Täysistunnon pöytäkirja 113/2008 vp

PTK 113/2008 vp

113. KESKIVIIKKONA 26. MARRASKUUTA 2008 kello 15.05

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys tulliselvitysrikoksia koskevaksi lainsäädännöksi

 

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tulliviranomaisen erehdyttäminen halutaan nykyistä ankarammin rangaistavaksi. Kysymys on harmaan talouden, laittoman talouden, kitkemisessä aivan keskeisestä asiasta. Rikoslakiin esitetään lisättäväksi uudet vankeusuhkaiset säännökset tulliselvitysrikoksista. Nykyisin tullirikkomuksesta voidaan määrätä vain sakkoa. Nykyisin ei pystytä riittävästi puuttumaan esimerkiksi tapauksiin, joissa ei voida osoittaa veron välttämistarkoitusta. Tavoitteena on myös suojata verotuloja, estää laiton tavaroiden maahantuonti sekä parantaa Tullin toimintaedellytyksiä.

Tekijä syyllistyisi tulliselvitysrikokseen, jos hän tahallaan laiminlyö tulli-ilmoituksen tai antaa väärän tai puutteellisen tiedon tulliviranomaiselle esimerkiksi tavaran arvosta. Rikosvastuuseen joutuisi, kun rikos on omiaan aiheuttamaan veron määräämättä jättämisen, sen määräämisen liian alhaisena tai veron aiheettoman palauttamisen. Rikokseen syyllistyisi myös silloin, kun tullille annetut väärät tiedot ovat omiaan aiheuttamaan tullivelkaa koskevan vakuuden määräämisen liian pieneksi tai tavaran kieltojen- ja rajoitustenvastaisen maahantuonnin tai viennin. Edellytyksenä on myös se, että teko ei ole rangaistava eräiden muiden nimenomaisesti yksilöityjen säännösten perusteella. Rangaistukseksi tuomittaisiin sakkoa tai enintään vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta.

Törkeäksi tulliselvitysrikos katsottaisiin silloin, ja tämä vasta harmaan talouden kitkemisen kannalta onkin oleellista, arvoisa puhemies, jos rikos on omiaan aiheuttamaan huomattavaa taloudellista hyötyä, tehdään erityisen suunnitelmallisesti, ammattimaisesti tai järjestäytyneessä rikollisryhmässä. Hyvät kuulijat, valitettavasti tätä tapahtuu Suomessa, joten kysymys tämän törkeän muodon osalta ei ole näillä näkymin lain tyhjästä kirjaimesta tai pelkästään symbolitasolle jäävästä lainsäädännöstä. Lisäedellytyksenä olisi teon arvioiminen myös kokonaisuutena törkeäksi. Törkeästä tulliselvitysrikoksesta tuomittaisiin vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Törkeästä tulliselvitysrikoksesta voisi joutua rikosvastuuseen myös yritys.

Lievästä tulliselvitysrikoksesta, jossa taloudellinen hyöty kokonaisuuteen arvioiden on vähäinen, voitaisiin tuomita vain sakkoa. Muut rikkomukset, jotka eivät täytä tulliselvitysrikoksen tunnusmerkkejä, olisivat edelleen vain sakolla rangaistavia rikkomuksia. Tulliselvitysrikos olisi rangaistava vain tahallisena, tullirikkomus myös törkeästä huolimattomuudesta.

Sanoisin ennen kaikkea ja ehkä kaikista tärkeimpänä, vaikka kaikki edelläkin lueteltu on todella tärkeätä, että ehkä suurin merkitys on se, että esityksellä tullaan helpottamaan talousrikostutkintaa. Törkeän tulliselvitysrikoksen selvittämistä varten epäilty voitaisiin asettaa telekuunteluun, televalvontaan ja tekniseen kuunteluun. Eli tässä tehdään mahdollisiksi ne tutkintakeinot, jotka tämän kaltaisessa tilanteessa, kun puhutaan törkeästä toiminnasta usein järjestäytyneessä rikollisuudessa, on muutenkin katsottu tarpeellisiksi muilla rikollisuuden aloilla.

