Täysistunnon pöytäkirja 114/2003 vp

PTK 114/2003 vp

114. TIISTAINA 16. JOULUKUUTA 2003 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

Valtiovarainministeriön hallinnonala 28

 

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hairahdun hetkeksi kulttuurin pariin senkin uhalla, että olen ilmeisesti tämän illan viimeinen puhuja. (Ed. Väistö: Ei, kyllä täällä puhutaan vielä!)

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän aamukahvivieraana oli jokin aika sitten joukko kulttuurin ammattilaisia, edunvalvojia. Yhteistä näille eri kulttuurialojen ammattilaisille oli huoli siitä, että taiteilijoiden on nyky-Suomessa perusteltava päivittäin sitä, että heillä on oikeus olla olemassa. Menneitten vuosisatojen mesenaatteja on tänään vaikea löytää kulttuuriamme tukemaan, eikä harvinainen kielemme ja vähälukuinen kansamme luo todellista pohjaa kaupallistuneelle tai ylikansalliselle kulttuurituotannolle. Siksi yhdentyvässä Euroopassa ja pienentyvässä maailmassa julkinen tuki kulttuurille on tärkeämpää kuin koskaan.

Suomessa on tällä hetkellä noin 15 000 ihmistä, jotka uskaltautuvat tunnustautua taiteilijoiksi. Muutaman vuoden kuluttua heitä on kaksinkertainen määrä, kiitos erittäin vetovoimaisen koulutuksen. Tästä joukosta kuitenkin vain murto-osa saa nyt tai näillä näkymin tulevaisuudessakaan jokapäiväistä leipäänsä pelkästään tekemästään taiteesta.

Suomessa arvostetaan menneiden aikojen menehtyneitä mestareita. Jotta myös tulevaisuudessa on oman aikamme mestareita ihailtavaksi, on varmistettava, että myös nyt on eläviä taiteilijoita. Eläviä taiteilijoita ei kuitenkaan ole, jolleivat mahdollisuudet työskennellä, elää tai vaikkapa sairastaa ja jäädä ansaitulle eläkkeelle ole olemassa. Pelkillä aplodeilla ja kiitoksilla eivät edes kulttuurin ammattilaiset elä. Tällä hetkellä yhä useammalla taiteilijalla ei ole vakituista työsuhdetta, ei vakituisen työsuhteen tuomaa sosiaaliturvaa eikä eläkettä. Alhaisista, epäsäännöllisistä ja epävarmoista tuloista ei myöskään ole varaa maksaa itselleen kohtuukokoista yrittäjäeläkettä tai sosiaaliturvaa, ja monen taiteilijan yllätykseksi vuosien yrittäjäeläkkeen maksamisen tuloksena onkin vain muutama euro kansaneläkkeen lisukkeena. Suomalainen sosiaaliturvamme ei selvästikään ota riittävästi huomioon taiteilijoiden epätyypillisiä työsuhteita tai työntekoa.

Siksi taiteilijoiden työllistämisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa selvittävä toimikunta Taisto II kiinnitti erityishuomiota taiteilijoiden sosiaaliturvakysymyksissä juuri taiteilijoiden eläke- ja työttömyysturvaan. Taisto II:n mukaan nykyisen ansioeläkejärjestelmän puitteissa ei voida ratkaista taiteilijoiden kaltaisten erityisryhmien eläketurvan epäkohtia. Sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa selvittävä työryhmä toivottavasti löytää tähän pikaisesti ratkaisun.

Arvoisa puhemies! Taisto II:n toimenpidevalikkoon kuului myös ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän palauttaminen leikkauksia edeltäneelle tasolle. Nykymuotoisia valtion ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä on myönnetty lähes 30 vuotta. Taiteilijaeläke myönnetään taiteilijoille tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taitelijana. Luonteeltaan se on siis tunnustus kansallisesti arvokkaasta työstä, mutta käytännössä se on myös tärkeä osa taiteilijoiden eläketurvaa. Siksi Taisto II esittikin, että taiteilijaeläkkeiden määrää nostettaisiin vuosittain viidellä, kunnes saavutettaisiin aikaisempi 65:n määrä vuodessa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei kuitenkaan pidä tätä etenemisvauhtia tarpeeksi nopeana, sillä suurten ikäluokkien eläköitymisen pitäisi olla mahdollista myös taiteilijoille. Siksi tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä varjobudjettimme mukaisesti esittämään lisäyksenä 127 000 euroa, joiden avulla pyrimme nostamaan ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lukumäärän 30:stä 45:een jo ensi vuoden aikana.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Suomen ja Venäjän välinen rajanylitysliikenne on voimakkaassa kasvussa, kuten aiemmin tässä istunnossa on jo todettu. Henkilöliikenteen kasvun ohella myös tavaraliikenne on lisääntynyt. Taloudellista yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä on muun muassa oman maakuntani Pohjois-Karjalan kohdalla aiempaa enemmän.

