Täysistunnon pöytäkirja 112/2014 vp

PTK 112/2014 vp

112. TORSTAINA 13. MARRASKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Verosuunnittelun torjuminen

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Viimeiset kaksi viikkoa on uutisvirrassa vilahdellut vauraita henkilöitä ja yrityksiä, jotka ovat verolainsäädännön porsaanreikiä ja kansainvälistä veroshoppailua hyväksi käyttäen luistaneet onnistuneesti veronmaksusta. Vuosittaiset verotiedot muistuttivat jälleen, että hyvällä kirjanpitäjällä voi sumplia huomattavan verohyödyn. Kun tästä vasta toivuimme, paljastukset Luxemburgin verottajan sopimuksista ryvettivät myös suomalaisyrityksiä. Kyse on todennäköisesti miljardien veromenetyksistä, jotka kansa luonnollisesti maksaa palvelujen leikkauksina ja veronkorotuksina. Mitä hallitus aikoo tehdä asialle?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula kiinnittää erittäin tärkeään ja vakavaan asiaan huomiota. Haluan todeta sen, että tässä asiassa edetään parhaiten — siis veroparatiiseissa ja aggressiivisessa verosuunnittelussa, veronkierrossa — kansainvälisellä yhteistyöllä. Tämän asian suhteen on tehty merkittävä määrä yhteistyötä Euroopan tasolla. Meillä on automaattinen verotietojen vaihto ja pankkisalaisuus pikkuhiljaa murtumassa Euroopassa, ja sitä kautta me pääsemme kiinni tähän asiaan. Kysymys on vakavasta asiasta, ja sen eteen pitää tehdä kaikki mahdollinen myös kotimaassa harmaan talouden torjunnan yhteydessä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Agg-ressiiviseen verosuunnitteluun, tulomuunteluun ja veroparatiiseihin liittyvissä skandaaleissa on toistuvasti esiintynyt myös julkisia instituutioita ja merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia henkilöitä. On ministeriä, vakuutusyhtiötä, työmarkkinajohtajaa ja yleishyö-dyllistä säätiötä. Syntyy väistämättä kuva, että aggressiivinen, siis lain hengen vastainen, verosuunnittelu ei ole enää soololaji vaan keskeinen ja vakiintunut osa bisneskulttuuria. Tästäkö johtuu, että edes suoraan poliitikkojen ohjauksessa olevien instituutioiden verojalanjälkiä ei saada puhtaiksi?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin iso ongelma, noin 10—14 miljardia euroa tuloja Suomesta siirtyy vuosittain veronkierron kautta veroparatiiseihin tai muihin semmoisiin instituutioihin, joissa pystytään kiertämään veroja. Euroopan mittakaavassa puhutaan tuhannesta miljardista vuosittain. Erittäin iso ongelma, eikä tämä ole enää yksittäisiä tapauksia, vaan kysymys on laajamittaisesta toiminnasta, jolla on satojen vuosien historia. Tähän pitää puuttua, niin kuin totesin, kansainvälisellä yhteistyöllä ja vakavilla, vahvoilla toimenpiteillä.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tuohon hallitusohjelmaan, mitä kirjoitettiin vuonna 2011, saatiin vasemmiston vaatimuksesta paljon näitä harmaan talouden suitsimisesityksiä mukaan. Toki muutkin olivat sen hyväksymässä. Mutta valitettavan vähän niitä päätöksiä on kuitenkaan mennyt eteenpäin. Esimerkiksi EU:n tasolla suunnitelmista maakohtaisesta kirjanpidosta tai suunnitelmista vähimmäisveroasteesta kyllä puhutaan, mutta hallitus on ollut aika laiska niissä.

Sen lisäksi asenteissa olisi paljon korjattavaa. Maanantaina näimme Ylen MOT-ohjelman, jossa otettiin esille nimenomaan Luxemburgin asema ja se, että lastensairaalaa rakentava SRV-firma on hyödyntänyt näitä ratkaisuja huomattavassa määrin. Paljon tehokkaampaa olisi, kun yritykset maksaisivat ne veronsa, niin lastensairaalakin olisi jo pystyssä ja toiminnassa.

