Täysistunnon pöytäkirja 113/2008 vp

PTK 113/2008 vp

113. KESKIVIIKKONA 26. MARRASKUUTA 2008 kello 15.05

Tarkistettu versio 2.0

14) Laki kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta

 

Satu Taiveaho /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentissa säädetään opiskelijaterveydenhuollosta. Laki ei nykyisellään velvoita kuntaa muuhun kuin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen eikä lakiin ole kirjattu mitään opiskelijaterveydenhuollon sisällöstä, järjestämistavoista tai -vastuista. Käytännössä opiskelijaterveydenhuollon resurssit ovat nykyisellään todella riittämättömät. Tämä vaikuttaa erityisesti toisen asteen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin. Lisäksi ongelmia on näiden opiskelijoiden osalta siinä, että muualla kuin opiskelupaikkakunnalla vakituisesti asuvat opiskelijat eivät aina ole saaneet heille kuuluvia opiskeluterveydenhuollon palveluja tarvitsemallaan tavalla.

Lakiin tulisikin kirjata selkeästi opiskeluterveydenhuollon järjestämistavat ja vastuut. Ennen kaikkea lakiin tulisi kirjata opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset. Tämä lakialoite lähtee näistä tarpeista. Opiskeluterveydenhuoltoa koskevasta lakialoitteesta oli puhetta myös viime vuonna opiskelijajärjestöjen Sairaan hyvä hoito -kampanjan yhteydessä, jossa oli eri puolueen edustajia kutsuttuina. Aloite onkin saanut varsin paljon allekirjoittajia, joten toivon todella, että laki etenisi.

Toimivan opiskelijaterveydenhuollon perusedellytys on määrällisesti riittävä ja osaava henkilöstö. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisemassa opiskeluterveydenhuollon oppaassa vaaditaan, että opiskelijaterveydenhuollossa mukana olevan henkilöstön tulee tuntea opiskelijoiden elämäntilanne kaikkine erityispiirteineen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suositukset, joiden mukaan opiskelijaterveydenhuolto edellyttää toisella asteella yhtä kokopäiväistä terveydenhoitajaa 600:aa opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yhtä kokopäiväistä terveydenhoitajaa 800:aa opiskelijaa kohden. Terveydenhoitajakohtaista opiskelijamäärää voidaan suosituksen mukaan vähentää, mikäli opiskeluterveydenhuollossa ei ole käytössä psykologin palveluja, terveydenhoitajan työparina ei ole nimettyä opiskeluterveydenhuoltoon perehtynyttä lääkäriä tai opiskelijoissa on paljon aikaa vaativia nuoria tai opiskelijoiden joukko on kovin heterogeeninen.

Suositus opiskelijalääkärin potilasmääräksi on 2 500—3 000 opiskelijaa yhtä kokopäiväistä lääkäriä kohti sekä korkea-asteella että toisella asteella.

Nämä suositukset on ehdottomasti nostettava lain tasolle. Lakiin tulisi kirjata velvoite nimetä ainakin suurimpiin kuntiin myös pelkästään opiskelijaterveydenhuollosta vastaavat lääkärit ja sairaanhoitajat. Pelkät suositukset eivät ole riittäneet turvaamaan hyvää opiskelijaterveydenhuoltoa.

Tutkimukset osoittavat, että nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Myös viimeaikaiset traagiset tapahtumat, kuten Jokelan ja Kauhajoen kouluissa sattuneet ampumavälikohtaukset ja kahden nuoren tytön puukotukset, ovat osoitus siitä, että opiskelijaterveydenhuollossa sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden saannissa ja riittävyydessä on suuria ja vakavia ongelmia. Viimeistään nyt tämän tulisi olla kaikkien tiedossa ja asiaan tulisi todella tarttua. Tiedetään, että nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat työllistävät opiskelijaterveydenhoitajia ja -psykologeja yhä enemmän.

Tästä syystä opiskelijaterveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön olisi kirjattava vaatimus ainoastaan opiskeluterveydenhuoltoon keskittyvien mielenterveyspalveluiden tarjoamisesta. Psykologiliitto on suosittanut ammattikorkeakouluissa yhtä kokopäiväistä psykologia 2 000:ta opiskelijaa kohti ja toisella asteella yhtä psykologia 1 000:ta opiskelijaa kohti. Myös nämä suositukset tulee kirjata lakiin ja yhdenmukaistaa. Näin voidaan taata opiskelijoiden tasa-arvoisuus myös eri koulutusasteilla. Tämän sektorin palveluiden vahvistamiseen on erityisen huutava tarve.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ehdotuksen neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevasta asetuksesta. Valmistuneessa asetusluonnoksessa selkiytetään hyvällä tavalla opiskeluterveydenhuollossa tällä hetkellä vallitsevaa sekavaa tilannetta. Olisi perusteltua ja tärkeää nostaa lain tasolle joitakin asetusluonnoksessa olevia erityisen tärkeitä kohtia. Asetusluonnoksessa on kuitenkin myös joitakin puutteita, jotka tulisi pikimmiten korjata lain tasolla. Näistä keskeisin on se, että asetus ei ota mitään kantaa henkilöstömitoitukseen.

