Täysistunnon pöytäkirja 115/2006 vp

PTK 115/2006 vp

115. KESKIVIIKKONA 15. MARRASKUUTA 2006 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

10) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 2 ja 9 §:n muuttamisesta

 

Arja Alho /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monet yksittäiset kansanedustajat ja jopa eduskuntaryhmät kokonaisuudessaan ovat tehneet vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan saamisesta subjektiiviseksi oikeudeksi sekä lakialoitteita että raha-asia-aloitteita, ja tämän asian edistäminen on kuulunut muun muassa monen oppositioryhmän varjobudjettiin, Se johtuu siitä, että vaikeavammaiset ovat olleet hyvin voimakkaasti tässä asiassa liikkeellä, toki jo hyvin monta vuotta, mutta tänä syksynä itsekin olen osallistunut kolmeen mielenosoitukseen pitkästä aikaa ja tunsin kyllä suorastaan virkistyneeni, nimittäin sateenkaariperheiden mielenosoitukseen, opiskelijoiden opintotuen korottamista vaativaan mielenosoitukseen ja sitten vaikeavammaisten henkilökohtaiseen avustajaan liittyvään mielenosoitukseen.

Kysehän on nimittäin siitä, että vammaisten oikeus yhdenvertaiseen elämään ja osallisuuteen on vaarantunut hyvin monessa kunnassa siksi, että meiltä Suomesta löytyy 80 kuntaa, joissa ei ole tehty ensimmäistäkään myönteistä päätöstä henkilökohtaisesta avustajasta. Tästä syystä vammaisjärjestöt ovat pitkään edellyttäneet sitä, että vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan saamisen tulisi olla subjektiivinen oikeus, siksi että näin voitaisiin taata yhdenvertainen kohtelu eri osissa maata. Näin ei kuitenkaan ole ollut, ja tähän on muun muassa eduskunnan oikeusasiamies kiinnittänyt huomiota.

Asiaa on hallituksen puolelta haluttu selvittää, ja nyt vaalikausi alkaa loppua, ja selvitykset eivät ole johtaneet yhtään mihinkään. Tämä aloite on tehty siksi, että myöskin hallituspuolueiden taholta tehtäisiin asiasta aloite, jotta näissä käytävissä neuvotteluissa, joita nyt parhaillaan ryhmien välillä käydään ensi vuoden tulo- ja menoarvioon tehtävistä lisäyksistä täällä eduskunnassa, myöskin teitten ohella puhuttaisiin jostain muustakin, niistä asioista, jotka ovat ihmisiä auttavia ja ovat ihmisille läheisiä, eli tässä tapauksessa myöskin vaikeavammaisten asiasta.

Aloitteessa on ehdotettu kustannusvaikutusten minimoimiseksi etenemistapaa, jota henkilökohtaisten avustajien järjestöt ovat esittäneet, eli että lähdettäisiin liikkeelle ensi vaiheessa ensi vuonna siten, että 20 tuntia viikossa henkilökohtaista avustajapalvelutoimintaa tarvitsevat saisivat tämän oikeuden ensin, jolloinka kustannusvaikutukset olisivat lisäyksinä noin 40 miljoonaa vuotuisella tasolla. Tietenkään tällainen 20 tunnin rajoitus vaikeavammaisuuteen ei ole sinänsä oikeudenmukainen, ja se on oikeastaan hatusta vedetty, mutta kysymys onkin nyt nimenomaan tästä strategiasta, miten voitaisiin edetä.

Aloitteessa esitetään, että kunnat korvaisivat vaikeavammaisille henkilökohtaisen avustajan palkan ja siitä välittömästi aiheutuneet kulut. Kuitenkin mielestäni olisi tarpeellista se, että tulevissa hallitusneuvotteluissa vaikeavammaisten subjektiivisen oikeuden kustannukset jaettaisiin kuntien ja valtion kesken tasan. Mielestäni on kohtuullista, että yhteiskunta kokonaisuudessaan, siis me kaikki, osallistuu henkilökohtaisen avustajan subjektiivisen oikeuden kustannuksiin eikä sälytä niitä pelkästään kuntien harteille. Asiahan ei ole edennyt juuri siksi, että kunnat ovat katsoneet, että ne eivät voi ottaa vastaan enää lisävelvoitteita ilman tarvittavaa valtion mukaantuloa.