Lisäksi rikoslakiin koottaisiin rikoslain kokonaisuudistuksen mukaisesti eräitä muita maahantuontiin ja vientiin liittyviä rangaistussäännöksiä.

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, jota toimintaa harmaata taloutta vastaan vaatineet kansanedustajat, joita näen täällä tänään rivissä muutamiakin, ovat pitkään vaatineet. Mielestäni oli todella tärkeätä, että tässä hallituksessa löytyi ministeriöiden välillä yhteisymmärrys siitä, että tämä voidaan tehdä.

Mihin Suomen valtion lainsäädännön toimivaltarajat eivät kuitenkaan riitä, niin me emme voi poistaa sitä ongelmaa, jos tätä rikosta tehdään joko vain ja ainoastaan naapurimaiden tullipuolella tai sekä että. Tästä olen käynyt keskusteluja sekä Venäjän oikeusministerin että arbitraatiotuomioistuimen presidentin kanssa, ja hyvin keskeiseksi parannuskeinoksi olemme molemmat havainneet sen — ja sen parissa molemmat maat tekevät tällä hetkellä työtä — että tullitoiminta saataisiin sähköistettyä ja että päästäisiin nykyistä helpommin vertaamaan eri puolilla rajaa annettuja tietoja ja saataisiin sitäkin kautta rikokset paremmin selvitettyä, rikolliset syytteeseen ja tuomiolle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että olemme tässä taistelleet ed. Rajamäen kanssa tähän välitulokseen pääsemiseksi. Tämä asiahan on tullut erittäin tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa Venäjän-kaupassa kaksoislaskutuksen yhteydessä, ja haluan nyt kuvata teille, mitenkä hurjaa hommaa tämä oikeastaan on. Kirjoitin tästä kirjan, ja kun sitä kirjaa varten tuli kirjoitettua kaikki hyvin tarkkaan ja neuvoteltua sisältö, niin että se on varmasti oikein, niin käyn sitä läpi.

Jujuhan tässä koko hommassa on se, että taustalla, siis siellä lähtöpisteessä, on suomalaisia supersuuryhtiöitä, joittenka tehtävänä on eräällä tavalla mahdollistaa tämä homma mutta toisaalta pestä itsensä ulos tästä hommasta. Ja nyt kuvaan sen, mitenkä tämä temppu tehdään. Se siis tunnetaan nimellä kaksoislaskutus.

Siinä on operointiin kytkettynä ainakin veroparatiisi — valtio tai alue — Suomi ja Venäjä. Kaksoislaskutus tapahtuu käytännössä niin, että suomalainen vientiyritys hankkii tavarat suurilta ja tunnetuilta yrityksiltä ex works -toimituslausekkein, jolloin tavaran myyjät pesevät itsensä enemmästä vastuusta tavaran luovutuksen jälkeen. Suomalaisissa välikäsinä käytettävissä yhtiöissä varat kuljetetaan kirjanpidon ulkopuolella asiakasvaratilien kautta. Vientiyritys ikään kuin myy tavarat veroparatiisiin rekisteröidylle yhtiölle. Vienti Venäjälle tapahtuu suomalaisen myyjän tunnisteella, ja Suomen tullille esitettäviin vientiasiakirjoihin liitetään veroparatiisiyhtiön kauppalasku. Ennen Venäjän tullia vientiasiakirjat vaihdetaankin, ja Venäjän tullille esitetään lasku, joka saattaa olla 15—35 prosenttia alkuperäisestä arvosta. Näin säästetään merkittävä osa Venäjän tullimaksuista, mikä hyödyttää suomalaista viejää parantuneen kilpailuaseman muodossa, luultavimmin jotakuta Venäjän viranomaisportaassa sekä ennen kaikkea välikätenä toimivan veroparatiisiyhtiön omistajia.

