Täysistunnon pöytäkirja 114/2014 vp

PTK 114/2014 vp

114. TIISTAINA 18. MARRASKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta

 

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tähän esitykseen on koottu muutoksenhakusäännöksiä koskevia ehdotuksia kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen lakeihin.

Hallintopäätökseen saa yleensä hakea muutosta monessa vaiheessa. Nykyisin käytössä on usein kolme muutoksenhakuvaihetta: ensin oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle viranomaiselle, sitten valitus hallinto-oikeuteen ja edelleen valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Esityksessä ehdotetaan, että oikaisuvaatimus olisi nykyistä laajemmin käytössä hallintoasioiden muutoksenhaun ensi vaiheena. Esityksessä ehdotetaan myös korkeimman hallinto-oikeuden valituslupajärjestelmän laajentamista nykyisestä. Ehdotusten tavoitteena on parantaa hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiä ja lyhentää muutoksenhaun kokonaiskestoa hallintoasioissa.

Oikaisuvaatimus on nykyisin käytössä useissa asiaryhmissä muutoksenhaun ensi vaiheena. Tällöin hallinto-oikeuteen saa valittaa vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Tämä vähentää hallinto-oikeuksiin saapuvien valitusten määrää, jolloin hallintotuomioistuimet voivat keskittyä enemmän varsinaisten oikeusriitojen ratkaisemiseen. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä oikaisuvaatimuksesta muutoksenhakukeinoa kaikkiin hallintopäätöksiin. Tässä esityksessä oikaisuvaatimusmenettelyn ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi elinkeinolupia ja merkittäviä hallinnollisia seuraamuksia koskevat asiat sekä muut sellaiset asiat, joissa on oikeusturvan kannalta tarpeen, että päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista valitusasioista käytännössä jo noin puolet kuuluu nykyisin valituslupajärjestelmän piiriin. Tässä esityksessä ehdotetaan valituslupasääntelyn laajentamista nykyisestä.

Ehdotuksissa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan kannan muutos vuonna 2012. Silloin perustuslakivaliokunta lausui, että valtioneuvoston piirissä on tarpeen ennakkoluulottomasti arvioida mahdollisuutta edelleen kehittää korkeimman hallinto-oikeuden roolia ja hallintolainkäyttöä ylimmän asteen linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan.

Valituslupaa koskevien ehdotusten valmistelussa on kiinnitetty huomiota perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti erityisesti asian laatuun ja merkitykseen sekä siihen, voidaanko korkeinta hallinto-oikeutta edeltäviä oikeussuojakeinoja pitää kyseessä olevissa asioissa useimmiten riittävinä. Valituslupajärjestelmän ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi elinkeinoluvan peruut-tamista, hallinnollisten pakkokeinojen täytäntöönpanoa ja merkittäviä hallinnollisia seuraamuksia koskevat asiat.

Värderade talman! I propositionen ingår inte förslag om utvidgande av omprövningsförfarande eller besvärstillstånd till alla de ärendegrupper som de kan lämpa sig för. Avsikten är att bestämmelserna om ändringssökande ska bedömas separat i sådana frågor, i vilka separata författningsprojekt redan har inletts eller ska inledas inom den närmaste framtiden. I propositionen ingår inte heller förslag om sådana ärenden, där det på grund av särdrag som anknyter till dem är nödvändigt att separat närmare bedöma behovet av att ändra bestämmelserna.

Esityksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Oikaisuvaatimuksen ja valitusluvan käytön laajentaminen vähentävät hallinto-oikeuksiin saapuvien valitusten ja korkeimman hallinto-oikeuden antamien asiaratkaisujen määrää. Ehdotukset koskevat tässä esityksessä kuitenkin useita, asiamääriltään käytännössä pieniä asiaryhmiä. Oikaisuvaatimusjärjestelmän laajentaminen saattaa lisätä jonkin verran hallintoviranomaisten työmäärää, mutta lisäys ei olisi merkittävä verrattuna nykyiseen menettelyyn, jossa hallintoviranomainen antaa valitusasiassa lausunnon hallinto-oikeudelle.

