Täysistunnon pöytäkirja 115/2013 vp

PTK 115/2013 vp

115. TIISTAINA 19. MARRASKUUTA 2013 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta

 

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Anteeksi, vähän oli ruuhkaa keskustassa. (Naurua) — Taisi olla aikamoinen kuhina täälläkin keskustassa.

Tänään käsittelyssä on tärkeä veropaketti, yritysverokokonaisuus, joka luo ja tuo toivottavasti työtä Suomeen. Sen takia tuo iso verouudistus on myöskin tehty. Itse asiassa ajattelen, että yhdessä työmarkkinaratkaisun ja myöskin hallituksen linjaamien rakenneuudistusten kanssa tämä yritysverokokonaisuus vahvistaa myöskin luottamusta Suomeen ja tulevaisuuteen. Yritysverokokonaisuus sisältää yhteisöveron alentamisen ja osinkoverotuksen kiristämisen, parantaa Suomen kilpailukykyä, lisää työllisyyttä ja tasaa osaltaan hienokseltaan jopa tuloeroja. Meillä onkin kaikki syy uskoa itseemme. Suomeen tarvitaan lisää Supercell-henkeä, ja tietenkin toivon, että yritykset myös tässä tilanteessa ajaisivat pitkillä valoilla eli uskaltaisivat katsoa yli lyhyen aikavälin hankalan suhdanteen ja pyrkisivät myöskin investoimaan tässä tilanteessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myöskin kasvamaan, synnyttämään uusia työpaikkoja ja työllistämään.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä yhteisöverokanta lasketaan nyt 20 prosenttiin. Uskon, että tuo 20 prosenttia on kilpailukykyinen verokanta myöskin meidän kilpailijamaihimme nähden. Tämä ratkaisu on varmasti myös viesti muulle maailmalle, että meillä on lippu salossa Suomessa, valot päällä, tänne kannattaa tulla, tänne kannattaa voittoja tulouttaa ja tänne kannattaa myöskin investoida. Ja uskon, että toisaalta myöskin yhteisöveron alennus on viesti niille yrityksille, joilla on juuri tällä hetkellä vaikeaa. Ehkä se luo uskoa tulevaisuuteen: myöskin Suomeen investoiminen ja täällä toiminnan kehittäminen kannattavat tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Osinkoverouudistuksesta. Ehkä sitä voisi kuvailla kahdella määrittävällä tekijällä: Ensinnäkin osinkoverouudistuksella kerätään rahaa valtion kassaan entistä enemmän, kun kaikki osingot tulevat verolle. Toisekseen kasvukannustimia parannetaan, kun 60 000 euron verottomista osingoista johtuva tulppa tällä uudistuksella poistuu. Eli viesti, jolla hallitus haluaa yrityksiä lähestyä tällä verouudistuksella, on se, että Suomessa kannattaa kasvattaa yritystään ja sitä kautta myöskin investoida ja työllistää uusia henkilöitä.

Ehkä muista asioista nostan esille kaksi. Toinen on sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston verokohtelu, johon esitämme muutosta, joka lopettaa erityisesti listattujen yhtiöiden puolella epäterveen voitonjakokäytännön eli käytännössä veronkierron. Tämän ratkaisun kehittäminen vei osaltaan aikaa, mutta olen tyytyväinen, että hallitus kykeni tässä myös ratkaisun löytämään. Toinen esille nostamani asia koskee osuuskuntien verotusta. Osuuskuntien verotuksen osalta me huomioimme lausuntopalautteen siten, että itse asiassa jäsenen verokohteluun tullaan palaamaan erikseen erillisellä valmistelulla. Tarkoitus on se saattaa voimaan myöhemmin. Me uskomme, että muutoksiin on tarvetta, mutta ne muutokset halutaan valmistella myöskin hyvässä yhteistyössä osuuskuntaväen kanssa, ja tästä syystä jäsenen verotusta ei tähän yhteyteen kytketty.

Arvoisa puhemies! Hallituksen työssä tehtyjen päätösten toteuttaminen on tietenkin avainasemassa. Ne, mistä on päätetty, täytyy myöskin toimeenpanna ja toteuttaa, mutta sen ohella on tietenkin tärkeää lukea myöskin maailman menoa ja merkkejä, tehdä politiikkaa ajassa ja katsoa, missä maailma menee. Poisto-oikeuksien kiristäminen tässä taloudellisessa tilanteessa olisi saattanut vaikeuttaa yritysten investointeja siinä määrin, että hallitus päätti luopua tästä kiristyksestä. Tämä mahdollisti osaltaan sen, että verokohtelun muutos sijoitetun oman vapaan pääoman rahastosta tuottaa jonkin verran lisää verotuloja, ja tästä syystä voimme myöskin tällaisen päätöksen tehdä.

Tämä hallituksen esitys perustuu pitkälti kehyspäätökseen, joka tehtiin viime keväänä. Se on kattava paketti sisältäen hyvin paljon yksityiskohtia. Vaikka aikaa mietinnön antamiseen eduskunnalle ei ole kovin paljon, uskon, että verojaoston ammattitaidolla varmasti tästäkin urakasta tullaan selviämään. Ehkä tiivistettynä voisin lopuksi todeta, että tämä hallituksen esitys on Suomen historian suurimpia yritysverouudistuksia. Se luo kasvua, työpaikkoja sekä on oikeudenmukainen.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tämä asia on varmaan sen kokoluokan asia, että käymme heti alkuun tästä debattikeskustelun. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää tästä debattipuheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisaalleen. Muistutan, että debattipuheenvuorojen maksimipituus on 1 minuutti.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä uudistus, mitä hallitus on nyt esittämässä, ja sillä on varmasti oma merkityksensä. Mutta me tarvitsemme myös tänään Nokian yhtiökokouksen päivänä suuria sysäyksiä sen suhteen, että me saamme tätä suomalaista elinkeinoelämää ja innovaatioita liikkeelle, ja silloin tarvitaan näitä isoja ratkaisuja.

Isona ratkaisuna pitäisin esimerkiksi sitä, jota on monelta muultakin taholta esitetty, että me rakentaisimme Pietarista Suomeen moottoritien, ihan samalla tavoin kuin oikorata. Samaten tämä Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen on yksi iso ratkaisu, jossa suomalaiset alihankkijat saavat töitä, ja samaten laivanrakennus ja monet muut tällaiset asiat. Mutta sen lisäksi Euroopan unioni on nyt Horizon 2020 -ohjelmassa laittamassa liikkeelle 70 miljardia keskikokoisille, pienille yrityksille, (Puhemies koputtaa) ja tähän Suomen pitää myös päästä mukaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri lopetti puheensa korostamalla työllisyyden ja kasvun merkitystä ja sitä, että nyt näillä hallituksen veroratkaisuilla sitten päästäisiin parempaan tilanteeseen. Pitkältihän tuo on edelleen toiveitten varassa, eli te tuotte kyllä suurille yrityksille, osakeyhtiöille verohelpotuksen, miljardin verotulomenetykset ensi vuonna, mutta kun nämä yritykset eivät juurikaan työllistä, vaan pikemminkin olemme saaneet uutisista nähdä jatkuvia irtisanomisia.

Keskusta on koko ajan korostanut, että tässä ja nyt tarvitaan nopeita toimia pienten ja keskisuurten työllistävien yritysten aseman parantamiseksi. Olemme ehdottaneet, että pk-yritykset yritysmuodosta riippumatta saisivat vastaavat verokannusteet. Olemme esittäneet yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkatukea. Miksi ette tartu näihin välittömiin työllisyyttä ja yrittäjyyttä parantaviin toimiin vaan luotatte vain dynaamisiin vaikutuksiin, että ehkä joskus viiden (Puhemies koputtaa) tai kymmenen vuoden päästä tulee työpaikkoja?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työeläkkeellä suomalaisista on 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Nyt tässä tapauksessa, kun eläkeläiset ovat sen verran valistuneita, että heidän pienet säästönsä pankeissa eivät tuota mitään, koska inflaatio etenee korkeammin kuin pieni korko, he ovat päätyneet ostamaan pörssiyhtiöiden osakkeita. Nyt minun mielestäni tämä hallituksen ratkaisu lyö näitä säästäviä satojatuhansia eläkeläisiä korville, koska osinkovero rankaisee heitä erittäin paljon. Onko arvoisa valtiovarainministeri miettinyt tätä asiaa?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totuus on se, että yritysverotus tulee häviämään muutaman vuosikymmenen kuluessa. Se on vahinko, mutta tilanne on se, että tulot voidaan näyttää eri paikoissa ja sen kontrolloiminen on erittäin hankalaa, ja verokilpailu myöskin johtaa tähän lopputulokseen.

Tärkeätä on se, että nyt tehdään ratkaisu, joka pitää huolta siitä, että yritykset näyttävät tuloa Suomessa, ja 20 prosentin verokannalla yrityksen kannattaa näyttää tulovero Suomessa. Jos näin ei olisi, se merkitsisi sitä, että tulo näytettäisiin muualla ja Suomi menettäisi, ja uskon, että näillä dynaamisilla vaikutuksilla on aidosti suuri merkitys.

Keskusta väitti täällä, että työllistäviä yrityksiä ei ajatella. Tosiasiassa Suomessa osakeyhtiöt työllistävät. Tämä on helpotus nimenomaan osakeyhtiöille. Mitä toiminimiin tulee, niin ne tietysti työllistävät yksittäisiä henkilöitä, mutta niitten vaikutus tässä suhteessa ei ole kovin suuri. Kun edustaja Tiilikainen täällä väitti ja vaati, että pitää antaa tukea, ja kun hän aina vaatii vain tukea ja tukea, rahaa yrityksille, niin joka tapauksessa tilanne on se, että yhteiskunta tukee nimenomaan työntekijöitä ja työllistämistä jo tänä päivänä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on siis antamassa lähes miljardin veronhuojennuksen osakeyhtiöille, mistä hyötyvät lähinnä suuret yritykset, jotka vaikeassakin taloustilanteessa pystyvät tekemään positiivista tulosta. Sitä tulosta verotetaan nyt kevyemmin. Tämä on hyvä pitkällä tähtäimellä, koska se luo edustaja Sasinkin mainitseman kannusteen investoida ja näyttää tulosta Suomessa, mutta se ei poista sitä heikkoutta, että työllistävissä pk-yrityksissä lukumääräisesti on eniten toiminimi- ja henkilöyhtiöitä, heidän verotuksensa pikemminkin kiristyy. Myös näille työllistäville yrityksille tarvittaisiin vastaava verokannuste, ja kyllä tuosta miljardin kakusta, minkä te olette valmiit antamaan, pystyttäisiin myös oikeudenmukaisemmin kannusteita jakamaan kaikenkokoisille yrityksille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on oikaistava edustaja Tiilikaisen väärinkäsityksiä ja vääriä väitteitä. Hän puhuu siitä, että annetaan verohelpotuksia vain suurille. Nämä verohelpotukset annetaan kaikille osakeyhtiöille suuruuteen tai pienuuteen katsomatta.

Mutta sitten mielenkiintoisempi kysymys. Edustaja Tiilikainen, äsken sanoitte, että annatte miljardin, jonka voisi käyttää toisin. Edustaja Tiilikainen, onko niin, että te vastustatte tätä ehdotusta yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosenttiin? Vastustaako keskusta tätä esitystä? Jos te kannatatte tätä esitystä, kuten minä olen tähän saakka kuvitellut, niin miten te voitte tämän saman rahan käyttää sitten useampaan kertaan erilaisiin tarkoituksiin ja verotukiin?

Kolmanneksi haluan sanoa, että totta kai kaikin tavoin pyritään tukemaan yrittäjyyden edellytyksiä myös pienissä yrityksissä, mutta se, että me saisimme osakeyhtiöiden toiminnan paremmaksi, aktiivisemmaksi, työllistävämmäksi, auttaa myös pieniä yrityksiä, jotka eivät ole osakeyhtiöitä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä edustaja Tiilikainen, mutta sitten lavennetaan vähän keskustelun pohjaa muihinkin keskustelijoihin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta kannattaa yhteisöveron alennusta. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Tekisimme sen porrastetusti, jos edustaja Zyskowicz viitsisi tutustua vaihtoehtoihimme. — Tekisimme sen porrastetusti ensi vuonna alentaen 2,5 prosenttia, seuraavana vuonna 2 lisää. Kannustevaikutus olisi aivan sama yrityksille, mutta ensi vuoden verotulot eivät romahtaisi, vaan ensi vuonna meillä olisi satoja miljoonia enemmän joko käyttää yhteiskunnan tuiki tarpeellisten palveluitten rahoittamiseen tai sitten kohdentaa pienille ja keskisuurille yrityksille toimenpiteitä, jotka kannustavat kasvamaan, työllistämään ja kehittämään yritystä. Te jaatte kaikki munat nyt samaan koriin, rompsista vaan. Pienet ja keskisuuret yritykset jäävät ilman ja ihmettelevät, mikä on kokoomuksen ja SDP:n politiikka.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on siinä tietysti oikeassa, että tämä kevennys koskee kaikkia osakeyhtiöitä, mutta monet pienyrityksethän ovat sellaisia yrityksiä, joiden verotuksen kannalta olennaista on se, mitä yhtiö maksaa ja mitä se yhtiötä omistava henkilö itse maksaa. Eikö niin? Nyt tämän esityksen seurauksena käy, että vallitsevaan tilanteeseen verrattuna on tuhansia ja taas tuhansia niitä, joiden yhteenlasketun veron osalta, vielä tällä hetkellä voimassa olevan ja nyt tässä teidän esittämänne ratkaisun välillä, tapahtuu se, että näiden verotus kiristyy. Tämä on se muutos, edustaja Zyskowicz, joka tämän henkilöyhtiökohtelun ja sitten myöskin näiden ammatin- ja liikkeenharjoittajien ja maatilaharjoittajien kohtelun ohella on meidän mielestämme arvosteltava asia jo sen perusteella, että juuri nämä pienet ja keskisuuret yritykset, joita kuvasin tässä, ovat niitä työllistäjiä, myöskin kansantalouden luomisen kannalta tärkeitä yrityksiä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on useampi eri tavoite. Ensimmäinen on saada työllisyyttä ylös ja investointeja lisää. Tämä on yksi tavoite. Toisena tavoitteena on saada pelkkä omistaminen verotetuksi enemmän, kuten Pekkarinen sanoi täällä, että yhteisöveron alennuksella saadaan niitä työpaikkainvestointeja. Kolmas tavoite on saada laaja veropohja, ja siitä syystä on suostuttu tähän alennukseen, jotta sitten samalla voidaan saada enemmän mahdollisuuksia, mutta se tarkoittaa, että pitää nämä yksittäiset erilliset vähennykset saada vähemmälle. Tämä on se logiikka: alempi veropohja mutta vähemmän reikiä, ei erillisiä vähennyksiä.

Sitten vielä yksi tavoite lisää, minkä toivon nousevan tässä keskustelussa esille, on se, että normaalin palkkatulon muuntaminen pääomatuloksi tulee kannattamattomammaksi tällä lakiesityksellä. Tämä on se neljäs tavoite tässä lakiesityksessä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteisöveron lasku vaikuttaa vain osakeyhtiöihin, ei henkilöyhtiöihin. Kommandiittiyhtiöt ja henkilöyhtiöt eivät saa tässä yhteisöveron laskussa yhtään mitään.

Mitä tulee osinkoverouudistukseen, niin luen tästä hallituksen esityksestä: "Uudistuksesta hyötyisi eniten osingonsaaja, joka saa suuria yli 60 000 euron osinkoja yhtiöstä, jolla on paljon nettovarallisuutta. Nykyjärjestelmään verrattuna osinkoverotus kevenisi eniten 150 000 euron osinkotuloilla, jossa osingon veroaste alenisi noin viisi prosenttiyksikköä." Ja sitten jatkuu: "Myös pienempiä, alle 60 000 euron osinkoja pienen nettovarallisuuden yhtiöstä saavan osingonsaajan verotus kiristyisi." Eli toisin sanoen rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, tuloerot kasvavat. Mutta kysyn ministeriltä: voisiko näille henkilöyhtiöille antaa saman huojennuksen verotukseen kuin suurille yhtiöille, eli esimerkiksi kommandiittiyhtiöllä tai henkilöyhtiöllä verotettaisiin vain 95 prosenttia tuloksesta?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto suhtautui aika kriittisesti näin voimakkaaseen yhteisöveron alentamiseen, ja epäilemme myöskin näitä paljon puhuttuja dynaamisia vaikutuksia. Tämä on kuitenkin kokonaisuus, ja lähtökohtana on se, että osinkoverotusta muuttamalla saadaan sitten laskennallisesti veromenetyksiä noin puolet takaisin, mitä tämä yhteisöveron alentaminen tekee. Nyt suhdannetilanteesta johtuen nämä laskelmat on tietysti arvioitu uudelleen, ja vasemmistoliitossa edellytämme, että tämä periaate kuitenkin pitemmällä aikavälillä toteutuu. Ellei osinkoverotus näiden muutosten jälkeen tuota sitä vajetta tavoitellulla tavalla takaisin, mitä yhteisöveron alentaminen merkitsee, sitten on keksittävä uusia veropoliittisia keinoja, veroratkaisuja, joilla ei elinkeinoverotusta, omistamisen verotusta sitten vastaavasti kiristetä, että tämä tasapaino säilyy. Tämä on ollut kovaa vääntöä, ja niin kuin ministeri totesi, niin kyllä tässä tietysti verojaosto aika tiukassa paikassa nyt on historian suurimpiin kuuluvan verouudistuksen käsittelyssä viimeisinä viikkoina.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin, minkälaisena riskinä ministeri näkee verokilpailun kohti yhä alempia ja alempia verokantoja. Tämän hallituskauden alussa Suomi laski omaa yhteisöverokantaansa alle Ruotsin silloisen verokannan. Ruotsi vastasi tähän ja laski omaa veroaan alle Suomen silloisen kannan. Tähän Suomi vastasi tekemällä tämän linjauksen, että verokantaa lasketaan reippaasti 20 prosenttiin.

