohta onkin varsin hyvin perusteltu, työpajojen toiminnalle se aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia. Työpajoissa palkkatuki tulee kaupunkien ja kuntien kautta. Tällöin esimerkiksi kuntien yt-neuvottelut johtavat siihen, että työpajatoiminta tulee mahdottomaksi toteuttaa, kun siihen ei enää voida palkkatukea tai työkokeiluja myöntää. Tällöin sadat työttömät jäävät työllistämättä.

Arvoisa herra puhemies! Laissa on pyritty tarjoamaan suoja työntekijälle, mutta lainsäätäjät ja työmarkkinaosapuolet eivät ole täysin ymmärtäneet, että työpajoihin työllistettävät eivät ole uhka kuntatyöntekijän asemalle. Lakialoitteessani ehdotetaan, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 7 § ja 7 luvun 2 § muutetaan niin, että työnantajalla ei olisi edellä kuvattua työn tarjoamisvelvollisuutta, jos työkokeilussa on kyse tuetun työllistämisen palvelusta työpajassa. Tukityöllistetyt ja ammattilaiset eivät ole samoilla työmarkkinoilla. Työpajoissa on kyse tarvelähtöisesti räätälöidyistä tehtävistä, jotka ovat olemassa työllisyyden hoitoa varten.

Nykytilanne siltä osin on kestämätön. Esimerkiksi Lahdessa jo 250 työtöntä on jäänyt kuluvana vuonna työpajatoiminnan ulkopuolelle kaupungin yt-neuvotteluiden vuoksi. Vaikutus on näkynyt muun muassa nuorisopalveluiden työpajassa ja sosiaalitoimen järjestämässä pitkäaikaistyöttömien työpajassa. Samanlainen tilanne on myös monissa muissa suomalaisissa kunnissa. Vaarana on, että kireä taloustilanne tulee vain lisäämään näiden kuntien määrää. Lahden kaupungin arvion mukaan nykyisten linjausten jatkuessa ensi vuonna jää 450—500 työnhakijaa aktivoimatta. Heistä puolet on nuoria. Aktivointitukien ollessa lain kirjauksen vuoksi mahdottomia työmarkkinatukeen ja toimeentulotukeen pitää kuntien budjetoida näin ollen lisää varoja. Tilanne on sekä maalais- että kaupunkilaisjärjen vastainen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskevista lakimuutoksista. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää palkkatukijärjestelmää ja edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Myös työsopimuslakiin esitetään muutosta, joka mahdollistaisi työn tarjoamisvelvoitteista poikkeamisen tietyissä tarkasti rajatuissa tilanteissa. Omalla lakialoitteellani haluan nostaa esiin nimenomaan työpajoihin työllistettävien työttömien nykyisen kiperän tilanteen. Heitä ei voida jättää huomioimatta.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa on ensi vuonna 100 000 pitkäaikaistyötöntä. Vaikeasti työllistyvien määrä on jo 170 000. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on ensi vuonna ministeriön arvion mukaan noin 25 000 henkilöä. Työpajoilla on tärkeä asema nuorisotakuun toteuttamisessa ja pitkittyneen työttömyyden estämisessä, ja niiden työ on merkittävä osa myös sosiaalipolitiikkaa ennalta ehkäisten syrjäytymisen kustannuksia. Työpajojen työn perustaa ei tule murentaa. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään kiveä kääntämättä työllisyyden edistämiseksi.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Karin aloite puuttuu tärkeään asiaan. Meidän ongelmamme tällä hetkellä on se, että meillä on nuoria työttömiä ja meillä on työpajoja, joissa olisi vapaita paikkoja, mutta on kuntia, joissa näitä nuoria ei voi sijoittaa työpajoihin. Valiokunta on pohtinut tätä asiaa hyvin paljon, jo itse asiassa vuosi sitten, ja silloin työsopimuslaki ei ollut käsittelyssä.

Ongelma tulee siitä, että jos katsotaan tätä työvoimapalvelulakia ja työsopimuslakia, niin työvoimapalvelulain kautta tätä pulmaa ei voi ratkaista, vaan hierarkkisesti työsopimuslaki menee ohi. Silloin on kyse siitä, mikä on lisätyön tarjoamisvelvoite ja mikä on takaisinottovelvoite silloin, jos on lomautettuja tai on olemassa esimerkiksi yt:t tai osa-aikaisia työntekijöitä. Me yritämme valiokunnassa etsiä sellaista ratkaisua, joka tunnistaisi sen, että työpajoja ei olisi olemassakaan, jos ei olisi työttömyyttä. Ne on perustettu nimenomaan työttömiä ihmisiä varten, jolloin ne eivät todellakaan syö kenenkään ikään kuin normaalissa työsuhteessa kuntaan olevan työntekijän työtä, ei lisätyötä, ei lomautustilanteessa eikä mahdollisessa irtisanomistilanteessakaan.

Ongelmalliseksi tämä ratkaisu tulee silloin, kun meillä on olemassa myös niin sanottuja seinättömiä pajoja, jolloin itse asiassa pajakonsepti toimii koko kunnassa. Tähänkin olisi syytä löytää ratkaisu. Mutta voin luvata sen, että vaikka tämä lakialoite ei etenisi, niin valiokunta tosissaan etsii ratkaisua tähän ongelmaan, joka on tärkeä.