Tämän asian yhteydessä presidentti Niinistökin käytti aika kuvaavaa, opettavaista venäläistä sananlaskua. Valitettavasti siitä voidaan todeta, että kapitalisti ottaa kaiken sen, mikä on irrotettavissa. (Puhemies: Aika!) Aikooko hallitus puuttua asiaan?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden ohjelma kulkee eteenpäin suunnitellulla tavalla. Siellä on tullut paljon tuloksia nyt tässä viimeisten vuosien aikana sen jälkeen, kun se laitettiin liikkeelle. Sitä on tarkoitus jatkaa 2016:n jälkeen eteenpäin, kun nämä ohjelmat ovat päättymässä. Hallitus tekee kyllä kaikkensa näitten asioitten kuntoon laittamiseksi. Asia on vaikea, niin kuin on todettu, tällä koko ilmiöllä on satavuotinen historia.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä yleisin keinohan käyttää tätä aggressiivista verosuunnittelua on se, että siirtohinnoitellaan yli ja näin ohjataan varoja emoyhtiöön. Emoyhtiö voi sijaita veroparatiisissa, ja tämä veroparatiisiyhtiö antaa sitten tyttärelleen, esimerkiksi Suomessa toimivalle yritykselle, lainoja, jotka ovat kovalla korolla. Nämä velkojen korot voidaan siis vähentää Suomessa ja näin käyttää tätä järjestelmää hyväksi.

Komission johdossa meillä on tällä hetkellä veroparatiisimies Juncker, ja minä kysynkin oikeastaan hallitukselta, mitkä ovat ne toimenpiteet, joita voidaan käytännössä ruveta tekemään tämän aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseksi.

Muistelen niin, että kun tämän vaalikauden hallitusta kasattiin, silloin oli käsittelyssä hallitusohjelmaneuvotteluissa aika paljon tällaisia asioita, (Puhemies koputtaa) jotka olisi voitu viedä, mutta RKP julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ne torppasi sieltä pois. Arvoisa ministeri, onko tulkintani oikea?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Rinne — vai? Niin, "arvoisa ministeri". Kuka on arvoisa? Rinne aloittaa.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Se tiedetään, kuka on puhemies. — Haluaisin todeta, että tällä hetkellä siirtohinnoitteluun liittyen, sen epäkohtien torjumiseksi, on valmistelu käynnissä, jolla voidaan sitten puuttua siihen ongelmaan, jossa nyt esimerkiksi korkein hallinto-oikeus otti aikamoisen kannan tässä tämän vuoden puolella.

Tärkeätä on läpinäkyvyys näissä asioissa. Sen eteen myöskin tehdään paljon työtä, sekä Eurooppa-tasolla että kotimaassa, että saadaan läpinäkyviksi näitä prosesseja, jolloinka niihin voidaan puuttua tehokkaammin.

Automaattinen tietojen vaihto Eurooppa-tasolla on tärkeä asiakokonaisuus tämän asian eteenpäinviemiseksi. — Kiitos.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin RKP on kyllä sitä mieltä, että harmaata taloutta pitää suitsia kaikella mahdollisella tavalla, niin että edustajan väittämä ei kyllä pidä paikkaansa — valitettavasti, ehkä edustajan kannalta. Me olemme varmasti yhtä huolestuneita tästä tilanteesta kuin te.

Hallitushan on erittäin vakavalla mielellä vienyt harmaan talouden ohjelmaa eteenpäin. Me olemme tehneet, niin kuin ministeri Rinne täällä totesi, erittäin paljon tällä hallituskaudella. Muun muassa syyteneuvottelujärjestelmä astuu voimaan nyt vuoden vaihteesta. Tarkoituksena on juuri se, että yhä enemmän pystyttäisiin saamaan talousrikoksia ja talousrikollisia kiinni ja voitaisiin keskittää voimavarat niihin suuriin rikoksiin ja ehkä jättää sitten joku pienempi kirjanpitorikos sivuun, jos henkilö myöntää, että hän on syyllistynyt suurempaan rikokseen. Se laki on hyväksytty (Puhemies koputtaa) täällä eduskunnassa, ja se on hyvä asia.