Esitykseen sisältyy ehdotuksia moniin lakeihin, mutta se muodostaa myös pohjan jatkotyölle, jossa on tarkoituksena edelleen laajentaa oikaisuvaatimuksen ja valitusluvan käyttöalaa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että tämä iso lakiesityskokonaisuus on jaksettu kasata ja tuoda tänne eteenpäin.

Laajan valitusoikeuden tulee jatkossakin olla mahdollista, ja asianosaisilla tulee olla oikeus oikeusturvaan. Mutta kenellä on oikeus hakea muutosta tai oikaisua? Kaiken perustana on nähtävä ihmisen oikeus saada häntä koskeva ratkaisu tuomioistuimen päätettäväksi ja myös muutoksenhaku tuomioistuimen tarkasteltavaksi. Toisaalta on huomioitava järjestelmän selkeys, tehokkuus ja tarpeettoman tuomioistuinten kuormittamisen välttäminen. Byrokratianpurkutalkoot on tarvittaessa ulotettava myös oikeuslaitokseen, ei kuitenkaan ihmisten oikeusturvasta tinkimällä.

On selvää, että kaikista hallintopäätöksistä ei tarvitse voida valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Usein muutoksenhakuprosessista on tullut prosessi, jonka ensisijaisena tarkoituksena on vaikeuttaa ja hidastaa päätöksente- kojärjestelmää ja erilaisten yhteiskunnallisten hankkeiden etenemistä.

Viime aikoina on keskusteltu hyvin paljon ammattivalittajista, jotka jarruttavat hallinnon toimintaa. On tapauksia, joissa esimerkiksi kuntaan ja eri viranomaisille on tullut yhden valittajan toimesta kymmeniä valituksia, ja kaikki tulisi käsitellä asianmukaisesti. Mutta miten tähän ongelmaan voidaan sitten tarttua? Yritin selailla tätä hallituksen esitystä, mutten löytänyt kuitenkaan täältä semmoista asiaa, miten tähän olisi tartuttu. Olisin toivonut, että tässä kokonaisuudessa olisi otettu esille sekin, miten tähän ammattivalittajien massatyöhön olisi voitu tarttua. Valitukset ovat kuitenkin monille henkilöille ja toimijoille erittäin tärkeitä, se on heille koko elämän tärkein asia, että heillä on oikeusturva olemassa. Miten sitten toimitaan, etteivät ammattivalittajat pilaa heidän oikeusturvaansa?

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ne jatkokäsittelyluvan järjestämisasiat ovat riittävässä muodossa esillä, mutta sitten samalla otan esille sen, että tuomioistuinten määrärahoja karsitaan. Nyttenkin talousarvioesityksessä on, että tuomioistuimille ei ole käytettävissä jatkossa niin paljon rahoja kuin mitä siellä todellisuudessa tarvitaan. Luottamuksen tuomioistuimen toimintaan tulee kuitenkin säilyä. On hyvä, että tässä esityksessä on puututtu siihen, millä tavalla voitaisiin vähentää tuomioistuimen tehtäviä, miten yksinkertaistetaan ja nopeutetaan tuomioistuinkäsittelyä tai yleensäkin valitusasioitten hoitamista.

Oikaisuvaatimuksen tulisi olla käytössä muutoksenhaun ensi vaiheena aina, kun se on mahdollista, hyvä asia näin. Oikaisuvaatimusmenettelyssä virheelliset päätökset tulee voida korjata nopeammin ja joustavammassa menettelyssä kuin tuomioistuimessa. Sekin on todella hyvä, että rinnalla tulee olla aina päätöksen korjaaminen ja itseoikaisuasiat.