Edustaja Sasi täällä esitti sellaisen näkymän, että yritysvero, yhteisövero, tulee katoamaan kokonaan verotulojen potista. Itse näen tällaisen mahdollisuuden hyvin epätoivottavana. Toivoisin, että yhteisövero säilyy yhtenä sellaisena verona, jolla tulevaisuudessakin rahoitetaan tarpeellisia palveluita, mutta riskejähän tässä on, ja pyytäisin ministeriä arvioimaan niitä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat tahot, myös Suomen Keskusta, ovat viime vuosina pahoitelleet yrityspakoa ulkomaille sekä sitä, että yrityksillä ei ole riittävästi halua investoida ja työllistää tänne Suomeen. Siinä valossa se tuntuu vähän ihmeelliseltä, että edustaja Tiilikainen väittää, että hallitus nyt tällä päätöksellä palvelisi vain suuryrityksiä. Suomessa on 262 000 yritystä, joista suuryritysten osuus on hyvin pieni. Muistaakseni kyse on muutamista tuhansista. Osakeyhtiöitä on sen sijaan 126 000 elikkä noin puolet koko yrityskannasta. Minusta on väärin väittää, että tämä päätös nyt palvelisi vain suuryrityksiä.

Se on totta, että mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset ovat tällä hetkellä suuria työllistäjiä, kun katsotaan Suomen yksityisen sektorin työpaikkoja, ja on tiedossa, että näillekin yrityksille tulisi tehdä jotain, mutta onko se sitten keskustan esittämä vaihtoehto vai olisiko se tämä niin sanottu yrittäjävähennys, johon edustaja Turunen viittasi, se on vielä auki. Mutta jotain lisätoimenpiteitä varmasti tarvitaan.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen yksi mielenkiintoisin anti ovat nämä vaikutukset, joita esimerkiksi yhteisöveron alentaminen tuo. Sen työllistäväksi vaikutukseksi arvioidaan 5 000—7 000 työpaikkaa keskipitkällä aikajänteellä — 5—10 vuotta — bkt:ta sen arvellaan nostavan 0,1—0,2 prosenttia, eli pitää sanoa, että tämä ei ole mikään autuaaksi tekevä asia. Ja jos tätä hintaa suhteuttaa sitten työpaikkojen määrään, niin puhutaan siis kokoluokasta 125 000—175 000, eli voi sanoa, että hyötysuhde on kyllä verrattain heikko tässä.

Siihenkin nähden tämä keskustan esittämä malli, että tämä olisi tapahtunut porrastetusti, olisi sopinut tähän aikaan paremmin. Olisi annettu selkeä viesti yrityksille, että tämä on tulossa, mutta verotulojen menetys ei olisi ollut sitä määrää, mitä tällä hetkellä tulee sitten olemaan.

Ongelmana tässä on nyt tietysti se, että koska investoinnit ovat aina pitkäkestoisia ja odotetaan ennustettavuutta, niin hallitus on valitettavasti syönyt omaa uskottavuuttaan sillä, (Puhemies koputtaa) että esimerkiksi tässä esityksessä muuttuu jälleen kaksi asiaa, jotka viime vuonna vasta tehtiin: eli siis (Puhemies koputtaa) ylimääräinen poisto-oikeus ja t&k-vähennys, joiden molempien piti olla vielä vuonna 15 voimassa, mutta loppuvat nyt vuoteen 14.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri kiinnitti aivan oikein huomiota siihen, että me tarvitsemme sellaista yritysilmapiiriä, jossa ei voivotella koko ajan verotusta ja julkisen sektorin suurta kokoa, niin kuin Keskuskauppakamarin veroadressikin viime viikolla jälleen taas syyllistyi tekemään.

Tässä pitää katsoa esimerkkiä näistä nuoremman polven yrittäjistä. Nämä nuoremman polven yrittäjät ilmoittavat, että Suomessa on hyvä yritysilmapiiri, verotuskin on ihan oikealla tasolla, he maksavat ihan mielellään veronsa vastineena julkisen sektorin palveluista ja tuesta yritystoiminnan aloittamiseen. Sen takia toivoisin tähän keskusteluun täällä, että täälläkin pystyttäisiin katsomaan verotusta ei sen tyyppisenä asiana, joka on koko ajan vain haitta ja uhkatekijä suomalaiselle yrittäjyydelle, vaan osana sitä vahvaa julkista sektoria ja hyvinvointiyhteiskuntaa, johon kuuluu korkeampi veroaste.

Ja terveisinä tuonne yrityselämään: samat yritysjohtajat, jotka valittavat tätä meidän julkisen sektorin kokoa ja korkeaa verotusastetta, ovat siirtäneet omia toimintojaan Ruotsiin, missä on korkeampi veroaste ja suurempi julkinen sektori. Tämäkin jo osoittaa (Puhemies koputtaa) ja todistaa, että ei tämä verotus tätä asiaa ratkaise.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan vähän tätä isompaa kuvaa ja käytyä keskustelua.

Keskustan pääviesti on ollut hallituksen suuntaan se, että te ette tee rohkeita ratkaisuja, te ette saa päätöksiä aikaan ja Suomi tarvitsee niitä. Te olette sanoneet, että hallitus ei pysty edes edistämään tulopoliittisen kokonaisratkaisun syntyä. No, nyt näitä molempia asioita tehdään: tehdään rohkea yritysverouudistus, jolla todella toivotaan olevan positiivinen vaikutus suomalaiseen elinkeinoelämään.

Edustaja Lintilä, kannattaa miettiä niitä vaihtoehtoisia kustannuksia, jos tätä yritysverouudistusta ei tehtäisi ja tätä merkittävää yhteisöveron alennusta. Kuinka paljon meiltä katoaisi työpaikkoja? Uskon, että se luku olisi huomattavasti suurempi kuin se, minkä te nyt vähätellen kerroitte, mikä on arvioitu syntyväksi. Siis pitää tehdä rohkeita panostuksia, ei jaksottaa usealle vuodelle ja antaa viestiä, että ehkä jotain tapahtuu, vaan tehdä rohkeasti päätöksiä, ja hallitus on niitä tässä yhteydessä tehnyt.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, tähän väliin annetaan ministerille puheenvuoro ja siitä puhujakorokkeelta 5 minuuttia max.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Oli niin monta asiaa ja kysymystä, että mielellään tähän väliin niitä kommentoin, jotta voimme jatkaa keskustelua.

Ensinnäkin edustaja Tiilikainen todella taisi muutamaan otteeseenkin puheessaan todeta, että hallitus on alentamassa yhteisöveroa, mistä hyötyvät suuret yritykset. Täällä jo ansiokkaasti muutama edustajakollega tähän edustaja Tiilikaisen puheenvuoroon tarttui, mutta minulla on tässä edessäni tilasto vuodelta 2011, joka on Verohallinnon tietoihin pohjautuva tilasto, ja sen mukaan meillä oli Suomessa 154 000 osakeyhtiötä vuonna 2011. Näistä 154 000 osakeyhtiöstä 127 000 osakeyhtiötä oli niin sanottuja mikroyrityksiä, eli henkilöstö oli alle 10 työntekijää. (Ben Zyskowicz: Olipa musertavat luvut!) Pieniä yrityksiä oli 22 000, joissa tuo henkilöstö on alle 50. Keskisuuria yrityksiä eli alle 250 työntekijän yrityksiä oli 4 000 ja suuria yrityksiä, edustaja Tiilikainen, 1 000. Kaikki nämä osakeyhtiöt hyötyvät yhteisöveron alennuksesta, siis kaikki nämä 154 000 osakeyhtiötä. Tässä mielessä tuo teidän retoriikkanne ja puheenne siitä, että yhteisöveron alennus edesauttaa ja helpottaa suuria yrityksiä, ei pidä paikkaansa, ja minä toivoisin, että tähän ei enää tarvitsisi nyt sitten tulevaisuudessa palata.

No sitten, arvoisa puhemies, toinen esille noussut aihe, jonka edustaja Turunen nosti esille, liittyi tuloeroihin. Ansiokkaasti siteerasitte yhtä kohtaa tuosta hallituksen esityksestä ja sen perusteluista mutta itse asiassa jätitte toisen kohdan mainitsematta, koska tällä osinkoveroratkaisulla, jonka hallitus tänään eduskunnalle lähetekeskustelussa esittelee, kavennetaan tuloeroja. Se idea, joka tässä hallituksen esityksessä on, on juuri se, että me kannustamme yrittäjiä kasvattamaan myöskin yritystä ja kasvattamaan nettovarallisuutta. Minusta se on ihan oikea logiikka, eli me pyrimme tukemaan sitä kehitystä, että yritykset myös kasvattaisivat toimintaansa, investoisivat ja lisäisivät sitä kautta työpaikkoja, ja näen, että tämä on ihan oikea kehityssuunta.

Sitten täällä, arvoisa puhemies, sekä edustaja Sasi että edustaja Sinnemäki itse asiassa viittasivat hyvin tärkeään teemaan, joka on ihan meidän pohjoismaisen hyvinvointimallin yksi keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä: mitä tulee tapahtumaan yhteisöverolle?

Me tiedämme, että kehityssuunta viimeisten vuosien ja oikeastaan vuosikymmenten aikana on ollut laskeva. Yhteisöveroa on laskettu ja täällä myöskin kuvattiin se kehityssuunta, mitä esimerkiksi Pohjoismaissa yhteisöveron osalta on tehty päätöksiä. Tämä on henkilökohtainen näkemykseni: Uskon, että yhteisövero ei tule lopullisesti katoamaan, eli en näe tulevaisuutta ihan samalla lailla kuin edustaja Sasi. Mutta luulen, että Euroopan unionissa joudutaan tulemaan sen kysymyksen ääreen, pitäisikö meidän määritellä yhdessä Euroopassa jonkinlainen minimitaso yhteisöverolle ja ehkä jonkinlainen välys, jonka sisälle jäsenmaat, ennen kaikkea euromaat mutta ehkä laajemmaltikin Euroopan unionin jäsenmaat, tulevat yhteisöverotasonsa asettamaan, koska tällä hetkellä myöskin kilpailu yhteisöverosta koko EU:n sisällä on todellisuutta. Me tiedämme, että esimerkiksi Irlannissa yhteisövero on erittäin alhainen, ja se herättänyt myöskin Suomessa paljon viime vuosina keskustelua. Uskon, että tarvitaan jonkinlainen veroharmonisaatio ennen kaikkea sen pohjan ja myöskin alemman kannan osalta, mihin tullaan se kanta asettamaan, onko joku minimitaso, ja sen kaltaisen keskustelun kyllä lähivuosina käynnistämme.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Jatketaan debattia. Täällä on erittäin lukuisa määrä puheenvuoropyyntöjä. Yritän toimia mahdollisimman objektiivisesti ja rauhallisesti.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että täällä keskustellaan yrittämiseen liittyvästä verotuksesta. Perussuomalaiset ovat aina puolustaneet pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joitten olemassaoloa pitäisi kaikin mahdollisin keinoin tukea, myös verotuksellisesti. Siksi on hyvin valitettavaa, että hallitus on valinnut semmoisen linjan, että suositaan niitä, joilla on kaikista eniten varallisuutta ja suuret tulot, ja heidän verotustaan sitten on lähdetty helpottamaan. Se on erittäin valitettavaa. Kun ajatellaan kansalaisia, joiden verorasitetta on lukuisilla toimenpiteillä rasitettu viimeisten vuosien aikana, ja nyt hallituksella on selkeitä suunnitelmia, että asumisen verotusta tullaan moninkertaistamaan lähivuosina, kysyisinkin ministeri Urpilaiselta, kun Sampsa Kataja, verojaoston puheenjohtaja, tässä pari viikkoa sitten lupaili, että näitä kiinteistöveroja tullaan korottamaan moninkertaisiksi lähivuosina, minkälaisia tietoja ministerillä on näistä suunnitelmista, että missä aikataulussa ja kuinka paljon niitä korotuksia on tulossa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan tärkein tehtävä on luoda edellytyksiä yrityksille, niitten toimintaedellytyksille, ja luoda uusia työpaikkoja. Minä olen moneen otteeseen todennut täällä, että rahoituksen saatavuus on yksi pullonkaula, ja nyt tässä tulevassa ratkaisussa tätä edelleen vaikeutetaan. Monet meistä suomalaisista ovat tehneet sijoituksen yrityksen oman pääomaehtoisen rahoituksen vahvistamiseksi, jotta yritys, sen tase, on mahdollistanut sen, että se on voinut saada pankista tai Finnverasta lainaa, ja moni on sen ottanut lainarahalla. Nyt teidän tarkoituksenne on kiristää tätä. Se sijoitus, jonka sinne kyseinen suomalainen pistää tulevaisuudessa, tulisi olemaan verollista. Luuletteko te, että joku ottaa pankista lainaa, sijoittaa sen yritystoimintaan ja kun saa nostaa sen pois, maksaa siitä veron?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaiken diipadaapan keskelle muutama faktakin on paikallaan.

Ensinnäkin, arvoisa puhemies, henkilöyhtiöiden verotus on tällä hetkellä kevyempää kuin osakeyhtiöiden verotus. Siksi on ihan oikein, että nyt painopiste on nimenomaan tässä tuloeroja tasoittavassa puolessa ja osakeyhtiöiden verotusta lasketaan. Isot osakeyhtiöt tai sellaiset, joissa on ollut enemmän nettovarallisuutta, ovat maksaneet huomattavasti enemmän yhteisöveroa ja myöhemmin osinkoveroa kuin sellaiset yhtiöt, joissa nettovarallisuus on ollut alhainen. Tämä raja oli 60 000 euroa, on sitä tänä päivänä, ja tähän rajaan on loppunut kannuste kasvaa. Siksi on erinomaista, että nyt tuo raja siirtyy ylemmäksi. Käytännössä se toteutetaan niin, että tämä yrittäjähuojennettu verotus (Puhemies koputtaa) on mahdollista tuon 60 000 euron jälkeenkin. Tämä paketti on osa sitä kokonaisuutta, (Puhemies koputtaa) jolla työn verotusta kevennetään suhteessa muihin veroihin, ja viitaten (Puhemies: Edustaja Kataja, minuutti, minuutti, minuutti!) tuohon edustaja Ruohonen-Lernerin kysymykseen, se on tervettä talouspolitiikkaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Muistutan siitä minuutista, ja edustaja Saarinen tavoittelee sitä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomi on syrjäinen maa, ja me tarvitsemme vetovoimatekijöitä. Tämä on yksi sellainen vetovoimatekijä. Yli 20 prosentin yhteisöveron alennus on kyllä merkittävä. Mutta tämä kujanjuoksu ei voi kyllä jatkua maitten välillä tällä tavalla, aivan niin kuin ministeri totesi.

Meillä on 30 suurta yritystä, jotka vastaavat muistini mukaan 90 prosentista meidän vientitoiminnastamme, ja äärettömän tärkeätä kansantalouden kannalta on, että vienti vetää. Kyllä se heijastuu sitten koko kansantalouteen, jos ja kun vienti lähtee paremmin vetämään. Näen, että nyt on elinkeinoelämän vuoro vastata tähän merkittävään veronalennukseen siten, että investoidaan ja työllistetään.

Herra puhemies! Kyllähän tämä osoittaa myös sen, että sosialidemokraattinen puolue osoittaa tällä tavalla olevansa vahvasti sekä työn että yrittäjäystävällisyyden puolue.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa on kyllä sanottava, että hallitukselta ei ole puuttunut rohkeutta. Silloin kun tämä yhteisöverolinjaus julkistettiin, ei ollut vielä työmarkkinaratkaisu edes tiedossa. Niin kuin edustaja Lintilä viittasi, tässä tulee kalliita työpaikkoja, lähes miljardin verotulomenetys ja keskipitkällä tähtäimellä ehkä noin 5 000:sta 7 000:een työpaikkaa. Vatt on arvioinut, että alvin 1 prosentin korotus on vienyt 15 000 työpaikkaa. Kyllä nämä ovat kaikki miinusmerkkisiä asioita.

Ja kyllä minä ihmettelen, että vasemmisto tukee tällaista linjaa, että kiristetään pienten osinkojen verotusta ja kevennetään suurten, niin kuin edustaja Turunen tuossa lakiehdotuksesta luki. Tämä on isku kansankapitalismia vastaan.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä yhteisöveron alennus ja osinkoverouudistus. Minä uskon, että kukaan yrittäjä ei pane pahakseen, jos yhteisövero alenee, mutta sen vaikutukset, joita tässä on kuvattu, eivät varmaan pidä paikkaansa. Ne työpaikat ja investoinnit ovat vielä aika kaukana tässä tilanteessa, ennen kaikkea, kun hallitus ei ole tehnyt mitään avauksia yritysten rahoituksen parantamiseksi.

Mutta sitten, jos mennään tähän osinkoverouudistukseen, niin täällä edustaja Östman minusta oli rehellinen, niin kuin hän aina on. Hän totesi, että merkittävä joukko pienyrityksiä jää tämän uudistuksen ulkopuolelle, nimenomaan avoimia, kommandiittiyhtiöitä, henkilöyhtiöitä. Tämä on tämän uudistuksen ehkä se heikoin lenkki. Me keskustassa olemme tukemassa Suomen Yrittäjien linjausta siitä, että henkilöyrityksille tulisi tämä 5 prosentin verovapaa osuus, ja sitä kautta hekin kokisivat olevansa mukana tässä uudistuksessa. Tämän uudistuksen voittajia ovat selkeästi ne listaamattomat osakeyhtiöt, joilla on reippaasti omaa vapaata pääomaa. Ne ovat ne voittajat tässä uudistuksessa. (Puhemies koputtaa) Hallitukselta on karannut kyllä mopo tässä uudistuksessa käsistä.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan muista maista saatujen kokemusten perusteella on selvää, että yhteisöveron alentaminen laajentaa yhteisöveropohjaa. Arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia verolaskun tulonmenetyksestä saadaan takaisin tätä kautta. Yleisesti ottaen nämä tulonmenetykset kompensoituvat kahta eri reittiä. Nopeampi kompensaatio on se, että yritykset näyttävät enemmän voittoa Suomessa. Hitaampi vaikutus on se, että yhä useampi investointi tulee kannattavaksi, jolloin yritykset investoivat Suomeen.

