Täysistunnon pöytäkirja 113/2003 vp

PTK 113/2003 vp

113. MAANANTAINA 15. JOULUKUUTA 2003 kello 12

Tarkistamaton versio 1.3

1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2004; Hallituksen esitys vuoden 2004 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 55/2003 vp) täydentämisestä

 

Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2004 talousarvio on ensimmäinen uudistetun kehysmenettelyn mukainen budjetti. Hallitushan antoi valtiontalouden kehykset vuosille 2004—2007 eduskunnalle ensi kerran selontekona. Eduskunta käsitteli talousarviokehykset kevätistuntokauden päätteeksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Tämä hyvä mietintömme ei valitettavasti tuolloin saanut osakseen sitä huomiota, jonka se olisi ansainnut.

Selkeiden talousarviokehysten johdosta mutta paljolti myös valiokunnan oman työskentelyn ansiosta vuoden 2004 talousarvioesityksen käsittely on tällä kertaa edennyt harvinaisen jouhevasti. Pysyimme valiokuntakäsittelyssä täsmälleen alkusyksystä asettamassamme aikataulussa. Osaltaan tätä edesauttoi se, että hallituspuolueet pääsivät jo hyvissä ajoin yhteisymmärrykseen talousarvioesitykseen tehtävistä euromääräisistä muutoksista. Yhteistyöstä haluan tältä paikaltakin kiittää valiokunnan varapuheenjohtajaa, jaostojen puheenjohtajia ja valiokunnan jäseniä niin hallituspuolueista kuin oppositiostakin hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitokset myös valiokunnan osaavalle henkilöstölle sekä valtiovarainministerille ja hänen johtamalleen ministeriölle oikein hyvästä ja rakentavasta toiminnasta syksyn aikana.

Talousarvion loppusumma kasvoi valiokuntakäsittelyssä 39,81 miljoonaa euroa ja päättyi siten runsaaseen 37 064 miljoonaan euroon. Tämä edellyttää runsaan 1 213 miljoonan euron nettolainanottoa, minkä verran budjetti on siten alijäämäinen. Alijäämäisyys lisääntyisi siten vuonna 2004 noin 0,7 prosenttiin ja valtiovarainministeriöltä saamiemme tietojen mukaan vuosina 2005—2007 tästä edelleen 1 prosentin tuntumaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisyhteisön ylijäämä kokonaisuudessaan alenisi vuonna 2004 vakiintuen siten seuraaviksi vuosiksi noin 2 prosentin tasolle bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Tänä vuonna valtiontalouden alijäämäksi muodostunee noin 0,1 prosenttia, eli tänä vuonna ollaan oletettua paremmassa tilanteessa, liki tasapainossa. Hallituksen tavoite, jonka mukaan valtiontalous on vaalikauden lopussa tasapainossa, edellyttää hallitukselta vielä lisätoimia.

Kansainvälisessä taloudessa on lyhyellä aikavälillä ennakoitavissa myönteistä kehitystä, joka ei kuitenkaan millään tavoin hälvennä huolta pidemmän aikavälin kasvunäkymien epävarmuudesta. Oecd ennustaa Yhdysvaltojen talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia. Kuten mietinnössämme todetaan, talouskasvu on nopeutunut myös Aasiassa. Näiden vanavedessä myös euroalueen kasvun odotetaan voimistuvan, minkä arvioidaan heijastuvan jo kuluvan vuoden loppupuolella kasvuun myös Suomessa. Euroalueella ennen muuta Ranskan ja Saksan varsin avoin Vakaus- ja kasvusopimuksen rikkominen luo epävarmuutta. Viimeaikaiset tiedot euron vahvistumiskehityksestä ja dollarin heikkenemisestä muodostavat myös epävarmuustekijän.

Suomen talouskasvun ennakoidaan nopeutuvan ensi vuonna 2,7 prosenttiin. Myös viennin kasvun ennakoidaan nopeutuvan lähitulevaisuudessa. Korkotason pysyessä alhaisena näkymien paraneminen kääntänee myös tuotannolliset investoinnit pieneen kasvuun ensi vuoden aikana.

Euroopan talous- ja rahaliitto ja siihen liittyvä talouspolitiikan koordinaatio saivat huolestuttavan heikennyksen marraskuun lopulla, kun talous- ja valtiovarainministerien muodostama Ecofin-neuvosto jätti noudattamatta komission esityksiä käsitellessään Ranskan ja Saksan alijäämiä. Tästä tapahtumasta on opittavaa. Suomen liittyessä Talous- ja rahaliittoon ja Vakaussopimusta valmisteltaessa tiedettiin, että budjettikuri on lopulta ja viime kädessä jäsenvaltioiden käsissä. Hyvä tapa vahvistaa Vakaussopimusta ja sitoutumista julkistalouden kestävyyteen onkin kehittää jäsenvaltioiden omia budjettimenettelyjä ja vahvistaa kansallisten parlamenttien asemaa. Suomi on Ruotsin ja Hollannin ohella ollut edelläkävijä, joka on hallitusohjelman mukaisesti tiivistänyt budjetin kehysmenettelyjä. Löysällä politiikalla euroalue ei voi pitkän päälle menestyä.

Arvoisa puhemies! Uudessa kehysmenettelyssä myös lisätalousarvioesitykset sisältyvät kehyksiin. Valtiontalouden hoidossa onkin nyt tärkeä kiinnittää huomiota sovitun kehystason ja budjetoitavien määrärahojen väliseen niin sanottuun jakamattomaan varaukseen erityisesti niin sanottujen menosäännön alaisten menojen osalta. Tämän liikkumavaran puitteissa hallitus voi reagoida ennakoimattomiin menopaineisiin ja esittää eduskunnalle välttämättömäksi katsomiaan määrärahalisäyksiä talousarviovuoden aikana.

Toukokuisessa kehyspäätöksessä kullekin kehyskauden vuodelle jäi liikkumatilaa lisätalousarvioesityksiä varten vain 120 miljoonaa euroa. Varsinaisessa talousarvioesityksessä sitä täydentävän esityksen ja valiokunnan mietinnön jälkeen tämä jakamaton varaus on suuruudeltaan 316 miljoonaa euroa vuonna 2004. Tämäkin lienee viidenneksen aiempien vuosien keskimääräistä kehysmäärärahojen lisätalousarviotasoa alhaisempi. Lisäbudjetit ovat päätyneet vuosittain keskimäärin noin 400 miljoonan euron tasolle.

Fiskaalisesti kurinalainen budjettipolitiikka mahdollistaa suunnitelmallisen veropolitiikan. Vuonna 2004 talousarvion on tarkoitus tukea hallituksen asettaman työllisyystavoitteen toteutumista. Kuluvan vuoden verotusta kevennettiin ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä 295 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden budjetin verolinjaus merkitsee tämän lisäksi varsin tuntuvaa kevennystä kokonaisverotukseen. Ansiotuloverotus kevenee arvion mukaan 775 miljoonalla eurolla. Myöskin alkoholiverotuksen kertymän arvioidaan supistuvan 300 miljoonalla eurolla, eli nämä veronkevennykset ovat siis yli miljardi euroa. Lisäksi budjettiin sisältyy muun muassa arvonlisäveron alarajan tekeminen liukuvaksi. Tosin muutoksen fiskaaliset, suhteessa vähäiset vaikutukset realisoituvat vasta vuoden 2005 aikana.

Mietinnössämme todetaan, että etupainotteisesti toteutettavat, ennen muuta työn verotukseen kohdistuvat veronkevennykset vahvistavat kysyntää ja ovat siten suhdannepoliittisesti osuvia. Ansiotuloverotuksen keventäminen ja suuntaaminen pieni- ja keskituloisille palkansaajille lisää työnteon kannattavuutta ja ostovoimaa.

Valtiovarainvaliokunta on tehnyt verolakeihin eräitä tärkeitä muutoksia syksyn aikana. Erityisesti ajoneuvoverolain uudistuksen yhteydessä jouduttiin valmistelun ongelmista johtuen tekemään useitakin muutoksia. Onkin tärkeää, että auto- ja ajoneuvoverolainsäädännön valmisteluun voidaan jatkossa saada lisäresursseja ja uudelleenorganisointia, sillä uudistustyötä joudutaan jatkamaan.

Tässä yhteydessä on tärkeää ehkä todeta, että yritys- ja pääomaverouudistus tulee eduskuntaan kevätistuntokaudella. Eduskunta tarvitsee sen käsittelyyn kaksi kuukautta, joten toivomme, että uudistus tulee tänne riittävän ajoissa.

Arvoisa puhemies! Euromääräisesti merkittävimmät muutokset, 25 miljoonaa euroa perustienpitoon, on valiokuntakäsittelyssä tehty liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan. Valiokunta on mietinnössään todennut ongelmalliseksi sen, että vaalikauden menokehyksissä ei ole riittävästi otettu huomioon liikenneverkon kehittämistarpeita. Merkittävimpien kehittämistarpeiden on todettu olevan perustienpidossa ja perusradanpidossa. Näistä radanpitoon ei valiokuntakäsittelyssä esitetty lisäyksiä. Olemme tältä osin kuitenkin ehdottomassa lausumaa, jossa eduskunta edellyttäisi, että "liikenneväyläpolitiikkaa selvittelevän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa". Joukkoliikenteeseen valiokunta esittää 3 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa merkittävä lisäys, 7 miljoonaa euroa, kohdistetaan lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Eduskunta on vuosina 2000—2003 osoittanut kunnille tähän erillisen määrärahan. Lisäksi kuntien valtionosuuksia on korotettu lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Eduskunta myös myönsi Kansaneläkelaitokselle vuosina 2000—2002 lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutukseen yhteensä 10,43 miljoonan euron erillisrahoituksen. Tämänkertainen määrärahalisäys osoitetaan sairaanhoitopiireille, jotka voivat järjestää toiminnan joko omana toimintana tai ostopalveluina.

Emme ole näin vammaisten vuonna unohtaneet myöskään vammaispalvelujen tarvetta. Tiedostamme, että näiden saatavuuteen liittyy epäkohtia. Tilapäisavun saaminen on monilla paikkakunnilla sidottu omaishoidon tuen saantiin, ja näin moni perhe jää ilman tilapäishoitomahdollisuutta. Perheillä on myös epätietoisuutta palveluista ja niiden hakemisesta, ja yhteydenpito viranomaisiin koetaan usein hankalaksi. Valiokunta kiirehtii erityisesti asiakaslähtöisen palveluohjauksen kehittämistä, samoin toimenpiteitä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän toteuttamiseksi.

Lapsiperheiden asemaan liittyy lausumaehdotuksemme, jossa eduskunta edellyttää, että "hallitus ryhtyy mahdollisimman pian toimenpiteisiin köyhimpien lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ja että erityistä huomiota kiinnitetään toimeentulotukea saavien lapsiperheiden aseman parantamiseen".

Opetusministeriön pääluokassa valiokunta korotti korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea 0,2 eurolla ateriaa kohden, mikä vaatii 2 miljoonan euron lisämäärärahan. Toinen merkittävä määrärahan lisäys, 3 miljoonaa euroa, opetusministeriön pääluokassa osoitettiin yliopistokeskusten toimintaan. Yliopistokeskusten toiminnan vahvistaminen on alueellisesti tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeä tavoite. Toiminta kattaa muun muassa ne maakunnat, jotka on luokiteltu osaamistasoltaan heikomman kehityksen alueiksi.

Opetusministeriön pääluokkaan sisältyy myös erittäin tärkeä lausumaehdotus, jossa eduskunta edellyttäisi, että "hallitus valmistellessaan vuoden 2005 talousarviota nopeuttaa merkittävästi kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä rahoitettavaksi kokonaan yleisillä budjettivaroilla". Kirjastojen valtionosuuksien purkaminen pois veikkausvoittovaroista vapauttaa nämä varat Veikkauksen alkuperäisten edunsaajien eli tieteen, taiteen, nuorison ja liikunnan toimintaedellytysten parantamiseen.

Valiokunnan tekemistä määrärahalisäyksistä otan tässä yhteydessä esille vielä Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin tehdyn 3,4 miljoonan euron lisäyksen, jolla turvataan varusmieskoulutuksen jatkuminen Imatralla ja Ivalossa.

Myös vankeinhoidon toimintamenoihin tehtyä 2 miljoonan euron lisäystä voidaan pitää akuuttiin tarpeeseen nähden merkittävänä.

Momenttien sitoviin perusteluosiin valiokuntakäsittelyssä tehdyistä muutoksista erityisen merkittävänä voidaan pitää ympäristöministeriön pääluokkaan tehtyä muutosta, jossa valiokunta hallituksen kannasta poiketen katsoo, että aravalainoituksen tulisi säilyä vaihtoehtona myös perusparantamisessa. Valiokunta ehdottaa muutosta, joka mahdollistaa pitkäaikaisten perusparannuslainojen myöntämisen myös vuonna 2004. Valiokunta on pitänyt myös korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotettua valtuutta riittämättömänä. Valiokunta ehdottaa, että näitä koskeva myöntämisvaltuus korotetaan 70 miljoonaan euroon, josta energia-avustuksiin suunnataan ilmasto-ohjelman mukaisesti 17 miljoonaa euroa.

Jätän valiokunnassa mietinnössä muutoin tehdyt ehdotukset jaostojen puheenjohtajien kunkin pääluokan kohdalla puheenvuoroissaan esiteltäviksi.

Mainitsen kuitenkin kiinnittäneemme kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa huomiota yrittäjyyden edistämiseen, samoin esimerkiksi kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaan.

Työministeriön pääluokassa olemme todenneet talousarvioesitykseen sisältyvän useita toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan rakenteelliseen työttömyyteen. Pitkäaikaistyöttömyys ja pitkäaikainen toistuvaistyöttömyys ovat työllisyyspolitiikan keskeisiä ongelmia. Valiokunta pitääkin hallinnonrajat ylittävien palvelukeskusten perustamista erittäin tärkeänä. Se katsoo, että niiden avulla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vähentää ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä järjestää asiakaslähtöistä palvelua.

Joissakin pääluokissa, kuten maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa, olemme tehneet myös pieniä mutta tärkeitä sisäisiä tarkennuksia ja muutoksia.

Arvoisa puhemies! Mietintöämme on jo ehditty lukea siten, että valiokunta antaa tukensa yhteisöveron säilyttämiselle arvioitaessa aivan näinä päivinä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. En kiistä tätä tulkintaa. Valiokunta on kuitenkin viisaasti rajoittunut tässä vaiheessa vain toteamaan, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus ja yhteisövero on kiistatta osa kuntien veropohjaa. Kuntien veropohja tulee turvata myös tulevassa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmässä, eikä sitä tule tehtävillä ratkaisuilla kaventaa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että valmistelussa kuullaan kuntia ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä. Tämä on oikeastaan kaikki, mitä me olemme halunneet tästä asiasta tässä yhteydessä sanoa.

Hallituksen tehdessä omat linjaukset suoritettaneen kokonaisarvio, jossa nämä äsken mainitsemani muut näkökohdat sovitetaan yhteen. Yksittäinen veronmaksaja on luonnollisesti kiinnostunut siitä, miten hänen hyvinvointipalvelunsa turvataan ja että veroratkaisut ovat yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisia.

Tämä käsittelyssä oleva vuoden 2004 talousarvio sisältää myös peruspalvelubudjetin. Peruspalveluohjelma ja siihen kiinteästi liittyvä peruspalvelubudjetti luovat aivan uudenlaisen tavan hahmottaa ja käsitellä valtion ja kuntien suhteita ja mahdollisuuksia rahoittaa lakisääteiset peruspalvelut. Valiokunta pitää tärkeänä, että peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä -budjetti saadaan kokonaisuudessaan voimaan vuodesta 2005 lukien.

Arvoisa puhemies! Tähän valiokunnan mietintöön sisältyy neljä vastalausetta. Kokoomuksen, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien valiokuntaryhmät ovat jättäneet perustellut vastalauseensa. Vastalauseissa esitetään lisämäärärahaa esimerkiksi liikenneministeriön pääluokkaan, kuntien indeksitarkistuksiin, perhetukiin ja opiskelijoiden asumislisään. Vastalauseisiin sisältyy myös työllisyys- ja veropolitiikan vaihtoehtoisia linjauksia. Ryhmäpuheenvuoroissa nämä tulevat varmasti tarkemmin esitellyiksi.

Arvoisa puhemies! Toivon, että ensi vuoden talousarvio ja ajankohtainen talouspolitiikka saa aikaan hyödyllisen ja vilkkaan keskustelun tulevaisuuden haasteidemme näkökulmasta.

Jukka Vihriälä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustan, sosiaalidemokraattien ja Rkp:n yhteistyö edustaa uutta punamultaa. Ratkaisut tehdään eleettömästi ja asiallisesti. Tärkeintä on hyvä ja kokoava, eri osapuolia tyydyttävä lopputulos, ei taiteellinen vaikutelma. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat talousarvion nopea valmistuminen ja sen konstailematon eduskuntakäsittely.

Matti Vanhasen hallituksen ensimmäinen vaativa tehtävä on ollut Suomen vieminen ehyenä yli kansainvälisen talouden taantuman. Kysymys ei ole ollut eikä ole kepeästä siirtymisestä vaiheesta toiseen. Talouden taantuman lisäksi on meneillään uuden kansainvälisen taloudellisen työnjaon luominen. Nämä muutokset yhdessä ovat tehneet hallituksen alkutaipaleesta erittäin haastavan.

Ennusteiden mukaan kansainväliset suhdannenäkymät paranevat ensi vuonna. Se heijastuu myös Suomen talouteen myönteisesti. Pidemmällä aikavälillä maailmantalouden kasvuun liittyy riskejä, kuten dollarin heikkeneminen ja Yhdysvaltain kasvun tyrehtyminen, jotka voivat vähentää kasvun edellytyksiä myös Suomessa. Talouskasvu on ollut tänä vuonna yksityisen kulutuksen varassa, mutta jo ensi vuonna yksityisten investointien odotetaan kääntyvän nousuun.

Hallitus on etupainotteisilla veronkevennyksillä vahvistanut kansalaisten luottamusta omaan talouteensa ja onnistunut näin pitämään yllä kulutuskysyntää. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Tämän vuoksi työllisyyskehitys ei ole heikentynyt olennaisesti, vaikka vienti ei olekaan vetänyt.

Tämä on ollut hallitukselta onnistunut lyhyen aikavälin strateginen valinta. Ensi vuonna työllisyyskehityksen arvioidaan olevan hieman tätä vuotta parempaa. Pelkkä talouskasvu ei riitä. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää monia toimenpiteitä erityisesti matalan tuottavuuden työn tarjonnan ja kysynnän lisäämiseksi. (Ed. Zyskowicz: Mitä niitä on tulossa?) Tavoitteen saavuttaminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa ikääntymisen haasteet aiheuttavat julkiselle taloudelle lisää menopaineita ja niistä selviäminen edellyttää vahvaa julkista taloutta.

Taantumaan vastatessaan hallitus on pystynyt vaalimaan yhteisvastuuta ja rakentamaan perustaa merkittäville rakenteellisille uudistuksille. Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen on maan hallituksen vastuulla. Sillä ei ole varaa sortua retoriikkaan ja poliittisten irtopisteiden metsästämiseen.

Matti Vanhasen hallitus on joutunut ja joutuu jatkossakin ottamaan vahvan asianhoitajaroolin. Aika ei ole helppo. Irtisanomiset ovat viesti sekä talouden taantumasta että kansainvälisen talouden rakennemuutoksista. Samalla ne ovat osoitus kansallisen yhteisvastuun ja hyvinvointivaltion tarpeesta kansainvälistymisen aikana.

Arvoisa puhemies! Kunnallisista peruspalveluista ja kuntien taloustilanteesta on puhuttu erittäin paljon. Keskusta puolustaa kansalaisten tasa-arvoa palvelujen saamisessa asuinpaikasta riippumatta. (Ed. Zyskowicz: Miten?) Olemme valmiita kehittämään ennakkoluulottomia ratkaisuja siinä, miten palveluita tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti yli kuntarajojen. Vapaaehtoisia kuntien yhdistymisiä on tuettava, joten valtion osallistuminen kuntaselvitysten kustannuksiin on myönteinen asia budjetissa. (Ed. Vielma: Ei ole rahaa budjetissa!)

Peruspalveluohjelman ja -budjetin laatiminen on edistysaskel valtion ja kuntien välisen suhteen sekä peruspalveluiden rahoituksen järjestämisessä. Nykyisten ja mahdollisten uusien peruspalveluiden ja muiden velvoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja rahoitusta on arvioitava poikkihallinnollisesti yhtenä kokonaisuutena ottaen huomioon kuntien verotulot, valtionosuudet ja maksut.

Palvelutuotannossa tarvitaan uudenlaista yrittäjyyttä. Hallitus on jo raivannut tietä tällaiselle yrittäjyydelle päätöksellään palvelusetelien käyttöön ottamisesta. Ensi vuodelle talousarviossa on noin 10 miljoonaa euroa palvelusetelin käyttöönottoon kotipalveluissa palvelutarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Järjestelmän avulla on tarkoitus lisätä kotipalveluiden saatavuutta ja vanhusväestön mahdollisuuksia selvitä itsenäisesti kotona.

Palvelujen parantamiseksi kuntien valtionosuuksia lisätään 140 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi kuntien verotulomenetysten täysimääräinen kompensaatio lisää valtionosuuksia 359 miljoonalla eurolla ja indeksin tarkistuksen korottava vaikutus on 97 miljoonaa euroa. (Ed. Zyskowicz: Kuitenkin kuntatalous kärsii!)

Valtionosuuksien lisäys on tarkoitettu kohdennettavaksi erityisesti Kansallisen terveysprojektin ja Sosiaalialan kehittämishankkeen eteenpäinviemiseksi. Nämä molemmat hankkeet ovat oleellisia hyvinvointiyhteiskunnan kehittämishankkeita. Erityistä huomiota kiinnitetään perusterveydenhuoltoon, joka on viime vuosina päässyt rapautumaan. Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke tähtää köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Hanke pyrkii erityisesti vanhusten, lasten ja perheiden palveluiden puutteiden korjaamiseen.

Eläkeläisten asemaa parannetaan hyvinvointipalveluita lisäämällä. Hallitusohjelman mukaisesti kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus vaalikauden loppupuolella. Veteraanien kuntoutuskerrat lisääntyvät. Myös sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen osoitetaan lisärahoitusta.

Arvoisa puhemies! Perhepolitiikassa hallituksen vaihdos merkitsi suunnanmuutosta. Pitkän tauon jälkeen korotamme lapsiperheille tärkeitä tulonsiirtoja. Lisäksi haluamme parantaa perhe-elämän ja työn yhteensovittamista niin, että vanhemmat voivat entistä paremmin hoitaa kasvatusvastuunsa. (Ed. Jaakonsaari: Se on erittäin paljon luvattu!) Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan korottamalla lapsilisiä sekä osoittamalla valtionosuutta lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä lisäämällä nuorisotyön määrärahoja. Lasten ja nuorten psykiatrian määrärahojen lisääminen 7 miljoonalla eurolla auttaa poistamaan lisääntyneen pahoinvoinnin oireita.

Lapsiperheiden tulonsiirtoihin ja palveluihin panostetaan edellisten hallitusten kahdeksan vuoden hiljaiselon ja jopa leikkausten jälkeen. Ensimmäisen lapsen lapsilisän korotus 10 eurolla koituu kaikkien perheiden eduksi. (Ed. Uotila: Ei koidu, pienempituloiset eivät saa mitään!) Yksinhuoltajat saavat tämän lisäksi 3 euron suuruisen kuukausikorotuksen lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Myös osittaisen hoitovapaan ehtoja parannetaan ja osittaista hoitorahaa korotetaan. Vaalikauden budjeteissa korotetaan lasten kotihoidon tukea ja sekä vähimmäis-, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa vuodesta 2005 alkaen.

Arvoisa puhemies! Laskusuhdanteessa meidän on keskityttävä tärkeimpänä työllisyyden parantamiseen "Kiina-haasteen" ja väestön ikääntymisen luomien ankarien reunaehtojen vallitessa. On tunnustettava, että halvemman kustannustason maat vievät varsinkin tuotannollisia työpaikkoja tavalla, johon emme pysty vastaamaan. Hallitusohjelma antaa tässä paitsi vaativan tavoitteen myös uudenlaisen keinovalikoiman sen saavuttamiseksi. Yrittäjyys on nyt nostettu sille kuuluvaan asemaan. Yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi hallitus kykeni nopeasti tekemään yritysverouudistuksen, jolla vastataan kansainvälisen kilpailun ja työllisyyden asettamiin haasteisiin. (Ed. Zyskowicz: Se ei edistä yrittäjyyttä!) Samalla hallitus on tehnyt ratkaisut sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi ja arvonlisäveron alarajan huojentamiseksi.

Työllisyystalkoissa onkin kyse koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Emme selviä suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdön tuomasta haasteesta, ellemme saa huomattavasti nykyistä suurempaa osaa työikäisistä töihin. Siinä tarvitaan sekä monipuolisia toimia yrittäjyyden edistämiseksi että aktiivista työvoimapolitiikkaa rakennetyöttömyyden kovan ytimen purkamiseksi. Meidän on parannettava matalan tuottavuuden alojen työllisyyttä ennakkoluulottomilla ratkaisuilla. Työvoimapolitiikan tehoa lisätään työttömien täsmäkoulutuksella. Määrärahat työvoimapolitiikkaan lisääntyvät. Se on tarpeellista hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. (Ed. Gustafsson: Kokoomus on leikkaamassa niitä rahoja, uskomatonta!) — Aivan näin, ed. Gustafsson.

Työvoiman palvelukeskuksilla parannetaan vaikeasti työllistettävien palveluita. Työtön saa tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta eikä häntä juoksuteta luukulta luukulle. Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta lievenee, mikä poistaa kohtuuttomiksi koettuja tilanteita ja lisää kannustavuutta. Vajaakuntoisten työllistymistä parannetaan, kun sosiaalisten yritysten asema vakiintuu.

Arvoisa herra puhemies! Työuraa on pidennettävä kummastakin päästä: nuorten on päästävä nopeammin työelämään ja ikääntyneiden työntekijöiden jaksamista on tuettava. Hallitus nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja parantaa — alleviivaan: parantaa — opintososiaalista asemaa valmisteltujen selvitysten pohjalta. Eduskunnassa tehty opiskelijoiden ateriatuen korottaminen on hyvä avaus heidän asemansa parantamiseksi.

Yhteiskunnassamme on korostettava omatoimisuutta ja kannustavuutta. Yksinkertainen tosiasia on, että mahdollisuus menestykseen pitää dynaamisuutta yllä. Mahdollisuus ansaita paremmin panee yrittämään.

Suomalaisena strategiana korostetaan osaamiseen panostamista ja kannustamista. Hallitus lisää tutkimus- ja kehittämismäärärahoja 100 miljoona euroa. Näin vahvistetaan kansallista osaamisperustaa ja kilpailukykyä. Hallitus selvittää tutkimus- ja kehitysrahojen suuntaamista nykyistä paremmin myös kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden tarpeisiin.

Lisäksi yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen määrärahat kasvavat noin 6 prosentilla. Alueelliset yliopistokeskukset Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella saavat lisärahoitusta yhteensä 3 miljoonaa euroa. Tällä on myönteinen vaikutus maakuntien kehittymiselle.

Arvoisa puhemies! EU-jäsenyyssopimuksen artiklat 141 ja 142 aiheuttavat maanviljelijöille huolta toimeentulosta, jopa elinkeinon pysyvyydestä. Elinvoimainen maaseutu on olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sen vaaliminen on yhteinen kansallinen kysymys. Keskusta pitää välttämättömänä, että Makeran toimintaedellytykset turvataan hallitusohjelman mukaisesti, ja tähän asiaan palataan varmasti huomispäivänä.

Keskustan eduskuntaryhmä odottaa valtiosihteeri Volasen johtamalta hajasijoitusyöryhmältä rakentavia esityksiä maan eri osien kannalta. Talousarviossa on myönteisiä avauksia parempaan aluepolitiikkaan. Näitä ovat maakunnan kehittämisrahan korottaminen 14 miljoonalla eurolla sekä alueellisen kuljetustuen laajentaminen Pohjois-Savoon. Eduskuntakäsittelyssä lisättiin joukkoliikenteen ostopalvelujen määrärahaa 3 miljoonalla eurolla. Kyläkauppojen investointituki otetaan käyttöön ensi vuoden alussa, mikä on tärkeää syrjäseutujen asukkaille ja vapaa-ajan asujille. Näillä on suuri merkitys harvaanasuttujen alueiden palveluiden ylläpitämisessä.

Eduskunnan ja hallituksen tulee huolehtia myös tie- ja rataverkon kunnosta. Toimiva tie- ja rataverkko on yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle välttämätön edellytys. Valtiovarainvaliokunnan tekemä lisäys perustienpidon määrärahoihin on perusteltu. Tie- ja rataverkon rahoituksen kehittämistä tulee jatkaa infratyöryhmän työn yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen Matti Vanhasen hallituksen ensimmäiseen talousarvioesitykseen. Esityksellä vastataan nykyisiin taloudellisiin haasteisiin, mutta samalla rakennetaan perustaa tulevalle uusien työpaikkojen syntymiselle ja yhteisvastuulle vahvistamalla yrittäjyyttä ja kehittämällä hyvinvointipalveluita.

Matti Ahde /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Vuoden 2004 talousarvioesityksen käsittely on sujunut eduskunnassa, niin kuin täällä on jo aikaisemmin todistettu, hyvässä yhteisymmärryksessä hallituspuolueiden kesken. Yhteistyö valtiovarainvaliokunnan ja valtiovarainministeriön välillä on toiminut hyvin — kiitos hyvälle puheenjohtajalle valiokunnassa ja hyvälle ministerille valtiovarainministeriössä. (Ed. Zyskowicz: Ja hyvälle oppositiolle!) Talousarvion valiokuntakäsittely osoitti sen, että eduskunta on sisäistänyt kehysmenettelyn ja sen edellyttämän tiukan menotalouden ja toisaalta istuva hallitus tukee eduskunnan budjettivaltaa.

Hallitus lähti talouspolitiikassa ripeästi liikkeelle viime keväänä. Ansiotulojen verotusta kevennettiin jo tämän vuoden heinäkuussa. Verotusta lievennetään edelleen ensi vuoden alusta kansalaisten ostovoiman lisäämiseksi. (Ed. Zyskowicz: Niin ne vaalilupaukset muuttuvat!) Vuoden 2005 alusta on tarkoitus lieventää yhteisöverotusta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Kaikilla veroratkaisuilla pyritään vauhdittamaan talouskasvua sekä lisäämään näin työllisyyttä ja verotuksen oikeudenmukaisuutta. (Ed. Zyskowicz: Oikein!)

Hallitus on lähtenyt nopeasti liikkeelle ja toteuttanut veronkevennykset etupainotteisesti talouskasvun vauhdittamiseksi. Jatkotoimia joudutaan miettimään viimeistään vuoden 2005 budjettia valmisteltaessa. Uudet veroratkaisut kuitenkin täytyy mitoittaa kaikissa olosuhteissa siten, että otetaan huomioon valtion ja kuntien mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen. (Ed. Uotila: Olisi pitänyt ottaa jo nyt!) Tämä on todettu selkeästi myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.

Hallitus on tekemässä ratkaisua kuntien yhteisöveroasiasta. Kun eduskunta nyt selvästi lausuu mielipiteensä, että yhteisövero kuuluu kunnille, ja kun kuntien yhteinen Kuntaliittokin on tullut samalle kannalle, nämä tahdonilmaisut täytyy myös hallituksen ottaa esitystä tehdessään huomioon. Hallituksen esityksen toivoisi sisältävän sellaisen yhteisöveromallin, joka soveltuu nykyistä paremmin tämän päivän tarpeisiin.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä tämän hallituspohjan ja erityisesti tämän hallituspohjan yksi kaikkein tärkeimmistä tehtävistä kuntatalouden vakauttaminen, onhan kysymys sosialidemokraateissa ja keskustapuolueessa kahdesta suurimmasta suomalaisesta kuntapuolueesta. Tämä kuntatalouden vakauttaminen on tärkeimpiä haasteita, ja tässä haasteessa meillä ei ole varaa epäonnistua.

Eduskuntaryhmämme on erityisen tyytyväinen peruspalveluiden rahoituksen nostamiseen esille jo kehyksissä sekä siitä, että niihin on voitu lisätä määrärahoja heti kehyskauden alkuvaiheessa. Keväällä hyväksyttyjen menokehysten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät asteittain vaalikaudella yhteensä 422 miljoonalla eurolla. Opetusministeriön hallinnonalan rahoitukseen osoitetusta menolisäyksestä kuuluu peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin runsaat 120 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisääminen on erittäin tärkeä, kun tiedämme, millaisten haasteiden edessä palvelujärjestelmämme tulevat olemaan lähivuosina muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Valiokunta on mietinnössään pitänyt tärkeänä, että peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä peruspalvelubudjetti saadaan voimaan vuodesta 2005 alkaen.

Eduskunnan talousarvioesitykseen tekemät muutokset ovat vajaat 50 miljoonaa euroa. Lisäyksestä menee noin puolet perustienpidon määrärahoihin. Erityisen tyytyväisiä olemme opiskelijoiden ateriatuen nostoon ja lasten psykiatrisen hoidon lisäämiseen.

Perustienpidon sekä radanpidon määrärahat osoittautuivat varsin ongelmallisiksi, koska menokehyksiin ei ole varattu riittävästi määrärahoja liikenneverkon kehittämiseen. Nykyinen järjestely, jossa määrärahoja lisätään vuoden mittaan lisäbudjeteilla, ei ole kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto, vaan se johtaa kustannusten nousuun. Laadukkaat ja hyvin toimivat, sekä alueellisesti että sosiaalisesti tasavertaiset liikenneväylät ovat nykyaikaisen yhteiskunnan perusedellytys. Niiden rahoitus on hoidettava kaikissa olosuhteissa.

Perusradanpidon määrärahatarpeiden arviointi sidottiin liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn tuloksiin. Ministerityöryhmän työ valmistunee tammikuussa. Valtiovarainvaliokunta esittää, että hallitus tekee tarvittavat muutokset perusradanpidon rahoihin ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan päättämät menolisäykset ovat koko budjettiin suhteutettuina pieniä, mutta saajilleen ne ovat varmasti tervetulleita ja eräille saajille todella suuria. Tehdyt muutokset vastaavat hyvin sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän viime keväänä tekemiä linjauksia.

