Täysistunnon pöytäkirja 114/2014 vp

PTK 114/2014 vp

114. TIISTAINA 18. MARRASKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

 

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjauksen siirrosta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on päätetty valtioneuvoston 15.12.2011 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Tarkoituksena on parantaa näiden koulutusten valtakunnallista ohjausta, koulutusmäärien parempaa ennakointia ja kohdentamista. Uudistus vahvistaa yliopistojen roolia koulutuksen sisällöllisessä ja laadullisessa ohjauksessa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asemaa koulutuksen koordinoijana.

Koulutuksen ohjauksen siirto ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus ei olisi jatkossa tutkintoon johtavaa koulutusta vaan yliopistotutkinnon jälkeistä ammatillista jatkokoulutusta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta, koulutukseen ottamisen perusteista sekä koulutuksen pituudesta. Yliopisto vastaa edelleenkin koulutuksen sisällöstä, sen laadusta sekä koulutettavien valinnasta. Tarkemmat säännökset koulutusten sisällöstä, kuten opintojen rakenteesta, koulutusohjelmista sekä siitä, missä yliopistoissa koulutusta annetaan, ehdotetaan säädettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Asetus olisi sisällöllisesti samanlainen kuin nyt voimassa oleva valtioneuvoston asetus tästä aiheesta, joka siis tultaisiin kumoamaan.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään tällä hetkellä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 5 §:ssä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään jatkossa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Esityksessä ehdotetaan valtakunnallisen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoston perustamista. Tämä jaosto perustettaisiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan yhteyteen. Koordinaatiojaoston perustamisesta ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 §:n 2 momentissa. Jaoston tehtävänä olisi arvioida kansallisia erityiskoulutustarpeita sekä tehdä aloitteita erityiskoulutuksen kehittämiseksi. Tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetusluonnoksen mukaan jaoston jäsenet edustaisivat julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää, terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, kaikkia lääketieteen ja hammaslääketieteen ylimpiä korkeakoulututkintoja antavia yliopistoja, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevia, Valviraa ja muita sidosryhmiä. Tarkoituksena on siis koulutuksen valtakunnallinen ohjaus, koulutusmäärien ennakointi ja kohdentaminen siten, että se mahdollisimman hyvin vastaa palvelujärjestelmämme tarpeita.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden alussa Suomessa oli noin 20 000 työikäistä lääkäriä. Heistä 60 prosenttia oli erikoislääkäreitä. Heistä kolmannes eli noin 4 000 jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Selvitysten mukaan erikoislääkärikoulutus riittää määrällisesti korvaamaan vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle siirtyvät lääkärit, mutta erikoisalojen kesken on suuria eroja.

Huolestuttavin tilanne on psykiatriassa, reumataudeissa eli reumatologiassa ja kuntoutuksessa ja fysiatriassa. Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat suurimman osan eläköitymisistä ja sairauspoissaoloista. Niin sanottujen tule-sairauksien arvioidut työpanosmenetykset ovat vuositasolla noin 2 miljardia euroa. Näiden sairauksien hoidossa psykiatrit, reumatologit ja fysiatrit ovat avainasemassa. Tilanne on erittäin huolestuttava, jos meillä vuonna 2025 on vain alle puolet tarvittavista näiden alojen erikoislääkäreistä, kuten reumalääkärien kohdalla ennustetaan tällä hetkellä olevan.

Pelkkä erikoislääkärien koulutusmäärien lisääminen ei turvaa erikoislääkärityövoiman riittävyyttä julkisessa terveydenhuollossa. Erikoislääkärikoulutus tarvitsee vahvaa alueellista ja kansallista koordinaatiota. On sekä palvelujärjestelmän että yksittäisen lääkärin etu, että koulutus vastaa mahdollisimman hyvin eri alojen ja alueiden työvoimatarpeeseen. Tästä syystä lakiesityksessä esitetty erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston perustaminen STM:n alaisuuteen on erittäin tarpeellinen ratkaisu. Tähän astihan erikoislääkärikoulutusmääriä ei ole valtakunnallisesti juurikaan koordinoitu. Tältä osin lakiesitys on siis hyvin kannatettava.

