Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä sanoa, että tämä arvonlisäveron korottaminen on aika synkkä historia koko vasemmiston, suomalaisen vasemmiston, hallitustaipaleella. Jos ajatellaan, että tämän piti olla kynnyskysymys ja nyt se tuli eteen, niin itse olin jo vuosi sitten niin varma siitä, että vasemmisto tulee kokoomuksen edessä taipumaan tässä asiassa, että löin sosialidemokraattisen kansanedustajan kanssa veikkaa viskipullosta siitä, että vuoden sisällä korotuspäätös on tehty, ja se, että minä voitin tuon viskipullon, on laiha lohtu siihen, että maksajiksi joutuvat niin monet suomalaiset ja ennen kaikkea valikoidusti köyhät, vähätuloiset suomalaiset ja ne, jotka elävät kädestä suuhun, jotka eivät voi valita kulutustottumuksiaan vaan pakon edestä toimivat niin kuin toimivat.

Ja kun on paljon puhuttu siitä, kuinka hyvätuloisille ja pääomatuloja saaville verotus kiristyy, niin jos lasketaan mukaan solidaarisuusvero, suurten eläketulojen verotuksen kiristäminen, perintö- ja lahjaverot, pääomatuloverojen kiristys ja kotitalousvähennys, niin päästään 455 miljoonaan, kun yksistään arvonlisäveron korotus tekee toista miljardia euroa. Tämä on valitettavasti selvä siirtymä paitsi välillisiin verotuksiin myös tasaverotukseen, ja tämä linja tulee korostumaan, kun toimikautensa aloittavat kunnanvaltuustot tekevät kunnissa omia ratkaisujaan. Ja voi aivan varmuudella ennustaa sen, että kuntien tekemät ratkaisut kiristävät juuri niiden tuloryhmien asemaa, jotka joutuvat tästä arvonlisäverosta kärsimään.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Esitän, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön 24 jätetyn vastalauseen 1 mukaisesti 2. ja 3. lakiehdotus hylätään.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jos puhemies sallii vähän laajentaa myös tähän seuraavaan pykälään, haluaisin nimittäin edustaja Mustajärvelle todeta, että olennaistahan näissä veroratkaisuissa tietenkin on kokonaisuus, ja nythän on selvitetty, että tämä kokonaisuus nimenomaisesti ensi vuoden talousarviossa tasaa hieman tuloeroja ja tässä kokonaisuudessa painopiste on niiden verojen puolella, jotka maksetaan maksukyvyn mukaan. Se on ollut meille sosialidemokraateille hyvin tärkeä periaate. Tämä on selkeä suunnanmuutos edellisen hallituksen veropolitiikkaan. Verot maksukyvyn mukaan on oikein. Nyt toteutuu muun muassa tämä solidaarisuusvero suurituloisimmille. Kaikkein suurimpia eläkkeitä verotetaan enemmän. Miljoonaperintöjä verotetaan enemmän. Tälle vuodelle nostettiin jo pääomatuloa. Näinä aikoina, kun joudutaan tekemään vaikeita ratkaisuja, on tärkeää, että se tapahtuu oikeudenmukaiselta pohjalta. Ja kun puhumme oikeudenmukaisuudesta, lienee selvää, että silloin on reilua, että pienempi ihminen maksaa vähän vähemmän veroja, isompi sitten vähän enemmän.

Mitä tulee tähän arvonlisäveroon, niin meille sosialidemokraateille oli hyvin tärkeää myös tässä ratkaisussa, joka meille sinänsä ei ole kovin mieleinen... (Hälinää)

No niin. Voin, puhemies, aloittaa tietenkin alusta, jos niin yleisö toivoo, (Eduskunnasta: Ei! — Naurua — Timo Soini: Sama tarina se on kumminkin!) mutta olin pääsemässä tähän arvonlisäverokohtaan ja siihen, että meille oli hyvin tärkeätä se, että nyt ensimmäistä kertaa historiassa tämä kompensoidaan kaikkein pienituloisimmille eli tehdään nämä aiennetut indeksitarkistukset perusturvaetuuksiin. Se on hyvin tärkeää. Samoin tälle vuodelle, puhemies, toteutetaan tämä työmarkkinatuen puolison tarveharkinnan poisto, mikä on todella reilu, kauan odotettu päätös, ja kuten muistetaan, myös esimerkiksi työmarkkinatukea nostettiin tälle vuodelle 100 eurolla. Nämä ovat niitä tärkeitä arvovalintoja, mitä nyt on tehty.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edelliselle puhujalle on todettava, että kokoomuslainen linja, tasaverolinja, ei tasaa tuloeroja. (Pia Viitanen: Ei niin! Sen takia me vaihdettiin linjaa!) Hallitushan on keräämässä arvonlisäverolla verotuloja kaikkiaan 1 020 miljoonaa euroa, kun mukaan luetaan myös lehtien tilausmaksujen ja vakuutusmaksujen veron korotus. Kulutusta verotetaan lisäksi valmisteverojen korotuksilla, joilla kerätään 535 miljoonaa.

Jokainen tietää, että tasaverolinja on kokoomuksen linja ja se kiristää suhteessa kaikkein eniten pienituloisten toimeentuloa. Pienituloinen käyttää kaikki mahdolliset tulonsa välttämättömiin kuluihin. Sosialidemokraattinen puolue ja vasemmistoliitto torjuivat ennen viime vaaleja ehdottomasti arvonlisäveron korotuksen. Tulen ehdottomasti pitäytymään ratkaisevassa äänestyksessä puolueeni ohjelmallisessa linjassa.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kannatan edustaja Lohelan tekemää ehdotusta siitä, että vastalauseen 1 mukaisesti lakiehdotukset 2 ja 3 hylätään.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Viitaselle, että tämä aiennettu indeksikorotus tehdään kerran, ja se otetaan huomio sitten seuraavassa korotuksessa. Sen te jätitte kokonaan sanomatta, jolloin ei voisi enää sen tarkistuksen jälkeen puhua mitään myönteisestä vaikutuksesta tässä aiennetussa korotuksessa, koska se menetetään siinä varsinaisen korotuksen aikana, kun se poistetaan sieltä laskentaperusteista. Sen te unohditte sanoa.

Kyllähän tämä linja on päivänselvä asia. Kun ottaa huomioon verotuksen kokonaisuuden, kuinka paljon maksaa kulkeminen, kuinka paljon maksaa lämmittäminen, kaiken kaikkiaan energiaverot, niin tämä kyllä tasaa verojen maksua mutta ei suinkaan tasaa tuloeroja. Ja kun te olette niin monta kertaa viitanneet Vattin tekemiin tutkimuksiin, niin kumpaakaan tutkimusta ei voi käyttää niin kuin te teette. Jos ne tutkimukset lukee ihan oikeasti, toinen oli kuuden sivun selvitys, toinen yksi A4-sivu, ja kummallakin kertaa tutkijat itse, sen tutkimuksen tekijät, ovat huomauttaneet, että näitä tutkimuksia, selvityksiä ei voida käyttää tuloerojen kaventumisen kuvaamiseen, niin miksi te sitten niin teette? Minä olen monta kertaa tästä asiasta ottanut pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa yhteen. Kummallakaan kertaa he eivät ole voineet osoittaa, että asia on niin, niin kuin edustaja Viitanenkin sanoo.

Minä toivon kyllä, että tästä asiasta tulee laajemmat selvitykset ja nimenomaan niin, että otetaan huomion kaikki verotukseen, tulonjakoon ja palvelumaksuihin tehtävät ratkaisut myöskin kuntatasolla. Kokonaisuushan vaikuttaa ihmisten elämiseen, kaikki ne päätökset, mitä eri tahoilla tehdään, ei pelkästään se, mitä täällä tehdään, vaan se, mitä te pakotatte kunnissa tekemään.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt luottaisin näihin selvityksiin sen osalta, että on katsottu, miten painottuvat nämä erilaiset ratkaisut. Minä haluan nyt toistaa, jotta kaikki kuulisivat: tämä verokokonaisuus ensimmäistä kertaa pitkään aikaan painottuu enemmän nimenomaan siihen, että nämä verot, mitä maksetaan maksukyvyn mukaan, ovat etusijalla veronkorotuksissa, ja se on reilua, se on oikeudenmukaista. Silloin kun me ihan oikeasti teemme sellaista politiikkaa, että me joudumme korottamaan veroja ja joudumme tekemään säästöä, niin on aika tärkeää, että se ihminen tuntee, että tämä tapahtuu oikeudenmukaiselta pohjalta, ja tämä hallitus nyt tekee juuri näin. Minä todella kehotan lukemaan myös nämä meidän mietintömme tästä asiasta. Siellä puhutaan näistä tuloeroja tasaavista vaikutuksista ja sitä kautta oikeudenmukaisuudesta.

Voisin ehkä ennakoida, mitä keskustelua kohta seuraa, mutta voisin sanoa, että mitä tulee arvonlisäveroon, niin paljon hirvittävämpi linja nyt tuntuu olevan oppositiolla, nimittäin keskustahan on nostamassa nyt arvonlisäveroa, leikkaamassa kulutusta 320 miljoonalla enemmän kuin hallitus tekee, ja tästäkin voisi keskustella jossain vaiheessa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun hallitus nyt nostaa arvonlisäveroa, joka on tasavero, niin olisin toivonut sitä, että se ei olisi koskenut lääkkeitä ja ruokaa. Se olisi ollut pieni kädenojennus, mutta sitä pientäkään kädenojennusta ei sitten vähävaraisille ihmisille tullut.

Ennen vaaleja sosialidemokraatit väittivät, että "ei arvonlisäverolle". Mielenkiintoista on, että jos tällä hakusanalla hakee YouTubesta videoita, niin siellä nykyinen valtiovarainministeri Urpilainen hyvin perustelee sen, miksi arvonlisäveroa ei pidä korottaa. Käykää katsomassa, edustaja Viitanen, ministeri Urpilaisen perusteet tälle.

Perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, että perussuomalaiset eivät nostaisi arvonlisäveroa, ja me laadimme myöskin varjobudjetin, jossa ei nostettu arvonlisäveroa ja otettiin siitä huolimatta vähemmän velkaa kuin hallitus nyt ottaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilaisen esittämä arvonlisäveron korotus on perusteltu. Se on välttämätön, jotta taloutta voidaan tasapainottaa, ja sitä kautta kertyy merkittävästi tuloja. Mutta täytyy sanoa, että se on myöskin varsin oikeudenmukainen siitä syystä, että palkka sinänsä ei vielä heijasta kulutuseroja kansalaisten välillä, vaan siinä, mitä kulutetaan, se elintason ero varsinaisesti näkyy. Kun on tehty kuluttajatutkimuksia, on todettu, että arvonlisävero on varsin erilainen ja sillä on merkittäviä sosiaalisiakin vaikutuksia.

Sitten täytyy lisäksi myöskin muistaa se, että meillä on eritasoisia arvonlisäveroja. On yleinen arvonlisävero, joka nyt nousee 24:ään, mutta on ruokaan kohdistuva arvonlisävero ja sitten muun muassa sanomalehtien tilausmaksuihin ja lääkkeisiin kohdistuva vero, ja tämä on hyvä tapa pyrkiä tekemään eroa. Siinä, mikä on sosiaalisesti vastuullista ja välttämätöntä kulutusta, on alhainen verotaso, ja siihen, mikä on luksuskulutusta, kohdistuu korkea verotaso, ja voidaan harkita myös kiinalaisia de luxe -veroja tässä suhteessa.

Kuten edustaja Viitanen täällä sanoi, tämä kompensoidaan kaikkein pienituloisimmille, koska meillä on indeksitarkistukset kaikkiin sosiaalitukiin, ja tältä osin nyt tehdään vielä aikaistettuna eläkkeitten osalta nämä kompensaatiot, joten tältä osin tilanne on pienituloisten osalta varsin hyvin hallinnassa.

Edustaja Viitanen täällä iloitsi suurituloisten eläkeläisten verotuksen kiristämisestä. Nythän yli 40 000 euroa ansaitseville eläkeläisille laitetaan 6 prosentin lisävero siitä syystä, että heidän verotuksensa olisi samalla tasolla kuin se on palkansaajalla, joka maksaa työeläkemaksua. Sinänsä tämä peruste on kyllä aika oikea, mutta en kyllä olisi niin kauhean innostunut ja iloinen siitä, että näitä eläkeläisiä kaiken kaikkiaan rangaistaan. Olen vahvasti kyllä sitä mieltä, että tämä eläkeläisten verotus — edellisen hallituksen aikanahan kevennettiin eläkeläisten verotusta oikeudenmukaisuuden nimissä, nyt sitä ollaan kiristämässä — jossakin vaiheessa pitäisi katsoa kokonaisuutena, niin että se on kaikissa tuloluokissa varmasti oikeudenmukaista.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustan näkemystä, että ainut, joka tästä arvonlisäveron korotuksesta hyötyy, on tämän tasavallan eli valtion kassa. Kansalaiset tästä kärsivät.

Minä muistan aikoja ennen vaaleja, jolloin tämän hallituksen toiseksi suurin ryhmittymä, sosialidemokraatit, kuuluttivat teillä ja turuilla, että me tulemme vastustamaan loppuun asti arvonlisäveron korotusta. Tästä vähäväkinen kansa, jota tässä salissa minäkin edustan, oli tyytyväinen. Nyt kävi toisin. Demarit söivät sanansa, ja vähäväkinen kansa syö tänään ja huomenna entistä kalliimpaa leipää.

Indeksikorotus, josta tässä salissa on puhuttu sosialidemokraattien toimesta: Totuushan on se, että puheet ovat puheita. Uskon, että inflaatio tässä maassa etenee nykyistä tahtia eli on vähintään 3,5—4 prosenttia. Tämä inflaation korottuminen aiheuttaa sen, että tämä niin sanottu indeksikorotus eliminoituu tällä tavalla.

Tässä viestini hallituksen suuntaan, arvoisa puhemies.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit lupasivat ennen vaaleja, että verotukseen tuodaan oikeudenmukaisuutta ja että sopeutustoimet tehdään oikeudenmukaisesti, koska, edustaja Tuupainen, nimenomaan köyhä kansa on kiinnostunut siitä, missä kunnossa valtiontalous on. Vahva valtiontalous on köyhän paras turva.