Sitten käännetty todistustaakka on myös harkinnan alla.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa puhemies! On arvioitu, että jos ulkomainen työnantaja velvoitettaisiin suorittamaan ennakonpidätys Suomessa tehdystä työstä ilman, että se sitoo kiinni olevaa paikkaa tai Suomessa olevaa kiinteistöä, niin pystyttäisiin pääsemään noin 600—700 miljoonan vuosituottoon veroissa. Tällä päästäisiin myös siihen tilanteeseen, että varsinkin rakennusalalla tultaisiin samalle viivalle. Kyse olisi siis vain siitä, että ulkomainen työnantaja suorittaisi ennakonpidätykset työstä, joka Suomessa on tehty.

Toinen kohta olisi sitten konsernilainojen korkojen rajaaminen EU- ja ETA-maitten ulkopuolelle meneviin maihin. On nähty, että se tällä hetkellä on ehkä suurimpia harmaan talouden reikiä, joita meiltä löytyy. Onko teillä ministeriössä valmisteilla minkäänlaista työtä näitten kahden osalta?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä meillä on useita erilaisia kokonaisuuksia näihin asioihin liittyen harkinnassa, ja valmistelun käynnistäminen saattaa olla ihan lähiviikkoina mahdollista näissä asioissa. Totean myös sen, että tämä verokorttijärjestelmä rakennuspuolella on tuottanut selkeästi hyviä tuloksia tämän veronkierron suhteen ja näitten ennakonpidätysten hoitamiseksi.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten yksityishenkilöiden varallisuutta on eri syistä siirtynyt tai jäänyt veroparatiiseihin arvioiden mukaan useita miljardeja euroja. Eduskunnan verojaosto on edellyttänyt toimenpiteitä, joilla näitä varoja voitaisiin saada paremmin Suomen kansantalouden ja verotuksen piiriin. Yksi tällainen toimenpide olisi tehokkaan katumisen säännöstö, jossa yksityishenkilö voisi ilmoittaa varoja, jotka eivät ole Suomen verotuksen piirissä, ilman että tästä seuraisi nykyiseen tapaan rikostutkinta ja todennäköinen vankeusrangaistus, vaan vain veronkorotus, verot ja korot näille veroille. Tätä asiaa on ilmeisesti valmisteltu valtiovarainministeriössä. Kysyn: millä aikataululla esitys mahdollisesti tulee eduskuntaan ja minkä sisältöisenä?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Meillähän on tällä hetkellä semmoinen systeemi, että jos jää kiinni tai selviää, että on jättänyt ilmoittamatta veroja, siitä tulee veronkorotus. Jos veronkorotus on vaihtoehtona, silloin ei tule lain mukaista rangaistusseuraamusta. Jos on vakavasta asiasta kysymys, tulee rikoslain mukainen seuraamus kysymykseen. Tämä läpinäkyvyys, joka on lisääntymässä automaattisen tietojen vaihdon osalta Euroopassa, ja toisaalta pankkisalaisuuden murtuminen Euroopassa eri valtioitten omien päätösten johdosta ovat johtamassa siihen, että näitten selviämisessä päästään eteenpäin.

On harkinnassa, on mietinnässä eduskunnankin aloitteen pohjalta, voitaisiinko rakentaa tämmöinen tehokkaan katumisen järjestelmä, joka joissakin maissa on määräaikainen, väliaikainen toimenpide, joissakin maissa pysyvä olotila. Tällä hetkellä valmistelussa on malli, jossa oltaisiin väliaikaisessa toimenpiteessä, ehkä vuoden mittaisessa toimenpiteessä, jossa tästä rikosoikeudellisesta seuraamuksesta luovuttaisiin sen vuoden ajaksi. Se on valmistelussa sillä tavalla, että siitä käytiin viime viikolla neuvottelu oikeusministeriön kanssa ja asiaan palataan lähitulevaisuudessa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Ne suvut ja nimet, jotka ennen totuttiin näkemään isänmaan eturintamassa, ovat kunnostautuneet viime aikoina käpykaartissa, kiertäneet verovastuita ja jättäneet hyvinvointivaltion rahoituksen eläkeläisille, työntekijöille ja muille.

