Täysistunnon pöytäkirja 114/2008 vp

PTK 114/2008 vp

114. TORSTAINA 27. MARRASKUUTA 2008 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Asunto-osakeyhtiön putkiremontin kotitalousvähennys

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Suurin huolenaihe on edelleen, miten Suomi selviää tulevasta lamasta. Kun hallituksen elvytyspaketti on hyvä muttei riittävä, niin kuin monta kertaa olemme todenneet, ja Pääkaupunkiseudulla niin kuin monella monella muulla paikkakunnalla on piilevä tarve tehdä kerrostaloissa putkiremontteja, minä olen täysin vakuuttunut siitä, että jos muutetaan kotitalousvähennystä koskevia säännöksiä niin, että myöskin kerrostalossa asuva saisi putkiremontista kotitalousvähennyksen, niin syntyisi runsaasti työpaikkoja. Tästä äänestimme kyllä eilen, mutta se ongelma ei ole ollenkaan poistunut. Kysyn valtiovarainministeriltä:

Eikö huoli työllisyydestä ja asukkaiden tasapuolisesta kohtelusta ole riittävä, niin että muutettaisiin lakia niin, että myöskin kerrostalossa ja rivitalossa asuvat saisivat kotitalousvähennyksen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tätä asiaa aiemmin, joitakin viikkoja sitten, kannatti myös rakennusteollisuus, mutta nyt he lähettivät kirjeen, että he vastustavat sitä ihan siitä lähtökohdasta, että asunto-osakeyhtiöillä ei yleensä ole verotettavaa tuloa. Ne pyrkivät siihen, että ei olisi kovasti verotettavaa tuloa, ja kun ei ole, niin silloin siitä ei myöskään voi tehdä vähennyksiä. Tämä on ensimmäinen.

Toinen kohta on sitten se, että meillä verotuksessa on lähdetty siitä, että vähennyksiä voi tehdä ainoastaan omista tuloistaan, ei jonkun toisen tuloista.

Kolmas lähtökohta on se, että tämän vähennyksen voi saada, jos osakassopimuksessa sovitaan, mitkä asiat kuuluvat osakkaalle ja mitkä yhtiölle, ja niistä asioista, mitkä kuuluvat osakkaalle, vaikkapa putkiremontin tietyiltä osin silloin tämän vähennyksen voi saada. Mutta pääasiallinen syy on se, että asunto-osakeyhtiöillä yleensä ei ole verotettavaa tuloa. Siihen ei kovasti edes pyritä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Olen tässä salissa todennut, että kikkailulla voidaan järjestää niin, että se saadaan vähennyskelpoiseksi, aivan niin kuin ministeri Katainen totesi. Mutta minkä takia pitää kikkailun kautta yrittää saada joitain etuja? Se on minusta väärin. Kun te sanotte, että ei voi toisen tulosta tehdä vähennyksiä, niin ei ole mitään estettä sille, että asukas maksaisi suoraan nämä laskut niin kuin muutenkin maksaa yhtiölle, joka siirtää sitten urakoitsijalle. Osakas voi aivan hyvin maksaa suoraan urakoitsijalle ja näin vähentää tulosta. Kysymyksessä on vain se, halutaanko muuttaa lakia niin, että se olisi oikeudenmukainen ja työllistävä. Minä olen ymmärtänyt, että ministeri Katainen ei halua oikeudenmukaista verotusta eikä halua työllisyyttä sille puolelle.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä käsitteillä olevassa budjettiesityksessä asunto-osakeyhtiöille on ennätyssuuret korjausavustukset ja myös energia-avustukset luvassa sen takia, että myös asunto-osakeyhtiössä pystyttäisiin tekemään tämän kaltaisia toimenpiteitä. Ei se ole kikkailua, jos osakkuussopimuksessa lukee, että asukas huolehtii ja maksaa omasta putkiremontistaan. Jos näin halutaan tehdä, niin se on täysin mahdollista, mutta asunto-osakeyhtiö ei yleensä pyri siihen, että se perisi niin korkeita vuokria tai vastikkeita, että tulisi verotettavaa tuloa, josta voitaisiin sitten tehdä vähennyksiä. Monesti asukkaat eivät tätä halua, ja tästä on kyse. Mutta me olemme tähän pulmaan nimenomaan kehittäneet sen ratkaisun, että suoria tukia asunto-osakeyhtiöille annetaan enempi kuin aikaisemmin, ja sillä pystytään kyllä remonttejakin hoitamaan.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jäi soimaan korviin ed. Kalliksen puheenvuoron alussa se, että hallitus ei ole toiminut riittävällä teholla elvytyspaketteja tehden. Mielestäni Vanhasen kakkoshallitus on seurannut tilannetta erittäin hyvin ja edennyt asioissa eteenpäin, ja on valmiuksia tehdä uusiakin ratkaisuja nopealla aikajänteellä. Edellinen lama, joka meillä oli 1990-luvun alussa, oli erittäin syvä. Silloinhan Suomi syöksyi joka rintamalla syvälle laakson pohjaan. Ajattelen kysyä asianomaiselta ministeriltä tai valtioneuvoston jäseneltä:

Miten on suhtauduttu tähän lamaan, ja kuinka hallitus on valmistautunut tähän lamaan verrattuna tuohon edelliseen, Ahon hallituksen aikana tapahtuneeseen asiaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei puhuta vielä tästä nyt elettävästä tilanteesta lamana. Meillä on Suomessa mittareiden mukaan selvästi syvä laskusuhdanne käynnissä. Euroopassa meidän keskeisillä markkina-alueilla on taantuma olemassa. Lama on vähän voimakas sana, mutta kyllä tässä on myös eroja aika paljon. En lähde niitä laajemmin erittelemään, mutta Suomi on valmistautunut tähän tilanteeseen huomattavasti paremmin. Väittäisin myös, että me olemme nyt pystyneet, tietysti, kun meillä on taustana kokemusta tästä 1990-luvun alun lamasta, ajoittamaan ehkä hieman paremmin tiettyjä toimenpiteitä alkaen instrumenttien luomisesta pankkijärjestelmän vakauttamiseen, ja tässä on ollut erittäin iso etu myös se, että on saatu Euroopan mittakaavassa sovittua saman suuntaisista toimenpiteistä. Nyt on luotu instrumentit myös suoraan yritysten rahoituksen varmistamiseen, mitä ehkä silloin 1990-luvun alussa ei pystytty tekemään, ja myös tämän työllistävän rakennustoiminnan osalta meillä on pitkä lista budjettiesityksessä, lisäbudjetissa, täydentävässä esityksessä, todella työllistävään rakennustoimintaan kohdistuvia toimia.

Puhemies:

Kysymyshän siis koskee kotitalousvähennystä, ja meillä on pääkysymys tässä. Meillä on myöhemmin tänään lisätalousarviokeskustelua täällä, jotenka se antaa varmasti väljemmät vaiheet, mutta kotitalousvähennykseen primääristi.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Saanenhan kuitenkin kysyä näistä remonteista vähän laajempana. Kova tarve tehdä näitä remontteja ja korjaustöitä on myös kuntatasolla. Täällä on yli sata kunnanvaltuutettua paikalla, kaupunkien ja kuntien valtuutettuja. Kaikki me tiedämme, että tarve on kova ja mahdollisuus on iso teettää niitä nyt mutta kunnilta puuttuu rahaa.

Eikö nyt, arvoisa valtiovarainministeri, ole aika tehdä semmoinen todella toimiva, iso kuntapaketti, jossa annetaan rahaa kunnille silloin, kun ne teettävät näitä remontteja juuri nyt, kun ei lama ole vielä mutta taantuma on menossa ja lama uhkaa? Nyt pitää elvyttää myös kuntien kautta, sieltä vain puuttuu rahaa. Oletteko te samaa mieltä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ainakin siellä kunnissa on enemmän rahaa kuin siellä koskaan aikaisemmin on ollut. (Välihuutoja) — Tämä vaan pitää paikkansa. — Sen me tiedämme kaikki, että kustannukset nousevat, mutta jos katsotaan, että olennaista ei ole se, mikä julkinen sektorin toimija tekee, ja katsotaan, mitä tässä budjetissa esimerkiksi tällä hetkellä on, siellä on sosiaalisen asuntotuotannon korkotukilainavaltuus 920 miljoonaa, kasvaa 44 prosenttia. Senaatti-kiinteistöt, valtion oma rakentaminen, kasvaa vuoteen 2007 verrattuna 80 miljoonalla eurolla, yhteissumma 340 miljoonaa. Yleissivistävien oppilaitosten kohdalla tulee lisää valtuuksia 30 miljoonaa euroa. En tiedä, paljonko se yhteensä on, mutta lisäys on ainakin jo 30 miljoonaa euroa. Kuntarahoituksen puolella on 20 miljoonaa euroa pääomittamiseen, jolla saadaan rahaa liikkeelle, joka näyttää rakentamisessakin olevan ongelma. Rakentamisen puolella tehdään todella paljon, myös korjausrakentamisen puolella, on kotitalousvähennys ja 20 miljoonan tuki suoraan asunto-osakeyhtiöille energia-avustuksiin, elikkä on mahdollista (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tehdä paljon, jos vaan tehdään ...

Puhemies:

Palataan kotitalousvähennykseen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun valtiovarainministeri sanoi, että sopimuksella voidaan tämä hoitaa, niin minä olen ymmärtänyt, että ei ole mahdollista sopimuksella sopia niin, että asukas maksaisi suoraan yhtiölle ja ottaisi vastuun. On tehtävä yhtiöjärjestykseen muutos, ja tällä minä tarkoitan sitä, että kikkailemalla tehdään yhtiöjärjestykseen muutos, jotta saadaan vähennys, ja sitten kun putkiremontti on tehty ja kotitalousvähennys tehty, muutetaan se takaisin. Tämä on minusta kikkailua ja sellaiseen ei pidä mennä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis on aivan oikeassa, se on nimenomaan yhtiöjärjestys, jossa osakassopimuksessa määritellään, mikä kuuluu yhtiölle ja mikä kuuluu sitten osakkeenomistajan vastuulle. Nämä sopimukset vaihtelevat keskenään, ja tällöin on mahdollista käyttää myös kotitalousvähennystä.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​