Mutta mitä tulee tähän arvonlisäveroon, me halusimme pitää lupaukset heille, joille me olemme ne antaneet. Ei katsota tätä, edustaja Mustajärvi, kamreerin näkökulmasta, katsotaan ihmisen näkökulmasta. Se, joka elää Kelan etuuksien varassa, saa indeksitarkistuksen jo etukäteen, ennen kuin edes hinnat nousevat, jos nousevat — todennäköisesti nousevat. Työtulovähennyksen nostaminen kuuluu tähän ja niin ikään kunnallisveron perusvähennyksen nostaminen, kaikki nämä kompensoivat heille, jotka kaikkein vähiten ovat syyllisiä tämän kriisin syntymiseen. Tätä on se oikeudenmukainen sopeutustoimi.

Keskustan malli, jossa arvonlisäveroa lätkäistään kaksi prosenttiyksikköä, jättää huomioimatta sen, että ihminen tarvitsee muutakin kuin ruokaa ja lääkkeitä. Pitää olla kumisaappaat, kurahaalarit, tukka pitää pestä, tarvitaan sampoota, wc-paperit pitää olla, ja jos kuppi, josta aamukahvit juodaan, menee rikki, se pitää uusia. Kaikista näistä maksetaan arvonlisäveroa, ja nyt me kompensoimme tämän nousun myös näiden tuotteiden osalta heille, joille se kuuluu. Te ette sitä tee.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan tälle toiselle laidalle: kamreerin näkökulma oli se, minkä alussa sanoin. Valtion kassaan kertynee 840 miljoonaa euroa tämän yhden prosentin korotuksen takia.

Mutta kun te puhuitte äsken peruskuntien kunnallisesta perusvähennyksestä ja työtulovähennyksestä, joka koskee totta kai kunnan jäseniä, tässä se toinen heikkous on se, että kuntien verotulot vähenevät. Kuntien työttömyys lisääntyy tässä tasavallassa ensi vuonna roimasti, se on selvä asia, jolloin verotulot vähenevät. Hallitus vähentää valtionosuuksia hallituskaudella 3,4 miljardia euroa: taas kuntien tulot vähenevät. Tämä aiheuttaa sen, että kuntalaisten asema peruskunnissa heikkenee, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, että kuntalaisten saamat palvelut heikkenevät tästä päivästä merkittävästi ensi vuonna. Mot., mikä oli todistettava.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Haluan vain todeta, että nämä muutokset, jotka tehdään, kompensoidaan kunnille. Se on eri asia, mikä on valtionosuus peruspalveluiden tuottamisesta ensi vuonna.

Yhdessä asiassa, edustaja Tuupainen, erityisesti olen teidän kanssanne eri mieltä: minun mielestäni valtiontalouden alijäämä on vakava ongelma, ja minun sukupolveni maksaa sen velan, joka tänään otetaan. Sen takia se on laitettava kuntoon.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olisin sen verran palannut aiempiin puheenvuoroihin, että kun täällä viitattiin youtubeihin ja siihen, mitä sitten kukakin on ennen vaaleja ja missä mediassa sanonut, niin kyllä minä nyt sitten kehottaisin, että perussuomalaiset itse ottaisivat lehtileikkeet tuolta hieman ennen vaaleja: muun muassa Aamulehdessä (Kauko Tuupainen: Kokoomuslehti!) ja muutamassa muussa Alma Median lehdessä puheenjohtaja Soini totesi, että no, arvonlisäveroon prosentti lisää kaikkialla, 700 miljoonaa. Ottaako tästä teidän linjastanne nyt kukaan selvää, koska ainakin ennen vaaleja tunnuitte olevan kovin kompromissihaluinen sen suhteen, että jos sitten hallitukseen mennään, niin alvit nousevat. Siltä se lausunto vaikutti.

Tietenkin olisin toivonut, että perussuomalaiset olisivat lähteneet sinne Säätytalolle tosissaan kantamaan vastuuta. Ryhmänjohtaja Backmanhan sanoi, että olisi melkein pitänyt se Soini sinne kantaa, että olisi teidät saatu mukaan näinä vaikeina aikoina tekemään vastuullisia päätöksiä, koska voi olla niin, että jos olisimme yhdessä toimineet, olisimme saaneet vielä enemmän näitä oikeudenmukaisia ratkaisuja eteenpäin. Nythän olen hyvällä katsonut, että tehän olette esimerkiksi vastalauseessanne hyvin sosialidemokraattisella linjalla. Te olette tulleet juuri sille linjalle, mistä sosialidemokraatit puhuivat ennen vaaleja: verot maksukyvyn mukaan, edellisen hallituksen tasaveropolitiikkaan tarvitaan suunnanmuutos, ja sen me olemme tehneet, ja tulemme jatkamaan tätä kehitystä. Siinä suhteessa uskon, että meillä on myös paljon yhteistä.

Näistä veroasioista, puhemies, käytiin pitkä keskustelu jo viime viikolla, ja kun minä nyt tässä perussuomalaisten kanssa käyn tätä keskustelua, niin kysyn teiltä uudestaan asiaa, mihin en saanut vastausta viime viikolla. Kun teillä on tämä vaihtoehtobudjetti, siinä on monia hyviä esityksiä, niin yksi on sellainen, mitä minä en voi ymmärtää. Kun esitätte näitä suursäätiöitä verolle, niin miksi ihmeessä se raja on vedetty niin, että veron ulkopuolelle jää, kuinka ollakaan, Soinin oma säätiö? Ei kai nyt voi olla niin, että ainoa asia, mitä perussuomalaisten mielestä ei saa maailmassa verottaa, on Soinin oma säätiö tai rahalla käytävät kasinopelit? (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitaselle sen verran totean tässä, että missään perussuomalaisten vaaliohjelmassa ei ole ollut arvonlisäveron korotusta, eikä ainakaan minun aikanani tule olemaan, ja varjobudjeteissamme, joita olemme laatineet tällä hetkellä kaksi kappaletta, kummassakaan ei ole ollut arvonlisäveron korotusta, eikä tule olemaankaan niin pitkään kuin minä olen jotenkin niitä laatimassa.

Mitä tulee sitten tähän säätiöasiaan, jota viimeksi kysyit, niin uskon, että ei Kalevi Sorsa -säätiökään ole siinä verotuksen kohteena.

Perussuomalaiset ei ole hallituksessa sen takia, että me kannamme vastuuta Suomen taloudesta. Edustaja Sasilta kysyisinkin: kun te puhuitte, että arvonlisäveron korotus on tehty sen takia, että maan taloutta pitää tasapainottaa, niin nyt jäi epäselväksi, minkä maan taloutta pitää tasapainottaa, oliko se Kreikka, Espanja vai mikä?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän se on vähän niin, että Suomen tai minkään muunkaan maan taloutta ei kyllä oppositiosta liiemmin horjuteta, jos ei kyllä sitten korjatakaan.

Edustaja Turunen edellisessä puheenvuorossaan sanoi, että perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, ettei alv:tä koroteta. No, ettehän te, herra nähköön, sitä korottaneet, kun ette tosiaan uskaltaneet ottaa hallitusvastuuta, jotta olisitte voineet lunastaa sen lupauksenne. On kovasti helppoa aidan takaa sanoa, että näin me olisimme tehneet, jos olisimme uskaltaneet.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena kysymykseen totean, että kyllä tässä Suomen taloutta tasapainotetaan. Tänä vuonna valtion talous on 8,5 miljardia alijäämäinen, ensi vuonna joka tapauksessa yli 7 miljardia, jos ei budjettiehdotukseen tehdä merkittäviä muutoksia.

Mitä tulee sitten muihin eurooppalaisiin valtioihin, niin tähän mennessä Suomi on antanut pelkästään lainaa ja takauksia. Suomi ei ole tähän mennessä kärsinyt lainkaan tappioita. Olemme myöskin Islannille antaneet, sieltä olemme saaneet jo rahaa takaisin, ja Kreikalta olemme saaneet tähän mennessä korkoja enemmän kuin mitä olemme korkoja maksaneet, joten tällä hetkellä tase muitten maitten suhteen on plussalla, mutta en sano, että se edelleen olisi välttämättä vuoden tai viiden vuoden kuluttua plussalla. Mutta tällä hetkellä, kun tehdään päätöksiä, tasapainotetaan vain Suomen valtion taloutta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee perussuomalaisten 66-sivuiseen eduskuntavaaliohjelmaan 2011, se on minun kädessäni, sivulla 40 on otsikko 10.5 Arvonlisäverotusta ja energiaveroja ei tule kiristää. Olimme tätä mieltä ennen vaaleja, ja olemme tätä mieltä vaalien jälkeenkin. (Pia Viitanen: Paitsi Soini!)

Arvoisa puhemies! Otan tästä vain yhden lauseen. "Muun muassa lääkkeiden, yleisten kulkuvälineiden lippujen sekä yleishyödyllisten tavaroiden hintojen nousu yleisen arvonlisäveroasteen noustessa tekee monien kansalaistemme kukkaroon syvän loven."

Toiseksi, miksi emme halunneet mennä hallitukseen, istuvaan hallitukseen, syy oli se, että halusimme lopettaa Etelä-Euroopan kriisimaiden tukemisen tavalla, joka oli päässyt käyntiin. Kreikka oli saanut yhden miljardin. Meidän mielestämme tukemisen piti loppua siihen. Tässä otimme mallia, taikka ainakin minä otin mallia, Isosta-Britanniasta, joka älysi jättäytyä pois kuvioista. Tämä on totuus, ja se kestää vaikka missä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vain Tuupaiselle huomauttaa, toisen kerran itse asiassa, että sieltä hallituksesta käsin te olisitte kyllä pystyneet ne Kreikan tuet tai mitkä tahansa tuet lopettamaan, mutta oppositiosta käsin on aivan turhaa puhetta, siis oikein tuntuu häijyltä, kun yritätte ihmisiä sumuttaa suomeksi sanottuna. (Naurua perussuomalaisten ryhmästä)

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnälle sen verran, että perussuomalaiset kantavat vastuuta Suomen taloudesta. Hallitukseen menon edellytyksenä oli, että perussuomalaiset olisivat voineet hallituksessa äänestää ainoastaan kaksi kertaa näitä tukipaketteja vastaan ja sen jälkeen olla sillä linjalla, millä ovat nyt tänä päivänä kokoomus ja sosialidemokraatit. Me emme pystyneet siihen, me emme suostuneet siihen, että näin voidaan menetellä.

Viime kesänä otettiin ulkomailta lainaa 1,44 miljardia ja lahjoitettiin se EVM:n peruspääomaksi ja samalla sitouduttiin 12 miljardin lisäapuun, mikäli tarve vaatii. Se on tullut, lisätarve on tullut. Nyt vivutetaan EVM:ää.

Edustaja Sasille siitä, että Suomi on antanut vain lainoja ja takauksia: konkreettista rahaa EVM:n peruspääomaksi on laitettu se puolitoista miljardia, ja lisää on sinne menossa, niin kuin varmasti kaikki me hyvin tiedämmekin. Tämä on sitä vastuun kantamista — vastuun kantaminen ei ole sitä, jos tekee holtitonta politiikkaa hallituksessa.

Peter  Östman  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty monta puheenvuoroa, missä on väitetty, että tällä arvonlisäveron korotuksella nyt sitten kansalaiset joutuisivat kärsimään ja tyhjennetään köyhien kukkaroa.

Otetaan pieni laskuesimerkki. Keskikokoisessa suomalaisessa perheessä käytetään rahaa elintarvikkeisiin ja juomiin noin 1 200 euron edestä kuukaudessa, noin 1 200 euron edestä. Mitä tämä arvonlisäveron korotus tarkoittaa käytännössä? Se on 10 euroa.

Edustaja Viitanen viittasi tässä, mitä muita toimenpiteitä hallitus on tehnyt, että me olemme kompensoineet pienituloisimmille. Muistaakseni se nettokompensaatio kuukaudessa oli 25 euroa, niin että nämä pienimmissä tuloluokissa olevat eivät ainakaan kärsi tästä. Ja se on ihan turhaa, että ruvetaan tällä arvonlisäveron korotuksella viittaamaan näihin euroratkaisuihin. Se on kyllä ratkaistava muilla keinoin kuin tällä. Tämä on se keino, (Puhemies koputtaa) millä hallitus yrittää saada budjettitasapainoa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Östman, arvonlisävero kertaantuu useita kertoja siinä hinnassa. Se tuote myös tuodaan sinne kauppaan. Se myös haetaan sieltä kaupasta. Se korottaa hintoja paljon enemmän kuin sen yhden kyseisen prosentin.

Edustaja Kärnä, melkoista propagandaa. Me olemme vain yksinkertaisesti pitäneet takkimme samassa asennossa ennen ja jälkeen vaalien. Ja olen kyllä huolissani siitä, että jos teidän laskupolitiikkanne mukaan hallitus etenee, niin miten nämä kaikki laskusuoritukset nyt sitten pitävät paikkansa, koska esimerkiksi tiehankkeisiinkaan ei nyt näytä olevan sitä rahaa, mitä te olette sinne laskeneet.