Kysyisinkin valtiovarainministeriltä sitä, onko teillä jo olemassa arvioita siitä, kuinka paljon enemmän Suomeen voitaisiin veromuutoksen myötä saada näitä investointeja. Tilaustahan lisäinvestoinneille meillä olisi, sillä investointien määrässä suhteessa bkt:hen olemme noin 10 prosenttia EU-maiden keskiarvoa ja jopa 30 prosenttia Ruotsia perässä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Lintilä ja Kivelä tässä kauhistelivat sitä, että kun synnytetään tuhansia, tuhansia työpaikkoja, niin hinta on kova: 120 000 Lintilä oli laskenut. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa se, että kanadalainen kaivosyhtiö investoi Kittilään 620 miljoonaa ja synnytti 600 työpaikkaa — ne ovat muuten miljoonan kappale yksinkertaisella matematiikalla, niin että kaikki on vähän suhteellista.

Mutta edustaja Tiilikaiselle haluan huomauttaa kyllä siitä, kun hän ensimmäisessä puheenvuorossaan aliarvioi suomalaisia suuryrityksiä ja niitten työllistävyyttä. Vaikka sieltä 100 000 työpaikkaa on kymmenessä vuodessa kadonnutkin, niin ne ovat erittäin merkittäviä työllistäjiä. Tiilikaisen jos kenen pitäisi tämä tietää, koska hän asuu Ruokolahdella ja siinä on muun muassa Stora Enson kaksi suurta tehdasta vieressä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä elinkeinotulon verotus on nyt onneksi parantunut, ja siitä on valuvikoja poistettu sen kesäisen budjettiriihen jälkeen. Sinänsä se periaate, että yritykseen jäävää rahaa verotetaan kevyemmin ja vähemmän ja sitten taas sieltä ulos otettua rahaa verotetaan enemmän, on oikea ja toivottavasti sitten johtaa siihen, että yritykset satsaavat tulevaisuuteen ja luovat niitä työpaikkoja ja tekevät myös sitten sitä voittoa.

Mutta sen sijaan tämä yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin asti on mielestämme liikaa, niin kuin useissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi. Sen lisäksi se menee kyllä sinne uskon puolelle, että syntyykö siitä riittävästi vaikutusta ja riittävästi työpaikkoja, (Eduskunnasta: Toivotaan, toivotaan!) eli mennään sitten toivon puolelle ja toivotaan, että näin käy, että nyt on yritysten näyttämisen paikka.

Toivottavasti veronkiertoon puututaan. Toivoisin ministerin kertovan, millä tavalla tämä uudistus estää sen, että ansiotuloja muunnetaan kevyemmin verotetuksi osinkotuloksi.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiistaton tosiasia lienee, että tämä ennennäkemätön yhteisöveroprosentin alennus merkitsee alistumista pääomaomistajia hyödyttävään kansainväliseen verokilpailuun. Itse asiassa tämä on nimenomaan eurooppalaisen verokilpailun kiristämistä ja kiihdyttämistä. Väitteet siitä, että näin tuetaan työllisyyttä, ovat äärimmäisen hataralla pohjalla. Kehitys 90-luvulta lähtien osoittaa, että etenkin suuret yhtiöt investoivat voittonsa ensi sijassa ulkomaille. Nämä ovat faktoja. Yhtiöiden voittojen kasvun ja kotimaisen työllisyyden välinen yhteys on erittäin heikko. Osinkojen osuus yhtiöiden voitosta on kasvanut, eikä ole mitään takeita siitä, että kasvavat voitot ohjautuisivat kotimaisiin investointeihin tai uusien työpaikkojen luomiseen. Ainoa, mistä on takeet, (Puhemies koputtaa) on, että valtion verotulot supistuvat ja paine leikkauksiin ja kuntien kurittamiseen kasvaa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää kaikkia yrityksiä ja yrittäjiä tärkeinä suomalaisen yhteiskunnan kannalta, mutta meillä on näkemysero hallituksen kanssa siitä, että hallitus haluaa olla vain erityisesti suuryritysten kaveri ja me haluamme arvostaa myös niitä yksinyrittäjiä ja avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön pyörittäjiä. Ja nyt kun tämä verouudistus kiistattomasti jättää nämä huonompaan asemaan — tai siis ei paranna niitten asemaa, niin kuin pitäisi — niin tästä on se näkemysero. Me olisimme käyttäneet osan tästä miljardin kevennyspotista näitten yritysten aseman parantamiseen. Nyt tämä viesti valitettavasti hallitukselta on hyvin kylmä ja karu näille. Täällä sanotaan, että nehän pärjäävät jo nyt riittävän hyvin, niin kuin edustaja Kataja sanoi, mutta eihän se näin ole. Kyllä tuolla maakunnissa monet pienyrittäjät, yksinyrittäjät ovat erittäin vaikeissa tilanteissa, ja olisi ollut oikein antaa myönteinen signaali myös täältä hallituksen puolelta, niin kuin keskusta olisi halunnut antaa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun arvoisa ministeri nosti alkupuheenvuorossaan osuuskuntatoiminnan framille, niin jatkanpa siitä hieman.

Alun pitäenhän oli niin, että osuuskuntatoiminnan piti olla kevyt tie yrittäjyyteen. Jos siivet eivät kantaneet, saattoi jäädä työttömäksi ja saada työttömyyskorvaukset. Nyt tilanne on muuttunut niin, että te-keskukset määrittelevät sen jälkeen, onko osuuskuntaan kuulunut henkilö, joka on sitä kautta pystynyt työllistämään itsensä, ollut yrittäjä vai palkansaaja. Jos hänet on määritelty yrittäjäksi, hän on pudonnut turvaverkon ulkopuolelle. On jopa sellaisia tulkintoja, että on katsottu, että vain sellainen ihminen on osuuskunnan jäsen ja palkansaaja, joka on tiedottaja tai joka on kirjanpitäjä eli suoraan työllistyy tähän osuuskuntatyön alle. Tähän asiaan olisi kyllä syytä kiinnittää huomiota, jos oikeasti halutaan auttaa ihmisiä leivän syrjään kiinni ja yrittämisen syrjään kiinni.

Sen lisäksi arvonlisäverokannan alarajan roima nostaminen edesauttaisi pienyrityksiä. Mikroyritykset pysyisivät pystyssä. Jokainen mikroyrittäjä, joka tekee työtä, on pois työttömyyskortistosta, (Puhemies koputtaa) ja kun me tiedämme jo nytten, että arvonlisäverokannan nostaminen vei työpaikkoja, niin 1 prosentin laskeminen varmasti toisi niitä työpaikkoja ja auttaisi työllistymään (Puhemies koputtaa) ja pitäisi ostovoimaa yllä.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluaisin tästä kokonaisveroasteesta ja julkisten menojen osuudesta kansantuotteesta sanoa sen verran, että olen eduskunnan tietopalvelusta kysynyt sitä. Suomi ohitti Ruotsin viisi vuotta sitten julkisten menojen osuudessa, ja se on nyt tällä hetkellä 56,6 Suomessa ja 52 Ruotsissa. Kokonaisveroasteessa me olemme viime vuonna saavuttaneet Ruotsin ja tänä vuonna todennäköisesti ohitamme Ruotsin 45 prosentin veroasteella.

Sitten tästä hallituksen esityksestä. Hallituksen tavoitteenahan tässä on nimenomaan kasvutavoite, ja tällä nimenomaan tehdään se kasvu sillä tavalla mahdolliseksi, että kun yrittäjä, yritys, osakeyhtiö saa jättää yritykseen enemmän rahaa, niin mitä se tekee sillä rahalla? Kyllä se investoi, ja investoinnit yleensä tuottavat sitten myös joko säästyneitä työpaikkoja tai sitten lisää työpaikkoja. Tämä tässä on tarkoituksena. Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja (Puhemies koputtaa) toiminimet — tällä hetkellä tosiaan on veroaste pienempi, mutta minä olen kyllä myös sitä mieltä, että 5 prosentin alennus veroasteessa olisi ollut suotavaa.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ehkä alkanut syntyä sellainen käsitys, että hallitus olisi unohtanut noin puolet yrittäjäkentästä, kun se on antanut verohelpotuksia vain yhteisöille ja listaamattomien osakeyhtiöitten varakkaimmille omistajille. Kyllä hallitus on muistanut myös yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat, henkilöyhtiöitten osakkaat, maa- ja metsätalouden harjoittajat silloin, kun näillä on yrityksessään nettovarallisuutta ja mahdollisuus saada pääomatuloa. Pääomatulon verotusta on kiristetty nostamalla veroprosenttia ja tekemällä se progressiiviseksi. Kysyisinkin arvoisalta valtiovarainministeriltä: olisiko mahdollista, että vastaisitte suoraan, milloin toteutatte tämän Suomen Yrittäjien ehdottaman varsin maltillisen 5 prosentin yrittäjävähennyksen, joka vastaa arviolta verovaikutukseltaan noin kolmannesta yhteisöveron 4,5 prosenttiyksikön alennuksesta?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä yhteisöveron vaikutus on tuottavuus—panos-suhteessa työpaikkoihin nähden varsin vaatimaton, ja tosiaan varovaisestikin laskettuna yhden työpaikan hinta on noin 125 000 euroa. Mikä on se syy, minkä johdosta tämmöisellä panossuhteella valtio lähtee kiihdyttämään verokilpailua suhteessa naapurimaihin?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veroilla hoidetaan pääasiassa julkisen puolen palveluja, ja siihenhän se tietenkin tähtää, mutta tässä hallituksen esityksessä nyt yhteisöveroa tiputetaan tuo 4,5 prosenttiyksikköä, ja sillä on tarkoitus, että saataisiin lisää niitä yhteisen hyvän tuottajia, joiden veroeurot taas tulisivat yhteiseksi hyväksi meille kaikille. Todellakin nämä työllistämisarviot ovat arvioita, mutta minulla ainakin on semmoinen kuva, että jo tällä hetkellä esimerkiksi tämän konesaliveron alentaminen normaalin teollisuuden veroasteen tasolle on jo vaikuttanut investointeihin niin, että on TEMiin lähtenyt hakuilmoituksia konesalien laajentamisesta, ja tämä on myönteinen viesti mielestäni myös tuonne elinkeinoelämään.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky ei ratkea yksin verotuksella. Kilpailukyky on monen eri tekijän summa. Keskeisiä ovat esimerkiksi yleinen palkkataso, yhteiskunnan infrastruktuuri, yhteiskuntarauha, työvoiman saatavuus, energia- ja kuljetuskustannukset, koulutustaso ja niin edelleen.

Se, mikä merkitys verotuksella on, riippuu kokonaisuudesta. Valitettavasti meillä on takamatkaa moniin kilpailijoihimme nähden. Jos emme kompensoi esimerkiksi syrjäistä sijaintiamme ja siitä johtuvia korkeita kuljetuskustannuksia sekä suhteellisen korkeita palkkakustannuksia muilla ylivoimatekijöillä, meidän vientiteollisuutemme laihat vuodet jatkuvat ja talouden yleinen tasapainottuminen viivästyy. Tässä valossa hallituksen verolinjaukset ovat erittäin perusteltuja ja välttämättömiä.

Edustaja Sasin väläyttämä skenaario siitä, että verokilpailun kautta yritysverotus jossain vaiheessa kokonaan loppuu, on mielenkiintoinen. Tähän suuntaanhan kehitys on menossa. Kun palkkaverotus on samalla myös kevenemässä, joudumme vakavasti pohtimaan, miten tällä tiellä pystymme varmistamaan yhteiskunnan palveluiden ylläpitämiseen tarvittavat verotulot.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa on ihan hyviä osia, useampiakin. Kysymys vain kuuluu: ollaanko näin monta sataa miljoonaa euroa kevennystä kohdentamassa nyt oikein Suomen talouden, sen kasvun ja työllisyyden kannalta?

Keskusta tekisi tämän kohdentamisen vähän eri tavalla. Täällä on jo monessa keskustan puheenvuorossa puhuttu henkilöyhtiöistä ja ammatin- ja liikkeenharjoittajista, maataloudesta ja näiden kaikkien verotuksesta, mutta vielä palaan siihen osakeyhtiömuotoisten yritysten verotukseen, kun ministeri ei siihen äsken kajonnut, luetteli vain osakeyhtiöitä. Ihmisille jäi ehkä se käsitys, että näiden kaikkien verotus nyt sitten kevenee.

Minä vielä palautan mieleen kuitenkin, että tuloverolain nykyisen 33 §:n mukaan ei-julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinkotulo on siis pääomatuloa sen perusteella, josko yrityksessä on nettovarallisuutta riittävästi, tämän 9 prosentin mukaan ja niin poispäin. Ja 60 000 euroon asti se on kokonaan verotonta tällä hetkellä. Ei ole kahdenkertaista verotusta. Nyt tämän uudistuksen jälkeen tapahtuu se, että vaikkakin tämä pääomatulokanta jonkun verran kevenee, niin sitten osa kuitenkin myöskin tästä tähän saakka verottomasta tulosta tulee veronalaiseksi, ja näin — ei kaikissa tapauksissa (Puhemies koputtaa) mutta tuhansissa ja taas tuhansissa tapauksissa — sen yrityksen ja sitä omistavan osakkaan (Puhemies koputtaa) yhteenlaskettu verotus kiristyy nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tämä riippuu, myönnän sen, muun muassa siitä, (Puhemies koputtaa) mikä on yrityksen nettovarallisuus, mutta monien yritysten kohdalla käy näin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kenenkään yrittäjän kokonaisverorasitus ei kiristy tämän hallituksen aikana. Eli jos lasketaan osakeyhtiön maksama vero ja osingonsaajan maksama vero, niin se on laskettu nimenomaan sillä tavalla, että kun aikanaan oli 26 prosenttia se yhteisön maksama vero ja osakas ei maksanut veroa, niin nyt 20 ja 25 prosenttia siitä osingosta luo tämän 26 prosenttia. Tällä tavalla kukaan yrittäjistä tämän hallituskauden aikana ei menetä yhtään mitään.

Mitä tulee sitten listaamattomiin yhtiöihin, niin niitten verotus on tällä hetkellä varsin edullista, sillä pääomaosuus on suhteellisen suuri. Jos työllisyyttä ajatellaan, niin meillä oikeastaan nimenomaan osakeyhtiöt työllistävät. Teollinen toiminta tapahtuu siellä, suurin osa palvelutoiminnasta, ja mitä on sitten ulkopuolella, toimihenkilöissä, kommandiittiyhtiöissä, on lähinnä pientä palvelutoimintaa ja maatalous. Minä luulen, että koska se maatalous on ulkopuolella, niin se on se syy, minkä takia keskusta on nyt nostanut tästä erittäin suuren kysymyksen. (Välihuutoja) Mutta kuitenkin sielläkin se pääomatulo-osuus on poikkeuksellisen suuri ja verotus on tältä osin varsin edullista (Puhemies koputtaa) kaiken kaikkiaan. Mutta suuntahan on oikea: yrityksille jätetään pääomia, jotta työllisyys säilyy ja investointeja tehdään ja omistaja voi maksaa sen erotuksen.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Oliko niin, että ministeri Urpilainen joutuu kello 15 poistumaan? (Jutta Urpilainen: Joo.) — No niin, sitten tässä tapauksessa ministerille puheenvuoro.

Debatti jatkuu, meillä on noin 15 puheenvuoroa täällä varattuna, ministerin jälkeen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Todella joudun valitettavasti poistumaan, niin tässä vaiheessa kommentoin vielä keskustelua.

Edustaja Ruohonen-Lerner, joka nyt ei ole enää salissa, omassa puheenvuorossaan viittasi kiinteistöveroesitykseen ja hallituksen suunnitelmiin sen osalta. Luulen, että ehkä edustaja Ruohonen-Lerner kyseli sen hallituksen esityksen perään, jolla vahvistetaan kuntien kiinteistöveropohjaa, joka käsittääkseni on tällä hetkellä myöskin eduskunnan käsittelyssä. Se ei sisällä kiinteistöveron rajoihin muutoksia, mutta tarkoitus on nimenomaan laajentaa ennen kaikkea veropohjaa, ja esitys on monella tapaa hyvin tärkeä.

Edustaja Wallinheimo kysyi, kuinka paljon investointeja yhteisöveron alennuksella voidaan Suomeen saada. Sitä on varmasti mahdotonta yksiselitteisesti arvioida. Kuten täällä edustaja Lintilä aikaisemmin totesi, niin meidän valtiovarainministeriössä tehty arvio lähtee siitä, että työllisyys paranisi keskipitkällä aikavälillä 5 000—7 000 hengellä, mutta totta kai me lähdemme myöskin siitä, että me tarvitsemme uusia, myöskin ulkomailta Suomeen tulevia investointeja. Meillä on muutamia myönteisiä uutisia ollut viime aikoina, muun muassa Google, Microsoft, mutta enemmänkin me tarvitsemme ja tietenkin toivomme, että myöskin tällä yhteisöveron alennuksella olisi myönteinen signaali näiden investointien Suomeen saamiseksi.