Ilmiön huomattava merkitys käy ilmi tullitilastojen vertailuluvuista. Niihinhän ministeri äsken viittasi. Suomen vientitilastojen mukainen vienti Venäjälle on ollut 2000-luvulla arvoltaan kaksi kertaa niin suuri kuin Venäjän tuontitilastojen mukainen tuonti Suomesta. Vuoden 2002 tilastossa, jota erikoisesti tutkittiin, tämä ero 1,4 miljardia dollaria. Tämä ei ole niin kuin mitään nappikauppaa. Siis tämä on ihan niin uskomatonta kuin olla voi.

Minä voin tähän väliin todeta, että minä olin tuossa yhtenä päivänä matkalla täältä Helsingin kaupungista Vantaan lentoaseman kautta Ouluun, ja siellä tuli talousrikostutkija kertomaan minulle, että justiin saatiin kiinni yksi sankari, joka oli netonnut kahdessa viikossa välikäsi-villenä 1,5 miljoonaa euroa, joka on nyt veroparatiisitilillä, Sveitsissä tosin oli tässä tapauksessa.

Kaksoislaskutuksen avulla säästetään Venäjän arvonlisäveroa ja tullimaksuja. Toiminta on saanut uusia muotojakin. Siihen liittyy lastien pilkkomista ja kierrättämistä, systemaattisia tullausasiakirjojen väärennöksiä ja tavaran alkuperän häivyttämistä. Tästä esimerkkinä on elokuulta 2005 lentorahtina Suomesta Venäjälle kahdessa erässä toimitetut 355 tonnia Nokian kännyköitä, siis nyt ei enää puhuta kappaleista vaan 355 tonnista Nokian kännyköitä. Elikkä kun on kysymys miljardeista dollareista, niin myöskin ovat tonneja yksiköt, joista tämmöisissä kalliissa tuotteissa on kysymys. Ed. Tiusanen juuri kokeili, paljonko painaa meidän "kommunistikaattorimme": se painaa muutaman sata grammaa, niin että siitä voi laskea, paljonko ovat määrät.

Puutavaran tuojiksi Suomen tullille ilmoitetut suuret suomalaiset puuyritykset ostavat puutavaran väliyhtiöltä, joka on joko veroparatiisiyhtiö tai Suomeen rekisteröity, useimmiten venäläistaustainen yhtiö. Nämä ohjaavat kauppahinnasta merkittävän osan edelleen jonkin ulkomaalaisen veroparatiisiyhtiön tilille, ja vain erotus tuloutetaan venäläiselle puunmyyjälle. Erotus vastaa Venäjän tullille esitettyä rahtikirjaa, jossa puun tuojaksi ja ostajaksi on merkitty väliyhtiö. Veroparatiisiyhtiöitä käytetään Suomeen rekisteröityjen väliyhtiöiden verotettavan tulon minimointiin ja raakapuukaupasta saatavan tulon saattamiseen Suomen ja Venäjän verotusvallan ulottumattomiin.

Niiden tarkoitus on myös toimia eräänlaisina rahanjakokeskuksina, joihin kerätään rahaa useimmiten vain muutamalta suurelta ostajalta saadun kauppahinnan muodossa. Yhtiön muodostama voitto jaetaan Suomessa tai ulkomailla asuville, pääasiassa ulkomaalaistaustaisille yksityishenkilöille ja toisille veroparatiisiin rekisteröidylle yhtiölle. Esimerkiksi tutkimusvuonna 2002 eräs suuri puutavarayhtiö maksoi Venäjältä tuomastaan puusta 61 miljoonaa euroa venäläisille yhtiöille ja 23 miljoonaa euroa erilaisille veroparatiisiyhtiöiksi luonnehdituille puunmyyjille.