Paljon tässä on varmasti töitä, ja sen vuoksi toivonkin, että valiokunta ottaisi tämän koko ison paketin käsittelyyn asianmukaisesti ja puututtaisiin ja tarkisteltaisiin näitä asioita eikä pelättäisi tätä esityksen paksuutta vaan otettaisiin tämä ihan asianmukaisesti kunnioittaen, koska tämä on meille kaikille tärkeitä asioita täynnä.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin tämän asian yhteydessä kysynyt oikeusministeriltä yhtä minua vaivaavaa asiaa: Kansalaiset aikanaan toivat tuontiautoja Suomeen, ja he maksoivat niistä laittomasti arvonlisäveroa, jota kutsuttiin elviksi. Jos EU-tuomioistuin ja korkein oikeus ennakkopäätöksessään toteavat, että tämä hallintopäätös on ollut virheellinen, sen lisäksi se on ollut jäsenvaltiorikkomus, ja kun meillä hallintolainkäyttölain mukaan kansalaisella on oikeus purattaa virheellisesti tehty hallintopäätös, minkä Tulli teki, niin miksi korkein hallinto-oikeus ei suostu myöntämään virhettään vaan edelleen päätti niin, että yhteisöjen tuomioistuimen langettava päätös ja korkeimman oikeu-den ennakkopäätös eivät ole riittäviä syitä purkamaan virheellisiä hallintomenettelyjä laissa olevan viiden vuoden jälkeenkin, vaikka siihen on laissa mahdollisuus?

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olisin kiittänyt oikeusministeriä ja hallitusta tästä esityksestä, jolla ymmärtääkseni pyritään sujuvoittamaan hallintoprosesseja — hyvä niin. Kiitos myös siitä, että olette yhdessä ministeri Räsäsen kanssa asettanut työryhmän, jossa katsotaan näitä oikeuslaitoksen ja turvallisuusviranomaisten voimavaroja mutta jossa myös yhtenä toimeksiannon tarkoituksena on prosessien sujuvoittaminen. Kaiken kaikkiaan näen, että tällä puolen esimerkiksi siinä, ketkä kaikki pääsevät kaavoista valittamaan, ja siinä, miten monimutkaisia ja kustannuksitta tehtäviä nämä kaavavalitusprosessit ovat, on aika paljon perkaamista, kun tiedämme, kuten edustaja Maijalakin täällä sanoi, että usein tällaisia valitusprosesseja pyöritetään vuosikausia vain ja ainoastaan sen takia, että saadaan viivästytettyä jotakin hanketta, esimerkiksi sitä, että mielenterveyskuntoutujien asuntola on tulossa johonkin naapurustoon tai muuta.

Mutta, oikeusministeri Henriksson, olisin kysynyt yhden muutoksen perään, jonka perään olen kysynyt täällä aikaisemminkin. Se on pieni pisara meressä, mutta sekin aiheuttaa paljon turhaa työtä. Eli kun on kyse ulkomaalaisten rikollisten karkottamisesta Suomesta, niin meillä on tällä hetkellä sellainen prosessi, jossa ensin poliisi virkavastuullaan tekee tästä ehdotuksen Maahanmuuttovirastolle, Ulkomaalaisvirastolle — nyt en muista, kumpi on viraston nimi tällä hetkellä — ja tämä Maahanmuuttovirasto sitten tekee siitä virkavastuulla päätöksen ja tästä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen eli riippumattomaan tuomioistuimeen, niin kuin kuuluukin. Miksi siitä päätöksestä pitää vielä voida valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikä on siis aivan turhaa ja aiheuttaa aivan turhaa työtä? Toivoisin, että vastaatte tähän.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valitusoikeus kuuluu olennaisena osa-na demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään, mutta niin kuin montaa muutakin hyvää tarkoittavaa oikeutta, niitä voidaan käyttää väärin ja käytetään myös.