Sitten täällä useampi kansanedustaja viittasi siihen, mitä hallitus on tehnyt yritysten toimintaedellytysten ja myöskin rahoituksen parantamiseksi. Itse asiassa mehän lanseerasimme kehysriihen yhteydessä kasvurahastokokonaisuuden, jossa toisaalta Finnveran rahoituselementtejä vahvistetaan, toisaalta Tekesiin keskitetään siemenvaiheen pääomasijoitustoiminta ja sitten myöskin Teollisuussijoitukseen perustetaan suomalaisia kasvuyrityksiä rahoittava pääomarahasto. Kyllä hallitus on tehnyt toimenpiteitä myöskin yritysten rahoituksen vahvistamiseksi, siitä tekemättä jättämisestä meitä ei tässä asiassa voi rehellisesti syyttää.

Edustaja Kiviranta puhui pääomatuloveron progressiivisuudesta, ja kyllä, tämä hallituksen esitys pitää sisällään myös sen, että kun hallitus on muuttanut pääomatuloveroa progressiiviseksi, niin jatkossa 40 000 euron pääomatuloilla siirrytään jo korkeimpaan veroluokkaan eli 32 veroprosentin luokkaan. Eli tätä kautta myöskin progressio hieman jyrkkenee tämän hallituksen esityksen myötä.

Edustaja Pekkarinen piti huonona sitä, että täysin verottomat osingot poistuvat. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Minä pidän sitä hyvänä asiana. Se on yksi syy, minkä takia hyvin ylpeänä olen tätä hallituksen esitystä myöskin esittelemässä, koska näen, että täysin verovapaista osingoista pitää päästä eroon. Se on ollut yksi epäoikeudenmukaisuuselementti suomalaisessa yhteiskunnassa, ja nyt tällä esityksellä siitä myöskin päästään eroon.

Lopuksi, arvoisa puhemies, minua ehkä hieman häiritsee tässä julkisessa keskustelussa ja myöskin tässä salikeskustelussa, ennen kaikkea keskustan toimesta, että täällä jollain lailla asetetaan vastakkain pienet ja keskisuuret yritykset ja suuret yritykset. Minusta Suomi tarvitsee kaikenkokoisia yrityksiä. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Me tarvitsemme kaikenkokoisia yrityksiä.

Minusta oli mahtavaa vierailla muutama viikko sitten edustaja Tiilikaisen kotiseudulla, käydä Imatralla Stora Enson tehtaalla, käydä Lappeenrannassa UPM:n tehtaalla, nähdä, kuinka upea biodiesellaitoshanke UPM:llä on Lappeenrannassa, jonka uskon tuovan tulevaisuutta koko meidän metsäteollisuudelle, perusvientiteollisuudelle. Mutta samoin oli hieno käydä viime viikolla Slush-tapahtumassa Kaapelitehtaalla ja nähdä nuoria, innokkaita kasvuyrittäjiä, jotka uskovat tulevaisuuteen, haluavat menestyä ja luoda senkaltaista yrityskulttuuria Suomeen, että tänne kansainvälisestikin tullaan sitä ihailemaan.

Me tarvitsemme pieniä yrityksiä, me tarvitsemme keskisuuria yrityksiä, me tarvitsemme suuria yrityksiä, koska vain yritysten kautta me myöskin synnytämme tähän maahan uusia työpaikkoja, ja sitä hallitus tällä esityksellään on tekemässä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten jatkamme debattia. Kuten äsken sanoin, meillä on viitisentoista puheenvuoroa, ja ne käytämme, ja minun mielestäni kaikki, jotka nyt ovat halukkuutensa ilmaisseet, ovat tällä listalla.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kuulun niihin, jotka pitävät tätä hallituksen esitystä perusteltuna. Koko tämän vaalikauden me olemme odottaneet investointeja, kasvua ja työllisyyttä ja nyt parannamme vahvasti ja rohkeasti Suomen kilpailukykyä, mikä osoittaa, että me emme kasva pullossa meidän keskeisiin kilpailijamaihimme nähden. Ei tässä ole kysymys mistään yksioikoisesta yhteisöveron alentamisesta, vaan itse asiassa tämä on yritysverotuksen rakenneuudistus, jossa samaan aikaan, kun yhteisöverokantaa alennetaan, tiettyjä verovähennyksiä tukitaan ja vedetään pois, jolloin meillä on entistä kestävämpi ja oikeudenmukaisempi yritysverotus, ja kun samaan aikaan pääomaveroa kiristetään, sen progressiota kiristetään, myös verotuksen oikeudenmukaisuutta, jota edellisellä vaalikaudella erityisesti Pekkarinen on kuuluttanut, viedään eteenpäin. Tämä on hyvä esitys.

Lopuksi haluan sanoa, kun ministeri viittasi EU-tason veroharmonisaatioon, että se on tärkeä asia ja yhtä tärkeää on se, että me EU-tasolla toimimme veroparatiiseja vastaan ja veronkiertoa vastaan.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä useissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi, tämä yhteisövero- ja osinkoverouudistus suosii osakeyhtiöitä, ja kun mietitään, että lähes 900 miljoonaa vähemmän verotuloja tulee ja sillä pitkällä aikavälillä ehkä 5 000:sta jopa 7 000 työpaikkaan on mahdollista saavuttaa uusia työpaikkoja, niin sen vaikutusarviot ovat erittäin pienet.

Tässä verouudistuksessa minun mielestäni on jätetty ulkopuolelle täysin avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, ja nämä olisi huomioitava nyt jatkoa ajatellen. Toivoisin, että hallitus vielä tarkistaisi tätä tilannetta, koska näiden kautta on tässä maassa erittäin paljon työpaikkoja ja sieltä kautta, kun tullaan verotuksen keinoin vastaan, on synnytettävissä edullisia työpaikkoja erittäin paljon. Kun mietimme, että meillä on noin 180 000 yksinyrittävää, jos näille annetaan verohelpotuksia, niin siellä syntyy nopealla aikavälillä uusia työpaikkoja. Tämä kannattaa hallituksen ja ennen kaikkea ministerin huomioida.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen puheenvuoron käyttäjä oli täysin oikeassa. On syytä miettiä, miksi meillä on kahden kerroksen yrittäjiä verotuksen näkökulmasta, ja siltä osin on pohdinnan paikka jatkoa ajatellen.

Uudistus, jossa meillä yhteisövero laskee 20 prosenttiin, on aika kova. Se kohdistuu jokaiseen yritykseen, joka tekee tulosta, myös niihin pk-yrittäjiin, ei kuten edustaja Rantakangas antoi ymmärtää, että pk-yrittäjät jäävät muutoksen ulkopuolelle. Yhteisöveron alennuksella on kaksi isoa näkökulmaa. On kasvun rahoittaminen ja myös suomalainen kilpailukyky. Se on myös viesti ulkomaille, että Suomessa yrittäminen ja yrityksen pitäminen kannattaa. Kun yhdistetään kilpailukykyinen yhteisövero meidän turvalliseen infrastruktuuriin, meidän osaaviin ja ahkeriin työntekijöihin, niin uskoisin, että pitkällä tähtäimellä ne niin sanotut dynaamiset vaikutukset voivat olla merkittäviäkin. Tämä tuo nimittäin vahvan kilpailukykypaketin Suomelle.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietenkin kiistatonta, että yhteisöveron lasku tuo Suomelle verokilpailukykyä. Mutta toivottavasti tässä verokeskustelussa ei unohdu se, että yksikään yritys tai yrittäjä ei työllistä yhtään työntekijää lisää sen takia, että se maksaa vähemmän veroja. Yritykset työllistävät ja investoivat vain siinä tilanteessa, että tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi ja yhtiöillä on tilauskantaa, ja sen takia on kysymys viime kädessä kustannuskilpailukyvystäkin. Jos arvoisa valtiovarainministeri olisi ollut paikalla, olisinkin kysynyt häneltä, kumpaa hän pitää tärkeämpänä työllisyyden ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta: kustannuskilpailukyvyn parantamista vai verokilpailukyvyn parantamista. Kysymys on mielestäni olennainen, ja itse pitäisin kyllä sitä tärkeimpänä, että meidän yrityksillä tänä päivänä olisi mahdollisuus työllistää, jos he pystyisivät tekemään kauppaa. Eivät ne yritykset, olkoot ne sitten osakeyhtiöitä, pieniä tai isompia, (Puhemies koputtaa) maksa veroja, jos ei heillä ole tuloksentekokykyä.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokonaisveroaste keventyy niiden yrittäjien kohdalla, joidenka nettovarallisuus on suuri. Siis yrittäjä hyötyy huojennetun osingon euromääräisen rajan noususta 60 000:sta 150 000:een, ja tulojen noustessa hyvin suuriksi veroaste pienenee, ja tämähän on tietysti hallituksen linja: suurituloisia suosiva.

Mitä tulee vielä siihen, niin kuin hallituskin on tuolla esityksessä maininnut, että EU-maissa keskitaso on 23 prosenttia yhteisöverotuksessa, nyt sitten laitetaan kovat paineet näille dynaamisille odotuksille eli investointeja tulee, työllisyys paranee, vienti vetää. Mutta kyllä, kun tässä on näitä vuosia — ja seuraavaakin vuotta ajatellen — minä uskon, että nämä eivät toteudu, ja kyllä ainakin pk-yritykset ovat sanoneet, että ei tämä yhtiöveron alentaminen hyödytä pieniä yrityksiä, että se on tarkoitettu suurituloisille.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuupainen otti tässä aikaisemmin puheeksi piensijoittajien aseman, erityisesti eläkeläisten tilanteen. Ajatus oli siis se, että ihmiset ovat säästäneet tuloistaan pörssiosakkeisiin ja odottavat niistä sitten osinkoja, ja nyt edustaja Tuupainen oli huolissaan siitä, miten tälle kansankapitalismille jatkossa käy — hyvä huomio.

Verotuksen painopistettä ollaan tällä uudistuksella siirtämässä pois yritykseen jätettävästä tulosta. Tavoitteena on siis yritysten kasvattaminen, työllistäminen, paremmat investointimahdollisuudet. Sinänsä yhteisöveron alentaminen antaa jatkossa yritykselle paremmat edellytykset osingon maksuun. Listattujen yhtiöiden osalta kokonaisveroprosentti ei muutu, kun lasketaan yhteen siis yhteisövero ja osinkovero, ja näin nimenomaan siinä tapauksessa, kun pääomatuloa on alle 40 000 euroa per vuosi per henkilö, ja alle 40 000 saavat ovat varmasti sitten sitä pienituloista porukkaa. (Puhemies koputtaa) Jos pääomatuloa tulee yli 40 000 euroa vuodessa, niin siinä on aivan hitusen pieni korotus.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän se niin on, että tämä maa nousee vain työtä tekemällä, ja sitä uutta työtä tarjoavat pienet ja keskisuuret yritykset pääsääntöisesti, yli yhdeksän yritystä kymmenestä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Täytyy kyllä kysyä silti tähän verokeskusteluun todellakin liittyen, yritysten tulevaisuuteen liittyen, missä ovat todellakin ne täällä paljon peräänkuulutetut kannusteet, kannusteet muun muassa henkilöyhtiöille, missä ylipäätään ovat hallituksen kannusteet ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, missä ovat helpotukset työnantajan sivukuluihin, nämä tärkeät keinot, joilla pystyttäisiin uusia työpaikkoja luomaan. Kannusteet pienille ja keskisuurille yrityksille ovat ainut keino nostaa tämä maa jaloilleen. Vain nämä toimenpiteet tuovat työtä, ja ainoastaan pienet ja keskisuuret tuovat työtä Suomeen ja kaikkialle maakuntiin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tähän debatin loppuun olen säästänyt puheenvuoron niille edustajille, jotka ovat toisella, kolmannella tai neljännellä kierroksella. Aloitetaan edustaja Katajasta.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki pienet ja keskisuuret osakeyhtiöt hyötyvät yhteisöveron alentamisesta. Tämä on merkittävä alennus ja kädenojennus suomalaiselle elinkeinoelämälle, yrittämiselle, työllistämiselle, investoinneille siellä. Täällä on esitetty, että yhteisöveron alennus ei vaikuttaisi. Samaan aikaan peräänkuulutetaan rahoitusta yrityssektorille. Nyt ollaan ojentamassa yli 800 miljoonaa euroa yritysten rahoitusaseman parantamiseen. Se tapahtuu vain yritysten omalla tulorahoituksella sen sijaan, että kerättäisiin veronmaksajilta rahaa ja ojennettaisiin yrityksille, koska valtio muka tietää paremmin.

Täällä on myös puhuttu henkilöyhtiöistä. Henkilöyhtiöiden verotus kevenee. Kaikkein pienimmistä henkilöyhtiöistä nostetut tulot saavat entistä suuremman perusvähennyksen muun muassa kunnallisverotuksessa ja ansiotulovähennyksen. Tässä tuon markkinaratkaisun yhteydessä todettiin, että tehdään indeksikorotukset ja ansiotason tarkastukset ja nämä kaikki hyödyttävät henkilöyhtiöitä. Kun täällä käytetään puheenvuoroja siitä, (Puhemies koputtaa) kuka tästä hyötyy, niin ottakaa nyt huomioon se, mitä todella kokonaisuudessa on tapahtunut. (Puhemies koputtaa) Jokainen suomalainen yritys hyötyy näistä hallituksen ratkaisuista.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivottavasti se keskustelu, mitä täällä on käyty, on tätä poliittista retoriikkaa eikä heijasta sitä tietämyksen tasoa tässä asiassa. Jos otetaan tämä osinkoverouudistus, hallituksen esityksessä on kysymys yksinkertaisesti siitä, sen on hallitus itsekin sinne kirjannut, että jos on paljon nettovarallisuutta, paljon osinkotuloja, verotus kevenee noin 5 prosenttia, ja jos on vähän osinkotuloja, vähän nettovarallisuutta, silloin verotus kiristyy. (Sampsa Katajan välihuuto) Se on eri asia sitten, onko tämä hyväksyttävissä oleva linja vai ei. Toiset hyväksyvät sen ja toiset eivät, mutta asia sinällänsä on juurikin näin. Se ei sitä muutu.

Sitten se, hyötyvätkö kaikki osakeyhtiöt: ministeri luetteli täällä näitä lukuja, 154 000 osakeyhtiötä, 127 000 osakeyhtiötä, yhteensä 281 000 osakeyhtiötä, mutta eivät tosiaankaan kaikki osakeyhtiöt hyödy, (Puhemies koputtaa) vaan kysymyshän on siitä, että pienet osakeyhtiöt eivät käytännössä osinkotuloja pysty nostamaan. Se on todettu myöskin täällä hallituksen esityksessä, (Puhemies koputtaa) jota en ehdi nyt valitettavasti lukea, mutta edustajat, tutustukaa tähän esitykseen.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty aika mielenkiintoisia puheenvuoroja. Muutamia esimerkkejä: Tässä joku edustaja sanoi, että hallitus jakaa nyt veronkevennyksiä vain listaamattomille, varakkaille omistajille. Minusta tämä on kyllä ihan väärä väite. Siis kyllä tehdään tällainen veropoliittinen päätös myöskin, joka tähtää tulevaisuuteen, annetaan kannustimia myöskin pienyrityksille kasvaa, siis kannustin nimenomaan sille, että kaikilla on mahdollisuus kasvattaa taseitaan ja sitä kautta ne pääsevät myöskin nauttimaan isommista osingoista.

Niin kuin edustaja Lohi sanoi, yhteisö- ja yhtiövero on vain yksi monista työkaluista. Se on aivan totta, mutta siitä huolimatta myöskin verot ovat yrityksen tuloslaskelmassa, ja jos yhteisö- ja yhtiöverokanta alenee, niin kyllähän se vaikuttaa siihen yrityksen taseeseen ja vahvistaa myöskin yrityksen rahoitusasemaa.

Tapasin tänään eduskunnassa nuoria lähihoitajaopiskelijoita, joiden kanssa katsoimme lyhyesti läpi valtiontalouden lukuja, ja he vastasivat, että emme kyllä tienneet, (Puhemies koputtaa) että tilanne on näin paha. Hyvät kollegat, Suomi on täysin riippuvainen yrittäjistä, ja on oikein, että hallitus tekee työtä parantaakseen yritysten toimintamahdollisuuksia, jotta nuorilla olisi toivoa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on tällä vaalikaudella, kokoomuksen ja SDP:n valtakaudella, luisunut talous- ja työttömyyskriisiin, ja päivittäin lisää suomalaisia joutuu työttömyysuhan alle. Kun sitten esitämme omaa vaihtoehtoa ja arvostelemme hallituksen yritysverouudistusta, valtiovarainministeri vastaa meille lukemalla tilastoa. Kai politiikassa on kyse tehtyjen päätösten vaikutuksista eikä tilastoista. Ei niitä tilastoja voi muuttaa, mutta eteenpäin voimme vaikuttaa.

Ja nyt hallituksen tekemä yhteisöverouudistus ei paranna yhdenkään yrityksen kannattavuutta. Päinvastoin, poistoja rajoittamalla, energia- ja muita veroja kiristämällä yritysten kannattavuus heikkenee, niitten tuloksentekokyky heikkenee ja niitten veronmaksukyky heikkenee. Olisi mielenkiintoista kuulla valtiovarainministeriltä, kuinka suuren osan nuo tuhat suurta yritystä tästä miljardin alesta saavat. Meidän väitteemme on, että ne hyötyvät eniten (Puhemies koputtaa) valtaosan yrityksistä jäädessä pakkaselle näistä uudistuksista.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää sanoa, että kylläpä olivat murskaavia lukuja ministeri Urpilaisen luvut näistä pienten, keskisuurten ja suurten yritysten määristä. Ne olivat murskaavia ennen kaikkea keskustan kannalta sen retoriikan ja propagandan valossa, että he ovat täällä siitä saakka, kun uudistuksesta hallituksessa päätettiin, kertoneet, että tämä lähinnä suosii vain suuria yrityksiä. Nyt jos oikein kuulin ja oikein osasin prosentitkin laskea, niin ministeri Urpilainen kertoi, että kun tämä kohdistuu kaikkiin osakeyhtiöihin, niin osakeyhtiöistä suuria oli alle prosentti — siis alle prosentti, 99 prosenttia on muita kuin suuria, jotka tästä hyötyvät. (Kaj Turusen välihuuto)

Toiseksi sitten, keskusta, sanoitte, että te porrastatte tämän ja ensimmäisenä vuonna annatte puolet, jotta voidaan käyttää se toinen puoli siitä 900 miljoonasta muuhun. No, sitten kun te seuraavana vuonna annatte sen toisen puolen, niin perutaanko nämä muut uudistukset, mitä henkilöyrityksille ja maatalouteen ja tulonsiirtoihin ja palveluihin on sitten käytetty?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tämän debatin päättää edustaja Lintilän puheenvuoro.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siis suhteessa isot yritykset tienaavat tässä enemmän kuin pienet. Lukumäärällisesti edustaja Zyskowicz on varmaankin oikeassa.

