5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain,
Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero-
ja valmisteverolainsäädäntöön
annetun lain 18 b §:n ja eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta
verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä sanoa,
että tämä arvonlisäveron korottaminen
on aika synkkä historia koko vasemmiston, suomalaisen vasemmiston,
hallitustaipaleella. Jos ajatellaan, että tämän
piti olla kynnyskysymys ja nyt se tuli eteen, niin itse olin jo
vuosi sitten niin varma siitä, että vasemmisto tulee
kokoomuksen edessä taipumaan tässä asiassa,
että löin sosialidemokraattisen kansanedustajan
kanssa veikkaa viskipullosta siitä, että vuoden
sisällä korotuspäätös
on tehty, ja se, että minä voitin tuon viskipullon,
on laiha lohtu siihen, että maksajiksi joutuvat niin monet
suomalaiset ja ennen kaikkea valikoidusti köyhät,
vähätuloiset suomalaiset ja ne, jotka elävät
kädestä suuhun, jotka eivät voi valita
kulutustottumuksiaan vaan pakon edestä toimivat niin kuin
toimivat.
Ja kun on paljon puhuttu siitä, kuinka hyvätuloisille
ja pääomatuloja saaville verotus kiristyy, niin
jos lasketaan mukaan solidaarisuusvero, suurten eläketulojen
verotuksen kiristäminen, perintö- ja lahjaverot,
pääomatuloverojen kiristys ja kotitalousvähennys,
niin päästään 455 miljoonaan,
kun yksistään arvonlisäveron korotus tekee
toista miljardia euroa. Tämä on valitettavasti
selvä siirtymä paitsi välillisiin verotuksiin myös
tasaverotukseen, ja tämä linja tulee korostumaan,
kun toimikautensa aloittavat kunnanvaltuustot tekevät kunnissa
omia ratkaisujaan. Ja voi aivan varmuudella ennustaa sen, että kuntien
tekemät ratkaisut kiristävät juuri niiden
tuloryhmien asemaa, jotka joutuvat tästä arvonlisäverosta kärsimään.
Maria Lohela /ps:
Arvoisa puhemies! Esitän, että valtiovarainvaliokunnan
mietintöön 24 jätetyn vastalauseen 1
mukaisesti 2. ja 3. lakiehdotus hylätään.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Jos puhemies sallii vähän
laajentaa myös tähän seuraavaan pykälään,
haluaisin nimittäin edustaja Mustajärvelle todeta,
että olennaistahan näissä veroratkaisuissa
tietenkin on kokonaisuus, ja nythän on selvitetty, että tämä kokonaisuus
nimenomaisesti ensi vuoden talousarviossa tasaa hieman tuloeroja
ja tässä kokonaisuudessa painopiste on niiden
verojen puolella, jotka maksetaan maksukyvyn mukaan. Se on ollut
meille sosialidemokraateille hyvin tärkeä periaate.
Tämä on selkeä suunnanmuutos edellisen
hallituksen veropolitiikkaan. Verot maksukyvyn mukaan on oikein.
Nyt toteutuu muun muassa tämä solidaarisuusvero
suurituloisimmille. Kaikkein suurimpia eläkkeitä verotetaan
enemmän. Miljoonaperintöjä verotetaan
enemmän. Tälle vuodelle nostettiin jo pääomatuloa.
Näinä aikoina, kun joudutaan tekemään
vaikeita ratkaisuja, on tärkeää, että se
tapahtuu oikeudenmukaiselta pohjalta. Ja kun puhumme oikeudenmukaisuudesta,
lienee selvää, että silloin on reilua,
että pienempi ihminen maksaa vähän vähemmän
veroja, isompi sitten vähän enemmän.
Mitä tulee tähän arvonlisäveroon,
niin meille sosialidemokraateille oli hyvin tärkeää myös
tässä ratkaisussa, joka meille sinänsä ei
ole kovin mieleinen... (Hälinää)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Arvoisa edustaja, nyt pyydän, että sali hiljentyy.
Täällä on käynnissä tärkeästä asiasta
keskustelu. Jos on tarve pitää neuvonpitoa, pyydän,
että ne aikaisemmin sovittujen menettelytapojen mukaisesti
pidetään istuntosalin ulkopuolella. — Ja
nyt sitten hiljen-nymme kuuntelemaan edustaja Viitasta, olkaa hyvä.
No niin. Voin, puhemies, aloittaa tietenkin alusta, jos niin
yleisö toivoo, (Eduskunnasta: Ei! — Naurua — Timo
Soini: Sama tarina se on kumminkin!) mutta olin pääsemässä tähän arvonlisäverokohtaan
ja siihen, että meille oli hyvin tärkeätä se,
että nyt ensimmäistä kertaa historiassa
tämä kompensoidaan kaikkein pienituloisimmille
eli tehdään nämä aiennetut indeksitarkistukset
perusturvaetuuksiin. Se on hyvin tärkeää.
Samoin tälle vuodelle, puhemies, toteutetaan tämä työmarkkinatuen
puolison tarveharkinnan poisto, mikä on todella reilu,
kauan odotettu päätös, ja kuten muistetaan,
myös esimerkiksi työmarkkinatukea nostettiin tälle
vuodelle 100 eurolla. Nämä ovat niitä tärkeitä arvovalintoja,
mitä nyt on tehty.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Edelliselle puhujalle on todettava,
että kokoomuslainen linja, tasaverolinja, ei tasaa tuloeroja. (Pia
Viitanen: Ei niin! Sen takia me vaihdettiin linjaa!) Hallitushan
on keräämässä arvonlisäverolla
verotuloja kaikkiaan 1 020 miljoonaa euroa, kun mukaan
luetaan myös lehtien tilausmaksujen ja vakuutusmaksujen
veron korotus. Kulutusta verotetaan lisäksi valmisteverojen
korotuksilla, joilla kerätään 535 miljoonaa.
Jokainen tietää, että tasaverolinja
on kokoomuksen linja ja se kiristää suhteessa
kaikkein eniten pienituloisten toimeentuloa. Pienituloinen käyttää kaikki
mahdolliset tulonsa välttämättömiin
kuluihin. Sosialidemokraattinen puolue ja vasemmistoliitto torjuivat
ennen viime vaaleja ehdottomasti arvonlisäveron korotuksen.
Tulen ehdottomasti pitäytymään ratkaisevassa äänestyksessä puolueeni
ohjelmallisessa linjassa.
Ville Vähämäki /ps:
Kunnioitettu puhemies! Kannatan edustaja Lohelan tekemää ehdotusta siitä,
että vastalauseen 1 mukaisesti lakiehdotukset 2 ja 3 hylätään.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Viitaselle, että tämä aiennettu
indeksikorotus tehdään kerran, ja se otetaan huomio
sitten seuraavassa korotuksessa. Sen te jätitte kokonaan
sanomatta, jolloin ei voisi enää sen tarkistuksen
jälkeen puhua mitään myönteisestä vaikutuksesta
tässä aiennetussa korotuksessa, koska se menetetään
siinä varsinaisen korotuksen aikana, kun se poistetaan
sieltä laskentaperusteista. Sen te unohditte sanoa.
Kyllähän tämä linja on päivänselvä asia.
Kun ottaa huomioon verotuksen kokonaisuuden, kuinka paljon maksaa
kulkeminen, kuinka paljon maksaa lämmittäminen,
kaiken kaikkiaan energiaverot, niin tämä kyllä tasaa
verojen maksua mutta ei suinkaan tasaa tuloeroja. Ja kun te olette
niin monta kertaa viitanneet Vattin tekemiin tutkimuksiin, niin
kumpaakaan tutkimusta ei voi käyttää niin
kuin te teette. Jos ne tutkimukset lukee ihan oikeasti, toinen oli
kuuden sivun selvitys, toinen yksi A4-sivu, ja kummallakin kertaa
tutkijat itse, sen tutkimuksen tekijät, ovat huomauttaneet,
että näitä tutkimuksia, selvityksiä ei
voida käyttää tuloerojen kaventumisen
kuvaamiseen, niin miksi te sitten niin teette? Minä olen
monta kertaa tästä asiasta ottanut pääministeri
Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa yhteen. Kummallakaan
kertaa he eivät ole voineet osoittaa, että asia
on niin, niin kuin edustaja Viitanenkin sanoo.
Minä toivon kyllä, että tästä asiasta
tulee laajemmat selvitykset ja nimenomaan niin, että otetaan
huomion kaikki verotukseen, tulonjakoon ja palvelumaksuihin tehtävät
ratkaisut myöskin kuntatasolla. Kokonaisuushan vaikuttaa
ihmisten elämiseen, kaikki ne päätökset,
mitä eri tahoilla tehdään, ei pelkästään
se, mitä täällä tehdään,
vaan se, mitä te pakotatte kunnissa tekemään.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt luottaisin näihin
selvityksiin sen osalta, että on katsottu, miten painottuvat
nämä erilaiset ratkaisut. Minä haluan
nyt toistaa, jotta kaikki kuulisivat: tämä verokokonaisuus
ensimmäistä kertaa pitkään aikaan
painottuu enemmän nimenomaan siihen, että nämä verot,
mitä maksetaan maksukyvyn mukaan, ovat etusijalla veronkorotuksissa,
ja se on reilua, se on oikeudenmukaista. Silloin kun me ihan oikeasti
teemme sellaista politiikkaa, että me joudumme korottamaan
veroja ja joudumme tekemään säästöä,
niin on aika tärkeää, että se
ihminen tuntee, että tämä tapahtuu oikeudenmukaiselta
pohjalta, ja tämä hallitus nyt tekee juuri näin.
Minä todella kehotan lukemaan myös nämä meidän
mietintömme tästä asiasta. Siellä puhutaan
näistä tuloeroja tasaavista vaikutuksista ja sitä kautta
oikeudenmukaisuudesta.
Voisin ehkä ennakoida, mitä keskustelua kohta
seuraa, mutta voisin sanoa, että mitä tulee arvonlisäveroon,
niin paljon hirvittävämpi linja nyt tuntuu olevan
oppositiolla, nimittäin keskustahan on nostamassa nyt arvonlisäveroa,
leikkaamassa kulutusta 320 miljoonalla enemmän kuin hallitus
tekee, ja tästäkin voisi keskustella jossain vaiheessa.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun hallitus nyt nostaa arvonlisäveroa,
joka on tasavero, niin olisin toivonut sitä, että se
ei olisi koskenut lääkkeitä ja ruokaa.
Se olisi ollut pieni kädenojennus, mutta sitä pientäkään
kädenojennusta ei sitten vähävaraisille
ihmisille tullut.
Ennen vaaleja sosialidemokraatit väittivät, että "ei
arvonlisäverolle". Mielenkiintoista on, että jos
tällä hakusanalla hakee YouTubesta videoita, niin
siellä nykyinen valtiovarainministeri Urpilainen hyvin
perustelee sen, miksi arvonlisäveroa ei pidä korottaa.
Käykää katsomassa, edustaja Viitanen,
ministeri Urpilaisen perusteet tälle.
Perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, että perussuomalaiset
eivät nostaisi arvonlisäveroa, ja me laadimme
myöskin varjobudjetin, jossa ei nostettu arvonlisäveroa
ja otettiin siitä huolimatta vähemmän
velkaa kuin hallitus nyt ottaa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilaisen esittämä arvonlisäveron
korotus on perusteltu. Se on välttämätön,
jotta taloutta voidaan tasapainottaa, ja sitä kautta kertyy
merkittävästi tuloja. Mutta täytyy sanoa,
että se on myöskin varsin oikeudenmukainen siitä syystä, että palkka
sinänsä ei vielä heijasta kulutuseroja kansalaisten
välillä, vaan siinä, mitä kulutetaan, se
elintason ero varsinaisesti näkyy. Kun on tehty kuluttajatutkimuksia,
on todettu, että arvonlisävero on varsin erilainen
ja sillä on merkittäviä sosiaalisiakin
vaikutuksia.
Sitten täytyy lisäksi myöskin muistaa
se, että meillä on eritasoisia arvonlisäveroja.
On yleinen arvonlisävero, joka nyt nousee 24:ään,
mutta on ruokaan kohdistuva arvonlisävero ja sitten muun muassa
sanomalehtien tilausmaksuihin ja lääkkeisiin kohdistuva
vero, ja tämä on hyvä tapa pyrkiä tekemään
eroa. Siinä, mikä on sosiaalisesti vastuullista
ja välttämätöntä kulutusta,
on alhainen verotaso, ja siihen, mikä on luksuskulutusta,
kohdistuu korkea verotaso, ja voidaan harkita myös kiinalaisia
de luxe -veroja tässä suhteessa.
Kuten edustaja Viitanen täällä sanoi,
tämä kompensoidaan kaikkein pienituloisimmille, koska
meillä on indeksitarkistukset kaikkiin sosiaalitukiin,
ja tältä osin nyt tehdään vielä aikaistettuna
eläkkeitten osalta nämä kompensaatiot, joten
tältä osin tilanne on pienituloisten osalta varsin
hyvin hallinnassa.
Edustaja Viitanen täällä iloitsi
suurituloisten eläkeläisten verotuksen kiristämisestä.
Nythän yli 40 000 euroa ansaitseville eläkeläisille
laitetaan 6 prosentin lisävero siitä syystä,
että heidän verotuksensa olisi samalla tasolla
kuin se on palkansaajalla, joka maksaa työeläkemaksua.
Sinänsä tämä peruste on kyllä aika
oikea, mutta en kyllä olisi niin kauhean innostunut ja
iloinen siitä, että näitä eläkeläisiä kaiken
kaikkiaan rangaistaan. Olen vahvasti kyllä sitä mieltä,
että tämä eläkeläisten
verotus — edellisen hallituksen aikanahan kevennettiin
eläkeläisten verotusta oikeudenmukaisuuden nimissä,
nyt sitä ollaan kiristämässä — jossakin
vaiheessa pitäisi katsoa kokonaisuutena, niin että se
on kaikissa tuloluokissa varmasti oikeudenmukaista.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustan näkemystä, että ainut,
joka tästä arvonlisäveron korotuksesta
hyötyy, on tämän tasavallan eli valtion
kassa. Kansalaiset tästä kärsivät.
Minä muistan aikoja ennen vaaleja, jolloin tämän
hallituksen toiseksi suurin ryhmittymä, sosialidemokraatit,
kuuluttivat teillä ja turuilla, että me tulemme
vastustamaan loppuun asti arvonlisäveron korotusta. Tästä vähäväkinen
kansa, jota tässä salissa minäkin edustan,
oli tyytyväinen. Nyt kävi toisin. Demarit söivät
sanansa, ja vähäväkinen kansa syö tänään
ja huomenna entistä kalliimpaa leipää.
Indeksikorotus, josta tässä salissa on puhuttu sosialidemokraattien
toimesta: Totuushan on se, että puheet ovat puheita. Uskon,
että inflaatio tässä maassa etenee nykyistä tahtia
eli on vähintään 3,5—4 prosenttia.
Tämä inflaation korottuminen aiheuttaa sen, että tämä niin
sanottu indeksikorotus eliminoituu tällä tavalla.
Tässä viestini hallituksen suuntaan, arvoisa puhemies.