Rajaliikenteen vilkastuminen esimerkiksi Niiralan rajanylityspaikalla edellyttää aukioloajan pidentämistä ympärivuorokautiseksi. Tähän taas tarvitaan riittävät voimavarat niin Rajavartiolaitoksen kuin Tullilaitoksenkin puolella. Niiralan raja-aseman osalta kiireellistä onkin tullihallinnon henkilöstön lisääminen. Toivon tähän hallituksen ripeitä toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti valtionhallinnossa tavoitellaan tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Tämä tavoite on tärkeä hyvinvoinnin ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi myös pitkällä aikavälillä.

Palvelujen tuottavuutta ja rakenteita kehitettäessä on tärkeää huolehtia myös hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa kunkin hallinnonalan osalta erilliset kehittämisohjelmat. Näissä ohjelmissa on otettava eri virastojen ja laitosten omat toimintatavoitteet huomioon.

Hallintovaliokunta on kiinnittänyt omassa lausunnossaan huomiota myös siihen, että paljon on tehtävissä myös yhdessä palvelujen taloudellisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi taloushallinnon osalta on Valtiokonttorin selvityksen mukaan saavutettavissa tehostamistoimenpiteiden avulla jopa 100 miljoonan euron luokkaa oleva kustannussäästö vuositasolla.

Arvoisa puhemies! Palvelujen järjestämisessä on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota myös nykyaikaiseen saavutettavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, helppokäyttöisyyteen ja tietoturvaan käyttäen hyväksi sähköisiä mahdollisuuksia. Myös valtionhallinnossa on edistettävä tietoyhteiskuntakehitystä. Hallitushan on omassa ohjelmassaan paneutumassa erityisesti juuri tietoyhteiskunnan ohjelmatyöhön ja sen edistämiseen.

Talousarvioesityksessään hallitus on sitoutunut määräaikaisten palvelusuhteiden vähentämiseen ja toistaiseksi voimassa olevien palvelusuhteiden lisäämiseen. Mielestäni tähän asiaan on syytä paneutua. Näköpiirissähän on henkilöstön eläkkeelle jäämistä myös julkisen hallinnon puolella tulevina vuosina ja toisaalta kiristyvää kilpailua henkilöstön saannissa.

Valtioneuvosto on aikanaan tehnyt periaatepäätöksen keskushallinnon toimintojen alueellistamisesta Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tämäkin liittyy osaltaan tavoitteeseen varmistaa valtion henkilöstön saatavuus erityisesti keskushallinnon osalta tulevina vuosina. Alueellistamista on mielestäni tärkeää toteuttaa niin, että valtion toimintoja alueellistettaessa erityisesti silloin, kun tulee uusia yksikköjä tai uudistetaan toimintoja, niiden sijoituspaikkaa harkitaan maakuntiin mahdollisuuksien mukaan. Tälläkin tavoin vahvistetaan alueellista tasapainoista kehitystä.

Kauko  Juhantalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvin valmistellun puheenvuoron jälkeen ed. Sirnö valitettavasti poistui salista. Olisin halunnut tukea hänen ajatustaan taiteen ja kulttuurin tukemisesta, joka, niin kuin hän lausui, harkinnanvaraisten eläkkeiden osalta kuuluu tähän pääluokkaan. Siksi lausuisin muutaman sanan.

Tunnen tämän sektorin ehkä ainoastaan kuvataiteen osalta kotipaikkakuntani Kankaanpään kautta, jossa on toiminut Kankaanpään taidekoulu, joka on nyt osa Satakunnan ammattikorkeakoulua, jota vaimoni pitkään on johtanut aikaisemmin. Sinne valitaan vuosittain noin kaksikymmentä nuorta kuvataiteilijaa, ja heidän opintoaikansa on keskimäärin viisi vuotta. On tietenkin selvää, että heistä jokainen ei kehity sellaiseksi ammattitaitelijaksi kuin ammattikorkeakoulu edellyttää, joka markkinataloudessa pärjäisi täydellisesti ja saisi niin sanotun hyvän leivän ja hyvän eläkkeen myöhemmin, vaan yhteiskunnan täytyy huomata taiteen, kulttuurin, olemus meidän markkinatalouselämässämme ja tukea myös niitä, jotka eivät ole markkinataloudessa onnistuneita ja jotka onnistuvat ehkä myöhemmin.

Siitä huolimatta myös lausun sen mielipiteen, että ennen kuin yhteiskunta voi kaikkea jakaa, pitää olla myös kriittinen tarkasteluvaihe ja jonkinlainen mittaristo, koska olemme huomanneet aikaisemmista vuosista, että erilaisten järjestelmien kautta on eläkkeitä ja avustuksia jaettu sellaisille henkilöille, joiden taiteelliset lahjat ja taiteellisen työn laatu ja ahkeruus eivät olekaan vastanneet yhteiskunnan toiveita, joiden perusteella yhteiskunnan panostukset on asetettu.

Yleiskeskustelu päättyy.