Venäjä menettää näissä operaatioissa vuosittain useita satoja miljoonia euroja Suomen menetyksien toteutuessa välittäjäyhtiöiden veronmaksun laiminlyöntien kautta ja ollen sitten tietysti huomattavasti vähäisempää luokkaa. Elikkä tässä erikoisesti kupataan Venäjää ja Suomi on siinä sitten väliyhtiöitten osalta menettäjänä. Joka tapauksessa Suomen talouselämä on näin kytketty kansainväliseen talousrikollisuuteen, ja siinä on ekolokero myöskin korruptiolle ja rahanpesulle. Elikkä tämä hallituksen esitys on erittäin tervetullut.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin ed. Pulliaisen asiantuntevan kuvauksen pohjalta on todettava, että meillä myöskin Suomessa on syytä pysähtyä peilin eteen. Nimittäin myös Venäjän hallinnon taholta ja hallituksen taholta on aiheellisesti kritisoitu Suomea kyvyttömyydestä vaikuttaa myös Venäjän valtion selkeisiin väärinkäytöksiin, Venäjän valtion kokemiin menetyksiin. Tässä suhteessa on erittäin tärkeätä, mitä ministeri totesi, että yhdessä Venäjän hallituksen kanssa myös toimitaan tulliyhteistyön ja tulliväärinkäytösten suhteen.

Tähän ed. Pulliaisen äskeiseen kuvaukseen kaksoislaskutuksesta liittyen myöskin joitakin aikoja sitten ja varmaan edelleenkin, tosin puuta tuodaan hyvin vähän enää, mutta aikoinaan verottajan, Tullin ja poliisin havainnot puukaupan osalta toivat esille myöskin sellaisia havaintoja, että tuotiin puuta, jonka alkuperä oli laiton. Osa Venäjältä tuotavasta puusta oli joko peräisin laittomilta hakkuualueilta taikka toisaalta tehdyistä hakkuista varastettua puuta, ja puu toimitettiin viralliselle luvalliselle hakkuualueelle, missä puun alkuperä hävitettiin, ja sitten rahanpesun tapaan voidaan puhua puunpesusta. Tässä yhteydessä suomalainen puunostaja ei välttämättä tiennyt, mistä puu on peräisin ja miten se on hankittu. Puukauppaan liittyvä rahaliikenne hävitetään sitten ed. Pulliaisen kuvaaman kaksoislaskutuksen tavoin väärennetyillä tositteilla ja voitot ohjautuvat usein väliyhtiöiden kautta veroparatiiseihin, eli verot jäävät maksamatta niin Suomeen kuin Venäjällekin. Puukauppa ja kaksoislaskutus ovat tekotavoiltaan hyvin lähellä toisiaan erona tietysti se, että puukaupan osalta puuta tuovat väliyhtiöt toimivat Venäjän ja kaksoislaskutuksen osalta Suomen puolella. Yhtiöissä toimivilla henkilöillä on todettu olevan yhteyksiä venäläiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Nyt tässä halusin kuvata sitä myös toisinpäin, elikkä tässä on molempien maiden hallituksilla ja poliittisilla toimijoilla kyllä edelleen yhteistyön tarve, ja täytyy sanoa, että Venäjän hallituksen, niin sisäministeri Rashid Nurgaljevin kuin myöskin Venäjän muiden turvallisuusviranomaisten kanssa vakuutettiin nimenomaan tämän työn tärkeyttä. On erittäin hyvä kuulla, että oikeusministeri pitää tätä nyt elossa ja hengissä.

Tässä yhteydessä haluan korostaa myös sitä, että tehokas ja tuloksellinen talousrikollisuuden torjunta edellyttää hyvää yhteistyötä ja tarvittavia lainsäädännöllisiä toimia erityisesti valtiovarainministeriön, jonka toimialalla ovat tulli- ja verohallinto, sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja oikeusministeriön kanssa. Tässä yhteydessä toivon, että tämä hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan nihkeys nyt lähtee murentumaan tällä oikeusministerin esityksellä sikäli, että lokakuun 2006 neljännen talousrikostorjuntaohjelman myös muut tärkeät kohdat lähtevät liikkeelle eli yritystukia maksavien oikeus saada verotustietoja ja sitten tämä rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jossa päästään näihin ketjuuntuviin urakoihin, joissa järjestäytynyt rikollisuus myös Suomessa toimii.