Peter Östman  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ollut yli 25 vuotta bis-nesalalla ja ostanut ja myynyt tuotteita. Siinä on yksi laskutapa: tuotteilla on arvonlisäveroton hinta ja sitten arvonlisäverollinen hinta, niin että ei tälläkään pidä sumuttaa äänestäjiä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaloselle: Hän kertoi omassa puheenvuorossaan, että minun puheeni on propagandaa, mutta minun mielestäni ne puheet eivät ole propagandaa, kun halutaan pitää heikoimmista huolta ja tehdään sellaisia veroratkaisuja, (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) että ne tukevat näitten heikompien asemaa. Täällä on moneen kertaan todistettu se, että nämä alv:n korotukset ovat huomattavasti pienemmät kuin ihmisten saama tuki. Näin se vain on. Tämäkö on propagandaa? Tämä on ihmisistä huolehtimista.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin tämän keskustelun kuultuani vain todeta, että luultavasti perussuomalaiset eivät ole ikinä hallituksessa. (Juho Eerola: Ohhoh!) Kun tiedetään, että hallituksessa on tehtävä joskus ikäviäkin päätöksiä, ja tiedetään, että tämä hallitus sai kumminkin aikamoisen velkataakan perinnökseen, 7 miljardia, mikä aukko pitää paikata, niin täytyy olla vastuullinen, täytyy niin kuin katsoa vähän pitemmälle ja miettiä, miten tästä taloudellisesta tilanteesta päästään niin, että ne kaikki päätökset, mitä tehdään, ovat oikeudenmukaisia ja niissä huomioidaan nimenomaan pienempituloisten ihmisten näkökanta. Yksinkertaisesti te ette pysty tekemään päätöksiä. Te ette pystyneet lähtemään hallitukseen. Teillä on aina joku syy, minkä takia ei. Ja minä sanon, että ei seuraavallakaan kaudella varmasti teistä ole hallitukseen, kun silloinkin on taas jotain haasteita, joudutaan mahdollisesti tekemään joitain muitakin kuin aina hyviä päätöksiä antaa jollekin jotakin. Joskus joudutaan jotain karsimaankin, jotta saadaan tämä Suomen talous kuntoon. (Juho Eerola: Esimerkiksi kehitysapua!) — Mutta se pitää tehdä oikeudenmukaisesti, niin kuin demarit tekevät.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä näyttää nyt perussuomalaiset joutuneen hallitusryhmien tulilinjalle, ja tulilinja tarkoittaa sitä, että me olemme pitäneet vaalien jälkeen kiinni niistä vaalilupauksista, mitä me annoimme ennen vaaleja, ja tulemme pitämään edelleenkin. Tässä on todiste siitä: Me ennen vaaleja ilmoitimme, että me emme suostu arvonlisäverojen ja tasaverojen korotuksiin, samoin kuin lupasivat myöskin sosialidemokraatit. Mutta te olette pettäneet Suomen kansan ja äänestäjänne, ja me emme ole. Meillä on tässä 34-sivuinen vaihtoehtobudjetti, jonka sivulla 11 sanotaan: "Tiukka ei tasaverokehitykselle — arvonlisäveron korotus peruttava." Tämä on selkeätä tekstiä, mutta (Puhemies koputtaa) mistä löytyy teidän selkeä tekstinne?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sosialidemokraattien selkeä teksti löytyy ensinnäkin hallituksen budjettiesityksestä, koska olemme siihen sitoutuneet.

Mutta jotakin tämän taloustilanteen nopeasta muutosrytmistä: Kun edellinen hallitus aloitti toimintansa, se pystyi rakentamaan ohjelmansa miljardien ylijäämäiselle tasolle, muistaakseni 5—6 miljardia oli ylijäämää. Ei aikaakaan, kun oltiin tilanteessa, että valtio oli pakotettu ottamaan 8—9 miljardia lainaa. Siinä kierteessä olemme edelleen, että voi tapahtua nopeasti suuria, miljardiluokan muutoksia. Verot syövät aina tavalla tai toisella työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä, mutta nyt hallitus on valinnut viisaasti, että se korottaa vähiten työllisyyttä rajoittavia ja estäviä veroja. Yrittäjät vastustivat 1 prosentin alvin korotusta, ja siihen meidän on ollut vain nyt taipuminen tästä taloustilanteesta johtuen. SDP kantaa vastuuta ja on yhteistyön puolue myös vaikeina aikoina.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ettei jankata ihan turhaan samasta asiasta, niin esitän hyvin selkeän kysymyksen edustaja Viitaselle: Te sanoitte näin, että sosiaalietuuksia saaville tämä arvonlisäveron korotus kompensoidaan muun muassa niin, että tehdään etuuksien aikaistettu indeksikorotus. No, onko hallitus nyt muuttanut indeksien laskentaperusteet ja periaatteet täysin, aiempaan poiketen, vaan käykö niin, niin kuin on minun mielipiteeni, että kun tehdään aikaistettu indeksikorotus, se on vain määräaikainen ja on voimassa siihen asti, kun tehdään varsinainen indeksikorotus, jolloinka se vähennetään siitä, jolloin-ka tämä positiivinen vaikutus kestää vain siihen asti muttei päivääkään enää varsinaisen indeksitarkistuksen jälkeen?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos arvonlisäveron korotus, niin kuin demarit nyt sanovat, ei ole paha asia köyhälle ja jos arvonlisäveron korottaminen edelleen on vastuullista politiikkaa, niin kuin sosialidemokraatit sanovat, niin kysyn nyt sitä, että miksi sitä sitten piti ennen vaaleja vastustaa. Miksi siitä piti ennen vaaleja sanoa toisin kuin mitä nyt sitten tehdään, jos se kerran on vastuullista politiikkaa ja jos siitä ei ole köyhälle mitään kurjaa?

Keskusta sen sijaan toimii mielestäni erittäin ryhdikkäästi. Se oli ennen vaaleja samaa mieltä, ja yhä edelleenkin se on korottamassa arvonlisäveroa. Siitä pisteet heille.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen selkeästi ilmoitti sen, miksi emme menneet hallitukseen, edustaja Viitanen. Pääministeri Katainen — taikka pääministeriehdokas Katainen — sanoi meidän perussuomalaisten puheenjohtajalle Soinille, että kaksi kertaa tosiaan saatte äänestää EU:ta vastaan.

Edustaja Östman sanoo, että keskivertosuomalainen perhe käyttää ruokaostoksiin 1 200 euroa kuukaudessa. En ihan usko. Suomessa löytyy yli miljoona suomalaista, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, ja köyhyysraja on 1 100 euroa bruttona kuukaudessa. Kuinka he voivat käyttää ruokaostoksiin 1 200 euroa, kysyn vain tässä ja nyt.

Peter Östman  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupainen kysyy allekirjoittaneelta, että mihin se tieto perustuu. Se perustuu ihan viralliseen tilastotietoon, joka löytyy myöskin netistä: Ruokatieto — Suomalaisen ruokakulttuurin asialla. He ovat tehneet monta vuotta tutkimustyötä aiheesta ja päätyneet tällaisiin lukemiin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan korjata edustaja Eerolan puheenvuoroa, kun hän sanoi, että SDP on nyt väärässä tai toimii toisin kuin ennen vaaleja puhui. SDP minun mielestäni on sekä oikeassa että väärässä. Sillä tavalla se toimii nyt toisin kuin vaalien alla, että kyllähän SDP vastusti jyrkästi arvonlisäveron korottamista, kyllä tämä oli keskeinen vaaliteema, ja nyt te kuitenkin sitten sitä reilusti korotatte. Mutta sillä tavalla SDP on erittäin johdonmukainen, että SDP:lle ei myöskään viime vaalikaudella mitenkään sopinut se, että välttämättömyyshyödykkeiden, kuten ruuan ja ravintolaruuan, (Antti Lindtman: Sampoo, wc-paperi!) verotusta tuntuvasti laskettiin monella prosenttiyksiköllä. Keskustan johdolla se tehtiin, se temppu, viime vaalikaudella. (Matti Saarinen: Meni rakenteisiin!) Ja heti kun te pääsitte valtaan, te olette johdonmukaisia siinä, että kyllä pitää hilata ylöspäin ruuan ja ravintolaruuan hintaa, lääkkeitten arvonlisäveroa, liikenteen, majoituksen ja asumisen — nehän kaikki myöskin kuuluvat alennettuihin (Puhemies koputtaa) arvonlisäverokantoihin. Keskusta ei näiden verotuksen kiristämistä hyväksy.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että Pekkarinen on osittain itsensä kanssa samaa mieltä ja osittain itsensä kanssa eri mieltä. Nimittäin tehän toisaalta vaaditte täällä näyttävästi kevään alussa, että kulutusta on leikattava, ja toden totta, nyt sitä kulutusta sitten keskustan vaihtoehtobudjetti leikkaa 320 miljoonaa enemmän kuin hallitus leikkaa — tasaveroa — juuri sitä, mitä edustaja Lindtman täällä sanoi: lasten vaippoja, lasten vaatteita, saippuaa. Näitä nyt sitten, jokapäiväistä kulutusta, leikataan enemmän. Minun mielestäni se ei ole kyllä viisas vaihtoehto hallituksen politiikalle.

Hyvä puhemies! Mitä tulee perussuomalaisiin, niin kyllä, SDP vastusti ennen vaaleja tasaverotusta, tasaveron edistämistä, ja kuinka ollakaan, myös tässä meillä on nyt tekoja. Sanon kymmenennen kerran: tämä verotuksen kokonaisuus nostaa progressiivisia, tulojen mukaan meneviä, veroja enemmän, painopiste on täällä, tasaverokehitys pysähtyy. Ja tämä on sosialidemokraateille ominaista: tekoja, ei vain puheita.

Ongelma on se, arvoisat perussuomalaiset, kuten sanoin, että kun te niin suoraselkäisinä puhutte, mitä teitte ennen vaaleja, (Puhemies koputtaa) niin silloin Soini sanoi, että nostetaan arvonlisäveroa, niin että kuka erkki tästä nyt ottaa selvää, tästä teidän linjastanne?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja sosialidemokraatit sanoivat, että työn verotusta me emme kiristä, emme myöskään kiristä energiaveroja emmekä arvonlisäveroa. Jotenkin minusta tuntuu, että äänestäjän kuluttajansuoja ei tässä pitänyt.

Sen sijaan haluan edustaja Eerolaa muistuttaa siitä, että keskusta ei hyväksy koskaan sitä, että ruuan ja lääkkeitten hinta nousee, niin kuin tämä hallitus on sitä nostamassa. Meille on tärkeää se, että ne ihmiset, joilla toimeentulo on kaikista pienin, voivat jatkossakin miettiä edes sitä, että Iltis vai appelsiini, eikä sitä, että ruoka vai lääkkeet.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä äskeistä indeksipuheenvuoroani tarkentaa: Onko todella niin, että jos on tehty määräaikainen päätös, että tämä ylimääräinen indeksitarkistus on sen 0,7 prosenttia, että se jää pysyvästi voimaan, jolloinka se tarkoittaa sitä, että indeksien laskentaperusteet on muutettu ja että se on tuon ylimääräisen indeksitarkistuksen verran, kyseessä onkin tasokorotus? Mutta jos mennään niin kuin aina tähänkin asti, niin nimenomaan se määräaikainen ja ylimääräinen indeksitarkistus eliminoituu silloin, kun tehdään varsinainen tarkistus, jolloinka kyse on vain hyvin suppeasta hyvityksestä, joka ei vaikuta varsinaisen indeksitarkistuksen jälkeen enää mitään.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppositio selkeästi yrittää nyt tehdä kaikesta tästä esillä olevasta veroratkaisusta semmoisen epäilyttävän sarvipään, josta ei mitään hyvää löydy. Autuaasti unohdetaan ihan oikeasti siellä monta kertaa muun muassa edustaja Viitasen esiin tuomat asiat, jotka siellä ovat niitä äärimmäisen hyviä juttuja.

Itse haluan nostaa selkeästi vielä yhden erinomaisen asian, joka sinne sisältyy, eli työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisen puolison osalta. Leikkuri alkoi 1 700 eurosta, ja jos puoliso ansaitsi 3 000 euroa — se on vähän yli, nämä eivät ole ihan tarkkoja lukuja — niin se oli käytännössä nolla. Tämä on satoja euroja ihmisille rahaa, ja tämä on SDP:n pitkäaikainen tavoite ollut, että tähän päästään, ja nyt siihen päästään. Näin se vain on.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pekkarinen mainitsi sanan "välttämättömyysasiat" ja luettelon asioista, ja sen jälkeen siihen joukkoon kuului muun muassa ravintolaruoka. Tilanne on siis se, että keskusta haluaa kyllä tukea heitä, joilla on varaa käydä tuossa Sundmansissa syömässä hyvä lounas tai illallinen, mutta ei sitä pienituloista, jonka pitäisi ostaa paistinpannu, että saa HK:n Sinisen siinä paistettua, tai kylpypyyhe, että voi kuivata sen jälkeen, kun on käynyt suihkussa, tai jos parta pitää ajaa. Eivätkö nämä ole välttämättömyyshyödykkeitä? Näitä te haluatte rokottaa, ettekä kompensoi millään tavalla. Sanokaa tämä Suomen kansalle.

Ja sitten vielä perussuomalaisille sanon, että usein olen törmännyt Koivukylässä vaalimökillä ihmisiin, jotka sanovat, että kun heillä ei ole monesti varaa ostaa kuin vähän epäterveellistä ruokaa, niin mitä täällä perussuomalaisten vaaliohjelman sivulla 7 lukee? Epäterveellisille elintarvikkeille lisää veroa. Siis lisää veroa HK:n Sinisestä. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanilla on kyllä mielenkiintoisia määritelmiä tarvittavista aineista, kuten shampoo. Jätetään se nyt sivulauseeksi.

Mutta vastuunkanto: Mitä tämä vastuunkanto on? Se on tietysti sitä, että me haluamme huolehtia Suomen taloudesta. Jos me olisimme menneet hallitukseen, mihin toki pyrimme, niin me olisimme joutuneet tekemään sellaisia vastuunkantosuorituksia, mitä te nyt hallituksessa teette eli kannatte ulkomaiden taloudesta huolta. Me emme suostuneet tähän takinkääntöön. Me pidimme sen linjamme, mikä oli ennen ja jälkeen vaalien. Meihin pystyi luottamaan. Ja se on sitä vastuunkantoa. Miten hallitus kantaa vastuutaan? Se siirtää vaikeat päätökset nyt valtuustosaleihin. Sitä on teidän vastuunkantonne.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärven kysymykseen vastaan lukemalla valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä yhden kappaleen: "Valiokunta toteaa lisäksi, että vaikka korotukset lisäävät hieman tuloeroja" — siis tässä on pelkästään alvin korotuksesta kysymys, ei koko kokonaisuudesta — "indeksisidonnaisten sosiaalietuuksien korotukset tasaavat tätä vaikutusta. Lisäksi vuoden 2013 ajaksi on tarkoitus tehdä perusturvaetuuksiin pienituloisten ostovoiman parantamiseksi osittain aikaistettu indeksitarkistus vuodelta 2014 jo 1.1.2013 alkaen. Korotus lisää valtion menoja vuonna 2013 arviolta 45 milj. euroa."

Eli tässä on tämä tilanne. (Ben Zyskowicz: Mustajärvi on oikeassa!) Aikaistetaan, koska muuten nämä tulevat jälkikäteisesti. Nyt kun ne tulevat etukäteisesti, niin silloin kompensaatio tulee samanaikaisesti kuin hinnat nousevat.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kuusisto mainitsi, että arvonlisäveron 4 prosentin korotus on kiusallinen ja ikävä päätös, 4 prosentin korotus, näin sanon, että jos arvonlisäveroa korotetaan 23 prosentista 24 prosenttiin, niin vero korottuu noin 4 prosenttia.