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuesta käytiin perusteellinen keskustelu. Nyt saavutettu ratkaisu on mielestämme hyvä. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea korotetaan 20 sentillä aterialta. Opiskelijoiden opintososiaalinen asema ja tutkintojen tavoiteaika ovat parhaillaan hallituksen valmistelussa. Viime viikolla julkistetut selvitykset antavat hyvän pohjan konkreettisten esitysten tekemiseen. Sosialidemokraatit paneutuvat huolella opintotukien ja opiskeluaikojen uudistamiseen. Selkeiden esitysten aika on ensi vuonna.

Eduskunta halusi lisää rahaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden seurojen- ja työväentalojen peruskorjausten avustamiseen ja opintokeskusten lisärahoitukseen sekä rauhantyön edistämiseen. Nämä euromäärät ovat pieniä, mutta, korostan, vastaanottajilleen tuiki tarpeellisia ja suuria lisäyksiä.

Valtiovarainvaliokunnan yksimielisellä lausumalla halutaan selvästi nopeuttaa kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien siirtämistä rahoitettaviksi kokonaan yleisillä budjettivaroilla, jotta tehdään tilaa erityisesti suomalaisen kulttuurin ja liikunnan rahoitukselle, unohtamatta nuorisotyön ja tieteen rahoitustarpeita. Valtiovarainvaliokunta esittää myös selvitettäväksi vammaisten erityiskansanopistojen rahoitusjärjestelmän.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on hallitusohjelmaan kirjattu väestön terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä yksilön elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen. Lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta hallituksen on tarkoitus laatia kokonaisselvitys, jossa huomioidaan sosiaalietuuksien, tulojen, palveluiden, maksujen, verojen ja perhevapaiden yhteisvaikutus. Tämän selvityksen pikainen tekeminen on erittäin tärkeää muun muassa köyhimpien lapsiperheiden taloudellisen aseman kohentamiseksi. Tärkeää on muistaa, että lapsiperheiden asemaa parannetaan jo ensi vuoden budjetilla. Lapsilisät nousevat ja pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito kohentuu.

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon osalta valiokunta linjaa selkeästi, että hoidon järjestämisen päävastuu kuuluu julkiselle terveydenhuollolle eli kunnille. Kela hoitaa täydentävän kuntoutuksen. Hoidon varmistamiseksi erikoissairaanhoitopiireille myönnettiin 7 miljoonan euron lisämääräraha.

Vanhusten ja vammaisten aseman kohentaminen nousi talousarvion valiokuntakäsittelyssä monesti ja monella tavalla esille. Vanhusten selviytymistä kotona tulee parantaa riittävin koti- ja tukipalveluin. Vanhustenhuollon virkoja tulee lisätä, ja omaishoitajien asema kaipaa myös parannusta. Vammaispalveluiden saatavuudessa ilmeneviä eroja eri kuntien välillä tulisi nopeasti kaventaa.

Istuvat hallitukset ja työministeriö ovat joutuneet painimaan erittäin vaikean työttömyysongelman kanssa 90-luvun puolivälistä lähtien. Meneillään olevan vaalikauden työllisyystavoite, 100 000 uutta työpaikkaa, on vaativa, kova tavoite. Vaalikautta on nyt kulunut puoli vuotta, ja toistaiseksi työpaikkojen määrä on valitettavasti mieluummin vähentynyt kuin lisääntynyt. Työttömyyden vaikeimpaan osaan eli rakennetyöttömyyden kimppuun käydään monin eri keinoin. Palvelurakenteita kehitetään palvelukeskusten perustamisen myötä. Jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle laaditaan yksilöllinen aktivointiohjelma. (Ed. Kallis: Niitä on jo kymmenen vuotta laadittu!)

Verotuksen puolella arvonlisäveron alaraja muutetaan liukuvaksi, jotta palvelualoilla syntyisi uusia yrityksiä ja olemassa olevat yritykset lisäisivät työvoimaa. Myöskin laki sosiaalisista yrityksistä astuu voimaan vuoden alusta.

Asumiskysymysten käsittelyn yhteydessä nousi esiin muutamia sellaisia näkökohtia, jotka pitäisi ottaa esille asuntopoliittista ohjelmaa laadittaessa. Korjaus- ja energia-avustusten merkitys muun muassa asuntokannan kunnon säilyttämisessä ja kohentamisessa on merkittävä. Perusparantamiseen osoitettavien aravalainojen lainaehtoja on uudistettava siten, että ne ovat kilpailukykyisempiä vastaaviin markkinaehtoisiin lainoihin nähden.

Tavoite asunnottomuuden vähentämiseksi on yhteinen. Vuonna 2002 käynnistettiin erillisohjelma asunnottomuuden vähentämiseksi. Toimet ovat jonkin verran vähentäneet asunnottomuutta, mutta yhteistyötä erityisesti Pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupunkikeskuksissa täytyy tehostaa.

Vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin esitetään 2 miljoonan euron lisäystä. Vankien määrän kasvu aiheuttaa painetta vankeinhoidon määrärahojen kasvattamiseen. Vankeinhoitomenojen sisällä on myös menoeriä, jotka kasvavat hallitsemattomasti, esimerkiksi vankien lisääntyneestä sairastavuudesta johtuvat terveydenhoitomenot. Valiokunnassa on ollut esillä rikosten sovittamismenettelyn kehittäminen, jotta vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Se on myös inhimilliseltä kannalta varsin suotava vaihtoehto. Pidemmällä aikavälillä sovittelumenettelyyn kannattaa panostaa, ja se täytyy kohdentaa erityisesti nuoriin ihmisiin.

Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutuksen jatkamista Imatralla ja Ivalossa voidaan perustella paitsi rajaturvallisuuden ylläpidolla myös alueellisilla ja työllisyyssyillä. Kokonaisvaltaisempien ja pysyvämpien ratkaisujen etsimiseen varusmieskoulutuksessa voitaneen keskittyä keväällä annettavan puolustuspoliittisen selonteon käsittelyvaiheessa.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa on selvästi mainittu, että kehitysyhteistyömäärärahoja kasvatetaan. Tavoitteena on nostaa niiden osuus bruttokansantuotteesta 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tähän suuntaan edetään myös ensi vuoden budjetin määrärahoilla. Köyhyyden vähentämiseen ja tasa-arvoon sekä koulutukseen keskittyvä kehitysyhteistyö on niin tärkeää, ettei sen soisi jäävän muiden, lähinnä kotimaisten ongelmien varjoon.

Arvoisa puhemies! Nyt hyväksyttävänä oleva valtion talousarvioesitys on istuvan hallituksen ja nykyisen eduskunnan ensimmäinen. (Ed. Kallis: Ja viimeinen!) Hallituksen ja eduskunnan yhteistyö on sujunut hyvin, mikä lupaa hyvää ja pitkää jatkoa tälle hallitusyhteistyölle. Paineet menojen lisäämiseen eduskunnassa olivat aikaisempia vuosia pienemmät, koska tämän vaalikauden menokehyksiin sisältyy jo yli miljardin euron menolisäykset. Menolisäykset on jaksotettu vaalikauden eri vuosille jo hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä. Eduskunnan nyt päättämillä menolisäyksillä pysytään hyvin kesäkuussa hyväksytyissä menokehyksissä, kun kehykseen jää yli 300 miljoonaa euroa. Tämä on erityisen hyvä lähtökohta tulevalle vuodelle.

Jari Koskinen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus asetti hallitusohjelmassa itselleen kovan tavoitteen. Tavoitteena on synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Tavoite on kannatettava ja nauttii laajaa tukea.

Välimatka hallituksen työllisyystavoitteeseen on hallitusvastuun alkumetreillä ainoastaan kasvanut, ei kaventunut. Tilastokeskuksen uusimpien työllisyyslukujen mukaan työllisiä oli lokakuussa 35 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 8 000 vähemmän kuin nykyisen hallituspohjan aloittaessa maaliskuussa 2003. Alun perin hallituksen tavoitteena oli luoda neljän vuoden aikana 100 000 työpaikkaa. Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa tavoitteena on luoda kolmen vuoden aikana yli 100 000 työpaikkaa.

Onnetonta on, että hallitukselta itseltään näytti loppuvan usko työllisyystavoitteen toteuttamiseen jo alkumetreillä. (Ed. Ala-Nissilä: Miten niin?) Viime aikoina useat asiantuntijat ovat yhä uudelleen toistaneet, ettei tavoitteeseen päästä hallitusohjelmaan kirjatuilla välineillä. Tästä huolimatta hallitus ei ole tähän mennessä esittänyt niitä hallitusohjelmaa täydentäviä toimenpiteitä, joita tässä tilanteessa tarvittaisiin.

Hallitukselta näyttääkin puuttuvan rohkeutta lähteä toteuttamaan sellaisia muutoksia, joilla työmarkkinoita saataisiin muutettua toimivammiksi ja puututtua rakennetyöttömyyden syihin. Paljon puhutut rakenteelliset uudistukset liittyvät esimerkiksi kannustinloukkujen purkamiseen ja verokiilan kaventamiseen sekä työnantajamaksujen että ansiotuloverotuksen osalta.

Kokoomuksen budjettivastalauseessa korostetaan sellaisten toimenpiteiden käynnistämistä, joiden avulla hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen tehtäisiin mahdolliseksi. Jos me oppositiopuolueena pidämme hallituksen tavoitteen toteutumista äärimmäisen tärkeänä, luulisi hallituspuolueidenkin asettavan sen etusijalle toiminnassaan. Hallitus ei voi vain toimettomana katsoa sivusta työllisyystilanteen heikkenemistä. Sen on aktiivisesti luotava edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle.

Hallituksen päätöstä ansiotuloverotuksen keventämisestä tänä ja ensi vuonna olemme kehuneet ennenkin. Ansiotuloverotuksen keventäminen jatkaa edellisten hallitusten onnistuneen talouspolitiikan linjaa. Hallitus on jo kuitenkin tässä vaiheessa kuluttanut lähes koko hallitusohjelmassa varatun veronkevennysvaran. Ansiotulojen veronkevennyksiä ei silti voida jättää tähän. On aivan selvä, että työn verotuksen tasoa on laskettava. Tämä on perusteltua kaikilla tulotasoilla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen on tehtävä päätökset ansiotuloveronkevennysten jatkosta ensi kevään kehysriihen yhteydessä. Korostimme pitkin syksyä, kuinka tärkeää yritysten on tietää verokohtelunsa tulevaisuus. Aivan sama pätee myös palkansaajiin. Heidän uskoaan oman ostovoimansa kehitykseen on tuettava. Ansiotulojen verotusta keventämällä voidaan samanaikaisesti tukea virkistyvää talouskehitystä ja kannustaa sekä vastaanottamaan että tarjoamaan työtä. Näitä molempia vaikutuksia tarvitaan, jotta talouskasvuun saadaan vauhtia pitkän hiljaisen kauden jälkeen.

Työllisyyspolitiikan osalta ainoa näkyvä ero viime vaalikauden politiikkavalintoihin on tähän mennessä ollut aktiivisen työvoimapolitiikan volyymin kasvattaminen entisestään. Lyhyen hallituskauden aikana näitä määrärahoja lisätään jo toista kertaa. Aktiivitoimien tehoa koskevista tutkimuksista tiedämme, valitettavasti, ettei näillä toimenpiteillä ole kyetty luomaan uusia, todellisia työpaikkoja. Pahimmassa tapauksessa aktiivitoimet ovat jopa haitaksi työllistymiselle avoimille työmarkkinoille.

Ministeri Filatov on perustellut aktiivisen työvoimapolitiikan tehottomuutta sillä, että työvoimapolitiikalla on tarkoitus kohentaa ammattitaitoa ja työnhakuvalmiuksia ja vain osittain luoda työpaikkoja. En tässä mitenkään kiistä sitä, etteivätkö työttömän työkyvyn ylläpitäminen ja kokonaan työelämän rattaista putoamisen estäminen olisi tärkeitä. Ne ovat hyvin tärkeitä sekä ihmisten itsensä että koko yhteiskunnan kannalta. Kysyn ainoastaan, onko painotus tässä suhteessa oikea. Eikö ensisijaisesti pitäisi panostaa todellisten, uusien työpaikkojen luomiseen?

Kokoomus on alkuvaalikaudella pyrkinyt kiinnittämään hallituksen huomion heikenneeseen työllisyyskehitykseen monin keinoin. Viimeisin konkreettinen esityksemme olivat kokoomuksen eduskuntaryhmän jättämät lakialoitteet työllisyyden edistämiseksi. Esitimme kotitalousvähennyksen parantamista ja työnantajien sivukulujen alentamista porrastetusti palkkatason mukaan. Hallituspuolueet äänestivät nämä aloitteet kumoon muutama viikko sitten.

Kotitalousvähennyksen käytön kehitys on erinomainen esimerkki siitä, miten pienillä kannustimilla on rohkaistu perustamaan lukuisia uusia palvelualan yrityksiä. Samalla työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Nostamalla vähennyksen enimmäismäärää olisi sitä positiivista kehitystä voitu entisestäänkin jatkaa.

Niin sanottujen matalapalkka-alojen työllisyyden tukemisesta hallitus sopi jo hallitusohjelmassa. Kokeilu joutui kuitenkin heti vastatuuleen. Budjettiriihen työllisyyspäätöksessä ainoa merkittävä uusi päätös oli aloittamisen lykkääminen vuoteen 2005. Me jo kuitenkin osoitimme omalla lakialoitteellamme, ettei tukimallin rakentaminen ole niin vaikeaa kuin tähän mennessä on annettu ymmärtää. Sittemmin pääministeri Vanhanen ja työministeri Filatov ovat antaneet asiasta aika lailla ristiriitaisia lausuntoja. Pääministeri on korostanut tällaisia ennakkoluulottomia toimia työmarkkinoiden toiminnan lisäämiseksi. Tässä pyrkimyksessä annamme täyden tukemme pääministerille. Pelkona on, että hallituksen sisäiset erimielisyydet viivyttävät toimenpidettä vuoden 2005 yli, ellei asiassa olla riittävän tiukkana.

Matalan tuottavuuden töiden lisääminen ja toisaalta panostus korkeaan osaamiseen eivät sulje toisiaan pois. Molempia tarvitaan asetetun työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Korkeatasoisen osaamisen jäämiseen Suomeen vaikuttaa oleellisesti kyseisen työn verotus. Samoin avainasemassa ovat yritykset ja niiden halu pitää esimerkiksi tutkimus- ja kehitysyksikkönsä Suomessa. Näilläkin osa-alueilla jäämme odottamaan hallitukselta tekoja.

Hallitus pääsi sopimukseen vuoden 2005 alusta voimaan tulevasta verouudistuksesta. Kokoomus on tyytyväinen siihen, että sekä yritys- että pääomatulon verokantaa päätettiin keventää. Tämä on oikea ratkaisu. Verouudistus sisältää kuitenkin sellaisia elementtejä, joita hallituksen on oltava valmis korjaamaan uudistuksen valmistelun edetessä.

Verouudistuksen häviäjiin kuuluvat pienituloiset, vähän nettovarallisuutta omaavat kotimaiset yritykset. Näissä yrityksissä eletään niin sanotusti kädestä suuhun. Tuolloin yrittäjä pohtii hyvin tarkkaan, kuinka paljon yrityksistä nostetaan elämiseen ja kuinka paljon jätetään yrityksen toiminnan kehittämiseen. Yrittämiseen liittyvät riskit ovat aina osa arkipäivää. Näitä yrityksiä on Suomessa paljon. Ne ovat sellaisia mikroyrityksiä, joiden toimintaa esimerkiksi palvelualoilla pitäisi kaikin toimin kannustaa. Hallitus on nyt tekemässä juuri päinvastoin.

Toinen häviäjäryhmä ovat suuret, menestyneet kotimaiset yritykset, joiden on mahdollista jakaa suuria osinkoja tai jotka harkitsevat osana kasvustrategiaansa pörssiin listautumista. Jos mikroyritysten osalta verouudistus rankaisee yrittämistä, niin näiden yritysten osalta rangaistaan menestymistä. Valitettavasti juuri näiden yritysten on mahdollista kriittisesti pohtia eri toimintojensa sijoituspaikkoja ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen maantieteellistä sijoittumista.

Häviäjiin lukeutuvat myös eläkesäästäjät. Tulevaisuuttaan suunnittelevia, vastuullisia suomalaisia rangaistaan vuosittain 100 miljoonan euron lisäverolla. Jo nyt tehdyistä tutkimuksista nähdään, että into ottaa vapaaehtoisia eläkevakuutuksia on laskenut. Hallitus perustelee päätöstä sillä, että lisäeläketurvan verotus on eläkkeelle jäämisen jälkeen kevyempää. Tässä vaiheessa hallitus ei kuitenkaan voi varmuudella luvata, miten ja kuinka paljon näitä eläkkeitä verotetaan 20 tai 30 vuoden päästä.

Viime päivinä jopa hallituksen päätöksen perustuslainmukaisuus on kyseenalaistettu. Merkittävä valtiosääntöjuristi totesi julkisuudessakin, että hallituksen päätös puuttua voimassa oleviin eläkevakuutussopimuksiin on perustuslain vastainen. (Ed. Backman: Täyttä huuhaata!) Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että hallitus luopuisi kokonaan kaavailemastaan eläkesäästäjän verotuksen kiristämisestä.

Arvoisa puhemies! Hallitus kaavailee yhteisöveron tuoton siirtoa kokonaan valtiolle. Kokoomus korostaa verotusoikeuden kuuluvan kunnalliseen itsehallintoon. Yhteisövero on osa kuntien veropohjaa. Tämä veropohja on turvattava kunnille myös tulevaisuudessa. Yhteisöveron poiston sijaan kuntien yhteisövero-osuus pitää asteittain palauttaa edellistä leikkausta edeltäneelle tasolle. Valiokunta korostaa mietinnössään, että kuntia on kuultava, kun yhteisöveron kohtalosta päätetään. Toivomme, että hallituksella olisi jatkossa aitoa halua kuunnella kuntien ja Kuntaliiton näkemystä, jonka mukaan yhteisövero on säilytettävä kuntien oikeutena. (Ed. Ala-Nissilä: Eikö kokoomuksella ole omaa mielipidettä?)

Heikko talouskehitys kunnissa on jo niin vakava, että monet kuntalaisten kannalta keskeiset palvelut ovat vaarassa heiketä. Kuntien alijäämäiset budjetit rikkovat tosiasiassa kuntalakia. Tämä ei ole hyväksyttävää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hyvin huolestuttavana hallituksen linjausta, jossa kuntien talouden arvioidaan olevan negatiivinen koko vaalikauden ajan. Esimerkiksi opetussektorilla kustannustason nousu vie kunnilta enemmän rahaa kuin valtionosuudet antavat. Tämä vaikeuttaa merkittävästi kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukasta perusopetusta.

Hiljattain Suomen Kuvalehdessä julkaistiin tutkimus, jossa kävi ilmi, että lähes puolet, noin 40 prosenttia, kaikista opettajista vaihtaisi alaa, jos se olisi mahdollista. Syynä on paitsi heikko palkkaus myös raskaat työolosuhteet. Opettajien arkipäivää ovat nykyään ylisuuret luokat, joissa oppilaat ovat kauniisti sanottuna yhä vaativampia, minkä lisäksi yleisopetuksen ryhmiin on integroitu lisäksi erityistä huomiota tarvitsevia lapsia. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää 60 miljoonan euron lisäystä perusopetukseen. Näin luotaisiin kunnille paremmat mahdollisuudet pienentää perusopetuksen opetusryhmiä sekä turvata tukiopetus ja opintojenohjaus. (Ed. Ala-Nissilä: Mistä rahat, ed. Koskinen?) Myös erityisoppilaat saisivat tarvitsemaansa erityistä tukea. (Ed. Kekkonen: Mistä rahat, ed. Koskinen?)

Arvoisa puhemies! Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että jokainen saa tarvitsemansa peruspalvelut. Tämän vuoksi edellinen hallitus päätti Kansallisen terveysprojektin käynnistämisestä. Osana tätä projektia aloitettiin valmistelu hoitotakuun säätämiseksi lailla. Tarkoitus oli, että lakiin kirjattaisiin viranomaisille velvollisuus tarjota tarvittavat terveyspalvelut määräajassa.

Uusi hallitus on jatkanut hoitotakuun valmistelua samalta pohjalta kuin edeltäjänsä. Tästä on syytä antaa kiitokset. Ensi vuoden budjetissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on korotettu Kansallisen terveysprojektin edellyttämällä tavalla, aivan kuten edellinen hallitus päätti. Hallitus on kuitenkin vaarantamassa hoitotakuun toteutumisen, sillä budjettiesitys on muutoin kuntataloutta heikentävä. Tässä tilanteessa kuntien todelliset mahdollisuudet parantaa terveyspalveluita ovat rajalliset.

Useista sairaanhoitopiireistä on ilmoitettu, ettei niillä ole minkäänlaisia edellytyksiä taata hoitotakuun mukaisia palveluja hallituksen kaavailujen mukaisesti vuonna 2005. Tämä kertoo hallituksen nurjasta suhtautumisesta kuntiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on huolissaan suomalaisille tärkeän hoitotakuun toteutumisesta. Olemme myös huolissamme lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon riittävyydestä eduskunnan määrärahalisäyksen jälkeenkin.

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa suurimmat puutteet löytyvät vanhustenhuollon laadusta. Vanhustenhuollossa ensiarvoisen tärkeää on parantaa avohoidon palveluja sekä lisätä kotona asumista tukevien palveluiden määrää. Tällä tavoin voidaan laitoshoidon tarvetta myöhentää. Lisäksi on sekä taloudelliselta että inhimilliseltä kannalta perusteltua kohentaa omaishoitajien asemaa. Tämän vuoksi kokoomus esittää korotuksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Esitetyt lisämäärärahat kohdennettaisiin ensi vuonna sekä omaishoitajien aseman parantamiseen että kotipalvelujen lisäämiseen.

Arvoisa puhemies! Edellä mainittujen muutostarpeiden lisäksi vastalauseemme sisältää erillisiä yksittäisiä välttämättömäksi katsomiamme korjausesityksiä valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Nostan tässä esiin vielä muutaman:

Hallituksen talousarvioesitys ei sisällä tasokorotusta poliisin toimintamenoihin. Osoitetut voimavarat ovat alimitoitettuja yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen nähden. Varsinkin huumerikollisuus ja yhä huolestuttavammaksi käyvä järjestäytynyt rikollisuus edellyttävät lisävoimavaroja. Samanaikaisesti poliisien määrä uhkaa kääntyä laskuun. Kansalaisten huoli omasta turvallisuudestaan on perusteltu. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että poliisin toimintaedellytykset on turvattava asianmukaisella tavalla.

Viime vuonna eduskunta hyväksyi yksimielisesti ponnen, jossa edellytettiin lapsilisien sitomista indeksiin. Hallitus ei tästä huolimatta ole tuonut tätä esitystä eduskunnalle, vaikka vaalien alla useat nykyisten hallituspuolueiden edustajista äänestäjilleen näin lupasivat. (Ed. Zyskowicz: Jopa ministerit!) Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää vastalauseessaan, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin lapsilisien tason sitomiseksi elinkustannusindeksiin. Mikäli näin ei tehdä, lapsilisien todellinen taso heikkenee joka vuosi.

Itsenäisyyspäivänä me kaikki muistimme sotiemme veteraaneja. Joukossamme elävät veteraanit vanhenevat, ja heidän joukkonsa harvenee. Veteraanien omatoimisen selviytymisen tukeminen on entistä tärkeämpää. Kokoomus lähtee budjettivastalauseessaan siitä, että jokaisella sotiemme veteraanilla on oltava mahdollisuus vuosittaiseen kuntoutukseen.

Kokoomuksen muutosehdotukset on vastuullisesti rakennettu myös siltä osin, että vastalauseemme on kokonaisuudessaan tasapainossa. Tasapainottamisen koemme hyvin tärkeäksi tässä tilanteessa, jossa hallituksen budjettiesitys tarkoittaa lisävelanottoa noin 1,3 miljardilla eurolla.

Ed. Seppo Särkiniemi merkitään läsnä olevaksi.

Mikko Kuoppa /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Viime viikkoina monet ovat puhuneet Suomen liittymisestä Natoon. Onpa väitetty suhteen olevan niin pitkällä, että se olisi vain muodollista sinettiä vailla.

Natossa me tulisimme vedetyksi mukaan sellaisiin aseellisiin selkkauksiin, joissa meillä ei ole osaa eikä arpaa. Turvallisuutta se ei meille toisi. Yhtä vähän hyötyä on EU:n militarisoinnista. Meidän tavoitteemme on sosiaalinen Eurooppa. Mielestämme Suomella ei ole turvallisuusvajetta.

Me näemme, että paremman maailman luomiseksi on viimeinkin käytävä käsiksi perusongelmiin, joita ovat maailmanlaajuinen valtaisa köyhyys ja monien kansojen syrjäyttäminen todellisesta vaikuttamisesta omaan kohtaloonsa. Näemme, että köyhyyden poistamisessa planeetaltamme Suomen tulee jatkossakin olla etujoukossa. Suomen tulee pidättäytyä myös asemäärärahojen suurista lisäyksistä ja lisätä kehitysapuaan asteittain YK:ssa sovittuun 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Turvaa ei ole niillä tuhansilla, joita irtisanotaan — ei työsuhteen turvaa eikä riittävää toimeentulon turvaa työttömyysaikana. Kun hallitus hylkii palveluita ja kieltäytyy parantamasta pienimpiä päivärahoja voidakseen toteuttaa ylisuuret veronalennukset, niin se todellisuus han lisää turvattomuutta. (Ed. Ala-Nissilä: Miten niin ylisuuret?) — Rikkaille annoitte, ed. Ala-Nissilä.

Päivähoidon ja koulutuksen taso laskee. Kohta ei vanhus saa kotiapua selviytyäkseen kotonaan. Kuntien mahdollisuudet auttaa ongelmaperheitä heikkenevät, ja lapset jäävät vaille sitä huolenpitoa, jota sivistysmaassa on voitava edellyttää. On panostettava siihen, että nuoret, joilla on vaikeuksia peruskoulussa, saisivat sen kuitenkin päätökseen, hankkisivat ammatillisen valmiuden ja pääsisivät työelämään kiinni.

Pienimpiä eläkkeitä ja tavallista työeläkettä saavat eivät hallituksen linjasta hyödy. Me vasemmistoliitossa esitämme kansaneläkkeeseen 18 euron tasokorotusta, joka hyödyttäisi eläketulovähennyksen kautta myös tavallisia työeläkkeensaajia. (Ed. Zyskowicz: Paljon pienempi kuin Hyssälän korotus!)

Työttömyysturvan niukkaa tasoa eivät hallituspuolueet tahdo parantaa. Vasemmistoliitto sen sijaan esittää työttömyysturvan parantamista ja haluamme, että lapsilisän korotuksista hyötyvät nekin perheet, jotka joutuvat elämään toimeentulotuen varassa.

Opiskelijoiden tilanne ei parane siitä, sillä ateriatuen nousu kattaa vain tapahtuneen ateriakustannusten nousun. Me sen sijaan esitämme opintotuen tasokorotusta, vuokrakaton nostoa ja asumistuen tekemistä ympärivuotiseksi.

Ja tähän tylyyn linjaan on syynä Vanhasen—Kalliomäen hallituksen politiikka. Suuret veronalennukset ovat tärkeämpiä kuin kansalaisten arjessa tärkeät peruspalvelut. Kun kunnilla ei ole rahaa, kärsivät palvelut. Tähän hallituksen linjaan yhtyy myös oppositiopuolueista kokoomus.

Suurin suomalainen turvattomuus liittyy työelämään. Työttömyyden jatkuminen ja irtisanomiset huolettavat ihmisiä. Ammattiliittojen viime perjantainen toimintapäivä irtisanomisia, supistuksia ja lomautuksia vastaan on siitä yksi merkki. Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työllisiä oli tammikuussa 7 000 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Teollisuudessa työpaikkojen menetys on samaan aikaan peräti 23 000. Työttömyysluvut polkevat paikallaan. Lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli työministeriön tilastossa suunnilleen yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin.

Hallituksen esittämät tavoitteet työllisten määrän lisäämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta ovat etääntyneet kauemmaksi siitä, mitä ne keväällä hallitusohjelmaa esiteltäessä olivat. Valitettavasti valiokunnasta palautunut talousarvioesitys ei lupaa mitään kouriintuntuvaa apua työllisyyteen, vaikka siihen olisi voitu paneutua vakavammin syksyn kuluessa. Valtiovarainvaliokunta ei ole lisännyt työllisyysmäärärahoja, jotka pysyvät viime vuosien tasolla. Ne muut pienet lisäykset ja korjaukset, joita valiokunta on tehnyt esimerkiksi liikennemäärärahoihin, eivät kovin paljoa vaikuta työllisyyteen. Myös valiokunnan mietinnössä myönnetään, että hallituksen työllisyystavoite tulee vaikeammaksi saavuttaa.

Hallitus näyttää luottavan siihen, että esitetyt tuloverohelpotukset piristävät suhdanteita ja lisäävät kysyntää siten, että lopulta työttömyyskin saadaan kuriin. Tuloverohelpotuksia on ryhdytty perustelemaan myös suhdannepoliittisella elvytyksellä. Samankaltaisia verohelpotuspaketteja on kuitenkin tehty useana vuonna, eivätkä ne ole ratkaisevasti muuttaneet suhdannekehitystä tai työllisyyttä. Näyttää siltä, että suhdannepolitiikka on nyt vain kaunista retoriikkaa hallituksen budjettikirjassa. Valtion menot pidetään tiukoissa raameissa, vaikka suhdannetilanne puoltaisi monien menojen lisäämistä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on arvostellut ensi vuodelle esitettyä veroratkaisua kahdesta syystä. Ensinnäkin sen vuoksi, että merkittävä osa helpotuksista suunnataan epäsosiaalisesti kaikkein suurituloisimmille. Valtaosa eläkeläisistä jää kokonaan verohelpotuksia paitsi, eivätkä niistä hyödy työttömyysturvan varassakaan elävät. Toiseksi olemme huolestuneet siitä, että toistuvat verohelpotukset murentavat peruspalvelujen, sairaanhoidon ja sosiaaliturvan rahoituspohjaa. Nyt kun myös alkoholiverotusta kevennetään tuntuvasti ja kun hallitus on lisäksi kaavaillut merkittävää kevennystä yhtiö- ja pääomaverotukseen, tämä huoli on entistäkin aiheellisempi.

Monet keskustelut ja kyselyt osoittavat, että kansalaiset pitävät kunnallisten peruspalvelujen säilyttämistä ja kehittämistä hyvin keskeisenä tavoitteena ja asettavat sen verohelpotusten edelle. Nämä palvelut ovat kattavan sosiaaliturvan ohella hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari. Verohelpotukset, säästöt ja liian tiukka budjettipolitiikka ovat jo rapauttaneet ja uhkaavat edelleen murentaa palvelujen ja sosiaaliturvan perustaa. Jos tällä tiellä edetään, kuljemme kohti monien palvelujen — ja osin sosiaaliturvankin — yksityistämistä, jossa lompakko ratkaisee palvelujen ja avun saannin.

Keskustelu yksityisistä eläkevakuutuksista ja niiden veroeduista on yksi oire. Hyvätuloisilla on kyllä varaa sosiaaliturvan kustantamiseen, mutta oikeistolaisissa kannanotoissa etusijalle pannaan yksityiset edut solidaarisuuden asemesta. On outoa, jos yksityistä hyvätuloisten sosiaaliturvaa tai säästämistä tuetaan verohelpotuksilla samaan aikaan, kun lakisääteinen eläketurva on pantu tiukkoihin puitteisiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimat muutokset eivät korjaa talousarvion keskeisiä puutteita: peruspalvelujen heikentämistä, tuloerojen kasvattamista ja alueellisten erojen kärjistymistä. Hallituspuolueiden ryhmät eivät halua auttaa kuntia talousahdingossa. Siksi kansalaisten peruspalvelut heikkenevät. Ylimääräisistä veronalennuksista hallituspuolueiden ryhmät pitävät kiinni samalla, kun ne lyövät laimin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat kansalaiset.

Valiokunnassa on lisätty liikenteen määrärahoja ja osoitettu lisämääräraha lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon, mikä on sinänsä hyvä asia. Liikenteen määrärahan lisäys ei kuitenkaan tuo kestävää ratkaisua joukkoliikenteen ongelmiin eikä estä liikenneverkon edelleen rapautumista.

Myönteisenä pidämme myös sitä, että valiokunnassa on voitu saavuttaa yhteisymmärrys valtion pitkäaikaisten perusparannuslainojen säilyttämisestä. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan oli tarkoitus, että vuonna 2004 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja. Näin ollen aravalainojen myöntäminen perusparantamiseen olisi lopetettu.

Vasemmistoliiton mielestä aravalainojen korvaaminen korkotukilainoituksella ei vastaa asuntopoliittisia tarpeita, koska perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lopettaminen olisi vaarantanut kunnallisten vuokratalojen, opiskelija-asuntojen, vanhuksille suunnattujen asuntojen ym. sosiaalisen asuntokannan peruskorjaamisen. Tästä asiasta olimme tehneet myös talousarvioaloitteen. Onneksi valiokunta kuitenkin päätyi hylkäämään hallituksen tämän kannan.

Herra puhemies! Haluan vielä lopuksi tähdentää sitä, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää suomalaisen yhteiskunnan suurimpana tämän hetkisenä turvallisuusvajeena työelämän huonoa tilaa. Me haluammekin parantaa irtisanomissuojaa. Nyt työnantajat voivat täysin ilman seurauksia sanoa irti henkilöstöään. Monissa maissa, kuten Englannissa, Ranskassa ja Saksassa, työnantajat joutuvat maksamaan irtisanotulle tuntuvan irtosanomisrahan. Sen käyttöönotto hillitsisi irtisanomisia varmasti meilläkin.

Samalla vasemmistoliitto torjuu pääministeri Matti Vanhasen kuningasajatuksen matalapalkkaisuuden lisäämisestä maassamme. Me emme käsitä sitä, miten suomalainen työelämä siitä paranisi, että ihmisiä pakotettaisiin töihin, joilla ei tule toimeen. (Ed. Jaakonsaari: Parempi olla työtön!) Työn mies ja nainen ja myös nuori ovat palkkansa ansainneet, ed. Jaakonsaari, (Ed. Jaakonsaari: Myös työtön!) sillä tulee tulla toimeen. Haluamme tiivistä yhteistyötä ay-liikkeen kanssa myös tämän uuden työreformin torjumiseksi.