Kaavoituksen ja suurten rakennushankkeiden kohdalla valitusoikeuden väärinkäytöstä aiheutuu demokratialle aivan kohtuuton hinta. Monet elinkeinoelämän, työllisyyden ja yleisen kehityksen kannalta tärkeät hankkeet saattavat jumiutua valitusrumban syövereihin vuosikausiksi. Täsmäiskuja tekevistä ammattivalittajista on tullut Suomessa vallankäyttäjiä. Kiusantekomielessä tehdyllä valituksella voi viivyttää järkeviä hankkeita pitkäänkin. Hallinto-oikeuksissa yksittäisen kaava-asian valituskäsittely vei vuosina 2008—2012 keskimäärin vuoden. Se on aivan liian pitkä aika. Rovaniemellä yksi henkilö on työllistänyt kaupungin virkamieskuntaa ja oikeusastetta yli 50 valituksellaan, ja siellä arvioidaan, että satojatuhansia euroja on veronmaksajille koitunut kuluja näistä valituksista. Rakennusalan taholta on esitetty arvio, että tällä hetkellä valitusten vuoksi maassamme odottavat käynnistymistään jopa 4 miljardin euron hankkeet — siis päätettyjä hankkeita, joihin on investointipäätökset tehty, mutta valituksen vuoksi nämä hankkeet ovat jumissa. Siellä olisi paljon työtä ja toimeliaisuutta tarjolla, mikäli näihin valitusprosesseihin saadaan joustoa, sujuvuutta ja nopeutta. Käsittämättömän suuria työllisyysvaikutuksia on siis jäissä.

Hallintolainkäyttölaissa on annettu valitusoikeus julkisesta päätöksestä asianosaiselle, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Niin sen tulee ollakin, että asianomaisella tulee olla valitusoikeus, mutta hallintolainkäyttölaissa on myös viranomaisella yleisen edun vuoksi valitusoikeus toisen viranomaisen päätöksestä, vaikka ei olisikaan valvontavastuussa tuon päätöksen tehneen viranomaisen toimenpiteistä. Olen tehnyt lakialoitteen tästä, että tämä yleinen viranomaisen valitusoikeus toisen viranomaisen päätöksestä tulee poistaa.

Valituksista on tullut myös ely-keskuksille turhan helppo työkalu. Viranomaisten tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskenään ja hakea ammattitaidollaan ratkaisuja, jotta yksittäisten kansalaisten ja yritysten lupa-asioihin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista sujuvasti ja nopeasti ilman valituksia. Viranomaisten tehtävä on palvella kansalaisia ja tukea heidän aktiivisuuttaan eikä tukahduttaa ja jarruttaa toimeliaisuutta. On täysin käsittämätöntä ja mielestäni viranomaisten ammattitaidottomuutta, että kuluneen vuoden puolessavälissä ely-keskukset ovat käynnistäneet jo yli 40 valitusprosessia kuntien ja aluehallintoviranomaisten päätöksistä. Näistä valitusprosesseista kärsivät valituksia kirjoittelevien virkamiesten palkanmaksajat, yksityiset veronmaksajat ja yritykset. Ja samaan aikaan oikeusistuimiin vaaditaan lisää resursseja, jotta pystyttäisiin purkamaan tätä sumaa ja lyhentämään juttujen käsittelyaikoja.

Arvoisa puhemies! Mielestäni valitusprosessien käsittelylle on säädettävä maksimikäsittelyajat, jotteivät kansalaiset joudu asiansa vuoksi roikkumaan löysässä hirressä ja odottamaan ratkaisua, milloin päästään toimeen ja hoitamaan asioita.