Aloitteeseen on pujahtanut myöskin kirjoitusvirhe. Täällä sanotaan, aloitteen pääasiallisessa sisällössä, että kysymys olisi vuoden 2006 tulo- ja menoarviosta, mutta kyllä nyt on kysymys ensi vuoden tulo- ja menoarviosta eli vuoden 2007 tulo- ja menoarviosta.

Arvoisa puhemies! Haluan siis tällä aloitteella tukea sitä raha-asia-aloitetta, jonka ed. Jaakonsaari on tehnyt henkilökohtaisen avustajan saamisesta subjektiiviseksi oikeudeksi ja sen sisällyttämisestä jo ensi vuoden budjettiin 40 miljoonan euron määrärahan turvin. Aloite tarvitaan siksi, että tässä on määritetty vaikeavammaisuudeksi 20 viikkotunnin tarve, ja kuten jo aikaisemmin sanoin, se on keinotekoinen, mutta tässä tapauksessa strateginen valinta.

Toivon, että hallitusryhmät voisivat ymmärtää, että myöskin vammaiset tarvitsevat jotakin etenemistä. Vaikeavammaisten kohdallahan on kysymys siitä, että he eivät itse pysty pukeutumaan, juomaan vettä, saatikka menemään vessaan, ja on aika kohtuutonta ajatella, että vaikeavammaisen täysi osallisuus ja yhdenvertainen kohtelu olisivat kiinni siitä, koska kunnallinen kotihoidon apu päivän mittaan saattaa tulla katsomaan.

Tästä syystä myöskin eduskuntauudistuksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi olisi välttämätöntä, että eduskunta voisi tällä tavoin edistää yhteiskuntamme vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta turvaamalla henkilökohtaisen avustajan subjektiivisen oikeuden nyt, juhlavuoden merkeissä ja sen kunniaksi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Alhon ynnä muiden allekirjoittama aloite on lähes täsmälleen sama kuin oma lakialoitteeni, josta viime viikolla käytiin lähetekeskustelu. Sitä edeltävällä viikolla oli lähetekeskustelu ed. Kalliksen samanlaisesta aloitteesta. Koska kaikissa eduskuntaryhmissä näyttäisi olevan kannatusta sille, että vaikeavammaisella pitää olla subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, eikö olisi nyt järkevää, että kaikki puolueet tekisivät ennen joulua yhteisen lakialoitteen asiasta? Nyt tilanne näyttää kummalliselta: kaikki ovat asiasta yksimielisiä, lakialoitteita asiasta on useita, mutta eduskunnalla ei tunnu olevan rohkeutta ottaa aloitetta asiassa omiin käsiinsä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni on hienoa, että hallituspuolueen jäsenet ovat tehneet tämän lakialoitteen, ja pitemmittä puheitta sanon sen. Sisältö on täällä meille selvitetty, ja sen voi varmasti jokainen läsnäolija allekirjoittaa. Toivon, että asia voisi edetä jo seuraavan vuoden budjettiin. Ellei, niin uskon, että asia jää hautumaan sitten tulevan hallituksen pähkäiltäväksi. Mutta uskon, että tämän asian on edettävä, koska kyse on niin inhimillisesti tärkeästä asiasta. Kannatan lämpimästi tehtyä aloitetta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös lämpimästi hallituspuolueen edustajana tehtyä hyvää aloitetta.