Opiskelijajärjestöjen tekemässä terveyskyselyssä, jossa kartoitettiin opiskelijoiden terveydentilaa, terveystottumuksia ja toiveita opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi, ilmeni, että tällä hetkellä ammattikorkeakoululaisista lähes 40 prosenttia jäi ilman uusille opiskelijoille suunnattua terveystarkastusta. Lakiin tulisikin kirjata myös uusia opiskelijoita koskeva oikeus terveystarkastukseen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Asetusluonnoksessa on selkiytetty opiskelijoiden terveystarkastusjärjestelmää melko hyvin, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät sen mukaan saa automaattisesti terveystarkastusta, vaan heidän terveydentilansa mitataan paperilla terveyskyselyn puitteissa. Mielestämme myös ammattikorkeakouluopiskelijoilla tulisi olla lakiin kirjattu oikeus automaattiseen terveystarkastukseen ensimmäisenä vuonna.

Yhtenä tärkeimpänä kehityskohteena opiskelijat pitivät tuon terveyskyselyn mukaan opiskelijahammashuollon kehittämistä. Lakiin tulisikin kirjata myös velvoite järjestää opiskelijahammashuolto samaan tapaan muiden terveyspalveluiden kanssa. Lakiin tulisikin kirjata asetusluonnoksessa oleva velvoite järjestää opiskelijalle ainakin kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus. Nämä ehdotukset sisältyvät tähän lakialoitteeseen.

Opiskeluterveydenhuollon tarkoituksena on ennen kaikkea vahvistaa opiskelijan hyvinvointia sekä opiskelukykyä. Tämän tulee olla koko opiskeluterveydenhuollon lähtökohtana. On opiskelijoiden osalta inhimillisesti välttämätöntä, mutta myös koko yhteiskunnan kannalta ehdottoman tärkeää, että työelämään siirtyessään opiskelijat ovat työkykyisiä ja hyvässä kunnossa, jotta jaksavat työelämän kiireissä ja paineissa ja voivat antaa täyden panoksensa yhteiskunnalle. Työvoimapulavuosien lähestyessä tämä nousee yhä keskeisemmälle sijalle. Opiskeluterveydenhuollon tulisi toimia tasa-arvoisesti paikkakunnasta riippumatta. Tämän vuoksi tarvitaan tiukempaa sääntelyä riittävien opiskelijaterveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi kaikkialla maassamme.

Arvoisa puhemies! Tämä opiskelijaterveydenhuollon vahvistaminen olisi ensimmäinen askel opiskelijahuollon laajempaa vahvistamistyötä. Kannatan ja pidän tärkeänä, että jatkossa vahvistetaan ja selkeytetään lainsäädännöllä koko oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Nämä ovat kipeästi tarvittavia toimia vastattaessa yhteiseen huoleemme nuorten pahoinvoinnin ehkäisystä.

Arvoisa puhemies! Opiskelijaterveydenhuolto tarvitsee kiireesti lisäresursseja. Tämä viesti tulisi hallituksen myös kuulla. SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyy tarvittavia lisäresursseja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vahvistamiseen. Toivottavasti tämä lakialoite saa tuulta purjeisiinsa kohti opiskelijoiden parempaa hyvinvointia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satu Taiveaho on tehnyt hyvän lakialoitteen, kerännyt yli 60 nimeä tähän, ja tämä on sisällöllisesti erittäin hyvin esitetty ja hyvin perusteltu. Toivotaan todellakin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tämän asiallisesti käsittelee ja ottaa huomioon nimenomaan 14 §:n sisällön, kun ed. Taiveaho esittää kansanterveyslain tämän pykälän muuttamista.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Taiveaho on ihan oikealla asialla. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat todella terveydenhuollon suhteen aivan eriarvoisessa asemassa, jos verrataan vaikka yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoihin. Mutta, ed. Taiveaho, kannattaa kuitenkin muistaa pikkuisen sitä historiaa tälle asialle. Muistan ajan — olin silloin eduskunnassa, taisi olla ensimmäinen kausi — kun ministeri Rask yritti todella parantaa ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden asemaa, ja nyt painotan tätä ammattikorkeakoulua. Hänellä oli ihan selkeä esitys, mutta esitys torpattiin kokoomuksen ja demareiden toimesta Lipposen toisen hallituksen aikana. Täällä äänestettiin, minä muistan, että yöllä keskusteltiin ihan melkein aamutunneille saakka ja sitten kun äänestettiin, niin myöskin demarit olivat torppaamassa tätä esitystä. Mutta on kuitenkin hyvä, että ed. Taiveaho on tähän asiaan palannut ja haluaa nyt vihdoinkin korjata tämän epäarvoisuuden, joka vallitsee eri korkeakoulujen opiskelijoitten välillä, nimenomaan puhun nyt ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. Toivottavasti ed. Taiveaho saa koko ryhmän tuen tälle hankkeelle. Silloin aikoinaan sitä koko ryhmän tukea ei ollut ministeri Raskille.

Keskustelu päättyi.