Olihan se aika ikävä havaita, että pääministerin Kesärannan työmaalla ja Kallion virastotalon työmaalla, julkisissa rakennuskohteissa, törmätään järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöön. Tämän pitäisi jo riittää perusteluksi. Ehkä se jonkun verran auttoi edellisessä hallituksessa, että oltiin liikkeellä, ja totta kai se joulukuun 2004 tulopoliittisen kokonaisratkaisun merkittävä sisältö siitä, että harmaa talous ja tilaajavastuu määritettiin, oli tietysti myös tärkeä. Toivoisi, että EK:n ja Etelärannan osalta työnantajat myöskin jatkossa olisivat valmiita tällä puolella etenemään. Veroviranomaisten oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa on myös tietysti tärkeä näissä asioissa.

Se, mikä myöskin on asia, johon on kiinnitettävä tässä yhteydessä huomiota, on laajemmin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan merkitys nyt kiristyvän talouden aikana. Talousrikollisuus vääristää kilpailua, ja terveet yritykset kärsivät. Se on hyvinvointimme rahoituksen perustan murentamista myöskin. Valtio menettää 2,5 miljardia vero- ja maksutuloina, ja kun ajattelemme tämänhetkistä tilannetta, niin tiedämme, mitä sosiaalisten peruspalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen palvelujen rahoituksessa voisimme tehdä toisenlaisella tilanteella.

Toinen asia. On myöskin tärkeätä muistaa, että laittoman työvoiman käyttö liittyy voimakkaasti myöskin harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen. Tässä suhteessa toivon, että oikeusministeri ja hallitus tarkistaa näkemystään nimenomaan laitonta työvoimaa pitävien yrittäjien rikosoikeudellisten sanktioiden suhteen. Tämä tuotiin aikoinaan silloin 2006 alustavasti esille komissaari Franco Frattinin ja sisäministerineuvostonkin työssä osana laittoman työvoiman ja nimenomaan talousrikollisuuden torjuntaa, ja se oli paljon, että italialainen komissaari otti tämän vakavasti esille.

Nyt kun Ranska puheenjohtajana pitää tätä asiaa myöskin agendalla, niin toivoisi, että Suomi ei jarruttaisi laitonta työvoimaa pitäviin yrityksiin ja työnantajiin kohdistuvien rikosoikeudellisten sanktioiden järjestelmää. Nimittäin emme me tässä puhumalla pääse etenemään, ongelma on niin vakava. Tässä luotan kyllä komission ja Ranskan linjaukseen mutta toivon, että Suomi olisi nyt tässä asiassa mukana. On nimittäin erittäin merkittävä nyt tämä oikeusministerin aikaansaama neljännen talousrikostorjuntaohjelman kohdan toteutus, ja minä uskon, että se voi mahdollistaa aivan uusia näköaloja myös Suomen ja Venäjän rikostorjunnan ja myös oikeusyhteistyön osalta.

Tässä yhteydessä vielä palaan tähän kansainvälisen yhteistyön tarpeeseen. Meillä on myöskin selvästi nyt havaittavissa, että meillä ulkomaisen työvoiman käyttöön houkuttelevat myöskin kylmät liikemiestavoitteet. Näyttää olevan niin, että saatavuusharkintaa ei kunnolla tehdä, myönnetään ilman riittävää pohdintaa työvoimanvärväysyrityksille työvoiman tuontioikeuksia, työsuojelutarkastus ja työehtojen tarkastus eivät toimi ja näiden ihmisten ihmisoikeudet ja asema näyttävät olevan osittain kelvottomasti järjestettyjä julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan. Tässä suhteessa pidän tärkeänä, että saatavuusharkintaa ei poisteta ja että nimenomaan myös ulkomaisen työvoiman osalta ja niitä käyttävien yrityksien työehtojen osalta myös valvontaa lisätään, koska hyvin lähellä ovat myös aina harmaan talouden ilmiöt silloin, kun tällä puolella väljästi liikutaan.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajille Pulliainen ja Rajamäki, jotka todella ovat tehneet vuosikausia tässä harmaan talouden torjunnassa paljon töitä.