Edustaja Kettunen sanoi, että perussuomalaiset on joutunut tulilinjalle. Minusta ei suoraan sanottuna oikein paljon vaikuta siltä. Jos katsoo ystäviämme siellä oikeistossa kokoomuksen piirissä ja sosialidemokraattien piirissä, niin voi luoda mielikuvan siitä, että tämä arvonlisäverokeskustelu on hiukan kiusallista. Rivit ovat tyhjenneet.

Tarkoitukseni oli tässä vielä mainita tuosta hallitukseen menosta, mutta se on varmaan tänään tullut jo selvitetyksi.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvelle vielä lyhyesti. Tässähän siis aikaistetaan indeksitarkistusta. Miten käy vuoden päästä, siitä päätetään erikseen. Ollaan tässä ihan rehellisiä. Sitä emme vielä kukaan tiedä, saadaanko siihen pysyvä rakenteellinen muutos vai häviääkö se sinne, mutta joka tapauksessa aikaistetaan. Se on hyvä asia.

Itse vaalien alla käytin puheenvuoron, jossa totesin, että arvonlisäveroa korotetaan vasta sitten, jos tilanne vaikeutuu. Tilanne vaikeutui yllättävän nopeasti. Ei varmaan kenelläkään meillä ollut tavoitetta korottaa arvonlisäveroa, mutta piti olla valmius siihen, ja nyt se on tehty. Se on vastuun kantamista Suomen taloudesta. Tietenkin olisi voitu tehdä toisinkin, mutta tietenkin voi olla edessä tilanteita, joissa joudutaan taas tekemään jotakin. Tämä varmaan kuitenkin oli tässä tilanteessa tasapainoinen ratkaisu, jonka kanssa me kyllä pystymme elämään, kun otamme nämä indeksien korjaukset ja muut huomioon. Se, että lapsilisiä ei koroteta, on kyllä pieni kauneusvirhe tässä valitettavasti.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mustajärvi sai tähän jo vastauksen. Se on 45 miljoonaa pienituloisten hyväksi, ja totta kai ne vuoden aikana kertyneet ylimääräiset tarkistukset jäävät sitten pysyvästi sinne hyväksi. Ei tämä sen kummoisempaa ole. (Mauri Pekkarinen: Miten ne jää pysyväksi?)

Mutta, puhemies, ihan vielä tähän keskustan linjaan. Arvoisa Pekkarinen, kun te täällä niin kovasti pohditte tätä hallituksen näkemystä ja sosialidemokraattien näkemystä, niin miten te itse silloin viime kaudella? Te perustelitte silloin, kun ruuan arvonlisäveroa alennettiin, että se auttoi pienituloista 5 euroa ja suurituloista 10 euroa. Tämähän on ihan johdonmukaista jälleen kerran keskustan politiikalle. Silloin te kevensitte hyväosaisten veroja, aiheutitte meille budjettiin ison alijäämän, jota nyt paikkailemme, veitte eteenpäin tasaverokehitystä, vaaditte toki hyväosaisia talkoisiin, mutta koskaan hyväosaiset niihin talkoisiin eivät tulleet. Tämä on aivan johdonmukaista nyt sitten, tämä logiikka, tässä suhteessa.

Puhemies! Kun tämä nyt on viimeinen puheenvuoro, niin totean, että tämä kokonaisuus ratkaisee. On tärkeää, että tässä tapahtuu veroratkaisu nimenomaan oikeudenmukaisuutta edistäen: verot maksukyvyn mukaan.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Väitteet siitä, että eduskunta on jäykkä toimielin, osoitettiin taas vääriksi, jos pystytään hallituspohjat ja vaaliohjelmat ja oikeastaan melkein kaikki muut asiat käsittelemään toisessa käsittelyssä, kun puhutaan arvonlisäverosta. Pari huomautusta:

Ensinnäkin edustaja Jaloselle: alv ei kertaannu. Alv on kertaluonteinen.

Sitten tämä on kyllä mielenkiintoinen, tämä edustaja Lindtmanin kommentti. Emme me keskustassa olleet ollenkaan huolissamme Sundmansin asiakkaista. Kyllä me olimme enemmän huolissamme työmaaruokailuista, koska tämä olisi yhtä tavalla sinne vaikuttanut.

Sitten edustaja Viitaselle siitä, että ruuan arvonlisäveron tiputtaminen hyödytti enemmän suurituloisia. Kuitenkin on selkeästi osoitettu, että pienituloiset käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa näihin perushyödykkeisiin. Ja sitä keskusta tiputti ja te vastustitte. (Matti Saarinen: Kaupan rakenteita hyödytti eniten!)

Se, että keskusta tunnistaa hyvin valtiontalouden alijäämän ongelmatilanteen, aiheutti sen, että me esitimme pykäläkohtaisissa esityksissä varsinaisen alv-prosentin nostamista 25:een, mutta, kuten on tullut esille, meille tärkeintä ovat nämä perushyödykkeet, ruoka, lääkkeet, liikenne, jotka ovat nimenomaan pienituloisille kaikkein tärkeimpiä ja joihin heillä suhteellisesti menee eniten rahaa.

Koska nämä pykäläesitykset eivät toteutuneet keskustan esittämän mallin mukaan, esitän tämän lain hylkäämistä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lintilän äskeistä hyvin ajateltua ja perusteltua hylkäysesitystä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ylimääräinen, aikaistettu indeksikorotus on ilman muuta tilapäinen ja koskee vain ensi vuotta ja vaikuttaa vain vuoden 2013 päivärahoihin ja eläkkeisiin.

Vielä tästä mittasuhteesta ylipäätään, näiden veropäätösten mittasuhteista. Jos tämä kompensaatio on 45 miljoonaa, kuten lakiesityksessä todetaan, mitä tämä on lapsilisien 234 miljoonan euron jäädytykseen ja siitä aiheutuvaan pysyvään tuloleikkaukseen näille lapsiperheille?

Sitten täällä suitsutetaan suurituloisten solidaarisuusverosta. Se on 30 miljoonaa. Mitä se on 1,5 miljardin kulutusverojen korotukseen nähden?

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että jos sosialidemokraateista, sosialidemokraattisista edustajista, löytyisi vieläkin veikanlyöntihaluja, niin viskipulloa pukkaisi. (Matti Saarinen: Ei ole ryyppymiehiä!)

Minä olen ihan varma siitä, että tämän hallituskauden lopussa, kun otetaan huomioon arvonlisäveron korotuksen lisäksi kuntaverot, kaikki välilliset verot ja ennen kaikkea esimerkiksi kulkemiseen, polttoaineisiin, energiankäyttöön liittyvät verot ja palvelumaksut, hyvin monimuotoiset palvelumaksut, tuloerot tulevat kasvamaan. Minä olen myöskin aivan vakuuttunut siitä, että tästä asiasta tehdään ihan oikeita tutkimuksia, joissa nämä kaikki asiat otetaan huomioon, eikä vain valikoiden, niin kuin tähän asti tehdyssä Vattin tutkimuksessa, josta en kyllä syytä Vattin tutkijoita, he tekevät työtä käskettyä toimeksiannon mukaisesti.

Mutta kun ajatellaan sitten, että mikä on tilanne, niin onhan tämä nyt hurja tilanne, että Suomesta annetaan eurooppalaista pankkitukea ja sillä kuritetaan Kreikan köyhiä ja ennemmin tai myöhemmin ja jo näillä esityksillä maksumieheksi joutuvat suomalaiset köyhät. Kauhean paljon minä en näe siinä Eurooppa-politiikassa ja talouspolitiikassa vasemmistolaisia painotuksia, kun ottaa huomioon myös sen, että juhannusviikolla ensimmäisen kerran Suomi otti entisten velkojen päälle 1,5 miljardia lisää velkaa Euroopan vakausmekanismin alkupääoman maksamiseksi ja ensi vuoden budjettikirjassa on perusteluosassa maininta, että 11 miljardia maksetaan vaadittaessa — ei pyydettäessä eikä niin, että maksetaan, jos jaksetaan, vaan vaadittaessa. Eli yhdellä rysäyksellä tehtiin 12 miljardin euron sitoumus, josta me emme pääse enää pakoon.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikkakaan se ei ole kyllä äänestäjää kohtaan ihan reilua, mitä SDP teki, kertoi vaalien alla, että arvonlisäveroa ei nosteta, nosti kuitenkin, niin tässä tilanteessa en niin suuresti moiti siitä, että SDP oli periaatteessa valmis nyt arvonlisäveron korottamiseen. Yleisesti en heitä siitä moiti.

Siitä rohkenen kuitenkin vähän moittia, että edelleenkin sama sävy näyttää olevan arvonlisäveron tällaisessa sosiaalisessa tarkastelussa. Edelleenkin tässäkin tilanteessa näyttää siltä, että SDP oli muitta mutkitta valmis nostamaan myöskin ruuan, lääkkeitten, majoituksen ja liikenteen arvonlisäveroa, niitä arvonlisäveron kohteita, jotka ovat tavallisen kansalaisen, ennen kaikkea pienituloisen kansalaisen, toimeentulon kannalta välttämättömyyshyödykkeitä, niitä välttämättömyyshyödykkeitä, joista sen tavallisen kansalaisen kulutuksen kokonaisuudessa nämä asiat kattavat erittäin suuren osan.

Sille, jolla on oikein paljon rahaa ja varallisuutta, ei arvonlisäveroprosentilla, hänen ruuassaan, jos tulee yksi prosentti sinne tai viisi sinne tai tänne, ole mitään merkitystä. Kyllä hän kestää sen, toisin kuin ne lapsiperheet — ja niitä on paljon Suomessa — joiden lapsilisät te ensin jäädytätte, ja viette näiltä lapsiperheiltä oikeutuksen siihen toimeentulon nostoon, mitä pysyvä lainsäädäntö olisi heille suonut. Nyt te ne jäädytätte, ja sen lisäksi vielä nostatte näitten lapsiperheitten arvonlisäveroa. Siitä tulee se kokonaisuus, mistä teitä toden totta moitin. Se kertoo sellaisesta epäsosiaalisuudesta, jolla ei pitäisi olla tänään enää sijaa sellaisessa poliittisessa liikkeessä, joka mainostaa itseään hyvin vahvasti tällaiseksi sosiaalisen omantunnon puolesta ja pohjalta ratkaisuja tekeväksi. Näissä molemmissa suhteissa nyt menee pahemman kerran pieleen, ja siitä se ystävällinen mutta rakentava moitteen sija, joka teidän suhteen on pakko sanoa.

Vielä muistutan todellakin siitä, että eihän kysymys ole nyt vain ruuasta, vaan nämä muutkin äsken mainitut hyödykkeet ovat sellaisia, että tavalliseen pienituloiseen kansalaiseen, joka tarvitsee bussia, joka asuu vuokralla, joka tarvitsee lääkkeitä, joka sairastaa jnp., näihin kaikkiin kansalaisiin kirpaisee tämä arvonlisäveron korotus. Keskusta on ollut valmis arvonlisäveron korottamiseen, ja vielä vähän enemmänkin, kunhan näihin veroihin ei kosketa, näitten välttämättömyyshyödykkeitten arvonlisäveroon ei kajota. Mieluummin niin, että erityisesti ruuan osalta, näitten alempien osalta, sitä edelleen laskettaisiin. Mehän tiedämme, että EU sallii vain tietyn määrän verokantoja, että näitä verokantoja ei voi olla sikin sokin, mutta niiltä osin kuin siellä voidaan toimia, pitää tehdäkin. Kyllä niihin Bustereihin ja muihin sellaisiin kalliisiin hökötyksiin, jotka maksavat paljon, pitääkin kohdentaa arvonlisäveroa, reippaasti. Se on meidän keskustalaisten kanta ja näkemys.

Mitä vielä, arvoisa puhemies, tulee tähän verotuksen yleiseen linjaan. Niin kuin edustaja Kalmari täällä ihan oikein sanoi, niin ei tämä arvonlisäverojärjestelmä tai siinä tehdyt ratkaisut, missä SDP on mukana, ole ainut: kyllä nämä energiaverot ovat hyvä esimerkki siitä. Nyt niitten seurauksena ei vain verotus yleensä kiristy, vaan, jos nyt puhun kotikaupungistani, meillä Jyväskylässä aletaan sitten polttaa kivihiiltä. Maan ääristä kärrätään meille kivihiiltä ja aletaan meillä polttaa sen seurauksena, että turpeen, jota vähäisemmin käytetään, ja puun veroratkaisuja tai tukiratkaisuja muutetaan — niitten seurauksena ollaan tämäntapaisessa tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla mielestäni edustaja Lintilän ja edustaja Kivirannan esitykset ovat perusteltuja. Kun ei kerran siinä muodossaan mennyt meidän linjamme läpi, mitä keskusta esitti, niin parempi sitten hylätä tämä hallituksen esitys.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On syytä kyllä edustaja Pekkariselle tarkentaa, että eihän SDP tietenkään sitä voinut luvata, ettei arvonlisävero nouse. Me emme pitäneet sitä hyvänä. Mutta se, mitä me lupasimme oli se, että pääomaveroa nostetaan: sitä on nostettu. Me lupasimme, että eläkkeitä ei leikata: niitä ei leikata. Ja me lupasimme lisää työllisyysmäärärahoja: niitä on tullut lisää. Kaikki kynnyskysymykset on toteutettu. Me vastustimme tasaverokehitystä: kuten äskeisestä debatista kuulee, näin myös tapahtui ja tasaverokehitys edellisen hallituksen linjaan nähden muuttui.

Tosiasia on, arvoisa Pekkarinen, että keskusta kuitenkin — vaikka te puhutte hyvin ja minä melkein olen kanssanne samaa mieltä monesta asiasta — leikkaa ihan normaalin tossuntallaajan, ihan normaalin ihmisen, perheenäidin, perheenisän, eläkkeensaajan normaalia kulutusta 320 miljoonaa enemmän kuin hallitus tässä tekee.