Ed. Tarja Cronberg merkitään läsnä olevaksi.

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan hyvälaatuisuutta mitataan siinä, miten se huolehtii kaikkein heikoimmista jäsenistään. Yksi huono-osaisimmista ryhmistä Suomessa ovat vangit. Heillä on paljon muuta väestöä enemmän terveys-, mielenterveys- ja päihdeongelmia. Mielisairaitten vankien osuus on moninkertaistunut vuodesta 1985. Kehitys on ollut saman suuntainen myös päihdeongelmaisten vankien kohdalla. Rikosseuraamusviraston tuoreen raportin mukaan 39 prosentilla vangeista todettiin hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö ja 46 prosentilla huumeriippuvuus. Tämän seurauksena vankien terveydenhuollon ja sairaanhoidon tarve on selvästi lisääntynyt, ja tämä on johtanut vankien terveydenhuollon vakavaan kriisiytymiseen.

Vankilaterveydenhuollon vaikeudet ovat hyvin olleet asiasta vastuussa olevan oikeusministerin tiedossa. Myös eduskunta on kiinnittänyt asiaan huomiota useissa mietinnöissä jo vuodesta 1999 alkaen, ja tänä vuonna lakivaliokunnan budjettilausunto käsitteli nimenomaan vankeinhoidon ongelmia. Koko tämän ajan vankeinhoidosta on vastannut oikeusministerinä Johannes Koskinen, joka ei ole pystynyt huolehtimaan siitä, että vankeinhoidon määrärahat olisivat asianmukaisella tasolla. Hallitus ei pelkästään ummista silmiään tilanteelta vaan myös rikkoo lakia. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, on vankiloiden terveydenhuolto lain mukaan järjestettävä siten, että vangeilla on muun väestön kanssa yhdenvertainen mahdollisuus terveytensä edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Lainsäädännön asettamat vaatimukset eivät toteudu terveydenhuollon lisäksi myöskään siinä, että vangeilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta osallistua työhön tai opiskeluun.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen siitä, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät päätyivät esittämään 2 miljoonan euron lisämäärärahan vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin. Tämä ei pidemmällä tähtäyksellä kuitenkaan riitä korjaamaan vankien terveydenhuollon ahdinkoa. Haluaisin kysyä asianomaiselta ministeriltä, joka nyt tällä hetkellä ei ole paikalla, mutta varmasti myöhemmin, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta vankilaterveydenhuollon ja vankeinhoidon määrärahat saatettaisiin lain edellytysten mukaiselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Hallituksen päätökset sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien korottamisesta ovat oikean suuntaisia. Reilua on myös se, että ansiotuloverojen alennus kompensoidaan kunnille täysimääräisenä. Samanaikaisesti kuitenkin yleinen taloudellinen tilanne heikkenee, ja se heikentää myös kuntien mahdollisuutta vastata palveluistaan. Yhdessä väestön ikääntymisen ja lasten lisääntyvän pahoin-voinnin kanssa kuntien tehtävät kasvavat.

Kunnallistaloutta uhkaamaan on noussut uusi vaara: kuntaministeri Mannisen johdolla on valmisteltu esitys kuntien yhteisöverotuoton leikkaamisesta kokonaan pois kunnilta. Vielä vaalien alla nykyiset hallituspuolueet lupasivat olla kajoamatta yhteisöverotuottoon. Nyt lupaukset ovat ilmeisesti unohtuneet, ja muun muassa tästä syystä esitys on kohdannut kuntakentältä voimakasta vastarintaa.

Mannisen esityksessä on ainakin kaksi ongelmaa. Ensimmäisenä se, että se jättää kunnallistalouden nykyiseen, laman aiheuttamaan taloudelliseen ahdinkoon. Vaikka verotulomenetykset luvataan kompensoida kunnille täysmääräisinä, tämä tapahtuu matalasuhdanteen mukaisilla tuotoilla. Kunnallistaloudella ei siis olisi mitään toivoa talouden elpymisen mukanaan tuomista helpommista ajoista. Tiedossa on nyt, että kuntien talouskehitys heikentyy merkittävästi kuluvana vuonna ja jatkuu alijäämäisenä ainakin vuoteen 2007 saakka. Mannisen esityksen toteutuessa kehitys jatkuisi samana tämän jälkeenkin.

Toinen ongelma on se, että Mannisen esitys johtaisi raivokkaaseen ja epäsosiaaliseen kilpailuun hyvien veronmaksajien saamisesta kuntaan ja huonojen karkottamiseksi kunnasta, sillä lähes ainoaksi mahdollisuudeksi parantaa kuntataloutta tulee valikoida asuntopolitiikan keinoin kuntaan asukkaita, jotka tuovat paljon tuloja ja aiheuttavat vain vähän menoja. Kun ministeri Filatov vielä aikoo sälyttää työmarkkinatuen kuntien maksettavaksi, seurauksena on asuntopolitiikan epäsosiaalistuminen kasvavilla kaupunkiseuduilla. On pöyristyttävää, että hallitus tällaisessa tilanteessa keskustan johdolla kaavailee vievänsä kunnilta niiden ainoan aidon kannusteen aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan ja siihen liittyvään kaavoituspolitiikkaan.

Lopputuloksena olisi kaupunkien alueellinen hajautuminen, sillä malli suosisi kehyskuntia ydinkaupungin sijaan. Kaupunkien kehyskunnat hyötyisivät työssäkäyvien asukkaidensa veroista, mutta kaupungit menettäisivät korvauksen siellä sijaitsevista työpaikoista.

Vihreä eduskuntaryhmä vastustaa ehdotusta ja ihmettelee valmistelusta vastuussa olevan ministerin kategorista asennetta. Manninen on sanonut, että mikäli esitys ei mene läpi, jääköön kaikki ennalleen. Kyllä nykymalliakin voisi korjata. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että kun hallitus huomenna keskustelee yhteisöverosta, tarkasteluun otettaisiin myös nykymallin kehittäminen. Vasta sen jälkeen olisi olemassa vaihtoehtoja, joista todella voitaisiin valita paras mahdollinen.

Pääkaupunkiseutu on hyvä esimerkki siitä, mitä naapurikuntien välinen kilpailu hyvistä ja varakkaista veronmaksajista on tuonut tullessaan. Helsinki kamppailee talousvaikeuksissa, ja varakkaat veronmaksajat muuttavat ympäristökuntiin parempien asuinolojen ja palveluiden perässä. Vihreä eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että myös valtiovarainvaliokunnan enemmistö esittää mietinnössä näkemyksen, jonka mukaan kunnalliseen itsehallintoon kuuluu oleellisena osana verotusoikeus ja yhteisövero on osa kuntien veropohjaa. Valiokunnan puheenjohtaja Ala-Nissilä hieman ehkä rajasi tai vähätteli tämän kannanoton merkitystä, mutta kyllä se minun mielestäni on aika selvää, että jos yhteisövero on osa kuntien veropohjaa, niin sitten se on osa kuntien veropohjaa.

Vihreä eduskuntaryhmä on vastalauseessaan esittänyt 50:tä miljoonaa euroa nykyisen valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteiden muuttamiseen siten, että ne paremmin ottaisivat huomioon kunnallisista erityispiirteistä aiheutuvat ongelmat. Myöskään hallituksen keskusteluissa mielestäni ei saada mennä siihen, että kun tämä Mannisen esitys olisi vaatinut lisärahaa, siitä sitten luovutaan sen takia, että ei haluta laittaa tähän järjestelmään lisärahaa, vaan kyllä tämänkin lisärahan pitää olla käsittelyssä mukana.

Arvoisa puhemies! Suomen talouspolitiikan suurimpina tulevaisuuden haasteina ovat ikääntyvä väestö ja korkealla pysyttelevä työttömyys. Haasteen vakavuutta lisää se, että työpaikat erityisesti yksityisellä sektorilla vähenevät vauhdilla tällä hetkellä. Hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta tämän vaalikauden loppuun mennessä näyttää karkaavan käsistä jo näin vaalikauden alkupuolella. Tämä on kohtalokasta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta. Tästä huolimatta hallituksen talousarvioesityksessä on ollut hyvin vähän uusia näkökulmia työllisyyden parantamiseen. Rahaa on käytetty melko runsaasti, tuloveron kevennykseen ja työvoimapolitiikkaan ensi vuonna lähes 3 miljardia euroa.

Työn verojen alentaminen siinä rakenteessa, kuin missä ne nyt ovat, ei riitä työllisyystoimeksi, erityisesti se ei riitä siksi pitkäaikaistyöttömien kannalta, eivätkä siihen riitä myöskään työttömien elämänhallintakurssit, jotka selvityksin on osoitettu varsin tehottomaksi rahankäytöksi. Rakennetyöttömyyden taustalla on osaamisvinouma, jonka oikaiseminen ei ole kovinkaan helppoa. Vuonna 2002 eli viime vuonna korkea-asteen koulutuksen saaneista työttöminä oli 4,3 prosenttia, keskiasteen suorittaneista 10,6 prosenttia ja matalasti koulutetuista 17,8. Matalaan koulutustasoon liittyvä kohonnut työttömyysriski on yleistä muuallakin Euroopassa, mutta erityisen yleistä se on Suomessa. Tosiasia on, ettei sosialidemokraattien hellimä ja koko hallituksen harjoittama aktiivinen työvoimapolitiikka työttömiä käsitellessään puutu työpaikkojen tarjontapuoleen. Tässä filosofiassa syy työttömyydestä sälytetään yksinomaan työttömän itsensä harteille.

Pitkäaikaistyöttömien saaminen takaisin työelämään vaatii uusia ratkaisuja. Edellisen noususuhdanteen ajalta tiedämme, että voimakaskaan talouskasvu ei tätä vaikeinta osaa työttömyydestä pystynyt sulattamaan. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen pitää ensi vuoden aikana tehdä ratkaisut matalatuottoisen työn subventoimiseksi. Erilaisia malleja tähän on kehitetty ja kehitteillä. Niin sanotut avustavat työpaikat, jotka saneerattiin yrityksistä ulos laman aikana, pystyt-täisiin luultavasti subvention avulla ainakin osittain saamaan takaisin, eikä tämä tarkoita sitä — edustajat Kuoppa ja Tennilä ainakin kiinnittävät tähän asiaan usein huomiota — että palkalla ei enää tulisi toimeen. Päinvastoin matalatuottoisen työn subvention pitää tarkoittaa nimenomaan sitä, että matalallakin palkalla tulee toimeen. Hyvässä yhteiskunnassa, jos haluamme sellainen olla, on löydyttävä töitä myös ihmisille, jotka syystä tai toisesta eivät ole hankkineet korkeaa koulutusta.

Ärade talman! Jag skall tala nu på svenska, få se hur det går. Gröna riksdagsgruppen vill uppmuntra regeringen att så snabbt som möjligt påbörja förhandlingar inom trepartssystemet för att få en jämnare fördelning av kostnaderna för föräldraskap bland alla arbetsgivare. Unga högtutbildade kvinnor är just nu märkbart mycket oftare snuttjobbare än männen i deras ålder. Arbetsgivarna vill inte anställa unga kvinnor på grund av att det finns en risk att de blir gravida. Till vår glädje verkar det nu finnas vilja i alla riksdagsgrupper över regeringens och oppositionens gränser att göra något åt denna orättvisa: problemet har nämnts i regeringsprogrammet och vänsterförbundet samt samlingspartiet har motionerat i riksdagen gällande denna fråga.

Vihreä eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta aloittamaan kolmikannassa neuvottelut vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi kaikkien työnantajien kesken. Nuoret korkeasti koulutetut naiset ovat tällä hetkellä huomattavasti ikäisiään miehiä yleisemmin pätkätöissä. Työnantajat eivät halua palkata nuorta naista, koska tällä on riski tulla raskaaksi. Kaikista eduskuntaryhmistä yli hallitus—oppositio-rajojen on osoitettu tahtoa tämän epäkohdan korjaamiseen. Ongelma on mainittu hallitusohjelmassa, ja asiasta on olemassa ainakin vasemmistoliiton ja kokoomuksen tekemät eduskunta-aloitteet.

Vihreä eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että malli, jolla järjestelmä voitaisiin toteuttaa, on itse asiassa jo olemassa. Työnantajat maksavat tällä hetkellä 0,15 prosentin korotusta sairausvakuutusmaksussa raskaudesta aiheutuvien vuosilomakustannusten korvaamiseksi. Tämä malli voitaisiin laajentaa koskemaan myös raskaudesta työnantajille koituvia muita kustannuksia ja samalla korvauksen hakemiseen liittyvää byrokratiaa voitaisiin yksinkertaistaa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että yliopistot vastaavat Suomessa uuden tiedon tuottamisesta ja sille rakentuvasta laadukkaasta koulutuksesta. Yliopistojen rahoituskehityksen on näin ollen oltava vakaata ja sen on turvattava yliopistojen ja yliopistokoulutuksen korkea laatu. Viime vuosina tilanne ei ole ollut kovin valoisa. Asiasta keskustelimme tänä syksynä muun muassa Senaatti-kiinteistöt -lain yhteydessä. Lisääntynyt julkinen rahoitus on mennyt yliopistojen toimintojen laajentamiseen, eikä siitä ole riittänyt rahaa tason parantamiseen. Opiskelijamäärät ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun opettajien määrä on pienentynyt. Kun laadun sijasta panostetaan vain määrään ja luovuuden sijasta tehokkuuteen, vaarannetaan pitkällä tähtäimellä Suomen mahdollisuuksia menestyä korkean teknologian ja laajan sivistyksen kansakuntana muiden samanlaisten joukossa.

Vihreä eduskuntaryhmä ei hyväksy, että opiskelijoiden nopeampi työelämään siirtyminen hoidettaisiin pelkästään kepin voimalla. Emme aseta kyseenalaiseksi tavoitetta opintoaikojen lyhentämisestä osana työllisyystavoitetta. Järjestelmä on kuitenkin vuosikausia kiristynyt monella tavalla. Tällä hetkellä oikea vastaus kannustettaessa opiskelijoita siirtymään nopeammin työelämään on ennen kaikkea opintorahan tason nostaminen opintotukikuukausia vähentämättä. Muitakin positiivisia keinoja, kuten yliopistojen yhteisvalinnat, opinto-ohjauksen parantaminen ja yliopistojen resurssien vahvistaminen, on mahdollista ottaa käyttöön. Jos järjestelmää muutettaisiin pelkästään niiden ohjeiden mukaan, joita viimeaikaiset selvitykset ovat antaneet, olisi jatkossa riskinä, että vielä enemmän kuin nykyään vain varakkaampien lapset voisivat opiskella maisterin tutkintoon saakka ja muut saisivat tyytyä alempaan koulutustasoon. Miten tässä yhtälössä kävisi suomalaisen koulutuspolitiikan perustana tähän asti pidetyn koulutusmahdollisuuksien tasavertaisuusperiaatteen?

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden alkupuolella esityksensä jättävä hallituksen väyläinvestointeja pohtiva työryhmä on paljon vartijana. Tieväyläinvestoinnit ovat loputon suo, johon rahaa saa uppoamaan määrättömästi. Rataverkkoinvestoinnit ovat paremmin hahmotettavissa. Tästä huolimatta ratamäärärahoista jaksetaan pitää paljon vähemmän meteliä kuin tiemäärärahoista. Tästä hallituspuolueiden lisäykset tiemäärärahoihin ja lisäämättömyys ratamäärärahoihin ovat esimerkki. (Ed. Ala-Nissilän välihuuto) — No, niinpäin se nyt vaan meni teillä, ed. Ala-Nissilä. — Tämän lisäksi ministeri Rajamäki on laittanut oman lusikkansa soppaan virittämällä keskustelua Savon kanavasta.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä valtion jo nykyisellään niukkoja väylärahoja ei todellakaan voi laittaa kanaviin rautateiden sijasta. Mikäli väyliin on lisärahaa jostain saatavissa, on se kannattavampaa sijoittaa olemassa olevan rataverkon korvausinvestointeihin ja ratayhteyksien vahvistamiseen. Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä korvausinvestointimäärärahasta puuttuu yli 63 miljoonaa euroa.

Vihreä eduskuntaryhmä on huolissaan myös joukkoliikenteen asemasta henkilöliikenteessä. Joukkoliikenteen osto- ja kehittämismäärärahoja on leikattu (Puhemies: 15 minuuttia!) vuosi toisensa perään, ja tämä on tarkoittanut joukkoliikenteen toimintaedellytysten heikkenemistä eri puolilla Suomea. Joukkoliikenteen osto- ja kehittämismäärärahojen vähäisyys puree myös kaupunkien joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen kehittäminen hidastuu, ja paineet lippujen hintojen korottamiseen kasvavat. Myöskään hallituksen tavoite kasvattaa joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteessä kaupunkiseuduilla ei tämän määrärahan puitteissa tule toteutumaan.

Arvoisa puhemies! Suomella on globaali vastuu kamppailussa köyhyyttä vastaan. Hallituksen ohjelmassa todetaan, että tavoitteena on nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2010 mennessä. Holkerin työryhmän esityksen mukaan tämä tavoite saavutettaisiin siten, että lisäykset olisivat joka vuosi vuoteen 2010 asti tasaisia. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys jää tästä esityksestä jälkeen. Tahti, jolla hallitus haluaa liikkua, on huomattavasti hitaampi kuin Holkerin työryhmä esitti. Vihreä eduskuntaryhmä on vastalauseessaan esittänyt Holkerin työryhmän alkuperäisessä aikataulussa pysymistä, mikä tarkoittaisi reilua 44:ää miljoonaa euroa lisää kehitysyhteistyömomentille.

Arvoisa puhemies! Yksityiskohtaisessa käsittelyssä pääluokkien kohdalla tulemme esittämään muutosesityksemme, jotka pohjautuvat syksyllä tekemäämme vihreään vaihtoehtobudjettiin, joka oli tasapainossa oleva hyvä kokonaisuus.

Ed. Reijo Laitinen merkitään läsnä olevaksi.

Eva Biaudet /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Genom rambudgetförfarandet har riksdagen redan i juni spikat ramarna för de kommande fyra åren. Därmed har riksdagens helhetsansvar för statsfinanserna blivit mera målmedvetet och långsiktigt. Kanske därför har också de tillägg som finansutskottet nu föreslår till statsbudgeten fått en väldigt rimlig nivå på 49 miljoner euro. Det är klart lägre än de senaste årens s.k. riksdagspaket. (Ed. Ala-Nissilä: Jo, det stämmer!)

Svenska riksdagsgruppen är nöjd över att man, trots ett väldigt hårt politiskt tryck på betydande tilläggsfinansiering för trafiken, kunde hitta en balans i paketet mellan de olika sektorerna. Både väg- och järnvägsnätets behov av underhåll kommer inom snar framtid att leda till åtgärder i regeringen. Men det går inte heller nu att negligera de akuta behov som fortfarande råder inom social- och hälsovården på de områden som inte uppmärksammas tillräckligt i t.ex. det nationella hälsovårdsprogrammet eller inom utbildningssektorn. Därför var det för oss en omöjlig tanke att endast vägunderhållet skulle ha fått extra anslag.

I och med att regeringens budgetförslag innehåller rätt stora resursökningar i statsandelarna fanns det inte nu behov att tillföra social- och hälsovårdssektorn mera pengar i form av ökade statsandelar. Såsom social- och hälsovårdsutskottet konstaterar, avsätter budgetpropositionen resurser för det nationella hälsovårdsprogrammet i enlighet med regeringens principbeslut. Under ramperioden ökar kommunernas statsandelar till social- och hälsovården med 422 miljoner euro och statens finansiering av social- och hälsovårdsservicen ökar till över en tredjedel dvs. 31,82 procent. Bra är att minnas att av detta är dock merparten endast en kompensation för bortfall i skatteinkomster.

Arvoisa puhemies! Terveyshankkeen onnistumisen edellytyksenä on, että kunnat nyt asettavat etusijalle perusterveydenhuollon, toimivan hoitoketjun ja johtamisen kehittämisen. Kansallinen terveyshanke on hyvänä tukena paremman hoidon toteuttamiseksi kaikille, mutta tulokset jäävät laihoiksi, ellei kunnissa haeta vakavissaan innovatiivisia ratkaisuja julkisen hoidon ja hoivan houkuttelevuuden puutteeseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee suunnitelmia sen mahdollistamiseksi, että lääkärit voisivat paremmin käyttää tiloja joko lisätyöhön tai yksityisesti niin erikoissairaanhoidossa kuin terveyskeskuksissakin. Meidän on uskallettava kokeilla uusia malleja koko hoitohenkilöstön työolojen parantamiseksi.

Olemme jo saaneet myönteisiä signaaleja siitä, että työsuhteiden määrä on kasvanut kuntasektorilla. Yhtä varmasti voidaan kuitenkin sanoa, että henkilöstön lisäykset esimerkiksi vanhustenhuollossa eivät lähestulkoonkaan vastaa tarkoitukseen kohdennettuja voimavaroja. Onkin toivottavaa, että tämän talousarvion panostukset tuottavat parempia tuloksia.

Jopa pintapuolinen katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon viime vuosien lisäpanostuksiin tuo selvästi esiin sen, että hallituksen on aika harkita tehokkaampia ohjausmekanismeja, jotta kaikkien kansalaisten yhtäläinen oikeus hoitoon ja hoivaan voitaisiin turvata. Aivan erityistä huomiota on kiinnitettävä lastensuojelun piirissä olevien lasten oikeuksiin, vammaisten tasa-arvoisempaan kohteluun samoin kuin myös muiden erityistarpeita omaavien ryhmien, kuten mielenterveyspotilaiden ja päihdeongelmaisten, tilanteeseen.

Ärade talman! Riksdagen har flera år i rad öronmärkt särskilda anslag för att trygga mentalvårdsservicen för barn. Mycket gott har hänt, men det kanske är en from förhoppning att tro att förändringarna i hälsovårdsstrukturerna kan bli bestående på en så kort tid. För att barnens mentalvårdsservice på samma sätt som övrig hälsovård skall bli en fungerande bit av hela vårdkedjan, måste dessa resurser därför nu igen och sannolikt över några år framöver öronmärkas, trots att det inte i social- och hälsovårdsministeriet är särskilt populärt. Det handlar inte om att inkräkta på kommunernas självbestämmanderätt, tvärtom. Det är fråga om att genom specifikt riktade resurser stöda kommunernas möjlighet att ordna lagstadgad service på det sätt de själv beslutar.

Det har säkert inte kunnat undgå någon tidningsläsare att den privata terapivården för barn och unga hotats av nedskärningar. Än en gång upprepade historien sig. Då konkurrensen om resurserna hårdnar är det de psykiskt och kanske också politiskt svaga som ser sina rättigheter nedskurna. Vi i svenska riksdagsgruppen är glada över att psykvården för barn och unga fick ökade anslag för att rädda vårdens kontinuitet. Vi hoppas att vi genom att styra medlen direkt till sjukvårdsdistrikten kan bidra till att också långvariga terapitjänster kan inköpas, såsom utskottet efterlyst.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on myös tyytyväinen siihen, että saimme läpi vaatimuksen määrärahojen lisäämisestä adoptiolautakunnan sihteerin uuden viran perustamiseen, sekä siihen, että valiokunta halusi kaksinkertaistaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen. Meistä on itsestäänselvää, että pienet lapset ja vanhukset tarvitsevat palveluja omalla kielellään.

Budjettiin sisältyy, muuten ensimmäistä kertaa sitten 90-luvun, lapsiperheiden tukien korottaminen. Lähetekeskustelussa ruotsalainen eduskuntaryhmä kuitenkin varoitti siitä, että kaikkein köyhimmät lapsiperheet, kuten monilapsiset yksinhuoltajaperheet, eivät hyödy lapsilisien korotuksista, koska tämä pienentää samassa määrin toimeentulotukea. Valtiovarainvaliokunta perääkin ministeriöltä ja hallitukselta tämän epäkohdan korjaamista siten, että myös kaikkein köyhimpien lapsiperheiden asemaa voidaan parantaa. (Ed. Virtanen: Ainahan sitä on perätty!) Kyse on asiasta, joka meidän on otettava mitä suurimmalla vakavuudella. Millään elämässä myöhemmin annettavilla resursseilla syrjäytyneiden auttamiseksi ei voi olla samaa vaikutusta kuin vaikeuksissa olevien lapsiperheiden tukemisella varhaisessa vaiheessa.

Liberaaliin kriminaalipolitiikkaan kuuluu panostaminen hoitoon ja kuntoutukseen myös vankeinhoidossa. Tavoitteena tulee olla, että vangit ovat vankilasta päästessään niin fyysisesti kuin psyykkisestikin aikaisempaa paremmin varustautuneet yhteiskunnan koettelemuksiin. Tosiasia kuitenkin on, että yhä suuremmat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet vaativat resurssien lisäämistä vangeille. Tämän vuoksi on mielestämme viisasta, että vankeinhoito saa 2 miljoonan lisäresurssit tässä valiokunnan ehdotuksessa.

Ärade talman! Vid budgetmanglingen i augusti sköts två beslut på framtiden. Det av svenska riksdagsgruppen så länge efterlysta sjöfartsstödet kunde regeringen komma överens om för ett par veckor sedan. Det andra beslutet gällde studiestödet som man beslöt att återkomma till då utredningen vid undervisningsministeriet blivit klar. Tyvärr blev utredningen klar för sent för budgetbehandlingen, men det är bra att åtminstone måltidsstödet nu höjs med 2 miljoner euro.

Också studenterna har ju orsak att glädja sig över att anslagen för universitetsutbildningen och -forskningen ökar med 6 procent. Det är viktigt att högskolornas resurser är tillräckliga så att de klarar av sitt utbildningsansvar. Utan dessa resurser är det onödigt att piska studenterna till mer effektiva studieprestationer.

Svenska riksdagsgruppen välkomnar även de tillägg som finansutskottet föreslår att skall sättas in för att stöda yrkesutbildningen.

Vi hade också gärna sett att riksdagen hade kunnat omfatta förslaget att ge ett ökat finansiellt stöd till Svenska Finlands folkting. Jag hoppas att man i respektive parti funderar på sitt partis roll i Folktinget.

Regeringen blir tvungen att se över underbudgeteringen av järnvägsnätets underhåll i samband med den första tilläggsbudgeten nästa år i och med att tilläggsresurserna nu med 25 miljoner euro riktades till vägunderhållet. Än en gång fick svenska riksdagsgruppen driva frågan om ökade medel för att trygga VR:s trafikering mellan Karis och Hangö. Vi är nöjda över att detta nu är garanterat i budgetöverenskommelsen.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen är ytterst orolig beträffande fiskeriets framtid. Bland andra hot såsom miljöförstöring och miljöskador växer sälskadorna så att hela näringen hotas. Finland fick tillstånd av EU-kommissionen att betala ut ersättningar åt fiskarna för sälskador som uppkommit under 2000 och 2001, medan Sverige lyckades få rätt att betala ut ersättningar för en längre tid. Tyvärr utbetalades i Finland ersättningar endast till 23 procent. Därför vill vi i svenska riksdagsgruppen nu understryka finansutskottets krav att regeringen omedelbart inleder förhandlingar med kommissionen om att i den första tilläggsbudgeten för 2004 kunna betala ut de resterande ersättningarna för sälskadorna.

Haluamme ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä tässä nyt korostaa valtiovarainvaliokunnan vaatimusta siitä, että hallitus välittömästi käynnistäisi neuvottelut komission kanssa hyljevahinkokorvausten loppuerien maksatuksesta vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Arvoisa puhemies! Tuloverojen alentaminen yhdessä yhtiöveron alentamisen kanssa hallituksen yritysveropaketissa tulee elvyttämään taloutta toivotulla tavalla. Toivomme, että Suomen Yrittäjien ilmoitus, jonka mukaan yritysveropaketti tuo 13 000—17 000 uutta työpaikkaa, näkyisi nopeasti työttömyyden reaalisena vähenemisenä. Kun hallituksen ensisijaisena lyhyen aikavälin tavoitteena tulee olla Suomen saaminen ylös suhdannetaantumasta, meidän pitkän aikavälin tavoitteenamme on työllisyyden kohentaminen. Jo mainittujen panostusten lisäksi hallituspuolueet sopivat pienyrittäjien liukuvan arvonlisäveroasteikon käyttöönotosta. Uskomme tämänkin kannustavan mikroyrittäjiä toimintansa laajentamiseen.

Arvoisa puhemies! Riittävästi yrittäjyyttä ja yritysten investointeja kannustavaan yritysverotukseen samoin kuin yhteisöverotuksen merkitykseen kunnille meidän on syytä vielä palata monta kertaa. Meillä ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä on selvää, että hallituksen on nykyisen yhteisöveromallin pohjalta löydettävä siihen muutoksia, jotka paremmin ottavat huomioon suurten kaupunkien olosuhteet. Emme voi myöskään pitää viisaana sitä, että kunnilta vietäisiin sellaisia rahoitusmekanismeja, joihin ne itse pystyvät vaikuttamaan luomalla suotuisat olosuhteet yrittämiselle, kuten ministeri Manninen ehdottaa.

Itse asiassa kaikki tässä keskustelussa esiin nostettavat merkittävät ongelmat asettuvat kuitenkin aivan eri mittasuhteisiin, kun tarkastelemme asiaa globaalien silmälasien takaa. Turvallisuuspoliittisen keskustelun institutionaaliset ratkaisut ovat tietenkin tärkeitä turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjuntmekanismeina, mutta niillä yksistään ei koskaan pystytä saamaan aikaan vakaata ja turvallista maailmaa. Ellemme puutu köyhyysongelmaan ja ihmisoikeuksien loukkauksiin kaikissa maissa, eivät rauhanturvajoukot eivätkä sotajoukot voi meitä pelastaa.

Samtliga partier var under valrörelsen eniga om att Finlands bistånd i enlighet med utredningsman Holkeris förslag skall stiga till 0,7 procent före 2010. Denna budget hjälper oss inte närmare denna nivå. Svenska riksdagsgruppen föreslog att biståndet i riksdagsbehandlingen skulle höjas från 0,37 till 0,38 procent. Tyvärr fick förslaget inte gehör i regeringspartierna.

Men, ärade talman, detta betyder ändå inte att vi, dvs. vare sig regering eller riksdag, kommer undan vårt ansvar eller våra löften om klart ökade biståndsanslag ännu under denna riksdagsperiod.

Arvoisa puhemies! Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että me, niin hallitus kuin eduskuntakaan, pääsisimme pakoon vastuutamme ja lupauksiamme kehitysavun selvästä korottamisesta vielä tällä eduskuntakaudella.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, ärade herr talman! Yli kolmen kuukauden työ on valmis. Kaikissa valiokunnissa budjettia on käsitelty. Raamit ovat pitäneet. Muutosta on tullut noin 40 miljoonaa euroa. Prosenteissa tämä merkitsee 1:tä promillea. 0,1 prosenttia on tullut menoja lisää, ja velka on kasvanut 40 miljoonalla eurolla. (Ed. Ala-Nissilä: Ei vielä ole kasvanut!)

Kun tarkastelee hallituksen budjettiesitystä, voidaan todeta, että siihen sisältyy oikeastaan neljä pääkohtaa: tuloveroja alennetaan noin 800 miljoonalla eurolla; alkoholiveron alennuksen takia verotulot laskevat noin vajaalla 400 miljoonalla eurolla; kuntien talousasema hieman heikkenee; ja valtionvelka kasvaa 1,4 miljoonaa. Vastaako tämä sitä, mitä me olemme kentältä kuulleet? Vastaako tämä sitä, mitä erilaiset delegaatiot meille esittävät tässä talossa? (Ed. Ala-Nissilä: Kyllä vastaa!) Olen monta kertaa ollut lähetystöjen vastaanottotiloissa ottamassa vastaan erilaisia ryhmiä. Yksikään ryhmä ei ole vaatinut, että tuloveroja tulisi alentaa 800 miljoonalla eurolla. Ei yksikään ryhmä ole sanonut, että valtionvelkaa pitäisi lisätä 1,4 miljardilla eurolla. (Ed. Gustafsson: Ei lähetystöjen tarvitse kantaa huolta kokonaisuudesta! — Ed. Tulonen: Kansan ääni!) Kukaan ei ole sanonut, että kuntien talousasemaa tulee heikentää.

Siis tällaista ei ole esitetty kansanedustajille eikä eduskuntaryhmille, mutta olen kyllä monta kertaa kuullut kentällä ja ollut vastaanottamassa delegaatioita, jotka ovat pitäneet erittäin tärkeänä, että opiskelijoiden asemaa parannettaisiin; että työllisyyttä tulisi edistää ja työttömyyttä torjua; eläkeläisten minimieläkkeitä tulisi nostaa; ja ihan viime viikolla kaksikin delegaatiota kävi kertomassa, miten tärkeää olisi, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennettaisiin. Siis tällaista me saamme kuulla talossa, kun delegaatiot täällä käyvät.

Tällaista me saamme kuulla kentällä. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että minä nyt ampuisin kaikki hallituksen esitykset ja koko tämän budjetin alas. Budjetissa on niin hyvää kuin huonoa. Hallitus kantaa vastuun niin sen hyvistä kuin sen vähemmän hyvistä puolista. Mutta haluan korostaa, että aina on vaihtoehtoja olemassa. Aina on vaihtoehtoja olemassa.

Ennen kuin lähden selvittämään ja kertomaan, mikä on kristillisdemokraattien esitys ensi vuoden budjetiksi, haluan kuitenkin todeta, että hallitus ei taida olla kovin yksimielinen tämän budjettiesityksensä takana. Hallituksen päätehtävä on työllisyyden edistäminen ja työttömyyden torjuminen. Se on hallituksen päätehtävä. Mainitsin äsken, mitkä ovat tämän budjetin pääkohdat. Yllätyin, toisaalta ilahduin myöskin, kun viime tiistaina luin monesta lehdestä, muun muassa tästä lehdestä, pääotsikko: "Pääministeri Vanhanen: Veroale liian kallista työllistämistä." Pääministeri käy Pohjanmaalla kertomassa, että hän on menettänyt uskonsa siihen, että palkkaveroalennuksilla edistettäisiin työllisyyttä. Toistan: Hän on menettänyt uskonsa, että palkkaveroalennuksilla edistettäisiin työllisyyttä. Pääministeri viittaa tutkimuksiin, jotka osoittavat, miten huonosti aikaisemmat veronalennukset ovat työllisyyttä edistäneet. Hän viittaa tutkimuksiin, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta työllisyys paranisi. Pääministeri on kuitenkin tämän budjettiesityksen takana, mikä on tietenkin täysin ymmärrettävää, mutta kuitenkin ihmettelen, miten voi olla sisäisesti tiettyä mieltä, että tämä ei edistä työllisyyttä, mutta kuitenkin ajetaan sitä, mikä ei edistä työllisyyttä.