Antti Lindtman /sd:
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit lupasivat ennen vaaleja,
että verotukseen tuodaan oikeudenmukaisuutta ja että sopeutustoimet
tehdään oikeudenmukaisesti, koska, edustaja Tuupainen,
nimenomaan köyhä kansa on kiinnostunut siitä,
missä kunnossa valtiontalous on. Vahva valtiontalous on
köyhän paras turva.
Mutta mitä tulee tähän arvonlisäveroon,
me halusimme pitää lupaukset heille, joille me
olemme ne antaneet. Ei katsota tätä, edustaja
Mustajärvi, kamreerin näkökulmasta, katsotaan
ihmisen näkökulmasta. Se, joka elää Kelan
etuuksien varassa, saa indeksitarkistuksen jo etukäteen,
ennen kuin edes hinnat nousevat, jos nousevat — todennäköisesti
nousevat. Työtulovähennyksen nostaminen kuuluu
tähän ja niin ikään kunnallisveron
perusvähennyksen nostaminen, kaikki nämä kompensoivat
heille, jotka kaikkein vähiten ovat syyllisiä tämän
kriisin syntymiseen. Tätä on se oikeudenmukainen
sopeutustoimi.
Keskustan malli, jossa arvonlisäveroa lätkäistään
kaksi prosenttiyksikköä, jättää huomioimatta
sen, että ihminen tarvitsee muutakin kuin ruokaa ja lääkkeitä.
Pitää olla kumisaappaat, kurahaalarit, tukka pitää pestä,
tarvitaan sampoota, wc-paperit pitää olla, ja
jos kuppi, josta aamukahvit juodaan, menee rikki, se pitää uusia.
Kaikista näistä maksetaan arvonlisäveroa,
ja nyt me kompensoimme tämän nousun myös
näiden tuotteiden osalta heille, joille se kuuluu. Te ette
sitä tee.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastaan tälle toiselle laidalle:
kamreerin näkökulma oli se, minkä alussa sanoin.
Valtion kassaan kertynee 840 miljoonaa euroa tämän
yhden prosentin korotuksen takia.
Mutta kun te puhuitte äsken peruskuntien kunnallisesta
perusvähennyksestä ja työtulovähennyksestä,
joka koskee totta kai kunnan jäseniä, tässä se
toinen heikkous on se, että kuntien verotulot vähenevät.
Kuntien työttömyys lisääntyy tässä tasavallassa
ensi vuonna roimasti, se on selvä asia, jolloin verotulot
vähenevät. Hallitus vähentää valtionosuuksia
hallituskaudella 3,4 miljardia euroa: taas kuntien tulot vähenevät.
Tämä aiheuttaa sen, että kuntalaisten
asema peruskunnissa heikkenee, mikä puolestaan vaikuttaa
siihen, että kuntalaisten saamat palvelut heikkenevät
tästä päivästä merkittävästi
ensi vuonna. Mot., mikä oli todistettava.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Haluan vain todeta, että nämä muutokset,
jotka tehdään, kompensoidaan kunnille. Se on eri
asia, mikä on valtionosuus peruspalveluiden tuottamisesta
ensi vuonna.
Yhdessä asiassa, edustaja Tuupainen, erityisesti olen
teidän kanssanne eri mieltä: minun mielestäni
valtiontalouden alijäämä on vakava ongelma,
ja minun sukupolveni maksaa sen velan, joka tänään
otetaan. Sen takia se on laitettava kuntoon.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Olisin sen verran palannut aiempiin
puheenvuoroihin, että kun täällä viitattiin
youtubeihin ja siihen, mitä sitten kukakin on ennen vaaleja
ja missä mediassa sanonut, niin kyllä minä nyt
sitten kehottaisin, että perussuomalaiset itse ottaisivat lehtileikkeet
tuolta hieman ennen vaaleja: muun muassa Aamulehdessä (Kauko
Tuupainen: Kokoomuslehti!) ja muutamassa muussa Alma Median lehdessä puheenjohtaja
Soini totesi, että no, arvonlisäveroon prosentti
lisää kaikkialla, 700 miljoonaa. Ottaako tästä teidän
linjastanne nyt kukaan selvää, koska ainakin ennen
vaaleja tunnuitte olevan kovin kompromissihaluinen sen suhteen,
että jos sitten hallitukseen mennään, niin
alvit nousevat. Siltä se lausunto vaikutti.
Tietenkin olisin toivonut, että perussuomalaiset olisivat
lähteneet sinne Säätytalolle tosissaan kantamaan
vastuuta. Ryhmänjohtaja Backmanhan sanoi, että olisi
melkein pitänyt se Soini sinne kantaa, että olisi
teidät saatu mukaan näinä vaikeina aikoina
tekemään vastuullisia päätöksiä,
koska voi olla niin, että jos olisimme yhdessä toimineet,
olisimme saaneet vielä enemmän näitä oikeudenmukaisia
ratkaisuja eteenpäin. Nythän olen hyvällä katsonut,
että tehän olette esimerkiksi vastalauseessanne
hyvin sosialidemokraattisella linjalla. Te olette tulleet juuri
sille linjalle, mistä sosialidemokraatit puhuivat ennen vaaleja:
verot maksukyvyn mukaan, edellisen hallituksen tasaveropolitiikkaan
tarvitaan suunnanmuutos, ja sen me olemme tehneet, ja tulemme jatkamaan
tätä kehitystä. Siinä suhteessa
uskon, että meillä on myös paljon yhteistä.
Näistä veroasioista, puhemies, käytiin
pitkä keskustelu jo viime viikolla, ja kun minä nyt
tässä perussuomalaisten kanssa käyn tätä keskustelua,
niin kysyn teiltä uudestaan asiaa, mihin en saanut vastausta
viime viikolla. Kun teillä on tämä vaihtoehtobudjetti,
siinä on monia hyviä esityksiä, niin
yksi on sellainen, mitä minä en voi ymmärtää.
Kun esitätte näitä suursäätiöitä verolle,
niin miksi ihmeessä se raja on vedetty niin, että veron
ulkopuolelle jää, kuinka ollakaan, Soinin oma
säätiö? Ei kai nyt voi olla niin, että ainoa asia,
mitä perussuomalaisten mielestä ei saa maailmassa
verottaa, on Soinin oma säätiö tai rahalla käytävät
kasinopelit? (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle sen verran totean tässä,
että missään perussuomalaisten vaaliohjelmassa
ei ole ollut arvonlisäveron korotusta, eikä ainakaan
minun aikanani tule olemaan, ja varjobudjeteissamme, joita olemme
laatineet tällä hetkellä kaksi kappaletta,
kummassakaan ei ole ollut arvonlisäveron korotusta, eikä tule
olemaankaan niin pitkään kuin minä olen
jotenkin niitä laatimassa.
Mitä tulee sitten tähän säätiöasiaan,
jota viimeksi kysyit, niin uskon, että ei Kalevi
Sorsa -säätiökään ole
siinä verotuksen kohteena.
Perussuomalaiset ei ole hallituksessa sen takia, että me
kannamme vastuuta Suomen taloudesta. Edustaja Sasilta kysyisinkin:
kun te puhuitte, että arvonlisäveron korotus on
tehty sen takia, että maan taloutta pitää tasapainottaa,
niin nyt jäi epäselväksi, minkä maan
taloutta pitää tasapainottaa, oliko se Kreikka,
Espanja vai mikä?
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän se on vähän
niin, että Suomen tai minkään muunkaan
maan taloutta ei kyllä oppositiosta liiemmin horjuteta,
jos ei kyllä sitten korjatakaan.
Edustaja Turunen edellisessä puheenvuorossaan sanoi,
että perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, ettei alv:tä koroteta.
No, ettehän te, herra nähköön,
sitä korottaneet, kun ette tosiaan uskaltaneet ottaa hallitusvastuuta,
jotta olisitte voineet lunastaa sen lupauksenne. On kovasti helppoa
aidan takaa sanoa, että näin me olisimme tehneet,
jos olisimme uskaltaneet.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastauksena kysymykseen totean, että kyllä tässä Suomen
taloutta tasapainotetaan. Tänä vuonna valtion
talous on 8,5 miljardia alijäämäinen,
ensi vuonna joka tapauksessa yli 7 miljardia, jos ei budjettiehdotukseen
tehdä merkittäviä muutoksia.
Mitä tulee sitten muihin eurooppalaisiin valtioihin,
niin tähän mennessä Suomi on antanut
pelkästään lainaa ja takauksia. Suomi
ei ole tähän mennessä kärsinyt
lainkaan tappioita. Olemme myöskin Islannille antaneet,
sieltä olemme saaneet jo rahaa takaisin, ja Kreikalta olemme
saaneet tähän mennessä korkoja enemmän
kuin mitä olemme korkoja maksaneet, joten tällä hetkellä tase
muitten maitten suhteen on plussalla, mutta en sano, että se
edelleen olisi välttämättä vuoden tai
viiden vuoden kuluttua plussalla. Mutta tällä hetkellä,
kun tehdään päätöksiä,
tasapainotetaan vain Suomen valtion taloutta.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mitä tulee perussuomalaisten
66-sivuiseen eduskuntavaaliohjelmaan 2011, se on minun kädessäni,
sivulla 40 on otsikko 10.5 Arvonlisäverotusta ja energiaveroja
ei tule kiristää. Olimme tätä mieltä ennen
vaaleja, ja olemme tätä mieltä vaalien
jälkeenkin. (Pia Viitanen: Paitsi Soini!)
Arvoisa puhemies! Otan tästä vain yhden lauseen.
"Muun muassa lääkkeiden, yleisten kulkuvälineiden
lippujen sekä yleishyödyllisten tavaroiden hintojen
nousu yleisen arvonlisäveroasteen noustessa tekee monien
kansalaistemme kukkaroon syvän loven."
Toiseksi, miksi emme halunneet mennä hallitukseen,
istuvaan hallitukseen, syy oli se, että halusimme lopettaa
Etelä-Euroopan kriisimaiden tukemisen tavalla, joka oli
päässyt käyntiin. Kreikka oli saanut
yhden miljardin. Meidän mielestämme tukemisen
piti loppua siihen. Tässä otimme mallia, taikka
ainakin minä otin mallia, Isosta-Britanniasta, joka älysi
jättäytyä pois kuvioista. Tämä on
totuus, ja se kestää vaikka missä.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan vain Tuupaiselle huomauttaa, toisen
kerran itse asiassa, että sieltä hallituksesta
käsin te olisitte kyllä pystyneet ne Kreikan tuet
tai mitkä tahansa tuet lopettamaan, mutta oppositiosta
käsin on aivan turhaa puhetta, siis oikein tuntuu häijyltä,
kun yritätte ihmisiä sumuttaa suomeksi sanottuna.
(Naurua perussuomalaisten ryhmästä)
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnälle sen verran, että perussuomalaiset
kantavat vastuuta Suomen taloudesta. Hallitukseen menon edellytyksenä oli,
että perussuomalaiset olisivat voineet hallituksessa äänestää ainoastaan
kaksi kertaa näitä tukipaketteja vastaan ja sen
jälkeen olla sillä linjalla, millä ovat
nyt tänä päivänä kokoomus
ja sosialidemokraatit. Me emme pystyneet siihen, me emme suostuneet
siihen, että näin voidaan menetellä.
Viime kesänä otettiin ulkomailta lainaa 1,44 miljardia
ja lahjoitettiin se EVM:n peruspääomaksi ja samalla
sitouduttiin 12 miljardin lisäapuun, mikäli tarve
vaatii. Se on tullut, lisätarve on tullut. Nyt vivutetaan
EVM:ää.
Edustaja Sasille siitä, että Suomi on antanut vain
lainoja ja takauksia: konkreettista rahaa EVM:n peruspääomaksi
on laitettu se puolitoista miljardia, ja lisää on
sinne menossa, niin kuin varmasti kaikki me hyvin tiedämmekin.
Tämä on sitä vastuun kantamista — vastuun
kantaminen ei ole sitä, jos tekee holtitonta politiikkaa
hallituksessa.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty
monta puheenvuoroa, missä on väitetty, että tällä arvonlisäveron
korotuksella nyt sitten kansalaiset joutuisivat kärsimään
ja tyhjennetään köyhien kukkaroa.
Otetaan pieni laskuesimerkki. Keskikokoisessa suomalaisessa
perheessä käytetään rahaa elintarvikkeisiin
ja juomiin noin 1 200 euron edestä kuukaudessa,
noin 1 200 euron edestä. Mitä tämä arvonlisäveron
korotus tarkoittaa käytännössä? Se
on 10 euroa.
Edustaja Viitanen viittasi tässä, mitä muita toimenpiteitä hallitus
on tehnyt, että me olemme kompensoineet pienituloisimmille.
Muistaakseni se nettokompensaatio kuukaudessa oli 25 euroa, niin
että nämä pienimmissä tuloluokissa
olevat eivät ainakaan kärsi tästä.
Ja se on ihan turhaa, että ruvetaan tällä arvonlisäveron
korotuksella viittaamaan näihin euroratkaisuihin. Se on kyllä ratkaistava
muilla keinoin kuin tällä. Tämä on
se keino, (Puhemies koputtaa) millä hallitus yrittää saada
budjettitasapainoa.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Östman, arvonlisävero
kertaantuu useita kertoja siinä hinnassa. Se tuote myös
tuodaan sinne kauppaan. Se myös haetaan sieltä kaupasta.
Se korottaa hintoja paljon enemmän kuin sen yhden kyseisen
prosentin.
Edustaja Kärnä, melkoista propagandaa. Me olemme
vain yksinkertaisesti pitäneet takkimme samassa asennossa
ennen ja jälkeen vaalien. Ja olen kyllä huolissani
siitä, että jos teidän laskupolitiikkanne
mukaan hallitus etenee, niin miten nämä kaikki
laskusuoritukset nyt sitten pitävät paikkansa,
koska esimerkiksi tiehankkeisiinkaan ei nyt näytä olevan
sitä rahaa, mitä te olette sinne laskeneet.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen ollut yli 25 vuotta bis-nesalalla ja
ostanut ja myynyt tuotteita. Siinä on yksi laskutapa: tuotteilla
on arvonlisäveroton hinta ja sitten arvonlisäverollinen
hinta, niin että ei tälläkään
pidä sumuttaa äänestäjiä.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Jaloselle: Hän kertoi omassa
puheenvuorossaan, että minun puheeni on propagandaa, mutta
minun mielestäni ne puheet eivät ole propagandaa,
kun halutaan pitää heikoimmista huolta ja tehdään
sellaisia veroratkaisuja, (Välihuutoja perussuomalaisten
ryhmästä) että ne tukevat näitten
heikompien asemaa. Täällä on moneen kertaan
todistettu se, että nämä alv:n korotukset
ovat huomattavasti pienemmät kuin ihmisten saama tuki.
Näin se vain on. Tämäkö on propagandaa?
Tämä on ihmisistä huolehtimista.
Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Voin tämän keskustelun kuultuani
vain todeta, että luultavasti perussuomalaiset eivät
ole ikinä hallituksessa. (Juho Eerola: Ohhoh!) Kun tiedetään,
että hallituksessa on tehtävä joskus
ikäviäkin päätöksiä,
ja tiedetään, että tämä hallitus
sai kumminkin aikamoisen velkataakan perinnökseen, 7 miljardia,
mikä aukko pitää paikata, niin täytyy
olla vastuullinen, täytyy niin kuin katsoa vähän
pitemmälle ja miettiä, miten tästä taloudellisesta
tilanteesta päästään niin, että ne
kaikki päätökset, mitä tehdään,
ovat oikeudenmukaisia ja niissä huomioidaan nimenomaan
pienempituloisten ihmisten näkökanta. Yksinkertaisesti
te ette pysty tekemään päätöksiä.