Lisäksi esityksessä esitetään erikoislääkärikoulutuksen siirtoa OKM:n alaisuudesta STM:n alaisuuteen, mikä mielestäni on hyvin luonteva siirto. Koulutukseen ja erikoislääkärikoulutettavalle itselleen siirrolla ei ole käytännön merkitystä.

Kannatan kokonaisuudessaan esitystä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tainio varmasti kertoi juuri sen näkemyksen, minkä itsekin voin allekirjoittaa, että tämä lakiesitys on hyvä.

Haluan tuoda terveisiä. Eilen eduskunnan Kansalaisinfossa oli "Rintasyöpä — voiko sitä ennaltaehkäistä?" -tapahtuma, jonka perussuomalaisten eduskuntaryhmä järjesti. Siellä saimme kuulla monia alan asiantuntijoita, jotka kertoivat muun muassa syöpätilanteesta Suomessa ja rintasyövästä ja siitä, kuinka sitä voitaisiin ennalta ehkäistä. Kun kysyin, mitä voisin viedä eteenpäin, asiantuntijalääkäri, ylilääkäri Liisa Pylkkänen lähetti terveisiä juuri tästä, että koulutusta, hoidon saantia ja tasavertaisuutta ylläpidettäisiin Suomessa.

Minä toivoisin ja voisin kuvitella, että tämä lakiesitys voisi juuripa johtaa siihen. Elikkä koordinaatiojaostot näkisivät ja huomaisivat ne tärkeät kohteet, mihinkä tarvitaan lisää koulutusta ja mihinkä tarvitaan lisää oppimista. Tällainen rintasyöpäkin on yksi sellainen asia, jossa varhainen ennakointi ja havainnointi ovat tärkeitä. Ne olivat hyvin yksinkertaisia asioita, mitä lääkäri kertoi, millä tavalla voidaan syöpä todeta ja huomata. Ihan pienistä asioista lääkärikin pystyy sen toteamaan, mutta toki siihen tarvitaan ammattitaitoa. Olisi kyllä hienoa, että tätä koulutusta, erityiskoulutusta, ylläpidettäisiin ihan sieltä alusta lähtien, koska sillä tavalla hyvin etukäteen huomioiden voidaan pelastaa ihmisten henkiä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä ihan lyhyesti pari kommenttia näihin puheenvuoroihin.

Niin kuin tuossa esittelyssäni kerroin, tämä asiahan on ollut vireillä jo vuodesta 2011 lähtien. Silloin jo tehtiin tämän koulutuksen siirtoa koskeva päätös, itse asiassa noissa koulutuksen jatkolinjauksissa valtioneuvostotasoisesti.

Kyllä itse uskon siihen, että tällä siirrolla pystymme todellakin paneutumaan esimerkiksi näihin alueellisiin eroihin, joihin tässä edustaja Tainio viittasi, siihen, miten meidän lääkärityövoimamme ylipäätään on käytettävissä, ja sitten toisaalta siihen, ovatko he kouluttautumassa oikeille aloille, niille aloille, joilla me todella tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa lääkärityövoimaa.

Ihan samalla tavalla otan vastaan tuon edustaja Juvosen tuoman terveisen tästä tärkeästä rintasyöpäkysymyksestä. Meidän pitäisi pyrkiä koko tässä meidän palvelujärjestelmässämme mutta erityisesti koulutusjärjestelmässä parempaan ennakointiin. Tällaiset koordinaatioon liittyvät kysymykset tulee ratkaista paljon paremmin kuin mitä ne tällä hetkellä on ratkaistu. Siksi on hyvä, että tämä esitys nyt on saatu eduskunnan käsittelyyn.

Keskustelu päättyi.