Täysistunnon pöytäkirja 112/2014 vp

PTK 112/2014 vp

112. TORSTAINA 13. MARRASKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Malmin lentoaseman säilyttäminen

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Adressin Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut lähes 70 000 kansalaista. Malmin lentoasema on maamme toiseksi vilkkain lentokenttä ja seutunsa ainoa yleisilmailukenttä. Alueen yritykset työllistävät satoja ihmisiä. Malmin lentoaseman historiallinen miljöö on saanut kansainvälistä huomiota jo kahdesti, ja kahdesti se on mainittu maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla. Lentoasema on keskeinen harrasteilmailun, lentäjäkoulutuksen, viranomaistoiminnan ja turvallisuuden kannalta. Lentoaseman harrasteilmailun volyymi on niin suuri, etteivät kaavaillut varalentokentät voi esimerkiksi ympäristölupien takia tarjota korvaavia palveluja.

Malmin lentoaseman merkitystä varakenttänä ei ole syytä vähätellä. Lentokentän alue on harvinaisten lintujen pesimäalueena myös ekologisesti tärkeä. Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama selvitys, joka ei perustunut operaatiotietoihin ja faktoihin, ei vakuuttanut ilmailualan asiantuntijoita, (Puhemies koputtaa) harrastajia tai tilastotieteen asiantuntijoita.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä liikenneministeriltä: mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä Malmin lentoaseman säilyttämiseksi, vai aiotteko sivuuttaa edellä mainitut seikat (Puhemies: Ja nyt aika on täynnä!) mukaan lukien 70 000 kansalaisen mielipide.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja totesi ja tietää, valtiohan on tehnyt päätöksen siitä, että valtio vetäytyy Helsinki-Malmin lentoasemalta omine toimintoineen pois syyskuussa 2016. Niin kuin tiedätte, tätähän on vatkattu edestakaisin varmaan 14 vuotta, ja tämänkin hallituksen aikana on tehty erilaisia päätöksiä. Nyt ollaan kuitenkin päädytty siihen, että se on todella se 2016 syyskuussa ja se toiminta siirtyy Helsingin kaupungille 1.1.2017.

Me olemme kuitenkin halunneet tätä siirtymäaikaa nyt helpottaa sillä, että on katsottu, että varmasti kaikilla, jotka siellä toimivat, on sitten korvaava paikka, ja mielestäni ollaan onnistuttu aika hienosti. Meillä on virkamiestyönä tehty selvitys siitä, miten esimerkiksi Patria, miten Rajavartiolaitos, miten siirrytään minnekin, ja kaikille on löytynyt paikka erittäin hienosti. Mutta ainoa meidän murheenkryynimme on harrasteilmailijat, joiden puolesta itsekin kannan tosi paljon nyt huolta. Trafi on tekemässä siihen nyt suunnitelmaa ja selvitystä, voisiko sitä jatkaa sinne 2018:aan siitä huolimatta, että valtio vetäytyy sieltä jo 2016. Tämä selvitys valmistuu varmasti tässä nyt kuukauden sisällä. Sen lisäksi (Puhemies koputtaa) olen kutsunut ilmailuharrastajat luokseni miettimään, mitä voidaan tehdä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Tom Packalén /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen maakuntalentoasemaverkosto toimii varsin edullisesti, kun se suhteutetaan muihin liikenteen muotoihin. Pääkentän ulkopuoleisen verkoston alijäämä on 20 miljoonan euron suuruusluokassa. Alijäämä on pieni verrattuna sen aikaansaamaan taloudelliseen aktiviteettiin ja hyötyyn.

Vuonna 2012 maakuntalentoasemien kautta kulki yli 4 miljoonaa matkustajaa, ja suorien ti-laus- ja lomalentojen määrä maakuntien lentoasemilta on koko ajan lisääntynyt. Maakuntalentoasemilla on myös suuri merkitys Helsinki-Vantaan päälentokentälle liikenteen syöttäjänä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä elinkeino-ministeri Vapaavuorelta ja liikenneministeriltä: kuinka aiotte varmistaa kattavan maakuntalentoasemaverkoston säilymisen, jotta Suomen talouskehitys ja kilpailukyky on turvattu myös Helsingin ulkopuolisilla alueilla?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämäkin oli erittäin hyvä kysymys — kiitos siitä. Olemme juuri tänään liikennepoliittisessa ministeriryhmässä käsitelleet sitä, kun meille tehdään tällaista lentoliikennestrategiaa elikkä pohditaan sitä, miten juuri tämä asia varmistetaan Suomessa, koska kyllä me sen tiedämme, että me tarvitsemme niitä lentoliikenneyhteyksiä eri puolilla Suomea. Ei riitä, että meillä on Helsinki-Vantaa, vaan me tarvitsemme sitä syöttöliikennettä, me tarvitsemme elinkeinoelämän tueksi mutta myös kansalaisten matkustamisen varmistamiseksi ja mahdollistamiseksi niitä lentokenttiä.

Meillä valmistuu vuoden loppuun mennessä lentoliikennestrategia, ja siellä katsotaan niitä erilaisia vaihtoehtoja, miten me voimme ratkaista, että eri puolilta Suomea pystyy myös lentämään.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä tärkeä kysymys. Kyse on vilkkaassa käytössä olevasta lentoasemasta. Siellä on tärkeää viranomaistoimintaa Rajavartiostosta alkaen, erittäin tärkeää lentokoulutusta, monenlaista yritystoimintaa, harrastustoimintaa, ja pitäisi ajatella, että se on tulevaisuuden valtti, että tässä pääkaupunkiseudulla on tällainen pienlentokoneille, ja vähän isommillekin, sopiva lentoasema siinä juuri, missä se on. Jos se siitä kerran poistetaan, niin lähimaillekaan ei voi kyllä vastaavaa rakentaa.

