Täysistunnon pöytäkirja 115/2006 vp

PTK 115/2006 vp

115. KESKIVIIKKONA 15. MARRASKUUTA 2006 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 6 §:n muuttamisesta

 

Pekka Nousiainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 6 §:n muuttamisesta ehdotan, että maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määritellään maatalousyrittäjälle oikeus saada lomituspalveluja vuosilomaa varten kalenterivuoden aikana 25 päivän ajaksi. Eli ehdotus merkitsee käytännössä yhden lisälomapäivän saamista karjataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille.

Meillä Suomessa maatalouden rakennemuutos on edistynyt hyvin vahvasti, voimakkaasti. Näyttää siltä, että maatalousyrittäjien lukumäärä pienenee vuositasolla noin 5 prosentin verran ja samalla tilakoko, peltopinta-ala tilaa kohden, kasvaa. Tuotantomäärä meillä pysyy kutakuinkin nykyisellä tasolla. Tämä on tärkeää siitä syystä, että kykenemme kotimaisella maataloustuotannolla turvaamaan puhtaiden, kotimaisten elintarvikkeiden saatavuuden ja tuotannon, jolla on erittäin suuri kansantaloudellinen merkitys.

Se, että maatalousyrittäjien lomapäiviä esitän lisättäväksi yhdellä, johtuu siitä, että maatalousyrittäjien työkyky- ja jaksamisongelma on viime aikoina noussut erittäin voimakkaaseen keskusteluun. Työterveyslaitoksen Työterveys ja maatalous Suomessa 2004 -tutkimuksessa todettiin, että maatalousyrittäjät kokivat terveydentilansa ja työkykynsä heikommaksi kuin muut työssä käyvät ihmiset. Vastaava tutkimustulos julkaistiin Terveys 2000 -tutkimuksen raportissa Työkyvyn ulottuvuudet. Tässäkin maatalousyrittäjien työkyky oli selvästi huonompi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien. Heillä oli paljon lääkärin toteamia sairauksia, ja niistä aiheutui paljon haittaa työssä.

Kaiken kaikkiaan, kun maatilojen koko kasvaa, se aiheuttaa rasittavuuden lisääntymistä, karjakoot suurenevat, työmäärä kasvaa, ja näin ollen viljelijöiden jaksamista edistäviä toimenpiteitä on edistettävä. Myöskin hallitusohjelmassa todettiin, että maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmiä kehitetään, millä asiallisesti ottaen on tarkoitettu nimenomaan yhden lomapäivän lisäämistä ja sijaisapujärjestelmän kehittämistä.

Tätä asiaa varten oli myös työryhmä, joka ehdotti yhden vuosilomapäivän lisäämistä. Päivän lisäämisellä on fiskaalista merkitystä, eli se lisää kustannuksia noin 4,5 miljoonan eurolla vuositasolla. Mutta kun samalla yrittäjien lukumäärä vähenee, se itse asiassa käytännössä merkitsee, että lukumäärän vähenemisellä, jossa myöskin lomaoikeudet pienenevät, voitaisiin kustantaa lisälomapäivä eikä todellisuudessa aiheutuisi laisinkaan lisämenoja budjettiin. Lisälomapäivällä olisi myöskin työllistävä vaikutus. Noin 150 uutta lomittajaa saisi työpaikan, ja sillä olisi oma merkityksensä myös työllisyyden parantamisessa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tässä maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmässä päästään eteenpäin ja itse asiassa edistetään tätä tiloilla jaksamista ja viljelijöiden hyvinvointia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Nousiainen ensimmäisenä aloitteen allekirjoittajana jo varsin perusteellisesti käsitteli tätä lakialoitetta. Tosiaan maataloudessa on menossa varsin raju rakennemuutos ja tilakoot kasvavat, karjamäärät kasvavat. Samalla tiloilla totta kai työmäärä kasvaa ja työn rasittavuus, kokonaismäärä, huomattavasti lisääntyy. Edelleen, jos ja kun toivottavasti lomituspalveluissa päästään eteenpäin ja tämä yksi lisäpäivä varsin lyhyellä ajalla maatalousyrittäjille saataisiin aikaiseksi, on muistettava, että työpäiviä vuoteen jää siitä huolimatta melkoinen määrä. Jos ja kun saadaan lisävapaapäivä aikaiseksi, totta kai työnteon ja elämisen mielekkyys kasvaa, ja niin kuin ed. Nousiainen totesi, totta kai kun lomituspalveluja pystytään parantamaan, sen myötä työllisyyttä myös voidaan edistää.