Valitusten vakavuuden korostamiseksi on mielestäni otettava käyttöön esimerkiksi kaavavalitusten yhteydessä perittävä valituksen käsittelymaksu, kohtuullinen maksu silloin, kun tuo valitus jätetään, ja maksu voidaan tietysti sitten palauttaa hakijalle, jos prosessi todetaan aiheelliseksi. Tätä käytäntöä pitäisi mielestäni vakavasti harkita.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Mielestäni on ihan aiheellista demokraattisessa yhteiskunnassa se, että kansalaiset saavat valittaa viranomaisten päätöksistä silloin, kun kokevat, että päätökset ovat heidän mielestään virheellisiä tai tulkinnanvaraisia ja saattaisivat muuttua muutoksenhakuasteessa. Itse en ole kuullut niin sanotuista kiusantekomielessä tehdyistä valituksista. Ehkä niitä Rovaniemellä on, mahdollisesti muuallakin, mutta en ole koskaan törmännyt itse sellaisiin. Ongelma mielestäni on juuri siinä, että kun päätöksistä valitetaan, niin ei saisi missään tapauksessa kestää useita kuukausia tai useita vuosia se valitusprosessi vaan pitäisi pikaisessa aikataulussa viedä loppuun asti se valituksen käsittely.

Nyt kun me olemme lukeneet näistä valtionhallinnon ict-hankkeista, joihin todella käytetään miljardikaupalla rahaa, ja sitten meillä on esimerkkejä poliisin ja oikeuslaitoksen toimimattomista järjestelmistä — esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa menee useiden tuomareiden työaika turhaan siihen, että järjestelmät eivät toimi — niin toivoisin, että ministeri tekisi kaikkensa, jotta nämä oikeuslaitoksen ict-järjestelmät saataisiin siihen kuntoon, että ne palvelevat hallintoa siten, että jutut saataisiin mahdollisimman nopeasti eri asteissa vietyä alusta loppuun asti valmiiksi, että ne eivät jämähtäisi sinne hallintoon seisomaan vuosikaupalla, koska sehän ei ole kenenkään etu eikä tarkoitus, että nämä jutut jämähtävät sinne tuomioistuimiin. Siihen pitäisi saada parannusta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan voimakkaasti tukea sitä, mitä edustaja Kalle Jokinen puheenvuorossaan toi esiin.

Toiseksi vielä omaltakin osaltani kannustaisin oikeusministeriötä ja ministeri Henrikssonia yhdessä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa jatkamaan työtä näiden oikeusprosessien ja valitusprosessien sujuvoittamiseksi ja turhien valitusprosessien vähentämiseksi. Kokoomus on ajanut tätä prosessien sujuvoittamista ja turhien normien purkamista, jotta saataisiin säästettyä veronmaksajien varoja turhilta prosesseilta ja nopeutettua asioiden käsittelyä, joka on usein välttämätöntä esimerkiksi investointien vauhdittamiseksi ja aikaansaamiseksi. Olen iloinen, että Suomen Keskusta ja ilmeisesti muutkin puolueet ovat lähteneet tähän norminpurkuasiaan mukaan. Kannustan oikeusministeriötä ja ympäristöministeriötä tässä hyvään yhteistyöhön ja toivon, että jälkiä siitä näkyisi nyt esillä olevien esitysten lisäksi jo tässä eduskunnassa, mutta ellei se ole mahdollista, valmistelutyötä jatkettaisiin niin, että seuraavan eduskunnan aikana pystyttäisiin näitä valitusprosesseja muun muassa kaavoitusasioissa joustavoittamaan ja nopeuttamaan.

Mutta, herra puhemies, pyysin puheenvuoron varsinaisesti jatkaakseni tuota kysymystäni, joka liittyy ulkomaalaisten rikollisten aiheettomiin valituksiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tänä päivänä siis jokainen karkotettava ulkomaalainen rikollinen valittaa Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen ja siitä päätöksestä vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaikki tapahtuu tietysti veronmaksajien rahoilla. Jos tämä valitusoikeus sinne korkeimpaan hallinto-oikeuteen evättäisiin, niin juttujen määrä vähenisi useilla kymmenillä turhilla jutuilla. Toivon, että ministeri voisi tätä asiaa kommentoida, ja toivon, että lakivaliokunta tässä yhteydessä ottaisi tämän asian pohdittavaksi, kun näitä hallintoprosesseja muutenkin kehitetään.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, että nämä ulkomaiset rikolliset pitäisi saada mahdollisimman nopeasti pois Suomesta, ja riittäisi vallan mainiosti, että hovioikeuden päätöksestä ei saisi enää valittaa eteenpäin... (Ben Zyskowicz: Hallinto-oikeuden!) — hallinto-oikeuden päätöksestä ei saisi valittaa eteenpäin.