Tässä mainitussa direktiivissä laittomasta työvoimasta eduskunta on yksimielisesti sekä valiokunnissa että suuressa valiokunnassa hyväksynyt tämän hallituksen linjauksen. Kysymys on siis siitä, että hallitus täysin tukee sitä tavoitetta, millä tavalla laitonta työvoimaa tullaan torjumaan, mutta juridinen ja itse asiassa oikeusperusta-argumentit ovat hyvin vahvoja sen suhteen, että jokainen jäsenmaa valitsee itse, käyttääkö kriminalisointia vai hallinnollisia sanktioita. Ed. Rajamäki tuntee hyvin sen, että myös hänen omat puoluetoverinsa ja muun muassa suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja ovat hyvin voimakkaasti puolustaneet tätä hallituksen ja oikeusministeriön linjaa tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Perjantaina tällä viikolla oikeusministerit kokoontuvat lounaskeskusteluun juuri tämän kansainvälisen taloudellisen kriisin takia kansainvälisestä järjestäytyneestä talousrikollisuudesta keskustelemaan. Nämä ed. Rajamäen muutenkin esille tuomat pointit ovat niin tärkeitä, että niistä varmaan keskustellaan nyt perjantaina myös Brysselissä, kun oikeusministerit pitävät lounasta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan vaan tässä todeta, että suuri valiokunta asettui tukemaan hallituksen linjaa, mutta se ei poista sitä, että minä en tyytynyt siihen. Ja en tyydy vieläkään, koska tietysti kun aikoinaan komissaari Franco Frattinin kanssa lähdettiin tälle tielle, ja mitä havaintoja myöhemmin olen tehnyt, pidän välttämättömänä, että laitonta työvoimaa pitäviin työnantajiin kohdistetaan rikosoikeudellinen sanktio. Se on Ranskan puheenjohtajaohjelmassa, ja toivon mukaan pysyy. Tässä tapauksessa toivon, että komissio onnistuu alkuperäisessä tavoitteessaan.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että puhumme tästä työnantajan sanktiodirektiivistä. Siinä kyse on enemmänkin siitä, että nämä sanktiot koskisivat laittomasti maassa oleskelevien työntekijöiden pitämistä. Tämä on Euroopan-laajuisesti tärkeää, mutta meillä tietysti ongelma on enemmän se, että pidetään työehtojen vastaisesti ja kelvottomissa olosuhteissa maassa todennäköisesti enimmäkseen laillisesti oleskelevia työntekijöitä. Tässähän alun perin ainakin esitettiin, että 10 prosentissa työpaikoista pitäisi tehdä tarkastuksia vuosittain, ja se on kyllä semmoinen hallinnollinen menoerä Suomessa saavutettaviin hyötyihin nähden, että onneksi tämä direktiivi on sitten käsittelyssä muuttunut parempaan suuntaan, ja voimme varmasti sitä yleisesti ottaen tukea.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen toi aika järkyttäviä asioita esille. Hän totesi tuossa, että keinottelu ja rahanpesu ei ole pelkästään Venäjän ongelma, että tässä olisivat suomalaiset yritykset myöskin mukana. Se oli karmeaa kuultavaa.

Mitä oikeusministeri aikoo todella tehdä näille asioille, mitä ed. Pulliainen toi tässä esiin? Onko se tarkoitus painaa villaisella vai onko tarkoitus jotenkin puuttua näihin asioihin, mitä hän toi esille?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yritysmaailmassa pyörii monenlaisia yrittäjiä ja hämäräveikkoja, jos näin voisi sanoa, ja on äärettömän tärkeätä, että hallitus tarttuu tähän asiaan tomerasti. Minusta harmaa talous ja tämmöinen kansainvälinen rikollisuus on yrittäjien näkökulmastakin aika ongelmallinen ja haasteellinen sikäli, että tämä saattaa myös rehelliset yrittäjät monesti sitten semmoiseen epäsuotuisaan asemaan ja yhteiskunta epäilee kohta kaikkia. Tämä on iso ongelma, ja minä uskon, että tämä sali antaa hyvin vahvan tuen sille, että tässä edetään määrätietoisesti ja pyritään toimenpiteisiin, että tämä harmaa talous saadaan karsittua. Se on myös yhteiskunnan finanssipoliittisesta näkökulmasta äärettömän tärkeää. Paljon verotuloja jää saamatta sen takia, ja tässä monesti sitten ne kustannukset kasautuvat rehellisten yrittäjien niskaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Hautalalle toteaisin, että ei meillä pidä kuvitella, että ulkomaisen laittoman työvoiman pito tai harmaa talous olisi outo ilmiö. Myöskin epäilen, että kun työpaikkojen ja työehtojen valvontaa ylipäänsä ja tämmöistä aliurakointiketjuuntumista on, niin on mahdollista nimenomaan käyttää ilman työlupia ja ilman oleskelulupia olevaa henkilöstöä.