Kun katsoo, mitä vaihtoehtoja on olemassa, niin hyvin tärkeä on tämä tulopuoli. Veroja voidaan periä monella tavalla. Kristillisdemokraatit ovat markkinoineet hyvin yksinkertaisen, mutta hyvin selkeän periaatteen: Verotuspoliittinen linjamme on se, että verotetaan lievästi sitä, mitä yhteiskunta ja ihminen tarvitsee, ja ankarammin sitä, mitä ihminen ja yhteiskunta ei tarvitse. Tämähän on täysin mahdollista: voidaan verottaa ankarammin tätä, voidaan verottaa lievemmin tätä tiettyä vero-objektia.

Emme me vastusta tuloveroalennuksia, mutta kukaan ei voi kieltää sitä, etteikö siitä 800 miljoonasta eurosta olisi voitu käyttää osaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseksi. Me olemme tämän esittäneet aikaisemmin ja me tulemme myöskin budjettikäsittelyssä ja äänestyksissä esittämään, että ensi vuonna ryhdyttäisiin siihen, että osa tuloveroalennuksesta käytettäisiin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Kukaan ei voi kieltää, etteikö se olisi mahdollista.

Kukaan ei voi myöskään kieltää sitä, etteikö luovutusvoittoja voitaisi verottaa monella tavalla. Varsin monessa maassa verotetaan sellaisia luovutusvoittoja, jotka perustuvat lyhytaikaiseen omistamiseen, ankarammin kuin sellaisia, jotka perustuvat pitkäaikaiseen omistamiseen. Varsin monessa maassa nämä pitkäaikaiset ovat jopa verovapaita. Tätä me olemme esittäneet. Tämähän on hyvin selkeä periaate. Sanon, että monessa maassa näin menetellään.

Kun yritysveropaketti tuli julkisuuteen joitakin viikkoja sitten, kävi ilmi, että hallitus aikoo menetellä juuri päinvastaisella tavalla. Luovutusvoittojen, jotka perustuvat pitkäaikaiseen omistussuhteeseen, verotusta kiristetään. Lyhytaikaisiin omistussuhteisiin perustuvien luovutusvoittojen verotusta helpotetaan, juuri päinvastoin kuin meidän mielestämme pitäisi verottaa. Nyt joku saattaa ajatella, mihin tämä perustuu. Se perustuu siihen, että kun hankintahintaolettama tulee laskemaan 50 prosentista 40 prosenttiin, se merkitsee käytännössä sitä, että verotus kiristyy, ja kun 29 prosenttia putoaa 28:aan, se tarkoittaa sitä, että verotus kevenee.

Pörssiverosta olemme puhuneet, ja aina on sanottu, että se ei ole realistista. Onko vai ei? 0,1 prosenttia ei vie pörssiä ulkomaille. En toista kaikkea sitä, mitä olen aikaisemmin sanonut. Lontoossa on 0,5 prosentin pörssivero, eikä pörssi ole muuta kuin kasvanut. Jos 1000 euron kaupasta joutuu maksamaan 50 senttiä enemmän tai vähemmän, sillä ei ole mitään merkitystä. Sillä ei ole mitään merkitystä silloin, kun ajatellaan pitkäaikaista säästämistä. Sillä on kyllä merkitystä silloin, kun ajatellaan keinottelua, mutta miksi keinottelua ei voisi verottaa? Eli on verotuksen puolella mahdollista harjoittaa erilaista linjaa, ja meidän linjamme poikkeaa hallituksen linjasta.

Miten näitä lisämarkkoja sitten voitaisiin käyttää? Sanoin, että täällä eduskuntatalossa on monta delegaatiota käynyt ja hätähuudot ovat tulleet lähinnä eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta ja monelta monelta muulta ryhmältä, mutta ennen kaikkea lapsiperheiltä. Luulen, että hyvin moni kansanedustaja on tietoinen siitä, että kun soittaa terveyskeskukseen, monessa piirissä ensiksi asetetaan kysymys, onko teillä sairausvakuutusta lapselle, ja jos vastaus on myönteinen, kehotetaan kääntymään yksityisen lääkärin puoleen. Olemmeko me nyt ajautumassa siihen, että lapsiperheiden pitäisi ottaa vapaaehtoisia vakuutuksia lapsille, kun jono terveyskeskuksiin on ylipitkä?

Suomessa potilaat maksavat lääkkeistä noin 50 prosenttia, kun muissa Pohjoismaissa osuus on alle 30 prosenttia. Terveydenhuoltomenot bruttokansantuotteesta ovat koko ajan laskeneet, ollaan hyvässä 6 prosentissa, kun Euroopassa Oecd-maissa ollaan 8 prosentissa. Meidän tulisi nostaa näitä määrärahoja terveyskeskuksille eli kuntien kautta lisätä kunnille menoja ja nimenomaan korvamerkitä niitä määrärahoja. (Ed. Bryggare: Mistä rahat?) — Mistä rahat? Ed. Bryggare, minä olen seurannut teitä, te olette istunut hiljaa ja kuunnellut, mistä ne rahat tulevat. Minä olen jo aikaisemmin maininnut, mistä ne rahat tulevat. (Ed. Bryggare: Pörssistä!)

Terveydenhuoltomenoja tulee lisätä huomattavasti, ja tulee myöskin alentaa omavastuukattoa, mikä merkitsisi sitä, että tosisairaiden lääkekustannukset laskisivat.

Lapsiperheille 10 euroa ensimmäisestä lapsesta on tietenkin tervetullut, mutta kristillisdemokraatit ovat esittäneet, miten verotettaisiin ja mistä rahat, jotta voisimme maksaa 10 euroa jokaisesta lapsesta lisää lapsilisiä.

Saadaan 17,4 prosentin korotus tuohon kotihoidon tukeen ja myöskin äitiyspäivärahan minimiosan korottaminen. Noin vuosi sitten presidentin puoliso tohtori Arajärvi väitöskirjassaan kyseenalaisti, onko minimipäiväraha perustuslain vastainen, kun minimiäitiyspäiväraha on alempi kuin työttömän peruspäiväraha, onko tämä mahdollisesti perustuslain vastaista. Hän ei itse vastannut siihen, mutta asetti kuitenkin tämän kysymyksen.

Suomessa on 15 000 äitiä, jotka saavat päivärahan, joka alittaa työttömän minimipäivärahan. Tämä on hävytöntä. 15 000 äidille voitaisiin päiväraha nostaa minimipäivärahan tasolle, mikä maksaisi vain 20 miljoonaa euroa, ei sen enempää.

Tässä vasemmistoliitto aikaisemmin puhui eläkeläisistä. Eläkeläisille 17 euroa lisää kuukaudessa. (Ed. Kuoppa: 18!) —Te esititte 18:aa, me esitämme 17:ää, mutta siitä ei nyt riidellä.

Myöskin opiskelijoille kesäkuukausilta asumislisä, maksaa noin 16,5 miljoonaa, ja kun vuokrakatto nostetaan, niin siihen menee 10 miljoonaa.

Edelleen poliisille 10 miljoonaa. En tiedä, kuinka monta kertaa tältä puhujakorokkeelta täytyy sanoa, miten usein poliisi on viitannut siihen, että jos resursseja olisi riittävästi, niin poliisi voisi muun muassa huumetyöhön puuttua. Aikaisemmin olen lukenut suoraan lehdestä, mitä Helsingin huumeosaston johtaja on todennut huumekaupasta Helsingissä. Hän on sanonut suurin piirtein näin: "Tiedämme, ketkä sitä kauppaa käyvät. Voisimme iskeä, jos meillä olisi rahaa." Ei ole pitkä aika siitä, kun eräs poliisiviranomainen tässä talossa totesi: "Suomessa on kolmekymmentä kansainväliseen rikollisuuteen liittyvää järjestöä. Jos olisi resursseja, me voisimme ne tuhota." Hän käytti nimenomaan tätä verbiä: voisimme ne tuhota. Nyt on rahaa niin, että voidaan tuhota vain neljä. Pitääkö tämä paikkansa? Minä en tiedä, pitääkö se paikkansa. Tällaista meille esitetään, ja jos tällaista meille esitetään, niin me olemme myöskin valmiit lisäämään resursseja, jotta poliisi voisi iskeä huumekauppaan ja jotta se voisi iskeä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Toinen varapuhemies:

Arvoisalle puhujalle huomautan 15 minuutin rajasta.

Puhuja:

Kyllä minä pian lopetan. — Kristillisdemokraatit tulevat esittämään määrärahamuutoksia näihin, ja tulemme myöskin esittämään erään ponnen, jota en ymmärrä kenenkään voivan vastustaa. Ponsi on se sama, jonka me olemme aikaisemmin esittäneet: että tässä talossa eduskunta päättäisi, ettei Suomesta saa löytyä ensimmäistäkään perhettä, missä molemmat huoltajat ovat työttöminä, eli toisin sanoen, että aina toiselle huoltajalle taattaisiin työpaikka.

Sopiiko, herra puhemies, että säästän tulkin aikaa ja pidän lyhyen yhteenvedon ruotsiksi?

Toinen varapuhemies:

Ett kort sammandrag!

Puhuja:

Ett kort sammandrag. — Värderade herr talman! Jag har i den finska versionen velat framföra vilka alternativ det finns för att beskatta olika objekt och för att ta in skattepengar i statens kassa. Jag har också visat att den budget, som regeringen nu presenterar och som med all sannolikthet kommer att bli godkänd, är en sådan budget som åtminstone de delegationer som har besökt riksdagen inte har funnit vara nödvändig eller viktig. Jag har inte träffat på en endaste delegation som skulle ha sagt att riksdagen måtte godkänna en budget som ökar statens skuldbörda, som försämrar kommunernas ekonomi och som sänker skatterna med 800 miljoner euro.

Tvärtemot är det barnfamiljerna, pensionärerna och studenterna som vill ha ökade resurser och kristdemokraterna har uppgjort ett budgetalternativ som vi också kommer att föra till omröstning. Enligt det skulle de här gruppernas ställning avsevärt förbättras. Vi kommer också att föreslå en kläm som jag har svårt att tänka mig att riksdagen kan undgå att godkänna. Den klämmen går ut på att riksdagen skulle garantera att åtminstone den ena av föräldrarna har ett arbete, att det inte skulle finnas en endaste familj i Finland där bägge föräldrarna är arbetslösa.

Edustajat Tony Halme ja Markku Koski merkitään läsnä oleviksi.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiitokset Yleisradiolle siitä, että vihdoinkin aika riittää myös meidän puheemme lähettämiseen Suomen kansalle.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä varoitti nyt käsittelyssä olevan valtion vuoden 2004 talousarvion lähetekeskustelun ryhmäpuheenvuorossaan liiasta toiveikkuudesta valtiontalouden ja maamme kuntatalouden kehityksen osalta. Mielestämme maailmantalouden kehityksessä ei tuolloin ollut näköpiirissä sellaista myönteistä kehitystä, jonka varaan olisi voitu rakentaa esitettyjä kasvulukuja. Perustimme pessimismimme maailmantalouden pysähtyneeseen tilaan huolimatta ennätysalhaisesta korkotasosta ja lukuisista muista elvytystoimista. Valtiovarainvaliokunta on nyt mietinnössään yltänyt vieläkin suurempaan toiveikkuuteen USA:ssa viime kuukausina tapahtuneen myönteisen kehityksen innostamana. Lähes ainoana talouden epävarmuustekijänä maailmassa valtiovarainvaliokunta pitää Saksan ja Ranskan avointa, EU:n kasvusopimuksesta piittaamatonta taloudenhoitoa. Tämä piittaamattomuushan koitui jo Euroopan perustuslaillekin kohtaloksi.

Mielestämme valiokunta on nyt innostunut lyhyen aikavälin myönteisistä uutisista kuin pikkuvauva varpaistaan. Amerikassa kehitys on pitkälti budjettialijäämällä käydyn sodan mukanaan tuomista sotateollisuusinvestoinneista ja jälleenrakennusprojekteista aiheutuvaa talouden kasvua, joka voi yhtä nopeasti lopahtaa kuin on alkanutkin. Kaukoidän kasvu on puolestaan Kiinan ja muutaman muun dumppaustalouden kasvua, joka on seurausta laajamittaisesta eurooppalaisen tuotannon siirrosta halpatuotantomaihin. Kasvu siellä on poissa täältä, missä työt on tähän saakka tehty. Kehitys saattaa lihottaa yritysten kasvottomia, isänmaattomia pääomapiirejä, mutta samalla se kurjistaa eurooppalaisten työntekijöiden asemaa luomalla työttömyyttä ja epävarmuutta. Näin on salcompeja ja monia muita on mennyt ja vielä valitettavasti monia muita menee perässä.

Arvoisa puhemies! Syksyllä hallitus povasi valtion vuoden 2004 budjetin perusteluissa kasvuarvioissaan tälle vuodelle runsaan prosentin ja ensi vuodelle 2,7 prosentin kokonaistuotannon kasvua. Tuolloin hallitus totesi, että näiden lukujen saavuttaminen edellytti kasvun selvää nopeutumista kuluvan vuoden loppupuolella; viennin tulisi siis lähteä nopeasti vauhtiin. Nyt valtiovarainvaliokunta on arvioinut Suomen viennin nopeutuvan jopa oletettua enemmän ja katsoo, että ensi vuonna kokonaistuotantomme voi saavuttaa suurempiakin kasvulukuja.

Perussuomalaisten mielestä Euroopan eli käytännössä Euroopan unionin alueen tuleva talouskehitys on huomattavasti suurempien ongelmien keskellä kuin annetaan ymmärtää. Samoinhan annettiin ymmärtää, että perustuslaki syntyy, vaikkei syntynytkään. EU:n suurimpien kansantalouksien, Saksan ja Ranskan, jatkuvasti yltyvä kasvusopimusten vastainen talouspolitiikka johtaa väistämättä merkittäviin ongelmiin koko unionin alueella. Joskus budjettialijäämille on tultava loppu, ja silloin nämä maat, siis Ranska ja Saksa, ovat samanlaisen tosipaikan edessä kuin Suomi oli 1990-luvun alkupuolella. Se puolestaan johtaa takuuvarmasti unionin rahoituspohjan kriisiytymiseen, kun suurimmat maksajat alkavat kiristää maksuhanojaan. Kun laajentuvassa unionissa on uusia, tuesta täysin riippuvaisia maita, tulee syntyvä tilanne väistämättä johtamaan muiden taloudeltaan kehittyneempien maiden, kuten Suomen, maksuosuuden merkittävään nousemiseen. Helpompi näyttää siis herrojen olevan juustohöylätä suomalaisia sosiaalietuuksia kuin unionin maataloustukia ja muita kehitysrahoja.

Arvoisa puhemies! Taloutemme toteutunut kasvu on ollut lähes yksinomaan peräisin yksityisestä kotimaisesta kulutuksesta. Veropolitiikassa on nyt lähdetty sille linjalle, että alentamalla keski- ja hyvätuloisten ansiotuloverotusta sekä alkoholin verotusta luodaan lisäkysyntää kotimarkkinoilla. Veronkevennyksiin sijoitetaan yhteensä yli miljardi euroa. Kaikkein pienituloisimmat ja pieneläkeläiset jäävät käytännössä tyystin vaille kevennyksiä, sillä heillä ei ole työtuloja eivätkä he maksa valtionveroa nytkään. Viinaa heistä tosin jotkut juovat, mutta tämän kaltaisen elvytyksen järkevyydestä perussuomalaiset ovat eri mieltä.

Olemme samaa mieltä siitä, että kansalaisten ostovoiman lisääminen on oikea keino turvata kansantaloutemme kasvua. Veronkevennykset olisimme halunneet kohdistaa eri tavalla kuin hallitus ja valtiovarainvaliokunta ovat tehneet. Ihmettelemme sitä, miksi se yksinkertainen totuus, että kaikkein pienituloisimpiin suunnattu ostovoiman lisääminen toisi kaikkein nopeimman ja tehokkaimman myönteisen tuloksen, ei mahdu talousajattelijoidemme päähän. Jos nyt päätettävä veronkevennysvara olisi käytetty ruuan ja välttämättömyyspalveluiden arvonlisäveron alentamiseen, pienten eläkkeiden nostoon sekä lapsiperheiden sosiaalietuuksien korottamiseen, olisi se näkynyt heti kotimaisen kulutuksen kasvamisena. Kansalainen, joka pakosta käyttää kaikki tulonsa elämiseensä, käyttää lisätulonsa välittömästi ruokaan, vaatetukseen ja muuhun välttämättömään, ja tämä piristää nopeasti kotimaista kulutusta. Nyt valittu verolinja ohjaa kevennykset pankkitileille, kestokulutustavaroihin ja muihin vähemmän kotimarkkinoita piristäviin kohteisiin. Toivottu lopputulos on huomattavasti epävarmempi kuin esittämällämme verolinjauksella saavutettava. Saman suuntaisia ajatuksia esitti hiljattain myös pääministeri Vanhanen omassa puheessaan maakuntamatkallaan. Eli puheet paranevat hallituksessa, toivottavasti myös teot.

Arvoisa puhemies! Alkoholiverotuksen mahtiale puolestaan johtaa aivan muuhun kuin toivotaan. Alkoholinkulutus lisääntyy ja se kohdistuu aikaisempaa enemmän väkeviin juomiin, joissa veronkevennys on kaikkein suurin. Pidän hallituksen keskustan johdolla esittämää ja valtiovarainvaliokunnnan mietinnössä omaksumaa alkoholipoliittista linjaa vastuuttomana. Päätöksessä ei lainkaan oteta huomioon sitä mullistusta, minkä päätös aiheuttaa suomalaisten alkoholinkäytössä. Ongelmajuominen tulee lisääntymään merkittävästi, ja alkoholin terveys-, sosiaali- ja perhepoliittiset vaikutukset tulevat lumivyörymäisesti kasvamaan. Lisäksi valtion verotulot vähenevät ja edellä mainittujen vaikutusten kustannukset tulevat progressiivisesti lisääntymään. Tässä ei jouduta ojasta allikkoon, vaan pudotaan viinajokeen.

Mielestäni hallituksen olisi tullut ajatella asioita huomattavasti laajemmalta näkökantilta eikä vain pelkän olutrallin osalta. Samaan aikaan kun alkoholiveroa roimasti leikataan, nostetaan muun muassa autojen käyttömaksua ja edellä mainitsemaani elintarvikkeiden arvonlisäverokantaan ei kajota, vaikka sen alentaminen oli yksi keskustan tärkeimmistä vaalilupauksista. Kansalaisille annetaan siis arvonlisäveronalennus nestemäisessä muodossa. Jos eduskunta olisi halunnut todella helpottaa suomalaisten ja ennen kaikkea pienituloisten suomalaisten, kuten työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden ja pätkätyötä tekevien, asemaa, olisi se alkoholiveron sijaan alentanut mainitsemaani ruuan arvonlisäveroa 5 prosentilla ja lisännyt Tullin ja poliisin voimavaroja. Se olisi tuntunut jokaisen kodin kukkarossa ja kohentanut kansanterveyttä toisin kuin viinan hinnan näin suuri alentaminen. Keskustan kenttäväkeä melko hyvin tuntevana ja jopa usein tapaavana ja nykyisin vielä paljon sieltä puheluja saavana voin sanoa, että tässä on ilmeisesti alkoholipoliittisella linjalla käynyt samalla lailla kuin Ahon hallituksen aikaan, kun se vei Suomen vastoin keskustan kenttäväen tahtoa Euroopan unioniin. Eli keskustalainen demokratia on varsin erikoista: se pettää omiaankin.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään hyvinvointipalveluiden turvaamista. Valitettavasti tämä toive ei nyt käsittelyssä olevan mietinnön ja hallituksen budjettiesityksen kautta tule toteutumaan. Vaikka kuntien valtionapuja lisätäänkin, rahat eivät välttämättä ohjaudu kunnallisen itsehallinnon vuoksi toivottuun tarkoitukseen eli terveydenhuolto, sosiaali-, vanhusten- ja lastenhoitopalvelujen riittävän tason turvaamiseen. Määrärahan taso on lisäksi pieni. Aivan niin kuin kokoomuskin totesi täällä, terveysprojektiin ei riitä näillä panostuksilla rahaa. Perussuomalaiset tulevat tekemään lisäysesityksen, jotta korvamerkittyä rahaa näihin kipeästi tarvittuihin kohteisiin voidaan antaa.

Sama heikko kehitys poliisipalveluiden suhteen on jatkunut, mikä nyt on ollut tilanteena, ja kihlakuntauudistuksen jäljiltä reuna-alueilla, jossa väestö on muutenkin vähäistä, ollaan poliisipalvelujen kohdalla lähes jo oman onnensa nojassa.

Suomalainen maatalous ja suomalainen perheviljelmä elävät nyt kohtalonaikojaan. Hallitus epäonnistui loppukesästä pyrkimyksissään saada Suomen liittymissopimuksessa taatun oikeuden maksaa kansallista tukea Etelä-Suomen viljelmille niin sanotun 141 artiklan nojalla. Lopputulos merkitsee tuen leikkaamista noin 29 prosentilla nykyisestä tasostaan neljän vuoden kuluessa. Nyt hallitus aikoo ilmeisesti lohduttaa etelän viljelijöitä siirtämällä velisurman tavoin kurjuutta myös pohjoisille alueille ja antaa porkkanaksi investointitukea, siis sitä, että velkaannu lisää, niin viiden vuoden päästä olet vielä suuremmissa vaikeuksissa. Tästä tulee huomenna käytävässä välikysymyspuheenvuorossa meidän ryhmämme puheenjohtaja Raimo Vistbacka antamaan kepulle oikein isän kädestä.

Arvoisa puhemies! Maatalouspääluokkaan liittyvänä erityiskysymyksenä haluan vielä ottaa esille valtiovarainvaliokunnan mietinnön kirjauksen oikeusvaltiota kunnioittavien eläinsuojelujärjestöjen tukemisesta, joka saatujen tietojen mukaan on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden lisäbudjetin yhteydessä. Tässä yhteydessä sitä ei ole ilmeisesti vielä uskallettu tehdä. Voin perussuomalaisten puolesta luvata, että tutkimme tulevan lisäbudjetin momentti momentilta ja kirjain kirjaimelta, löytyykö kaavailtu Animalian tuki sinne jonnekin kätkettynä, sillä jos näin on, niin tulemme vastapainoksi tekemään jo tämän vuoden budjetissa määrärahan osoittamisesityksen turkistarhojen suojaus- ja hälytysjärjestelmien investointikustannuksiin. On käsittämätöntä, että keskustavetoinen hallitus lähtee tukemaan tahoja, jotka suhtautuvat avoimen vihamielisesti lailliseen, useille maaseutupaikkakunnille elintärkeään turkistarhauselinkeinoon. Onhan selviä viitteitä siitä, että sinänsä hyviä asioita ajavien järjestöjen siipien suojaan on pesiytynyt turkistarhaterrorismia sympatisoivia tahoja.

Arvoisa herra puhemies! Huonosti toimiva ja veronmaksajille kohtuuttoman kallis turvapaikkamenettely on häpeä suomalaiselle yhteiskunnalle. Se houkuttelee tietoisesti toimimatonta järjestelmäämme hyväksikäyttäviä "kiertopakolaisia" maahamme oleskelemaan ja toisaalta aiheuttaa tarpeetonta henkistä kärsimystä todellisille pakolaisille pitkän epävarmuusajan ja pitkien käsittelyaikojen takia. Perussuomalaiset eivät voi ymmärtää, miksi Suomi ei käytä tehokkaammin hyväkseen niin sanottua Dublinin menettelyä, jolla perusteettomat maahanpyrkijät voidaan käännyttää korkeintaan muutaman päivän viiveellä. Useaan eri maahan pyrkivät pakolaiset ovat sitä paitsi helposti todennettavissa uudella Eurodat-tietojärjestelmällä sormenjälkien avulla. Hämäläisyys on hieno asia, mutta pakolaisasioissa siitä ei ole kuin haittaa. Se muuttuu helposti hölmöläisyydeksi. (Ed. Virtanen: Ei, vaan savolaisuudeksi!) — No, kokeillaan Virtasen johdolla sitäkin, jospa se auttaisi, ei se ainakaan huonommaksi voi mennä.

Veteraanien kuntoutukseen osoitetaan budjettimietinnössä varoja lähes 36 miljoonaa euroa lähinnä Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroista. Valitettavasti veteraanien kuntoutus ei tule moitteettomasti hoidetuksi näillä varoilla. Käytännössä useimmissa kunnissa käytettävissä olevilla rahoilla voidaan kuntouttaa vuosittain vain noin neljännes veteraaneista, toisin sanoen veteraani pääsee kuntoutukseen byrokraattisen hakuprosessin kautta vain neljän viiden vuoden välein. Pitkän neljän viikon jakson jälkeen seuraava kuntoutusjakso on luvassa vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Nyt olisi oikeus ja kohtuus, että nämä veteraaneille annetut lupaukset vihdoinkin täytettäisiin. Perussuomalaisten mielestä kaikkien veteraanien ja heidän puolisoidensa ja kotirintamanaisten tulee päästä tästä lähtien joko laitos- tai avokuntoutukseen valintansa mukaan samalla periaatteella kuin esimerkiksi 10 prosentin sotainvalidit, jotka saavat kaksi viikkoa kuntoutusta joka vuosi ilman eri hakemusta. Tulemme budjettikäsittelyssä tekemään näitä konkreettisia esityksiä. Samoin esitämme budjetissa puoluetukien korottamisesta luopumisesta ja europuoluetuen poistamista kokonaan, tai EU-vaalituen poistamista, miten se nyt sinne onkin peitelty, mutta sen poistamista kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana tiestöstämme, joka on tärkeä osa kansallisomaisuuttamme. Sitä tulisi myös hoitaa sen arvon mukaisesti eikä päästää varsinkaan alempiasteista tiestöämme rappeutumaan. Tällä menolla keräämme valitettavasti jättipottia jälkipolvien maksettavaksi 100 miljoonan euron vuosivauhdilla. Nyt kun käytössämme on EU-jäsenyydestä päätettäessä luvatut unionimiljoonat, luulisi homman hoituvan. Olisi hieno nähdä muuallekin tietä levitettävän kuin Etelä-Suomeen, tosin tännekin tarpeeksi.

Arvoisa herra puhemies! Aika on täysi, joten ruotsinkielinen puhe jää nyt pitämättä.

Toinen varapuhemies:

Ennen kuin annan puheenvuoron ministeri Kalliomäelle, haluan todeta täysistunnolle, että ministerin puheenvuoron jälkeen tulen sallimaan minuutin vastauspuheenvuorojen käytön, niin kuin aiemminkin on tapana ollut, ja tähän keskusteluosioon varataan aikaa tilanteen mukaisesti noin tunti.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Aluksi hallituksen puolelta parhaat kiitokset valtiovarainvaliokunnalle ja eduskuntaryhmille asiallisesta ja tehokkaasta budjettiesityksen käsittelystä. Ryhmäpuheenvuorotkin olivat mielenkiintoisia, vaikka hiukan jäin miettimään, mikä tällaisen budjetin palautekeskustelun tavoitteen ja tarkoituksen tulisi olla. Se hiukan liian helposti lipsahtaa perinteiseen kilpalaulantaan siitä, kuka eniten lupaa hyviä asioita, ja niitähän riittää, se on selvä. Mutta tuskin se antaa parhaan palautteen kansalaisille, joita tässäkin keskustelussa minusta tulisi ennen kaikkea lähestyä tiedonvälityksellä ja niiden vaihtoehtojen esittämisellä, joita toivottavasti eri eduskuntaryhmillä on enemmänkin kuin tänään on tullut kuulluksi taikka ainakin selkeämmällä tavalla.

Kyllä tästä tietysti ihan säkenöivä debatti vielä kehittyy, mutta ei sekään riitä, ellemme kykene ulospäin kertomaan omia tavoitteitamme. Silloin minusta pitäisi ryhmien kyetä tuomaan näkemyksensä talouden tilanteesta tilanneanalyysia tehden koskien kansainvälistä kehitystä. Siinä suhteessa äskeinen puheenvuoro oli minusta hyvä ja mallikas. Siinä oli selkeä tavoite taloustilanteen ja kansainvälisten näkymien arviointiin ja hiukan poikkeavalla tavalla siitä, mitä monet muut ovat tehneet, samoin tietysti kotimaan talouden osalta. Ehkä näin kyetään sitten paremmin tekemään johtopäätöksiä niitten vaihtoehtoesitysten muodossa.

Hallitukselle tämä on tietysti hiukan helpompi juttu, koska hallituksen politiikka on toiminut luonnollisestikin juuri tällä tavalla ja ehkä vielä poikkeuksellisen hyvin onnistuen siinä, että keväällä ja kesällä tehdyt tilannearviot ovat osoittautuneet aika hyvin osuneiksi koskien kansainvälisen tilanteen kehitystä ja myöskin oman taloutemme näkymiä ja kasvuennusteita. Viime keväänähän hallitusohjelman mukaisesti hyväksytty elvyttävä finanssipolitiikka on ajoitukseltaan nyt menossa hyvässä kurssissa, ja myöskin mitoitus näyttää osuvan aivan oikeaan. Sen avulla on kyetty pitämään yllä kotimaista kulutuskysyntää viennin ja investointien ollessa vielä alamaissa. Tällä hetkellä taas kansainvälisen talouden elpyminen lupaa lähiajoille viennin vetoa ja kotimaisen kysynnän avuksi myöskin enemmän kasvun vahvempaa perustaa. Tässähän on pyritty toimimaan sillä tavalla, että kyse ei ole vain suhdannepolitiikasta. Ennen kaikkea verotuksessa on myöskin rakenteellinen osio ollut näyttävästi mukana sekä ansiotuloverotuksen puolella että nyt viimeisessä vaiheessa hyvin voimakkaasti yritysverouudistuksen linjauksessa, joka viedään loppuun kevään kuluessa niin, että eduskunta saa siitä asianmukaiset esitykset.

Mutta sitten haluan sanoa, että vaikka kansainvälisessä taloudessa on lyhyellä aikavälillä ennakoitavissa myönteistä kehitystä, se ei kuitenkaan hälvennä huolta pidemmän aikavälin kasvunäkymien epävarmuudesta. Vetoapu maan rajojen ulkopuolelta ei tule missään tapauksessa nostamaan meitä samalla voimalla ja volyymilla kuin vielä viime vuosikymmenen aikana ja erikoisesti sen loppupuolella tapahtui. Yhdysvaltojen talouden elpyminen on itse asiassa kestävällä pohjalla vain, mikäli sen valuutta pysyy riittävän heikolla tasolla valtavan vaihtotaseen vajeen purkamiseksi. Lisäksi maailmantalouden toisen, uudemman, täysillä käyvän moottorin Kiinan talous on sekin osa dollarivyöhykettä. Tämä tarkoittaa sitä, että euroalueen on ponnisteltava taantuvasta likimain omin voimin. Tavoitetta voi suomalaisenkin kokemuksen pohjalta kuvata vähintäänkin haastavaksi.

Tuossa puheenvuorossa viitattiin, edellisissäkin ryhmäpuheenvuoroissa, Ranskan ja Saksan tilanteeseen, ja elleivät ne kykene kahden vuoden kuluessa, joka aikaa on asettua Vakaus- ja kasvusopimuksen raamien sisään, elleivät ne kykene siihen tuossa ajassa, niin silloin sopimus nykymuodossaan lähtee väistämättä lopullisesti murtumaan ja sitä korvaamaan pitää silloin saada ajoissa muu toimiva ratkaisu. Muuten politiikka jää liian paljon keskuspankin varaan, ja silloin korkopolitiikka helposti leikkaa kasvusta sen potentiaalia huonolla tavalla pois, eikä tietenkään hvk:n viikonvaihteen lopputulos tai tuloksettomuus osaltaan mitenkään ainakaan vähennä näitä talouden edessä olevia riskejä. Tämä on minusta hyvä huomioida Suomenkin talouspolitiikkaa valmisteltaessa ja budjettipäätöksiä eduskunnassa tehtäessä. Tulevaisuuteen ei voi erityisen luottavaisesti suhtautua, vaikka nyt vähän paremmalta näyttääkin.

Sekin on hyvä sanoa, että oman maamme varsin tyydyttävästä taloustilanteesta huolimatta ei meillä täälläkään ole edellytyksiä ryhtyä ikään kuin muiden oppimestariksi. Meilläkin on omat oppimme vielä käytävänä. Erityisesti julkisen talouden vakauttamistavoite on edelleen äärimmäisen vaativa tehtävä. Valtioneuvostohan kaksi viikkoa sitten hyväksyi vakausohjelman tarkistuksen, ja sen mukaan valtiontalous kääntyy alijäämäiseksi kuluvana vuonna ja lisääntyy edelleen ensi vuonna noin 0,7 prosenttiin vakiintuen toivottavasti tästä sitten noin 1 prosentin tuntumaan bkt-suhteessa vaalikauden loppuaikoina. Näin siis, toisin kuin valiokunnan mietinnössä todetaan, me olemme menossa tällaisessa talouden perusurassa liikkuen alijäämäisellä budjetilla vaalikauden loppuun mennessä. Tavoite on toinen, ja siihen tietenkin pyritään löytämään koko ajan uusia keinoja.

Valtionvelkaa ei saada selkeästi alenevalle uralle, vaan se on jäämässä suunnilleen nykyiselle tasolle. Kaikki tämä on hyvä pitää mielessä. Valiokuntahan kesäkuussa piti sen mielessä jo silloin, kun se totesi pitävänsä sekä kehyspäätöksen peruslähtökohtia että fina nssi- ja talouspolitiikan peruslinjauksia oikeina. Myöskin valiokunnan puheenjohtaja äskettäin julkisuudessa vahvisti omasta puolestaan hallituksen eduskuntaryhmien sitoutumisen budjettikuriin, ja siinä miehen sanaan pitää luottaa.