Te ette pystyneet lähtemään hallitukseen. Teillä on
aina joku syy, minkä takia ei. Ja minä sanon,
että ei seuraavallakaan kaudella varmasti teistä ole
hallitukseen, kun silloinkin on taas jotain haasteita, joudutaan
mahdollisesti tekemään joitain muitakin kuin aina
hyviä päätöksiä antaa jollekin
jotakin. Joskus joudutaan jotain karsimaankin, jotta saadaan tämä Suomen
talous kuntoon. (Juho Eerola: Esimerkiksi kehitysapua!) — Mutta
se pitää tehdä oikeudenmukaisesti, niin kuin
demarit tekevät.
Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä näyttää nyt
perussuomalaiset joutuneen hallitusryhmien tulilinjalle, ja tulilinja
tarkoittaa sitä, että me olemme pitäneet vaalien
jälkeen kiinni niistä vaalilupauksista, mitä me
annoimme ennen vaaleja, ja tulemme pitämään
edelleenkin. Tässä on todiste siitä:
Me ennen vaaleja ilmoitimme, että me emme suostu arvonlisäverojen
ja tasaverojen korotuksiin, samoin kuin lupasivat myöskin
sosialidemokraatit. Mutta te olette pettäneet Suomen kansan
ja äänestäjänne, ja me emme
ole. Meillä on tässä 34-sivuinen vaihtoehtobudjetti,
jonka sivulla 11 sanotaan: "Tiukka ei tasaverokehitykselle — arvonlisäveron
korotus peruttava." Tämä on selkeätä tekstiä,
mutta (Puhemies koputtaa) mistä löytyy teidän
selkeä tekstinne?
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Sosialidemokraattien selkeä teksti
löytyy ensinnäkin hallituksen budjettiesityksestä,
koska olemme siihen sitoutuneet.
Mutta jotakin tämän taloustilanteen nopeasta muutosrytmistä:
Kun edellinen hallitus aloitti toimintansa, se pystyi rakentamaan
ohjelmansa miljardien ylijäämäiselle
tasolle, muistaakseni 5—6 miljardia oli ylijäämää.
Ei aikaakaan, kun oltiin tilanteessa, että valtio oli pakotettu
ottamaan 8—9 miljardia lainaa. Siinä kierteessä olemme
edelleen, että voi tapahtua nopeasti suuria, miljardiluokan
muutoksia. Verot syövät aina tavalla tai toisella
työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä,
mutta nyt hallitus on valinnut viisaasti, että se korottaa
vähiten työllisyyttä rajoittavia ja estäviä veroja.
Yrittäjät vastustivat 1 prosentin alvin korotusta,
ja siihen meidän on ollut vain nyt taipuminen tästä taloustilanteesta
johtuen. SDP kantaa vastuuta ja on yhteistyön puolue myös vaikeina
aikoina.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ettei jankata ihan turhaan samasta asiasta,
niin esitän hyvin selkeän kysymyksen edustaja
Viitaselle: Te sanoitte näin, että sosiaalietuuksia
saaville tämä arvonlisäveron korotus
kompensoidaan muun muassa niin, että tehdään
etuuksien aikaistettu indeksikorotus. No, onko hallitus nyt muuttanut
indeksien laskentaperusteet ja periaatteet täysin, aiempaan
poiketen, vaan käykö niin, niin kuin on minun
mielipiteeni, että kun tehdään aikaistettu
indeksikorotus, se on vain määräaikainen
ja on voimassa siihen asti, kun tehdään varsinainen
indeksikorotus, jolloinka se vähennetään
siitä, jolloin-ka tämä positiivinen vaikutus
kestää vain siihen asti muttei päivääkään
enää varsinaisen indeksitarkistuksen jälkeen?
Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos arvonlisäveron korotus, niin kuin
demarit nyt sanovat, ei ole paha asia köyhälle
ja jos arvonlisäveron korottaminen edelleen on vastuullista
politiikkaa, niin kuin sosialidemokraatit sanovat, niin kysyn nyt
sitä, että miksi sitä sitten piti ennen
vaaleja vastustaa. Miksi siitä piti ennen vaaleja sanoa
toisin kuin mitä nyt sitten tehdään,
jos se kerran on vastuullista politiikkaa ja jos siitä ei
ole köyhälle mitään kurjaa?
Keskusta sen sijaan toimii mielestäni erittäin ryhdikkäästi.
Se oli ennen vaaleja samaa mieltä, ja yhä edelleenkin
se on korottamassa arvonlisäveroa. Siitä pisteet
heille.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Onko tähän aiheeseen vielä puheenvuoropyyntöjä?
Otetaan viimeiset puheenvuorot.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen selkeästi ilmoitti
sen, miksi emme menneet hallitukseen, edustaja Viitanen. Pääministeri
Katainen — taikka pääministeriehdokas
Katainen — sanoi meidän perussuomalaisten puheenjohtajalle Soinille,
että kaksi kertaa tosiaan saatte äänestää EU:ta
vastaan.
Edustaja Östman sanoo, että keskivertosuomalainen
perhe käyttää ruokaostoksiin 1 200
euroa kuukaudessa. En ihan usko. Suomessa löytyy yli miljoona
suomalaista, jotka elävät köyhyysrajan
alapuolella, ja köyhyysraja on 1 100 euroa bruttona
kuukaudessa. Kuinka he voivat käyttää ruokaostoksiin
1 200 euroa, kysyn vain tässä ja nyt.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tässä on nyt sitten listalla edustaja Östman,
edustajat Pekkarinen, Kalmari, Jalonen, Lindtman, Viitanen ja sitten
edustaja Kärnä ja edustaja Mustajärvi.
Näitä puhemies ripottelee nyt sitten hyvään
järjestykseen.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupainen kysyy allekirjoittaneelta,
että mihin se tieto perustuu. Se perustuu ihan viralliseen
tilastotietoon, joka löytyy myöskin netistä:
Ruokatieto — Suomalaisen ruokakulttuurin asialla. He ovat
tehneet monta vuotta tutkimustyötä aiheesta ja
päätyneet tällaisiin lukemiin.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan korjata edustaja Eerolan puheenvuoroa,
kun hän sanoi, että SDP on nyt väärässä tai
toimii toisin kuin ennen vaaleja puhui. SDP minun mielestäni
on sekä oikeassa että väärässä.
Sillä tavalla se toimii nyt toisin kuin vaalien alla, että kyllähän
SDP vastusti jyrkästi arvonlisäveron korottamista,
kyllä tämä oli keskeinen vaaliteema,
ja nyt te kuitenkin sitten sitä reilusti korotatte. Mutta
sillä tavalla SDP on erittäin johdonmukainen,
että SDP:lle ei myöskään viime
vaalikaudella mitenkään sopinut se, että välttämättömyyshyödykkeiden,
kuten ruuan ja ravintolaruuan, (Antti Lindtman: Sampoo, wc-paperi!)
verotusta tuntuvasti laskettiin monella prosenttiyksiköllä.
Keskustan johdolla se tehtiin, se temppu, viime vaalikaudella. (Matti
Saarinen: Meni rakenteisiin!) Ja heti kun te pääsitte
valtaan, te olette johdonmukaisia siinä, että kyllä pitää hilata
ylöspäin ruuan ja ravintolaruuan hintaa, lääkkeitten
arvonlisäveroa, liikenteen, majoituksen ja asumisen — nehän
kaikki myöskin kuuluvat alennettuihin (Puhemies koputtaa)
arvonlisäverokantoihin. Keskusta ei näiden verotuksen
kiristämistä hyväksy.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että Pekkarinen
on osittain itsensä kanssa samaa mieltä ja osittain
itsensä kanssa eri mieltä. Nimittäin
tehän toisaalta vaaditte täällä näyttävästi
kevään alussa, että kulutusta on leikattava,
ja toden totta, nyt sitä kulutusta sitten keskustan vaihtoehtobudjetti
leikkaa 320 miljoonaa enemmän kuin hallitus leikkaa — tasaveroa — juuri
sitä, mitä edustaja Lindtman täällä sanoi:
lasten vaippoja, lasten vaatteita, saippuaa. Näitä nyt
sitten, jokapäiväistä kulutusta, leikataan
enemmän. Minun mielestäni se ei ole kyllä viisas
vaihtoehto hallituksen politiikalle.
Hyvä puhemies! Mitä tulee perussuomalaisiin,
niin kyllä, SDP vastusti ennen vaaleja tasaverotusta, tasaveron
edistämistä, ja kuinka ollakaan, myös
tässä meillä on nyt tekoja. Sanon kymmenennen
kerran: tämä verotuksen kokonaisuus nostaa progressiivisia,
tulojen mukaan meneviä, veroja enemmän, painopiste
on täällä, tasaverokehitys pysähtyy.
Ja tämä on sosialidemokraateille ominaista: tekoja,
ei vain puheita.
Ongelma on se, arvoisat perussuomalaiset, kuten sanoin, että kun
te niin suoraselkäisinä puhutte, mitä teitte
ennen vaaleja, (Puhemies koputtaa) niin silloin Soini sanoi, että nostetaan
arvonlisäveroa, niin että kuka erkki tästä nyt
ottaa selvää, tästä teidän
linjastanne?
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja sosialidemokraatit sanoivat,
että työn verotusta me emme kiristä,
emme myöskään kiristä energiaveroja
emmekä arvonlisäveroa. Jotenkin minusta tuntuu,
että äänestäjän kuluttajansuoja
ei tässä pitänyt.
Sen sijaan haluan edustaja Eerolaa muistuttaa siitä,
että keskusta ei hyväksy koskaan sitä,
että ruuan ja lääkkeitten hinta nousee,
niin kuin tämä hallitus on sitä nostamassa.
Meille on tärkeää se, että ne
ihmiset, joilla toimeentulo on kaikista pienin, voivat jatkossakin
miettiä edes sitä, että Iltis vai appelsiini,
eikä sitä, että ruoka vai lääkkeet.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan vielä äskeistä indeksipuheenvuoroani
tarkentaa: Onko todella niin, että jos on tehty määräaikainen
päätös, että tämä ylimääräinen
indeksitarkistus on sen 0,7 prosenttia, että se jää pysyvästi
voimaan, jolloinka se tarkoittaa sitä, että indeksien
laskentaperusteet on muutettu ja että se on tuon ylimääräisen indeksitarkistuksen
verran, kyseessä onkin tasokorotus? Mutta jos mennään
niin kuin aina tähänkin asti, niin nimenomaan
se määräaikainen ja ylimääräinen
indeksitarkistus eliminoituu silloin, kun tehdään
varsinainen tarkistus, jolloinka kyse on vain hyvin suppeasta hyvityksestä,
joka ei vaikuta varsinaisen indeksitarkistuksen jälkeen
enää mitään.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oppositio selkeästi yrittää nyt tehdä kaikesta
tästä esillä olevasta veroratkaisusta
semmoisen epäilyttävän sarvipään,
josta ei mitään hyvää löydy.
Autuaasti unohdetaan ihan oikeasti siellä monta kertaa
muun muassa edustaja Viitasen esiin tuomat asiat, jotka siellä ovat
niitä äärimmäisen hyviä juttuja.
Itse haluan nostaa selkeästi vielä yhden erinomaisen
asian, joka sinne sisältyy, eli työmarkkinatuen
tarveharkinnan poistamisen puolison osalta. Leikkuri alkoi 1 700
eurosta, ja jos puoliso ansaitsi 3 000 euroa — se
on vähän yli, nämä eivät
ole ihan tarkkoja lukuja — niin se oli käytännössä nolla.
Tämä on satoja euroja ihmisille rahaa, ja tämä on
SDP:n pitkäaikainen tavoite ollut, että tähän
päästään, ja nyt siihen päästään. Näin
se vain on.
Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pekkarinen mainitsi sanan "välttämättömyysasiat"
ja luettelon asioista, ja sen jälkeen siihen joukkoon kuului
muun muassa ravintolaruoka. Tilanne on siis se, että keskusta
haluaa kyllä tukea heitä, joilla on varaa käydä tuossa
Sundmansissa syömässä hyvä lounas
tai illallinen, mutta ei sitä pienituloista, jonka pitäisi ostaa
paistinpannu, että saa HK:n Sinisen siinä paistettua,
tai kylpypyyhe, että voi kuivata sen jälkeen,
kun on käynyt suihkussa, tai jos parta pitää ajaa.
Eivätkö nämä ole välttämättömyyshyödykkeitä?
Näitä te haluatte rokottaa, ettekä kompensoi
millään tavalla. Sanokaa tämä Suomen kansalle.
Ja sitten vielä perussuomalaisille sanon, että usein
olen törmännyt Koivukylässä vaalimökillä ihmisiin,
jotka sanovat, että kun heillä ei ole monesti
varaa ostaa kuin vähän epäterveellistä ruokaa,
niin mitä täällä perussuomalaisten
vaaliohjelman sivulla 7 lukee? Epäterveellisille elintarvikkeille
lisää veroa. Siis lisää veroa
HK:n Sinisestä. (Välihuutoja perussuomalaisten
ryhmästä)
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanilla on kyllä mielenkiintoisia
määritelmiä tarvittavista aineista, kuten
shampoo. Jätetään se nyt sivulauseeksi.
Mutta vastuunkanto: Mitä tämä vastuunkanto on?
Se on tietysti sitä, että me haluamme huolehtia
Suomen taloudesta. Jos me olisimme menneet hallitukseen, mihin toki
pyrimme, niin me olisimme joutuneet tekemään sellaisia
vastuunkantosuorituksia, mitä te nyt hallituksessa teette
eli kannatte ulkomaiden taloudesta huolta. Me emme suostuneet tähän
takinkääntöön. Me pidimme sen linjamme,
mikä oli ennen ja jälkeen vaalien. Meihin pystyi
luottamaan. Ja se on sitä vastuunkantoa. Miten hallitus
kantaa vastuutaan? Se siirtää vaikeat päätökset
nyt valtuustosaleihin. Sitä on teidän vastuunkantonne.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jos tähän aiheeseen vielä edustajat
Sasi ja Turunen, ja sitten viimeinen puheenvuoro edustajalle Viitanen,
jonka puheenvuorosta tämä keskustelu sai alkunsa.
Ja edustaja Jääskeläinen laventaa vielä keskustelupohjaa,
hän ei ole käyttänyt aikaisemmin puheenvuoroa.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärven kysymykseen
vastaan lukemalla valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä yhden
kappaleen: "Valiokunta toteaa lisäksi, että vaikka
korotukset lisäävät hieman tuloeroja" — siis
tässä on pelkästään alvin
korotuksesta kysymys, ei koko kokonaisuudesta — "indeksisidonnaisten
sosiaalietuuksien korotukset tasaavat tätä vaikutusta.
Lisäksi vuoden 2013 ajaksi on tarkoitus tehdä perusturvaetuuksiin
pienituloisten ostovoiman parantamiseksi osittain aikaistettu indeksitarkistus
vuodelta 2014 jo 1.1.2013 alkaen. Korotus lisää valtion
menoja vuonna 2013 arviolta 45 milj. euroa."