Mutta edustaja Orpo tuolla kysyi, että mitä olisi tapahtunut, paljonko olisi työpaikkoja lähtenyt, jos ei tätä ratkaisua olisi tehty. Väitän, että keskustan mallissa ei olisi ollut mitään eroa siihen loppupäätelmään, kun olisi ollut tieto yrityksille, että tällainen kokonaisalennus tullaan tekemään.

Edustaja Kärnä otti tuolla esille, että sanoin, että tämä hintaluokka on 120 000—170 000 per työpaikka. No, jos kanadalainen yhtiö on laittanut miljoonan, niin hyvä, että se tapahtui kanadalaiselle yhtiölle eikä Suomen valtiolle.

Sitten ihan pakko on kommentoida valtiovarainministerin siihen kommenttiin, kun hän sanoi, että tällä tasataan tuloeroja. Jos Gini-kerroin pienenee tällä 0,03 prosenttia, niin täytyy suhteuttaa siihen, että asteikkohan on 0:sta 100:aan. Eli täytyy kyllä puhua todella pienestä tuloerojen tasaamisesta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten siirrymme puhujalistaan.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Aluksi totean, että istuvan sateenkaarihallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut. Talouspolitiikan kulmakivet — velkaantumisen taittaminen, työllisyysasteen nosto kontra työttömyyden lasku — eivät näillä näkymillä tule onnistumaan.

Käsiteltävän asian eli veropolitiikan osalta totean, että hallituksen esitys alentaa voimassa olevaa yhteisöverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin on valtion kassan kannalta merkittävä virheratkaisu. Yhteisöverokannan alentaminen koskee osakeyhtiöiden lisäksi myös muita yhteisöjä, kuten osuuskuntia. Tällöin verotuksen painopiste siirtyy edellä mainittujen yhteisöjen jakaman voiton verotukseen.

Me perussuomalaiset olemme esittäneet, että yhteisöverokannan lasku 22 prosenttiin olisi riittänyt, jolloin olisimme asettuneet naapurivaltion Ruotsin tasolle. Säästyneitä varoja olisimme käyttäneet pk-yritysten tukemiseen.

Parempaa harkintaa olisimme toivoneet myös hallituksen päätökseen poistaa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus. Hallituksen päätös veti maton alta useilta matkailualan yrityksiltä, joiden toimeentulo sesonkiajan ulkopuolella on paljolti riippuvainen yritysvieraille tapahtuvasta myynnistä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on näpäyttänyt useaan otteeseen myös parturi- ja kampaamoalan yrittäjiä jatkuvilla arvonlisäveron korotuksilla. Alle 10 prosentista alv nostettiin ensin 23 prosenttiin, ja tällä hetkellä se on 24 prosenttia. Ymmärrettävästi kaikki alan yrittäjät eivät voi korottaa hintojaan jatkuvasti, vaan alv:n korotus on poissa yrityksen katteesta.

Seuraavaksi käsittelen muun muassa satojatuhansia eläkeläisiä koskevaa hallituksen esitystä osinkoveron kiristämisestä.

Eläkeläiset ovat valistuksen myötä siirtäneet merkittävästi rahojaan etupäässä pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Nyt käsillä olevalla esityksellään hallitus on vetänyt, sitaateissa, sen kuuluisan maton myös eläkeläisten alta.

Osinkoverouudistuksen kiristäminen heikentää merkittävästi osakesijoittamisen sekä säästämisen houkuttelevuutta. Verotuksen kiristyminen kotimaisten yksityishenkilöiden osalta suosii yhtiömuotoista omistamista ja omistusten ketjuttamista yhtiöiden välityksellä. Ulkomaiset omistajat ovat paremmassa asemassa kuin kotimaiset yksityishenkilöt. Jos tarkoituksena on edistää suomalaisten yhtiöiden pääomien vahvistamista, niin tällä sitä ei ainakaan saada aikaan.

Osinkoveron kiristäminen tekee sijoittamisen kotimaisiin pörssiyrityksiin vähemmän houkuttelevaksi kuin aiemmin. Erilaiset velkajärjestelyt ovat verotuksellisesti houkuttelevampia. Yrityksen kannattaa suunnata osakkaille vaikkapa pääomalainaa, jonka korot ovat yrityksen osalta vähennyskelpoisia. Yrityksen siis on järkevämpää velkaantua omistajilleen ja maksaa heille korkoa osingonmaksun asemasta.

Arvoisa puhemies! Luulisi suomalaisen teollisuuden ja suomalaisen omistuksen kannustamiseksi olevan järkevämpää houkutella suomalaisia yksityishenkilöitä sijoittamaan kotimaisiin pörssiosakkeisiin ennemminkin kuin suosia ulkomaisia suursijoittajia. Pienten ja hajaomisteisten kotimaisten pörssissä olevien yhtiöiden osakkeenomistajat ovat heikommassa asemassa. Samoihin tahoihin puree korkea perintöverotus kaikkein pahiten. Lisäksi korkea verotus ohjaa omistusta pois suomalaisilta omistajilta. Veronhuojennukset eivät koske suomalaisia pienosakkaita.

Osinkoverotuksen osalta tulisi harkita lähdeverotyyppistä mallia, jossa veropohja aidosti olisi kattava. Selvästi pienemmällä veroprosentilla saataisiin parempi verokertymä, jos kaikki omistajat olisivat samalla lähtöviivalla. Ulkomaiset omistajat ja institutionaaliset sijoittajat, eli eläke- ja vakuutusyhtiöt sekä erilaiset sijoitusrahastot, maksaisivat saman veron, esimerkiksi 5 prosenttia, kuin kotimaiset säästäjätyyppiset osakkaat. Osinkoveron kiristämisellä rokotetaan siis osakesäästäjiä.

Yritysten verokannan lasku suosii siis suuryrityksiä, joiden omistus on yleensä, kuten edellä totesin, institutionaalista ja ulkomaista. Suurimman hyödyn saavat ne tahot, jotka eivät maksa osinkoveroja. Vähiten hyötyvät yritykset, joissa on paljon pienomistajia, joihin osinkoveron kiristys kohdistuu.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. 5 minuuttia on mennyt, mutta jos minuutin saa vielä? — Saa, kiitos. — Arvoisa puhemies! Suomen kotitalouksissa on varallisuutta yli 140 miljardia euroa, josta erilaisina talletuksina on noin 80 miljardia euroa. Hallituksen tulisi osinkoverotuksella kannustaa kotitalouksien rahaa siirtymään pörssiin ja erityisesti suomalaisiin yrityksiin. Näin tuettaisiin kotimaista osakesäästämistä ja kotimaisen yritystoiminnan kasvua. Korkea perintövero ja osinkojen kireä verotus suosivat muun muassa erilaisia henkivakuutusyhtiöiden tarjoamia kapitalisaatiosopimuksia. Uudistus ei tavoita suursijoittajia, vaan maksumiehinä ovat pienet ja keskikokoiset suomalaiset yksityissijoittajat.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitykset verolakien muuttamisista. Otan tarkemmin kantaa yhteisöveron muutokseen.

Hallitus esittää yhteisöverokannan laskemista 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Ministeri Urpilainen totesi, että noin 20 prosenttiin, en ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Tämä on hyvä viesti suomalaisille yrityksille, mutta valitettavasti vain osalle niistä. Pienet yritykset on unohdettu totaalisesti, kuten täällä salikeskustelussakin on monessa puheenvuorossa tullut ilmi. Hallitus toivoi kehysriihen tulosten julkaisemisen yhteydessä, että yhteisöveron alentamisella saadaan kerättyä noin 300 miljoonaa lisää verotuloja valtion kassaan. Hallituksen mukaan nämä veroeurot kerätään muun muassa yritysten investointien ja uusien työpaikkojen syntymisellä. Hallitus on laskenut, että yhteisöveron alennus vähentää valtion verotuloja noin 870 miljoonaa euroa vuodessa.

Tampereen kauppakamarin ja Aamulehden viime keväänä tekemässä kyselyssä vain kolmannes vastanneista yrittäjistä ja yrityksistä uskoo kehysriihessä tehdyn veroratkaisun parantavan työllisyyttä. Vastaajista 65 prosenttia ei usko, että veroratkaisu edesauttaisi työpaikkojen luomista. Kyselyn mukaan uudistus ei lisää myöskään investointeja. 71 prosenttia yrittäjistä ennakoi investoivansa suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Kyselyn avoimissa palautteissa pienyrittäjät ilmaisivat pettyneensä verouudistukseen. Edellä mainitun kyselyn perusteella näitä euroja ei ainakaan Pirkanmaan pienyrittäjiltä heru täyttämään valtion kukkaroa.

Täytyy muistaa, että nimenomaan pk-yritykset ovat hoitaneet tonttinsa kunnialla työllistämisessä viimeisen vuosikymmenen aikana ja ovat työllistäneet lisää väkeä vuosina 2001—2009, yhteensä liki 79 000 henkilöllä, kun taas suuryritykset ovat potkineet pellolle yli 3 000 henkilöä, ja sama tahti on jatkunut viime vuosina ja tänä vuonna yhä kiihtyvällä vauhdilla. Maassamme on noin 247 000 pk-yrittäjää, joista 160 000 on mikroyrityksiä. Siinä olisivat ne potentiaaliset työllistäjät, mutta niihin yhteisöveron alennus ei juurikaan vaikuta yhtään mitään. Viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän yrityskyselyn mukaan työllistämisen esteitä ovat korkeat välilliset työvoimakustannukset ja työllistämisen aiheuttama hallinnollinen taakka. Lisäksi yli puolet kyselyyn vastanneista piti nuorten työllistämiseen tarkoitettujen tukien hakemista vaikeana ja byrokraattisena.

Arvoisa puhemies! Eräs keino kannustaa yrityksiä, elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä olisi Suomen Yrittäjien esittämä yrittäjävähennys. Käytännössä elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo tulee lukea vain 95 prosentin osuudelta elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiöiden osakkaiden veronalaiseksi tuloksi, joka jaetaan yrittäjän ansio- ja pääomatuloksi voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Tämä merkitsisi vain noin 2 prosentin veronkevennystä. Korjaus tasoittaisi eroja, jotka eri yritysmuotojen välille ovat syntyneet, kun hallitus on korottanut pääomaveroa mutta alentanut vain yhteisöveroa osakeyhtiöiltä. Muutos auttaisi nimenomaan pieniä palvelu-, käsityö- ja pienteollisuusyrityksiä sekä yksinyrittäjiä, jotka työllistävät ihmisiä tässä maassa.

Tässä selkokielinen esitys hallituksen suuntaan toimenpiteitä varten ihan tällaiselta oikealta yrittäjältä — 30 vuotta kerkesin olla ennen tätä eduskuntaa pienyrittäjänä. Kysyttäessä kansanedustajilta yrittäjätaustoja moni vastaa olleensa yrittäjä jossain vaiheessa taikka yrittäjähenkinen. Runsaat kaksi vuotta olen seurannut tätä edustajajoukkoa ja voin sanoa, että vain kourallinen on tästä porukasta yrittäjän asialla. En lähde nimeämään henkilöitä, kun eivät ole paikalla. (Pauli Kiurun välihuuto) — Sieltä löytyi!

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä jokunen sana veropolitiikasta.

Suomi on tällä vaalikaudella, kokoomuksen ja SDP:n valtakaudella siis, luisunut talous- ja työttömyyskriisiin, ja päivittäin lisää suomalaisia joutuu työttömyysuhan alle. Nyt työllisyyden parantamisen pitäisi olla politiikan ykkösasia. Talous on saatava kasvuun ja ihmisille töitä.

Keskusta esittää yhteisöveron alentamisen jaksottamista sillä tavoin, että ensi vuonna alennettaisiin 2,5 prosenttiyksikköä ja 2 prosenttiyksikköä vuonna 2015. Tässä vaihtoehdossa kannuste investoida ja työllistää pysyy, koska yrityksillä on näkymä tulevasta, mutta verotulot eivät romahda välittömästi ensi vuonna, ja näin ollen keskustan vaihtoehto mahdollistaisi myös sen, että voitaisiin tulla vahvemmin vastaan työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteisöveron alennuksen asteittaista voimaantuloa, vaikkakin vähän eri mallilla kuin keskusta esittää, on kannattanut myös esimerkiksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK.

Tuo pk-yritysten yhtäläinen verokohtelu yritysmuodosta riippumatta ja kannusteiden tuominen myös pk-yrityksille olisivat nimenomaan uusien työpaikkojen synnyn kannalta tärkeitä, koska tällä vuosituhannella tilanne on ollut se, että uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja sama on ennuste myös tulevaisuudessa. Välittöminä vastaantuloina ja helpotuksina pk-yrittäjien tilanteeseen keskusta esittää esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkatukea ja 5 prosentin yrittäjätulovähennystä edistämään pienyrittäjyyttä.

Kun osinkoverojen progressiota ollaan tuomassa ja osittain kiristämässä, se on oikein, ja yläpäässä tuota kiristystä voitaisiin tehdä enemmänkin, mutta vastapainoksi keskustan ehdotus on, että pienimmät pörssiyhtiöiden osingot esimerkiksi 1 000 euroon saakka voitaisiin tehdä verottomiksi. Progression ideahan on, että pieniä tuloja verotetaan vähän, suuria tuloja paljon, ja tuota progressiota voitaisiin soveltaa molempiin päihin. Näin luotaisiin kannuste tavallisille ihmisille sijoittaa pörssiin, ja monille suomalaisille pienille pörssiyrityksille yksityisihmisten aktiivinen sijoitustoiminta on elintärkeää.

Tuloverotuksessa keskusta kiristäisi hallitusta enemmän suurituloisten verotusta. Se on oikeudenmukaisuus- ja kohtuullisuuskysymys tällaisina aikoina. Kilpailukykyämme heikentävän ja lainarahaa kallistavan pankkiveron sen sijaan kumoaisimme. Senkin maksavat viime kädessä tavalliset yrittäjät ja tavalliset työtä tekevät suomalaiset.

Arvoisa puhemies! Jos arvioidaan poliittisesti tätä käsitteillä olevaa yhteisöverouudistusta, niin ymmärrän hyvin sen, että vasemmistoliiton ja SDP:n puolelta uudistuksen puolustus oli jotakuinkin laimea. Kyllähän tässä nyt käy sillä tavalla, että nimenomaan nuo suurimmat yritykset korjaavat euromääräisesti sen suurimman hyödyn tästä veronalennuksesta. Yhdenkään yrityksen kannattavuutta ja mahdollisuuksia työllistää tämä veronalennus ei paranna, mutta niiden yritysten, jotka vaikeanakin aikana pystyvät tekemään tulosta, verotus kevenee. Mutta miten ne ovat vastanneet tähän verotuksen kevenemiseen? Valitettavasti monilla irtisanomisuutisilla.

Kun tässä edustaja Kärnä ja ministeri Urpilainen viittasivat esimerkiksi Stora Enson Kaukopään tehtaisiin siellä Imatran ja Ruokolahden rajamailla, se on todella tärkeä tuotantolaitos, metsäteollisuutemme yksi lippulaiva ja tärkeä työllistäjä varmasti jatkossakin, mutta miten on käynyt yhteisöveron alennuksen jälkeen? Kyllä yhtiö sai yhteisöveron alennuksen, mutta työnteki-jät saivat joko kaksikymppiä tai kenkää.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Kilpailuvaltioille on tyypillistä, että edullisella yritysverotuksella yritetään houkutella yrityksiä talouskasvun ja työpaikkojen toivossa. Siinä sinänsä ei ole mitään pahaa, ja se on täysin ymmärrettävää, mutta meidän kansalliset vahvuutemme ovat aivan toisaalla. Ne ovat yksilöllisissä tuotteissa, tavaran laadussa, osaamisessa ja sitoutuneessa työvoimassa. Kun etsitään kestäviä ja vakauttavia ja työllistäviä ratkaisuja, niin silloin on tärkeää, että panostetaan työllistävien pienyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tämä yhteisöveron raju alennusporkkana ei ole siihen ihanteellisin ratkaisu. Kaikkinensa tämä yhteisöverouudistuksen tausta-ajattelu rakentuu toiveille ja odotuksille, ei kokemukselle tai realiteeteille.

Arvoisa puhemies! Yksi ulottuvuus tässä on myös se, miten kunnille ja seurakunnille kestävästi kompensoidaan veromenetys. Kaavaillut kompensaatioratkaisut ovat näille veronsaajille negatiivisia. Veropolitiikan ytimessä on verotuksen ennakoitavuus.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vaikeina aikoina tarvitaan rohkeita, eteenpäinvieviä päätöksiä. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen yritysveropaketti on juuri tätä.