Sitä on perusteltu niin, että Helsinki saa lisää alueita asuntorakentamiseen, mutta Helsingillä on kyllä aika lailla alueita muutenkin: on Kalasatamaa, Jätkäsaarta, Keski-Pasilaa, valtavat alueet entiseltä Sipoolta vietyä aluetta yli 100 000 asukkaalle.

Tässä on kyseessä nyt vain poliittinen päätös, jonka teidän hallitus on tehnyt kovin huterin perustein, kovin huterin perustein, se täytyy kyllä sanoa. Vielä ehditte muuttaa tuon päätöksen, ja sille olisi väkevät perusteet.

Kysymykseni kuuluu: onko tämä nyt kiveen hakattu, vai voitteko vielä harkita tämän päätöksen perumista?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on päätetty nyt. Ja nimenomaan tämä varmistaminen, että kaikille löytyy paikka, jatkuu. Me kannamme todella suurta huolta muun muassa siitä, että harrasteilmailijat löytävät sen paikkansa. Tämä ei ole ollut mikään helppo päätös. Jos se olisi ollut helppo päätös, niin se olisi tehty jo aikoja sitten, ja sitä paitsi sitä on yritettykin tehdä. Sitä paitsi pitää muistaa, että Malmin lentokenttä on tappiota tuottava lentokenttä tähänkin asti ollut ja sitä subventoidaan nimenomaan Helsinki-Vantaalta. Nyt meidän pitää todella katsoa asiaa tällaisessa tilanteessa, kun Helsinki tarvitsee myös asuntoja, ja nyt on yhteensovitettu näitä erilaisia tarpeita. Mutta kannan huolta siitä, mihin edustaja Kaikkonenkin viittasi, että kaikki löytävät sitten oikeat paikat.

Olin katsomassa Pirkkalaa. Siellä on muun muassa Patria itselleen varmistamassa jo sitten toimintoja, ja hienosti on hoidettu sekin asia.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Voin vain vahvistaa sen, mitä ministeri Risikko tässä totesi, että tämä ei todellakaan ole hätiköity tai kovin uusi asia, koska olen itsekin yli 25 sitten asiasta vastaavana Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ollut panemassa vireille tätä selvittelyä, ja silloinkin meillä oli jo erittäin monia vaihtoehtoja. Mutta me tiedämme, että kaikki nämä pääkaupunkiseutua koskevat asiat ovat aika hitaasti etenemässä, mutta vihdoinkin olemme saamassa ilmeisesti metropolihallinnon kuntoon.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän voisi alkuun aloittaa niin, että Malmi-keskusteluahan ei käytäisi, jos Helsinki ja Vantaa olisi yhdistetty kaupunkeina. Nimittäin kyllä tosiasia kuitenkin on, että pääkaupunkiseudulla asuntorakentamiseen kelvollista maata on riittävästi mutta toisaalta Helsingillä on tietysti asukkaisiin liittyvä vinoutuma ja Helsinki tarvitsee uusia asukkaita. Näin ollen se tarvitsee myöskin alueita asuntorakentamiseen. Östersundomin alue, 100 000 uutta asukasta Sipoon suunnalla — Helsingillä on varmasti se ihan riittävä määrä. Nimittäin itse tunnustaudun vahvasti Malmin kentän puolustajaksi ja totean ääneen, että Malmin kentän lakkauttamisen myötä on sanottu vaihtoehdoiksi Hyvinkää, Nummela ja Vesivehmaa — aivan täysin korpikenttiä. Ne eivät millään tapaa palvele Malmilla tällä hetkellä toimivia lentäjiä tai alan ammatinharjoittajia.

Todettakoon tähän tappiolliseen toimintaan, että valtaosa suomalaisista lentoasemista on tappiollisia. Malmi yksin ei ole siinä joukossa.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan totta, mitä edustaja Mäkinenkin sanoi, että kyllä meillä on ainoastaan yksi kenttä, joka tuottaa tulosta, ja se on Helsinki-Vantaa, eli kaikki muutkin ovat heikolla hapella tällä hetkellä. (Mauri Pekkarinen: Miksikähän?) Mutta me teemme voitavamme, että me voimme saada myöskin lentoliikennettä pysymään Suomessa, koska me toden totta tarvitsemme sitä, ja on meidän tehtävämme varmistaa se puoli.

Mutta viitaten nyt sitten edustaja Mäkisen kysymykseen: ei tätä päätöstä ole tehty mitenkään niin kuin tuosta noin vain, eli kiitos Tuomiojalle, joka kertoi, että hänkin on ollut sitä jo ennen sotia laittamassa liikkeelle. (Naurua) Joka tapauksessa kyllä me olemme kaikki asiat nyt huomioineet tässä ja me teemme ihan kaikkemme, että kaikille löytyy paikka. Olen samaa mieltä, että eivät ne kaksi kenttää, mitkä mainitsitte, voi ottaa niitä ilmailijoita, että meidän pitää löytää ratkaisuja. Teen kaikkeni.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​