Eli tässä on tämä tilanne.
(Ben Zyskowicz: Mustajärvi on oikeassa!) Aikaistetaan,
koska muuten nämä tulevat jälkikäteisesti.
Nyt kun ne tulevat etukäteisesti, niin silloin kompensaatio tulee
samanaikaisesti kuin hinnat nousevat.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä edustaja
Kuusisto mainitsi, että arvonlisäveron 4 prosentin
korotus on kiusallinen ja ikävä päätös,
4 prosentin korotus, näin sanon, että jos arvonlisäveroa
korotetaan 23 prosentista 24 prosenttiin, niin vero korottuu noin
4 prosenttia.
Edustaja Kettunen sanoi, että perussuomalaiset on joutunut
tulilinjalle. Minusta ei suoraan sanottuna oikein paljon vaikuta
siltä. Jos katsoo ystäviämme siellä oikeistossa
kokoomuksen piirissä ja sosialidemokraattien piirissä,
niin voi luoda mielikuvan siitä, että tämä arvonlisäverokeskustelu
on hiukan kiusallista. Rivit ovat tyhjenneet.
Tarkoitukseni oli tässä vielä mainita
tuosta hallitukseen menosta, mutta se on varmaan tänään
tullut jo selvitetyksi.
Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvelle vielä lyhyesti.
Tässähän siis aikaistetaan indeksitarkistusta.
Miten käy vuoden päästä, siitä päätetään
erikseen. Ollaan tässä ihan rehellisiä. Sitä emme
vielä kukaan tiedä, saadaanko siihen pysyvä rakenteellinen
muutos vai häviääkö se sinne,
mutta joka tapauksessa aikaistetaan. Se on hyvä asia.
Itse vaalien alla käytin puheenvuoron, jossa totesin,
että arvonlisäveroa korotetaan vasta sitten, jos
tilanne vaikeutuu. Tilanne vaikeutui yllättävän
nopeasti. Ei varmaan kenelläkään meillä ollut
tavoitetta korottaa arvonlisäveroa, mutta piti olla valmius
siihen, ja nyt se on tehty. Se on vastuun kantamista Suomen taloudesta.
Tietenkin olisi voitu tehdä toisinkin, mutta tietenkin
voi olla edessä tilanteita, joissa joudutaan taas tekemään
jotakin. Tämä varmaan kuitenkin oli tässä tilanteessa
tasapainoinen ratkaisu, jonka kanssa me kyllä pystymme
elämään, kun otamme nämä indeksien
korjaukset ja muut huomioon. Se, että lapsilisiä ei
koroteta, on kyllä pieni kauneusvirhe tässä valitettavasti.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja viimeinen puheenvuoro tähän keskusteluun,
edustaja Viitanen.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mustajärvi sai tähän
jo vastauksen. Se on 45 miljoonaa pienituloisten hyväksi,
ja totta kai ne vuoden aikana kertyneet ylimääräiset
tarkistukset jäävät sitten pysyvästi sinne
hyväksi. Ei tämä sen kummoisempaa ole. (Mauri
Pekkarinen: Miten ne jää pysyväksi?)
Mutta, puhemies, ihan vielä tähän
keskustan linjaan. Arvoisa Pekkarinen, kun te täällä niin kovasti
pohditte tätä hallituksen näkemystä ja
sosialidemokraattien näkemystä, niin miten te
itse silloin viime kaudella? Te perustelitte silloin, kun ruuan
arvonlisäveroa alennettiin, että se auttoi pienituloista
5 euroa ja suurituloista 10 euroa. Tämähän
on ihan johdonmukaista jälleen kerran keskustan politiikalle.
Silloin te kevensitte hyväosaisten veroja, aiheutitte meille
budjettiin ison alijäämän, jota nyt paikkailemme,
veitte eteenpäin tasaverokehitystä, vaaditte toki
hyväosaisia talkoisiin, mutta koskaan hyväosaiset
niihin talkoisiin eivät tulleet. Tämä on
aivan johdonmukaista nyt sitten, tämä logiikka,
tässä suhteessa.
Puhemies! Kun tämä nyt on viimeinen puheenvuoro,
niin totean, että tämä kokonaisuus ratkaisee.
On tärkeää, että tässä tapahtuu
veroratkaisu nimenomaan oikeudenmukaisuutta edistäen: verot
maksukyvyn mukaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja sitten puhujalistaan.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Väitteet siitä, että eduskunta
on jäykkä toimielin, osoitettiin taas vääriksi,
jos pystytään hallituspohjat ja vaaliohjelmat
ja oikeastaan melkein kaikki muut asiat käsittelemään
toisessa käsittelyssä, kun puhutaan arvonlisäverosta.
Pari huomautusta:
Ensinnäkin edustaja Jaloselle: alv ei kertaannu. Alv
on kertaluonteinen.
Sitten tämä on kyllä mielenkiintoinen,
tämä edustaja Lindtmanin kommentti. Emme me keskustassa
olleet ollenkaan huolissamme Sundmansin asiakkaista. Kyllä me
olimme enemmän huolissamme työmaaruokailuista,
koska tämä olisi yhtä tavalla sinne vaikuttanut.
Sitten edustaja Viitaselle siitä, että ruuan
arvonlisäveron tiputtaminen hyödytti enemmän suurituloisia.
Kuitenkin on selkeästi osoitettu, että pienituloiset
käyttävät suhteellisesti huomattavasti
enemmän rahaa näihin perushyödykkeisiin.
Ja sitä keskusta tiputti ja te vastustitte. (Matti Saarinen:
Kaupan rakenteita hyödytti eniten!)
Se, että keskusta tunnistaa hyvin valtiontalouden alijäämän
ongelmatilanteen, aiheutti sen, että me esitimme pykäläkohtaisissa
esityksissä varsinaisen alv-prosentin nostamista 25:een,
mutta, kuten on tullut esille, meille tärkeintä ovat
nämä perushyödykkeet, ruoka, lääkkeet,
liikenne, jotka ovat nimenomaan pienituloisille kaikkein tärkeimpiä ja
joihin heillä suhteellisesti menee eniten rahaa.
Koska nämä pykäläesitykset
eivät toteutuneet keskustan esittämän
mallin mukaan, esitän tämän lain hylkäämistä.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lintilän äskeistä hyvin
ajateltua ja perusteltua hylkäysesitystä.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Tämä ylimääräinen,
aikaistettu indeksikorotus on ilman muuta tilapäinen ja
koskee vain ensi vuotta ja vaikuttaa vain vuoden 2013 päivärahoihin
ja eläkkeisiin.
Vielä tästä mittasuhteesta ylipäätään,
näiden veropäätösten mittasuhteista.
Jos tämä kompensaatio on 45 miljoonaa, kuten lakiesityksessä todetaan,
mitä tämä on lapsilisien 234 miljoonan euron
jäädytykseen ja siitä aiheutuvaan pysyvään
tuloleikkaukseen näille lapsiperheille?
Sitten täällä suitsutetaan suurituloisten
solidaarisuusverosta. Se on 30 miljoonaa. Mitä se on 1,5
miljardin kulutusverojen korotukseen nähden?
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä,
että jos sosialidemokraateista, sosialidemokraattisista
edustajista, löytyisi vieläkin veikanlyöntihaluja,
niin viskipulloa pukkaisi. (Matti Saarinen: Ei ole ryyppymiehiä!)
Minä olen ihan varma siitä, että tämän
hallituskauden lopussa, kun otetaan huomioon arvonlisäveron
korotuksen lisäksi kuntaverot, kaikki välilliset
verot ja ennen kaikkea esimerkiksi kulkemiseen, polttoaineisiin,
energiankäyttöön liittyvät verot
ja palvelumaksut, hyvin monimuotoiset palvelumaksut, tuloerot tulevat
kasvamaan. Minä olen myöskin aivan vakuuttunut
siitä, että tästä asiasta tehdään
ihan oikeita tutkimuksia, joissa nämä kaikki asiat
otetaan huomioon, eikä vain valikoiden, niin kuin tähän
asti tehdyssä Vattin tutkimuksessa, josta en kyllä syytä Vattin tutkijoita,
he tekevät työtä käskettyä toimeksiannon
mukaisesti.
Mutta kun ajatellaan sitten, että mikä on
tilanne, niin onhan tämä nyt hurja tilanne, että Suomesta
annetaan eurooppalaista pankkitukea ja sillä kuritetaan
Kreikan köyhiä ja ennemmin tai myöhemmin
ja jo näillä esityksillä maksumieheksi
joutuvat suomalaiset köyhät. Kauhean paljon minä en
näe siinä Eurooppa-politiikassa ja talouspolitiikassa
vasemmistolaisia painotuksia, kun ottaa huomioon myös sen,
että juhannusviikolla ensimmäisen kerran Suomi
otti entisten velkojen päälle 1,5 miljardia lisää velkaa
Euroopan vakausmekanismin alkupääoman maksamiseksi
ja ensi vuoden budjettikirjassa on perusteluosassa maininta, että 11
miljardia maksetaan vaadittaessa — ei pyydettäessä eikä niin,
että maksetaan, jos jaksetaan, vaan vaadittaessa. Eli yhdellä rysäyksellä tehtiin
12 miljardin euron sitoumus, josta me emme pääse
enää pakoon.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Vaikkakaan se ei ole kyllä äänestäjää kohtaan
ihan reilua, mitä SDP teki, kertoi vaalien alla, että arvonlisäveroa
ei nosteta, nosti kuitenkin, niin tässä tilanteessa
en niin suuresti moiti siitä, että SDP oli periaatteessa
valmis nyt arvonlisäveron korottamiseen. Yleisesti en heitä siitä moiti.
Siitä rohkenen kuitenkin vähän moittia,
että edelleenkin sama sävy näyttää olevan
arvonlisäveron tällaisessa sosiaalisessa tarkastelussa. Edelleenkin
tässäkin tilanteessa näyttää siltä,
että SDP oli muitta mutkitta valmis nostamaan myöskin
ruuan, lääkkeitten, majoituksen ja liikenteen arvonlisäveroa,
niitä arvonlisäveron kohteita, jotka ovat tavallisen
kansalaisen, ennen kaikkea pienituloisen kansalaisen, toimeentulon
kannalta välttämättömyyshyödykkeitä,
niitä välttämättömyyshyödykkeitä,
joista sen tavallisen kansalaisen kulutuksen kokonaisuudessa nämä asiat kattavat
erittäin suuren osan.
Sille, jolla on oikein paljon rahaa ja varallisuutta, ei arvonlisäveroprosentilla,
hänen ruuassaan, jos tulee yksi prosentti sinne tai viisi
sinne tai tänne, ole mitään merkitystä.
Kyllä hän kestää sen, toisin
kuin ne lapsiperheet — ja niitä on paljon Suomessa — joiden
lapsilisät te ensin jäädytätte,
ja viette näiltä lapsiperheiltä oikeutuksen
siihen toimeentulon nostoon, mitä pysyvä lainsäädäntö olisi
heille suonut. Nyt te ne jäädytätte,
ja sen lisäksi vielä nostatte näitten
lapsiperheitten arvonlisäveroa. Siitä tulee se
kokonaisuus, mistä teitä toden totta moitin. Se
kertoo sellaisesta epäsosiaalisuudesta, jolla ei pitäisi
olla tänään enää sijaa
sellaisessa poliittisessa liikkeessä, joka mainostaa itseään
hyvin vahvasti tällaiseksi sosiaalisen omantunnon puolesta
ja pohjalta ratkaisuja tekeväksi. Näissä molemmissa
suhteissa nyt menee pahemman kerran pieleen, ja siitä se
ystävällinen mutta rakentava moitteen sija, joka
teidän suhteen on pakko sanoa.
Vielä muistutan todellakin siitä, että eihän
kysymys ole nyt vain ruuasta, vaan nämä muutkin äsken
mainitut hyödykkeet ovat sellaisia, että tavalliseen
pienituloiseen kansalaiseen, joka tarvitsee bussia, joka asuu vuokralla,
joka tarvitsee lääkkeitä, joka sairastaa
jnp., näihin kaikkiin kansalaisiin kirpaisee tämä arvonlisäveron
korotus. Keskusta on ollut valmis arvonlisäveron korottamiseen,
ja vielä vähän enemmänkin, kunhan
näihin veroihin ei kosketa, näitten välttämättömyyshyödykkeitten
arvonlisäveroon ei kajota. Mieluummin niin, että erityisesti
ruuan osalta, näitten alempien osalta, sitä edelleen
laskettaisiin. Mehän tiedämme, että EU
sallii vain tietyn määrän verokantoja,
että näitä verokantoja ei voi olla sikin
sokin, mutta niiltä osin kuin siellä voidaan toimia,
pitää tehdäkin. Kyllä niihin
Bustereihin ja muihin sellaisiin kalliisiin hökötyksiin, jotka
maksavat paljon, pitääkin kohdentaa arvonlisäveroa,
reippaasti. Se on meidän keskustalaisten kanta ja näkemys.
Mitä vielä, arvoisa puhemies, tulee tähän
verotuksen yleiseen linjaan. Niin kuin edustaja Kalmari täällä ihan
oikein sanoi, niin ei tämä arvonlisäverojärjestelmä tai
siinä tehdyt ratkaisut, missä SDP on mukana, ole
ainut: kyllä nämä energiaverot ovat hyvä esimerkki
siitä. Nyt niitten seurauksena ei vain verotus yleensä kiristy,
vaan, jos nyt puhun kotikaupungistani, meillä Jyväskylässä aletaan
sitten polttaa kivihiiltä. Maan ääristä kärrätään
meille kivihiiltä ja aletaan meillä polttaa sen
seurauksena, että turpeen, jota vähäisemmin
käytetään, ja puun veroratkaisuja tai
tukiratkaisuja muutetaan — niitten seurauksena ollaan tämäntapaisessa
tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla mielestäni edustaja
Lintilän ja edustaja Kivirannan esitykset ovat perusteltuja.
Kun ei kerran siinä muodossaan mennyt meidän linjamme
läpi, mitä keskusta esitti, niin parempi sitten
hylätä tämä hallituksen esitys.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On syytä kyllä edustaja Pekkariselle
tarkentaa, että eihän SDP tietenkään
sitä voinut luvata, ettei arvonlisävero nouse.
Me emme pitäneet sitä hyvänä.
Mutta se, mitä me lupasimme oli se, että pääomaveroa
nostetaan: sitä on nostettu. Me lupasimme, että eläkkeitä ei
leikata: niitä ei leikata. Ja me lupasimme lisää työllisyysmäärärahoja:
niitä on tullut lisää. Kaikki kynnyskysymykset
on toteutettu. Me vastustimme tasaverokehitystä: kuten äskeisestä debatista
kuulee, näin myös tapahtui ja tasaverokehitys
edellisen hallituksen linjaan nähden muuttui.
Tosiasia on, arvoisa Pekkarinen, että keskusta kuitenkin — vaikka
te puhutte hyvin ja minä melkein olen kanssanne
samaa mieltä monesta asiasta — leikkaa ihan normaalin
tossuntallaajan, ihan normaalin ihmisen, perheenäidin,
perheenisän, eläkkeensaajan normaalia kulutusta 320
miljoonaa enemmän kuin hallitus tässä tekee.