Vielä erikseen yksi iso asia mietinnöstä ja sen suhteesta hallituksen budjettiesitykseen, ja silloin puhutaan tästä niin sanotusta jakamattomasta varauksesta. Valiokuntahan mietinnössään, kun otetaan laskennalliset oikaisut huomioon, lisää menoja noin 50 miljoonalla eurolla. Koko talousarvion loppusummaan verrattuna lisäys on tietysti maltillinen, mutta kun sitä vertaa tähän niin sanottuun jakamattomaan varaukseen, tulee myöskin toisenlainen kuva eteen. Näiden hyväksyttyjen menonlisäysten jälkeen jakamaton varaus on 316 miljoonaa euroa. Se tuntuu hulppealta summalta, mutta kun katsotaan, miten on tapahtunut aiempina vuosina, kuva selkiintyy vähän toisenlaiseksi. Viime vuosina lisäbudjettien keskimääräinen taso on ollut 400 miljoonaa ja pienimmilläänkin 250 miljoonaa euroa, ja meillä on vain kehyksissä tästä eteenpäin 120 miljoonan jakamattoman varauksen summa odottamassa. Eli edessä on hankalia aikoja. Vuoden kuluttua olemme aivan hyvin tilanteessa, jossa uusia menoja vastaan on löydettävä säästöjä. Tätä arviota on ihan turha tulkita liioitteluksi tai uhkakuvien maalailuksi. Se on itse asiassa matematiikkaa, johon äsken jo viittasin.

Viime vuosien budjettipolitiikan seuranta kertoo myös toisin numeroin, mistä on kyse. Vuosille 2001—2004 hyväksytty menokehys asetti valtion budjettimenot alle 24 prosenttiin bkt:stä ja samalla laskevalle uralle. Sen jälkeen kehystä on korotettu joka ainoa vuosi, ja nyt lähdetäänkin noin 25,5 prosentin tasolta. Eikä siinä kaikki: Toteutuneet menot ovat karanneet korotetuista kehyksistä. Hyvien asioiden toteuttamisesta on tullut menoautomaatti, jossa uusia menoja kasataan vanhojen päälle vuosi toisensa jälkeen. Eduskuntahan on täynnä kuntapäättäjiä, jotka varmasti voivat vahvistaa kuntatasolla tämän todellisuuden. Meillä on kasvavien menojen pommi koko ajan julkisessa taloudessa, jossa ei kannata erottaa tuosta vaan valtiota ja kuntia toisistaan. Kyse on koko julkisesta sektorista.

Kaiken kaikkiaan valiokunnan mietintö kuitenkin tukee varsin hyvin hallituksen linjaa, joten minulla ei ole tarvetta isompaan valittamiseen. Ehkä, jos aika sallii, arvoisa puhemies, muutama kommentti kuitenkin ryhmäpuheenvuoroista noin yleisemmällä tasolla, ja siitä hengestä, jota tuossa keskustelussa oli. Se kävi heti ensimmäisessä ryhmäpuheenvuorossa ilmi tai reagoinnissa siihen. Kun ed. Vihriälä kertoi pitkän listan budjettiin kirjatuista hyvistä, menoja aiheuttavista kohteista, monta välihuutoa ilmaisi tahdon siitä, että ei tämä mihinkään riitä. Se oli minusta varsin pelottava reaktio. Meillä on todella yli miljardi euroa vaalikaudelle lisämenoja päätetty hallituksen ohjelman puolella jo.

Ed. Ahde otti sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa yhteisöveron esille. Hallitushan arvioi tätä asiaa huomenna aamulla talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonne tulee hallitusohjelman mukainen selvitys tilanteesta. Sen jälkeen katsomme, mitä on syytä tehdä. Uskon, että aivan keskeinen rajaus hallituksen puolella tullaan tekemään tulevasta mallista taikka sen valmistelusta sen perusteella, miten kyetään valtionosuuksien kautta nykyistä selkeästi paremmin vahvistamaan palvelurakennetta ja ennen kaikkea palvelujen rahoituspohjaa. Tuosta näkökulmasta meillä kyllä on muutakin tehtävää kuin vain valtionosuusuudistus. Mutta niitä on valmistelussa ja pitkällä jo hallituksessa useita.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tuotiin useita asioita esiin. Otan vain tuon veropolitiikan. Kokoomus siis lähtee siitä, että hallitus ei ole tehnyt riittävästi, ei ole riittävästi keventänyt veroja. Tuosta ryhmäpuheenvuorosta minulle jäi täsmälleen sama vaikutelma kuin aikaisemminkin kokoomuksen veropoliittisista puheenvuoroista, ja se on, että verojen keventäminen on itseisarvo kokoomukselle. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä: Ei ole!) Sitä tuki ryhmäpuheenvuoron se osa, jossa sitten lueteltiin sen perään merkittävä osa menoja, jotka kokoomus haluaisi lisätä. Tässä on suuri linjaero hallituksen näkemykseen. Hallituksen puolella veropolitiikka palvelee työllisyyspolitiikkaa ja sitä kautta hyvinvointivaltion toimivuutta, sen kykyä luoda riittävä rahoituspohja hyvinvointipalveluitten ja tulonsiirtojen maksamiselle. Tässä on selkeä linjaero kokoomuksen ja hallituksen linjausten välillä. Valitettavasti näin on, koska olen kuullut kyllä suullisesti kokoomuksen puolelta väitteitä, että he ovat hyvinvointivaltion asialla siinä missä muutkin. (Ed. Tennilä: Mutta sitähän tekin heikennätte veronalennuksilla!)

Vasemmistoliiton puoleen on tässä myöskin hyvä kääntyä. Vasemmistoliitto on tässä asiassa ikään kuin dogmaattisesti toisella laidalla kuin kokoomus. Puhutaan ylisuurista veronkevennyksistä, (Ed. Tennilä: Ne ovat sitä nimenomaan!) puhutaan siitä, että suhdannetilanne, niin kuin ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, puoltaisi monien menojen lisäämistä. Siis aivan mahdotonta yhtälöä rakennetaan. Tämä on sellaista Elvis elää -politiikkaa. Ei se toimi tänä päivänä Suomessa. (Ed. Tennilä: Amerikasta se teidänkin mallinne on peräisin, Bushin oppi!) Maailma on muuttunut, ed. Tennilä.

Vielä, puhemies, lopuksi: Vihreitten puheenvuorossa tuotiin minusta väärällä tavalla esiin vankeinhoidon määrärahat oikeastaan sillä syytteellä, että hallitus ei toimi lainmukaisesti. Kuitenkin on viimeisten tietojen mukaan tilanne se, että budjettiesitys on aivan oikein rakennettu. Vankiluku tälle vuodelle tulee olemaan noin 3 600, allekin sen, 150 alle jopa siitä, ja noin yksi miljoona euroa säästyy seuraavalle vuodelle tästä, ja ensi vuodelle esitetään määrärahoja perustuen vankilukumäärään 3 900. Eli mikään ei tällä hetkellä ainakaan puolla tuota vihreitten väitettä.

Lopuksi kommentti vihreitten puheenvuorossa ja muissakin esiin tulleeseen ensi vuotta koskevaan veropolitiikkaan, siis, niin kuin vihreät sanoivat, matalatuottoisen työn subventointiin. En käyttäisi ihan näitä sanoja, mutta tarkoitetaan varmaan samaa, minkä hallituskin ohjelmassaan on kirjannut. Hallitus hakee sellaista ratkaisua, jossa työllisyysvaikutukset voidaan osoittaa selkeästi positiivisiksi ja sillä tavalla, että kustannusvastaavuus työn vahvistumiseen on myöskin riittävän hyvä. Mallia ei ole vielä päätetty, mutta tämän kevätkauden kuluessa varmaan siitäkin tulee esityksiä eduskunnalle.

Toinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuorot pyydetään seisomaan nousten V-painiketta käyttäen. Ensimmäisen vastauspuheenvuorokierroksen tulen myöntämään esisijaisesti ryhmäpuheenvuorojen käyttäjille.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri oli oikein havainnut ehkä erään keskeisistä sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän huolenaiheista. Se liittyy nimenomaan kunnallistalouteen ja nyt ajankohtaiseen yhteisöveroratkaisuun, jota hallitus ministerin esittämällä tavalla huomenna ryhtyy käsittelemään.

Mutta ei sosialidemokraattien kannanotto, ei myöskään valiokunnan mietinnössä esitetty hyvin yksituumainen kannanotto, perustunut pelkästään siihen, että pyritään kuntatalouden palvelujen tuottamisrahoitus turvaamaan, vaan myös siihen hallitusohjelmassa esitettyyn tärkeään veroperiaatteeseen, että kaikkien veroratkaisujen pitäisi tukea talouden ja elinkeinoelämän elvyttämistä, aktivoimista, kehittämistä ja sitä kautta työllisyyden parantamista. Tämän takia näistä malleista, joita hallituksen puolesta on esitelty kansalaisille, eri veromalleja, niin sanottu Mannisen-malli ja yhteisöveromalli, tässä katsannossa tämä yhteisöveromalli ja sen pohjalle rakennettava parempi, toimivampi verotusratkaisu kunnille, on eduskunnan mielestä ja kuntien yhteisen järjestön Kuntaliiton mielestä toimivampi vaihtoehto. Kun nämä (Puhemies koputtaa) eduskunnan ja Kuntaliiton mielipiteet ovat olemassa, niin hallitus varmasti ottaa huomioon esitystä valmistellessaan nämä hyvin painavat kannanotot.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Kalliomäki kommentoi näitä ryhmäpuheenvuoroja ja, kuten kuulimme, hyvin perusteellisesti ja analyyttisesti toi esille ja näki, miten oppositiopuolueet ovat tällä kertaa, totta kai, pitämässä riittämättöminä niitä parannuksia tai yleensä koko budjettiesitystä mutta ennen kaikkea niitä parannuksia, mitä täällä ovat yhteistuumin hallituspuolueet tehneet. Niin kuin oman puheenvuoroni yhteydessä kuului huutoja, että ne ovat riittämättömiä, totta kai ne ovat riittämättömiä, mutta suunta on kuitenkin oikea ja näistä on voitu yksituumaisesti sopia ja lähteä niitä eteenpäin viemään.

Mitä kuntatalouteen tulee, haluaisin myöskin yhteen yksityiskohtaan puuttua. Sieltä kuului sellainen välihuuto, ettei tueta tätä vapaaehtoista kuntien yhdistämistä. Nimenomaan budjettikirjaan on kirjattu nyt ensimmäisen kerran 150 000 euroa, että voidaan nimenomaan esiselvityksiä kuntien yhdistämisen suhteen myös valtion taholta tukea. (Puhemies koputtaa) Minusta tämä on erittäin myönteinen seikka.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En kyllä oikein ymmärtänyt ministeri Kalliomäen verolinjauksia, että millä tavalla kokoomuksen verolinjaukset ovat erilaisia kuin teidän. Te sanoitte, että veronalennuksia pitää tehdä suhdannepoliittisista ja rakennepoliittisista syistä. Näin me olemme sanoneet jo monta vuotta ja monena vuonna todenneet, että niitä pitää edelleen jatkaa nimenomaan suhdannepoliittisista syistä ja rakennepoliittisista syistä. En ymmärrä, miten verolinja voi olla erilainen, jos kerran sama asia perustellaan aivan samoilla argumenteilla.

Sen lisäksi ministeri Kalliomäki jäi kaipaamaan vähän jotain uutta tähän keskusteluun. Minun täytyy sanoa näin oppositiosta käsin, että me olemme kaivanneet pitkin syksyä jotain uutta tähän keskusteluun, nimenomaan, millä tavalla saadaan työllisyyttä hoidettua paremmin. Sen takia me olemme tehneet esityksiä, millä työllisyyttä parannetaan, mutta niihin ei ole juurikaan vastattu. Näyttää siltä, että hallituksen seuraava uutuus on ne säästölistat, mitkä ovat tulossa tänne eduskuntaan jossain vaiheessa, kun te kerran totesitte, että edessä on säästöt.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Kalliomäelle on todettava, että jos verotarkistukset olisi tehty sillä tavalla kuin me esitimme eli indeksitarkistuksen suuruisina, silloin olisi riittänyt samasta rahasummasta huomattavasti enemmän rahoja sosiaalisiin tulonsiirtoihin, terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palvelujen parantamiseen ja sitä kautta olisi voitu työllistää enemmän käsityksemme mukaan, mitä nyt hallitus esittää. Nyt verohelpotukset painottuvat euromääräisesti kaikista rikkaimmille. Onko se rikkaille mennyt euro sitten parempi työllistäjä kuin pienituloiselle annettava euro, joka käytetään kaikki kulutukseen?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vankeinhoidon osalta toteaisin, että kyllä minä käsittelin sitä vihreiden ryhmäpuheenvuorossa aivan oikein. Kiinnitin huomiota siihen, että vajausta vankeinhoidon piirissä on ollut jo vuosikausia. Vaikka tällä hetkellä näyttääkin siltä, että vankiluku ensi vuodelle ei nouse niin paljon kuin budjettia tehtäessä ennustettiin, ei se tarkoita sitä, että päästäisiin sille lain edellyttämälle tasolle, että vankiloissa voidaan saada vastaavaa terveydenhuoltoa kuin siviilielämässäkin ja että vankien pitäisi pystyä osallistumaan joko työhön tai koulutukseen.

On hyvä, että ministeri totesi avoimesti, että vaikka hallituksen ohjelmaan kirjatut veronalennukset voidaan lukumääräisesti ylittää siitä, mitä siihen oli lukuna kirjattu — sehän todetaan ohjelmassakin, että veronalennukset ovat vähintään 1,12 — hallituksen linja on sen jälkeen menoleikkaukset. Toivottavasti myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat sen oivaltaneet. Suosituksena voisin todeta, että Puolustusvoimien kehys on kasvanut viime aikoina huomattavasti nopeammin kuin muut pääluokat, joten kun teette leikkauksia, tutkikaa sieltä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri peräänkuulutti vaihtoehtoja tässä keskustelussa. Mielestäni niitä vaihtoehtoja on kyllä tullut. Kyllä kristillisdemokraatit esittivät hyvin selkeän vaihtoehdon tälle hallituksen linjalle. Huomasin muuten, että hallituskin esittää vaihtoehtoja. Äsken valtiovarainministeri sanoi, en tiedä, tuliko se nyt ihan sanatarkasti näin, mutta kirjoitin, että te sanoitte, että hallituksen verolinja palvelee työllisyyttä. Ryhmäpuheenvuorossa viittasin siihen, mitä pääministeri Vanhanen on viime viikolla lausunut keskustan maksullisessa seminaarissa, jossa hän totesi, että hän on menettänyt uskonsa palkkaveroalennuksen työllisyysvaikutukseen. Siis onko hallituksella kaksi linjaa? Pääministeri sanoo, että hän on menettänyt uskonsa palkkaveroalennuksen työllisyysvaikutukseen, ja valtiovarainministeri sanoo, että hallituksen linja tukee työllisyyttä. Mielenkiintoista, tosi mielenkiintoista!

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitän valtiovarainministeri Antti Kalliomäkeä siitä, että hän kuunteli sivistyneesti ja otti huomioon myös pienen, mutta kasvavan ryhmän (Naurua) perustellut tarpeet ja mielipiteet. Se on sivistyneen ihmisen ... (Välihuutoja) — Pienen mutta sivistyneen ja kasvavan. — Kun nämä yrittävät nyt häiritä minua, niin yritän pitää ajatukset siitä huolimatta koossa.

Tärkeä asia, mitä haluan vielä painottaa tässä, on terveydenhuolto ja Kansallinen terveysprojekti. Siitä tulee jatkuvasti tietoa. Meille muun muassa tänään Tampereelta veteraanikansanedustaja Vieno Eklund on viestittänyt, että monin paikoin myös Tampereella, ei vain Husin alueella, on paljon pätkätöitä, paljon stressaantuneita terveydenhuoltotyöntekijöitä ja pitkät jonot. Toivon, että todella tähän terveysprojektiin ja tähän ongelmaan pistäisitte painoa, kun siellä keskenänne rahoja jaatte.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Ahteen puheenvuoroon voi tietysti vain yhtyä sillä tavalla, että kun hallitus käsittelee huomenna asiaa ministerivaliokuntatasolla, niin tietenkin se lähtee siitä, että nykytilaakin voidaan parantaa, eli haetaan varmasti, ellei esittelevän ministerin esitys sinänsä mene sitten kuitenkin, jalostettua mallia.

Ed. Koskiselle: En halua toistaa itseäni, mutta minusta vain selkeä vaikutelma tulee teidän puheenvuoroistanne, että teillä on tällainen itseisarvoinen lähtökohta suhteessa verotukseen, että kaikki mikä kevennystä on, on sinänsä hyvä. Se on toisenlainen lähtökohta kuin hallituksella ja sitä tukevilla ryhmillä.

Sanoin, että säästöjä on edessä. Joka paikassa meidän pitää toimia sillä tavalla, että raamin sisällä etsitään sekä säästöjä ja sitten myöskin menokohdennuksia uudella tavalla. Se on normaalia menettelyä, siihen viittasin, mutta haluan painottaa sitä, että raamin sisällä ei voida etsiä vain menokohteita vaan myöskin menojen vähennyksiä. (Ed. Uotila: Tuloistakin pitää!) — Niin, totta, tämä onkin hyvä kysymys, että tulojakin pitäisi hoitaa, mutta vasemmistoliiton näkemys näyttää olevan se, että kun veroja kevennetään, silloin pitäisi menoja ilman muuta lisätä. (Välihuutoja vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä) — Se oli teidän puheenvuorossanne. Se oli suoraan teidän puheenvuorossanne. Sillä tiellä tulee kyllä useampikin karhu vastaan, jos sutta menette pakoon.

Puhemies! Vielä ed. Kalliksen puheenvuoroon viittauksesta pääministeriin vaan se, että näin meille kaikille käy, kun käy maksullisissa seminaareissa, niin joutuu maksamaan sitten viimeistään eduskunnassa.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ryhmäpuheenvuoroissa tuli ihan hyviä vaihtoehtoja, jotka antavat varmasti ajattelemisen aihetta siihen, että hyvin usein meillä hallituspuolueissa, on ketkä tahansa hallituksessa, tulee tämmöinen yhden linjan ajatus. Sen tähden on tärkeää käydä keskustelua eri vaihtoehdoista silmälläpitäen myös tulevia budjetteja.

Mutta yksi semmoinen asia, joka on yhteinen huoli niin hallituksella kuin oppositiollakin, on kuntien peruspalvelut. Mielestäni hallitus on toiminut erittäin linjakkaasti siinä, kun on lähtenyt tätä kuntatalouden tasapainottamista tekemään silmälläpitäen peruspalvelubudjetin rakentamista. Se on varmasti ainut oikea tie, että kunnat ja valtio yhdessä sopivat nämä kaikki pitemmällä aikavälillä, ja sillä tavalla voidaan kuntataloutta suunnitella useamman vuoden tähtäimellä niin työllisyyden kannalta (Puhemies koputtaa) kuin myös ihmisten palveluiden kannalta.

Toinen varapuhemies:

Pyydettyjä vastauspuheenvuoroja on tällä hetkellä viitisenkymmentä, ja jotta päästäisiin elävään keskusteluun, pyydän edustajia pitäytymään 1 minuutin vastauspuheenvuoroissa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erinomaista, että valtiovarainministeri kaipasi syvällisempää otetta ja keskustelua erityisesti opposition puheenvuoroilta. On syytä kyllä yhtyä ministerin arvioon siitä, että kokoomuksen verolinjahan on oikeastaan ikihistoriallista, että ainoastaan veronalennukset ovat tärkeitä ja sen jälkeen tulevat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

Kiinnitin itse huomiota siihen kokoomuksen puheenvuorossa, että te peitellysti toitte esille sen, mistä te haluatte leikata hallituksen budjettiesitystä. Te haluatte vähentää määrärahoja Stakesilta, joka tutkii suomalaista köyhyyttä ja hyvinvointipalveluja. Samaten te haluatte vähentää määrärahoja työvoimakoulutuksesta henkilöiltä, joilta puuttuu ammatillinen perustutkinto ja ammatillinen peruskoulutus. (Puhemies koputtaa) Se on syvässä ristiriidassa kaikkien niiden tutkijoiden ja johtavien koulutuspoliitikkojen näkökulmien kanssa, jotka korostavat, että pitää nimenomaan panostaa näiden keski-ikäisten työntekijöitten koulutukseen, joilta ammattitutkinto puuttuu. Tässä kokoomus ...

Toinen varapuhemies:

Ed. Gustafsson, kiitoksia!

Puhuja:

... paljastaa omat arvonsa todellisuudessa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä suuret ongelmat peruspalvelujen tuottamisessa, kuten terveydenhuollossa ja perusopetuksessa, ja samoin nämä ongelmat, mihin ministeri viittasi alijäämän, velan ja mahdollisesti uusien säästöjenkin suhteen, johtuvat tietysti suuresta työttömyydestä. Mikäli hallitus ei pysty etenemään tässä työllisyystavoitteessaan, missä tällä hetkellä mennään taaksepäin, silloin nämä mainitut ongelmat vain kärjistyvät. Tämän vuoksi kokoomus rohkaisee ja kannustaa hallitusta tekemään jotain konkreettista työllisyystavoitteessa etenemiseksi. Hallituksen yritysverouudistus ei ainakaan edistä yrittäjyyttä ja sitä kautta työllisyyttä.

Kun ministeri Kalliomäki taas kerran väitti, että kokoomuksen veronalennus on jokin dogmi ja me emme halua tukea tällä tavoin kasvua toisin kuin kuulemma hallitus, täältä ehtymättömästä lähteestäni eli pöytälaatikostani löysin lehtileikkeen. Olen helmikuussa viime vuonna kirjoittanut, että talouskasvua on tuettava veronalennuksin. Kirjoitin tarkalleen ottaen näin: "Työnteon veronkevennyksiä tarvitaan välttämättä, mikäli halutaan luoda taloudellista kasvua ja kasvattaa yhteistä hyvinvointia. Yksioikoinen käsitys siitä, että yhä kireämmällä verotuksella voitaisiin taata yhä paremmat julkiset palvelut, on virheellinen." Tämä oli meidän linjamme ennen vaaleja, tämä on meidän linjamme vaalien jälkeen. Sen sijaan teidän linjanne ennen vaaleja (Puhemies koputtaa) oli tämä: "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin", kertoo Taloussanomat Anneli Jäätteenmäestä. Tässä on, ministeri, se ero. Meidän linjamme oli sama ennen ja jälkeen vaalien toisin kuin teidän.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä valtiovarainministeri nyt kovasti huolimattomasti kuunteli vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron. Meidän linjamme on ollut ennen vaaleja ja vaalien jälkeen täysin selvä. Se on se, että tällaisista suurista tuloveronkevennyksistä, joista sitä paitsi miljoona suomalaista jää kokonaan paitsi, olisi pitänyt tällä kierroksella luopua ja laittaa ne sadat miljoonat eurot palvelujen turvaamiseen kunnissa ja muualla. Tämä on ollut johdonmukainen linja meillä, niin kuin sanoin, ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Hallituspuolueista kaikki ovat kääntäneet kelkkansa vaalien jälkeen. Vaaleja ennen kaikki korostivat palvelujen merkitystä ja hyvinvointivaltion rakenteiden turvaamista eivätkä kannattaneet tuloverotuksen kovaa alentamista jatkossa. Tästä on kysymys.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taisi kaikilla kolmella suurella puolueella olla suurin piirtein samanlainen veronkevennyslinja aivan vaalien alla. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella hallitus lähti siitä, että menojen kasvu oli nollaluokkaa. Kuitenkin budjettihan meni pitkäksi yli 2 miljardia euroa, osittain myös eduskuntavetoisesti. Nyt tällä vaalikaudella on lähdetty siitä, että menotaso nousee miljardilla, ja siihen on sitouduttu, ja uskon, että siinä on hyvät mahdollisuudet onnistua ilman mitään leikkauksia vaan hyvin järkevällä politiikalla. Menosäännön alainen menojen määrä, jota ei ole kohdistettu, on siis todella 316 miljoonaa euroa, ja uskon, että se riittää.

Arvoisa puhemies! Todella täällä on tällaista, en tiedä, onko se Elvis elää -politiikkaa vai onko se tällaista Seis maailma, tahdon ulos! -politiikkaa, mitä erityisesti vasemmistoliitto edustaa. Se ei ole hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen kannalta mitenkään järkevä linja, mutta toivon, että vasemmistoliitto tulee tähän maailmaan (Puhemies koputtaa) ja lähtee siitä, että todellakin työn verotuksen keventämisen kautta voidaan luoda hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiinnostaisi kuulla tässä keskusteluyhteydessä valtiovarainministerin kanta niihin lausumiin, jotka sisältyvät mietintöön, koska niihin on kirjattu aika lailla kipupisteitä. Niitähän on yksitoista kappaletta.

Toiseksi haluaisin oikaista ministerin väärän väitteen, kun hän kovin asiallisella, eduskuntaa kunnioittavalla tyylillään todisti, että Elvis muka eläisi. Verraten kahdeksan vuoden takaiseen historiaan Elvis ei todella elä, tyyli on niin kovasti muuttunut, kiitos teille.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Vihriälä mainitsi täällä puheessaan, että perhepolitiikassa hallituksen vaihdos merkitsi suunnanmuutosta. Jos ed. Vihriälä tarkoittaa muun muassa sitä, että ensimmäisen lapsen lapsilisää korotetaan 10 eurolla kuukaudessa, minä kerron teille, mitä se merkitsee käytännön elävässä elämässä. Sillä 10 eurolla saa 2 kiloa voita kuukaudessa eli 70 grammaa päivässä. Sillä 10 eurolla saa 13 litraa maitoa eli alle 0,5 litraa päivässä. Oletteko laskeneet, että jos on kolme—neljähenkinen perhe, inflaatio todennäköisesti vie jo tämän verran hintoja ylöspäin tehden tappiolliseksi tämän tuloksen?

Toinen osa ed. Vihriälän puheenvuorossa oli, mitä hän debatissakin korosti, että vapaaehtoisia kuntien yhdistymisiä on tuettava, joten valtion osallistuminen kuntaselvitysten kustannuksiin on hyvä asia. (Puhemies koputtaa) Budjetissa on 150 000 markkaa, jolla ei ole käytännön elävässä elämässä mitään merkitystä Suomen kuntajaotukselle. Sitä paitsi kuntatasolla, hyvät ystävät, sosialidemokraatit ja keskustapuolue ovat olleet kaatamassa kaikki keskeiset ja tärkeät kuntaliitokset tässä maassa.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kyllä ed. Gustafsson sanoi suuren tosiasian eroista myöskin työvoimapolitiikkaa koskien. Kokoomushan on voimakkaasti vastaan sitä linjaa, jonka hallitus on omaksunut, siis aktiivisen työvoimapolitiikan osalta, ainakin rahoitusvolyymin osalta, mikä siellä on. Sen kai te myönnätte?

Ed. Zyskowicz nimesi suuren työttömyyden meidän pääongelmaksemme. Meidän pääongelmamme on työllisyysasteen liian matala taso. Työttömyys on laskemassa, ja voidaan arvioida, että se kyllä asettuu ihan hyvälle EU-tasolle lähivuosien aikana. Työllisyysaste on se probleema, ja sen me kaikki tiedämme. Se edellyttää merkittävän vahvaa talouskasvua, nykyistä vahvempaa ja sillä tavalla, että se suhdannehuippu, jota on ennakoitu, nyt vaikka Etla esimerkiksi on ennakoinut 2005, ei ole mikään piikki vaan että suhdanne voisi jatkua siitä vielä positiivisena eteenpäin. Se on perusasia, ja sitten rakennepoliittisia ja muita toimia sillä tavalla, kuin hallitus on suunnitellut, muun muassa veropolitiikassa edeten vielä tullaan tarvitsemaan lukuisa joukko.(Puhemies koputtaa)

Mitä ed. Zyskowicz on helmikuussa sanonut, olisi hyvä saada varmistus siitä, että se, mikä äsken ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, on sama asia, koska sitä ei siitä ulos millään saanut. Toivottavasti kokoomus palaa Lipposen hallituksen aikaiseen tavoitteistoonsa. (Puhemies koputtaa)

Ed. Uotilalle, puhemies: Kun sieltä tuli tärkeä esitys, että veronkevennykset johonkin mittaan olisi pitänyt siirtää menoihin, se on sama, jonka te kerroitte jo kesällä. Siis menoelvytys, josta minä silloin olisin voinut sanoa, että se on sitä Elvis elää -politiikkaa, vie luottamuksen kotimarkkinoilta, ja sen mukana olisi lähtenyt romahtamaan kaikki. Se olisi ollut perusvirhe, ja sellaista ei nyt sentään voi odottaa. Ehkä vasemmistoliitto oppositiossa tällä tavalla toimii, ei se kyllä hallituksessa olisi ollut siihen valmis.

Ed. Saariselle näistä lausumista, että normaaliin tapaan tietysti hallitus arvioi eduskunnan lausumia ja ennen kaikkea hallitusohjelman kirjaimen ja sisällön mukaisesti etsien sitä kautta oikeita ratkaisuja.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näihin Elvis-puheisiin toteaisin, että se mikä täällä selvästi tuoksahtaa täällä Suomessa, on bushilainen henkäys, sillä 1,5 miljardin euron verovähennys ensi vuonna, mitä muuta se on kuin amerikkalaisperäistä uusliberalismia? Totta kai te, herra valtiovarainministeri, saatte tällaisilla valtavilla veronalennuksilla isotuloisten suosiota, mitä te varmaan siinä haettekin puolueellenne, ja tietenkin yritysmaailma taputtaa. Mutta se, minkä te saatatte vaaraan, on suomalainen hyvinvointivaltio, sen koko perusta, joka rakentuu verotukselle. Jos tällä tiellä jatketaan vaikkapa kymmenen vuotta, jos te olette kymmenen vuotta valtiovarainministeri ja tällä tavoin lupaatte veronalennuksia, me olemme suurin piirtein Amerikan tilanteessa tässä maassa, yhtä isojen tuloerojen ja heikkojen palveluiden tilanteessa.

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tiedä, kuinka monella kokoomuslaisella suulla pitää valtiovarainministeri vakuuttaa siitä, että ennen vaaleja hallituspuolueet sanoivat, että verot ja palvelut ovat joko tai, ja me sanoimme, että se on sekä että, eli perustelimme eri yhteyksissä sitä, että tälläkin keinoin pyrimme nimenomaan työllisyysasteen nostamiseen sen takia, että saadaan enemmän palkkasummaa, josta sitten hyvinvointipolitiikkaa voidaan rahoittaa.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erinomaisella tavalla perustelleet valiokunnan kantaa, että yhteisövero tulee säilyttää kunnilla, ja se on myöskin Kuntaliiton kanta. Valtiovarainministeriö on todennut, että huomenna talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa valmistelu ja käsittely tapahtuu tältä pohjalta, ehkä jalostaen tätä ehdotusta. Se on hyvä periaate.

Mutta, arvoisa puhemies, halusin kiinnittää huomion siihen, että mietintö kuvaa aika hyvin sitä, miten kuntatalous tänä vuonna muuttuu alijäämäiseksi ja pysyy alijäämäisenä koko vaalikauden, ja tämä tuo lisää alijäämäisiä kuntia erittäin paljon tältä vuodelta. Valiokunta onkin kiinnittänyt tähän huomiota, että koska tuo rahoitusjärjestelmä ja valtionosuusjärjestelmän uudistus astuu voimaan vasta 2005, on varauduttava siihen, että ensi vuonna lisätalousarviossa varaudutaan lisääntyviin harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin, (Puhemies koputtaa) jotta tämä alijäämien määrä kuntien taseessa ei tulisi kohtuuttomasti kasvamaan ja tulevina vuosina aiheuttamaan vaikeuksia palvelutuotannolle.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna teollisuuden työvoima Suomessa on supistunut selvitysten mukaan noin 27 000 henkeä. Teollisuutemme työpaikkakehitys on pitkälti kiinni vientikysynnästä ja euron arvosta. Yhdysvalloissa vaihtotaseen alijäämä on kasvanut tämän vuoden aikana yli 5 prosenttiin suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Tämähän on syy dollarin heikkenemiseen. Jos nyt dollarin heikkeneminen jatkuu yhtä vauhdikkaasti kuin kuluvan vuoden loppupuolella, uusien työpaikkojen luominen vaikeutuu maassamme.

Mitä toimenpiteitä teillä, arvoisa valtiovarainministeri ja hallitus, on vielä varastossa, jos hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena pidetty 100 000 työpaikan lisääminen kuluvalla vaalikaudella karkaa käsistä? Toivottavasti toimenpidevalikkoon eivät vain kuulu pelkät säästöt.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yrittäjien kannalta vuoden 2004 budjetti ei tarjoa mitään hyviä toimintaedellytyksiä eikä toimintaympäristön parantamista millään tavalla. Jos me haluamme säilyttää Suomessa nämä yritykset ja työpaikat, meidän on ehdottomasti pudotettava palkan sivukuluja, eli se on ensimmäinen vaihe.

Toinen vaihe: On tärkeää, että ammattitaitoista työvoimaa koulutetaan toisen asteen oppilaitoksissa. Meiltä rakennustyömailta puuttuvat kirvesmiehet, rapparit, muurarit ja maalarit. Tämä linja pitää hallituksen nyt kirkastaa sillä tavalla, että yrityksille riittää ammattitaitoista työvoimaa.

Kolmas asia, mihin puutun, on yrittäjien sukupolvenvaihdos. Se pitää hoitaa tyylikkäästi. 60 000 yritystä lopettaa viiden vuoden sisällä. Jos hallitus ei tee mitään, 300 000 työtöntä lisää tulee.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean valtiovarainministerille, että vasemmistoliitto on huolissaan kokonaisuudesta. Kansantulokin on kokonaisuus. Me toivomme kansantulon kasvua. Kansantulo koostuu yksityisestä kulutuksesta, julkisesta kulutuksesta, investoinneista ja viennistä. Se, mikä meitä huolestuttaa, on se, että näitten veronkevennysten ja niiden suuntaamisen seurauksena julkinen kulutus supistuu enemmän kuin yksityinen kulutus kasvaa. Jos näin käy, se johtaa paitsi talouden kannalta huonoon tulokseen myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta huonoon tulokseen. Tästä vasemmistoliitto on huolissaan.

