Bjarne Kallis /kd:
Herra puhemies! Suurin huolenaihe on edelleen, miten Suomi selviää tulevasta
lamasta. Kun hallituksen elvytyspaketti on hyvä muttei
riittävä, niin kuin monta kertaa olemme todenneet,
ja Pääkaupunkiseudulla niin kuin monella monella
muulla paikkakunnalla on piilevä tarve tehdä kerrostaloissa
putkiremontteja, minä olen täysin vakuuttunut
siitä, että jos muutetaan kotitalousvähennystä koskevia
säännöksiä niin, että myöskin
kerrostalossa asuva saisi putkiremontista kotitalousvähennyksen,
niin syntyisi runsaasti työpaikkoja. Tästä äänestimme
kyllä eilen, mutta se ongelma ei ole ollenkaan poistunut.
Kysyn valtiovarainministeriltä:
Eikö huoli työllisyydestä ja asukkaiden
tasapuolisesta kohtelusta ole riittävä, niin että muutettaisiin
lakia niin, että myöskin kerrostalossa ja rivitalossa
asuvat saisivat kotitalousvähennyksen?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tätä asiaa aiemmin, joitakin viikkoja
sitten, kannatti myös rakennusteollisuus, mutta nyt he
lähettivät kirjeen, että he vastustavat
sitä ihan siitä lähtökohdasta,
että asunto-osakeyhtiöillä ei yleensä ole
verotettavaa tuloa. Ne pyrkivät siihen, että ei
olisi kovasti verotettavaa tuloa, ja kun ei ole, niin silloin siitä ei
myöskään voi tehdä vähennyksiä.
Tämä on ensimmäinen.
Toinen kohta on sitten se, että meillä verotuksessa
on lähdetty siitä, että vähennyksiä voi
tehdä ainoastaan omista tuloistaan, ei jonkun toisen tuloista.
Kolmas lähtökohta on se, että tämän
vähennyksen voi saada, jos osakassopimuksessa sovitaan,
mitkä asiat kuuluvat osakkaalle ja mitkä yhtiölle,
ja niistä asioista, mitkä kuuluvat osakkaalle,
vaikkapa putkiremontin tietyiltä osin silloin tämän
vähennyksen voi saada. Mutta pääasiallinen
syy on se, että asunto-osakeyhtiöillä yleensä ei
ole verotettavaa tuloa. Siihen ei kovasti edes pyritä.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Olen tässä salissa
todennut, että kikkailulla voidaan järjestää niin,
että se saadaan vähennyskelpoiseksi, aivan niin
kuin ministeri Katainen totesi. Mutta minkä takia pitää kikkailun
kautta yrittää saada joitain etuja? Se on minusta
väärin. Kun te sanotte, että ei voi toisen
tulosta tehdä vähennyksiä, niin ei ole
mitään estettä sille, että asukas
maksaisi suoraan nämä laskut niin kuin muutenkin
maksaa yhtiölle, joka siirtää sitten urakoitsijalle.
Osakas voi aivan hyvin maksaa suoraan urakoitsijalle ja näin
vähentää tulosta. Kysymyksessä on
vain se, halutaanko muuttaa lakia niin, että se olisi oikeudenmukainen
ja työllistävä. Minä olen ymmärtänyt,
että ministeri Katainen ei halua oikeudenmukaista verotusta
eikä halua työllisyyttä sille puolelle.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tässä käsitteillä olevassa
budjettiesityksessä asunto-osakeyhtiöille on ennätyssuuret
korjausavustukset ja myös energia-avustukset luvassa sen
takia, että myös asunto-osakeyhtiössä pystyttäisiin
tekemään tämän kaltaisia toimenpiteitä.
Ei se ole kikkailua, jos osakkuussopimuksessa lukee, että asukas
huolehtii ja maksaa omasta putkiremontistaan. Jos näin
halutaan tehdä, niin se on täysin mahdollista,
mutta asunto-osakeyhtiö ei yleensä pyri siihen,
että se perisi niin korkeita vuokria tai vastikkeita, että tulisi
verotettavaa tuloa, josta voitaisiin sitten tehdä vähennyksiä.