Minusta tämä edustaja Katajan, verojaoston puheenjohtajan, lähestymistapa, jota käsittelimme täällä salissa viime vuonnakin varsin paljon, on kyllä erikoinen sikäli, että joka syyllistyy verorikokseen, kiinni jäämisen tilanteen uhatessa ynnä muuta, voi ikään kuin maksamalla päästä sen rikoksen rikosoikeudellisesta seuraamuksesta. Te puhutte tehokkaasta katumisesta. Te käytitte eduskunnassa sellaista vertausta, että jos karkkipussinkin palauttaa kaupan kassalle, niin kyllähän se pitää antaa anteeksi. Ei tämä ole ihan näin yksinkertaista. Kyllä tässä on aika lailla moraalinen ja oikeudellinen asenne kysymyksessä. Ei näissä asioissa pidä lähteä, niin kuin täällä puhuttiin aikaisemmin, että omatunto ostetaan hyväntekeväisyydellä. (Puhemies koputtaa) Kyllä meidän pitää kantaa yhteinen vastuu isänmaasta ja sen taloudesta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kuulinko kysymyksen?

Puhuja

Eikö tämä ole oikea lähestymistapa?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Meidän yhteiskunnan moraali ja etiikka edellyttää sitä, että kun on säädetty rangaistava teko, niin siitä rangaistaan, jos todetaan syylliseksi.

Mutta tässä tapauksessa nyt on kysymys siitä, että meillä on kansainvälistä kokemusta, kansainvälistä näyttöä siitä, että tämmöinen tehokas katuminen tuottaa verotuloja, ja tässä tilanteessa, missä Suomi tällä hetkellä on, kaikki on tarpeen. Jos minä mietin sitä, että Ruotsissa saatiin noin 100 miljoonaa euroa kokoon vuoden aikana sillä, että mahdollistettiin tämä tehokas katuminen, niin minusta sitä kannattaa harkita.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Yksi ongelma on myös se, että transaktioita, jotka tapahtuvat veroparatiisien ja sitten maiden välillä, ei veroteta millään tavalla. Tässä on monta ongelmaa. Ei nähdä, miten raha liikkuu. Toisaalta tämä mahdollistaa sen finanssipelin, joka ajoi ensin finanssimaailman kriisiin, lamaan, joka sitten näkyy valitettavasti tänä päivänä meidän reaalitalouden lamana. Toisaalta me olemme myös harkinneet voimakkaasti sitä, että voisi nimettömänä sijoittaa, ja tällä hetkellä se on jo hallintarekisterien kautta mahdollista ulkomaalaisille.

Itse asiassa kaksi kysymystä. Ensinnäkin: nyt, kun on nähty tämä Junckerin peli, Luxemburgin peli, eikö Suomen hallituksen pitäisi muuttaa kantansa transaktioveroon? Toinen kysymys: Eikö pitäisi nyt säätää lähdevero nimettömille hallintarekisterissä oleville ulkomaisille sijoittajille? Se peritään nyt, ja jos pystyy näyttämään, että on maksanut verot muualle, niin sitten se vero-osuus palautettaisiin, (Puhemies koputtaa) ettei hallintarekisteriä pysty käyttämään veronkiertoon.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tämä transaktioverohan on tällä hetkellä valmistelussa Ecofinin puitteissa, ja siinä on 11 maata syvemmällä valmistelussa mukana. Suomi seuraa tätä valmistelua tiiviisti, ja tällä hetkellä näyttää hieman siltä, että niiden 11 maankaan kesken ei ole löytymässä kovin nopeasti yhteisymmärrystä siitä, miten sitä lähdettäisiin toteuttamaan. Suomen kannalta on tärkeätä, että seurataan tarkkaan ja tarvittaessa ollaan valmiit arvioimaan tilannetta Suomen näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja järkevällä tavalla.