Hallituksen esittämä veromuutos on merkittävin yksittäinen kevennys yritysten voiton verotukseen nykymuotoisen yhteisöveron 20-vuotisen historian aikana. Päätöksellään hallitus tekee selvän arvovalinnan työnteon ja yrittämisen puolesta. Katsomme, että jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja nykyisistä vaikeuksista selviämiseen tarvitsemme enemmän sellaisia suomalaisia, jotka haluavat muuttaa oman osaamisensa omalla riskinotollaan paremmaksi toimeentuloksi. Tehokkain keino saada lisää yrittäjiä tähän maahan on parantaa yrittäjyyden edellytyksiä. Verotuksen taso ja malli ovat tässä tärkeimpiä asioita. Alentamalla reippaasti yhteisöveroa ja uudistamalla osinkoverotusta hallitus haluaa tarjota yrittäjille toimintaympäristön, joka kannustaa enemmän kasvuun ja riskinottoon.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ottamaa rohkeaa linjaa on tässä salissa arvosteltu kovin sanoin. Tikunnokkaan on nostettu veromuutoksen vaikutukset valtiontalouteen ja siinä erityisesti hallituksen perustelut veromuutoksen dynaamisista vaikutuksista. Niiden perusteella yritysverouudistuksen taloudellisen pohjan on katsottu olevan tyhjän päällä. Tästä uskallan olla eri mieltä.

Tutkimusten ja muista maista saatujen kokemusten perusteella on selvää, että yhteisöverokannan alentaminen laajentaa yhteisöveropohjaa. Arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia veronlaskun tulonmenetyksestä saadaan takaisin tätä kautta. Yleisesti ottaen nämä tulonmenetykset kompensoituvat kahta eri reittiä. Nopeampi kompensaatio on se, että yritykset näyttävät enemmän voittoa Suomessa. Se puolestaan vahvistaa muiden yritysten menestysmahdollisuuksia. Hitaampi vaikutus puolestaan on se, että yhä useampi investointi tulee kannattavaksi, jolloin yritykset investoivat Suomeen. Vattin selvityksen mukaan nyt tehtävästä yhteisöveron alentamisesta hyötyy nimenomaan meidän vientiteollisuutemme, joka on edelleen poikkeuksellisen pääomaintensiivistä. Suomi elää tunnetusti viennistä, joten oletettavaa on, että yhteisöveron alentaminen merkitsee korkeampaa talouskasvua ja työllisyyttä.

Arvoisa herra puhemies! Edellä mainittujen vaikutusten toteutuminen riippuu kuitenkin suhdannetilanteesta. Tällä hetkellä suhdanneodotukset kansainvälisiltä markkinoilta ovat korkeintaankin maltilliset. Siksi yhteisöveron mukanaan tuoman hintakilpailukyvyn vahvistamisen ohella me tarvitsemme muiden kilpailukyvyn osa-alueiden, kuten tuotteiden laadun ja niiden markkinoinnin tai rahoituksen saatavuuden, vahvistamista.

Kuitenkin kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, kannatan lämpimästi tätä historiallista uudistusta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt useita merkittäviä muutoksia yritysverotukseen. Puheessani nostan ainoastaan yhden kritiikin kohteen, edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistamisen, jota pidän todella huonona ratkaisuna.

Tämä edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen erityisesti pureutuu pohjoisen Lapin matkailukeskuksiin, työllisyyteen ja yritysten kehittymiseen. Tämäkö on hallituksen linja työllisyydestä aikana, jolloin me tarvitsisimme mahdollisimman paljon yrittäjiä ja elinkeinonharjoittajia, itsenäisiä sellaisia, Suomeen tekemään töitä? Toinen käsi nostaa verotusta, ja toisella heikennetään yrittäjyyttä. Tämä linja ei voi jatkua.

Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentäisi yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja 40 prosentilla eli 154 miljoonalla eurolla. Koska edustuskulujen karsiminen vähentää yhteisöveron tuottoa ja heikentää matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyttä, julkisen talouden todellinen hyöty tulee jäämään noin 9 miljoonaan euroon, siis 9 miljoonaan euroon, kun hallitus on omassa esityksessään lähtenyt siitä, että arvioidaan tämän tuoton, tämän lisäverotulon, olevan valtiolle 38 miljoonaa euroa vuodessa. On melkoinen ero tutkijoilla, asiantuntijoilla ja valtion esityksellä.

Tuottoyhtälö verotuksesta ei siis toimi. Eniten yritykset ja yhteisöt vähentäisivät kotimaisten ruoka- ja ravintolapalveluiden käyttöä näissä Lapin matkailukeskuksissa. Se on todellinen kuo- linisku monelle yrittäjälle, ja asiantuntijat ovat kritisoineet ja esittäneet sitä, että puhumme satojen, jopa 900 yrittäjän henkilötyövuoden menettämisestä, ja tiedämme vielä välilliset työpaikkojen menettämiset sen mukaan.

Matkailu ja juuri näitten yritysten ja yhteisöjen erilaiset matkailumahdollisuudet heikentyvät, ja se tietää sitä, että paikallisella tasolla kulttuuritoiminta, tilaisuuksien ja yritysvetoisten matkailualojen mahdollisuudet siis kärsivät. Leikkaus iskee pahimmin pohjoisille alueille, mutta myös koko puolelle Suomea.

Matkailualan merkitys on Lapissa suuri. Se työllistää kaivannais- ja metsätalouden jälkeen monin verroin enemmän kuin julkinen sektori tällä hetkellä. Toivon, että tämä kritiikki osuu hallituspuolueen edustajien pirtaan. Me tulemme esittämään edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistamisen poistoa listalta.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Debatissa käytiin hyvinkin kiivasta keskustelua siitä, mikä on yhteisöveron alentamisen merkitys Suomen elinkeinoelämälle ja työpaikkojen syntymiselle. Kun katsoo tätä hallituksen nyt käsittelyssä olevaa esitystä, niin tämä verokokonaisuus sisältää monia muitakin elementtejä, joista muun muassa edellä edustaja Vehkaperä otti esille edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisen kokonaan.

On ihan väistämätöntä, kun tulen itse Lapista, ottaa tämä näkökulma tässä esille, nimittäin hallitushan tavoittelee tällä 38 miljoonan euron, voisi sanoa, säästöjä tai verotulojen lisäystä. Tällä hetkellähän edustuskulut ovat puoleksi verovähennyskelpoisia ja arvonlisäveroa ei saa vähentää edustuskuluista ollenkaan. Nyt tämä vähennysoikeus ollaan kokonaan viemässä, ja jos ajatellaan niitä vaikutuksia, mitä sillä on erityisesti Pohjois-Suomeen matkailun näkökulmasta, niin Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on tutkinut, mitkä ovat ne todelliset vaikutukset, ja tämän tutkimuksen arvion mukaan työllisyys tulee vähenemään niin merkittävästi, että todellisuudessa suoratkin vaikutukset todennäköisesti jäävät noin 9 miljoonaan euroon.

Kaikista pahiten suhteellisesti edustuskulujen verovähennysoikeudesta kärsisi nimenomaan Lappi, Lapin matkailukeskukset, ja voin mainita, että on laskettu, että pelkästään Levillä Kittilässä yli 100 henkilötyövuotta vähenisi tämän hallituksen päätöksen johdosta. Voikin kysyä, kun suorat vaikutukset ovat noin pienet, vain 9 miljoonaa euroa, ja välillisiä vaikutuksia ei ole edes arvioitu työttömyyden lisääntymisenä, onko tässä kaiken kaikkiaan mitään järkeä.

Matkailualalla on aika tyypillistä, että työpaikat ovat osa-aikaisia, ne ovat hyvin, voi sanoa, naisvaltaisia, ja myös paljon on nuorta työvoimaa, ja moni pieni yritys, joka toimii matkailualalla, on kannattavuudessa vähän kiikun kaakun niin, että pienikin kysynnän heikkeneminen, vaikkapa parinkymmenen prosentin heikkeneminen, saattaa katkaista sen kannattavuuden rajan. Sen takia pelkäämme pahoin Lapissa, että tämä hallituksen päätös tulee kyllä heikentämään merkittävästi meidän työllisyyttämme. Työttömyyden lisääntyessä voi olla, että kokonaisvaikutukset tällä hallituksen esityksellä toteutuessaan ovat negatiiviset Suomen kansantalouteen. Sen takia toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä perehdytään näihin jo tehtyihin tutkimuksiin, jotka ovat aivan perusteltuja ja perusteellisesti tehtyjä, ja harkittaisiin vielä vakavasti sitä, onko todella järkeä luopua tästä edustuskulujen verovähennysoikeudesta. En tiedä, mikä on saanut tekemään tämän esityksen kaiken kaikkiaan. Joka tapauksessa näitten tietojen valossa se ei todellakaan ole perusteltua.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän isoon kokonaisuuteen, 900 miljoonan yhteisöveron alennukseen, jolla lasketaan yhteisövero 20 prosenttiin, tässä keskustelussa, mitä on käyty, on tullut sellainen kuva, että useimmat uskovat — ja tuli kyllä sellainenkin kuva, että valtiovarainministeri Urpilainen uskoi vahvasti siihen — että tämä yhteisöveron alennus jotenkin merkittävästi, välittömästi lisää suomalaista työllisyyttä ja työpaikkojen syntyä Suomeen puhumattakaan investoinneista.

Pidän toki yritysten kannalta myönteisenä sitä, että yhteisöveroa lasketaan. Se on aivan selvä, se lisää meidän verokilpailukykyämme, mutta pahoin pelkään, että työllisyyteemme tällä ei välittömästi tule olemaan kovinkaan suurta merkitystä. On nimittäin niin, että yksikään yritys tai yrittäjä ei varmasti työllistä yhtään henkilöä lisää sen takia, että se maksaisi veroja vähemmän. Jokainen yritys miettii tänä taloudellisen tilanteen aikana ja haastavassa taloustilanteessa koko Euroopassa hyvin tarkkaan, palkkaako se seuraavan työntekijän ja lisää työvoimaa. Silloinhan perusteena on yksinkertaisesti tarve sille työvoimalle, ja se tarve syntyy siitä, että yrityksen tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi.

Nyt meidän yrityksillä suurin ongelma on se, että vienti ei vedä, meillä on kilpailukykyongelma, meillä on kustannuskilpailukykyongelma, mutta yhä enenevässä määrin tulee huolestunutta viestiä siitä, että yrityselämässä on myös laatuongelma. Kun kauppaa tehdään, on laatu yksi osatekijä toimitusvarmuuden ja hinnan ohella, ja kun nämä kaikki lasketaan yhteen, näyttää siltä, että valitettavasti me emme ole riittävän kilpailukykyisiä. Tähän pitäisi nyt löytää lääkkeet Suomessa, ja vasta tämän jälkeen tulee sitten se, että on kyky tehdä voittoa ja tämän jälkeen kykyä maksaa yhteisöveroa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun käymme tätä verokeskustelua, niin olisi ehkä syytä lähteä liikkeelle siitä, kuinka pystyisimme parantamaan yritysten veronmaksukykyä. Meidän kilpailuasemamme on varsin heikko. Metsäteollisuus ei ole investoinut Suomeen 15 vuoteen mitään. Kaikki investoinnit ovat tapahtuneet muuanne kuin Suomeen, ja on aika kaukaa haettua, että tällä yhteisöveron alentamisella nämä investoinnit lähtisivät käyntiin. Mehän olemme euromaista siellä mutaporukassa viennin suhteen. Suomen vienti on suurin piirtein samassa asemassa kuin Kreikan, ehkä Kreikalla vielä heikompi, mutta olemme hyvällä toisella sijalla siellä häntäpäässä. Eli jotakin tämän kilpailukyvyn parantamiseksi olisi tehtävä muutakin kuin näitä veroratkaisuja, joita nyt esitetään.

Meistä itse kukin voisi miettiä, mikä on sitten yrityksille tämän yhteisöveron alennuksen todellinen merkitys. Jos puhutaan pienyrittäjästä, jonka tulos on 100 000 euroa, niin tämä erotus nyt on 4 500 euroa. Sillä ei työllistetä yhtään mitään. Käytännössä yhden kuukauden voi joku olla töissä. Eli ne vaikutukset, joita hallitus on arvioinut tämän työllistämisvaikutuksista, ovat varmaan aika kaukana tulevaisuudessa ja hyötysuhde todella heikko sen suhteen, mitkä ovat kustannukset tämän osalta.

Eli jos muistamme, kun dynaamiset vaikutukset olivat silloin kehysselonteon yhteydessä keskustelussa, niin silloinhan hallitus toi voimakkaasti esille, että dynaamiset vaikutukset ovat mittavia ja nettovaikutus valtion tuloihin olisi vain muutama kymmenen miljoonaa euroa. Nythän on nähtävissä, että lähes koko tämä 900 miljoonaa on tosiasiassa se valtion menetys, ja miten se paikataan, jää sitten nähtäväksi.

Toisaalta on varmaan niin, että jokaiselle yrittäjälle mitä vähemmällä verolla pääsee, sen parempi, mutta tosiasiassa varsin pieniä ovat nämä askeleet yhteisöveron alentamisen suhteen. En sinänsä sitä vastusta, mutta kun tiedämme tämän velkataakan, mikä tällä hetkellä Suomella on, niin olisiko ollut järkevämpää kuitenkin hieman porrastaa tätä alennusta.

Mutta sitten tämä osinkoverokysymys. Tämähän on aika vaikea. Tosiasiassahan tämä pitäisi laskea yrityksen nettovarallisuuden pohjalta, erilaisia malleja tehdä ja katsoa, mikä se vaikutus on — todennäköisesti verotus kiristyy, joka ta-pauksessa niin taitaa olla tuossakin hallituksen esityksessä 0—2 prosenttia, hieman riippuu, mikä siellä nettovarallisuus on, vapaat pääomat — ja sieltä sitten lähteä sitä purkamaan.

Täällä on nostettu esille kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajan, edustaja Orpon puheenvuorossa se, että tässä niin kuin toivotaan, että työpaikkoja syntyisi ja investointeja. Minusta on tietysti toivetta hyvä pitää yllä, ja sehän taitaa olla kokoomuksen iskulausekin, mutta tosiasia kai lienee kuitenkin se, että tänä päivänä yritysten osalta tarvittaisiin myös muita, selkeästi parempia elementtejä, joilla sitä kasvua saadaan aikaan ja myös kilpailukykyä, ja tämän päivän keskustelussa on nostettu esille nämä yritysten rahoitusongelmat. Monet yritykset, joitten veturiyritys on alta kadonnut pois, alihankkijayritykset, ovat jäämässä tyhjän päälle, ja tässä tilanteessa me tarvitsisimme kyllä myös selkeästi uusia lääkkeitä näitten yritysten jaloilleen nostamiseksi. Sanoisin näin, että ehkä kaikista hankalimmassa asemassa tänä päivänä ovat pienyritykset, joilla on vähän vapaita pääomia, ja tämähän näkyy myös konkurssitilastoissa. Viimeiset konkurssitilastot osoittivat sen, että konkurssien määrä on voimakkaassa kasvussa. Tähän, jos mihin, hallituksen tulisi voimakkaasti tarttua ja lähteä rakentamaan Suomea nousuun uusilla työpaikoilla, jotka syntyvät pk-yrityksiin.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä yhteisöveron alennus on kuin oikeastaan tämmöinen pitkä syöttö jalkapallossa, ja sillä toivotaan, että olisivat sitten kentän porukat juoksemassa ja saataisiin maali toiseen päähän, ja haetaan tällä pitkäaikaista dynaamista vaikutusta. Mutta ovatko meillä yritykset siinä kunnossa, että ne lähtevät juoksemaan sen pallon perään ja lähtevät tekemään sitä maalia? Dynaamiset vaikutukset tulevat ehkä vähän jäljempänä, ja se vaikutus, mikä sitten on, että noin 100 000 euron voitosta vaikutus tämän verotuksen osalta on se noin nelisentuhatta, jää nähtäväksi, kuinka ainakaan sitten pienet osakeyhtiöt, pientä voittoa tekevät osakeyhtiöt, tulevat uusia työpaikkoja siellä luomaan tai millä tavalla he tulevat yritystä kehittämään.

En sano nyt sitä, että yhteisövero olisi huono ajatus, vaan se on pitkän jänteen hyvä veroratkaisu, mutta meidän täytyy saada myös sinne pienyrityskenttään vielä muita keinoja ja varsinkin tällä hetkellä niihin yrityksiin, mitkä eivät tee tällä hetkellä kannattavaa tulosta tämän suhdanteen takia. Mutta näkisin, että hallituksella pitäisi olla pelisilmää nyt sitten katsoa myös näitten yritysten osalta, mitkä ovat tällä hetkellä joko velkasaneerauksessa tai lähellä sitten sitä kuilua, koska tilauslistat ovat monessakin teknologiayrityksessä tällä hetkellä aika hiljaisia. Itseeni on ottanut muutamia yrityksiä kanssa yhteyttä ja kysynyt, onko mitä välineitä tällä hetkellä olemassa, kun pankki lyö hanaansa kiinni. Korot tai, sanotaan, marginaalit ovat suhteellisen korkealla heille, jos he saavat rahaa ollenkaan. Jos on oma pääoma vielä vähissä, niin millä saadaan teknologiateollisuudenkin esimerkiksi isommissa vientituotteissa se rakennuksen aikainen tai koneen teon aikainen rahoitus edes kuntoon?

Sitten kuitenkin hallitus tekee näitä pieniä nyppimisiä. Minun mielestäni pitäisi tehdä isoja asioita. Tämä yritysten edustuskustannusten vähennysoikeuksien poistaminenkin vaikuttaa toisaalta työttömyyteen meillä vahvasti — eli pienet pitofirmat, maatilamatkailufirmat, matkailufirmat — mutta olen myös huolissani, mitenkä Pori Jazz tulee menestymään ja myös Sulkavan soudut ja tämmöiset isot tapahtumat, kuinka paljon sinne yritykset tuovat sitten omia edustusryhmiänsä enää ja kuinka he lähtevät näitä tapahtumia rahoittamaan. Tällä voi olla semmoinen vaikutus, negatiivinen dynaaminen vaikutus, mitä ei ole laskettu. Mutta kaikkinensa on ainakin ajateltu, että pitopalveluyritystoiminnassa ja matkailuyritystoiminnassa on noin tuhannen ihmisen työttömyys tässä mahdollisesti tulossa.