Monesti asukkaat eivät tätä halua, ja
tästä on kyse. Mutta me olemme tähän pulmaan
nimenomaan kehittäneet sen ratkaisun, että suoria
tukia asunto-osakeyhtiöille annetaan enempi kuin aikaisemmin,
ja sillä pystytään kyllä remonttejakin
hoitamaan.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Jäi soimaan korviin ed. Kalliksen
puheenvuoron alussa se, että hallitus ei ole toiminut riittävällä teholla
elvytyspaketteja tehden. Mielestäni Vanhasen kakkoshallitus
on seurannut tilannetta erittäin hyvin ja edennyt asioissa
eteenpäin, ja on valmiuksia tehdä uusiakin ratkaisuja nopealla
aikajänteellä. Edellinen lama, joka meillä oli
1990-luvun alussa, oli erittäin syvä. Silloinhan
Suomi syöksyi joka rintamalla syvälle laakson
pohjaan. Ajattelen kysyä asianomaiselta ministeriltä tai
valtioneuvoston jäseneltä:
Miten on suhtauduttu tähän lamaan, ja kuinka hallitus
on valmistautunut tähän lamaan verrattuna tuohon
edelliseen, Ahon hallituksen aikana tapahtuneeseen asiaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ei puhuta vielä tästä nyt
elettävästä tilanteesta lamana. Meillä on
Suomessa mittareiden mukaan selvästi syvä laskusuhdanne
käynnissä. Euroopassa meidän keskeisillä markkina-alueilla
on taantuma olemassa. Lama on vähän voimakas sana,
mutta kyllä tässä on myös eroja aika
paljon. En lähde niitä laajemmin erittelemään,
mutta Suomi on valmistautunut tähän tilanteeseen
huomattavasti paremmin. Väittäisin myös,
että me olemme nyt pystyneet, tietysti, kun meillä on
taustana kokemusta tästä 1990-luvun alun lamasta,
ajoittamaan ehkä hieman paremmin tiettyjä toimenpiteitä alkaen
instrumenttien luomisesta pankkijärjestelmän vakauttamiseen,
ja tässä on ollut erittäin iso etu myös
se, että on saatu Euroopan mittakaavassa sovittua saman suuntaisista
toimenpiteistä. Nyt on luotu instrumentit myös
suoraan yritysten rahoituksen varmistamiseen, mitä ehkä silloin
1990-luvun alussa ei pystytty tekemään, ja myös
tämän työllistävän
rakennustoiminnan osalta meillä on pitkä lista
budjettiesityksessä, lisäbudjetissa, täydentävässä esityksessä,
todella työllistävään rakennustoimintaan
kohdistuvia toimia.
Puhemies:
Kysymyshän siis koskee kotitalousvähennystä,
ja meillä on pääkysymys tässä. Meillä on
myöhemmin tänään lisätalousarviokeskustelua
täällä, jotenka se antaa varmasti väljemmät
vaiheet, mutta kotitalousvähennykseen primääristi.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Saanenhan kuitenkin kysyä näistä remonteista
vähän laajempana. Kova tarve tehdä näitä remontteja
ja korjaustöitä on myös kuntatasolla. Täällä on
yli sata kunnanvaltuutettua paikalla, kaupunkien ja kuntien valtuutettuja.
Kaikki me tiedämme, että tarve on kova ja mahdollisuus
on iso teettää niitä nyt mutta kunnilta
puuttuu rahaa.
Eikö nyt, arvoisa valtiovarainministeri, ole aika tehdä semmoinen
todella toimiva, iso kuntapaketti, jossa annetaan rahaa kunnille
silloin, kun ne teettävät näitä remontteja
juuri nyt, kun ei lama ole vielä mutta taantuma on menossa
ja lama uhkaa? Nyt pitää elvyttää myös
kuntien kautta, sieltä vain puuttuu rahaa. Oletteko te
samaa mieltä?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ainakin siellä kunnissa on enemmän
rahaa kuin siellä koskaan aikaisemmin on ollut. (Välihuutoja) — Tämä vaan
pitää paikkansa. — Sen me tiedämme
kaikki, että kustannukset nousevat, mutta jos katsotaan,
että olennaista ei ole se, mikä julkinen sektorin
toimija tekee, ja katsotaan, mitä tässä budjetissa
esimerkiksi tällä hetkellä on, siellä on
sosiaalisen asuntotuotannon korkotukilainavaltuus 920 miljoonaa,
kasvaa 44 prosenttia. Senaatti-kiinteistöt, valtion oma
rakentaminen, kasvaa vuoteen 2007 verrattuna 80 miljoonalla eurolla,
yhteissumma 340 miljoonaa. Yleissivistävien oppilaitosten
kohdalla tulee lisää valtuuksia 30 miljoonaa euroa.
En tiedä, paljonko se yhteensä on, mutta lisäys
on ainakin jo 30 miljoonaa euroa. Kuntarahoituksen puolella on 20
miljoonaa euroa pääomittamiseen, jolla saadaan
rahaa liikkeelle, joka näyttää rakentamisessakin
olevan ongelma. Rakentamisen puolella tehdään
todella paljon, myös korjausrakentamisen puolella, on kotitalousvähennys
ja 20 miljoonan tuki suoraan asunto-osakeyhtiöille energia-avustuksiin,
elikkä on mahdollista (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
tehdä paljon, jos vaan tehdään ...
Puhemies:
Palataan kotitalousvähennykseen.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun valtiovarainministeri sanoi, että sopimuksella
voidaan tämä hoitaa, niin minä olen ymmärtänyt,
että ei ole mahdollista sopimuksella sopia niin, että asukas
maksaisi suoraan yhtiölle ja ottaisi vastuun. On tehtävä yhtiöjärjestykseen muutos,
ja tällä minä tarkoitan sitä,
että kikkailemalla tehdään yhtiöjärjestykseen
muutos, jotta saadaan vähennys, ja sitten kun putkiremontti
on tehty ja kotitalousvähennys tehty, muutetaan se takaisin.
Tämä on minusta kikkailua ja sellaiseen ei pidä mennä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis on aivan oikeassa, se on nimenomaan
yhtiöjärjestys, jossa osakassopimuksessa määritellään,
mikä kuuluu yhtiölle ja mikä kuuluu sitten
osakkeenomistajan vastuulle. Nämä sopimukset vaihtelevat
keskenään, ja tällöin on mahdollista
käyttää myös kotitalousvähennystä.