Jere Lahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on jättänyt verouudistusehdotuksensa, joka on aiheuttanut hyvin laajalti syvää hämmenystä ja tässä vaiheessa jo sellaisia toimia, jotka vaikuttavat vääjäämättä meidän yritysten halukkuuteen kehittää ja nostaa kilpailukykyään sekä työllistää. Tässä vaiheessa on todella valitettavaa, että vuonna 2005 voimaan tuleva verolaki jo ennakoi tietyllä tavalla mahdollisesti syvääkin taantumaa. Kysymys kuuluu: Onko hallitus varautunut, kun tähän jää aikaa seurata, sellaisiin toimiin, joilla nyt tämä kilpailukyvyn vääristymä nopeasti voidaan korjata?

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki viittasi täällä meitä kaikkia huolestuttavaan Kiina-ilmiöön. Suomen ei välttämättä kannata lähteä siis skabaamaan Kiinan kanssa julmuudessa, vaan meidän vahvuutemme on Pohjoismainen hyvinvointivaltio, korkea koulutustaso, joka pohjaa tasa-arvoisiin koulutusmahdollisuuksiin. Toivon todella, että niillä työllisyysasteen nostotoimenpiteillä, jotka kohdistetaan nyt minun sukupolveeni, ei romuteta niitä tasa-arvoisia koulutusjärjestelmän perusteita, mitkä meillä nyt on. Vetoankin ministeri Karpelaan, että esimerkiksi selvitysmiehen esitys asumislisän vuokrakaton korotuksesta toteutetaan viipymättä.

Työllisyysaste ei korotu pelkästään kaksikymppisten toimesta. Toivon, että hallitus esimerkiksi katsoo, että maahanmuutostakin voisi löytyä ratkaisu. Nyt tiukalle maahanmuuttopolitiikalle ei ole enää perusteita.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näissä käytetyissä puheenvuoroissa on erittäin hyvin noussut esille se, että yhteinen huoli on siitä, millä tavalla ratkaistaan työttömyys ja työllisyysasteeseen liittyvät kysymykset. Keskeiseksi muodostuu verotus. Siksi on hyvin tärkeää, että keskustellaan siitä, millä tavalla nämä vastuullisen verotuksen periaatteet ratkaistaan tulevaisuuden kannalta. Minusta on hämmästyttävää se, että kokoomuksessa nyt tartutaan niinkin voimakkaasti tähän verotukseen. Kahdeksan edellisen vuoden aikana verotuksessa ainoastaan alennettiin tuloverotusta.

Nyt tämän hallituksen aikana on tartuttu tuloverotukseen ja on tartuttu yritys- ja pääomaverotukseen ja tällä tavalla voimakkain ottein ollaan sopeuttamassa suomalaista verotusta kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Minä toivonkin, että kun yritys- ja pääomaverotus tulevat tänne eduskuntaan, niin siinä keskustelussa ollaan rakentavasti kaikki mukana.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielestäni oppositio ei ole tuonut mitään vakavasti otettavaa vaihtoehtoa hallituksen budjettilinjalle, joka on hyvä ja perusteltu. Kun vienti ei vielä ensi vuonna uskoakseni vedä täydellä vauhdilla ja kun näyttää siltä, että teollisuuden investoinnitkin käynnistyvät vasta vuonna 2005, niin me tarvitsemme edelleen sellaista finanssipolitiikkaa, joka tukee kotimarkkinakysyntää. Tätä kautta, ed. Tennilä, luodaan juuri sitä työtä ja niitä työpaikkoja, joilla turvataan hyvinvointipalvelut.

Toisaalta meidän on jatkuvasti kannettava huolta kilpailukyvystämme. Japanihan on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti huipulta voidaan pudota rupusakkiin. Tässä mielessä pidän hallituksen linjausta yritysverouudistuksesta kilpailukykyämme tukevana. Myöskin budjettiin sisältyvät koulutuspanostukset tukevat kilpailukykyämme.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä peräänkuulutetaan malleja, miten työllistetään, niin muistutan siitä, että jopa valtakunnan päälehti on kehunut, miten kotitalousvähennys on luonut uusia työpaikkoja. Sitä vaan ei haluta lisätä. Siinä olisi yksi mittava keino.

Sitten keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttäjä luetteli pitkän luettelon, mitä hyvää tällä budjetilla saadaan. Hän unohti mainita muun muassa, että hallituspuolueet edellyttävät, että lisäbudjetissa myönnetään määräraha Animalialle, joka haluaa lopettaa turkiseläintuotannon täältä. Sitten hän sanoi, että lisää veteraaneja saadaan kuntoutukseen. Miten heitä voidaan saada, kun määräraha pysyy ihan samana, mitä se on ollut kahtena edellisenä vuotena? (Ed. Elo: Veteraanit vähenevät!) Pitäisi pysyä totuudessa näissä väitteissä.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa, että valtiovarainministeri Kalliomäki ansaitsee tunnustuksen täällä hyvin tasapainoisesta esityksestä. Ei ole kovin helppo sovittaa yhteen veroja ja velkaa ja työllisyyttä.

Kokoomuksen puheet ovat tunnettuja, ja ed. Zyskowicz aina lainailee täällä vanhoja puheitaan. Mutta jos oikein muistan, tässä yli 20 vuoden eduskuntakauden aikana kokoomuksen linja on aina ollut sama: verot valtion maksettavaksi. Ei tässä, ed. Zyskowicz, tarvitse helmikuun puheita lainata.

Puhemies! Kuitenkin haluaisin kysyä valtiovarainministeri Kalliomäeltä: Miten hän suhtautuu esimerkiksi Okon pääjohtajan Tanskasen, joka on myös kansantaloustieteen professori, esitykseen siitä, että rohkeammalla talouspolitiikalla olisi voitu ehkä parantaa työllisyyttä enemmän?

Puhemies! Vielä toinen kysymys: Miten Kalliomäki arvioi nyt, jos esimerkiksi euro konsensusarvion mukaa nousee 1,30 dollariin, mahdollisesti 1,40:een ensi syksyyn mennessä, mitä vaikutuksia sillä on meidän taloutemme kannalta?

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriltä haluaisin vastauksen kysymykseen: Näettekö te, että tähän budjettiin sisältyy jonkunlainen suuri aluepolitiikan suunnanmuutos eli onko tässä joitakin semmoisia uusia instrumentteja, joista voisi sanoa, että ne muuttavat aiemmin harjoitetun alueellisen kehittämisen suunnan, tai onko volyymit jotenkin muutettu uudella tavalla, jotta voitaisiin sanoa, että aiempi linja muuttuisi oleellisella tavalla?

Sitten toinen kysymys valtiovarainministerille: Kun tässä nyt eduskunta on yksimielisesti valtiovarainvaliokunnassa linjannut sen, että kunnilla kuuluu säilyä yhteisövero-oikeus ja Kuntaliittokin on sitä samaa mieltä, niin onko hallituksella nyt enää kovin paljon mahdollisuutta muuttaa tätä näkemystä eli ottaa käyttöön tämä Mannisen viikatelinja?

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielestäni ed. Zyskowicz on oikeassa, kun hän toteaa, että keskusta ja sosialidemokraattinen puolue ovat muuttaneet vaalien jälkeen linjaansa. Vielä ennen vaaleja todellakin kokoomusta lukuun ottamatta kaikki puolueet kannattivat sitä, että veronalennuksissa pysytään malttilinjalla ja satsataan palveluihin. Tämän jälkeen keskusta ja sosialidemokraattinen puolue muuttivat linjansa. Se, mitä ed. Zyskowicz jättää sanomatta, on tietenkin se, että tämä politiikka, mitä hallitus nyt ajaa, on kokoomuslaista politiikkaa ja siksi veronalennuksissa kokoomus on antanut myös hallitukselle tukensa.

Mutta eikö tunnu aika omalaatuiselta se, että valtio ottaa velkaa, jotta suurituloisille voidaan antaa verohelpotuksia ja viinan hintaa voidaan alentaa? Kyllähän tämä on sellaista politiikkaa, että moni entinen valtiovarainministeri, joka vielä ei ole kuollut, kääntyisi varmasti elävänäkin haudassaan.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tavoite 100 000 uudesta työpaikasta on aivan keskeinen hallituksen onnistumisen mittari. Parisen viikkoa sitten hallitus piti jo toisen työllisyysseminaarin, ja lehtitietojen mukaan, joiden varassa siis oppositio on, kun meitä ei sinne haluttu mukaan, pääministeri epäili, että nykykeinoilla tuo tavoite jää vain tavoitteeksi. Hän peräänkuulutti uusia keinoja ja mainitsi Holm—Vihriälä-mallin, jonka tyyppisen esityksen kokoomus teki tämän syksyn aikana, mutta nurin se äänestettiin. Työministeri Filatov puolestaan epäili tätä mallia, sen kalleutta ja toimivuutta. Onko nyt vedettävissä johtopäätös, että hallitus on sisäisesti erimielinen eikä kykene tekemään näitä tuiki tarpeellisia uusia päätöksiä, joilla työllisyys saataisiin nousuun?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan jatkan vähän tästä. Valtio on pyrkinyt eri tavoin lisäämään kuntien yhteistyötä. Tämä on näkynyt sekä valtion kuntapolitiikassa että eri ministeriöiden kuntiin kohdistamassa toimialaohjauksessa. Kuntapolitiikassa on painotettu seutu- ja maakuntapohjaisia kehittämishankkeita, muun muassa seutukuntien tukihanke ja aluekeskusohjelma. Myös hallinnonalakohtaisia hankkeita on edistetty. Tällaisia ovat muun muassa lukiopetus, vanhusten laitoshuolto, vesihuolto ja maatalousyrittäjien lomituspalvelut.

Valtion ja kuntien täytyy olla kuitenkin tulevaisuudessa kilpailukykyisiä työnantajia. Julkisella sektorilla yksityisen sektorin lisäksi täytyy toimenpiteiden olla sukupuolten välistä tasa-arvoa kannattavia. Tässä vaiheessa jälleen kerran voitaisiinkin miettiä, millä tavalla julkisen sektorin kiinnostavuutta työpaikkana voitaisiin lisätä taaten sukupuolten välinen tasa-arvo ja unohtamatta alueellista tasa-arvoa.

Jari Vilén /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vaikuttaa siltä tätä verokeskustelua kuunnellessa välillä, että Suomi olisi kaiken muun maailman ympäröimänä saareke, jota eivät maailman kuohut kosketa millään lailla, koska kyllä mielestäni on täysin selvää, että se, mitä hallitus tekee, täytyy suhteuttaa siihen myös, mitä meidän ympäristössämme on olemassa ja mitä paineita sieltä on tulossa. Olisi hyvä, jos valtiovarainministeri valistaisi myös omia ryhmiänsä ja hallitusryhmiä selkeästi niistä veropaineista, mitä meillä joka puolella on olemassa. Se, mitä kokoomus esittää, pohjautuu juuri siihen, että meidän on pakko olla mukana muutoksessa, jotta me voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan. En ole nähnyt yhtään sen kaltaista mallia, jolla ilman kilpailuun vastaamista hyvinvointiyhteiskunta säilyisi.

Ed. Ahde totesi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa sen, että kuntien yhteisöverotuotto on syytä säilyttää kunnilla. Jos tämän hallituksen voimasuhteet ovat entisen kaltaiset, tämä kai tarkoittaa myös sitä, että näin hallitus tulee sitten huomenna päättämään. Olisin kiinnostunut kuulemaan, kun olen kuullut huhuja, että valtiovarainministerillä olisi myös lista kuntien pakkoliitoksista (Puhemies koputtaa) tai kuntien yhdistymisistä, tulevatko nämä päätökset myös samassa yhteydessä tehtyä sitten huomenna.

Toinen varapuhemies:

Tähän väliin myönnän vastauspuheenvuoron ministeri Filatoville, tuonnempana hieman pidemmän vastauspuheenvuoron valtiovarainministeri Kalliomäelle. Mutta keskustelua jatketaan nyt ministeri Filatovin vastauspuheenvuorolla.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Olisin vain oikaissut sen, että hallituksen työllisyysohjelmaseminaari oli kyllä kaikille kansanedustajille avoin, ja siellä joitakin kansanedustajia olikin, mutta ei kovin runsaasti.

Osaavan työvoiman saatavuus on tulevaisuudessa niitä keskeisiä haasteita, joita meillä on, ja siihen nimenomaan tähdätään sekä Noste-ohjelmalla, jolla koulutetaan työssä olevia, että aktiivisella työvoimapolitiikalla ja ammatillisella koulutuksella. Usein esimerkiksi rakennusalalla, johon ed. Kuosmanen viittasi, kyse on siitä, että ihmisten osaaminen on hiukan vanhentunutta ja siihen tarvitaan täydennystä, jotta se kelpaa ja käy nykytyömarkkinoilla, mutta usein myös työnantajien vaatimukset ovat hyvin korkealla tasolla. Mieluiten halutaan se 120-prosenttinen työntekijä. Aina sellaisia ei ole tarjolla, vaan pitäisi riittää 100-prosenttinen ja jopa 90-prosenttinen tuottavuus, koska kaikki me emme ole ihmeihmisiä.

Sen lisäksi teollisuudessa on menetetty työpaikkoja, se on aivan totta. Tämä kansainvälinen tilanne on tämän aiheuttanut, mutta me olemme kotimarkkinoilla onnistuneet paikkaamaan tuota vajetta siten, että esimerkiksi palvelusektori, sosiaali- ja terveydenhuolto ja rakentaminen on lisääntynyt (Puhemies koputtaa) siinä määrin, että työpaikat ovat näiden ansiosta pysyneet kutakuinkin tasan, (Puhemies koputtaa) vaikka hiukan olemme miinuksella hallituksen lähtötilanteesta.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta eduskunnan viesti hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle huomisaamuksi on täysin selkeä: kuntien kujanjuoksu on lopetettava. Olisin toivonut, että etenkin kuntaministeri Manninen olisi hörössä korvin kuunnellut tätä viestiä. (Naurua) Toivon mukaan se saavuttaa hänet, vaikka hän ei ole paikalla.

Haluan vielä, arvoisa puhemies, todeta sen, että vaikka Helsinkiä on yritetty hämätä pienillä voittolaskelmilla siinä vaihtoehtoisessa ministeri Mannisen lanseeraamassa mallissa, sille vaihtoehdolle eivät helsinkiläiset ole lämmenneet lainkaan, koska pidämme edelleen tärkeänä sitä, että kuntien itsehallinnon peruskivi eli verotusoikeus säilyy, ja yhteisövero on siitä merkittävä osuus.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan samaa mieltä olen, että kyllä täältä on niin selkeä viesti tullut — Kuntaliitto on yksimielinen, valtiovarainvaliokunta oli yksimielinen — että yhteisöveron tuotto pitää pitää kunnilla, että on täysin mahdotonta mielestäni hallituksen toista esitystä tänne tuoda.

Arvoisa puhemies! Hieman on huolestuttavaa, kun hallitus ei näytä ymmärtävän tai ainakaan myöntävän kuntien heikkoa taloudellista tilannetta. Hallituksen suulla, etenkin peruspalveluministeri Hyssälän suulla, on sanottu, että kuntien mahdollisuudet tuottaa peruspalveluja merkittävästi paranevat. Kuitenkin kuntatalous on ensi kertaa negatiivinen, budjetin vaikutus kuntatalouteen on ensi kertaa negatiivinen, sitten vuoden 99.

Haluaisinkin tässä, että peruspalveluministeri Hyssälä kertoisi meille helsinkiläisille, kun meillä Helsingissähän tehdään suuremmat säästöt kuin laman aikana, samoin muille edustajille muilta alueilta, millä tavalla kuntien mahdollisuudet paranevat merkittävästi tuottaa palveluita, koska esimerkiksi hallintovaliokunta on todennut yksimielisesti, että tämän budjetin voimavarat eivät riitä kunnille, kunnat eivät tule selviämään velvollisuuksistaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyys on pahin ongelma Suomessa tällä hetkellä. Se on täällä monella suulla todettu. Täällä ministeri Filatov kertoi, että yksi mahdollisuus olisi rakentaminen ja niitten määrärahojen lisääminen. Kysynkin: Aikooko hallitus nyt lisätä sitten ja tuoda muun muassa saneerausmäärärahat budjettiin takaisin? Myös sellaisia rakennuksia Suomessa on, voi sanoa, tuhansia niin maaseudulla kuin kaupungissakin, mitkä pitäisi saneerata kiireesti. Samoin kasvukeskuksissa on pitkät vuokrajonot, tuhansia ihmisiä vuokra-asuntojonoissa, ja muutoinkin asumiskustannukset ovat karanneet Suomessa kohtuuttomiksi. Tällä saataisiin vuokriakin sitten tasattua, kun kysyntä ja tarjonta kohtaisivat toisensa.

Vihreille sanoisin, kun he vaativat, että pitäisi ruveta tuomaan Suomeen siirtotyöläisiä, että työllistetään nyt nämä kotimaan työttömät ensin ja sitten vasta aletaan sellaista harkita.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se osio, jossa, ministeri Kalliomäki, kommentoitte ed. Kalliksen puhetta, kuului tänne salin perälle hiukan huonosti. Tarkistaisinkin, uhkasitteko todella pääministeri Vanhasta sillä, että hän joutuu eduskunnassa maksamaan puheistaan, kun totesitte, että kun käy puhumassa maksullisessa seminaarissa, niin siitä joutuu maksamaan eduskunnassa. Tarkoititteko, että rehellisyydestä keskustan seminaarissa joutuu täällä maksamaan?

Toivoisinkin, että ihan asiallisesti vastaisitte tähän ed. Kalliksen kysymykseen ja kertoisitte, mitä mieltä olette siitä pääministerin lausunnosta, kun hän totesi, että hän on menettänyt uskonsa siihen, että palkkaverojen alennukset toisivat tehokkaasti uusia työpaikkoja. Pääministeri Vanhanen tuossa seminaarissa vielä vetosi tutkimustietoon, jonka mukaan vain joka kymmenes uusi työpaikka on viime vuosina ollut veronalennusten ansiota. Mikä on teidän näkemyksenne tästä? Toivon tästä vastausta eikä letkautusta.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siinä, miten uusia työpaikkoja syntyy, on hyvin ratkaisevaa se, miten tämä kaavailtu yritysverouudistus tulee toteutumaan ja minkälaisen vastaanoton se saa myös yrittäjien keskuudessa. Olen huomannut, että monet etujärjestöt ovat sitä kovin moittineet, mutta erittäin kovaa protestia siihen antaa muun muassa keskustan pääagitaattori, Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen, joka toteaa: "Yritysveropaketista rakentui kehno. Verokonsulttien kysyntää se kasvattaa huikeasti. Hallitus ei pumppaa draivia talouselämään, vaan se kylvää sinne lähinnä sumuista hämminkiä. Yritysten taseet kevenevät ja investoinnit alenevat. Yritysten velkaantuneisuus kasvaa. Henkilöstöpolitiikka kiristyy. Työllisyyden edistämisessä epäonnistutaan ja mitään tehokkaita keinoja ei ole näkyvissä." Näin kertoo päähallituspuolueen yhden keskeisen sanomalehden keskustalainen päätoimittaja. (Ed. Gustafsson: Kaunainen päätoimittaja!)

Minä jään nyt vain kysymään, onko tämä opposition agitaatiota (Puhemies koputtaa) vai voiko näiden keskeisten päättäjien ja vaikuttajien mielipiteeseen yhtyä myöskin valtiovarainministeri.

Klaus Hellberg /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta veronalennukset eivät saa olla mitään itsetarkoituksia, vaan ne täytyy suunnata niin, että niillä on työllistävä vaikutus. Hallituksen ensi tehtävänään tekemä toimenpide, jossa kotitalouksien verotusta maltillisesti alennettiin, oli erittäin hyvä toimenpide siinä tilanteessa, jossa varsinkin vientiteollisuus edelleenkin tänä päivänä on suurissa vaikeuksissa. Kotitalouksille saatiin enemmän ostovoimaa. Se auttoi myös ehdottomasti työllisyyteen.

Tästä toisesta veronkevennyksestä, joka on nyt sitten tulossa yrityksille, Suomen Yrittäjät ovat ilmoittaneet, että sillä pystytään työllistämään 17 000 uutta ihmistä, joten tämäkin on erittäin hyvä toimenpide.

Mutta minä toivoisin nyt ministeri Kalliomäeltä, että olkaa nyt kovana huomenaamulla, kun on kyse yhteisöveroista, eli te puhuitte jalostetusta muodosta ministeri Mannisen esitykseen. Pitäkää huoli siitä, että yhteisöveroprosentti ei laske kunnille. Kunnat tarvitsevat (Puhemies koputtaa) nämä rahat. Ne ovat kannustavat rahat, ja niillä voidaan myös työllistää ja hoitaa palveluja.

Toinen varapuhemies:

Tässä vaiheessa vielä vastauspuheenvuoro ed. Vistbackalle, jolloin on ensimmäinen keskustelukierros käyty. En ole noteerannut enää useampia puheenvuoronpyytäjiä paitsi ne, jotka ovat pyytäneet toisen puheenvuoron, johon palataan sen jälkeen, kun ensin on ministeri Hyssälän ja sen jälkeen ministeri Kalliomäen vähän perusteellisempi vastauspuheenvuoro.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun liikenne- ja viestintäministeri on paikalla, olisin kiinnittänyt huomiota yksityisteiden avustuksiin, joissa määrä ei nouse, mutta on annettu mietinnössäkin lisätehtäviä. Toivoisin, että ministeri huolehtisi, että ne tehtävänlisäykset huomioitaisiin myös rahamääränä, että yksityistiet saisivat sen yli 11,1 miljoonaa euroa, joka aikoinaan sinne luvattiin.

Mutta, herra puhemies, täällä on valtiovarainministeri puhunut säästöistä. Pakolais- ja siirtolaisasioihin menee yli 83 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että tavallinen käännytysaika, käsittelyaika, on noin kaksi vuotta. Ne "turvapaikanhakijat" — mitähän lienevätkään — jotka ovat pyrkineet jo muihin EU-maihin ja jotka on käännytetty sieltä ja pyrkivät jälleen uuteen EU-maahan Suomeen, ovat täällä keskimäärin yli 300 vuorokautta. Minun mielestäni käsittelyaika on sekä veronmaksajille että näille henkilöille kohtuuton. Miksei, arvoisa työministeri taikka valtiovarainministeri, tähän asiaan puututa, kun EU on antanut siihen keinot ja niillä pystyttäisiin säästämään rahaa aika paljon ja kohdentamaan vaikka vähävaraisille ihmisille?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Olisin vastannut kuntien mahdollisuuksiin järjestää terveyspalveluja. Kuten tiedämme, meillä on menossa suurimmat uudistukset sitten kansanterveyslain 1972 ja nyt kunnat saavat sekä lisää rahoitusta että myöskin toimintakäytäntöjen muutoksiin rahoitusta. Näillä toimintakäytäntöjen muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi tukipalvelujen hankintatoimen tehostamista. Meillä on aika suuret erot maan eri osissa esimerkiksi vaikka leikkausindikaatioissa. Niitä ei selitä väestön terveyserot. Me tarvitsemme uudistuksia, ja niitten kautta syntyy erilaista säästöä ja rationointihyötyä. Se voidaan käyttää sitten edelleen terveystoimen hyväksi.

Myöskin siihen nähden, kun kokoomus oli hallituksessa, nythän tehdään 75-prosenttisesti kuntien indeksien tarkistukset valtionosuuksiin, kun aiemmin tehtiin 50-prosenttisesti. Monilla näillä on saman suuntainen vaikutus elikkä se, että pystytään paremmin näitä palveluja järjestämään. Totta kai on kuntien välillä eroja ja myöskin vaaditaan hyvin paljon sellaista uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämisessä, (Puhemies koputtaa) hyvin monenlaista ajattelutapaa, että otetaan huomioon kolmas sektori, yksityissektori ja julkinen puoli yhdessä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ed. Tennilän kuti meni kyllä ohi kaikkien maalien. Ei voi kuvitella, että Suomessa hallitus tai mikään puolue sen takana tai oppositiossa olisi tukemassa niin sanotusti bushilaista veropolitiikkaa pehmeällä tai kovalla p:llä. Eikä tämä ole mitään Yhdysvaltain veropolitiikan arvostelua vaan tosiasia sen vuoksi, että Suomessa ei ole tähän mahdollisuuksia. Sellaisiin kaksoisvajelukuihin meillä ei voida mennä. Me olemme sitoutuneet EU:n puolella Vakaus- ja kasvusopimukseen ja sen mukaiseen linjaukseen, itse asiassa vielä vähän siitä tiukempaan, omassa budjettipolitiikassamme. Se koskee sekä tulo- ja että menopuolta. Tällä tavalla ei ole pelkoa, ed. Tennilä, (Ed. Tennilä: Kyllä tässä on pelkoa!) jollei sitten vasemmistoliiton lavea vasen laita anna tukea sinne.

Ed. Peltomo kysyi ja myöskin ed. Elo viittasi vähän myöhemmin siihen, että entä jos taala lähtee painumaan enemmän alas taikka ylipäänsä, kun nyt ollaan tuolla 1,22—1,23-kurssissa, mitä se tarkoittaa. Minun mielestäni tämä ei nyt ole kuitenkaan mikään maankaato-ongelma lähtökohtaisesti. Se saattaa hyvin pitkään jatkuessaan johonkin mittaan sitä olla ja ennen kaikkea sen vuoksi, että Yhdysvallat on tilanteessa, jossa siitä ei ole niin sanotusti maailmantalouden veturiksi. Niin kauan kuin vaihtotaseen vajaus on noin suuri, myöskin kurssi pysyy. Todennäköisesti sillä joudutaan hoitamaan tätä vaihtotasetta, ja kun vaihtotase on alhaalla, silloin ei niin sanottua veturiasemaa kovin helposti kuitenkaan tule. Tietysti pitää muistaa, että Yhdysvaltain vienti suhteessa vahvoihin sisämarkkinoihin on aika vajaa.

Ongelma on tietysti sitten sillä tavalla, että kun ei tätä veturia ole ja sen puuttuminen heijastuu Eurooppaan, niin Euroopassa myöskin kasvun potentiaali Suomelle tärkeillä EU:n sisämarkkinoilla jää pienemmäksi kuin se voisi muissa oloissa olla. EU:n sisämarkkina on meidän tärkein vientikohteemme. Tällaisia keittiön kautta kielteisiä heijastumia toki tulee, mutta ei se ole kuitenkaan sellainen ongelma kuin monet pelottelevat. Voidaan varautua siihen, että pidemmän aikaa kuitenkin suhde euroon on tämän kaltainen, tietenkin riippuen myöskin EU:n kehityksestä ja sen heijastumisesta euron tasoon.

Ed. Lahti teki kysymyksen, johon oikeastaan ed. Karjula minusta hyvin vastasikin, että yritysverouudistuksen osalta kilpailukykyasiat ja muut on hyvä käydä eduskunnassakin perusteellisesti läpi silloin, kun lakiin liittyvät yksityiskohtaiset esitykset ovat käsittelyssä. Hallitus pyrkii nyt sitten mahdollisimman perusteellisesti myöskin vielä yksityiskohtia myöten tämän asian valmistelemaan. Joka tapauksessa linjat on päätetty siitä lähtökohdasta, että sillä on positiivisia työllisyysvaikutuksia ennen kaikkea kilpailukyvyn kautta. Uskon, että veroasiantuntijoitten palaute on oikea, kun he ovat todenneet, että tämä verouudistus lähtökohtaisesti on kilpailukykyämme vahvistava kautta yrityskentän.

Ed. Nepposelle vain se, että kotitalousvähennyksen osaltahan hallitus on toiminut hallitusohjelman mukaisesti. (Ed. Nepponen: Ei tarpeeksi! — Ed. Zyskowicz: Se ei riitä!) — Niin no, sen minä ymmärrän, että kokoomuksen mielestä ei tarpeeksi tässä, mutta me olemme noudattaneet hallitusohjelmaa ja edenneet siinä. Kannattaa nyt katsoa hetken aikaa, miten se tehoaa, jospa vaikka tehoaisi hyvinkin.

Ed. Elon pääkysymys koski Tanskasen mallia, siis sitä, että erittäin voimakkailla tuloveronkevennyksillä ja ylipäänsä veronkevennyksillä luotaisiin dynamiikkaa talouteen. Mikäs siinä, mutta otamme silloin myöskin erittäin kovaa riskiä. (Ed. Gustafsson: Sitä otetaan jo!) Tässä kansainvälisessä talouden näkymässä ja myöskin kansallista näkökulmasta me tälläkin hetkellä otamme tietoista riskiä. Sen tähden juuri esimerkiksi menopuolen on oltava äärimmäisen tarkasti hallinnassa. (Ed. Elo: Riski on suuri!) Tanskanenhan on malliaan esittänyt viimeiset kymmenen vuotta, että sehän on kyllä hyvin tuttu kaikille hänen esityksenään ollut, eikä siinä mitään, varmaan ihan tarkastelemisen arvoinen asia.

Alueiden kehittämisestä ed. Katainen kysyi. Vastaukseni on, että ei siellä isompia linjallisia muutoksia ole, mutta alueiden kehittämisessähän valtionosuuslainsäädännön kehittäminen ja peruspalveluohjelman ja -budjetin luominen ovat aivan keskeisiä välineitä, jotka ovat uusia lisävälineitä alueiden kehittämiseen. Useita muitakin toimia on liikkeellä, joten edellisen hallituksen aikana luotuun konseptiin kyllä löytyy vielä lisälääkkeitä.

Samoin vastaus ed. Häkämiehelle: Matalan tuottavuuden alojen osalta hallitus kykenee tietenkin tekemään päätöksensä. Se tekee ne aikataulutetusti, niin kuin on kerrottu täälläkin useaan otteeseen. Kevätkauden kuluessa valmistelu etenee. Se liittyy väistämättä laajempaan vero- ja maksupolitiikkaan, jossa on useita eri osioita tarkasteltavana joko samaan aikaan taikka hiukan peräkkäin, ja ehkä myöskin tietyllä tavalla, kun koko veropolitiikka liittyy myös työmarkkinakysymyksiin, edessä olevaan työmarkkinapöydän pystyttämiseen. Mutta hallitus toimii ohjelmansa mukaisesti tässä asiassa.

Kuntien pakkoliitoksissa ei tämä hallitus eivätkä tulevatkaan varmaan kykene sillä tavalla etenemään eikä haluakaan edetä, että niillä jotenkin tehtäisiin massiivinen, kertakaikkinen ratkaisu. Mutta se ei poista sitä, etteikö meillä ole erittäin suuri tarve kehittää nykyisestään kuntien yhteistyötä ja sitä kautta parantaa palvelurakenteen tuottavuutta ja tuloksentekokykyä. Ellemme siihen kykene, edessä on väistämättä kriisi siitä, että alueitten rahoitus ei onnistu, jos julkisen sektorin tuottavuus ei pysy yksityisen sektorin tuottavuuden vauhdissa.

Ed. Räsäselle: No niin, tiedän, että olen tunnettu huonosta huumoristani. Peruutetaan kaikki, mutta vastaus on se, että en tunne tuota pääministerin lausuntoa. Sen takia tällainen hätäinen, teennäinen huumori siinä oli paikallaan tai ei ollut paikallaan, mutta kun kysyttiin mielipidettä tästä verotus kontra työllisyys -yhteydestä, niin noin lyhyesti sanoen kysymys on siitä, että suhdannepolitiikalla aivan varmasti voidaan, niin kuin on tehty nyt, vaikuttaa positiivisesti työllisyyskehitykseen. Se on ihan selvä, ja sen kaikki myöntävät, niin uskon, myöskin kristilliset myöntävät sen, ja myös rakennepolitiikan puolella. Sillä tavallahan nyt on tehty tässä ansiotuloverokevennyksessä pieni- ja keskituloisiin painottaen, ennen kaikkea pienituloisiin painottaen, sen vuoksi, että verokiilaa voidaan siellä kaventaa tällä tavalla tehokkaasti työn tarjontaa vahvistavalla tavalla. Näin on tehty. Sehän johtuu siitä, että pienituloisimmassa päässä marginaalivero voi olla kaikista korkein 100:aa prosenttia hipoen. Jatkossa veropolitiikka voi olla yksi osio työllisyyspolitiikkaa, mutta vain yksi. Ei sillä kaikkea ratkaista. Tämä viesti ennen kaikkea kokoomuksen suuntaan.

Toinen varapuhemies:uhemies:

Ja tämän ministerin puheenvuoron jälkeen vielä ripsakka, lyhyt kieros tähän päälle.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kotitalousvähennyksestä ministeri ilmoitti hallituksen toimivan ohjelmansa mukaan. Aivan oikein, hallitusohjelmassa ei ole sanaakaan tästä asiasta eikä hallitus näin ollen ole sitä parantamassa, toisin kuin pitäisi. Muutoinkin hallituksen otteet työllisyyden edistämiseksi ovat riittämättömiä. Ennen vaaleja hallituspuolueilla oli varma käsitys siitä, että heillä on keinot työllisyyden edistämiseksi. Nyt on tavoitteena 100 000 uutta työpaikkaa, oikein niin, mutta toistaiseksi on menty taaksepäin.

Ed. Karjula väitti, että vain tuloverotusta kevennettiin kahdeksaan vuoteen. Se ei pidä paikkaansa. Muun muassa työnantajamaksuja alennettiin toisin kuin tähän saakka nykyhallituksen toimesta.

Mitä tulee, herra puhemies, siihen, että siteeraan vanhoja puheita, niin teen sen mielelläni, koska voin näin tehdä. Olen johdonmukainen ja samalla linjalla kuin ennenkin. Mutta siitä vasta riemu repeäisi, jos esimerkiksi ministeri Hyssälä täällä siteeraisi viime vaalikauden puheitaan. (Naurua)

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan erityisesti kokoomusoppositiolle nyt todeta, että mehän käsittelemme tätä ensi vuoden talousarviota ja siihen liittyvää valtiovarainvaliokunnan mietintöä. Kyllä se on tosiasia, että tämä on luomassa edellytyksiä paremmalle työllisyydelle. On tehty myöskin yritysverouudistuksesta periaatepäätös ja, ed. Kuosmanen, myöskin sukupolvenvaihdoksia ollaan siellä edistämässä.

Mitä perhepolitiikkaan tulee, on tosiasia, että pitkästä pitkästä aikaa lapsiperheiden asemaa ollaan parantamassa, ei riittävästi, se on avoimesti tunnustettava, mutta kuitenkin suunta on oikea.