Mutta sitä minä hämmästelen, että kun kokoomus on ollut hallitusvastuussa hyvin pitkään, niin kuinka näin huonoon tilanteeseen ollaan tultu, miksei näitä muutoksia ole saatu aikaiseksi silloin, kun olette olleet tekemässä hallitusohjelmaa ja sinne kirjanneet näitä omia tavoitteitanne. Hämmästelen vain sitä, miksi ei ole tullut esityksiä, jotta oltaisiin saatu tänne eduskuntaan käsittelyyn pykäliä, joilla oltaisiin voitu tätä kohtuutonta tilannetta paremmaksi muuttaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Henriksson, siellä oli ainakin pari kysymystä. Onko teillä valmiutta vastata? — Olkaa hyvä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, tällä esityksellähän nyt on tavoitteena se, että tehostetaan ja nopeutetaan muutoksenhakua ja yhtenäistetään myös muutoksenhakumenettelyä eri asiaryhmissä, ja tämä on erittäin tervetullut uudistus. Oikaisuvaatimuksella asianosainen saisi virheellisen päätöksen korjatuksi nopeammin ja edullisemmin kuin tuomioistuinkäsittelyssä, ja tämä on hyvä asia. Tässä muutama kommentti.

Tässähän on tilanne nyt se, niin kuin puheenvuorossani toin esille, että kaikkia asioita ei olla vielä ehditty käsitellä. Muun muassa nämä ympäristö- ja maankäyttö- ja rakennuslakiasiat liittyvät niihin. Mutta tarkoitus on myös, että niistä nyt tehdään yhdessä ympäristöministeriön kanssa selvitys ja lähdetään eteenpäin.

On myös niin, että meidän pitää pitää huolta siitä, että meillä on perusteellinen ja hyvä lainvalmistelu, hosumalla yleensä ei päästä hyviin tuloksiin. Mutta luotan kyllä siihen, että sekä oikeusministeriön että ympäristöministeriön virkamiehet tässä tekevät töitä sitten niin nopeassa tahdissa kuin suinkin pystyvät. Se on tärkeä asia.

Sitten, mitä edustaja Ruohonen-Lerner toi esille näistä asiankäsittelyohjelmista ja niin edelleen: Totta kai se on niin, että me teemme kovasti töitä sen eteen, että me saisimme ajanmukaiset tietokoneohjelmat ja asiankäsittelyohjelmat. Valitettavasti se ei auta, että minä tai joku edustaja menee sinne miettimään, minkälaisia niitten pitää olla. Me olemme varanneet rahaa sitä varten, ja olen itsekin hämmästellyt sitä, minkä takia asiat kestävät. Mutta tilanne on vain se, että sekin on asiaryhmä, missä tarvitaan malttia. Me olemme siinä mielessä riippuvaisia nyt näistä insinööreistä ja muista, että he keksivät hyviä ja järkeviä järjestelmiä meille. Ja ihmeellistähän se on, että niin hyvässä maassa kuin Suomessa, jossa olemme yrittäneet olla etunojassa koskien it:n käyttöä ja niin edelleen, kuitenkin näissä järjestelmissä, ihan niin kuin terveydenhuollonkin puolella, on ongelmia päästä eteenpäin. Mutta oikealla linjalla ollaan ja ollaan ottamassa edistysaskelia. Mutta se vie aikaa.

Sitten, puhemies, tästä edustaja Zyskowiczin kysymyksestä: En oikein saanut kiinni siitä, tarkoittiko edustaja rikollisten luovuttamista vai tarkoittiko edustaja ylipäänsä sitä, jos ulkomaalainen on saanut kielteisen päätöksen, kun tämä on hakenut oleskelulupaa. Puhutaanko tässä nyt tuomituista ihmisistä vai puhutaanko ihmisistä, jotka ovat hakeneet oleskelulupaa Suomessa, siitä en saanut oikein selvää.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti en puhunut riittävän selvästi, koska kysymykseeni ei vastattu.