Ja edustaja Pekkarinen, en minä teitä moiti
siitä, että viime kaudella ministerinä vaaditte
hyväosaisia lamatalkoisiin. Olin silloinkin kanssanne samaa
mieltä. Eri asia tässä vain on se, että silloin
sitä ei tapahtunut, mutta nyt saamme toteuttaa myös
teille tärkeän vaateen, ja se tietenkin on varmasti
yhteinen ilonaiheemme.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskusta vaati ja esitti nimenomaan kireämpää verotusta
kaikista suurituloisimmille tässäkin yhteydessä,
kun näistä tuloveroasteikoista täällä päätettiin.
Me emme saaneet kaikessa tahtoa läpi viime vaalikaudella, se
on ihan totta.
Mitä tulee vielä teidän esitykseenne,
niin noin 100 000—110 000 euron vuositulojen
kohdalla se veron määrä on nyt, teidän
esitystenne jälkeen, aika tarkkaan sama kuin se oli edellisen
asteikon mukaan. Pyysin tästä erillisen selvityksen valtiovarainministeriöstä,
ja sellaisen sain.
Mutta se varsinainen kommenttini liittyi kuitenkin työllisyysmäärärahoihin.
Se on totta, että ensi vuonna valtion budjetissa työllisyysmäärärahat
lisääntyvät. Mutta sekin on totta, että te leikkasitte
50—60 miljoonaa euroa heti ensi töiksenne tälle
vuodelle. Ei kannata tätä unohtaa silloin, kun
miettii ja kertoo siitä, mitä tapahtuu vuonna
2013, kun vuoden 2011 tasoon te leikkasitte yli 50 miljoonaa euroa.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tekoja, eikö niin edustaja Pekkarinen?
Tämä hallitus toteuttaa, muun muassa työllisyysmäärärahoihin
liittyen, nuorisotakuun ensi vuoden alusta. Ketään
nuorta ei jätetä yksin. Nuorille töitä,
nuorille koulutusta: se on muuten teko.
Edustaja Pekkarinen, minä nyt en olisi toivonut, että te
alatte vähätellä tässä vaiheessa
sitä, että tämä hallitus on
nostanut sosialidemokraattien esityksestä pääomaveroa — se
on reilua, hyväosaiset lamatalkoisiin — ja että tämä hallitus on
tehnyt tämän solidaarisuusveron kaikkein rikkaimmille — tekoja,
se on oikein, hyväosaiset lamatalkoisiin. En minä nyt
olisi toivonut, että te nyt vähättelette
näitä asioita, mitä me teemme. Edelliskaudella
te vaaditte, mutta te ette tehneet. Tulos oli nolla. Valtio velkaantui
ja vieläpä epäreilulla tavalla. Nimittäin
silloin laskettiin nimenomaisesti hyväosaisten veroa, ja
tästähän talousoppineet, niin komissiossa,
OECD:ssä kuin muuallakin, moittivat edellistä hallitusta,
että aivan liiaksi elvytettiin laskemalla hyväosaisten veroja.
Sillä tehtiin kovasti valtiontaloudelle hallaa ja epäreilua
politiikkaa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Te sanotte, että hallitus toteuttaa
yhteiskuntatakuun, kun perustelette sitä, että työllisyydessä tapahtuu
niin ja näin. Se on ihan totta, ja siitä ihan
tunnustus, se on ihan hyvä asia.
Mutta samalla te leikkaatte ammatillisesta peruskoulutuksesta,
oppisopimuskoulutuksesta kymmenillä prosenteilla. Kymmenillä prosenteilla
te leikkaatte. Keski-Suomessakin 11,5 prosenttia on sen leikkauksen
määrä. Minä olin viikonlopulla
Lapissa: se on vielä kaksinkertainen siellä.
Se, mitä nuorten yhteiskuntatakuu tuo erittäin suuressa
osassa Suomea, on verrattomasti paljon vähemmän
kuin se, mitä nämä ammatillisen peruskoulutuksen
ja oppisopimuskoulutuksen vastaavat leikkaukset käytännössä merkitsevät.
Erittäin paljon suurempia ovat ne leikkaukset kuin on se
anti, mikä toisaalta tulee.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa
sosialidemokraatteja on moitittu siitä, että he
lupasivat ennen vaaleja, että arvonlisäveroa ei
koroteta, ja nyt hallitus, missä he ovat mukana, esittää yhden
prosenttiyksikön korotusta arvonlisäveroon. Kukaan
ei näitä veroja eikä myöskään
arvonlisäveroa rakasta, mutta tämähän
on totta, että tätä arvonlisäveroa, joka
on tasavero, nyt korotetaan.
Tässä keskustelussa keskustaa on moitittu
siitä, että se esittää kahden
prosenttiyksikön korotusta arvonlisäveroon muiden
kuin lääkkeiden ja ruoan osalta ja että tämä korotus
koskee erittäin tiukasti myös lapsiperheisiin,
koska se koskisi vaippoja, leluja, lastenvaatteita, tuttipulloja
jne. Ja tämäkin moite on totta.
Mutta henkilökohtaisesti en ole tässä nyt
moittimassa sen enempää demareita kuin keskustaakaan.
Olen moittimassa niitä, jotka silmät kipeiksi
lukevat vanhoja vaalilupauksia eivätkä ollenkaan
katso minkälainen tilanne meillä maassamme on
nyt.
Miksi meitä poliitikkoja tänne eduskuntaan
on valittu, miksi me olemme valinneet ministereitä hallitukseen?
Hoitamaan isänmaan asioita, suomalaisten ja Suomen asioita.
Ja tällä hetkellä tämä valtiontalouden
tila ja myös laajemmin meidän kasvunäkymämme
Suomessa ovat sellaisia, että joka tässä tilanteessa
vain tuijottaa vaalilupauksia eikä näe, mitä tämä tilanne
nyt vaatii, on mielestäni väärässä.
Unohdetaan vaalilupaukset, todetaan, että me olemme
velkaantumassa semmoinen 8 miljardia vuodessa. Me tarvitsemme valtiontaloutta
tasapainottavia toimia. Todetaan, että meidän
kilpailukykymme ja kasvumme ovat hiipumassa. Me tarvitsemme kasvua
edistäviä toimenpiteitä, ja nämä veroratkaisut
pitää nähdä tässä valossa.
Ismo Soukola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kylläpä tuntuu kokoomuksenkin
puheessa jo toivo muuttuvan toivottomuudeksi.
Mutta itse tähän arvonlisäveroasiaan.
Tässä hyvinkin värikkäässä keskustelussa,
joka on lainehtinut laidasta toiseen ja puolelta toiselle, on jäänyt
kokonaan huomioimatta tämä arvonlisäveron
korotuksen vaikutus pienyrittäjiin.
Minä otan tässä ihan konkreettisen
esimerkin: tapasin eilen erään soitinkauppiaan,
joka itsensä nippa nappa sillä työllään
elättää. Hänellä on noin
3 500 tuotenimikettä liikkeessänsä.
Kun hän niihin kaikkiin lykkää uudet
hintalaput, ei ole kysymys tunnin eikä parin työstä,
vaan useamman tunnin työstä. Sen lisäksi
vielä päälle tietojenkäsittelyjärjestelmät,
ohjelmistopäivitykset. Nykyiset kirjanpito-ohjelmat eivät
tunne tätä nykyistä arvonlisäverokantaa,
joten joudutaan hankkimaan uudet ohjelmistopäivitykset.
Ne ovat useampi sata euroa per päivitys. Tämä on
täysin palkatonta työtä näille
yrittäjille.
Muistaakseni hallitusohjelmassa on korostettu pk-yrittäjien
merkitystä työllistäjinä ja
ylipäätänsä tämän
maan työllisyyden ylläpitäjinä:
kyllä tämä tällainen kädenojennus
lähinnä tuntuu märän rätin
leiskautukselta yrittäjän poskella, ja moni yrittäjä olisi
tyytyväinen ilman näitä kädenojennuksia.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Jos näin vakavien asioitten äärellä sallitaan
ikään kuin kevennyksellä aloittaa, niin
edustaja Zyskowicz, jota pidän tämän
salin toiseksi parhaana puhujana, puhui äsken niin hyvin — nimenomaan
hänen puheenvuoronsa loppuosa oli sellaista tekstiä — että siitä oli
hyvin vaikea löytää mitään
puoluepoliittista kannanottoa. Hän osasi hyvin kiteyttää nykytilanteen
ja maalaili niitä ajatuksia, että mitä edessä mahtaa
ollakaan. Siis katsotaan, hyvät kollegat, katsotaan talouden kasvunäkymiä,
kun kaikki käyrät menevät lähestulkoon
alaspäin. Eikä tästä voi syyttää mennyttä hallitusta
eikä menneitä, ei istuvaa hallitusta. Me olemme
kansantaloutena maailmanmarkkinoilla alihankkija, pieni kansantalous,
joka tuottaa investointituotteita maailmanmarkkinoille. Sitä se globalisaatio
on, silloin kun se näyttää näitä nurjia
puoliaan: alihankkijalla pannu jäähtyy matalasuhdanteessa
erittäin nopeasti, ja sitten ovat myös laakerit
punaisena, kun nousu alkaa. Ja nyt on epävarmuutta taloudessa,
nyt ollaan laskevalla käyrällä, ja sen
tähden meillä on todella aihetta huoleen. Tämä kokonaisuus
tulisi jollain lailla hahmottaa, kokonaisuus tulisi ratkaista paitsi näissä verotuskysymyksissä,
joista täällä on nyt paljon puhuttu,
myöskin meidän vuotuisen budjettimme osalta ja
koko euroalueella. Siitä tässä on kysymys.
Mutta, herra puhemies, ihan muutama kommentti vielä näistä veroasioista — valitettavasti
edustaja
Pekkarinen lähti salista eikä ole paikalla.
Vielä palaan tähän arvonlisäveroon
ruuan osalta. Siihen oli käytettävissä 500
miljoonaa euroa, ja se päätettiin veropolitiikan
kautta jakaa. Selvitysten mukaan hyvin suuri osa siitä meni kaupan
rakenteisiin, tuottajat eivät hyötyneet siitä siltä osin
mitään. Ja kun se tällä tavalla
jaettiin, niin sellainen pienituloinen perhe hyötyi siitä noin
40—50 euroa vuodessa, kun käytettiin 500 miljoonaa
euroa rahaa ruuan alvin alennukseen. Jos olisi valittu esimerkiksi
sellainen jakolinja, että toimeentulotukea saaville ihmisille, toimeentulotukea
saaville ruokakunnille, olisi tämä jaettu — heitä oli
kyseisenä vuonna noin 250 000 ruokakuntaa — olisi
voitu lähettää 2 000 euroa jokaiseen
ruokakuntaan riihikuivaa rahaa. Ja se ei olisi tehnyt pesää sinne
ruokakuntaan, koska he elävät kädestä suuhun
ihan varmasti. Se olisi lähtenyt meidän sisäiseen
kansantalouteen kiertoon. Tämä olisi ollut paljon
tehokkaampi, paljon järkevämpi tapa jakaa, jos
jakovaraa on 500 miljoonaa, niin kuin niissä olosuhteissa
oli.
Me, sosialidemokraatit, olimme sitä mieltä, että sen
jakokanavan pitäisi olla tehokkaampi kuin mennä täältä veropolitiikan
kautta. Suorat tuet toimivat aina paremmin, ne ovat tehokkaampia.
Veropolitiikka on kallista sosiaalipolitiikkaa. Siinä tulee
sillä tavalla huonoja osumia, se ei kohdistu niin tehokkaasti.
Olemme myös sitä mieltä, että tuottajien
tulisi saada tuotteistaan parempaa hintaa. Oli äärettömän
puhutteleva tämä tuottajien mielenosoitus, missä hetken
aikaa myytiin lihaa, leipää ym. elintarvikkeita
tuottajahinnalla. Se oli kerta kaikkiaan pysähdyttävä,
ja jotain meidän pitäisi pystyä tekemään,
että nimenomaan ne, jotka raatavat siellä tuotannon
parissa, saisivat työstään nykyistä parempaa
hintaa.
Tämän 1 prosentin alv-korotus ei maistu meille
hyvältä, mutta me ymmärrämme,
että kun on kuuden puolueen hallitus, sen ohjelma ei voi
olla yhden puolueen puolueohjelmasta kirjoitettu, vaan siinä täytyy
olla yhteistyökykyä ja -halua ja taipua
kompromisseihin niissäkin tilanteissa, joissa itse ei välttämättä ole
täysin samaa mieltä. Ei se kimppa pysy muuten
koossa, ja jonkun pitää tässä maassa
kantaa vastuuta. Kaikki eivät voi siirtyä katsomoon
ja huutaa oppositiosta erilaisia herjoja. Jollakin kokoonpanolla
pitää vastuuta kantaa. Nyt se on tämä kokoonpano,
ja asiat ovat suuria ja vaikeita.
Vielä tähän alviin sen verran, että kyllä me olemme
hyvin tietoisia siitä, että esimerkiksi Suomen
Yrittäjät sitä vastustivat, monella tavalla
lobbasivat sitä, ettei alvia koroteta. Se on työllisyyttä nakertava,
yrittämisen edellytyksiä heikentävä veromuoto
aina, kun sitä korotetaan. Valitettavasti siihen piti mennä.
Hallituksen muut veronkorotukset — ovat ne sitten solidaarisuusveroja,
suurten perintöjen verotusta tai muuta vastaavaa — eivät
heijastu yrittämisen edellytyksiin, ne eivät heijastu
työllisyyttä heikentävinä. Ne
ovat siinä mielessä, voisiko sanoa, kansantalouden
kannalta vaarattomampia. Se, että solidaarisuusveroja kertyy
30 miljoonaa euroa, minulla ei ole nyt sitä tietoa, mutta
jo otsalla voi päätellä, että vaikka
se summa on valtion budjetissa suhteellisen pieni, täytyy
ottaa huomioon, kuinka monta maksajaa sillä 30 miljoonalla
on — se kohdistuu aika harvoihin verovelvollisiin — ja
tätä taustaa vasten se on pitkälti myös
tällainen oikeudenmukaisuuskysymys: veroja maksetaan maksukyvyn
mukaan. Tässä yksi tärkeä periaate
on toteutunut, ja niitäkin ihmisiä, joilla käytettävissä olevat
tulot ovat pieniä, ehkä jollain lailla sitten
kuitenkin lohduttaa tietoisuus siitä, että myös
hyvätuloiset maksavat entistä enemmän
veroja.
Herra puhemies! Kokonaisuus ratkaisee, ja vastuuta pitää kantaa,
ja me sosialidemokraatit olemme vastuunkantajia ja yhteistyöhaluisia.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen kyllä näkee
otsallaan väärin ja tulkitsee myös yrittäjien
näkemyksiä kokonaisuudesta hieman väärin
perustein. Myös yrittäjät ovat ainakin
julkisuudessa esiintyneet sillä tavalla, että talouskasvua
eniten haittaavia veroja pitäisi korottaa vähemmän,
ja taloustutkimukset osoittavat, että arvonlisäverokorotukset
haittaavat talouskasvua käytännössä vain
puolet siitä, mitä ansiotuloverojen korotukset,
ja tämä lienee myös yrittäjien
näkemys. Toivon, että se näkemys on myös
hallituksen näkemys tulevissa ratkaisuissa.