Viime syksynä, vähän runsas vuosi sitten, eduskunnassa kävi Keski-Suomen kansanedustajien vieraana Saarijärven invalideja, linja-autollinen väkeä, ja tämä kysymys nousi esille, samoin viime kesänä Saarijärven invalidien järjestämässä tilaisuudessa. Kysehän olisi yhteiskunnan kannalta edullisesta ratkaisusta, että voitaisiin vaikeasti vammaisia auttaa henkilökohtaisen avustajan avulla selviämään kotona ja elämässä silloinkin, kun on vaikeita vammoja, invaliditeettia.

Toivon, että aloite saisi eteenpäinmenon jo tämän eduskunnan aikana, mutta jos kävisi niin, että se ei jostakin ihmeellisestä syystä vielä etenisi, niin toivon, että se saisi vahvan sijan pian, muutaman kuukauden päästä, toteutettavassa seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell aivan oikein huomautti siitä, että hyvin monet kansanedustajat todella ovat tehneet tämän aloitteen, ja onkin niin, että eduskunta on hyvin monta kertaa yli puoluerajojen, mukaan lukien hallitus- ja oppositiopuolueet, toivonut hallitukselta etenemistä henkilökohtaisen avustajan subjektiiviseksi oikeudeksi saamiseksi. Näin on tehty Ruotsissa. Sen kustannusvaikutukset eivät todellakaan ole kovin suuret, koska jo tällä hetkellä henkilökohtaisia avustajapalveluita on aika paljon. Mutta kuten sanottu, ne alueellisesti eroavat hyvin paljon, ja on 80 kuntaa, joissa ei ole tehty yhtä ainutta päätöstä, vaikka vaikeavammaiset ovat tehneet tällaisen hakemuksen.

Haluan vielä, kun myöhäinen ajankohta saa minut unohtamaan eräitä asioita, todeta sen, että tässä aloitteessa siis on kysymys paitsi niistä 20 tunnista myöskin siitä, että totta kai kuntien tulee edelleen turvata vammaisille apu asunnon korjaustöihin ja muut tällaiset kysymykset. Tässä on ikään kuin lisänä se, että vaikeavammaisten kohdalla nimenomaisesti, kun se on määritelty tuohon 20 avustajatunnin palveluun, vielä sitten turvataan tämä subjektiivinen oikeus, eli tämä ei vie mitään keneltäkään vammaiselta pois, ei näkövammaiselta, ei kuurolta. Mutta mielestäni on kohtuullista lähteä liikkeelle niitten vammaisten osalta, jotka ovat todella täysin riippuvaisia toisen ihmisen avusta.

Täytyy vielä muistaa, että henkilökohtaiset avustajatkin maksavat veroa, joten tässä suhteessa kysymys on todellakin vain poliittisesta tahdosta ja sen puutteesta, ellei tässä asiassa edetä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mahdollisimman pitkään kotona asuminen meille kaikille on erittäin tärkeä asia. Niin se on vanhukselle kuin vammaisellekin, ja ennen kaikkea tietysti tuollaisissa kodinomaisissa olosuhteissa se on mielenterveydellisestikin erittäin tärkeä asia. Itse kun olen ollut vanhustenhuollossa hyvin pitkään mukana, niin olen todennut sen, että yhteiskunta saa säästöjä huomattavasti enemmän kuin mitä se panostaa vastaavasti, kun pystytään hoitamaan asianomainen henkilö kotona ja tarjoamaan hänelle niitä palveluita siellä. Uskoisin, että tämä ed. Alhon tekemä aloite tähtää myös siihen, että tähän 40 miljoonan euron budjetointiin verrattuna, minkä te tuossa omassa esittelypuheenvuorossanne totesitte, tämä tulee yhteiskunnalle säästöjä huomattavasti enemmän tuomaan. Siinä mielessä tämä asia pitäisi ottaa esille, ja nimenomaan tässä on, niin kuin ed. Alho totesi, varmaan poliittisesta tahdosta aika pitkälle kiinni.

Keskustelu päättyy.

​​​​