Jos tässä asiassa ei ole uskottavaa toimintaa Suomessa, niin kuin Euroopan unioni haluaa koko unionin alueelle, niin kyllä hyvin helposti tämä ongelma on hallitsematon. Ja siinä juuri — ed. Reijonen tuntee erinomaisesti rakennusalaa ja tietää, minkälaista on siellä kilpailu — me teemme todella vakavan virheen. Myöskin nimenomaan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta, kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta meillä ei ole varaa lepsuilla tässä asiassa.

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Valppaalle: Ed. Pulliaisen puheet liittyivät juuri tähän oikeusministeriön esitykseen, eli tämä on nimenomaan oikeusministeriön vastaus tähän ongelmaan. Tätä ei edellinen hallitus saanut aikaiseksi. Nyt tämä tehdään. Mitä on tapahtunut aikaisemmin, niin meillä ei ole takautuvaa lainsäädäntöä. Sen takia minun vastaukseni on lainsäädäntö, joka antaa ensinnäkin poliisille paremmat mahdollisuudet toimia, käyttää myös epätyypillisiä tutkintakeinoja. Se, mitä ed. Pulliainen kuvaili, tapahtuu usein suljetuissa varastoissa, jonne ei ole päästy esimerkiksi kameroilla tai salakuuntelulaitteilla. Kun eduskunta hyväksyy toivottavasti tämän oikeusministeriön esityksen, niihin varastoihin päästään. Oikeusministeriö aikoo yhdessä poliisin kanssa ottaa kiinni nämä rikolliset, ja se ei onnistu ilman tätä lakia.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitokset on annettu sekä ed. Rajamäelle ja ed. Pulliaiselle että ministerille. Se on ihan paikallaan. Tämän päivän uutisiahan on pääministeri Putinin vierailu Torfjanovkan tulliasemalla tai rajanylityspaikalla vastapäätä Vaalimaata, ja siellä oli hiljaista, eli rekat menivät nopeasti yli rajan. Varmaan johtui sellaisesta ilmiöstä kuin "pääministerin vierailu". Mutta tämä tilanne kaksoislaskutuksesta, näistä kuittikaupoista, kaikesta tästä korruptiosta, se heijastuu myös rekkajonoihin. Ja kun nyt toivon mukaan, niin kuin nyt ennakoidaan, ensi kesänä olisi siirrytty jo sähköiseen tullaukseen, niin se ehkä auttaa. Mutta tämä on hyvää toimintaa, ja samalla me voimme täällä vähän tuulettaa käsityksiämme Suomen vähästä korruptoituneisuudesta. Me emme ole maa, jossa ei olisi korruptiota. Sitä on nyt sitten tässä rajaliikenteen yhteydessä, ja me olemme mukana siinä varmasti vähemmän kuin ehkä venäläiset, mutta joka tapauksessa tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys kyllä kuuluu hallituksen hyviin esityksiin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Myös minulta kiitos ministerille ja edustajille Pulliainen ja Rajamäki kaiken kaikkiaan äärettömän tärkeästä asiasta koko meidän maallemme, ja vallankin harmaan talouden ja, voi sanoa, talousrikollisuuden osalta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kaikki ne toimenpiteet, joita tehdään järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjumisen eteen ennakolta, ovat erittäin kannatettavia. Jokainen meistä tietää nämä summat, mitä täällä ed. Pulliainen ilmoitti, eli ne ovat vain pelkkiä arvioita. Ne olivat näppituntumia, jotka perustuivat johonkin satunnaiseen otantaan tai kuvitelmaan. Ne saattavat olla vielä paljonkin suurempia. On aivan totta myöskin, että kilpailua rakennusteollisuudessa ja muualla haittaa ehdottomasti harmaa työvoima, ja kaikki sellainen on kitkettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Mutta, hyvät kollegat, vaikka me kuinka teemme hyvää lainsäädäntöä, niin ero rikollisilla Tullin ja poliisin tutkintamenetelmiin kasvaa tätä nykyä koko ajan väistämättä. Me saavutamme aina pienen askeleen. Rikolliset keksivät jälleen jotakin uutta ja menevät omia menojaan. Ja kaiken lisäksi on aika surkuhupaisaa — vaikka tiedän, että oikeusministeriössäkin on halua päästä tähän juoksuun siten mukaan, että se ero vähän kapenisi — kun tänä päivänä taitaa olla uutinen lehdessä, että yhdeksän helsinkiläistä huumepoliisia on syytettynä epätyypillisten tutkintamenetelmien ja mahdollisesti harmaalla alueella tehtyjen väärinkäytösten osalta. Meidän täytyisi ehdottomasti saada myöskin uudet valtuudet ja toimintaedellytykset näitten vaikeitten asioitten rikostutkintaan, joita ovat vaikea talousrikollisuus, huumausainerikollisuus, jossa pyörivät kymmenet ja kymmenet miljoonat eurot vuosittain. Tarvitsemme viranomaisille sellaisen lainsäädännön, ettei meidän tarvitsisi kuukausikaupalla katsoa uutisia, kuinka tehokkaat, Suomen parhaimmat virkamiehet alallaan, ovat joko sairauslomalla tai poissa pelistä. Tästä eivät hyödy tätä nykyä muuta kuin rikolliset. Joku pelisääntömuutos tähän pitää tehdä. Ehdotan uutta poliisilakia mahdollisimman pian.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni oikeusministeri Braxin esitys on ihan hyvä. Ainakin voi sanoa, että se on oikean suuntainen; se on eri asia, onko se riittävä sitten. Mutta se, mikä tässä jää askarruttamaan mieltä, on se, eikö tälle tapahtuneelle enää voi nykylainsäädännöllä tehdä yhtään mitään, mitä ed. Pulliainen kertoi. Sehän kuulostaa aivan hirvittävältä. Onko meillä todella näin lepsu lainsäädäntö, että se mahdollistaa tämmöisen toiminnan eikä siihen voi enää puuttua, kun se on kuitenkin hänen mielestään tapahtunut ja tosiasia?