Se ongelma, mikä meillä tämän hetken yrityselämässä on ja missä näkisin, että tulisi tehdä verotuksellisia helpotuksia, on sukupolvenvaihdokset. Meillä on siinä 100 000—200 000:n pienyrityskentässä useita sukupolvenvaihdoksia. Tällä hetkellä perheosakeyhtiössä, kun tehdään sukupolvenvaihdossuunnittelua, siihen tarvitaan kymmenen vuoden ajanjakso, että se verotus saadaan kohtuulliseksi. Onko aikaa siinä vaiheessa, jos vanhempi polvi äkkiä sairastuu tai tulee joku äkkinäinen liike? Näkisin kyllä tämän koko perintöverojärjestelmän uudelleenarviointia. Ruotsissa tätä perintöverojärjestelmää ei ole ja se on toisella tapaa tehty. Saisimme näihin yritysten taseisiin vahvistusta, ja kun se vaihtaa sukupolvelta toiselle, niin meillä jäisi sitä kehittämisvaraa niihin. Onko tarvetta tässä tilanteessa meidän ottaa pois sitä kehittämisvaraa yrityksistä vaan jättää se sinne ja saada kehittymään meidän pienyrityskenttää?

Edellisessä puheenvuorossa tuli ilmi, että sahateollisuus ei ole investoinut Suomeen, ja asia pitää korjata. Olimme eilen ministeri Vapaavuoren kanssa vihkimässä Vilppulan sahan 30 miljoonan investointia, eli investoinnin jälkeen meillä on Suomen suurin saha ja siellä on maailman moderneinta teknologiaa. Toivon tämän investoinnin tuovan myös uskoa tähän puuteollisuuteen ja puuteollisuuden vientiin. Minä uskon, että ainakin alueellisesti se tuo uskoa meidän oman lähialueen ja maakunnan talouteen, että meillä on teollisuudenhaara, mikä haluaa investoida ja haluaa investoida myös sitten maakuntakeskusten ulkopuolelle. Mutta me tarvitsemme myös sitten suuren teollisuuden rinnalle tähän pieneen yritystoimintaan vastaavanlaista potkua, että näitä investointipäätöksiä ja vihkimistilaisuuksia tulisi useammin, vaikka kerran kuukaudessa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta on ollut hyvä keskustelu täällä salissa tänään.

Hallituksen taholta tätä hallituksen esitystä on mainostettu suurena veropakettina, uudistuksena, jolla katsotaan olevan suuria dynaamisia vaikutuksia. Kun puhutaan dynaamisista vaikutuksista, niin ne kyllä asettuvat isojen toiveiden varaan. Kilpailukyvyn kannalta pitkällä aikajänteellä ajateltuna yhteisöveron alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin on perusteltua, mutta yhtäkkisenä muutoksena se on raju pudotus, ja en usko näiden dynaamisten vaikutusten tämän osalta toteutuvan. Keskusta on esittänyt sitä, että tämä yhteisöveron alennus olisi ollut kaksivaiheinen eli porrastettuna toteutettava.

Täällä valtiovarainministeri Urpilainen totesi, että tämän yhteisöveron uudistuksen kautta saadaan 5 000—10 000 uutta työpaikkaa. Se olisi hieno asia, mutta valitettavasti viime aikoina olleet uutiset ovat työttömyyden osalta olleet hyvin karuja. Parissa viikossa saman verran työpaikkoja on meillä poistunut kuin nyt sitten lasketaan tämän suuren verouudistuksen tuovan lisää paikkoja.

Suomalaisten yritysten kilpailukyky on heikentynyt tuotannollisessa toiminnassa Ruotsiin verrattuna yli 10 prosenttia ja Saksaan jopa 15 prosenttia. Euroopan unionin alueella tällä hetkellä Suomen vientitilanne on toiseksi huonoin. Vain Kreikka on meidän jäljessä.

Täällä monissa puheenvuoroissa on nostettu esille myös yritysten rahoituksen saantia, ja kyllä käytännön esimerkit maakunnista kertovat sitä, että yritysten rahoitus on kiristynyt. Siihen ovat olleet vaikuttamassa sekä pankkien vakavaraisuusvaatimuksien kasvu että myöskin pankkivero. Osa pankeista on sulkenut jo jopa kokonaisia toimialoja rahoituksen ulkopuolelle. Kun äsken mainitsin yritysten kilpailukyvyn heikentymisestä, niin se on eittämättä ajanut tilanteen siihen, että monet yritykset ovat siirtäneet tuotannollista toimintaa edullisempiin maihin, ja erityisesti Viro on ollut hyvin suosittu kohde.

Tähän lakipakettiin kuuluu myös edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto, ja kuten edustaja Lohi täällä äsken totesi, tällä on todella suuri vaikutus siihen, miten matkailualan yritykset tulevat menestymään. Sen lisäksi erilaiset kulttuuritilaisuudet, jotka ovat pitkälti myös yritysten kustantamien yritysvieraiden varassa, ovat suuressa vaarassa. Viime kesäkin osoittaa sen, etteivät suuretkaan kulttuuritilaisuudet kovin suuria voittoja saa aikaan, joten nyt on kyllä ennustettavissa tilanne, että miinusmerkkisiä lopputuloksia tulee näiden päätösten jälkeen olemaan.

Uudet työpaikat ovat viime aikoina tulleet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja sen johdosta olisikin ollut hyvä, mikäli ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen olisi osoitettu tukea. Toisena konkreettisena keinona olisi ollut 5 prosentin yrittäjävähennyksen aikaansaaminen tai osoittaminen yrittäjille. Se olisi tuonut heitä hiukan lähemmäs samaa viivaa kuin nyt sitten tämä yrityksiin ja erityisesti suurempiin yrityksiin kohdentuva yhteisöveron alennus tuo.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys verolakien, erityisesti yhteisöverolain, muuttamisesta on Suomen tulevaisuuden kannalta kipeästi kaivattu. Veroratkaisu tähtää kasvuun. Kasvutavoite yrityksissä ja työpaikoissa on ylivoimaisesti tärkein tavoitteemme, mikäli haluamme jatkossa hoitaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluvelvoitteet ja velkamme. Tarvitsemme siihen 200 000 uutta työpaikkaa.

Itse puhun tässä 31 vuotta kahta yritystä kansainväliseksi vientiyritykseksi kasvattaneena yrittäjänä, joten sillä perusteella tiedän jotakin tästä yritystoiminnan kasvusta. Yrityksen kasvu tarvitsee pääomia, joko omaa rahaa tai velkaa. Yritykseen sitoutuu pääomia sekä kiinteään että vaihto-omaisuuteen. Yrittäjä ei mielellään kasva, jos kasvu pitää rahoittaa pelkästään velkarahalla. Siis mitä enemmän tuloksista jää yritykseen, sen nopeammin yritys kasvaa.

Tämä veronalennus ei sinänsä vähennä yrityksen kustannuksia, niin kuin täällä on useasti tuotu esille. Yrityksen kustannuksista kuitenkin suurin on palkkakustannukset ja siihen liittyvät eläkekustannukset. Tämä hallitus nimenomaan näihin kiinnitti erityisen suurta huomiota kannustamalla työmarkkinaosapuolia historialliseen työmarkkinaratkaisuun sekä ratkaisuun, jossa työeläkemaksujen jyrkkä kasvuodotus torjuttiin. Näiden ratkaisujen tuloksena yritysten kustannukset tulevat kasvamaan tilanteen huomioon ottaen kohtuullisesti ja vakaasti sekä maltillisesti. Tämä on yrityksen kannalta oleellisinta, varsinkin kasvuyrityksen kannalta.

Arvoisa puhemies! Muun muassa edustaja Savola kysyi, että missä ovat ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannusteet. Kehottaisin häntä kuitenkin nyt menemään lähimpään elyyn asiantuntijan juttusille ja saamaan tietoja. Nykyisin näitä kannusteita ovat yksinyrittäjän avustus ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, matalapalkkatuki, palkkatuki, tuet oppisopimuskoulutukseen ja niin edelleen. Helposti ensimmäisen työntekijän palkkaukseen saa useaksi kuukaudeksi, jopa vuodeksi, noin 1 000 euron avun.

Arvoisa puhemies! Kasvuyrittäjyys on Suomessa edelleen vähäistä, eikä uusia nopeaan kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä synny riittävästi. Hallituksen esitys yhteisöveron alentamisesta tähtää parempaan ja parantaa kaikkien — siis kaikkien — yhteisöveron piirissä olevien suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia, johtaa parempaan kilpailukykyyn ja työllistämisasteen myöhempään paranemiseen. Suomeen kannattaa jälleen investoida. Avointen yritysten, kommandiittiyhtiöiden ja toiminimiyritysten verotuksen kohtuullistaminen Suomen Yrittäjien esittämällä tavalla on myös mielestäni perusteltua ja kannatettavaa eikä edes maksa paljon.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen tämän pitkäksi venyneen verouudistusprosessin aikana käsitellyt tässä salissa useimpia keskeisiä kysymyksiä uudistukseen liittyen. Siksi ajattelin tällä kertaa keskittyä vain yhteen asiaan, jota en vielä ole käsitellyt, nimittäin osuuskunnan jäsenen verotukseen.

Valtiovarainministeriön vero-osastolla näyttää olevan jollei suoranaisia kaunoja, niin ainakin melkoisia traumoja osuuskuntien suhteen. Osuuskuntien jäsenet ovat lukumääräisesti miljoonatasolle nouseva ryhmä. Ilmeisesti tämän vuoksi hallitukselta meni ainakin tässä vaiheessa sisu kaulaan ja se päätti luopua salakähmäisesti valmistellusta osuuskunnan jäsenen veronkiristyksestä.

Hallitus ilmoittaa kuitenkin tässä esityksessään, että osuuskunnan jäsenten verotusta koskevista muutoksista on tarkoitus antaa erillinen hallituksen esitys. Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa valtiovarainministeriön asiantuntija ilmoitti, että osuuskunnan jäsenen veromuutoksen valmistelua jatketaan välittömästi. Näyttää siis olevan uhka, että vain ensi vuosi saataisiin elää nykyisessä aivan mielekkäästi järjestetyssä osuuskunnan jäsenen verotuksessa.

Osuuskuntiin liittyy merkittävä yrittäjäriski aivan yhtä lailla kuin muihinkin yrityksiin, toisin kuin valtiovarainministeriön toistaiseksi hylätyssä esitysluonnoksessa arvioitiin. Sehän oli lausuntokierroksella. Tässä tulee suorastaan nostalgisia tuntemuksia, kun muistelee 1990-luvun alkupuolta. Nuorimmat meistä eivät enää muistakaan tiettyjä osuuskuntia, jotka menivät konkurssiin tai saivat muuten surullisen lopun. Näistä kannattaa mainita Eka-yhtymä, Rakennuskunta Haka ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Kansa, miksei myös viljelijöiden keskusosuusliike Hankkija, ja myöhempiäkin esimerkkejä löytyy, kuten esimerkiksi mikkeliläinen Osuusteurastamo Karjaportti.

Osuuskunnan ja sen jäsenten verotukseen kannattaa suhtautua aivan niin kuin minkä tahansa yrityksen verotukseen. Erityisesti valtiovarainministeriön vero-osastoa näyttää kaivertavan osuuspääoman koron verovapaa määrä, joka enimmillään on 1 500 euroa vuodessa, ei siis kovin paljon, ja tätä muun muassa sosialidemokraatit olivat hyväksymässä pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa, ja se tuli voimaan vuoden 2005 alusta.

Listaamattoman osakeyhtiön yrittäjä voi tämän nyt käsillä olevan hallituksen esityksen mukaan saada enimmillään 112 500 euroa verovapaata osinkoa. Tosin se edellyttää vähintään 1 875 000 euron nettovarallisuutta varojen arvostamislain mukaisin arvoin. Käyvän arvon täytyy olla silloin huomattavasti suurempi yleensä. Tai tämähän nyt kuuluu sanoa hienosti, että 150 000 euroon saakka on 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Suomeksi sanottuna se on niin, että se loppu 75 prosenttia eli 112 500 on siis verovapaata, ja voi sen sanoa tietysti niinkin, että 150 000:sta menee 7,5—8 prosenttia veroa, plus yhteisövero, onnellisimmillaan.

Tämän vuodatuksen tarkoituksena oli lopuksi esittää toivomus, että hallitus nyt tulisi järkiinsä ja luopuisi tästä osuuskunnan jäsenen veronkiristyksen jatkovalmistelusta.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Pk-sektorin olemassaoloa tulee tukea kaikin olemassa olevin ja mahdollisin keinoin, siellä ne työpaikat suurimmaksi osaksi ovat. Kotitalousvähennyksen palauttaminen alkuperäiselle tasolleen, Viron veromalli, arvonlisäveron alarajan korottaminen ja yhteisöveron pitäminen samalla tasolla kuin Ruotsissa olisivat kaikki pientä ja keskisuurta yrittäjää palvelevia hyviä ratkaisuja. Nyt merkittävä osa näistä pienistä yrityksistä, niin kuin esimerkiksi kommandiittiyritykset ja toiminimet, jää näiden yhteisöverouudistuksen hyötyjen ulkopuolelle.

Muutama viikko sitten esitin kirjallisen kysymyksen valtiovarainministerille koskien virtuaalivaluuttojen verotuskäytäntöjä. Valtiovarainministeri totesi vastauksessaan seuraavasti: "Verotuksessa on sen luonne huomioiden toimittava yhdessä virallisessa valuutassa, joka Suomessa on euro." Tästä asiasta tekee mielenkiintoisen kuitenkin se, että missään laissa ei minun tutkimusteni mukaan ole säädetty siitä, millä maksuvälineellä verot Suomessa tulee maksaa. Harmi, että arvoisa valtiovarainministeri ei tällä hetkellä ole paikalla täällä. Olisin halunnut kysyä, perustuuko tämä tulkinta ollenkaan mihinkään lakiin, koska nyt kuitenkin ollaan tässä sopivasti käsittelemässä verotusta koskevia lakeja. Olisin halunnut vain tietää, onko hallitus ottanut näitä lakeja valmistellessaan huomioon näiden virtuaalivaluuttojen käytön ennustetun, aika kovankin kasvun tulevaisuudessa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys yhteisöveron laskusta on verokilpailun kiihdyttämistä naapurimaiden suhteen, mitä tuossa debatissakin jo sanoin. Ihmettelen, että panoksia pistetään näin huonolla tuottavuus—panos-suhteella tämmöiseen asiaan nimenomaan verokilpailua kiihdytettäessä, koska varovaisestikin laskien tämän yhteisöveron vaikutus, siis hallituksen omassa esityksessä, on semmoinen 125 000 euroa per työpaikka. Sillä euromäärällä moni pienyrittäjä, kuten tuossa edellä kuulimme, palkkaisi jo mielellään työntekijän.

Tämä yhteisöveron laskeminen on ollut käsittääkseni salin vasemmalle laidalle hieman ikävä asia, ja siinä sitten käsittääkseni ikään kuin kompensaationa on tämä osinkoverouudistus tehty. No, ymmärrän sen, että tällä hetkellä salissa ei ole kuin yksi keskustelija mukana. Kyllähän se kirpaisee, kun tämmöisenä hyötynä, vastapainona, vastaneuvottelutuloksena saavutetaan osinkoverouudistus, mikä hyödyttää eniten suurten osinkojen saajia, elikkä 150 000 euron osingonsaajien kohdalla tämä kevenee ja muiden kohdalla sitten kiristyy vain hieman. Uskon, että on vaikea paikka.

Jos me pohdimme enemmän näitä verokuvioita, mitä tämä hallitus on nyt tehnyt, niin jos me otamme vastakkain tämän yhteisöveron ja alvin, mikä oli myös salin vasemman laidan yksi iso asia, niin yhteisöveron vuosihinta on 870 milliä vuodessa ja alvin 830 milliä vuodessa. Yhteisöveron työpaikkoja syntyy 5 000:sta 7 000:een, ja alvi on noin 15 000 työpaikkaa. Herää kysymys siitä, onko tämä järkevää politiikantekoa ollenkaan. Ei ainakaan näitten lukujen perusteella.

Niin tai näin, tällä haetaan yrittäjyyden kasvua. Se on ihan oikein, yrittäjyys on se, mistä tämä yhteisömme Suomi nousee, mutta tässä vientitilanteessa, mikä taloudellinen tilanne koko maailmalla on ja Euroopassa, on yhtenä merkittävänä asiana kotitalouksien ostovoima, ja tämä alvin muutos, alvin korotus, mitä tämä hallitus on tehnyt, on syönyt varsinkin sitä. Energiaverot, niitten nostaminen, on se sitten polttoaineiden puolella tai sähkön puolella, syö myös kotitalouksia, mutta erittäin paljon suuria yhtiöitä, suuria firmoja, jotka sitten taas työllistävät pk-sektoria ja monia yksittäisiä työntekijöitä. Voi ehkä kysyä tältä hallitukselta, mikä tekee varsin oikeistolaista politiikkaa, onko tässä tosiaankin se niin sanottu punainen lanka nyt hukassa tämän kokonaisuuden kohdalla.

Kenties tämmöinen pikkuinen kirsikka tämän happaman kermakakun päällä on edustuskulujen vähennyksen poisto. Sehän syö sitten monenmoista toimintaa tosiaan, niin kuin täällä puheissa on kuultu, mutta myös sitä kenttää, millä tehdään ja pohjustellaan kauppoja. Eli tämä tukee osaltaan myös sitä, että työpaikkoja on Suomessa, mutta tämäkin on jostain syystä haluttu poistaa. Jotenkin tuntuu, että tässä kohtaa on semmoinen kateellisuuspykälä poistanut tämän kohdan. En tiedä sitten, onko se totta vai ei, mutta se on ainakin selvää, että yrittäjyys on se, mikä vie maatamme eteenpäin, kateellisuus ei kehitä yhteiskuntaamme mitenkään.