Mutta, arvoisa puhemies, paitsi että kannatan tätä lakialoitetta, että tässä asiassa päästäisiin eteenpäin, en malta olla toteamatta turkistuottajien asemaa. Sillä puolella ei ole päästy alkuunkaan lomituspalveluissa. Toivottavasti avaus saadaan aikaiseksi. Fiskaalisesti olisi miljoonasta kyse. On muistettava, että yli 200 miljoonan euron vientitulot on turkistarhauksesta ja tulonsa siitä saa noin 10 000 henkilöä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Pekka Nousiaisen tekemää erinomaista aloitetta, jolla halutaan lisätä maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä yhdellä päivällä 25 päivän ajaksi. Korostan tässä yhteydessä aivan kuten edellinen puhujakin sitä, että puhutaan 25 lomapäivästä. Normaalissa elämässä on viisipäiväinen työviikko ja juhlapyhät ja eräät muut vielä vapaita, kuten vapunpäivä. Maatalousyrittäjällä, jos hän on karjatalouden harjoittaja, on kaikkina päivinä vastuu karjasta, joten työ sitoo vuoden päivät vähennettynä 25 päivää. Tämä täytyy muistaa, että on hyvin kohtuullista, että tässä otettaisiin edes nyt tämä yhden lomapäivän askel eteenpäin. Työ on entistä haastavampaa ja vaativampaa, myös henkisesti rasittavampaa yrittäjän vastuulla, ja kaikki me haluamme kotimaista ruokaa, jolla on laatutakuut, toisin kuin monella tänne tuodulla. Kyse on myös kotimaisesta huoltovarmuudesta. Toivon ed. Nousiaisen aloitteelle myönteistä jatkokäsittelyä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että lomitusjärjestelmään kiinnitetään erityistä huomiota ja sitä halutaan kehittää nimenomaan viljelijöiden jaksamisen vuoksi. Näinhän on, ja ed. Nousiaisen lakialoite yhden lomapäivän lisäämisestä on täysin perustelu ja minusta kuuluisi myöskin hallitusohjelman toteuttamiseen. Nyt valitettavasti on tilanne niin, että hallitus ei ole tätä muutosesitystä tuonut tänne saliin.

Kun tämän kustannusvaikutuksia vielä valtiontalouden kannalta katsoo, niin kotieläintilojen tai vuosilomaan oikeutettujen tilojen, mikä tarkoittaa lähinnä lypsykarjatiloja ja muita kotieläintuotantotiloja, määrä tulee ensi vuonnakin arvioiden mukaan supistumaan 1 400—1 500 tilalla. Se tietää säästöjä vajaat 5 miljoonaa euroa, ja kun tämän yhden lomapäivän lisääminen tietäisi vain 4,5:tä miljoonaa euroa, niin tällä ei olisi edes taloudellisia, niin sanottuja fiskaalisia, vaikutuksia, joten tämä olisi täysin perusteltu. Toivonkin vielä, että hallitus voisi tuoda tänne myöskin lakiesityksen ja voitaisiin se yksimielisesti viedä täällä läpi. Onhan tämä viljelijöiden kannalta, kotieläintaloutta harjoittavien viljelijöiden kannalta, jotka 365 päivää ovat työssä kiinni ja sidottuja, tärkeä asia ennen kaikkea jaksamisen kannalta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo aloitteen tekijä ed. Nousiainen hyvin perustellut lakialoitteensa, samoin kuin ed. Vihriälä äsken totesi vielä aloitteen taloudelliset vaikutukset. Se ei vaadi enempää perusteluita.

On aivan päivänselvää, että kun katsotaan, kuinka monta vuosilomapäivää esimerkiksi karjatilallisella on, eli 25 päivää vuodessa, niin kyllä tavalliseen palkansaajaan verrattuna tämä on hyvin vähäinen määrä. Mielestäni tämän aloitteen mukainen yksi lisäpäivä on varsin realistinen ja inhimillinen ratkaisu ja mielestäni myös terveydenhoidollisesti ja nyky-yhteiskuntaan sovittaen täysin asiallinen ja hyvä esitys, ja toivon, että tämä saa hallitukselta myötätuulta ja menee mahdollisimman pian läpi.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on lakialoite 98/2006 vp, jonka ed. Pekka Nousiainen ym. ovat jättäneet eduskunnalle. Aloitteessa ehdotetaan, että maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määritellään maatalousyrittäjälle oikeus saada lomituspalveluja vuosilomaa varten kalenterivuoden aikana 25 päivän ajaksi. Tämä merkitsisi yhden vuosilomapäivän lisäystä karjataloutta harjoittavalle maatalousyrittäjälle.