Ja edustaja Pekkarinen, en minä teitä moiti siitä, että viime kaudella ministerinä vaaditte hyväosaisia lamatalkoisiin. Olin silloinkin kanssanne samaa mieltä. Eri asia tässä vain on se, että silloin sitä ei tapahtunut, mutta nyt saamme toteuttaa myös teille tärkeän vaateen, ja se tietenkin on varmasti yhteinen ilonaiheemme.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta vaati ja esitti nimenomaan kireämpää verotusta kaikista suurituloisimmille tässäkin yhteydessä, kun näistä tuloveroasteikoista täällä päätettiin. Me emme saaneet kaikessa tahtoa läpi viime vaalikaudella, se on ihan totta.

Mitä tulee vielä teidän esitykseenne, niin noin 100 000—110 000 euron vuositulojen kohdalla se veron määrä on nyt, teidän esitystenne jälkeen, aika tarkkaan sama kuin se oli edellisen asteikon mukaan. Pyysin tästä erillisen selvityksen valtiovarainministeriöstä, ja sellaisen sain.

Mutta se varsinainen kommenttini liittyi kuitenkin työllisyysmäärärahoihin. Se on totta, että ensi vuonna valtion budjetissa työllisyysmäärärahat lisääntyvät. Mutta sekin on totta, että te leikkasitte 50—60 miljoonaa euroa heti ensi töiksenne tälle vuodelle. Ei kannata tätä unohtaa silloin, kun miettii ja kertoo siitä, mitä tapahtuu vuonna 2013, kun vuoden 2011 tasoon te leikkasitte yli 50 miljoonaa euroa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tekoja, eikö niin edustaja Pekkarinen? Tämä hallitus toteuttaa, muun muassa työllisyysmäärärahoihin liittyen, nuorisotakuun ensi vuoden alusta. Ketään nuorta ei jätetä yksin. Nuorille töitä, nuorille koulutusta: se on muuten teko.

Edustaja Pekkarinen, minä nyt en olisi toivonut, että te alatte vähätellä tässä vaiheessa sitä, että tämä hallitus on nostanut sosialidemokraattien esityksestä pääomaveroa — se on reilua, hyväosaiset lamatalkoisiin — ja että tämä hallitus on tehnyt tämän solidaarisuusveron kaikkein rikkaimmille — tekoja, se on oikein, hyväosaiset lamatalkoisiin. En minä nyt olisi toivonut, että te nyt vähättelette näitä asioita, mitä me teemme. Edelliskaudella te vaaditte, mutta te ette tehneet. Tulos oli nolla. Valtio velkaantui ja vieläpä epäreilulla tavalla. Nimittäin silloin laskettiin nimenomaisesti hyväosaisten veroa, ja tästähän talousoppineet, niin komissiossa, OECD:ssä kuin muuallakin, moittivat edellistä hallitusta, että aivan liiaksi elvytettiin laskemalla hyväosaisten veroja. Sillä tehtiin kovasti valtiontaloudelle hallaa ja epäreilua politiikkaa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te sanotte, että hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun, kun perustelette sitä, että työllisyydessä tapahtuu niin ja näin. Se on ihan totta, ja siitä ihan tunnustus, se on ihan hyvä asia.

Mutta samalla te leikkaatte ammatillisesta peruskoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta kymmenillä prosenteilla. Kymmenillä prosenteilla te leikkaatte. Keski-Suomessakin 11,5 prosenttia on sen leikkauksen määrä. Minä olin viikonlopulla Lapissa: se on vielä kaksinkertainen siellä.

Se, mitä nuorten yhteiskuntatakuu tuo erittäin suuressa osassa Suomea, on verrattomasti paljon vähemmän kuin se, mitä nämä ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen vastaavat leikkaukset käytännössä merkitsevät. Erittäin paljon suurempia ovat ne leikkaukset kuin on se anti, mikä toisaalta tulee.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa sosialidemokraatteja on moitittu siitä, että he lupasivat ennen vaaleja, että arvonlisäveroa ei koroteta, ja nyt hallitus, missä he ovat mukana, esittää yhden prosenttiyksikön korotusta arvonlisäveroon. Kukaan ei näitä veroja eikä myöskään arvonlisäveroa rakasta, mutta tämähän on totta, että tätä arvonlisäveroa, joka on tasavero, nyt korotetaan.

Tässä keskustelussa keskustaa on moitittu siitä, että se esittää kahden prosenttiyksikön korotusta arvonlisäveroon muiden kuin lääkkeiden ja ruoan osalta ja että tämä korotus koskee erittäin tiukasti myös lapsiperheisiin, koska se koskisi vaippoja, leluja, lastenvaatteita, tuttipulloja jne. Ja tämäkin moite on totta.

Mutta henkilökohtaisesti en ole tässä nyt moittimassa sen enempää demareita kuin keskustaakaan. Olen moittimassa niitä, jotka silmät kipeiksi lukevat vanhoja vaalilupauksia eivätkä ollenkaan katso minkälainen tilanne meillä maassamme on nyt.

Miksi meitä poliitikkoja tänne eduskuntaan on valittu, miksi me olemme valinneet ministereitä hallitukseen? Hoitamaan isänmaan asioita, suomalaisten ja Suomen asioita. Ja tällä hetkellä tämä valtiontalouden tila ja myös laajemmin meidän kasvunäkymämme Suomessa ovat sellaisia, että joka tässä tilanteessa vain tuijottaa vaalilupauksia eikä näe, mitä tämä tilanne nyt vaatii, on mielestäni väärässä.

Unohdetaan vaalilupaukset, todetaan, että me olemme velkaantumassa semmoinen 8 miljardia vuodessa. Me tarvitsemme valtiontaloutta tasapainottavia toimia. Todetaan, että meidän kilpailukykymme ja kasvumme ovat hiipumassa. Me tarvitsemme kasvua edistäviä toimenpiteitä, ja nämä veroratkaisut pitää nähdä tässä valossa.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kylläpä tuntuu kokoomuksenkin puheessa jo toivo muuttuvan toivottomuudeksi.

Mutta itse tähän arvonlisäveroasiaan. Tässä hyvinkin värikkäässä keskustelussa, joka on lainehtinut laidasta toiseen ja puolelta toiselle, on jäänyt kokonaan huomioimatta tämä arvonlisäveron korotuksen vaikutus pienyrittäjiin.

Minä otan tässä ihan konkreettisen esimerkin: tapasin eilen erään soitinkauppiaan, joka itsensä nippa nappa sillä työllään elättää. Hänellä on noin 3 500 tuotenimikettä liikkeessänsä. Kun hän niihin kaikkiin lykkää uudet hintalaput, ei ole kysymys tunnin eikä parin työstä, vaan useamman tunnin työstä. Sen lisäksi vielä päälle tietojenkäsittelyjärjestelmät, ohjelmistopäivitykset. Nykyiset kirjanpito-ohjelmat eivät tunne tätä nykyistä arvonlisäverokantaa, joten joudutaan hankkimaan uudet ohjelmistopäivitykset. Ne ovat useampi sata euroa per päivitys. Tämä on täysin palkatonta työtä näille yrittäjille.

Muistaakseni hallitusohjelmassa on korostettu pk-yrittäjien merkitystä työllistäjinä ja ylipäätänsä tämän maan työllisyyden ylläpitäjinä: kyllä tämä tällainen kädenojennus lähinnä tuntuu märän rätin leiskautukselta yrittäjän poskella, ja moni yrittäjä olisi tyytyväinen ilman näitä kädenojennuksia.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Jos näin vakavien asioitten äärellä sallitaan ikään kuin kevennyksellä aloittaa, niin edustaja Zyskowicz, jota pidän tämän salin toiseksi parhaana puhujana, puhui äsken niin hyvin — nimenomaan hänen puheenvuoronsa loppuosa oli sellaista tekstiä — että siitä oli hyvin vaikea löytää mitään puoluepoliittista kannanottoa. Hän osasi hyvin kiteyttää nykytilanteen ja maalaili niitä ajatuksia, että mitä edessä mahtaa ollakaan. Siis katsotaan, hyvät kollegat, katsotaan talouden kasvunäkymiä, kun kaikki käyrät menevät lähestulkoon alaspäin. Eikä tästä voi syyttää mennyttä hallitusta eikä menneitä, ei istuvaa hallitusta. Me olemme kansantaloutena maailmanmarkkinoilla alihankkija, pieni kansantalous, joka tuottaa investointituotteita maailmanmarkkinoille. Sitä se globalisaatio on, silloin kun se näyttää näitä nurjia puoliaan: alihankkijalla pannu jäähtyy matalasuhdanteessa erittäin nopeasti, ja sitten ovat myös laakerit punaisena, kun nousu alkaa. Ja nyt on epävarmuutta taloudessa, nyt ollaan laskevalla käyrällä, ja sen tähden meillä on todella aihetta huoleen. Tämä kokonaisuus tulisi jollain lailla hahmottaa, kokonaisuus tulisi ratkaista paitsi näissä verotuskysymyksissä, joista täällä on nyt paljon puhuttu, myöskin meidän vuotuisen budjettimme osalta ja koko euroalueella. Siitä tässä on kysymys.

Mutta, herra puhemies, ihan muutama kommentti vielä näistä veroasioista — valitettavasti edustaja Pekkarinen lähti salista eikä ole paikalla.

Vielä palaan tähän arvonlisäveroon ruuan osalta. Siihen oli käytettävissä 500 miljoonaa euroa, ja se päätettiin veropolitiikan kautta jakaa. Selvitysten mukaan hyvin suuri osa siitä meni kaupan rakenteisiin, tuottajat eivät hyötyneet siitä siltä osin mitään. Ja kun se tällä tavalla jaettiin, niin sellainen pienituloinen perhe hyötyi siitä noin 40—50 euroa vuodessa, kun käytettiin 500 miljoonaa euroa rahaa ruuan alvin alennukseen. Jos olisi valittu esimerkiksi sellainen jakolinja, että toimeentulotukea saaville ihmisille, toimeentulotukea saaville ruokakunnille, olisi tämä jaettu — heitä oli kyseisenä vuonna noin 250 000 ruokakuntaa — olisi voitu lähettää 2 000 euroa jokaiseen ruokakuntaan riihikuivaa rahaa. Ja se ei olisi tehnyt pesää sinne ruokakuntaan, koska he elävät kädestä suuhun ihan varmasti. Se olisi lähtenyt meidän sisäiseen kansantalouteen kiertoon. Tämä olisi ollut paljon tehokkaampi, paljon järkevämpi tapa jakaa, jos jakovaraa on 500 miljoonaa, niin kuin niissä olosuhteissa oli.

Me, sosialidemokraatit, olimme sitä mieltä, että sen jakokanavan pitäisi olla tehokkaampi kuin mennä täältä veropolitiikan kautta. Suorat tuet toimivat aina paremmin, ne ovat tehokkaampia. Veropolitiikka on kallista sosiaalipolitiikkaa. Siinä tulee sillä tavalla huonoja osumia, se ei kohdistu niin tehokkaasti.

Olemme myös sitä mieltä, että tuottajien tulisi saada tuotteistaan parempaa hintaa. Oli äärettömän puhutteleva tämä tuottajien mielenosoitus, missä hetken aikaa myytiin lihaa, leipää ym. elintarvikkeita tuottajahinnalla. Se oli kerta kaikkiaan pysähdyttävä, ja jotain meidän pitäisi pystyä tekemään, että nimenomaan ne, jotka raatavat siellä tuotannon parissa, saisivat työstään nykyistä parempaa hintaa.

Tämän 1 prosentin alv-korotus ei maistu meille hyvältä, mutta me ymmärrämme, että kun on kuuden puolueen hallitus, sen ohjelma ei voi olla yhden puolueen puolueohjelmasta kirjoitettu, vaan siinä täytyy olla yhteistyökykyä ja -halua ja taipua kompromisseihin niissäkin tilanteissa, joissa itse ei välttämättä ole täysin samaa mieltä. Ei se kimppa pysy muuten koossa, ja jonkun pitää tässä maassa kantaa vastuuta. Kaikki eivät voi siirtyä katsomoon ja huutaa oppositiosta erilaisia herjoja. Jollakin kokoonpanolla pitää vastuuta kantaa. Nyt se on tämä kokoonpano, ja asiat ovat suuria ja vaikeita.

Vielä tähän alviin sen verran, että kyllä me olemme hyvin tietoisia siitä, että esimerkiksi Suomen Yrittäjät sitä vastustivat, monella tavalla lobbasivat sitä, ettei alvia koroteta. Se on työllisyyttä nakertava, yrittämisen edellytyksiä heikentävä veromuoto aina, kun sitä korotetaan. Valitettavasti siihen piti mennä.

Hallituksen muut veronkorotukset — ovat ne sitten solidaarisuusveroja, suurten perintöjen verotusta tai muuta vastaavaa — eivät heijastu yrittämisen edellytyksiin, ne eivät heijastu työllisyyttä heikentävinä. Ne ovat siinä mielessä, voisiko sanoa, kansantalouden kannalta vaarattomampia. Se, että solidaarisuusveroja kertyy 30 miljoonaa euroa, minulla ei ole nyt sitä tietoa, mutta jo otsalla voi päätellä, että vaikka se summa on valtion budjetissa suhteellisen pieni, täytyy ottaa huomioon, kuinka monta maksajaa sillä 30 miljoonalla on — se kohdistuu aika harvoihin verovelvollisiin — ja tätä taustaa vasten se on pitkälti myös tällainen oikeudenmukaisuuskysymys: veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Tässä yksi tärkeä periaate on toteutunut, ja niitäkin ihmisiä, joilla käytettävissä olevat tulot ovat pieniä, ehkä jollain lailla sitten kuitenkin lohduttaa tietoisuus siitä, että myös hyvätuloiset maksavat entistä enemmän veroja.

Herra puhemies! Kokonaisuus ratkaisee, ja vastuuta pitää kantaa, ja me sosialidemokraatit olemme vastuunkantajia ja yhteistyöhaluisia.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen kyllä näkee otsallaan väärin ja tulkitsee myös yrittäjien näkemyksiä kokonaisuudesta hieman väärin perustein. Myös yrittäjät ovat ainakin julkisuudessa esiintyneet sillä tavalla, että talouskasvua eniten haittaavia veroja pitäisi korottaa vähemmän, ja taloustutkimukset osoittavat, että arvonlisäverokorotukset haittaavat talouskasvua käytännössä vain puolet siitä, mitä ansiotuloverojen korotukset, ja tämä lienee myös yrittäjien näkemys. Toivon, että se näkemys on myös hallituksen näkemys tulevissa ratkaisuissa.