Minun mielestäni olisi aika kohtuullista, jos oikeusministeri vähän edes arvioi, miksi korkein hallinto-oikeus itsepintaisesti on sitä mieltä, että se ei pura hallintolainkäyttölain mukaista päätöstä, kun sillä on siihen oikeus yli viiden vuodenkin päästä puuttua, jos on kyseessä erityisen painavia syitä. Voisitteko mainita ja valaista minulle maallikolle, miksi yhteisöjen tuomioistuimen päätös, jossa Suomen on todettu syyllistyneen jäsenvaltiorikkomukseen, ja korkeimman oikeuden ennakkopäätös valtion vahingonkorvausvastuusta eivät ole riittäviä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, joka itse asiassa on tässä riidassa osapuoli? Miten tämä näin voi olla, että pieni veronmaksaja ei saa oikeutta korkeimman hallinto-oikeuden kautta? Jos minä nyt toisen kerran kysyn tätä asiaa, niin toivon, että te vastaatte ja vastaatte myös siihen, onko tämä koko hallinto-oikeusjärjestelmä hallinnon jatke ja ikään kuin turha Suomessa. Pitäisikö se yhdistää yleiseen oikeusjärjestelmään, että tämä kissanhännänveto ja tämmöinen tappelu loppuisivat?

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin edustaja Eestilä, minä en epäile, että olisin puhunut epäselvästi, vaan puhuin mielestäni täysin selvästi. Puhuin rikollisista ja konnista, eli ulkomaalaisista, jotka on Suomessa tuomittu rikoksista. Sen jälkeen, koska heidät on tuomittu, asianmukaisten prosessien ja säädösten pohjalta heidät on päätetty Suomesta karkottaa. Esityksen siitä tekee virkavastuulla poliisi. Sen jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee siitä päätöksen, päättää, että heidät karkotetaan. Sen jälkeen, kuten oikeusturvaan kuuluu, heillä on oikeus valittaa Maahanmuuttoviraston päätöksestä riippumattomaan tuomioistuimeen eli hallinto-oikeuteen.

Kysymys on nyt siitä, minkä takia heillä pitää olla oikeus vielä siitä hallinto-oikeuden päätöksestä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se on aivan turhaa. Sitä käyttää aivan jokainen, joka on tuomittu, ja kaikin tavoin yrittää tietysti viivästyttää ja vetkuttaa tätä Suomesta karkottamista. Kaikki tapahtuu tietysti veronmaksajien piikkiin eli veronmaksajien rahoilla, ja tästä tulee kymmenittäin turhia juttuja korkeimpaan hallinto-oikeuteen joka vuosi. Olen tästä kysynyt aikaisemminkin ja ehdottanut aikaisemminkin ja ehdotan nyt uudelleen, itse asiassa lakivaliokunnalle, koska tämä on lähetekeskustelu, että tämä aiheeton mahdollisuus valittaa tässä tapauksessa hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen yksinkertaisesti turhana, tarpeettomana ja turhaa työtä ja kustannuksia aiheuttavana poistetaan.

Mitä tulee sitten niihin ihmisiin, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen oleskelulupaansa mutta eivät kuitenkaan poistu Suomesta vaan joille on korkeimman hallinto-oikeuden keväällä 13 antaman päätöksen perusteella annettava oleskelulupa — mikä on tietysti porsaanreikä ja järjettömyys — niin siitä on nyt vihdoin saatu hallituksen esitys eduskuntaan tämän epäkohdan korjaamiseksi, eli heille ei annettaisi enää oleskelulupaa. Siinä odotamme perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan käsittelyä, jotta saamme asian tänne saliin.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri, että otitte esille ympäristöpuolen asiat, että sekin olisi nyt mahdollisesti tulossa jatkossa valmisteluun, toivottavasti käsittelyynkin.