Mitä sitten tulee siihen, kuka maksaa arvonlisäveroa:
Mitä veroa maksetaan minkkiturkeista, luksusjahdeista,
avoautoista, ravintolailloista, Tigerin pääsylipusta?
Ainoastaan arvonlisäveroa kaikista näistä yhteisesti,
ja arvonlisäveroa maksavat aivan kaikki suomalaiset, myös
sellaiset suomalaiset, rikkaat suomalaiset, jotka eivät maksa
mitään muuta veroa. Meillä on paljon
suomalaisia, jotka maksavat ansiotuloverojen sijasta vain pääomatuloveroa,
jonka kanta on huomattavasti alhaisempi kuin tuloverotuksen kanta, mutta
meillä on myös paljon sellaisia erittäin
hyväosaisia suomalaisia, jotka onnistuvat tavalla tai toisella
välttämään myös pääomatuloverotuksen tai
eivät saa tuloja tiettynä vuonna, vaan ovat jostain
muualta sen omaisuutensa saaneet. Ja millä heitä verotetaan?
Ei käytännössä millään
muulla kuin arvonlisäverolla. Siksi on oikein, että arvonlisäveroa
korotetaan myös tältä osin, ja kuten
on jo aiemmin todettu, arvonlisävero ei suinkaan kohdistu
kaikkein vähävaraisimpiin suomalaisiin. Meillä on
alemmat verokannat, ja indeksitarkistuksilla voidaan vähempiosaisten
ongelmat hoitaa.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Edustaja Katajan puheenvuoron johdosta totean,
että minä viittaan vain pienyrittäjien
virallisiin edunvalvojiin, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjiin,
jotka johdonmukaisesti ovat joka tilanteessa, kun arvonlisäveroa
on korotettu, aina sitä vastustaneet. Tämän
vuoksi minun on luottaminen siihen, mitä yrittäjät
itse sanovat. Oikeastaan se on aika loogista, että siinä näin
käy. Jos kuvitellaan toisinpäin, että voitaisiin
arvonlisäveroa alentaa, niin siltä osin kuin se koskee
yritystoimintaa ja pienyrittäjiä, se saattaisi
lisätä kulutusta ja sitä kautta parantaa
yrittäjän asemaa ja lisätä työllisyyttä.
Nyt vain ollaan vänkäraossa: jostain pitää hankkia
tuloja valtion budjettiin, ja tämä on yksi aika
hyvin tuottava, vaikka vähän kenkulle maistuva,
verotusmuoto.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen viittasi tuossa Suomen Yrittäjiin.
Minulla on kyllä sellainen käsitys, että tämä alvikorotus
nyt ei ole ollut Suomen Yrittäjille se kaikkein suurin
ongelma. Sen sijaan tämä pienempi yhdistys, johon
kuulunee alle tuhat jäsenyritystä, eli Suomen
pienyrittäjien keskusliitto, on pitänyt sen asian
esillä, mutta Suomen Yrittäjiin kuuluu yli 100 000
jäsenyritystä, ja heillä on kyllä muita
prioriteetteja kuin tämä alvi.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä olen itse toiminut 32 vuotta
yrittäjänä ja olen Suomen Yrittäjien
jäsen. Myös Suomen Yrittäjät
on vastustanut arvonlisäveron korotusta ja nimenomaan näilläkin
perusteilla, joista edustaja Saarinen täällä kertoi.
Käytännössä silloin, kun yrittäjä myy
palveluja yksityiselle ihmiselle, arvonlisävero on sellainen
vero, jota yksityinen ihminen ei voi vähentää omasta
verotuksestaan. Silloin se tarkoittaa tämän palvelun
hinnan nousua. Silloin kun arvonlisäveroa nostetaan, palvelun
hinta nousee, ja kun sitä lasketaan, palvelun hinta laskee.
Asiakkaan kannalta katsottuna mitä edullisempi palvelu
on, sitä useammin sitä sitten ostetaan, ja tällä tavalla tämä vaikuttaa
yrittäjien myymien palvelujen kysyntään.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vastauspuheenvuoro vielä edustaja Saarinen, sitten
edustaja Kataja, ja sitten puhujalistaan.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minä kiitän kollegoja Östman ja
Turunen. Asia on juuri näin, niin kuin he kertoivat. Molemmat
järjestöt ovat olleet liikkeellä, ja
se vero käyttäytyy juuri niin kuin edustaja Turunen äsken
asiantuntevasti kertoi. Minulla ei ole siihen mitään
lisättävää. He sanoivat sen
huomattavasti paremmin kuin mihin minä olisinkaan pystynyt.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen Yrittäjät järjestönä on
vastuullinen järjestö, johon muuten myös
allekirjoittanut kuuluu — peruja entisestä, oikeasta
elämästäni. Vastuullisuuteen kuuluu se,
että tehdään se, mikä on välttämätöntä Suomen
hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, ja tämä on
Suomen Yrittäjien linja. Suomen Yrittäjät
ovat kyllä ymmärtäneet sen, että joitain
veroja tässä taloudellisessa tilanteessa on korotettava,
ja kun yrittäjiltä on kysytty, kumpaa veroa korotetaan
mieluummin, kumpaa lasketaan mieluummin, arvonlisäveroa
vai tuloveroa — tämä itse asiassa suoraan kysyttynä eräässä jaoston
kokouksessa — niin Suomen Yrittäjien kanta on
se, että mieluummin korotetaan arvonlisäveroa
kuin tuloveroa, mieluummin lasketaan tuloveroa kuin arvonlisäveroa.
(Puhemies koputtaa) Näistä kahdesta pahasta on
valittava se vähemmän haitallinen, arvonlisäveron
korotus.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja sanoi mielenkiintoisen asian, että on
olemassa hyvätuloisia rikkaita, jotka eivät käytännössä maksa
muuta kuin arvonlisäveroa — pitäisikö maksaa
muuta? Tulee mieleen varallisuusverosta luopuminen, jossa ei ollut
mitään järkeä. Ja vaikka sanotte,
että varallisuusveroa on niin helppo kiertää,
niin kuitenkin sen veron tuotto oli kasvussa koko ajan ennen kuin
sitä kahdessa vaiheessa lähdettiin pudottamaan.
Mutta tuli edustaja Zyskowiczin puheesta mieleen se, että sillä kansanedustajalla,
jonka ei ole kovin paljon tarvinnut luopua vaalilupauksistaan, on
varaa sanoa, että vaalilupauksista pitää luopua.
Näinhän se menee, ja kyllä kokoomus on viime
päivien tapahtumien aikanakin näyttänyt sen,
että kenen pillin mukaan tässä tanssitaan,
se on tullut läpi kaikilta politiikkasektoreilta. Mutta en
tiedä, onko valtion velkaantumisvauhti sitten jo niin kova,
että kun edustaja Zyskowicz puhui, hän sanoi,
en tiedä, tarkoittiko ensi vuotta, että velan
määrä on 8 miljardia euroa, jolloinka
siihen on tullut jo 1 miljardi euroa lisää ennen
kuin talousarvioesitystä on edes käsitelty loppuun
tässä talossa.
Mutta vielä siitä, millä perusteella
voi noin oleellisella tavalla rikkoa paitsi omansa myöskin puolueensa
keskeiset vaalilupaukset: Edustaja Yrttiaho ja minä olemme
kyllä jo heti silloin, kun hallitusta muodostettiin, kertoneet
julkisesti moneen otteeseen oman arviomme Suomen ja Euroopan taloustilanteesta,
siitä, kuinka eurokriisi ja siihen sitoutuminen tulee vaikuttamaan
myöskin Suomen valtiontalouden tilaan, kuinka hallitusohjelman
talouslausekkeet pakottavat uusiin veronkorotuksiin ja leikkauksiin,
niin kuin on pitkälti jo tapahtunut.
Myöskin silloin me sanoimme, että myös
arvonlisäveroa tullaan korottamaan, ja vielä silloin vasemmistopuolueet
johtajiensa toimesta meille vakuuttivat, että ei missään
nimessä, se on kynnyskysymys. Ainakin se on sitten totta,
että me olemme, Yrittiaho ja minä, nähneet
paljon aikaisemmin sen, mitä tuleman pitää.
Kyllä vastuunkantoa on paitsi se, että rikkoo
kaikki puolueensa ja omat tärkeimmät vaalilupauksensa,
myös se, että tulee erotetuksi eduskuntaryhmästään määräämättömäksi
ajaksi siitä syystä, että haluaa pitää lupauksistaan
kiinni.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Katajalle sanoisin, että silloin,
kun jollekin ryhmälle, esimerkiksi yrittäjille
tai mille ryhmälle tahansa, esitetään
kysymys, että tässä on vero a ja vero
b ja jos teidän täytyy nyt näistä jompikumpi
valita, niin kumman valitsette, niin siinä valintatilanteessa
joko sanotaan a tai b, mutta se ei välttämättä tarkoita
sitä, että hyväksyisi sen tai pitäisi
sitä hyvänä verona.
Kun puhutaan vastuunkannosta kokonaisuutena, niin silloin täytyy
ajatella, jos ajatellaan nyt yrittäjyyttä, että mikä yrittäjyyden
kannalta on sitten hyvää, niin kotitalousvähennyksen
leikkaus, jonka hallitus toteutti, on erittäin huono asia. Pk-sektorille
on viimeisen 10 vuoden aikana syntynyt kaikki työpaikat
Suomessa, eri aloille, mutta silloin kun puhutaan pienistä yrittäjistä,
mikroyrittäjistä, kotitalousvähennys
on ollut semmoinen erittäin paljon työllisyyttä lisäävä ja
harmaata taloutta kitkevä juttu. Nyt kun sitä on
leikattu, niin se ei ole ainakaan ollut edistämässä sitä aktiivista
toimintaa ja työtilaisuuksia yrityksille, jotka sitten
työllistävät ja palkkaavat ihmisiä.
Jos puhutaan vastuullisuudesta, niin täytyy nähdä kokonaisuus.
Se ei ole pelkkä verokysymys. Minä olen aina sanonut,
että yrittäjät sinällänsä eivät
tarvitse yhteiskunnalta mitään apua, ne tarvitsevat
vain sitä, että yhteiskunta mahdollisimman vähän
haittaa heidän toimintaansa. Yhteiskunta voi tukea esimerkiksi
tällä kotitalousvähennyksellä nimenomaan
niitä yritysten asiakkaita, jotka sitten ostavat yrityksiltä palveluja. Yritykset
kyllä pärjäävät Suomessa
yksinkin.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä alvin korotus kohdistuu
ensisijaisesti pienituloisiin, ja näiltä pikkuyrittäjiltä terveisiä.
Olen ollut heidän kanssaan paljon tekemisissä.
He ovat lähettäneet sellaiset terveiset, että tämä alvin
nousu vaikeuttaa totaalisesti heidän bisneksiään
ja jos vielä verot nousevat, niin moni pikkufirma kerta
kaikkiaan kaatuu. Hallitus on ohjelmassaan halunnut, että Suomi
nousuun myös pienten yritysten kautta, mutta tämä ei
suinkaan auta pieniä yrityksiä, kun alvi nousee.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Osin vastauksena edustaja Turuselle ja Mustajärvelle:
Mitä tulee tuohon omistamiseen liittyvään verotukseen,
niin olen kyllä edustaja Mustajärven kanssa osittain
samaa mieltä. Ja edustaja Turuselle sanottuna, että jos
pitää valita hyviä ja huonoja veroja,
niin en minäkään lähtisi vertailemaan
ensimmäisenä arvonlisäveroa ja tuloverotusta,
vaan nostaisin molempien edustajien näkemysten johdosta
esiin kiinteistöveron. Sen parempaa veroa ei ole, mitä voidaan
korottaa ja miten veropohjaa voidaan laajentaa, mitä ei
maasta pääse karkuun. Se on aivan ylivoimainen
vero, ja meillä on muitakin hyviä veroja, mitä kannattaisi
ennakkoluulottomasti ensi keväänä ottaa
keskustelun alle.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Ihan muutama sananen tästä keskustelusta.
Olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Elomaa äsken
tästä arvonlisäveron vaikutuksesta pienyrittäjiin.
Ilmeisesti me kaikki miehet käymme vähintään
kerran kuukaudessa parturissa, ja ainakin minun parturi kotikylässäni
sanoi, että sen joutuu laittamaan hintoihin, mikä taas
vaikuttaa tiettyihin asioihin.
Mitä kiinteistöveroon taas tulee: kun niitä tilintarkastusasioita
on aikoinaan hoidettu ja tehty, niin kiinteistöverohan
on kaikista kiusallisin vero sille kuntalaiselle, joka omistaa sen
omakotitalon taikka näin poispäin. Myöskin
asunto-osakkeessa se vaikuttaa.
Jyväskylässäkin kaupunginjohtaja,
jo eläkkeelle siirtynyt, sanoi, että kun kiinteistöä ei
voi siirtää toiseen kuntaan, niin se on paras
tapa ja helpoin tapa kerätä rahaa. Tämä on
totuus, mutta kiinteistövero Jyväskylässäkin
on käynnissä niin päin, että näitä verotusarvoja
nostetaan kohti käypää arvoa, ja tämähän
tarkoittaa sitä, että kiinteistövero
nousee vuosittain aika huomattavasti, ja miettikääpä niitä sodan
jälkeen rakennettuja taloja, 40-luvun taloja, joissa asuu
joku sotaleski jnp., niin kyllä se hänen kukkarossaan
tuntuu.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Jos katsoo kokonaisuutena tätä hallituksen
vero- ja budjettipolitiikkaa, niin siinä on tietysti otettava
huomioon rakenteelliset menosäästöt ja
veronkorotukset, ja niitä, kuten tiedämme, on
yhteensä noin 5 miljardia.
Niissä todellakin painottuvat kuntien valtionosuuksien
mittavat leikkaukset, jotka pakottavat kuntia nostamaan veroäyriä,
kiristämään erilaisia palvelu- ynnä muita
maksuja, ja toisaalta kulutuksen verotuksen raju kiristäminen
jopa yli 1,5 miljardilla. Tämä budjetti- ja veropolitiikan kokonaisuus,
sen sisältö, sen etusisältö,
on nimenomaan pienituloisia kuristava.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja, puhuitte kiinteistöverosta
hyvänä verona, jota ei pääse
karkuun. Onko tämä kokoomuksen linja vai henkilökohtainen
näkemyksenne tästä asiasta? Olisi mukava
tietää, jos tämä on kokoomuksen
linja. Ja kun puhutte kiinteistöverosta, niin kiinteistöverohan
nostaa luonnollisesti asumiskustannuksia, jotka pääkaupunkiseudulla
ovat jo aika korkeat, ja muun muassa kotikaupungissani Savonlinnassa
ovat asumiskustannukset valtakunnan tason yläpuolella,
ja kiinteistöveron korotus edelleen nostaa näitä asumiskustannuksia.
Mutta olisin kysynyt vielä siitä, kun te puhuitte
kiinteistöverosta, haluaisitteko laajentaa sitä koskemaan
esimerkiksi maa- ja metsätalousmaata.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä puhuttiin,
miten yrittäjät suhtautuvat arvonlisäveroon.