Sitten täällä kysyttiin, allekirjoittaneeltakin, vapaaehtoisista kuntaliitoksista ja moitittiin, että keskusta on niitä vastustamassa. Saattaa olla joissakin paikoin, että näin on, mutta on myös toisenlaisia esimerkkejä: nimenomaan keskustaenemmistöinen kunta, Peräseinäjoen kunta, ja Seinäjoen kaupunki liittyvät vapaaehtoisesti vuonna 2005 yhteen.

Näihin selvityksiin on, ed. Vielma, tulossa nyt 150 000 euroa (Puhemies koputtaa) eikä markkaa lisää rahaa.

Mitä eläinsuojeluyhdistyksiin tulee ja niiden tukemiseen, niin, herra puhemies, täällä on selvitys. Siellä ei puhuta mitään Animaliasta. Ei ole Animaliaa. Ed. Nepponen, lukekaa tarkkaan se, mitä siinä ponnessa on.

Veteraanikuntoutuksen osalta se, että (Puhemies koputtaa) on totta, että veteraanikuntoutusrahat eivät ole riittävät, mutta ensi vuonna tullaan kuntouttamaan varmasti enemmän veteraaneja kuin tänä vuonna. Toisaalta pitää muistaa, että on monia kuntia, joissa ei ole edes (Puhemies koputtaa) käytetty niitä rahoja, mitä sinne on myönnetty.

Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin tunti sitten ministeri Kalliomäki puhui täällä hyvinvointivaltiosta ja kuinka tärkeää on, että hyvinvointivaltiota kannustetaan. Me täällä kokoomuksessa ajattelemme, että se on yhteiskunta, joka on hyvinvointiyhteiskunta. Me haluamme, että kaikille on töitä, peruspalveluita ja yrittäjyyttä kannustetaan. Me emme kannata byrokratiaa ja toivomme, että rakenteita todella uudistettaisiin. Se on tämän meidän budjettilisäyksemmekin selkeä esitys.

Ministeri Kalliomäki, mikä on se yhtälö, kuinka vaikeaa sitä on viedä eteenpäin, että me otamme todella aika paljon lisää velkaa ja sitten todennäköistä on, että työttömyys ei tule paranemaan lähiaikoina? Miten tämä yhtälö toimii esimerkiksi vuoden päästä? Olemmeko me aika huonossa tilanteessa vuoden päästä?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäelle haluan edelleenkin todeta, että kun hän puhuu pienituloisten verohelpotuksista, niin täytyy muistaa, että noin miljoona suomalaista jää kokonaan ilman minkäänlaisia verohelpotuksia, tulonlisäyksiä. Kaikista pienituloisimmat jäävät ilman. Nyt näyttää olevan, että hallituspuolueitten ja hallituksen veropolitiikan mukaan suurituloisten ostovoima ja kulutuskyky on niin heikentynyt, että sinne pitää antaa suuret verohelpotukset ja sitä kautta vain saadaan työllisyyttä parannettua. Kyllä minun mielestäni kaikista suurin puute on se, että suomalaisilla pienituloisilla ihmisillä ei ole kulutuskykyä, että he voisivat ostaa palveluja ja tuotteita ja sitä kautta parantaa työllisyyttä. Siellä se pula on.

Toisena asiana vielä haluan muistuttaa, kuten ed. Nousiainen jo totesi, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä koko tämän vaalikauden. Miten kunnat voivat parantaa palveluja ja työllistää ihmisiä?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa ed. Laaksoa siitä, että kotimarkkinoiden vedon vauhdittaminen on ollut tässä taloustilanteessa aivan ensiarvoisen tärkeä asia ja veronalennuksiin ryhdyttiin muun muassa tästä syystä.

Viinan hinnan alentamisesta tahtoisin sanoa myös ed. Laaksolle, että hän tietää aivan hyvin, miksi viinan hintaa täytyy nyt alentaa näin paljon: viinarallin hillitsemiseksi Virosta, harmaiden markkinoiden laajenemisen estämiseksi, kun tälle asialle ei tehty mitään niinä vuosina, kun tähän Viron EU-jäsenyyteen olisi voitu varautua.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Verouudistuksesta ed. Vihriälälle, että kannattaisi lukea muitakin lehtiä kuin Suomenmaata, koska aika kovaa kritiikkiä eri lehdissä on ollut siitä, miten tämä verouudistus tulee vaikuttamaan. Kaikki näemme sitten lopputuloksen aikanaan.

Toinen juttu kotitalousvähennyksestä, kun paikalla on kerran työministeri Filatovkin: Vähän ihmettelen nuivaa suhtautumista kotitalousvähennyksen kehittämiseen, koska tekemätöntä työtä on vaikka kuinka paljon ja myös työttömiä. Juuri huomasin yhdestä lehdestä, missä oli eräs yritys nimeltä Lekator Oy, jota oli käytetty esimerkkinä. He ovat lisänneet vuoden aikana yli 20 hengellä työvoimaansa ja liikevaihto on kasvanut noin 2,5-kertaiseksi viimeisen vuoden aikana sen takia, että kotitalousvähennys parani tämän vuoden alussa. Vastaavia esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Laakso poistui, niin vähän vasemmistoliiton puheenvuorossa on muutenkin kaikunut näitä ääniä kumpujen yöstä, nimittäin kyllä tosiasia nyt kuitenkin on se, että jos me ajattelemme nyt, mitä tämän vuoden aikana on tapahtunut, autokauppa on toiminut isolla volyymilla — minulla on sellainen luku tiedossa, että 2 000 autokaupan myyjää on palkattu lisää — ja asuntokauppa on käynyt tosi kuumana. Itse uskon, että näillä pohjana on myöskin sinä aikana, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, tehdyt veronalennukset. Nyt tätä lujaa psykologista ja poliittista uskoa kansalaisille luodaan myöskin ensi vuodelle. Uskon, että näillä veronalennuksilla, jotka viiteentoista vuoteen kohdentuivat voimallisemmin pieni- ja keskituloisiin ... (Välihuuto) — No, tämä johtui tietysti siitä, että hallituspohja muuttui: on punamulta, ei ole kokoomus nyt vartioimassa (Puhemies koputtaa) erityisesti suurituloisten veronalennuksia. Tältä osin lopputulos on vähintään tyydyttävä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä vielä ottaisin esiin kuntien tilanteen. Haasteet ovat kovat, ja on kyllä miellyttävää kuulla, että Kuntaliiton puheenjohtaja täälläkin toteaa, että se on alijäämäinen koko hallituskauden. Se on paha viesti kunnille, joilla on haasteelliset tehtävät väestön ikääntyessä ja vähentyessä Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuilla alueilla. Siksi odotukset huomisesta kuntaverotuksen uudistamispäätöksestä ovat kovat. Me tarvitsemme sellaiset yhteisövero-osuudet, että pystymme ne lakisääteiset velvoitteet täyttämään paremmin kuin tähän saakka on pystytty.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minulla on se käsitys, että näillä puheilla emme pysty paljon budjettia muuttamaan, mutta ehkä tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. Kun tässä tuli tämä tuleva yritysvero esille, niin nyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että pienyrityksen, jonka tulos jää alle 30 000 euroa vuodessa ja jonka oma pääoma on vaatimaton, verot nousevat noin 200 eurolla kuukaudessa eli hyvällä 1 000 markalla kuukaudessa. Nyt toivon, valtiovarainministeri, että te tämän todellakin ymmärtäisitte ja ottaisitte vakavasti, ettette toisi tänne eduskuntaan sellaista esitystä, joka johtaa siihen, että pienyritysten toimintaedellytykset huononevat. Tämä on tulevaisuutta, jos nyt halutaan työllisyydestä ja yrittämisestä pitää kiinni.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin piirissä on kaavailtu työvoimavaltaisten alojen arvonlisäveron alennuskokeilun jatkamista parilla vuodella. Myöskin on tarkoitus, että tähän kokeiluun tulisi uusia aloja mukaan, kuten hotelli- ja ravintola-ala esimerkiksi. Haluaisinkin nyt tiedustella, kun nyt myös Suomessa tarvittaisiin keinoja harmaan talouden tuomiseksi päivänvaloon: onko Suomella mahdollisuutta päästä tässä vaiheessa kokeiluun mukaan, ja onko myös halukkuutta? Viime kaudella entinen valtiovarainministeri Niinistö torppasi Suomen halut.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki on kertonut eduskunnalle, että hallituksella on Suomen tiukin säästölinja. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri, minkä takia Suomi on sitoutunut kuitenkin avustamaan Pietarin lounaisen vedenpuhdistamon rakennustyötä 10 miljoonalla eurolla, vaikka Venäjä on maailman rikkain maa luonnonrikkauksien puolesta. Suomi on maksanut kaikki sotakorvaukset Venäjälle. Eikö nämä rahat olisi syytä ollut antaa, niin kuin ed. Vihriälä sanoi, sotaveteraaneille? (Ed. Jaakonsaari: Nyt meni ihan populismin puolelle!)

Toinen asia on Suomenlahden öljyntorjunta. Kun 100 miljoonaa tonnia venäläiset kuljettavat Suomenlahdella öljyä, minkä takia te ette neuvottele venäläisten kanssa, esimerkiksi ympäristöministeri ja pääministeri, siitä, että venäläiset hoitaisivat paremmin ympäristönsuojelun sillä tavalla, että öljyntorjunta-aluksia sinne enemmän ilmestyisi. Ei se Suomen yksi öljyntorjunta-alus auta meitä kovin paljon, jos 100 miljoonaa tonnia vuosittain kulkee sieltä läpi ja yksi paha öljyonnettomuus sattuu.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri aivan oikein totesi äskettäin, että tähänkin veronalennuslinjaan sisältyy riski. Tästä riskistä varoittivat jotkut talousasiantuntijat jo keväällä kehyspäätöksen yhteydessä. Etukäteen tehdyt ja vielä velkarahalla tehdyt suuret verohelpotukset voivat johtaa jo vaalikauden lopulla siihen, että meillä on silloin samaan aikaan alijäämäinen valtiontalous, huonommat palvelut, lisääntynyt valtionvelka ja suurempi työttömyys. Valtiovarainministeri tämän debatin alkuvaiheessa oli huolissaan 120 miljoonan euron riittämättömyydestä tulevina vuosina näihin lisäbudjettivarauksiin. Entä jos tämä asiantuntijoidenkin huoli tästä riskistä toteutuu, niin onko valtiovarainministeri silloin pakotettu kaivamaan leikkauslistat jälleen vaalikauden lopulla esiin, ja mitä se merkitsee sitten hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja tarvitseville kansalaisille?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kun useammassa puheenvuorossa on viitattu, että ikään kuin suhtautuisin jotenkin nuivasti kotitalousvähennykseen työllistämiskeinona, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Aikanani näin, että se on parempi keino kuin se työllistämistukimalli, joka oli käytössä, koska siinä hinta nousi korkeammaksi kuin palkka, jonka ihminen sai, ja normaalien tukityöllistämisvälinein pystyttiin työllistämään edullisemmin ja enemmän ihmisiä kotitalouksiin. Mutta kun tämän vuoden alusta on todellakin tehty mittavia muutoksia kotitalousvähennykseen — jopa niin paljon, että näitä palveluja tarjoavat yritykset mainostavat, että 60 prosenttia hinnasta pois, koska on mahdollisuus tehdä verovähennys — niin mielestäni olisi syytä katsoa tämänhetkinen tilanne ja arvioida kehittämistarvetta jatkossa, kun meillä on käyty edes yksi vuosi, mitä nämä uudet, suunnattomat lisäykset — koska nyt vähennyksen voi tehdä kaksi puolisoa samasta huushollista — aiheuttavat, koska lopulta me päädymme, jos tätä samaa vauhtia alennetaan, tilanteeseen, jossa kotitaloustyöstä ei makseta veroa ollenkaan. Se ei kai liene perusteltua, jos kaikesta muusta työstä maksetaan.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Muutama lyhyt kommentti vielä.

Todella siis kotitalousvähennyksen osalta, kun viittasin hallitusohjelmaan, tarkoitan sitä, että tämä vähennysjärjestelmä nykyisellään toimii hallitusohjelman keskeisimmän tavoitteen, työllisyyden, hyväksi hyvällä tavalla. Se on kasvanut, laajentunut ja sillä tavalla toimii juuri, niin kuin on tavoiteltu.

Ed. Tulonen maalasi eteemme yhtälön, siis sen kaltaisen yhtälön, että mitä jos velka kasvaa tästä ja työttömyys huononee ensi vuodelle. Sitten ed. Uotila oikeastaan toi siihen samaan vielä yhden lisän, että tehdään veronkevennyksiä ja velkataakka nousee. Mutta siinä on edessä tämä "jos". Hallitus on budjettinsa laatinut ensi vuodelle siitä lähtökohdasta, että ne ennusteet, mitä talouskasvuun muun muassa liittyy, pitävät paikkansa, ja näitten ennakointien pohjalla tilanne on se, että lisävelkaa ei tarvitse ottaa suhteessa bkt:hen, vaan olemme jotakuinkin nykyisellä tasolla, ehkä lievästi jopa velkaa vähentämässä, ja sitten työttömyysaste laskee alaspäin. Se ei ole nousemassa, vaan laskemassa. Ne kyllä sopivat tähän konseptiin ihan hyvin ja veronkevennykset samalla tavalla. Nekin on ensi vuodelle päätetty tehdä ja laskettu sen mukaisesti sitten vaikutukset velkatasoon. Velkataso ei ole niitten mukaisesti myöskään nousemassa. Ei tässä tietysti mitään hasardia tehdä, mutta riskiä aina otetaan johonkin mittaan. Sen tähden myös menopuolta pitää katsoa entistä tarkemmin.

Ed. Peltomo kysyi tästä EU:n eräiden työvaltaisten alojen alv-alennuskokeilusta. Sehän on vuosikausia jatkunut, ja nyt itse asiassa huippukokouksessa niitä päätöksiä, jotka siellä kyettiin tekemään, tehtiin muun muassa tämän asian osalta. Meidän tavoitteemme oli siellä se ja sitä jo ajoin aikaisemmin valtiovarainministereitten kokouksessa, että jos tällä kokeilulla mennään eteenpäin — josta komissio on sanonut, että se on epäonnistunut, se on huono, mutta jos mennään eteenpäin — niin sen pitäisi olla kaikille avoin. Näin ei käynyt tällä kertaa kuitenkaan, vaan realismi oli sitä, että ne yhdeksän maata, jotka siinä ovat olleet mukana, haluavat sitä jatkaa, mutta sitä ei kyetty avaamaan kaikille. Kuitenkin valtiovarainministereitten lähtökohta lounaskokouksen pohjalta on se, että heti ensi vuoden alussa käydään vielä komission valmistelujen pohjalta koko asia lävitse ennen kaikkea siinä hengessä, voisiko, kun tätä on kahdeksi vuodeksi nyt päätetty jatkaa, sitten riittävän ajoissa syntyä sellainen valmistelu, joka tuottaisi tuloksia, jossa ravintolapalvelut ja meille tärkeät kohteet voisivat olla mukana eli tämä konsepti muuttuisi, voi sanoa, merkittävästi. Näkyy olevan hirmu vaikeata, mutta tämä on tällä hetkellä tilanne.

Ed. Kuosmaselle vain lopuksi, miksi ihmeessä Suomi siellä Pietarin lounaisen vedenpuhdistamon kustannusrakenteessa on mukana taikka ylipäänsä ympäristöhankkeissa taikka muissa, jossa Venäjää autetaan: Oman etumme vuoksi tietenkin, sehän on selvä. Suomenlahden tila on meille tärkeä, ja kannattaa silloin ... (Ed. Kuosmanen: Eikö rikas valtio voi itse hoitaa omat asiansa!) — Ei näytä olevan mahdollista vaan se, ja me olemme tässä EU:n jäsenenä, EU:n järjestelyjen mukaisesti etenemässä, ja minusta se on tärkeä asia, että olemme mukana. Vastikään Suomi sai lävitse päätöksen, jossa EU aiemman sadan miljoonan sijaan panostaa jatkossa puoli miljardia yhteishankkeisiin Venäjällä ja muilla lähialueilla, mutta ennen kaikkea Venäjällä. Se on kaikki myöskin meidän etumme mukaista.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! "Monet meistä tarvitsevat kaikkein eniten sitä, että joku saa meidät tekemään sen, mihin pystymme." Näin tuumasi R.W. Emerson. Tarkoittikohan hän sitä, että opposition tehtävä on sparrata hallitusta yhä parempiin suorituksiin? Tämän haasteen hallituspuolueet ottavat mielihyvin vastaan.

Valtion vuoden 2004 budjettia on jälleen hiottu ja sitä ollaan lyömässä lukkoon. Suunta on oikea. Toki parannettavaakin jää riittävästi takaamaan hallituskaudelle töitä.

Hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on työttömyyden vähentäminen ja työvoiman osaamisen parantaminen. Hallituksella on tiukka tavoite lisätä työllisyyttä 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tämä ei ole helppo tehtävä ja tulee vaikeammaksi koko ajan. Maassamme on vielä useita paikkakuntia, jotka ovat riippuvaisia yhdestä yrityksestä. Kun tämä yritys joutuu vaikeuksiin, se vaikuttaa koko paikkakunnan elämään. Tähän ongelmaan yritetään kaikin tavoin vastata.

Hallitusohjelmaan sisältyvän työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä unohtamatta yrittäjyyttä. Ensi vuoden budjettiin sisältyy useita toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan rakenteelliseen työttömyyteen. Tarkoituksena on muun muassa lisätä työvoimapalveluita ja koulutusta, ja vaikeasti työllistyviä pyritään auttamaan palvelukeskuksissa, joita on tarkoitus perustaa ensi vuonna kymmenelle paikkakunnalle. Palvelukeskuksiin kootaan työvoimatoimiston sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen, Kelan ja muiden palveluntuottajien asiantuntemusta. Kaikkien politiikan alojen on toimittava työllisyyttä kehittäen. On samanaikaisesti lisättävä työvoiman kysyntää ja ylläpidettävä kansantalouden kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Vaalikauden menokehyksessä ei oles pystytty riittävästi ottamaan huomioon liikenneverkon kehittämiseen liittyviä tarpeita. Nyt perustienpitoon esitetään lisämäärärahoja 25 miljoonan euron verran budjettiin verrattuna. Pian on saatava lisäystä myös yksityisteiden avustuksiin. Yksityisteiden kunnossapito on ensiarvoisen tärkeää jo elinkeinoelämänkin kannalta. Yksi ongelma näiden teiden osalta on myös kunnossapitäjien puute. Suomen Tieyhdistys onkin aloittanut tieisännöitsijöiden koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää uusi ammatti ja sivuelinkeino. Tähän tarkoitukseen on ehdotettu myös määrärahaa.

Itäsuomalaisittain on hyvä, että Savonlinnan ja Mikkelin lentoliikenteen jatkuminen turvataan. Joukkoliikenteen asemaan on tarkoitus myös puuttua, ja mietinnön mukaan budjettia paikataankin 3 miljoonan euron lisäyksellä. Tavoitteena on joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen koko maassa, vaikka väki maaseudulla harveneekin. Maaseudun joukkoliikennepalvelujen parantamiseksi jatketaan kutsuohjauksen ja palveluliikenteen kehittämistä ja laajentamista.

Laajakaistayhteyksistä on jo puhuttu niin pitkään, että monissa paikoin ovat kunnat ja maakunnat ryhtyneet toimeen asiantilan parantamiseksi. Ohjeistusta julkisen rahan käytölle ollaankin valmistelemassa, mikä on tarpeen.

Arvoisa puhemies! Suomi on viime vuosikymmeninä ollut yksi johtavista teollisuusmaista, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa ja erityisesti bioenergiaa. Meillä on myös melko uusi kansallinen peltoenergiaohjelma. Bioenergia työllistää merkittävästi alueellisesti, tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa myös teknologian vientiä. Viime vuosina EU:n rooli energiapolitiikan ohjauksessa on kasvanut. Tämä siitäkin huolimatta, että EU:ssa energiapolitiikka on kansallista. Yhteisön perustamissopimuksessakaan ei mainita EU:n yhteistä energiapolitiikkaa. Vuoden 2005 alusta alkava EU:n päästökauppa muuttaa energiapolitiikan toimintaympäristöä. Siten ennen päästökauppaa käytössä olleita ohjauskeinoja, kuten energiaverotusta ja -tukia, voidaan joutua muuttamaan. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa keskustella jälleen kerran sähkön säästämisestäkin.

Arvoisa puhemies! Keväällä hyväksytyissä menokehyksissä otettiin hallitusohjelman mukaisesti huomioon peruspalveluiden rahoituksen, kuntatalouden ja valtionosuudet täsmentävä peruspalvelubudjetti. Tämä pohjautuu koko hallituskauden kattavaan valtion ja kuntien väliseen peruspalveluohjelmaan. Siinä arvioidaan kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi. Selvityksen mukaan tarkoituksena on, että loppuvaalikauden mittainen peruspalveluohjelma valmistuu siten, että se voidaan ottaa mukaan valtion seuraavan kehysriihen aineistoon. Peruspalveluohjelma ja siihen kiinteästi liittyvä peruspalvelubudjetti luovat uudenlaisen tavan hahmottaa ja käsitellä valtion ja kuntien suhteita ja mahdollisuuksia rahoittaa lakisääteiset palvelut. Mikä tärkeintä, peruspalveluohjelma edistää myös sektoriministeriöiden yhteistyötä ja koordinaatiota ja parantaa sitä kautta valtioneuvoston toimintaedellytyksiä. Tarkastelu antaa aikaisempaa kattavamman kuvan kuntatalouden kokonaisuudesta ja erityisesti valtion toimenpiteiden vaikutuksista. Kuntien perusrahoitus tulee turvata peruspalvelubudjettia laadittaessa.

Ed. Kimmo Sasi merkitään läsnä olevaksi.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Vaalien jälkeisen uuden hallituksen ensimmäisiä toimenpiteitä oli maltillinen veronalennus, jolla pystyttiin nopeasti lisäämään kotitalouksien ostovoimaa. Tämä kotitalouksien ostovoiman lisäys oli erityisen tärkeä, koska kansainvälisestä matalasuhdanteesta johtuen suomalainen vientiteollisuus oli vaikeuksissa. Vienti ei vetänyt, ja siksi kotitalouksien ostovoiman lisäys oli tärkeä taloudellisen aktiviteetin lisäämiseksi erityisesti palvelusektoreilla.

Nyt hallitus esittää myös ensi vuodelle yritysten osalta verohelpotuksia, ja tälläkin toimenpiteellä tähdätään nimenomaan työllistämiseen. On selvästi todettavissa se, että vaikka kritiikkiä yritysten verohelpotuksia kohtaan on esitettykin, todettu, että niiden pitäisi olla laajemmat jne., niin kuitenkin esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ilmoittanut, että tällä veronalennuksella pystytään ilmeisesti saamaan noin 17 000 uutta työpaikkaa, ja minusta on erittäin hyvä, että näillä verohelpotuksilla, mitä hallitus on tehnyt, on nimenomaan työllistävä vaikutus. Verohelpotukset eivät saa olla mikään itsetarkoitus, ja siinä mielessä hallituksen esitykset ovat ainakin toistaiseksi verotuksen osalta olleet erittäin järkeviä.

Nyt me olemme myös tietoisia siitä, että yhteisöveron osalta eletään ratkaisevia päiviä. Hallitushan ilmeisesti huomenna päättää esityksestään. Eduskuntahan sitten tietysti lopullisesti tämän päättää, mutta toivottavasti hallitus nyt ymmärtää sen, mitä selkeästi on joka puolelta viestitetty, että yhteisövero koetaan kuntien osalta erittäin tärkeäksi. Sillä on nimenomaan kannustava vaikutus järkevään elinkeinopolitiikkaan kuntien kohdalla ja myöskin siinä mielessä työllistävä vaikutus. Toivon, että hallitus nyt pitää vahvasti kiinni siitä näkemyksestä, että tätä veroprosenttia ei alenneta.

Kuntien kohdalta voidaan tietysti todeta se, että kyllä kuntien asema on varsin ongelmallinen monessa mielessä. Jatkuvasti tulee uusia lakimuutoksia, joiden perusteella kunnat saavat uusia velvoitteita. Monet näistä menevät läpi ilman, että sen enempää keskustellaan esimerkiksi Kuntaliiton tai kuntien kanssa siitä, kuinka kustannukset mahdollisesti jaetaan. Näistä suuremmista kustannuseristä, jotka kunnille sitten tulevat, kyllä yleensä keskustellaan, mutta varmasti menee kymmeniä lakimuutoksia vuosittain läpi, jotka tavalla tai toisella lisäävät kuntien menoja.

Valtio jättää usein myös kunnat yksin ongelmien kanssa, sellaisten ongelmien kanssa, joita valtio on yhdessä ollut luomassa. Esimerkiksi hallitusohjelmassa puhutaan kauniisti ympäristötöihin panostamisesta, mutta budjetti- ja erityisesti menokehyksen mukaan määräraha ympäristötöihin laskee vuosittain. Näillä ympäristötöillähän rahoitetaan muun muassa siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeita, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksia ja vesistökunnostuksia. Esimerkiksi pilaantuneet maa-alueethan ovat lähinnä entisiä kaatopaikkoja ja teollisuusalueita, joissa kunnostusvastuu jää usein kunnan vastuulle. Esimerkiksi nyt tällä hetkellä kiireellisiä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuskohteita on noin 3 300, ja näistä hyvin suuri osa on entisiä kaatopaikkoja. Minusta myöskin valtion pitäisi tulla mukaan näihin kunnostustöihin, koska aikanaanhan nämä kaatopaikat, joita kunnat ovat sitten aikanaan toteuttaneet, ovat senaikaisen lainsäädännön puitteissa syntyneitä. Samoin tietysti näitä lähinnä puunkyllästämöihin perustuvien teollisuusalueiden ongelmajätteitä on jäänyt aika paljon ja maksajia ei ole, joten kunta joutuu maksamaan. Nyt budjetissa on vain 2,5 miljoonaa euroa varattu pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen. Siinä mielessä se ei missään nimessä ole riittävä, kun ilmeisesti kunnat joutuvat panostamaan noin 200 miljoonaa euroa lähivuosina näiden maa-alueiden kunnostamiseen.

Arvoisa puhemies! Olisin vielä puuttunut yhteen asiaan eli öljynkuljetukseen Suomenlahdella, mistä aikaisemminkin on puhuttu. Nythän öljynkuljetus Suomenlahdella on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja 100 miljoonan tonnin vuosittainen raja ilmeisesti ylittyy jo ensi vuonna. Siksi on hyvä, että valiokunta mietinnössään kiirehtii öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista. Tehokas ympärivuorokautisessa päivystyksessä oleva keskus olisi onnettomuustilanteessa tehokas apu. Suomessa on jo nyt alaan liittyvää erittäin korkeaa huippuosaamista, ja keskuksella olisi tärkeä merkitys myös koulutuksessa, ja se varmasti edesauttaisi myös vientitoimenpiteissä.

Olen myös hyvilläni siitä, että mietinnössä otetaan myös kantaa siihen, että aravalainoitus on edelleen vaihtoehtona korjausrakentamisessa. Siinä mielessä valtiovarainvaliokunnan mietintö (Puhemies koputtaa) on hyvin rakennettu, että tämä aravalainoitus korjausrakentamiseen edelleen saatiin. Se on hyvä vaihtoehto korjausrakentamisessa.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan ed. Hellbergin tavoin haluan myöskin yhtyä siihen valtiovarainvaliokunnan mietinnön toteamukseen, jossa kiirehditään meriturvallisuuden osaamiskeskuksen pystyttämistä. Se on hyvin tärkeä tehtävä. Jää sitten nähtäväksi, onko oikea sijoituspaikka Porvoo vai Kotka.

Mutta, arvoisa puhemies, Nokian pääjohtaja Jorma Ollila kuvasi syksyllä Suomen tilaa pysähtyneeksi, ja tuo kuvaus on mielestäni oikeaan osunut. Kansainvälisen talouden ja erityisesti Yhdysvaltojen talouden piristymistä ja ennen kaikkea sen vipuvaikutusta Suomeen on odoteltu pitkään, ja voi olla, että tuo vipuvaikutus jää vähäisemmäksi, mitä olemme toivoneet. Vähän siihen suuntaan viittasi myös ministeri Kalliomäki. Euroopasta on tullut paperitiikeri, jolla on suuret puheet ja pienet teot, niin kuin saimme kokea Vakaus- ja kasvusopimuksen osalta Ranskaa ja Saksaa koskevan päätöksenteon yhteydessä. Suomessa työllisyys kehittyy huonoon suuntaan ja yrittäjyyden yllä on vähintäänkin epävarmuuksia.

Suomen talouden vahvuudet ovat pitkälti perua edelliseltä hallitukselta: tervehdytetty valtiontalous, maailman huippuluokkaa oleva kansainvälinen kilpailukyky, kannustava yritysverotus, euroratkaisu, päätös viidennestä ydinvoimalasta. Tuloverotuksessa Vanhasen hallitus jatkaa siitä, mihin edellisen hallitus lopetti. Avoinna on ainoastaan se, mikä on tuloverotuksen linja vuoden 2005 jälkeen.

Vanhasen hallitus on julistautunut yrittäjyyshallitukseksi. Mottona on: "Työllä, yrittämisellä ja yhteisvastuulla uuteen nousuun." Myös kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kesällä suurieleisesti peräänkuulutti megaluokan yrittäjyysohjelmaa. Suomi tarvitsee 90 000 uutta yritystä, 60 000 korvaamaan nyt sukupolvenvaihdostilanteessa olevia yrityksiä ja 30 000 uutta muutoin, jotta työllisyystavoite 100 000 uudesta työpaikasta toteutuisi.

Mitä on sitten tehty hallituksen toimesta? Mielestäni ensimmäinen virhe oli se, että nykyisestä hyvin toimivasta ja säästämiseen ja yrittämiseen kannustaneesta osinkoverotuksesta päätettiin luopua. Mielestäni Suomi olisi voinut hyvin odottaa sen EU-tuomioistuimen päätöksen ja senkin jälkeen meillä olisi ollut hyvin paljon aikaa toimia tämän asian osalta. Mielenkiintoista on, jos tuo päätös Suomen osalta on vapauttava. Tehtiinkö silloin turha päätös tässä luopumisessa?

Tilalle hallitus tarjoaa yritysverokokonaisuutta, joka on sekavaa ja jonka kommentointi on ollut hämmentävää. Ministeri viittasi veroasiantuntijoihin. Yhtä tärkeä on myöskin se, miten yritykset tuon päätöksen kanssa toimivat. Mielestäni kaksi pitkällä tähtäyksellä vahingollista kehityssuuntaa on jo nyt nähtävissä:

Ensiksi, ennakoidaan, että ensi vuodesta tulee oikea osingonjakojen ennätysvuosi. Yritykset tyhjentävät osinkojaan, kun hallitus tarjoaa tilalle keppiä ja porkkanaa. Arvioidaan, että tämä osinkojenjaon buumi synnyttäisi toimeliaisuutta, joka näkyisi noin 15 000 uutena työpaikkana, mutta pitkällä tähtäyksellä se tarkoittaa sitä, että yritysten taserakenne heikkenee tavalla, joka voi olla hyvin vahingollista silloin, kun ollaan vielä huonommassa laskusuhdanteessa kuin tänä päivänä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana meillä on ollut järjestelmä, joka on vahvistanut yritysten taseita, jota kautta on myöskin kestetty huonompia aikoja.

Toinen, yhtä huolestuttava tilanne on se, että jos ensi vuodesta tulee yrityskauppojen ennätysvuosi, kasvavia, kehittyviä suomalaisyrityksiä myydään ulkomaiseen omistukseen. Tästä on jo viitteitä eri puolilla. Pankkisektorin henkilöt ovat todenneet, että tämä on valitettavaa, mutta näin tulee käymään. Kun pääsääntöisesti perheomistuksessa oleva yritys, joka pääsääntöisesti vielä toimii maakunnissa, siirtyy osaksi pohjoismaista tai kansainvälistä konsernia, myös päätöksenteko siirtyy kauemmaksi. Työllisyysvaikutukset eivät välttämättä näy heti, mutta on selvää, että näillä monilla perheyrityksillä on ollut suuri vastuu siitä alueellisesta kehityksestä, päätöksenteko on ollut lähellä, ja nyt avataan ikään kuin vaaran lähde.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama esimerkki siitä vahingollisesta kehityksestä, johon yritysverouudistus on johtamassa. Nyt tilanne on sellainen, että hallitukselta on lupa odottaa toimia nykytilanteen kääntämiseksi. On optimistista odottaa, että apu tulee tuulen lailla ulkopuolelta. Päinvastoin, budjettikehysten mukaan talouden kasvuvauhti tulee olemaan koko vaalikauden sitä tasoa, että Suomi velkaantuu koko vaalikauden. Siksi huomio on kiinnitettävä työllisyyteen. Nyt hallitukselta odotetaan uusia esityksiä työllisyystilanteen kääntämiseksi.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Mietinnössä suhtaudutaan optimistisesti maailmantalouden kasvunäkymiin ja siihen, että USA:n ja Aasian vetoapu auttaa jatkossa myös Eurooppaa ja Suomea. Samalla mietinnössä tuetaan hallituksen velkarahalla suorittamaa tuloverotuksen kevennyslinjaa ja luotetaan sen kasvua ja työllisyyttä tukevaan vaikutukseen.

Tähän lähtöoletukseen sisältyy suuria riskejä sekä maailmantalouden että Suomen kannalta. Ensinnäkin USA:n talous on pahasti kuralla, vaikka kolmannen neljänneksen tilastot näyttävätkin jopa 8 prosentin bkt:n kasvua. Taloutta ei myöskään varmasti paljon piristä ihmismetsästyksen päättyminen ja Saddam Husseinin pidättäminen, vaikka se näyttääkin osakekursseja nostavan. USA on yrittänyt velkarahalla elvytystä luonnollisesti moninkertaisesti suuremmassa määrin kuin Vanhasen hallitus, mutta riskit ovat silti verrattavissa. Bushin valtakaudella veroja on kevennetty USA:ssa jo huimaavat 1 700 miljardia dollaria, ja tämä on johtamassa liittovaltion budjetin alijäämän kasvuun jo 500 miljardiin dollariin ensi vuonna. Velkaa Yhdysvallat ottaa 1,4 miljardia dollaria joka päivä. Voi olla, että tämä W. Bushin uhkapeli onnistuu, mutta voi käydä huonostikin, ja se olisi koko maailmantaloudelle, myös meille, kohtalokasta.