Tähän lähdeverokysymykseen en ota tässä vaiheessa kantaa. Sitä mietitään, harkitaan, olisiko tämä sellainen vaihtoehto, jolla voitaisiin tähän tilanteeseen paremmin puuttua.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen veronkierto ja veroparatiisien toiminta on todella iso ja laaja ongelma. EU-komissio on arvioinut, että EU-jäsenmaat menettävät verotuloja vuodessa noin 2 000 euroa per kansalainen.

Sen ohella, että me puutumme aktiivisesti veronkiertoon, myöskin verokilpailu EU:n sisällä on erittäin suuri ongelma, ja mielestäni tämä julki tullut Luxemburgin tapauskin kertoo ehkä enemmän juuri siitä. Tästä syystä olisinkin kysymässä, onko hallitus valmis edistämään sitä kantaa, että EU-tasolla säädettäisiin minimiyhteisöverokanta. Tällä hetkellähän esimerkiksi Irlannissa yhteisöverokanta on 12,5 prosenttia. Se on huomattavasti alle Suomen 20 prosentin. Uskon, että tällaisen minimiyhteisöverokannan säätäminen olisi myös Suomen ja suomalaisten veronmaksajien etu.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu veroista ja Euroopan unionista osoittaa oikeastaan sen vaikeuden ja haasteen, jonka edessä me olemme. Euroopan unionissa ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti. Rahapolitiikka on EU:n yksinomaista toimivaltaa, mutta verotus on vahvasti edelleen kansallisvaltion käsissä, ja hyvä niin. En usko, että lähdemme sille tielle Euroopassa tai Suomessa, että tasoittaisimme yritys- ja yhteisöverotusta samalle tasolle kaikissa jäsenmaissa. (Välihuutoja vasemmalta)

Olette täysin oikeassa siinä, että verokilpailua myös tällä saralla käytetään hyväksi. Esimerkki: Suomi tiputti yritysverotuksensa noin 26:sta 20:een, kun se taas Ruotsissa oli siinä vaiheessa 22 prosenttia. Onko tämä fiksua verokilpailua Euroopan tasolla, vaikea sanoa. (Vasemmalta: Ei!) Mutta en usko, että verotuspolitiikka kokonaisuudessaan tulee missään vaiheessa EU:n harmonisaation piiriin.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tartun edellisen valtiovarainministerin erittäin tärkeään puheenvuoroon.

Todellakin, Euroopan kuvaan on astunut verokilpailu, jossa kilpailussa eri tulolajit eräissä maissa käsitellään verotuksessa ihan eri tavalla. Esimerkkinä tästä olkoon Hollanti ja innovaatiotoiminnasta saadut tulot. (Tuija Brax: Juuri näin!) Hollanti on laskenut veronsa muutamaan hassuun prosenttiin; nyt en muista, oliko 5 vai 6 prosenttia näistä toiminnoista syntyvät tulot. Mitä tästä seuraa? Useat eurooppalaiset maat siirtävät varsinaista innovaatiotoimintaa, joka on sitä kaikkein arvokkainta toimintaa, Hollantiin ja tulouttavat ainakin sen toiminnan tulot, mitkä siitä syntyvät, Hollannin kautta. Jos joku on epäreilua kilpailua, niin tämäntyyppiset toiminnat. Vastaavan tyyppisiä esimerkkejä löytyy Belgiastakin. Toivon, että uusi valtiovarainministeri seuraa sitä tietä, josta vanha valtiovarainministeri puhuu. (Seppo Kääriäinen: Entinen!) — Entinen, ei vanha, anteeksi. (Naurua)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja oliko teillä kysymys vielä?