Mitä sitten tulee siihen, kuka maksaa arvonlisäveroa: Mitä veroa maksetaan minkkiturkeista, luksusjahdeista, avoautoista, ravintolailloista, Tigerin pääsylipusta? Ainoastaan arvonlisäveroa kaikista näistä yhteisesti, ja arvonlisäveroa maksavat aivan kaikki suomalaiset, myös sellaiset suomalaiset, rikkaat suomalaiset, jotka eivät maksa mitään muuta veroa. Meillä on paljon suomalaisia, jotka maksavat ansiotuloverojen sijasta vain pääomatuloveroa, jonka kanta on huomattavasti alhaisempi kuin tuloverotuksen kanta, mutta meillä on myös paljon sellaisia erittäin hyväosaisia suomalaisia, jotka onnistuvat tavalla tai toisella välttämään myös pääomatuloverotuksen tai eivät saa tuloja tiettynä vuonna, vaan ovat jostain muualta sen omaisuutensa saaneet. Ja millä heitä verotetaan? Ei käytännössä millään muulla kuin arvonlisäverolla. Siksi on oikein, että arvonlisäveroa korotetaan myös tältä osin, ja kuten on jo aiemmin todettu, arvonlisävero ei suinkaan kohdistu kaikkein vähävaraisimpiin suomalaisiin. Meillä on alemmat verokannat, ja indeksitarkistuksilla voidaan vähempiosaisten ongelmat hoitaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Katajan puheenvuoron johdosta totean, että minä viittaan vain pienyrittäjien virallisiin edunvalvojiin, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjiin, jotka johdonmukaisesti ovat joka tilanteessa, kun arvonlisäveroa on korotettu, aina sitä vastustaneet. Tämän vuoksi minun on luottaminen siihen, mitä yrittäjät itse sanovat. Oikeastaan se on aika loogista, että siinä näin käy. Jos kuvitellaan toisinpäin, että voitaisiin arvonlisäveroa alentaa, niin siltä osin kuin se koskee yritystoimintaa ja pienyrittäjiä, se saattaisi lisätä kulutusta ja sitä kautta parantaa yrittäjän asemaa ja lisätä työllisyyttä. Nyt vain ollaan vänkäraossa: jostain pitää hankkia tuloja valtion budjettiin, ja tämä on yksi aika hyvin tuottava, vaikka vähän kenkulle maistuva, verotusmuoto.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen viittasi tuossa Suomen Yrittäjiin. Minulla on kyllä sellainen käsitys, että tämä alvikorotus nyt ei ole ollut Suomen Yrittäjille se kaikkein suurin ongelma. Sen sijaan tämä pienempi yhdistys, johon kuulunee alle tuhat jäsenyritystä, eli Suomen pienyrittäjien keskusliitto, on pitänyt sen asian esillä, mutta Suomen Yrittäjiin kuuluu yli 100 000 jäsenyritystä, ja heillä on kyllä muita prioriteetteja kuin tämä alvi.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen itse toiminut 32 vuotta yrittäjänä ja olen Suomen Yrittäjien jäsen. Myös Suomen Yrittäjät on vastustanut arvonlisäveron korotusta ja nimenomaan näilläkin perusteilla, joista edustaja Saarinen täällä kertoi. Käytännössä silloin, kun yrittäjä myy palveluja yksityiselle ihmiselle, arvonlisävero on sellainen vero, jota yksityinen ihminen ei voi vähentää omasta verotuksestaan. Silloin se tarkoittaa tämän palvelun hinnan nousua. Silloin kun arvonlisäveroa nostetaan, palvelun hinta nousee, ja kun sitä lasketaan, palvelun hinta laskee. Asiakkaan kannalta katsottuna mitä edullisempi palvelu on, sitä useammin sitä sitten ostetaan, ja tällä tavalla tämä vaikuttaa yrittäjien myymien palvelujen kysyntään.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä kiitän kollegoja Östman ja Turunen. Asia on juuri näin, niin kuin he kertoivat. Molemmat järjestöt ovat olleet liikkeellä, ja se vero käyttäytyy juuri niin kuin edustaja Turunen äsken asiantuntevasti kertoi. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää. He sanoivat sen huomattavasti paremmin kuin mihin minä olisinkaan pystynyt.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen Yrittäjät järjestönä on vastuullinen järjestö, johon muuten myös allekirjoittanut kuuluu — peruja entisestä, oikeasta elämästäni. Vastuullisuuteen kuuluu se, että tehdään se, mikä on välttämätöntä Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, ja tämä on Suomen Yrittäjien linja. Suomen Yrittäjät ovat kyllä ymmärtäneet sen, että joitain veroja tässä taloudellisessa tilanteessa on korotettava, ja kun yrittäjiltä on kysytty, kumpaa veroa korotetaan mieluummin, kumpaa lasketaan mieluummin, arvonlisäveroa vai tuloveroa — tämä itse asiassa suoraan kysyttynä eräässä jaoston kokouksessa — niin Suomen Yrittäjien kanta on se, että mieluummin korotetaan arvonlisäveroa kuin tuloveroa, mieluummin lasketaan tuloveroa kuin arvonlisäveroa. (Puhemies koputtaa) Näistä kahdesta pahasta on valittava se vähemmän haitallinen, arvonlisäveron korotus.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja sanoi mielenkiintoisen asian, että on olemassa hyvätuloisia rikkaita, jotka eivät käytännössä maksa muuta kuin arvonlisäveroa — pitäisikö maksaa muuta? Tulee mieleen varallisuusverosta luopuminen, jossa ei ollut mitään järkeä. Ja vaikka sanotte, että varallisuusveroa on niin helppo kiertää, niin kuitenkin sen veron tuotto oli kasvussa koko ajan ennen kuin sitä kahdessa vaiheessa lähdettiin pudottamaan.

Mutta tuli edustaja Zyskowiczin puheesta mieleen se, että sillä kansanedustajalla, jonka ei ole kovin paljon tarvinnut luopua vaalilupauksistaan, on varaa sanoa, että vaalilupauksista pitää luopua. Näinhän se menee, ja kyllä kokoomus on viime päivien tapahtumien aikanakin näyttänyt sen, että kenen pillin mukaan tässä tanssitaan, se on tullut läpi kaikilta politiikkasektoreilta. Mutta en tiedä, onko valtion velkaantumisvauhti sitten jo niin kova, että kun edustaja Zyskowicz puhui, hän sanoi, en tiedä, tarkoittiko ensi vuotta, että velan määrä on 8 miljardia euroa, jolloinka siihen on tullut jo 1 miljardi euroa lisää ennen kuin talousarvioesitystä on edes käsitelty loppuun tässä talossa.

Mutta vielä siitä, millä perusteella voi noin oleellisella tavalla rikkoa paitsi omansa myöskin puolueensa keskeiset vaalilupaukset: Edustaja Yrttiaho ja minä olemme kyllä jo heti silloin, kun hallitusta muodostettiin, kertoneet julkisesti moneen otteeseen oman arviomme Suomen ja Euroopan taloustilanteesta, siitä, kuinka eurokriisi ja siihen sitoutuminen tulee vaikuttamaan myöskin Suomen valtiontalouden tilaan, kuinka hallitusohjelman talouslausekkeet pakottavat uusiin veronkorotuksiin ja leikkauksiin, niin kuin on pitkälti jo tapahtunut.

Myöskin silloin me sanoimme, että myös arvonlisäveroa tullaan korottamaan, ja vielä silloin vasemmistopuolueet johtajiensa toimesta meille vakuuttivat, että ei missään nimessä, se on kynnyskysymys. Ainakin se on sitten totta, että me olemme, Yrittiaho ja minä, nähneet paljon aikaisemmin sen, mitä tuleman pitää. Kyllä vastuunkantoa on paitsi se, että rikkoo kaikki puolueensa ja omat tärkeimmät vaalilupauksensa, myös se, että tulee erotetuksi eduskuntaryhmästään määräämättömäksi ajaksi siitä syystä, että haluaa pitää lupauksistaan kiinni.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Katajalle sanoisin, että silloin, kun jollekin ryhmälle, esimerkiksi yrittäjille tai mille ryhmälle tahansa, esitetään kysymys, että tässä on vero a ja vero b ja jos teidän täytyy nyt näistä jompikumpi valita, niin kumman valitsette, niin siinä valintatilanteessa joko sanotaan a tai b, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että hyväksyisi sen tai pitäisi sitä hyvänä verona.

Kun puhutaan vastuunkannosta kokonaisuutena, niin silloin täytyy ajatella, jos ajatellaan nyt yrittäjyyttä, että mikä yrittäjyyden kannalta on sitten hyvää, niin kotitalousvähennyksen leikkaus, jonka hallitus toteutti, on erittäin huono asia. Pk-sektorille on viimeisen 10 vuoden aikana syntynyt kaikki työpaikat Suomessa, eri aloille, mutta silloin kun puhutaan pienistä yrittäjistä, mikroyrittäjistä, kotitalousvähennys on ollut semmoinen erittäin paljon työllisyyttä lisäävä ja harmaata taloutta kitkevä juttu. Nyt kun sitä on leikattu, niin se ei ole ainakaan ollut edistämässä sitä aktiivista toimintaa ja työtilaisuuksia yrityksille, jotka sitten työllistävät ja palkkaavat ihmisiä.

Jos puhutaan vastuullisuudesta, niin täytyy nähdä kokonaisuus. Se ei ole pelkkä verokysymys. Minä olen aina sanonut, että yrittäjät sinällänsä eivät tarvitse yhteiskunnalta mitään apua, ne tarvitsevat vain sitä, että yhteiskunta mahdollisimman vähän haittaa heidän toimintaansa. Yhteiskunta voi tukea esimerkiksi tällä kotitalousvähennyksellä nimenomaan niitä yritysten asiakkaita, jotka sitten ostavat yrityksiltä palveluja. Yritykset kyllä pärjäävät Suomessa yksinkin.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä alvin korotus kohdistuu ensisijaisesti pienituloisiin, ja näiltä pikkuyrittäjiltä terveisiä. Olen ollut heidän kanssaan paljon tekemisissä. He ovat lähettäneet sellaiset terveiset, että tämä alvin nousu vaikeuttaa totaalisesti heidän bisneksiään ja jos vielä verot nousevat, niin moni pikkufirma kerta kaikkiaan kaatuu. Hallitus on ohjelmassaan halunnut, että Suomi nousuun myös pienten yritysten kautta, mutta tämä ei suinkaan auta pieniä yrityksiä, kun alvi nousee.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Osin vastauksena edustaja Turuselle ja Mustajärvelle: Mitä tulee tuohon omistamiseen liittyvään verotukseen, niin olen kyllä edustaja Mustajärven kanssa osittain samaa mieltä. Ja edustaja Turuselle sanottuna, että jos pitää valita hyviä ja huonoja veroja, niin en minäkään lähtisi vertailemaan ensimmäisenä arvonlisäveroa ja tuloverotusta, vaan nostaisin molempien edustajien näkemysten johdosta esiin kiinteistöveron. Sen parempaa veroa ei ole, mitä voidaan korottaa ja miten veropohjaa voidaan laajentaa, mitä ei maasta pääse karkuun. Se on aivan ylivoimainen vero, ja meillä on muitakin hyviä veroja, mitä kannattaisi ennakkoluulottomasti ensi keväänä ottaa keskustelun alle.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sananen tästä keskustelusta.

Olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Elomaa äsken tästä arvonlisäveron vaikutuksesta pienyrittäjiin. Ilmeisesti me kaikki miehet käymme vähintään kerran kuukaudessa parturissa, ja ainakin minun parturi kotikylässäni sanoi, että sen joutuu laittamaan hintoihin, mikä taas vaikuttaa tiettyihin asioihin.

Mitä kiinteistöveroon taas tulee: kun niitä tilintarkastusasioita on aikoinaan hoidettu ja tehty, niin kiinteistöverohan on kaikista kiusallisin vero sille kuntalaiselle, joka omistaa sen omakotitalon taikka näin poispäin. Myöskin asunto-osakkeessa se vaikuttaa.

Jyväskylässäkin kaupunginjohtaja, jo eläkkeelle siirtynyt, sanoi, että kun kiinteistöä ei voi siirtää toiseen kuntaan, niin se on paras tapa ja helpoin tapa kerätä rahaa. Tämä on totuus, mutta kiinteistövero Jyväskylässäkin on käynnissä niin päin, että näitä verotusarvoja nostetaan kohti käypää arvoa, ja tämähän tarkoittaa sitä, että kiinteistövero nousee vuosittain aika huomattavasti, ja miettikääpä niitä sodan jälkeen rakennettuja taloja, 40-luvun taloja, joissa asuu joku sotaleski jnp., niin kyllä se hänen kukkarossaan tuntuu.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Jos katsoo kokonaisuutena tätä hallituksen vero- ja budjettipolitiikkaa, niin siinä on tietysti otettava huomioon rakenteelliset menosäästöt ja veronkorotukset, ja niitä, kuten tiedämme, on yhteensä noin 5 miljardia.

Niissä todellakin painottuvat kuntien valtionosuuksien mittavat leikkaukset, jotka pakottavat kuntia nostamaan veroäyriä, kiristämään erilaisia palvelu- ynnä muita maksuja, ja toisaalta kulutuksen verotuksen raju kiristäminen jopa yli 1,5 miljardilla. Tämä budjetti- ja veropolitiikan kokonaisuus, sen sisältö, sen etusisältö, on nimenomaan pienituloisia kuristava.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja, puhuitte kiinteistöverosta hyvänä verona, jota ei pääse karkuun. Onko tämä kokoomuksen linja vai henkilökohtainen näkemyksenne tästä asiasta? Olisi mukava tietää, jos tämä on kokoomuksen linja. Ja kun puhutte kiinteistöverosta, niin kiinteistöverohan nostaa luonnollisesti asumiskustannuksia, jotka pääkaupunkiseudulla ovat jo aika korkeat, ja muun muassa kotikaupungissani Savonlinnassa ovat asumiskustannukset valtakunnan tason yläpuolella, ja kiinteistöveron korotus edelleen nostaa näitä asumiskustannuksia. Mutta olisin kysynyt vielä siitä, kun te puhuitte kiinteistöverosta, haluaisitteko laajentaa sitä koskemaan esimerkiksi maa- ja metsätalousmaata.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä puhuttiin, miten yrittäjät suhtautuvat arvonlisäveroon. Totta kai se on pakko niellä, mutta kyllähän yrittäjäjärjestö koko ajan on toivonut sitä, että arvonlisäveron alarajaa nostettaisiin esimerkiksi 30 000 tai 50 000 euroon nykyisestä 22 500:sta.