Saksassa on tänä aamuna sovittu 8 miljardin verohelpotuksista ja samalla kai on päätetty, että lisävelkaantumiseen ei sorruta. Nähtävästi siellä tähdätään kovaan säästökuuriin. On aika irvokasta, että Saksa, joka juuri on jäänyt kiinni Kasvu- ja vakaussopimuksen laiminlyönnistä, suhtautuu näin kevyesti omaan veropohjaansa.

Myös meillä Vanhasen talouspoliittiseen linjaan liittyy suuret riskit, joista vasemmistoliitto varoittaa. Toki joku voi luottaa hallituksen lailla, että velkarahalla tehdyt tuloverohelpotukset, josta miljoona suomalaista jää paitsi, piristävät riittävästi kotimarkkinoita ja tuovat työpaikkoja ja talouskasvua. Voi olla, mutta voi käydä toisinkin. Saattaa olla, että muutaman vuoden päästä meillä on alijäämäinen valtiontalous, lisää velkaa, suurempi työttömyys ja heikommat palvelut kansalaisille.

Tähänastiset näytöt verotuksen keventämisen autuudesta eivät ainakaan työttömyyslukujen valossa kummoisia ole. Vaikka kotimarkkinoilla työpaikkoja on tullutkin, menetykset teollisuudessa ovat olleet samaan aikaan jo 27 000 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikkoja ei verohelpotuksilla turvata, mutta veropohjan kapeneminen vie työllisyysmahdollisuuksia muun muassa kuntien palveluista. Voisi muuten verrata muutamien EU-maiden keskimääräistä veroastetta, työllisyysastetta ja bkt-kehitystä. Sellaiset maat, joita muistinvaraisesti voisi luetella, Hollanti, Tanska, Ruotsi, siellä on varsin korkea työllisyys, korkea veroaste ja aika kilpailukykyinen talouskasvukin samaan aikaan.

Yleisen talouspoliittisen varoituksen lisäksi vasemmistoliitto kritisoi budjettiesitystä erityisesti neljästä lähtökohdasta:

Ensinnäkin, me vasemmistoliitossa pidämme veronalennusten tehoa epävarmana. On selvää, että veronalennus ei suinkaan vaikuta koko summalla yksityiseen kulutukseen, vaan toistuviin irtisanomis- ja lomautusuutisten takia kansalaisten halukkuus kulutuksen lisäämiseen jää heikoksi. Vientiä veronalennukset eivät auta. Veronalennusten kotimarkkinoita elvyttävä voima vaihtuu, kun kunnat joutuvat karsimaan rajusti investointejaan; se heikentää työllisyyttä.

Toiseksi, veronalennuslinja on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta kyseenalainen. Se sisältää julkilausumattoman halun supistaa julkista sektoria ja näkyy siinä, että kunnille ei anneta tarpeeksi rahaa palveluihin. Näin palvelut heikkenevät ja kunnat joutuvat lisäksi korottamaan veroäyriä.

Kolmanneksi, hallituksen esitys on epäsolidaarinen, sillä kevennystä ei ole kohdennettu pieniin ja keskisuuriin tuloihin. Valtaosa eläkeläisistä jää kokonaan kevennyksen ulkopuolelle, eivätkä siitä liioin hyödy työttömyysturvan varassa elävät.

Neljänneksi, veronalennuslinja velkarahalla johtaa budjettivajeen nousuun ja uhkaa johtaa menoleikkauksiin tai veronkiristyksiin suhdannepolitiikan kannalta väärään aikaan eli taantuman tai erittäin heikon kasvun oloissa.

Arvoisa puhemies! Usein väitetään, ettei politiikassa esitetä vaihtoehtoja. Hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen, jota eduskunnan hallituspuolueet tukevat, on vasemmistoliitolla vaihtoehto, vaihtoehto, jolla voitaisiin parantaa palveluja. Siksi mielestämme ylisuuria veronalennuksia ei pitäisi tehdä, vaan rahat on käytettävä palveluihin ja työllisyyteen. Vastaamme vaihtoehdossamme kansalaisten mielipidetiedusteluissa ilmaisemiin toiveisiin kuntalaisten palveluista: esitämme valtionosuuksien indeksitarkistusta täysimääräisenä, yhteisöveron jako-osuuden muuttamista kuntien hyväksi ja valtionosuuden todellista korotusta eikä vain veromenetysten kompensaatiota.

Vasemmistoliitolle kuntien palvelut, työllisyys, oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasapaino ovat veronkevennyksiä tärkeämpiä. Tätä mieltä olivat kokoomusta lukuun ottamatta muutkin puolueet ennen vaaleja.

Pehr Löv /r:

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Budgeten för 2004 har gjorts upp när konjunkturläget är svagt och den ekonomiska utvecklingens framtid osäker. Det var därför nödvändigt att få ihop en statlig stimulansbudget, trots att lånen då inte kan avkortas. Denna politiska linje är viktig för att kommunerna skall klara av att upprätthålla en god välfärdsservice i framtiden. En så modig stimulanspolitik har inte tidigare på många år utövats i Finland.

Statsandelarna för social- och hälsovården höjs nästa år, men det är inte endast social- och hälsovårdsservicen som är viktig. Vår kunskapsnivå måste också tryggas för den är vårt konkurrensvapen nummer ett. Därför får också universiteten och forskningen större anslag. I framtiden blir det mycket viktigt att bevaka också grundskolans finansiering.

Puhemies! Vuoden 2004 talousarvio on laadittu aikana, jolloin talouden suhdanne on heikko ja kehitys epävarma. Tämän takia on tarpeellista saada aikaan stimuloiva budjetti, vaikka lainoja ei silloin voida lyhentää. Tämä poliittinen linja on tärkeä, jotta kunnat voivat ylläpitää hyviä hyvinvointipalveluja. Näin rohkeaa stimulointipolitiikkaa ei ole moneen vuoteen harjoitettu Suomessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat ensi vuonna, mutta myös muihin palveluihin panostetaan. Meidän täytyy myös turvata korkea koulutustaso, koska se on kilpailuaseemme numero yksi. Tämän takia yliopistot ja tutkimus saavat lisää resursseja ensi vuonna. Tulevaisuudessa on kuitenkin hyvin tärkeää, että pidämme huolta myös peruskoulun rahoituksesta.

Talman! Momsredovisningsgränsen för små företag blir glidande och beskattningen vid generationsväxling lindras nästa år. De är två åtgärder som förbättrar sysselsättningen. Sysselsättningspolitiken effektiveras genom de samarbetscentraler som inrättas. Sociala företag får en laglig och ekonomiskt tryggad verksamhetsbas och kan anställa svårsysselsatta handikappade och långtidsarbetslösa. Ingredienser för ett bättre sysselsättningsläge i Finland finns då vi adderar vetskapen om den lindrade företagsbeskattningen från 2005. Förutom det livskvalitetstillskott det här innebär tryggar det basservicen och bland annat genomförandet av det nationella hälsovårdsprogrammet, som bättre skall utnyttja vår personalkapacitet och kompetens på området genom effektivare ledningsfunktioner och fungerande vårdkedjor.

De allt större behoven i barn- och ungdomspsykiatrin får ett välkommet tillskott på öronmärkta 7 miljoner euro. När Folkpensionsanstalten fortsättningsvis kan använda 12,5 miljoner euro för rehabilitering på detta område och verksamheten skall koordineras av sjukvårdsdistrikten, borde verksamheten någorlunda hyggligt vara tryggad.

Barnbidraget höjs nästa år med tio euro per månad för första barnet, bra så, fastän inte så mycket i det här skedet. Det är bra att finansutskottet föreslår ett uttalande, som förpliktigar regeringen att vidta åtgärder så att ensamförsörjare och barnfamiljer beroende av utkomststöd också skulle få del av en bättre ekonomi genom förhöjningen av barnbidraget. Åldringsvården får 14 miljoner euro till för att bättra på vårdkvaliteten i kommunerna. Vi får hoppas att styrningen fungerar så att kommunerna avdelar denna resurs just till de äldre.

Sämsta ingrediensen för folkhälsan är sänkningen av alkoholskatten nästa år. För att det alkoholpolitiska programmet skall kunna bli slagkraftigt behövs mera statliga pengar redan i kommande tilläggsbudgetar. Det räcker ändå inte med enbart pengar, utan det är nog vårt kollektiva ansvar att se till att attityderna mot alkoholmissbruk på alla nivåer märks. Föräldrarna har det största ansvaret, men utan ny kunskap förstår inte alla detta.

Jag vill också konstatera min tillfredsställelse över att finansutskottet tagit social- och hälsovårdsutskottets utlåtande på allvar och bland annat nu också föreslår ett uttalande om en förbättring av de handikappades situation. Egenvårdarnas behov av bättre samhällsstöd uppmärksammas också helt riktigt. Detta är reformer som inte får dröja för länge.

En viktig del av vår livskvalitet och möjlighet att försörja oss är att vägnätet är i skick. Det är därför mycket glädjande att ytterligare 25 miljoner euro nu kan tilldelas basvägnätet i Finland. Jag hoppas att vi kan se färre dödsolyckor på grund av dåligt vägunderhåll den kommande vintern.

Arvoisa puhemies! Hallitusryhmät lisäsivät loppusuoralla 7 miljoonaa euroa nuorten psykiatriseen hoitoon ja 25 miljoonaa euroa tieverkostoon. Tämä on osoitus siitä, että tositarpeisiin reagoidaan oikeaan aikaan.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Vaalikauden ensimmäinen budjetti antaa hyvän kuvan istuvan hallituksen asettamista tärkeysjärjestyksistä. Vanhasen hallitus on priorisoinut tuloveronkevennykset ja viinan hinnan alentamisen. Sen sijaan useat sellaiset hankkeet, jotka hyvin laajalti nähtiin ennen vaaleja kiireellisiä toimenpiteitä vaativina hankkeina, ovat nyt tyystin jääneet pois tästä ensimmäisestä budjetista.

Perhe- ja terveyspoliittiset vaatimukset voittivat eduskuntavaaleissa mutta eivät hallituksen ja valiokunnan budjettikäsittelyssä. Toivotut uudistukset toteutuisivat varsin pienillä panostuksilla alko- ja tuloveronkevennysten yli 1 miljardin euron hintaan verrattuna. Esimerkiksi minimiäitiyspäivärahan tuplaaminen ja kotihoidon tuen 17 prosentin korotus maksaisivat yhteensä vain 40 miljoonaa euroa vuodessa. Pienimpien kansaneläkkeiden korotus 17 eurolla kuukaudessa maksaisi 25 miljoonaa euroa. Kaikkein köyhimpiä auttava toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuuosuuden puolittaminen maksaisi 20 miljoonaa euroa. Maan turvallisuutta kohennettaisiin tuntuvasti lisäämällä poliisien palkkaukseen 10 miljoonaa euroa, millä saataisiin 250 avointa poliisinvirkaa täytettyä.

Kansaneläkkeen tasokorotus oli useiden puolueiden ja ehdokkaiden tavoitelistalla vaaleissa ensi sijalla. Kun hallituksella on reilusti pelivaraa työelämässä olevien veronkevennyksiin, miksei tästä edes osaa ole kohdennettu eläkeläisten ostovoiman kohentamiseen? Pientä eläkettä saavat joutuvat karsimaan jopa perustarpeistaan. Asumiskustannusten, ruuan ja terveydenhoidon asiakasmaksujen jälkeen monilla ei tahdo rahaa riittää kalliisiin lääkkeisiin. Lääkkeiden maksukaton alentaminen, elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen ja kansaneläkkeen tasokorotus toisivat merkittävän helpotuksen kansaneläkkeen varassa eläville, ja kaikki tämä menisi varmemmin kotimaiseen kulutukseen kuin tuloveronkevennykset.

Nämä kaikki mainitsemani ehdotukset sisältyvät vaihtoehtobudjettiimme, ja tulemme niistä tätä salia äänestyttämään.

Minimiäitiyspäivärahan alhaista tasoa on kuvattu suomalaisen sosiaalipolitiikan häpeätahraksi. Neljännes äitiyspäivärahalla olevista saa minimietuutta, jonka taso on vain puolet työttömän peruspäivärahasta tai sen alle. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä lapsiperheiden köyhyyteen. Se myös viestii yhteiskunnan arvoja: Onko työn odottaminen kaksi kertaa arvostetumpaa kuin pienen vauvan hoitaminen?

Tuloveron- ja alkoholiveronkevennysten tarvetta on perusteltu Suomen kireämmillä veroprosenteilla suhteessa naapurimaihin ja muihin EU-maihin, mutta miksi hallitus ei ole huolestunut siitä, että Suomessa on koko Euroopan alueella lähes kirein elintarvikkeiden arvonlisävero? Kun keskimäärin ruuan arvonlisävero EU-maissa on 7 prosenttia, Suomessa se on 17 prosenttia. Ihmettelen sitä, miksi tätä epäkohtaa ei korjata, sillä en ole vielä kuullut yhdenkään poliitikon tai puolueen pitävän tätä tilannetta tavoiteltavana.

Kuntien syvenevän talousahdingon takia kunnalliset peruspalvelut uhkaavat heikentyä tulevina vuosina huolimatta lisävelanotosta kunnissa ja kunnallisveroprosenttien korotuksista. Kansallisen terveysprojektin ytimen muodostaa hoitotakuu, mikä merkitsee potilaan oikeutta päästä tutkimukseen ja hoitoon kohtuullisessa ajassa. Kunnat tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa oman rahoitusvastuuosuutensa hoitamisessa niin, että tämä hoitotakuu voisi toteutua. Hoitotakuuhan on otettu jo käyttöön lastenpsykiatriassa, jonka nykytilanne on syytä ottaa varoittavana esimerkkinä. Kunnat ja Kela ovat ajautuneet kiistaan palvelujen järjestämisestä riittämättömän rahoituksen seurauksena. Jos hallitus ei turvaa kunnille nykysuunnitelmia parempia resursseja hoitotakuun toteuttamiseksi, samanlaiset potilaiden oikeuksia rajaavat leikkaukset tullaan näkemään muillakin erikoisaloilla.

Ed. Aulis Ranta-Muotio merkitään läsnä olevaksi.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen vuosien 2003—2007 hallitusohjelma on nimeltään "Työllä, yrittämisellä ja yhteisvastuulla uuteen nousuun". Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Tavoitteena on saada maamme talous uuteen nousuun. Valtion tulo- ja menoarvio antaa resurssit hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.

Matti Vanhasen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys on valmisteltu erittäin hyvässä yhteistyössä. Kaikki hallitusohjelman tavoitteet eivät tietenkään toteudu ensimmäisenä vuonna. Kansainvälinen talouden taantuma on tehnyt hallituksen alkutaipaleesta erittäin haasteellisen. Vienti ei ole vetänyt toivotulla tavalla. Niinpä talouskasvu on ollut yksityisen kulutuksen varassa. Yksityistä kulutusta on talousarvioesityksessä vahvistettu etupainotteisilla veronkevennyksillä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä erityisesti matalan tuottavuuden työn tarjonnan ja kysynnän lisäämiseksi.

Ikääntymisen haasteet aiheuttavat yhteiskunnalle lisää menopaineita, mistä selviäminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Pohjattomista tarpeista ja opposition lukemattomista toiveista ja esityksistä huolimatta on valtion toteutettava järkevän tiukkaa taloutta sovitun budjettiraamin rajoissa.

Suomen keskusta puolustaa kansalaisten tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta. Palvelujen tuottamiseksi tehokkaasti kuntarajat ylittäen tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja. Kuntien vapaaehtoisia yhdistymisiä on tuettava. Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu, että valitut kunnanvaltuutetut tekevät alueellisiin lähtökohtiin ja kuntien omiin erityispiirteisiin pohjautuen järkeviä päätöksiä asukkaidensa parhaaksi. Julkisten palvelujen tuottamisessa tarvitaan uudenlaista yrittäjyyttä. Palvelusetelin käyttöön ottaminen ensi vuoden budjetissa kotipalveluiden palvelutarjonnan lisäämiseksi on hyvä avaus. Kuntien valtionosuuksien lisääminen palvelujen parantamiseksi ja kuntien verotulomenetysten täysimääräinen kompensaatio ovat uutta politiikkaa verrattuna edellisiin hallituksiin.

Lasten ja nuorten hyvinvointia kehitetään osoittamalla lisää valtionosuutta lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan, lapsilisiin sekä lasten- ja nuortenpsykiatriaan.

Elinvoimainen maaseutu on yhteinen asiamme ja olennainen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hallitus on luvannut pitää kiinni EU:n maatalouspolitiikan uudistamisessa vuoden 2002 Eurooppa-neuvoston Brysselissä vahvistamasta periaatteesta, jonka mukaan "maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla yhteisön alueilla, mukaan luettuna alueet, joilla on erityisiä ongelmia". Tähän ainakin minä luotan niin kauan, kunnes toisin todistetaan.

Kuljetustuen laajentaminen Pohjois-Savoon on yksi avaus tasapuolisempaan aluepolitiikkaan. Koko Suomen kattava kyläkauppojen investointituki turvaa maaseutualueiden kauppapalvelujen jatkumista.

Yliopistojen, koulutuksen ja tutkimuksen määrärahat kasvavat noin 6 prosentilla. Tämä lisää valitun strategian mukaisesti osaamista ja kilpailukykyämme. Uusien koulutusalojen aloittaminen maakuntayliopistoissa on tehtävä mahdolliseksi alueiden ja yliopistolaitoksen tarpeet yhteen sovittaen. Vaikka tämä tavoite ei toteutunekaan vielä ensimmäisenä Matti Vanhasen budjettivuonna, niin todennäköisesti kuitenkin Matti Vanhasen hallituksen aikana.

On talousarviossa toki moitittavaakin. Tiestön rakentamis- ja perusparannusmenot ovat ensi vuonna liian pienet, mutta kuten puheeni alussa sanoin, kaikkea hyvää ja tarpeellista ei voida toteuttaa yhdellä kertaa, heti ensimmäisenä Matti Vanhasen hallituksen budjettivuonna.

Arvoisa puhemies! Sekä maakunnissa että Pääkaupunkiseudulla voimme olla varsin tyytyväisiä Matti Vanhasen hallituksen ensimmäiseen talousarvioesitykseen.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tätä budjettia on peilattava sitä vasten, että kansainvälisessä taloudessa on edelleen paljon epävarmuustekijöitä. Pähkinänkuoressa keskeisin niistä on dollarin kurssikehitys. Alijäämäiseksi budjetiksi tämä budjettiesitys on hyvä, koska sillä pyritään työllisyys-, vakaus- ja myös elvyttäviin tavoitteisiin.

Täällä on tänään arvosteltu veronalennuksia ja muun muassa sitä, että monet jäävät ilman veronalennuksia. Näin on käynyt, koska Lipposen hallituskaudella tehtyjen ratkaisujen jälkeen tosi monet verovelvolliset, yli 300 000 uutta ihmistä, ovat päässeet täysin vapaiksi valtionveron maksuvelvollisuudesta sen vuoksi, että verovelvollisuuden rajaa on oleellisesti korotettu. Heidän toimeentuloansa ei veroratkaisuilla pystytä parantamaan. On turvauduttava muihin keinoihin, ja silloin tulee lähinnä kyseeseen tulonsiirrot.

Valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö asiallisin menonlisäyksin tarkentaa ja täsmentää sinänsä hyvää hallituksen budjettiesitystä. Menojen lisäykset eivät horjuta valtion budjettilinjaa. Ne ovat kuitenkin myöntökohteilleen tärkeitä ja vaikuttavia. Kaikkea ei vielä kuitenkaan saatu pakettiin. Eräiden kipupisteiden hoitaminen jää väistämättä lisäbudjettien varaan. Näin on asia etenkin liikennemäärärahojen osalta. Tästä johtuen myös eduskunnan lausumat on hallituksen kammareissa otettava todesta.

Herra puhemies! Vielä muutama sana budjetin valmisteluprosessista.

Yksituumaiset eduskuntaryhmät ja ymmärtäväiset hallituksen asenteet ovat asioiden vaikeusasteesta huolimatta ylläpitäneet hyvää henkeä. Tämän prosessin aikana ei ole nälvitty, ei ole ilkeilty, naisia ei ole itketetty eikä eduskuntaa pilkattu. Toivon tuon tyylin säilyvän myös jatkossa, sillä ministerien käyttäytymistavat antavat mallia koko virkamieskunnalle. Vain asiallisesti toimien voimme saavuttaa tavoitteemme.

Nyt koettu budjettiprosessi toimi hyvin myös uskottavuuden kannalta. Hallituksen budjettilinja piti siitä huolimatta, että hallitus kunnioitti myös eduskunnan suvereenia budjettivaltaa. Siis sekä hallitus että eduskunta säilyttävät uskottavuutensa tämän budjetin yhteydessä.

Henki ja toimintatavat on pidettävä jatkossakin sellaisina, ettei menoja tarvitse ryhtyä rahoittamaan veikkausvoittovaroista. Lainaan tuolta tupaillasta erästä vääräleukaa, joka ehdotti, että eduskunnan menot tulisi kattaa veikkausvoittovaroista sillä perusteella, että muidenkin teattereiden menot katetaan veikkausvoittovaroista. Tähän suuntaan meidän ei pidä asioita tietenkään kuljettaa.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä teatteri tällä hetkellä mahtuisi ehkä pienimmälle näyttämölle, mitä Suomenmaasta löytyy. Tämä keskustelu ei kuitenkaan ole teatteria vaan toivon mukaan parhaimmillaan evästystä niistä tavoitteista ja suunnista, joihin Suomea pitäisi kehittää, ja keskeinen väline siinä luonnollisesti on talousarvioesitys.

Debatin aikana täällä puhuttiin jo hyvin paljon työllisyydestä, työllisyysasteen nostamisen merkityksestä. Tämän asian ympärille budjetissakin hyvin moni asia kiertyy joko näitä nostamisen edellytyksiä heikentäen tai niitä vahvistaen. En mene enää toistamaan sitä keskustelua, joka käytiin verotuksen ja työvoimakustannusten ympärillä. Totean osaltani vain sen, että ne hallituksen kirjaukset omassa hallitusohjelmassaan, jotka liittyvät työn sivukulujen alentamistarpeisiin erityisesti matalapalkka-alojen ja naisvaltaisten alojen osalta, on tarpeen saattaa konkretian asteelle. Tärkeää on myös muun muassa se, että Suomen koulutusjärjestelmä osaltaan ja työvoimapoliittinen koulutus vastaa mahdollisimman hyvin niihin työvoimatarpeisiin, joita meillä on jo akuutisti olemassa ja joita me voimme nähdä lähitulevaisuudessa.

Kuntien mahdollisuudet toteuttaa lainsäädännölliset velvoitteensa ovat aivan oikein puhuttaneet eduskuntaa. On hyvä asia, että valtionosuuksia lisätään, mutta Kuntaliiton arvion mukaan pelkästään sosiaali- ja terveyssektorilla toivottujen lisäysten tekeminen vaatii kuntataloudessa toistasataa miljoonaa euroa lisäpanostuksia, eli vaikka valtio laittaa noin kolmanneksen, kuntien on laitettava se kaksi kolmasosaa. Sen tähden minusta hallituksen pitää pyrkiä erittäin aktiivisesti etsimään niitä keinoja, joilla voidaan säästää sillä tavoin, että siitä eivät kärsi palvelujen tarvitsijat.

Tutkijat ovat hyvin kiistattomasti selvittäneet sen, että jonotus maksaa. Mitä kauemmin odotat kaihileikkausta, polvi- tai lonkkaleikkausta, sitä enemmän vuotaa rahaa Sairausvakuutusrahastosta Kela-korvauksina. Tästä syystä, puhumattakaan potilaiden näkökulmasta, on äärettömän tärkeätä, että hoitotakuun toteuttamiseen varaudutaan monin eri keinoin ja toimenpitein, koska tämän hoitotakuun vaatimat lisäpanostukset voidaan saada ainakin osittain takaisin alenevina sairausvakuutusmenoina.

Olennaista on myös se, että koko terveydenhuollon ketju on trimmattu sillä tavoin, että tätäkin kautta voidaan vastata työllisyysasteen nostamishaasteeseen, toisin sanoen siihen, että työssä jatketaan ja jaksetaan nykyistä pidempään. Se vaatii ehdottomasti sitä, että työterveyshuollon, kuntoutusjärjestelmän, julkisen terveydenhuollon yhteistyö toimii saumattomasti, että päästään oikeaan aikaan oikeaan paikkaan asiantuntevaan ja hyvään hoitoon.

Tähän liittyy myös se pitkään vireillä ollut uudistus, että niin sanottu laastarivero elikkä vakuutuslaitosten maksama vero voidaan siirtää kunnille ja vakuutuslaitokset sitten maksavat niiden vakuutusten piirissä olevasta hoidosta suoraan hoidon toteuttajalle. (Puhemies koputtaa) Eli meillä on paljon mahdollisuuksia tehdä myönteisiä vaikuttavia muutoksia ilman, että ne lisäävät budjetin loppusummaa.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Lähes kolme kuukautta kestänyt budjetin käsittely valiokunnissa ei tuonut siihen merkittäviä muutoksia. 40 miljoonaa on promillen luokkaa koko budjetin loppusummasta, mutta lisää edelleen ulkomaanvelkaamme. Tällä summalla lisättyjä määrärahoja kohdennetaan muun muassa poliisimäärärahoihin, tienpitoon, lasten- ja nuortenpsykiatriaan ja opiskelijoiden ateriatukeen, mikä on toki sinällänsä ihan hyvä asia. Olemme kuitenkin suomalaisina sen verran haasteellisten talousnäkymien edessä, että niistä emme selviä näpertelemällä pikkurahalla momenttien välillä. Meidän on uskallettava kriittisesti puuttua tämän budjetin talousperusteisiin, sillä näillä eväillä talous ja työllisyys eivät parane.

Huolestuttavinta lienee, että kansantaloutemme suurimpaan riskiin eli paikallaan polkevaan liian matalaan työllisyysasteeseen ei syksyn aikana ole nähty tarpeelliseksi reagoida, vaikka irtisanomis- ja yt-neuvottelu-uutiset ovat viikoittaisia. Työttömyystilastot ovat onnistuneet sumuttamaan lukijoitaan. Työttömät ovat siirtyneet erilaisiin työvoimapoliittisiin, monesti kalliisiin ja tuloksettomiin kurssituksiin. Kansantalouden kakun kasvattajia on aivan liian vähän. Me tarvitsemme Suomeen oikeita työpaikkoja, ei tilastojen kaunistelua.

Arvoisa puhemies! Kotimarkkinoiden elvytys on yritetty toteuttaa tuloveronkevennyksillä. Valtion kukkaro kevenee, mutta kulutuskysyntä ei tule lisääntymään edes yksityisellä palvelusektorilla niin paljon, että työllisyys paranisi merkittävästi — näinhän pääministerimmekin on uskaltanut todeta omiensa joukossa seminaarissa Pohjanmaalla — puhumattakaan siitä että näillä kotikonsteilla olisi mitään vaikutusta kansainvälisen suhdannetaantuman kanssa kamppailevan vientiteollisuuden ahdinkoon.

Veronalennuksia pitäisi ehdottomasti käyttää työnantajamaksujen madaltamiseen, jottei suomalaisen työn hinnoittelu vie meiltä nopeassa tahdissa lukuisia teollisia työpaikkoja, niin kuin viime aikoina näyttää käyneen. Liian korkeat työnantajamaksut vaikeuttavat myös uusien ihmisten työllistymistä. Malleilla, joissa porrastaen palautetaan maksuja pienemmille matalapalkka- ja naisvaltaisille yrityksille, ei oteta riskiä eläkejärjestelmän tai sosiaaliturvan romuttamisesta, niin kuin vasemmalta puolelta salia aina välillä väitetään. Samoin sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa ja kulutusta paremmin lisäävää olisi ollut tukea lapsiperheiden, eläkeläisten, opiskelijoiden ja vähätuloisten ostovoimaa ruuan alv:n alentamisen kautta.

Ikävä tietysti todeta tässä kohtaa, että tämän vuoden lisätalousarvio huomioiden hallitusohjelmassa sovittu veronkevennysvara on jo käytetty kokonaan eikä näihin todella työllisyyttä parantaviin malleihin ole enää rahaa käytettävissä. Onko hallituksella enää muuta elvytyskeinoa olemassa kuin lisääntyvä velanotto loppuvaalikautta varten? Niin, valtiovarainministeri totesi sen toisen keinon, eli säästökuuri leikkauslistoineen on sitten edessä.

Arvoisa puhemies! Täällä useissa puheenvuoroissa on huomattu se, kuinka valtiontalouden tasapainon saavuttaminen tapahtuu kuntatalouden kustannuksella. Sen vaikutukset saamme kaikki kokea heikentyneinä peruspalveluina. Tänäkin syksynä kuntatalouden epävakaus ajaa kymmenet kunnat nostamaan veroprosenttiaan, korottamaan maksujaan ja ottamaan lisää lainaa, vaikka ensi vuosi on poliittisesti herkkä kunnallisvaalivuosi.

Mielestäni julkisen talouden tulevaisuuden tärkeimpiä linjauksia tulee olemaan valtion ja kuntien välinen työn- ja rahanjako. Tämä on sekä hallituksen että opposition yhteinen tahto, sillä hallitusohjelmassakin lukee, että valtion ja kuntien taloussuhteet on saatettava luotettavalle, vakaalle ja ennustettavalle pohjalle. Keinoista vallitseekin sitten se erimielisyys jopa hallituksen sisällä.

Kuntien oikeus yhteisöveroon on muodossa tahi toisessa säilytettävä sen elinkeinopoliittisen kannustavuuden vuoksi ja ennen kaikkea kunnallisen itsehallinnon takaamiseksi. Jos kuntien veropohjaa nykyisestään kavennetaan, on aika turhauttavaa yrittää etsiä uusia luottamusmiehiä kunnallispäättäjiksi, ketäpä kiinnostaisi tulla valtion vasalliksi toteuttamaan keskushallintojohtoista talouspolitiikkaa, josta puuttuisi paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen ja oman alueen tuntemus. Yhteisöverokannan aleneminen juuri tehdyn yritysveroratkaisun mukaisesti tulee kompensoida kunnille yhteisövero-osuutta nostamalla.

Täällä hallituspuolueet ovat kehuneet vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin liittyviä porkkanarahoja. Seutukunnallista ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä kannattaa varmasti edelleen lisätä. Kuitenkin monet tänä vuonna julkaistut tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät kuntaliitokset pelkkinä liitoksina tuo säästöjä käyttömenoihin. Perisuomalainen herraviha on ylläpitänyt mielikuvaa, että kun virkamiesten määrä lähes puolitetaan, syntyy varmasti tuntuvat säästöt. Hallintomenojen osuus kuntien menoista on kuitenkin vain nelisen prosenttia. Kuntaliitoksilla ei ole ollut vaikutusta veroprosenttiin, verotuloihin eikä velkaantumiseen. Siellä, missä taloudellisen tehokkuuden sijasta on tavoiteltu palveluiden laadun parantamista ja päällekkäisyyksien karsimista, on ehkä onnistuttu paremmin.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden vakauden tavoittelu on sinällään hyvä asia, mutta kevään menokehyksillä lukkoon lyöty menokuri ei juuri jätä mahdollisuuksia suunnata politiikkaa tulonsiirroilla. Mutta on olemassa vaihtoehtoja. Me kristillisdemokraatit suuntaisimme valtion tukea lapsiperheille välittömästi nostamalla kaikkia lapsilisiä, kotihoidon tukea ja minimiäitiyspäivärahaa. Samoin haluaisimme tukea pitkän elämäntyön hyvinvointimme eteen tehneitä eläkeläisiä nostamalla pienimpiä eläkkeitä. (Puhemies koputtaa) Samoin kannustaisimme opiskelijoita opintososiaalisilla parannuksilla muun muassa tekemällä opiskelijoiden asumistuesta ympärivuotisen.

Me kristillisdemokraatit emme ole vaatimassa vastuuttomasti vain kaikkea hyvää ja kannatettavaa, vaan olemme vuosi toisensa jälkeen pystyneet esittämään uskottavan vaihtoehdon ja siten sparranneet istuvia hallituksia.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty monelta osin rakentavaa keskustelua ensi vuoden talousarvion osalta. On todettu se, että valtion budjetti joudutaan rakentamaan varsin tiukan menokehyksen puitteissa. Tosin eduskunta tulee lisäämään hallituksen esitykseen noin 40 miljoonaa euroa perusteltuihin kohteisiin. Tällä tavalla ensi vuoden budjetti rakentuu kannustavaan lähtökohtaan ennen kaikkea niiden merkittävien veroratkaisujen osalta, jotka sisältyvät talousarvioon.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan tässä omassa puheenvuorossani puuttua yleiseen taloustilanteeseen ja ennen kaikkea siihen, millä tavalla tämä kansainvälisen toimintaympäristön hyvinkin voimakas muutos tulee heijastumaan myös Suomen talouteen tulevina vuosina.

Me olemme syksyn aikana ehkä ykköskäsitteeksi nostaneet Kiina-ilmiön. Sitä on käsitelty hyvin monissa yhteyksissä. Sehän merkitsee työn siirtymistä kaukomaihin halvan työvoiman perässä. Tämä on asiakokonaisuus, johonka on ehkä syytä pysähtyä hieman perusteellisemmin.

Nimittäin toiveista huolimatta maailmanlaajuinen kilpailu työpaikoista ei kosketa vain tuotannollista työtä. Yhä laajempi joukko maita kehittää osaamistaan pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Näin ollen voimme puhuakin ei vain työn ja verotuksen kilpailusta vaan myös kansainvälisestä osaamiskilpailusta. Esimerkiksi Kiinassa aloitti viime vuonna yli miljoona uutta insinööriopiskelijaa, ja myös monilla muilla Aasian mailla on samanlaisia laajentumispyrkimyksiä.

On haastava sattuma, että työn verotuksen ja osaamisen kilpailun voimakas laajeneminen ajoittuvat samaan aikaan Euroopan suuren muutoksen elikkä laajentumisen kanssa. EU:n laajeneminen tulee sinällään vaikuttamaan sisämarkkinoiden työnjakoon hyvin vahvasti. Vanhoja jäsenmaita koettelee siis tällä hetkellä kaksi suurta muutosta, joiden lisäksi euron vahvuus toimii vientiteollisuuden lisätaakkana.

EU:n laajenemista sen paremmin kuin K