Puhuja

Arvoisa puhemies! Nyt minä jätän tämän valtiovarainministerin itsensä tai pääministerin harkintaan. Jos he eivät tästä tunnistaneet kysymystä, niin se on vissi vastaus. (Naurua)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tulkitsen edustaja Pekkarisen puheenvuoron vahvasti EU-federalistisena, koska hän lähti ajamaan ajatusta siitä, että pyrkisimme myös veropolitiikassa tavalla tai toisella harmonisoimaan EU-tasolla. (Välihuutoja)

Tässä oli oikeastaan kyse kahdesta maasta eli Hollannista ja Luxemburgista. Siinä mielessä kysymys osuu naulan kantaan, että nämä yritysverojärjestelyt, joista tällä hetkellä keskustellaan, kohdentuivat kahteen maahan. Yksi niistä oli Luxemburgissa, ja komissio on nostanut kilpailupoliittisen kanteen Luxemburgia vastaan — kaksi yritystä, Amazon ja Fiat — toinen niistä Alankomaissa, Starbucks, ja sitten vielä itse asiassa Irlannissa Apple. Tavoitteena on se, että yritys, joka tuottaa voittoa EU-maassa X, Y tai Z, maksaa siitä voitosta veronsa siinä maassa, missä se on sen tehnyt.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää erottaa kaksi asiaa nyt: harmonisointi ja toisaalta minimitaso verotuksessa. (Eduskunnasta: Juuri näin, ihan oikein!)

Haluan todeta sen, että minun mielestäni on tärkeätä kansallisella veropolitiikalla ja sopimuksilla huolehtia siitä, että epäreilu kilpailu ei verotuksen kautta leviä. (Mauri Pekkarinen: Erinomaista!)

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Jotta tämä harmaan talouden kitkentä olisi tehokasta, niin tarvitsemme siihen minun mielestäni hyvin tehokkaan EU:n tukkimaan porsaanreiät, estämään harmaata taloutta, tuomaan nämä prosessit läpinäkyviksi. Ja mitä nyt on tapahtunut? EU:n komission puheenjohtaja Juncker on tavallaan oman taustansa vuoksi sotkeutunut tällaisiin järjestelyihin. Nyt olisin kysynyt teiltä, pääministeri Stubb, joka tunnette EU:n hyvin: Voiko hän jatkaa tehtävässään? Voiko EU uskottavasti toimia tässä veroparatiisien vastaisessa taistelussa, harmaan talouden vastaisessa taistelussa tällä komission kokoonpanolla?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Jean-Claude Juncker oli Luxemburgin pääministeri ja valtiovarainministeri muistaakseni 19 vuotta. Tämä menettely, joka siis on laillinen järjestely ja on myös olemassa tiettävästi monessa muussa jäsenmaassa, oli olemassa silloin, kun Jean-Claude Juncker oli Lux-emburgin pääministeri ja valtiovarainministeri. Varmasti Euroopan parlamentissa tullaan käymään vilkaskin keskustelu Jean-Claude Junckerin asemasta, mutta en pidä sitä tarkoituksenmukaisena, että Suomen pääministeri eduskunnassa ottaa kantaa siihen, voiko komission puheenjohtaja jatkaa vai ei. Jos hän ei ole rikkonut lakia, niin en näe mitään estettä sille, että hän jatkaa.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu harmaan talouden torjunnasta. Otetaan ihan ruohonjuuritason esimerkki, mitenkä sitä pitäisi tehdä. Elikkä turhia sääntelyitä purkamalla edesautetaan esimerkiksi yksityisyrittäjyyttä ja estetään heidän lähtemistään harmaan talouden tielle. Tässä on vajaan kuukauden päästä itsenäisyyspäivä, jolloinka moni täällä salissakin istuvista kansanedustajista — ja melkein kaikki naispuolisista — käyttää kampaamopalveluja hyväkseen ja mielellään itsenäisyyspäivänä laittaisi hiuksensa nätiksi. Mutta kampaamot eivät saa olla auki itsenäisyyspäivänä, elleivät sitten ano erillistä lupaa 200 eurolla. Siihen 200 euroon saa kyllä muutaman nätinkin kampauksen tehdä, että nämä kustannukset tulisivat katetuiksi. Elikkä houkutus on suuri lähteä tekemään sitten tämäkin työ pimeänä. Olisiko tässä jo semmoisen ihan käytännön toimen paikka?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Meillähän on nyt hallituksen asettamana käynnissä prosessi, jossa mietitään tätä turhan sääntelyn purkamista, ja uskon, että tämä asia tulee myös siellä esille.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​