Herra puhemies! Suomalainen maatalous toimii suurten muutosten keskellä. Maatilojen lukumäärä Euroopan unioniin liittymisen jälkeen on vähentynyt runsaasti. Numerot puhuvat karua kieltään. Suomessa on vuosien 1995—2002 aikana hävinnyt tuhansia maatiloja. Vuonna 1995 Suomessa oli vielä 99 900 tilaa, kun vastaavasti vuonna 2000 oli enää 75 400 tilaa. Samanaikaisesti voidaan todeta, että tilojen tuotantoyksiköiden koot ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 1995 oli yli 50 hehtaarin tiloja noin 6 500 kappaletta, kun vastaavasti vuonna 2002 oli kyseessä olevia tiloja jo yli 11 900 kappaletta. Samoin ovat kotieläinten määrät kasvaneet huomattavasti tilaa kohden. EU-Suomessa perinteinen perheviljelmäpohjainen maatalous on muuttunut tehomaataloudeksi hyvin lyhyellä aikavälillä. Viljelijäperheet ovat joutuneet toimeentulonsa turvaamiseksi kasvattamaan tilakokoaan ja kotieläinmääriään kohtuuttomiin lukuihin. Samalla on ihmistyömäärän tarve moninkertaistunut. Tosiasia on, että viljelijäväestön ja varsinkin karjatilojen viikoittainen työmäärä on kasvanut lähes kohtuuttomaksi.

Työtehoseuran tutkijan Janne Karttusen vuonna 2003 tekemä tutkimus maidontuottajan työstä, työkyvystä ja vapaa-ajasta kertoo viljelijöiden työtuntimäärien työhuippujen kasvavan jopa 118 tuntiin viikossa henkilöä kohden. Vuorokautiset työrupeamat voivat siis olla kiireimpinä aikoina yhtäjaksoisesti 17 tunnin mittaisia niin kauan, kunnes työhuippu on ohitettu. Yli 40 prosenttia viljelijöistä oli sitä mieltä, että he eivät ehdi levätä tarpeeksi uusien haasteiden jo kasautuessa päälle. Useimmissa tapauksissa työhuiput ohitetaan vielä hyvän fyysisen kunnon ja henkilökohtaisen sitkeyden ansiosta, mutta vuosien kuluessa ja iän karttuessa ongelma vain pahenee, työkyky heikkenee ja työtapaturmat kasvavat väsymisen myötä.

Maatiloilla sattuu vuosittain noin 7 000 raportoitua työtapaturmaa, joista noin puolet karjanhoitotöissä. Myös ammattitaudit, kuten hengitystieallergiat ja rasitussairaudet, ovat työvoimaan suhteutettuina hyvin yleisiä maataloudessa. Työmäärän lisääntymisen myötä myös henkinen kuormitus on lisääntynyt, jopa niin runsaasti, että jaksamisen arvioidaan olevan yksi merkittävimpiä työterveysongelmia viljelijöillä. Miespuolisista viljelijöistä lähes 80 prosenttia ja naispuolisistakin liki 70 prosenttia vahvisti, että maataloustyö sitoo tekijänsä maatilaan niin tehokkaasti, että vapaa-aikaa ei ole tai sitten vapaa-ajan ja työnteon raja on hyvin hämärä.

Arvoisa puhemies! Erityisesti sukupolvenvaihdostilanteissa tilansa lunastaneet nuoret viljelijät joutuvat poikkeuksetta kehittämään ja laajentamaan tilaansa EU-vaatimusten mukaisesti. Samalla he joutuvat suurten taloudellisten vastuiden ja ennen kaikkea kohtuuttoman työtaakan alle. Lyhyesti voidaan todeta, että epävarmuus koko maatalouden tulevaisuudesta on lisääntynyt voimakkaasti. Kehitys on johtanut viljelijöiden sairastavuuden sekä loppuunpalamisen nopeaan lisääntymiseen. Tästä huolimatta kuitenkaan sosiaalinen tukiverkko ei ole kehittynyt samanaikaisesti riittävästi, esimerkiksi lomapäivien määrä ei ole seurannut tilakokojen ja eläinyksiköiden koon kasvua.

Viljelijöiden toiminta ja jaksaminen on erittäin tärkeää suomalaisen maaseudun ja koko haja-asutusalueen asuttuna pitämisen kannalta. Tämä muodostaa rungon, jonka ympärillä koko maaseutu säilyttää elinvoimaisuutensa.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Pekka Nousiaisen tekemää lakialoitetta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Ahonen käytti myös erinomaisen hyvän puheenvuoron tuoden monipuolisesti esille aloitteen perusteluja. Itse vielä täydentäisin aiempaa puheenvuoroani nimenomaan nuorten näkökulmalla. Minusta tuntuu, että aivan viime vuosina nuoret eivät ole olleet niin kiinnostuneita nimenomaan karjataloutta sisältävän maatilan jatkamisesta kuin vielä oli kymmenkunta vuotta sitten asia. Osaltaan koen, että myös tämän lakialoitteen kautta eräältä pieneltä osalta voidaan auttaa nuorten kiinnostumista karjataloutta harjoittavan maatilayrityksen jatkamiseen, ja tämä nuorten tulevaisuudenusko ja -toivo on tärkeä näkökohta. Toivon aloitteelle edelleen myötätuntoa.

Keskustelu päättyy.

​​​​