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa puhemies! Tilanne on juuri se, niin kuin ed. Pulliainen kuvaili tai miten täällä muuten on kerrottu. Nykyiset lainsäädännön keinot eivät tämmöisenä mitättömänä rikkomustoimena ensinnäkään anna mahdollisuuksia käyttää mitään järeämpiä tutkintakeinoja, eikä itse asiassa säännöksen tarkkarajaisuuskaan mene riittävän pitkälle tässä asiassa. Mutta on myös tietysti kysymys siitä kokonaisuudessaan, onko meillä riittävästi resursseja, koulutusta ja osaamista talousrikosten selvittämisessä. Osa niistä luvuista, jos oikein kuuntelin ed. Pulliaista, joita hän esitti, tulee ihan näitten virallisten tilastojen vertailusta. Siltä osin siis nähdään joka tapauksessa aivan valtavan suuri gäppi, ero, siinä, että rajan eri puolilla ilmoitetaan aivan eri arvot.

Mutta sitten muilta osin, niin kuin tämän kaltaisessa rikollisuudessa aina, erinäisillä keinoilla joudumme arvioimaan, kuinka suuria rahoja mahdollisesti liikkuu. Ne arvaukset voivat olla tietysti alakanttiinkin, niin kuin ed. Salo sanoi.

Keskustelu päättyi.