Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täällä viikolla
puhuttiin jonkin verran reissuhommista. Mutta, arvoisa puhemies,
julkisuudessa on aika ajoin ollut tietoja muun muassa siitä,
miten vakuutusoikeus on tulkinnut kulkuvaikeuksien vaikuttamista
90 päivän karenssin asettamiseen. Eräässäkin
tapauksessa henkilö oli joutunut jättämään
määräaikaisen työnsä,
joka oli ollut yötyötä, vuoro oli alkanut
kello 22, sen johdosta, että henkilö oli autoton
eikä julkista liikennettä ollut eikä kimppakyyti
ollut mahdollista. Kysyisin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:
Eikö esimerkiksi tällaisessa tilanteessa laki ole
liian tiukka, kun tulkitaan, että henkilö on eronnut
ilman pätevää syytä, siis ilman
pätevää syytä, ja asetetaan
sen perusteella 90 päivän karenssi, vaikka henkilöllä ei
ole tosiasiallista mahdollisuutta ottaa sitä työtä vastaan?
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Nämä vaikeudet ovat todella
olemassa, ja laissa on sikäli ongelma, että työssäkäyntialueet
ovat aika suuria, julkista liikennettä ei ole ja nyt kuntien
yhdistymisen kautta työssäkäyntialueet
vieläkin laajenevat. Tällöin työttömän
työnhakijan on vaikea ottaa vastaan työtä,
ja hän saa siitä karenssin. Olemme nyt ministeriössä katsoneet
näitä työssäkäyntialueita
ja työssäkäyntimatkoja ja tulemme lähiaikoina
muuttamaan niitä määräyksiä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ministeri
suhtautuu näin myönteisesti siihen. Toivoisin
vaan, että kun näitä mahdollisia lievennyksiä harkitaan,
silloin otettaisiin huomioon se, että erityisesti sellaisille työttömille,
jotka ovat työhaluisia ja joille on tarjolla määräaikainen
työ, lievennys annettaisiin eikä tulkittaisi tällä tavalla,
että on karenssi heti niskassa. Sehän on työttömien
kurjistamista nimenomaan.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Tässä työvoimatoimistoilla
on tietty harkinta sen suhteen, onko mahdollisuus järjestää kuljetuksia.
Annetaan tietty aika järjestää siten, että työssäkäynti
on mahdollista. Kuten sanoin, tulemme muuttamaan näitä määräyksiä siten, että liikennemahdollisuuksien
tulee olla olemassa ja yhdistyneet kunnat eivät voi kokonaisuudessaan
muodostaa työssäkäyntialuetta. Silloin etäisyydet
usein ovat liian pitkät.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Tämä työssäkäyntialueiden
laajentuminen on aiheuttanut monia ongelmia, kuten tässä esimerkkitapauksessa
on käynyt: kun työttömällä työnhakijalla
ei ollut varaa ostaa autoa ja tämän johdosta hän ei
ole voinut ottaa tätä yötyötä vastaan
ja kun julkista liikennettä ei ole, niin hänelle
on määrätty 90 päivän
karenssi elikkä pitkä karenssi.
Onko ministerillä sitten nopeasti toimenpiteitä,
että tämä karenssi puretaan tämmöisissä tapauksissa,
tai ostaako työministeri sitten auton tälle henkilölle,
että hän voi käydä siellä työssä,
kun hän on halukas tekemään työtä?
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! Vakuutusoikeus on tehnyt päätöksen olemassa
olevan lainsäädännön mukaisesti.
Siihen ei voi puuttua. Mutta olemme selvittäneet kysymyksiä viimeisten
viiden kuukauden aikana ministeriössä, katsoneet,
kuinka monella työttömällä on
auto, miten julkinen liikenne toimii, ja tulemme nimenomaan muuttamaan
työssäkäyntialueiden periaatteita juuri
tämän takia.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Ministerin vastaus ei kyllä tyydytä alkuunkaan,
nimittäin eihän pidä paikkaansa se, jotta
työssäkäyntialue tässä on
ongelma, vaan kysymys on siitä, jotta nythän työvoimatoimisto
on tehnyt siinä väärän päätöksen.
Työvoimatoimistonhan pitää katsoa, onko
tosiaan mahdollisuudet päästä sinne työpaikalle.
Tässä työelämävaliokunta
kyllä otti aikanaan tiukan kannan siinä, jotta
nimenomaan tällainen asia pitää ottaa
huomioon. Tässä tapauksessahan työvoimatoimisto
on tehnyt väärin. Nyt vielä lisäksi,
kun olette lopettamassa työvoimatoimikuntia, niin ihmettelen,
mitä tapahtuu sitten ensi vuoden puolella, kun se viimeinenkin
asiantuntijuus loppuu toimistoista.
Työministeri Tarja Cronberg
Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että työvoimatoimistoilla
on tietty harkinnanvara ja he katsovat sitä, onko kulkumahdollisuuksia,
ovatko ne järjestettävissä, ja tältä pohjalta
pyrkivät tarjoamaan työtä siten, että kulkumahdollisuudet
ovat järjestettävissä. Tässä katsomme,
kuten sanoin, tilannetta uudestaan ja tuomme muutosesityksiä.
Työllisyyden edistämistoimikunnat, työvoimatoimikunnat,
jotka toimivat työvoimatoimistojen yhteydessä,
ovat saaneet uusia tehtäviä. Niiden tehtävät
liittyvät ennen kaikkea työllisyyden edistämiseen.
Siellä seurataan myös näitä lausuntokäytäntöjä.
Jos osoittautuu, että lausunnoissa on ongelmia niissä käytännöissä,
niin siihen luonnollisesti puututaan.