Totta kai se on pakko niellä, mutta kyllähän
yrittäjäjärjestö koko ajan on toivonut
sitä, että arvonlisäveron alarajaa nostettaisiin
esimerkiksi 30 000 tai 50 000 euroon nykyisestä 22 500:sta.
Se, jos kokoomuksen linja on kiinteistöverojen yleinen
korottaminen, on mielestäni pelottava uusi linjaus. Nimenomaan,
jos se kohdistuu maa- ja metsätalousmaahan, tämä olisi
oikeastaan järkyttävä uutinen, mutta
ylipäätäänkin kiinteistöveron
nosto on erittäin hankala asia sekä yrittäjyydelle
että myös niille pienituloisille ikäihmisille,
jotka yksin pitävät sitä vanhaa mummonmökkiään
ja kuitenkin maksavat suhteellisesti yllättävänkin
korkeita kiinteistöveroja tästä rakennuksesta,
semminkin kun kiinteistöverojärjestelmä on
luotu manttaalimaksun, katumaksun tilalle ja siitä ei esimerkiksi
haja-asutusalueella ole vastiketta lainkaan, ei piettyjä katuja tai
katuvaloja.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt kuitenkin todeta
edustaja Kalmarille, etteivät ne pelkästään
säily, ne ihmiset, siellä syrjäseuduilla,
vaan ne tulevat keskustaan ja käyttävät
näitä keskustankin teitä, joissa kiinteistövero on
osana tienhoidon kustannuksia. Kiinteistövero on aika vaikea
ohittaa myös sellaisten yritysten kannalta, jotka ovat
esimerkiksi ulkomaisessa omistuksessa, ja aika monessa kaupungissa
alkaa olla niitä, jotka pystyvät välttämään
varsinaista tuloverotusta. Siinä mielessä kiinteistövero
maailmalla jatkuvasti yleistyy.
Myös maa- ja metsätalousmaan kohdalla olisi syytä pohtia,
miksi se on vapautettu, ennen kaikkea ehkä metsäverotuksen
kohdalla, jossa myyntivoittoverotukseen siirtyminen johti siihen,
että puukaupat eivät enää käy
samalla lailla kuin ennen, jolloin itse asiassa koko klusteri kärsii
siitä syklisyydestä, joka ennen onnistuttiin vuotuisella
verotuksella pääosin välttämään.
Suomessa näyttää tämä verokeskustelu
käyvän niin tunnepitoisella pohjalla, että nyt
melkein epäilen, että sellaisten verojen, jotka
eivät enää vaikeuttaisi lisää elinkeinotoimintaa
ja sitä kautta työllisyyttä, keksiminen
on aika haasteellista, mutta kyllä tämä metsän
myyntivoiton verotuksen muuttaminen vuotuiseksi metsäveroksi voisi
olla yksi sellainen, joka edesauttaisi suomalaista elinkeinoelämää.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua.
Tämän perusteella, mitä tässä salissa
on puhuttu, kaikki ovat yrittäjien puolella. On totta,
että arvonlisävero on tasavero, ja ennen kaikkea
se on kohdistumassa pieniin, yksin yrittäviin yrittäjiin. Mietitään
vaikka parturielinkeinoa. Siellä se näyttelee
huomattavaa määrää, ja niin
kuin useammat edustajat ovat tuoneet julki täällä,
se on sen yrittäjän toiminnasta pois. Kun hinnat
nousevat arvonlisäveron myötä, niin myös
palvelujen kysyntä vähenee, ja se on yrittäjän
pussista pois. Me tarvitsemme yrittäjiä tässä maassa,
he ovat tämän yhteiskunnan selkäranka.
Ihmetyttää, kun hallituksen ohjelmassa on yrittäjyyden
vahva tukeminen, miksi sitten hallitus toimii toisella tavalla näissä asioissa.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Toivoisin koko salilta yhtä viileää suhtautumista näihin
veroihin kuin edustaja Lehdellä. Liian usein käy
niin, että kun jostain verosta puhutaan, niin mietitään,
miten se on minulta pois tai edustamaltani etujärjestöltä tai
ehkä jopa naapurilta, joka on joskus kertonut minua äänestäneensä. Uskon,
että edustaja Lehdelläkin saattaa joku euro kiinteistöveroihin
kulua, mutta silti hän ymmärtääkseni
niiden korotusta kannatti. Meidän pitäisi siis
viileästi ja pragmaattisesti lähestyä veroja
siltä kannalta, että mikä haittaa talouskasvua
kaikkein vähiten. Joku vero ehkä jopa saa talouteen
lisää potkua, niin kuin edustaja Lehden esiin
tuomassa metsäveron muuttamismallissa varmasti yksi ajatus
oli.
Mitä sitten tulee siihen, kehen kiinteistövero kohdistuu:
se on jälleen vero, joka kohdistuu kaikkein rikkaimpiin
suomalaisiin. Kuka omistaa ökykiinteistöt Suomessa?
No, rikkaathan ne omistavat. Kuka omistaa ne mummonmökit, mummonmökit,
joiden verotusarvo on jo 40—50 vuotta, ehkä kauemminkin,
laskenut? Niiden verotusarvo on paljon pienempi, ja on aivan oikein, että niihin
vero ei kohdistu samalla tavalla kuin näihin uusrikkaiden ökytaloihin,
ja näitä minä ennen kaikkea haluaisin
verottaa. Jos oikeudenmukaisuutta haetaan, niin kiinteistövero
on kattava, laaja ja kohdistuu aivan oikeudenmukaisesti.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu
erilaisia verotuksia esille, ja Sampsa Kataja nosti niin kiinteistöveron
kuin myös sen, mitä muuta voisimme verottaa. Kyllä minun mielestäni
alkoholi ja tupakka ovat niitä asioita, mitä voidaan.
Ne eivät ole vielä huipussaan. Lisäksi
on tämä makeisvero, mitä juuri korotettiin, mutta
mitä se aiheuttikaan? Se aiheutti sen, että karamellit
menivät kekseihin. Elikkä siitä seuraa se,
että meillä pitäisi miettiä myös
jonkunlaista sokeriverotusta. Ja kyllä tässä edustaja
Lindtman mainitsi myös epäterveellisen ruuan verotuksen korottamisen.
Sitäkin me voisimme miettiä, koska onhan se nyt,
hyvänen aika sentään, kansantaloudellisesti
erittäin hyvää ja eheyttävää,
että ihmiset säilyisivät myös
terveempänä pitempään. Kaupat
pursuavat epäterveellistä ruokaa ja kaikkea muuta,
mitä ihminen ei elääkseen välttämättä tarvitse.
Kyllä näitä asioita varmaan pidetään yllä edelleenkin,
ja tämä sokerivero on yksi asia, mitä ei
kannata unohtaa. Alkoholiin ja tupakkaan ehdottomasti enemmän
veroa vain.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntavaaleja tämä mahdollinen
alvikorotus ei ollut kristillisdemokraateille mikään kynnyskysymys,
mutta toki myönnettäköön, että eri
keskusteluissa pidin itsekin esillä tätä asiaa, että mihin
se johtaa, jos alvia korotetaan, että se rankaisee nimenomaan
pien- ja yksinyrittäjiä kaikkein rankimmin. Mutta
silloin, kun käytiin näitä hallitusneuvotteluja,
todettiin, että meidän on tasapainotettava valtion
budjettia aika lailla. Eri laskelmat osoittivat sitä, että 1
prosentin korotus kuitenkin tuottaa valtiolle liki 700 miljoonaa
euroa.
Tässä salissa on käytetty näitä esimerkkejä, muun
muassa sitä, mitä se aiheuttaa partureille ja kampaamoille.
Esimerkiksi miesten hiuksien leikkaamisessa, jos tällä hetkellä hintataso
olisi 25 euroa ilman alvia, se korotus olisi 25 senttiä. Kuka
tässä salissa rupeaisi leikkaamaan hiuksiaan itse,
niin kuin edustaja Kataja, jos hinta nousee vain 25 senttiä?
Eero Lehti /kok:
Arvoisa puhemies! Minulla on tapana, jos suinkin mahdollista,
viettää lomaa nimenomaan Yhdysvalloissa sen takia,
että aikaero ja olosuhteet ovat niin poikkeavat. Voitte
varmaan katsoa, miten tukkani on leikattu. Normaalihinta minun ikäiseltäni
henkilöltä on 9 dollaria, noin 7 euroa. Siellä arvonlisävero
on 6,75 prosenttia, joka on sisältynyt jo tähän
hintaan. Kyllä tällä arvonlisäveron
tasolla Suomessa alkaa olla kuluttajien kannalta jo sellaisia vaikutuksia,
että tehdään itse eikä työllistetä muita. Se
arvonlisävero on niin korkea.
Mutta Suomessa on myös hyviä esimerkkejä. Edellisen
taantuman tai laman aikana maassamme siirryttiin avoir fiscaliin,
joka sittemmin todettiin Euroopan unionissa syrjiväksi
lainsäädännöksi. Se lisäsi
valtion verotuloja, lisäsi kasvua, suorastaan kiihdytti
kasvuhaluisuutta ja oli kaikkien kannalta hyvä ratkaisu.
Ruotsi siirtyi vastaavasti lahja- ja perintöverosta myyntivoiton
verotukseen yritysomaisuuden osalta. Se toi minun mielestäni
Ruotsiin elinvoimaisia uusia yrittäjiä, koska
aleneva polvi on tuntuvasti nuorempaa, ja kun myyntivoitoista otetaan
vero, niin silloin myös raha vaihtuu. Perinnössä ei
raha vaihdu. Siinä mielestäni olisi kyllä Suomellakin
opiksi otettavaa.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Täällä on keksitty
monennäköisiä veroja, niin kiinteistöveroja
kuin muita. Jos puhutaan tästä arvonlisäveron
korotuksesta, niin kyllä se olennainen asia on se, että veroja
rakastetaan ja niitä mielellään maksetaan
silloin, kun ne ovat yleisesti hyväksyttäviä ja
oikeudenmukaisia. Jos tunnetaan, että tämä vero
on oikeudenmukainen, niin suomalaiset maksavat mielellään
veroja.
Veronmaksu liittyy isompaan kokonaisuuteen, ylipäänsä taloudenpitoon.
On vaikea hyväksyä oikeudenmukaisiakin veroja
silloin, jos yleinen taloudenpito on heikkoa. Suomessa on nyt tällä hetkellä sellainen
tilanne, että on vaikea hyväksyä minkäännäköistä uutta
veroa tai veronkorotusta sen takia, kun samaan aikaan sitten tuetaan
espanjalaisia pankkeja tai kreikkalaisia pankkeja. Kiinnittäisin
kyllä huomiota siihen, että ehkä tämmöinen
1 prosentin arvonlisäveron korotuskin olisi paljon paremmin
hyväksyttävissä sillä tavalla,
kun pidettäisiin Suomen taloudesta parempaa huolta eikä otettaisi
niitä riskejä eikä mätettäisi
sitä rahaa sinne Eurooppaan.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! En malta olla sanomatta: kuntapäättäjille,
valtuutetuille peruskunnissa on tietysti tietty etu se, että valtio
yleensä korottaa näitä kiinteistöveron
alarajoja, jolloin valtuutettujen on helppo nostaa siellä omassa
kunnassaan sinne alarajalle, ja taas pikkasen rahaa kertyy kassaan.
Kiinteistöverosta edustaja Katajalle sen verran: täytyy
muistaa se seikka, että esimerkiksi Jyväskylässä 1965
liitettiin Jyväskylän maalaiskunta kaupunkiin,
ja kävi niin, että siellä on paljon sodan
jälkeen, 1940-luvulla, rakennettuja omakotitaloja, joissa
asuu hyvin monesti leski, mies tai vaimo on kuollut, ja nyt tämän
tontin, joka on aika iso — se on 2 500 neliömetriä muistaakseni
keskimäärin siellä meilläkin
Kuokkalan perillä, pelloilla — kiinteistövero
on merkittävästi arvokkaampi, kalliimpi kuin sillä tontilla
sijaitseva 1940-luvulla rakennettu, joskin myöhemmin saneerattu,
mummonmökki tai talo. Nyt on käynyt niin — olen
hyvin tietoinen, kun minuun on otettu yhteyttä kaupunginvaltuutettuna, että ettekö
te
voi laskea näitä kiinteistöveroja, koska
se kiinteistövero muodostuu niin kalliiksi — että tämän
lesken ei kannata siinä asua. Hän on joutunut
myymään rakkaan oman kotinsa. Tämä on
se heikkous kuntalaisen kannalta, ja minä olen vain sanonut,
että eduskunta säätää lakia,
ja tälle asialle ei todellakaan mitään
mahda. Tämä on tämä ongelma.
Kun tässä vielä nyt näyttää olevan
aikaa, niin totean sen, mikä jäi sanomatta tuossa
debatissa demarien suuntaan, kun puhuttiin EU:sta ja Euroopan kriisimaihin
annettavista takauksista ja jopa alussa annettiin selkeätä rahaakin.
Meidän budjetti tänä vuonna on muistini
mukaan 52,4 miljardia euroa, ja meillä on takauksia EU:n
eri instrumenttien kautta lähes saman verran eli 51,6 miljardia.
Jos nyt käy niin huonosti, niin kuin epäilen,
että Kreikkakin joutuu eurosta lähtemään,
niin kyllä suomipojalla ja suomitytölläkin on
maksamista tulevaisuudessa. Tämä pitää hallituksenkin
ottaa kyllä tulevissa toimenpiteissään
huomioon.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vielä palaan hieman tuohon
kiinteistöveroon ja sen vaikutuksiin yrittäjille.
Kiinteistöverohan maksetaan poistamattoman menojäännöksen
mukaan, ja monilla yrittäjien omistamilla halleilla tai
tuotantorakennuksilla on aivan mitätön käypä arvo
sitten, kun niitä myydään, ja kuitenkin
se vero maksetaan aina siitä rakennusinvestoinnista. Eli
tavallaan rangaistaan yrittäjää siitä,
kun hän rakentaa ja investoi Suomen tulevaisuuden hyväksi.
Samoin jos ajatellaan vielä tätä kiinteistöveron
oikeudenmukaisuutta ja mietitään vaikkapa asuntojen
hintoja, tuolta periferiasta saa vanhan kansakoulun samalla hintaa
kuin pääkaupunkiseudulta yksiön, ja kuitenkin
asuntojen arvot ovat täysin samassa luokituksessa, ne arvioidaan neliöiden
mukaan. Mielestäni tämäkään
ei ole oikeudenmukaista, vaan sitten pitäisi olla vähän eriytyvät
taulukot aina sen mukaan, mikä rakennuksen todellinen arvo
on.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Kommentoin vähän edustaja
Lehden asiantuntevaa puheenvuoroa, jossa hän pohdiskeli
metsäveron nykyistä tilannetta. Silloin kun muutos
tehtiin — siinähän oli aika pitkä ylimenokausi
myöskin ja siitä väiteltiin aika voimakkaasti,
että mitä pitäisi tehdä — siihen
aikaan ainakin joillakin metsäyhtiöillä oli
suuret metsäomaisuudet ja he pääsivät
sen ylimenokauden aikana verovapaasti, siis ilman myyntivoittoveroa,
myymään, kun silloin oli pinta-alaverotus käytössä.