Se, jos kokoomuksen linja on kiinteistöverojen yleinen korottaminen, on mielestäni pelottava uusi linjaus. Nimenomaan, jos se kohdistuu maa- ja metsätalousmaahan, tämä olisi oikeastaan järkyttävä uutinen, mutta ylipäätäänkin kiinteistöveron nosto on erittäin hankala asia sekä yrittäjyydelle että myös niille pienituloisille ikäihmisille, jotka yksin pitävät sitä vanhaa mummonmökkiään ja kuitenkin maksavat suhteellisesti yllättävänkin korkeita kiinteistöveroja tästä rakennuksesta, semminkin kun kiinteistöverojärjestelmä on luotu manttaalimaksun, katumaksun tilalle ja siitä ei esimerkiksi haja-asutusalueella ole vastiketta lainkaan, ei piettyjä katuja tai katuvaloja.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy nyt kuitenkin todeta edustaja Kalmarille, etteivät ne pelkästään säily, ne ihmiset, siellä syrjäseuduilla, vaan ne tulevat keskustaan ja käyttävät näitä keskustankin teitä, joissa kiinteistövero on osana tienhoidon kustannuksia. Kiinteistövero on aika vaikea ohittaa myös sellaisten yritysten kannalta, jotka ovat esimerkiksi ulkomaisessa omistuksessa, ja aika monessa kaupungissa alkaa olla niitä, jotka pystyvät välttämään varsinaista tuloverotusta. Siinä mielessä kiinteistövero maailmalla jatkuvasti yleistyy.

Myös maa- ja metsätalousmaan kohdalla olisi syytä pohtia, miksi se on vapautettu, ennen kaikkea ehkä metsäverotuksen kohdalla, jossa myyntivoittoverotukseen siirtyminen johti siihen, että puukaupat eivät enää käy samalla lailla kuin ennen, jolloin itse asiassa koko klusteri kärsii siitä syklisyydestä, joka ennen onnistuttiin vuotuisella verotuksella pääosin välttämään.

Suomessa näyttää tämä verokeskustelu käyvän niin tunnepitoisella pohjalla, että nyt melkein epäilen, että sellaisten verojen, jotka eivät enää vaikeuttaisi lisää elinkeinotoimintaa ja sitä kautta työllisyyttä, keksiminen on aika haasteellista, mutta kyllä tämä metsän myyntivoiton verotuksen muuttaminen vuotuiseksi metsäveroksi voisi olla yksi sellainen, joka edesauttaisi suomalaista elinkeinoelämää.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua. Tämän perusteella, mitä tässä salissa on puhuttu, kaikki ovat yrittäjien puolella. On totta, että arvonlisävero on tasavero, ja ennen kaikkea se on kohdistumassa pieniin, yksin yrittäviin yrittäjiin. Mietitään vaikka parturielinkeinoa. Siellä se näyttelee huomattavaa määrää, ja niin kuin useammat edustajat ovat tuoneet julki täällä, se on sen yrittäjän toiminnasta pois. Kun hinnat nousevat arvonlisäveron myötä, niin myös palvelujen kysyntä vähenee, ja se on yrittäjän pussista pois. Me tarvitsemme yrittäjiä tässä maassa, he ovat tämän yhteiskunnan selkäranka. Ihmetyttää, kun hallituksen ohjelmassa on yrittäjyyden vahva tukeminen, miksi sitten hallitus toimii toisella tavalla näissä asioissa.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Toivoisin koko salilta yhtä viileää suhtautumista näihin veroihin kuin edustaja Lehdellä. Liian usein käy niin, että kun jostain verosta puhutaan, niin mietitään, miten se on minulta pois tai edustamaltani etujärjestöltä tai ehkä jopa naapurilta, joka on joskus kertonut minua äänestäneensä. Uskon, että edustaja Lehdelläkin saattaa joku euro kiinteistöveroihin kulua, mutta silti hän ymmärtääkseni niiden korotusta kannatti. Meidän pitäisi siis viileästi ja pragmaattisesti lähestyä veroja siltä kannalta, että mikä haittaa talouskasvua kaikkein vähiten. Joku vero ehkä jopa saa talouteen lisää potkua, niin kuin edustaja Lehden esiin tuomassa metsäveron muuttamismallissa varmasti yksi ajatus oli.

Mitä sitten tulee siihen, kehen kiinteistövero kohdistuu: se on jälleen vero, joka kohdistuu kaikkein rikkaimpiin suomalaisiin. Kuka omistaa ökykiinteistöt Suomessa? No, rikkaathan ne omistavat. Kuka omistaa ne mummonmökit, mummonmökit, joiden verotusarvo on jo 40—50 vuotta, ehkä kauemminkin, laskenut? Niiden verotusarvo on paljon pienempi, ja on aivan oikein, että niihin vero ei kohdistu samalla tavalla kuin näihin uusrikkaiden ökytaloihin, ja näitä minä ennen kaikkea haluaisin verottaa. Jos oikeudenmukaisuutta haetaan, niin kiinteistövero on kattava, laaja ja kohdistuu aivan oikeudenmukaisesti.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu erilaisia verotuksia esille, ja Sampsa Kataja nosti niin kiinteistöveron kuin myös sen, mitä muuta voisimme verottaa. Kyllä minun mielestäni alkoholi ja tupakka ovat niitä asioita, mitä voidaan. Ne eivät ole vielä huipussaan. Lisäksi on tämä makeisvero, mitä juuri korotettiin, mutta mitä se aiheuttikaan? Se aiheutti sen, että karamellit menivät kekseihin. Elikkä siitä seuraa se, että meillä pitäisi miettiä myös jonkunlaista sokeriverotusta. Ja kyllä tässä edustaja Lindtman mainitsi myös epäterveellisen ruuan verotuksen korottamisen. Sitäkin me voisimme miettiä, koska onhan se nyt, hyvänen aika sentään, kansantaloudellisesti erittäin hyvää ja eheyttävää, että ihmiset säilyisivät myös terveempänä pitempään. Kaupat pursuavat epäterveellistä ruokaa ja kaikkea muuta, mitä ihminen ei elääkseen välttämättä tarvitse. Kyllä näitä asioita varmaan pidetään yllä edelleenkin, ja tämä sokerivero on yksi asia, mitä ei kannata unohtaa. Alkoholiin ja tupakkaan ehdottomasti enemmän veroa vain.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntavaaleja tämä mahdollinen alvikorotus ei ollut kristillisdemokraateille mikään kynnyskysymys, mutta toki myönnettäköön, että eri keskusteluissa pidin itsekin esillä tätä asiaa, että mihin se johtaa, jos alvia korotetaan, että se rankaisee nimenomaan pien- ja yksinyrittäjiä kaikkein rankimmin. Mutta silloin, kun käytiin näitä hallitusneuvotteluja, todettiin, että meidän on tasapainotettava valtion budjettia aika lailla. Eri laskelmat osoittivat sitä, että 1 prosentin korotus kuitenkin tuottaa valtiolle liki 700 miljoonaa euroa.

Tässä salissa on käytetty näitä esimerkkejä, muun muassa sitä, mitä se aiheuttaa partureille ja kampaamoille. Esimerkiksi miesten hiuksien leikkaamisessa, jos tällä hetkellä hintataso olisi 25 euroa ilman alvia, se korotus olisi 25 senttiä. Kuka tässä salissa rupeaisi leikkaamaan hiuksiaan itse, niin kuin edustaja Kataja, jos hinta nousee vain 25 senttiä?

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Minulla on tapana, jos suinkin mahdollista, viettää lomaa nimenomaan Yhdysvalloissa sen takia, että aikaero ja olosuhteet ovat niin poikkeavat. Voitte varmaan katsoa, miten tukkani on leikattu. Normaalihinta minun ikäiseltäni henkilöltä on 9 dollaria, noin 7 euroa. Siellä arvonlisävero on 6,75 prosenttia, joka on sisältynyt jo tähän hintaan. Kyllä tällä arvonlisäveron tasolla Suomessa alkaa olla kuluttajien kannalta jo sellaisia vaikutuksia, että tehdään itse eikä työllistetä muita. Se arvonlisävero on niin korkea.

Mutta Suomessa on myös hyviä esimerkkejä. Edellisen taantuman tai laman aikana maassamme siirryttiin avoir fiscaliin, joka sittemmin todettiin Euroopan unionissa syrjiväksi lainsäädännöksi. Se lisäsi valtion verotuloja, lisäsi kasvua, suorastaan kiihdytti kasvuhaluisuutta ja oli kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Ruotsi siirtyi vastaavasti lahja- ja perintöverosta myyntivoiton verotukseen yritysomaisuuden osalta. Se toi minun mielestäni Ruotsiin elinvoimaisia uusia yrittäjiä, koska aleneva polvi on tuntuvasti nuorempaa, ja kun myyntivoitoista otetaan vero, niin silloin myös raha vaihtuu. Perinnössä ei raha vaihdu. Siinä mielestäni olisi kyllä Suomellakin opiksi otettavaa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on keksitty monennäköisiä veroja, niin kiinteistöveroja kuin muita. Jos puhutaan tästä arvonlisäveron korotuksesta, niin kyllä se olennainen asia on se, että veroja rakastetaan ja niitä mielellään maksetaan silloin, kun ne ovat yleisesti hyväksyttäviä ja oikeudenmukaisia. Jos tunnetaan, että tämä vero on oikeudenmukainen, niin suomalaiset maksavat mielellään veroja.

Veronmaksu liittyy isompaan kokonaisuuteen, ylipäänsä taloudenpitoon. On vaikea hyväksyä oikeudenmukaisiakin veroja silloin, jos yleinen taloudenpito on heikkoa. Suomessa on nyt tällä hetkellä sellainen tilanne, että on vaikea hyväksyä minkäännäköistä uutta veroa tai veronkorotusta sen takia, kun samaan aikaan sitten tuetaan espanjalaisia pankkeja tai kreikkalaisia pankkeja. Kiinnittäisin kyllä huomiota siihen, että ehkä tämmöinen 1 prosentin arvonlisäveron korotuskin olisi paljon paremmin hyväksyttävissä sillä tavalla, kun pidettäisiin Suomen taloudesta parempaa huolta eikä otettaisi niitä riskejä eikä mätettäisi sitä rahaa sinne Eurooppaan.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! En malta olla sanomatta: kuntapäättäjille, valtuutetuille peruskunnissa on tietysti tietty etu se, että valtio yleensä korottaa näitä kiinteistöveron alarajoja, jolloin valtuutettujen on helppo nostaa siellä omassa kunnassaan sinne alarajalle, ja taas pikkasen rahaa kertyy kassaan.

Kiinteistöverosta edustaja Katajalle sen verran: täytyy muistaa se seikka, että esimerkiksi Jyväskylässä 1965 liitettiin Jyväskylän maalaiskunta kaupunkiin, ja kävi niin, että siellä on paljon sodan jälkeen, 1940-luvulla, rakennettuja omakotitaloja, joissa asuu hyvin monesti leski, mies tai vaimo on kuollut, ja nyt tämän tontin, joka on aika iso — se on 2 500 neliömetriä muistaakseni keskimäärin siellä meilläkin Kuokkalan perillä, pelloilla — kiinteistövero on merkittävästi arvokkaampi, kalliimpi kuin sillä tontilla sijaitseva 1940-luvulla rakennettu, joskin myöhemmin saneerattu, mummonmökki tai talo. Nyt on käynyt niin — olen hyvin tietoinen, kun minuun on otettu yhteyttä kaupunginvaltuutettuna, että ettekö te voi laskea näitä kiinteistöveroja, koska se kiinteistövero muodostuu niin kalliiksi — että tämän lesken ei kannata siinä asua. Hän on joutunut myymään rakkaan oman kotinsa. Tämä on se heikkous kuntalaisen kannalta, ja minä olen vain sanonut, että eduskunta säätää lakia, ja tälle asialle ei todellakaan mitään mahda. Tämä on tämä ongelma.

Kun tässä vielä nyt näyttää olevan aikaa, niin totean sen, mikä jäi sanomatta tuossa debatissa demarien suuntaan, kun puhuttiin EU:sta ja Euroopan kriisimaihin annettavista takauksista ja jopa alussa annettiin selkeätä rahaakin. Meidän budjetti tänä vuonna on muistini mukaan 52,4 miljardia euroa, ja meillä on takauksia EU:n eri instrumenttien kautta lähes saman verran eli 51,6 miljardia. Jos nyt käy niin huonosti, niin kuin epäilen, että Kreikkakin joutuu eurosta lähtemään, niin kyllä suomipojalla ja suomitytölläkin on maksamista tulevaisuudessa. Tämä pitää hallituksenkin ottaa kyllä tulevissa toimenpiteissään huomioon.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vielä palaan hieman tuohon kiinteistöveroon ja sen vaikutuksiin yrittäjille. Kiinteistöverohan maksetaan poistamattoman menojäännöksen mukaan, ja monilla yrittäjien omistamilla halleilla tai tuotantorakennuksilla on aivan mitätön käypä arvo sitten, kun niitä myydään, ja kuitenkin se vero maksetaan aina siitä rakennusinvestoinnista. Eli tavallaan rangaistaan yrittäjää siitä, kun hän rakentaa ja investoi Suomen tulevaisuuden hyväksi.

Samoin jos ajatellaan vielä tätä kiinteistöveron oikeudenmukaisuutta ja mietitään vaikkapa asuntojen hintoja, tuolta periferiasta saa vanhan kansakoulun samalla hintaa kuin pääkaupunkiseudulta yksiön, ja kuitenkin asuntojen arvot ovat täysin samassa luokituksessa, ne arvioidaan neliöiden mukaan. Mielestäni tämäkään ei ole oikeudenmukaista, vaan sitten pitäisi olla vähän eriytyvät taulukot aina sen mukaan, mikä rakennuksen todellinen arvo on.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kommentoin vähän edustaja Lehden asiantuntevaa puheenvuoroa, jossa hän pohdiskeli metsäveron nykyistä tilannetta. Silloin kun muutos tehtiin — siinähän oli aika pitkä ylimenokausi myöskin ja siitä väiteltiin aika voimakkaasti, että mitä pitäisi tehdä — siihen aikaan ainakin joillakin metsäyhtiöillä oli suuret metsäomaisuudet ja he pääsivät sen ylimenokauden aikana verovapaasti, siis ilman myyntivoittoveroa, myymään, kun silloin oli pinta-alaverotus käytössä. Se oli sitä aikaa. Elinkeinoelämä ajatteli, että näin olisi hyvä mennä täältä myyntiverotuksen kautta. Mutta nyt on kokemuksia siitä, että se aiheuttaa suhdannevaihteluita ja ylläpitää epävarmuutta metsäteollisuuden piirissä. Kannatan henkilökohtaisesti kyllä sitä ajatusta, että palattaisiin pinta-alaverotukseen.

