Täysistunnon pöytäkirja 113/2014 vp

PTK 113/2014 vp

113. PERJANTAINA 14. MARRASKUUTA 2014 kello 13.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

 

Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta annettua lakia väliaikaisesti, näillä näkymin kertaluontoisesti siten, että mahdollistetaan rahastosta valtion talousarvioon siirrettävän määrän korottaminen ensi vuonna. Tämä määrä on 500 miljoonaa euroa. Tämä liittyy tähän valtiontalouden kokonaisuuden tasapainottamiseen.

Tämäkin mietintö valtiovarainvaliokunnasta on yksimielinen.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun mainitaan sana eläke jossakin lakiesityksessä, niin se alkaa erityisesti kiinnostaa. Tämä lakiesitys kiinnostaa minua kahdesta syystä.

Ensinnäkin, edellinen pääministeri, pääministeri Jyrki Katainen, hehkutti täällä eräällä kyselytunnilla, miten maassa on ollut kaukaa viisas valtiovarainministeri, valtiovarainministeri, joka on huolehtinut Valtion Eläkerahaston tasosta sillä tavalla, että on mistä ottaa. Muistan tällaisen jokseenkin suoran lainauksen.

Toisekseen, kokonaisuus muodostuu osista. Valtion ensi vuoden budjetti on tällä hetkellä hallituksen esitysten mukaisesti noin 4,5 miljardia euroa velan varassa. Lisäksi valtion budjetissa on varovaisestikin arvioiden 2 miljardin edestä kertaluonteisia tuloja, jotka käytetään vain yhden kerran, niitä ei toista kertaa käytettävissä ole. Käsittelyssämme on lakiesitys, jossa muutetaan Valtion Eläkerahastosta annettua lakia väliaikaisesti siten, että mahdollistetaan rahastosta valtion talousarvioon siirrettävän määrän kertaluonteinen korottaminen vuonna 2015.

Kahdesta näkökulmasta vaarallinen tie.

Yksi: eläkepoliittisesti. Eläkepolitiikan uskottavuuden kannalta on aivan keskeisen tärkeää, että ne, jotka saavat rahastoiduista eläkkeistä eläkkeensä, voivat luottaa siihen, että rahat riittävät. No, toki Valtion Eläkerahaston kohdalla viime kädessä valtio aina vastaa siitä, että eläkkeet tulevat maksettua. Mutta tämä periaatteellinen asia: otetaan väliaikaisesti jotakin johonkin tarkoitukseen. Retorinen kysymys: eihän vain tule tavaksi?

Ja toinen asia: budjetin kannalta tämän summan voi ottaa vain kerran. Seuraava budjetintekijä joutuu miettimään, miten tasapainotus tällaisen summan osalta tehdään.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula toi perusteltuja näkemyksiä esiin tästä määrärahasiirrosta. Täytyy kuitenkin tehdä selvä ero Valtion Eläkerahaston ja varsinaisten rahastoivien eläkejärjestelmien välille. Valtion Eläkerahastossa kyse on pikemminkin valtion tilinpidollisesta järjestelystä, jonka historia liittyy siihen, että hyvinä vuosina valtio on halunnut tehdä siirtoja budjetin ulkopuolelle, jotta budjetissa ei olisi ollut liian suuria houkutuksia meille poliitikoille käyttää niitä rahoja niiden kertyessä. Nyt huonoina aikoina tämä toisensuuntainen esitys on ehkä paremmin ymmärrettävissä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Kataja sanoi, kysymys on vähän siitä, käytetäänkö Valtion Eläkerahastoa suhdannepolitiikan välineenä. Oikeastaan silloin kun se perustettiin, ajatus oli se, kun oli hyviä vuosia, että voidaan ennakoivasti maksaa valtion eläkkeitä rahastoon, niin että ne ovat sitten käytettävissä sieltä, ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että valtion maksukyky säilyy paremmin, ja tietysti mitä suuremmaksi rahasto kyetään kasvattamaan, sitä parempi. Tietysti nyt me olemme tilanteessa, jossa meillä on negatiivista talouskasvua, ja tietysti tämmöisessä tilanteessa, jos mietitään, mitkä ovat niitä kaikkein joustavimpia elementtejä, joita voidaan käyttää suhdannepoliittisesti, niin Valtion Eläkerahasto on niistä yksi. Tietysti täytyy sanoa, että itsekin suhtaudun kyllä jonkun verran arvellen siihen, onko tässä tilanteessa nyt vielä tarvetta tähän näin. Tietysti tavallaan on tarvittu tätä rahoitusta, jotta sitten tiettyjä elvytysratkaisuja — joitten tehokkuudesta voidaan keskustella — on voitu tehdä, ja tätä kautta on saatu tiettyä väljyyttä päätöksentekoon.

Yleiskeskustelu päättyi.