Se oli sitä aikaa. Elinkeinoelämä ajatteli,
että näin olisi hyvä mennä täältä myyntiverotuksen
kautta. Mutta nyt on kokemuksia siitä, että se
aiheuttaa suhdannevaihteluita ja ylläpitää epävarmuutta
metsäteollisuuden piirissä. Kannatan henkilökohtaisesti
kyllä sitä ajatusta, että palattaisiin
pinta-alaverotukseen.
Kiinteistövero on siinä mielessä nerokas
veromuoto, että se on niin tehokas, sitä eivät
pääse verovelvolliset karkuun, mutta yksi sen
todella heikko puoli on tällä hetkellä se,
että se on täysin sokea: siinä ei ole
yhtään inhimillistä elementtiä mukana.
Yhden jos sinne laittaisi, niin voisi laittaa vaikkapa asukkaan
iän. Pannaan rima sitten 70-vuoteen tai johonkin siihen
suuntaan. Silloin, niin kauan kuin ihminen siinä omassa
veteraanimökissään pystyy asumaan, se
on yhteiskunnan etu, että hän siinä asuu,
ja silloin hänellä pitäisi olla kiinteistövero
ihan jotain muuta kuin mitä on. Rakennukset ovat usein
aika halpoja arvoltaan, mutta ne saattavat sijaita niin arvokkaalla alueella,
että se tontin hinta muodostaa sen verorasituksen kohtuuttomaksi.
Noin verotusmuotona ennustan, että tällä rastilla
vielä käydään monta kertaa,
että miten kiinteistöveroa tässä maassa kehitetään
ja millä tavalla se sitten kaikkein vähäosaisimmille
voidaan kompensoida.
Veropolitiikassa kaiken kaikkiaan meillä pitää olla
silmät, korvat auki, koska se on myös kansainvälistä.
Me olemme kilpailutilanteessa meidän kilpailijamaittemme
kanssa, ja ei kannata kiveen hakata esimerkiksi yritysten maksamaa
yhteisöverotasoa. Meidän täytyy tässäkin asiassa
olla todella tarkkana. Ymmärrän sen, että yritysten
toimintaedellytyksiä ei tulisi verotuksella huonontaa vaan
pikemminkin parantaa, jotta meillä olisi sitten (Puhemies
koputtaa) työtä ja toimeentuloa tässä maassa
jatkossakin.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Saarisen näkemykseen
siinä, että kiinteistövero on liian sokea,
mutta sen sijaan pidän esimerkkinä mainittua ikää verotusperusteena
ehkä kaikkein huonoimpana valikoivana tekijänä.
On totta, että kun meillä esimerkiksi arvonlisäverotuksessa
on EU-lainsäädännöstä johtuen mahdollisuus
vain kolmeen portaaseen, niin kiinteistöverotuksessa meillä on
käytännössä mahdollisuus rajattomasti
ottaa huomioon maan eri olosuhteita, omistajien tai asukkaiden erilaisia olosuhteita,
tonttipolitiikkaa ja muita erilaisia vaikuttavia tekijöitä.
Olen aivan varma siitä, että kiinteistöverotusta
joudutaan sen erinomaisista ominaisuuksista johtuen jatkossa korottamaan, koska
muista veroista tällaisia ominaisuuksia ei niinkään
löydy.
Vielä hieman sivuan näitä muita veromuotoja,
joista edustaja Lehti erinomaisesti referoi koskien naapurimaita.
Sanottakoon vielä, että yksi hyvä verotuskeino,
jolla on saatu kasvua aikaan naapurimaassa, on etelänaapurimme
yritysvero. Vero kerätään vasta siinä vaiheessa,
kun voitto siirtyy yrityksen ulkopuolelle. Eli kannattaa kasvaa,
kannattaa investoida, työllistää, ja
jos sitten voittoa kertyy ja sitä halutaan myös
pois nostaa, niin siinä vaiheessa isketään
se vero päälle.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Tähän kiinteistövero-osioon
on vielä pakko ottaa sen verran kantaa, että maaseudulla
palvelut ovat kaikista heikoimmat ja tämänkin
päivän uutisten perusteella voidaan olettaa, että ne
entisestään heikkenevät ainakin teiden
osalta. Siellä kuitenkin kiinteistökoko on vanhojen
tyhjillään olevien navettojen johdosta tai jonkun
muun tämmöisen rakenteen johdosta isompi, ja silloin
tämä maksuosuus tulee sinne suhteessa saataviin
palveluihin nähden suhteettoman isoksi. Sitten on tosiaan
tämä, mikä tässä tuli
esille aikaisemminkin, että usein ne leskeksi jääneet
rouvat asuvat siellä sitä vanhaa kotitilaansa
yksin ja on hyvin todennäköistä, että näillä kiinteistöveropäätöksillä päättäjät
ovat ajamassa nämä lesket pois kotoaan. Se ei
minun mielestäni ole oikein, ja kiinteistövero
on sen johdosta yksi huonoimpia veroja, mitä on.
Tosin on toisen suuntaisiakin puheita selkeästi kuultavissa,
jolloin todetaan vain se veron tulo, veroa ei pääse
karkuun, jolloin se on hyvä. Inhimillisyys on siinä kohtaan
unohtunut, ja minä en tämmöistä hyväksy.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa herra puhemies! Verolla on tarkoitus joskus estää jotain
toimintaa, kuten tupakkavero tai makeisvero. Ei ole tarkoitettu
edistämään vaan estämään.
Yleisesti ottaen ollaan kaiketi sitä mieltä, että laaja
veropohja ja matala verokanta on parempi yhteiskunnan kasvun ja
kehittymisen kannalta. Jos on kovin korkeita verotuksia, niin se
estää toimintaa ja vinouttaa taloutta.
Minulle ei ole koskaan oikein selvinnyt, minkä takia
maatilan verotus ei ota huomioon tätä kiinteistöveronäkökulmaa,
miksi joku elinkeino on vapautettu. Kiinteistöjen arvonmuodostus
on aika yleisesti tiedossa verottajalla, koska niistä maksetaan
varainsiirtoveroja. Laskennallisesti voidaan aika tarkkaan osoittaa,
mitä keskustassa tai syrjemmässä mikin
kiinteistö tai vastaava maksaa. Mutta joku varmaan täällä sen
minulle kertoo, miksi tämä on aivan mahdoton ajatus, että tämä maatilakin
olisi kiinteistöverotuksen piirissä.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! On täysin vieras ajatus, että joku
myisi asuntonsa välttääkseen kiinteistöveroa.
Eikö kuitenkin Suomessa lähes jokainen asunnonmyyjä hankkiudu
asumaan toiseen asuntoon, josta tavalla tai toisella kiinteistöveroa
lienee maksettava siitäkin? Jos on niin kuin edustaja Jalonen,
Saarinen ja Tuupainen antoivat ymmärtää,
että neuvo yksin asuvalle leskelle on muuttaa maatilaltaan, koska
sitä asuinrakennusta ympäröivät
maat ovat niin korkeasti verotettuja, niin kyllä minä kehottaisin
kysymään sitä neuvoa tai ohjaamaan kysymään
sitä neuvoa jostakin muualta vielä.
Mitä sitten tulee siihen, että joitakin toimintoja
kannustetaan tai yritetään estää verotuksella, niin
kannattaa kuitenkin miettiä toisenkin kerran. Esimerkiksi
Tanskassa vain muutama viikko sitten päätettiin
poistaa sokeri- ja rasvavero. Tavoitehan oli hieno, että rasvan
ja sokerin kulutus vähenisi. Mutta tosiasiassa se, mikä tapahtui, oli
se, että elinkeinotoiminta väheni ja tehtaat, tuottavat,
työllistävät tehtaat, koneet päätettiin siirtää ulkomaille.
Miettikääpä vain, jos tuottavien teollisten
työpaikkojen osalta voi käydä näin, niin
kuinka käy, jos samankaltaista veroa yritetään
ujuttaa vaikkapa liikkuville rahoitusmarkkinoille.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vielä vastaan edustaja Lehdelle,
miksi keskusta ei halua peltomaalle kiinteistöveroa. Henkitoreissaan
riutuva maatalous on erittäin suurten veronlisäysten
ja leikkausten kohteena muutoinkin, ja toki keskusta haluaa jatkossakin
syödä suomalaista ruokaa. Kaiken hyvän
päälle maatalousmaa ei ole verotuksessa vähennettävä tuotantopanos,
jolloin on erittäin vaikea nähdä, että tähän
kiinteistöveroakaan sitten voitaisiin lisätä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tässä on käyty aika laajaa verokeskustelua,
joka on jo pitkään mennyt runsaasti yli aiheen,
eli kysymys on arvonlisäveron ja valmisteverolainsäädäntöön
annetun lain 18 b §:n muuttamisesta. Tässä on
pyydettyjä puheenvuoroja Jalonen, Saarinen ja Lehti, ja
sen jälkeen puhemies lähtee siitä, että puhutaan
käsittelyssä olevasta asiasta eikä yleisemmin
veropolitiikasta.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Arvostan joustavuutta, eli olen edustaja
Katajan kanssa samaa mieltä siitä, että suomalaista
yritystoimintaa on tuettava ja harkittava tarkoin sitä,
mitä verot tekevät millekin toiminnolle. Esimerkiksi Säkylän
sokeritehdas on ainoa Suomessa, ja ihan jo omavaraisuuden johdosta
siitä on pidettävä huolta.
Edelleen tästä kiinteistöverokeskustelusta, mikä tässä nyt
pulppusi: kyllähän siitä viestistä, minkä hallitus
nimenomaan on nyt antamassa kunnille, että nostakaa kiinteistöverotusta,
on inhimillisyys kaukana. Se osuu juuri kaikista kipeimmin sen yksinäisen
leskirouvan elämään, joka elää sitä vanhaa
kotitilaansa, jota ei enää pysty ylläpitämään:
sähköverot nousevat, kiinteistöverot
nousevat, alvit nousevat. Maksut ovat sitä luokkaa, ettei
siellä pysty elämään. Tämä on väärin.
Hallituksen pakottamana kuntien tekemät kiinteistöveron
nostopäätökset pakottavat ihmiset pois
kotoaan. En ymmärrä tätä politiikkaa.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Kiinteistöveron uudistamistarpeet
ovat tulleet täällä hyvin esiin, mutta
ratkaisut varmaan odottavat vielä tulevia aikoja.
Yhdyn edustaja Lehden esittämään
kysymykseen siitä, miksi maatalousmaa on kiinteistöverosta
vapaata. Olen sitä ihmetellyt, mutta jollain lailla olen
peilannut sitä esimerkiksi EU-budjettia vastaan. Vastikään
kerrottiin, että EU-budjetista 80—90 prosenttia
liittyy tavalla tai toisella maatalouteen, eli se on pitkälti
maatalousunioni. Kun katsoo Suomessa maataloustulon kertymää, miten
maataloustulo syntyy, niin siinä on tämmöistä — minä sanon
ihan nätissä hengessä — toimeentulotukea,
eli erilaisia avustuksia ja tukimuotoja on toista sivullista. Kaikki
tukimuodot eivät aukea ainakaan minulle alkuunkaan. Mutta kun
maatalous on näin pohjoisilla, raukoilla rajoilla, niin
eihän se voi olla kannattavaa ylipäänsä millään,
kun täällä ei kasva kuin metsäheinä ja peruna
vaivoin. Siinä mielessä, kun tämä maatalouselinkeino
ei ole kannattavaa, vaan sitä tuetaan, 40—50 prosenttia
suurin piirtein tarvitaan tukiaisia, riippuu vähän
tuotantosuunnasta, niin sillä alalla ei ole veronmaksukykyä.
Voidaan sitten sanoa, että kun on vapautettu kiinteistöverosta,
niin se on tällaista jonkinlaista tukea — en sano
piilotukea, mutta se on tukea sille elinkeinolle, että sitä ei
veroteta, kun sillä ei käytännössä ole
veronmaksukykyä lainkaan, se on niin voimakkaasti yhteiskunnan
tukemaa, niin kuin on koko Euroopassa. Ei Suomi tässä poikkeusta
tee.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvä, että maatalousmaan
osalta tämä keskustelu täällä nousi
jälleen kerran esille. Kannattaa muistaa, mitä kaikkea
kiinteistövero korvasi, kun aikanaan tämä vero
otettiin käyttöön. Se korvasi katumaksun, asuntotulon
veron ja manttaalimaksut. Näitä korvaamaan tuli
aikanaan kiinteistövero.
Jos katsotaan, mihin kiinteistövero käytetään, se
käytetään sen yhdyskuntarakenteen, ennen kaikkea
teitten rakentamiseen, katujen rakentamiseen ja näitten
kunnossapitoon ja vastaaviin tällaisiin yhdyskuntarakenteellisiin
palveluihin. Normaali maatila ei ole sellaisella alueella, jota nämä suoranaisesti
ja välittömästi palvelevat. Monesti maatilat
ovat yksityisteitten päässä. Valtio on
vienyt yksityisteitten vähäisetkin avustukset
kaiken lisäksi vielä pois, eivätkä kunnat
kunnossapidon rahoilla yleensä pidä näistä teistä minkäänlaista
huolta. Olisi aika erikoista, että nämä tilat
joutuvat sen maan, josta ansionsa repivät, perusteella
kiinteistöverotetuiksi, eivätkä kuitenkaan
saisi kunnalta niitä palveluja, joita minä jyväskyläläisenä kaupunkilaisena
saan, kun Samulinranta, minun katuni, pannaan kuntoon ja vielä pidetään
se kunnossa. Minusta kyllä filosofia sille, miksi erilainen
kohtelu, on kyllä erittäin toimiva ja perusteltu.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa puheenjohtaja! Arvonlisävero on minun mielestäni
siinä mielessä fiksu vero, että sitä voi
harkitusti olla myös maksamatta vähentämällä kulutusta
tai ohjaamalla se halvempiin ja itseään ehkä usein
vielä paremmin tyydyttäviin tuotteisiin. Siinä mielessä se
ei vähennä työntekoa. Se antaa mahdollisuuden
yksilölle käyttää varojaan.
Sanoisin kuitenkin edustaja Pekkariselle, että minä ajan
4 kilometriä joka päivä yksityistä tietä,
mutta sen jälkeen alkaa yleinen tie, ja ajanpa jopa moottoritietä,
ja ne ovat niitä yhteiskunnallisia palveluja. Mutta en
ole juuri sellaista tavannut Pentti Linkolan jälkeen, joka
leiriytyy johonkin pöpelikköön eikä tule
koskaan ihmisten ilmoille. Eli kyllä kaikki käyttävät
myös yhteisiä palveluja.
Sanoisin sitten edustaja Kalmarille, että jos osakeyhtiön
ostaa, niin ei siitäkään saa osakkeista
tehdä poistoja. Ei maatalousmaakaan mihinkään
katoa, ei siitä pidäkään tehdä poistoja.
Mutta tämä verokeskustelu osoittaa, että tämä on
vähin, pikku erin kehittynyt rakennelma, jonka kokonaisuudistus
olisi ehkä tarpeen sen takia, että kokonaisveroaste
alkaa olla niin korkea, että se jarruttaa taloudellista
kasvua.
Keskustelu päättyi.