Kiinteistövero on siinä mielessä nerokas veromuoto, että se on niin tehokas, sitä eivät pääse verovelvolliset karkuun, mutta yksi sen todella heikko puoli on tällä hetkellä se, että se on täysin sokea: siinä ei ole yhtään inhimillistä elementtiä mukana. Yhden jos sinne laittaisi, niin voisi laittaa vaikkapa asukkaan iän. Pannaan rima sitten 70-vuoteen tai johonkin siihen suuntaan. Silloin, niin kauan kuin ihminen siinä omassa veteraanimökissään pystyy asumaan, se on yhteiskunnan etu, että hän siinä asuu, ja silloin hänellä pitäisi olla kiinteistövero ihan jotain muuta kuin mitä on. Rakennukset ovat usein aika halpoja arvoltaan, mutta ne saattavat sijaita niin arvokkaalla alueella, että se tontin hinta muodostaa sen verorasituksen kohtuuttomaksi. Noin verotusmuotona ennustan, että tällä rastilla vielä käydään monta kertaa, että miten kiinteistöveroa tässä maassa kehitetään ja millä tavalla se sitten kaikkein vähäosaisimmille voidaan kompensoida.

Veropolitiikassa kaiken kaikkiaan meillä pitää olla silmät, korvat auki, koska se on myös kansainvälistä. Me olemme kilpailutilanteessa meidän kilpailijamaittemme kanssa, ja ei kannata kiveen hakata esimerkiksi yritysten maksamaa yhteisöverotasoa. Meidän täytyy tässäkin asiassa olla todella tarkkana. Ymmärrän sen, että yritysten toimintaedellytyksiä ei tulisi verotuksella huonontaa vaan pikemminkin parantaa, jotta meillä olisi sitten (Puhemies koputtaa) työtä ja toimeentuloa tässä maassa jatkossakin.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Saarisen näkemykseen siinä, että kiinteistövero on liian sokea, mutta sen sijaan pidän esimerkkinä mainittua ikää verotusperusteena ehkä kaikkein huonoimpana valikoivana tekijänä. On totta, että kun meillä esimerkiksi arvonlisäverotuksessa on EU-lainsäädännöstä johtuen mahdollisuus vain kolmeen portaaseen, niin kiinteistöverotuksessa meillä on käytännössä mahdollisuus rajattomasti ottaa huomioon maan eri olosuhteita, omistajien tai asukkaiden erilaisia olosuhteita, tonttipolitiikkaa ja muita erilaisia vaikuttavia tekijöitä. Olen aivan varma siitä, että kiinteistöverotusta joudutaan sen erinomaisista ominaisuuksista johtuen jatkossa korottamaan, koska muista veroista tällaisia ominaisuuksia ei niinkään löydy.

Vielä hieman sivuan näitä muita veromuotoja, joista edustaja Lehti erinomaisesti referoi koskien naapurimaita. Sanottakoon vielä, että yksi hyvä verotuskeino, jolla on saatu kasvua aikaan naapurimaassa, on etelänaapurimme yritysvero. Vero kerätään vasta siinä vaiheessa, kun voitto siirtyy yrityksen ulkopuolelle. Eli kannattaa kasvaa, kannattaa investoida, työllistää, ja jos sitten voittoa kertyy ja sitä halutaan myös pois nostaa, niin siinä vaiheessa isketään se vero päälle.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tähän kiinteistövero-osioon on vielä pakko ottaa sen verran kantaa, että maaseudulla palvelut ovat kaikista heikoimmat ja tämänkin päivän uutisten perusteella voidaan olettaa, että ne entisestään heikkenevät ainakin teiden osalta. Siellä kuitenkin kiinteistökoko on vanhojen tyhjillään olevien navettojen johdosta tai jonkun muun tämmöisen rakenteen johdosta isompi, ja silloin tämä maksuosuus tulee sinne suhteessa saataviin palveluihin nähden suhteettoman isoksi. Sitten on tosiaan tämä, mikä tässä tuli esille aikaisemminkin, että usein ne leskeksi jääneet rouvat asuvat siellä sitä vanhaa kotitilaansa yksin ja on hyvin todennäköistä, että näillä kiinteistöveropäätöksillä päättäjät ovat ajamassa nämä lesket pois kotoaan. Se ei minun mielestäni ole oikein, ja kiinteistövero on sen johdosta yksi huonoimpia veroja, mitä on.

Tosin on toisen suuntaisiakin puheita selkeästi kuultavissa, jolloin todetaan vain se veron tulo, veroa ei pääse karkuun, jolloin se on hyvä. Inhimillisyys on siinä kohtaan unohtunut, ja minä en tämmöistä hyväksy.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Verolla on tarkoitus joskus estää jotain toimintaa, kuten tupakkavero tai makeisvero. Ei ole tarkoitettu edistämään vaan estämään. Yleisesti ottaen ollaan kaiketi sitä mieltä, että laaja veropohja ja matala verokanta on parempi yhteiskunnan kasvun ja kehittymisen kannalta. Jos on kovin korkeita verotuksia, niin se estää toimintaa ja vinouttaa taloutta.

Minulle ei ole koskaan oikein selvinnyt, minkä takia maatilan verotus ei ota huomioon tätä kiinteistöveronäkökulmaa, miksi joku elinkeino on vapautettu. Kiinteistöjen arvonmuodostus on aika yleisesti tiedossa verottajalla, koska niistä maksetaan varainsiirtoveroja. Laskennallisesti voidaan aika tarkkaan osoittaa, mitä keskustassa tai syrjemmässä mikin kiinteistö tai vastaava maksaa. Mutta joku varmaan täällä sen minulle kertoo, miksi tämä on aivan mahdoton ajatus, että tämä maatilakin olisi kiinteistöverotuksen piirissä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On täysin vieras ajatus, että joku myisi asuntonsa välttääkseen kiinteistöveroa. Eikö kuitenkin Suomessa lähes jokainen asunnonmyyjä hankkiudu asumaan toiseen asuntoon, josta tavalla tai toisella kiinteistöveroa lienee maksettava siitäkin? Jos on niin kuin edustaja Jalonen, Saarinen ja Tuupainen antoivat ymmärtää, että neuvo yksin asuvalle leskelle on muuttaa maatilaltaan, koska sitä asuinrakennusta ympäröivät maat ovat niin korkeasti verotettuja, niin kyllä minä kehottaisin kysymään sitä neuvoa tai ohjaamaan kysymään sitä neuvoa jostakin muualta vielä.

Mitä sitten tulee siihen, että joitakin toimintoja kannustetaan tai yritetään estää verotuksella, niin kannattaa kuitenkin miettiä toisenkin kerran. Esimerkiksi Tanskassa vain muutama viikko sitten päätettiin poistaa sokeri- ja rasvavero. Tavoitehan oli hieno, että rasvan ja sokerin kulutus vähenisi. Mutta tosiasiassa se, mikä tapahtui, oli se, että elinkeinotoiminta väheni ja tehtaat, tuottavat, työllistävät tehtaat, koneet päätettiin siirtää ulkomaille. Miettikääpä vain, jos tuottavien teollisten työpaikkojen osalta voi käydä näin, niin kuinka käy, jos samankaltaista veroa yritetään ujuttaa vaikkapa liikkuville rahoitusmarkkinoille.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vielä vastaan edustaja Lehdelle, miksi keskusta ei halua peltomaalle kiinteistöveroa. Henkitoreissaan riutuva maatalous on erittäin suurten veronlisäysten ja leikkausten kohteena muutoinkin, ja toki keskusta haluaa jatkossakin syödä suomalaista ruokaa. Kaiken hyvän päälle maatalousmaa ei ole verotuksessa vähennettävä tuotantopanos, jolloin on erittäin vaikea nähdä, että tähän kiinteistöveroakaan sitten voitaisiin lisätä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Arvostan joustavuutta, eli olen edustaja Katajan kanssa samaa mieltä siitä, että suomalaista yritystoimintaa on tuettava ja harkittava tarkoin sitä, mitä verot tekevät millekin toiminnolle. Esimerkiksi Säkylän sokeritehdas on ainoa Suomessa, ja ihan jo omavaraisuuden johdosta siitä on pidettävä huolta.

Edelleen tästä kiinteistöverokeskustelusta, mikä tässä nyt pulppusi: kyllähän siitä viestistä, minkä hallitus nimenomaan on nyt antamassa kunnille, että nostakaa kiinteistöverotusta, on inhimillisyys kaukana. Se osuu juuri kaikista kipeimmin sen yksinäisen leskirouvan elämään, joka elää sitä vanhaa kotitilaansa, jota ei enää pysty ylläpitämään: sähköverot nousevat, kiinteistöverot nousevat, alvit nousevat. Maksut ovat sitä luokkaa, ettei siellä pysty elämään. Tämä on väärin. Hallituksen pakottamana kuntien tekemät kiinteistöveron nostopäätökset pakottavat ihmiset pois kotoaan. En ymmärrä tätä politiikkaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kiinteistöveron uudistamistarpeet ovat tulleet täällä hyvin esiin, mutta ratkaisut varmaan odottavat vielä tulevia aikoja.

Yhdyn edustaja Lehden esittämään kysymykseen siitä, miksi maatalousmaa on kiinteistöverosta vapaata. Olen sitä ihmetellyt, mutta jollain lailla olen peilannut sitä esimerkiksi EU-budjettia vastaan. Vastikään kerrottiin, että EU-budjetista 80—90 prosenttia liittyy tavalla tai toisella maatalouteen, eli se on pitkälti maatalousunioni. Kun katsoo Suomessa maataloustulon kertymää, miten maataloustulo syntyy, niin siinä on tämmöistä — minä sanon ihan nätissä hengessä — toimeentulotukea, eli erilaisia avustuksia ja tukimuotoja on toista sivullista. Kaikki tukimuodot eivät aukea ainakaan minulle alkuunkaan. Mutta kun maatalous on näin pohjoisilla, raukoilla rajoilla, niin eihän se voi olla kannattavaa ylipäänsä millään, kun täällä ei kasva kuin metsäheinä ja peruna vaivoin. Siinä mielessä, kun tämä maatalouselinkeino ei ole kannattavaa, vaan sitä tuetaan, 40—50 prosenttia suurin piirtein tarvitaan tukiaisia, riippuu vähän tuotantosuunnasta, niin sillä alalla ei ole veronmaksukykyä. Voidaan sitten sanoa, että kun on vapautettu kiinteistöverosta, niin se on tällaista jonkinlaista tukea — en sano piilotukea, mutta se on tukea sille elinkeinolle, että sitä ei veroteta, kun sillä ei käytännössä ole veronmaksukykyä lainkaan, se on niin voimakkaasti yhteiskunnan tukemaa, niin kuin on koko Euroopassa. Ei Suomi tässä poikkeusta tee.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että maatalousmaan osalta tämä keskustelu täällä nousi jälleen kerran esille. Kannattaa muistaa, mitä kaikkea kiinteistövero korvasi, kun aikanaan tämä vero otettiin käyttöön. Se korvasi katumaksun, asuntotulon veron ja manttaalimaksut. Näitä korvaamaan tuli aikanaan kiinteistövero.

Jos katsotaan, mihin kiinteistövero käytetään, se käytetään sen yhdyskuntarakenteen, ennen kaikkea teitten rakentamiseen, katujen rakentamiseen ja näitten kunnossapitoon ja vastaaviin tällaisiin yhdyskuntarakenteellisiin palveluihin. Normaali maatila ei ole sellaisella alueella, jota nämä suoranaisesti ja välittömästi palvelevat. Monesti maatilat ovat yksityisteitten päässä. Valtio on vienyt yksityisteitten vähäisetkin avustukset kaiken lisäksi vielä pois, eivätkä kunnat kunnossapidon rahoilla yleensä pidä näistä teistä minkäänlaista huolta. Olisi aika erikoista, että nämä tilat joutuvat sen maan, josta ansionsa repivät, perusteella kiinteistöverotetuiksi, eivätkä kuitenkaan saisi kunnalta niitä palveluja, joita minä jyväskyläläisenä kaupunkilaisena saan, kun Samulinranta, minun katuni, pannaan kuntoon ja vielä pidetään se kunnossa. Minusta kyllä filosofia sille, miksi erilainen kohtelu, on kyllä erittäin toimiva ja perusteltu.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Arvonlisävero on minun mielestäni siinä mielessä fiksu vero, että sitä voi harkitusti olla myös maksamatta vähentämällä kulutusta tai ohjaamalla se halvempiin ja itseään ehkä usein vielä paremmin tyydyttäviin tuotteisiin. Siinä mielessä se ei vähennä työntekoa. Se antaa mahdollisuuden yksilölle käyttää varojaan.

Sanoisin kuitenkin edustaja Pekkariselle, että minä ajan 4 kilometriä joka päivä yksityistä tietä, mutta sen jälkeen alkaa yleinen tie, ja ajanpa jopa moottoritietä, ja ne ovat niitä yhteiskunnallisia palveluja. Mutta en ole juuri sellaista tavannut Pentti Linkolan jälkeen, joka leiriytyy johonkin pöpelikköön eikä tule koskaan ihmisten ilmoille. Eli kyllä kaikki käyttävät myös yhteisiä palveluja.

Sanoisin sitten edustaja Kalmarille, että jos osakeyhtiön ostaa, niin ei siitäkään saa osakkeista tehdä poistoja. Ei maatalousmaakaan mihinkään katoa, ei siitä pidäkään tehdä poistoja.

Mutta tämä verokeskustelu osoittaa, että tämä on vähin, pikku erin kehittynyt rakennelma, jonka kokonaisuudistus olisi ehkä tarpeen sen takia, että kokonaisveroaste alkaa olla niin korkea, että se jarruttaa taloudellista kasvua.