Ympäristöpuolen asiat otan sen takia esille, että tänään käsiteltiin Talvivaaran asiaa ja todennäköistä on, että jatkossa käsitellään muitakin kaivosasioita täällä. Nyt sitten ympäristöpuolella, varsinkin näissä kaivosasioissa, kun valmistellaan päätöksiä, niin se on niin sekava ja niin monimutkainen, monivaiheinen prosessi, että eri tahot eivät edes tiedä, koska on minkäkin valituksen aika. Varmuuden vuoksi valitetaan sitten joka vaiheessa, ja sen jälkeen on aika paksut niput papereita. Savukosken kunnassakin työskennellessäni, Soklin asioita valmistellessa, sain kyllä eteeni niin valtavat määrät papereita, enkä kyllä ollut enää itse ollenkaan kärryillä, kuka valittaa ja mistä valittaa ja milloin pitää valittaa asioista, ja kaikki tekivät kaiken varmuuden vuoksi.

Toinen asia on sitten, kun ympäristöpuolen asioita saadaan jollekin rajalle — toivottavasti uskalletaan ottaa tähän asiaan kiinni, että miten tätä selkeytetään — tämä maa- ja metsätalousministeriön puoli. Siinä onkin oma muutoksenhaku- ja valituskokonaisuutensa, mutta onko kenelläkään rohkeutta tarttua tähän sektoriin, maa- ja metsätalouspuolen asioihin?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä, en lähde arvioimaan, miksi korkein hallinto-oikeus on päättänyt jotakin. Ei kuulu ministerin tehtävään arvioida heidän perustelujaan.

Mutta sen voin nyt tässä kertoa, että meillähän on käynnissä selvitys siitä, pitäisikö korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus yhdistää. Sen selvityksen on määrä valmistua, jos muistan oikein, tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen, riippuen siitä, mitä se selvitys näyttää, otetaan kantaa siihen, pitäisikö laajemminkin lähteä selvittämään sitä, olisiko ideaa yhdistää yleisiä tuomioistuimia ja hallintotuomioistuimia. Mutta ensin pitää saada tämä selvitys korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta, ja sitä me odotamme.

Edustaja Zyskowicz, varmasti on niin, että tähän asiaan kannattaa palata ja kannattaa miettiä sitä, minkä takia tämä valitusoikeus tässä on. Sehän voisi olla myös niin, että valituslupajärjestelmä sille riittäisi, mutta en pysty tässä nyt suoralta kädeltä sanomaan, se ei ole ollut tämän päivän agendalla ministeriössä. Mutta hyvä, että tuli esille. Palataan siihen.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minä kiitän oikeusministeriä vastauksesta, ja minä ymmärrän, että oikeusministeri ei tässä salissa voi lähteä korkeimman hallinto-oikeuden asemaan ja arvioida heidän tekemiään päätöksiä.

Minusta olisi kuitenkin yleisen oikeustajun ja kansalaisten kannalta ollut kohtuullista, että jos 150 kansanedustajaa kirjoittaa lakialoitteen alle, niin se olisi asianmukaisella tavalla käsitelty valiokunnassa, koska se ilmiselvästi sisältää oikeusvaltioon liittyviä vakavia puutteita. Kun se viskataan siellä jonnekin hyllyjen väliin tai roskakoriin ja sitä ei tuoda edes tänne saliin keskusteltavaksi, niin minun mielestäni se on kyllä jollakin tavalla kansanvallan aliarvioimista. Nimittäin se lakialoite on tehty huolella ja sitä ei ole huvikseen tehty ja se sisältää jäsenvaltiorikkomuksen ja korkeimman oikeuden selvät linjaukset, mitä asiassa pitäisi tehdä. Minä ymmärrän, että se maksaa 80 miljoonaa, mutta se ei voi olla peruste laittomasti perittyjen verojen takaisinmaksamattomuudelle, että se maksaa paljon.

Keskustelu päättyi.