Tämän punaisen langan löytämiseksi toivon, että hallitus toimii niin kuin aikaisempinakin vuosina. Kun perussuomalaiset esitti oman vaihtoehtobudjettinsa, se on aikaisemmin haukuttu tyystin ja taas tänä vuonna tapahtui niin. Mutta kas kas, seuraavana vuonna sieltä poimitaan niitä meidän hyviä esityksiä hallituksen omiin esityksiin ja esitetään ne omina, joten toivottavasti hallitus tässä kohtaa löytää sen punaisen langan.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, Suomen vienti ei vedä. Onneksi on yksi heikompi eli Kreikka, mutta tuskin se tässä paljoa lohduttaa. Suomen vienti on aika suppean joukon varassa, ehkä tuhat yritystä, 90 prosenttia hoitaa käytännössä koko kauppaviennin. Jos sitten otetaan suuryritysten osuus, niin tilanne on vielä keskittyneempi. Kuitenkin voisi suomalaisittain arvioida, että vain sellainen yritys, jolla on riittävä riskinottokyky, voi käynnistää vientitoiminnan. Tuontitoiminnan käynnistäminen on huomattavasti vähemmän pääomaa vaativaa.

Tyypillinen yritys, joka elinkaarensa tietyssä vaiheessa alkaa pohtia kansainvälistymistä, on ehkä 10 miljoonan euron liikevaihtoa toteuttava yritys. Keskimäärin ehkä Suomessa teollisuusyrityksessä, jos on vientitoiminnasta kyse, on viitisenkymmentä ihmistä töissä. Sen käyttökate ennen poistoja ja verotusta, pääomakuluja on hyvin usein kymmenisen prosenttia. Liikevoitto, josta lasketaan sitten myös vero, on viitisen prosenttia ja vaihtelee vuosittain aika merkittävästi 10:stä ehkä miinus 2 prosenttiin. Mutta keskimäärin pitkällä aikavälillä voitaisiin kuvitella, että 10 miljoonan euron liikevaihdosta liikevoittoa ennen verotusta jää viitisensataa tuhatta. Nykyinen yhteisövero 24,5 prosenttia ottaa siitä 122 500, ja kun nyt yhteisövero alenee 20 prosenttiin, niin verokohtelu kevenee 22 500.

Jos sitten toivotaan, että tällä kevennyksellä olisi merkittävä työllisyysvaikutus, niin omasta kokemuksestani voin sanoa, että näin tarkasti edes 10 miljoonan yrityksen liikevaihdossa ei voida budjettia tehdä, mutta joka tapauksessa, jos se jää kassaan, niin hyvä on. Kun tämänkokoisen yrityksen käyttöpääoma, kokonaispääoma ehkä kiertää 1,5 kertaa vuodessa ja siellä hyvin usein täytyy olla omaa vähintäänkin kolmannes ja kaksi kolmannesta vierasta pääomaa, kokonaispääoma voisi jo hyvin olla tällaisissa siten, että omaa pääomaa olisi 3 miljoonaa ja miljoona vierasta velkapääomaa, jolloin yhden työpaikan pääomavaateeksi käyttöpääomineen tulee noin 80 000 euroa. Jos yritys sitten saa vuosittain 22 500, ja tietysti omaa pääomaa vastaan se pystyy ottamaan ehkä velkaakin, näissä olosuhteissa voi olla tyytyväinen, jos yhtä suuren summan saa velaksi kuin on omaakin pääomaa. Toisin sanoen veisi pari vuotta ennen kuin tällä kevennetyllä yhteisöverolla saataisiin luotua sellainen käyttöpääoma, jolla yritys pystyisi työllistämään yhden ihmisen.

Valtiontalouden kannalta tietysti asia on vähän toisenlainen. Jokainen työssäolija antaa oman osansa palkkasummasta veroa, ehkä 12 000 keskimäärin, ja vastaavasti sitten sosiaali- ja terveyspuolen työttömyysmenoja ynnä muita kevenee toinen mokoma. Sitä kautta voisi aina sanoa, että yrityksen kassavirta, valtion ja julkisen sektorin, on ensisijaisesti palkkaverotus ja siihen liittyvät muut veronluonteiset kulut, joita yritys ei voi välttää.

Suomessa kuitenkin verokilpailua käydään sijoituskohteista. Jos tämä 8 prosentin, ennen 9 prosenttia, nettovarallisuussääntö pitää jatkossakin paikkansa, voisi pohtia, onko tämä 8 prosenttia itse asiassa tämä yksinkertainen yhteisövero, jonka yli menevä osa sitten verotetaan lievästi korkeammalla verokannalla. Tässä vaiheessa yrittäjä, joka on perustanut usein yrityksensä oman varallisuuden parantamiseksi, voi siirtää osingon muodossa olevaa varallisuutta muihin tuottokohteisiin. Suomessa sisäisesti voisi arvioida, että hyvin usein vaihtoehto on joko pörssiyhtiö, osakkeet tai kiinteistövarallisuus. Kun kiinteistövarallisuuden 40 prosentin ylittävä tulonmuodostus on 32 prosentilla verotettu, kiinteistö voidaan käyttää vaivatta vakuutena ja se voidaan myös vakuuttaa vahingon varalta, ja sen vivutus on helposti toteutettavissa, eli velkapääoman osuushankintaa voi olla 50 prosenttia, eli se ylittää tämän 8 tai 9 prosenttia, jatkossa 8 prosenttia, mennen tullen. Jo pelkästään koko pääoman tuotto on useimmiten 8:n ja 12 prosentin luokkaa, ellei puhuta asunnoista.

Näin ollen Suomessa näillä verolaskelmilla koko ajan pääomaa siirtyy kansantalouden kannalta ei niin kovin hyvään kiinteistövarallisuuteen. Vielä suurempi ongelma on Ruotsin yhteisövero tai oikeastaan perintöveron puuttuminen. Kun Suomessa vielä kiristettiin perintöveroa, niin noin 7—10 vuoden osinkotuotto helposti lipsahtaa näillä vakiintuneilla perheyrityksillä perintöveroon, jos osakkaat ovat vähemmällä osuudella kuin 10 prosenttia. Suomalaisten pitäisi vähitellen uskoa, että myöskään Virossa osinkoja ei veroteta kuin vasta siinä vaiheessa, kun ne nostetaan sieltä, mutta muussa tapauksessa koko pääoma voidaan jättää verotta riskinalaiseksi valtion kantaessa osittaista riskiä. Yrityksen kasvun kannalta Suomen kannattaisi todella pohtia, saammeko työllisyyttä tällä uudella verojärjestelmällä parannettua. Suuresti epäilen, ettei tule onnistumaan.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esittämässä veropaketissa oli alun perin mukana myös pitkäaikaisen käyttöomaisuuden poistojen muutos siten, että olisi poistuttu nykyisestä verojäännöspoistosta ja siirrytty hyödykekohtaiseen poistojärjestelmään, joka olisi kyllä varmasti dramaattisesti rokottanut meidän yritysten investointeja. Sen takia pidän erittäin hyvänä, että vaikka tämä oli vielä lausuntokierroksella mukana, niin tämän jälkeen hallitus sitten päätti luopua tästä poistojen uudistamisesta, ja kun oppositiosta usein tulee arvioitua hyvinkin kriittisesti hallituksen esityksiä, niin tässä vaiheessa kyllä haluan lausua kiitokset, että tällainen linjaus tehtiin tässä vaiheessa. Tämä on kyllä suhdannepoliittisestikin erittäin tärkeä meidän yrityksille.

Toinen suhdannepoliittinen poistoasia tänne sisältyy, joka on nimenomaan tuotannollisten investointien korotetut poistot 2013—2015. Ne ovat parhaillaan siis menossa. Tällaisia tuplapoistoja voidaan tehdä, jos uusiin tehtaisiin tai työpajoihin käytetään investointeihin, siis koneitten ja laitteitten investointeihin, rahaa. Tältä osalta hallitus nyt esittää kuitenkin, että lyhennettäisiin tätä korotettujen poistojen aikaa yhdellä vuodella eli vuonna 2015 ei enää voisi tehdä näitä korotettuja poistoja. En pidä itse tätä vuoden lyhentämistä kovin dramaattisena. Mutta se, mikä tässä on minusta ongelmallista, on se, että kun tämä nyt astui voimaan vasta tämän vuoden alusta ja kun tämä laki hyväksyttiin määräaikaisena kolmeksi vuodeksi, niin monet yritykset ovat lähteneet nyt suunnittelemaan, ei pelkästään tietenkään tämän takia mutta tämänkin ehkä kannustamana ja innoittamana, näitä investointeja, joihin saa sitten tämän korotetun poiston, ja nyt kun sitten lyhennetäänkin aikaa yhtäkkiä vuodella, niin tämä kyllä antaa huonon kuvan, että meidän verojärjestelmä on näin poukkoilevaa ja vuodesta toiseen sitten tämmöinen johdonmukaisuus kyllä kärsii, ja tämä on vähän valitettava seikka.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Osinkoverouudistuksen tuotoista. Osinkoverotuksen tuottoja koskevat arviot on lakiesitykseen kirjoitettu uudestaan budjettiriihen uuden osinkoveropäätöksen pohjalta. Nyt tekstiin ei sisälly arviota, että osinkotulot kasvaisivat ensi vuonna huomattavasti. Nyt pyritään nykyiseen tasoon näissä arvioissa.

Toisaalta osinkoverotuksen muutoksen arvioidaan tuottavan vain 200 miljoonaa euroa, kun kevään korjatussa budjettiriihipäätöksessä arvio oli 390 miljoonaa euroa ja alkuperäisessä päätöksessäkin 300 miljoonaa euroa. Se, että kahteen kertaan korjatun päätöksen jälkeen osinkoverotuksen uudistus tuottaa nyt vähemmän kuin alun perin arvioitiin, kertoo lähinnä siinä, että alkuperäiset arviot olivat yliampuvia, ja tuo yliampuvuus selittyy sillä, että oli poliittisesti tarvetta puolustaa mittavaa yhteisöveron alennusta.

Arvio yhteisöverotuksen alennuksen hinnasta on ennallaan, 870 miljoonaa euroa. Kun katsotaan verotuksen kokonaiskuvaa, kokonaistaakkaa, edelliseen budjettiesitykseen, siis vuoden 2013 esitykseen, verrattuna liikevaihto- ja valmisteverojen tuotto on lähes 500 miljoonaa euroa suurempi, kun taas tulo- ja varallisuusverojen tuotto on 280 miljoonaa euroa pienempi. Näin verotuksen painopisteessä tapahtuu siirtymää välillisiin veroihin, tasaveroihin, pienituloisten vahingoksi. Tämä, jos mikä, ihmetyttää. Tämä ei todellakaan ole vasemmistopolitiikkaa eikä työväenpolitiikkaa.

Arvoisa herra puhemies! Osinkotulojen verotuksen rajoista on täällä käytetty kirjavia puheenvuoroja, jotkut lähempänä totuutta, jotkut etäämpänä siitä. Edullisen verotuksen rajat eivät tarkoita sitä, että niitä suuremmat osingot olisivat kokonaan epäedullisemman verotuksen kohteena. Vain rajat ylittävä osuus on. Näin ollen kaikkiin listaamattomista yrityksistä saataviin osinkoihin sisältyy edullinen, korkeintaan 8 prosentin verotettu osuus, kuten täällä edustaja Kiviranta oikein totesi. Niissäkin tapauksissa, että osinkojen verotus muodollisesti kiristyy, yhtiöveron alennus mahdollistaa sen, että yhtiö jakaa entistä suuremman osingon. Tällöin yhtiöveron alennus siirtyy osakkaan eduksi, ja lopputulos voi olla nykyistä edullisempi osakkaalle, kun lasketaan yhteen osakkaan ja yhtiön maksamat verot. Listaamattomissa yhtiöissä toimitaan usein niin, että koko voitto jaetaan osinkoina omistajille, ja monasti ne on perustettu juuri tätä varten palkkaverotuksen kiertämiseksi.

Myös pörssiyhtiöissä yhtiöveron alennus mahdollistaa suurempien osinkojen jakamisen, jolloin osinkoveron kiristys on mahdollista kompensoida osittain tai kokonaan. Siis myös näissä yhtiöissä yhtiöverotuksen keventyminen on mahdollista siirtää osakkaan eduksi. Suomessa toimivien pörssiyhtiöiden omistus on suurelta osin ulkomaalaista. Ulkomaiset omistajat hyötyvät yhtiöveron alennuksesta mahdollisesti suurimpien osinkojen kautta, mutta heitä osinkoverotuksen kiristyminen Suomessa ei liikuta. Tämä koskee vielä suuremmassa määrin ulkomaisten yhtiöiden suomalaisia tytäryhtiöitä, joilla ei ole suomalaisia osakkaita lainkaan.

Puhemies! Yhtiöverotuksen alennuksen luvatut kasvu- ja työllisyysvaikutukset ovat kyseenalaisia. Uskoa näihin työllisyysvaikutuksiin voidaan perustellusti verrata uskoon joulupukkiin. Muita kohteita olisi ollut tarjolla, jos miljardi euroa olisi käytettävissä: kuntien kurjistuvat palvelut, leikatut koulutuksen ja kulttuurin määrärahat, tutkimus, infrahankkeet, työllisyysmäärärahat, joita leikataan ja jätetään käyttämättä.

Kukapa haluaisi tunnustautua tällaisen lakipaketin lähiomaiseksi? En ihmettele yhtään, että salin vasen laita ammottaa tyhjyyttään.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Onhan yhteisöverouudistus hyvä asia. Keskustan painotukset ja jaksotus siinä ovat vain hieman erilaiset tähän hallituksen esitykseen verrattuna. Me haluaisimme kohdentaa panokset nyt nopeammin työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Koko maassa ja erityisesti maaseudulla työllistävät nimenomaan pk-yritykset. Niissä on se suurin uusien työpaikkojen luomismahdollisuus.

Keskustellessa yrittäjien kanssa huoli tulevaisuudesta on kieltämättä kova. Palvelualoja, kuten partureita, rasittaa korkea arvonlisävero. Se on siellä suuri asia. Kuljetusyrittäjiä rasittaa korkea polttoaineen hinta, joka osaltaan nostaa kustannuksia ja vaikuttaa sitten pitkäjänteisesti myös monien muiden yrittäjien toimintaan. Hallituksen linjaukset sairauslomapäivien viettämisestä loma-aikaan ovat myös hämmennystä ja närästystäkin aiheuttava asia. Pääomatulojen kiristys heikentää monien yrittäjien asemaa suhteessa ansiotuloja saaviin ihmisiin.

Pk-yrittäjät ja -yritykset tarvitsevat nyt porkkanaa eivätkä keppiä. Kaikki mahdolliset byrokratian esteet tulisi kyllä nopealla aikavälillä saada purettua pois ja luoda niitä mahdollisuuksia yrittäjyydelle ja työllistämiselle. Työnantajan sivukulujen suuri määrä tuntuu olevan monelle pienyrittäjälle rajoite ja rajoite myös riskin ottamisessa ja yritystoiminnan laajentamisessa.

Herra puhemies! Tähän loppuun haluan vielä sanoa sen, mikä täällä joissain puheenvuoroissa on noussut myös esiin, että kyllä nyt sukupolvenvaihdokset myös tarvitsevat uuden sysäyksen. Haluaisin nostaa mietittäväksi, olisiko aika myös perintö- ja lahjaveron totaaliselle uudistamiselle.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut puhetta edustusmenojen vähennysoikeudesta, ja tuntuu, että sitä on hieman dramatisoitukin. Ihan noin lähtökohtaisesti voisi kysyä, kuinka perusteltua kaupankäynnin kannalta on se, että samat ihmiset hiihtelevät Lapin hangilla vuosi vuoden perään toisiansa tapaillen. Jos kaupankäynti perustuu siihen, niin ihmettelen hieman, onko ajankäyttö varmasti tehokasta. Tässä saattaa olla myös semmoinen siirtymä, jos ajatellaan, että tällä olisi taloudellista merkitystä yrityksen kannalta niin paljon kuin olette antaneet ymmärtää, että silloin tietysti yritys pyrkii optimoimaan tilanteen ja siirtyy esimerkiksi enemmän lähimatkailuun ja lähiyrittäjien käyttämiseen.

Sitten näistä summista: Kun me katsomme tätä kokonaisuutta, yhteisövero laskee 20 prosenttiin, ja jos ajatellaan, että menee, niin kuin tässä esitetään, että edustusmenojen 50 prosentin vähennysoikeus poistuu, ja otetaan esimerkki, että yritys maksaa 100 euroa edustusmenoja, niin käytännössä yhteiskunnan tuen pieneneminen on arvoltaan 10 euroa aikaisempaan nähden. Eli jos se yrityksen kaupankäynti on nyt sitten tästä 10 eurosta kiinni, niin jaksan kyllä pikkasen ihmetellä, onko toiminta oikealla pohjalla.

Sitten täällä on semmoinen tilanne, mikä ei ole tullut ehkä huomioon, että koulutusvähennys saattaa osaltaan paikata tätä mahdollisesti pientä siirtymää Lapin matkailusta, mikäli sellaista nyt sitten ylipäätään tapahtuu, eli kun koulutusvähennystä laajennetaan, niin saattaa olla sitten, että nämä vähennysoikeudet käytetään täällä koulutusvähennyksen puolella.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on, että Suomeen tarvitaan lisää työtä ja työpaikkoja. Tarvitaan siis mahdollisimman paljon erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa ihmisten työllisyyttä. Ministeri Urpilainen omassa puheenvuorossaan totesi, että yritysverotuksen kokonaisuudistus tuo työtä Suomeen. Itse uskon, että tässä taloustilanteessa, missä nyt ollaan Suomessa, tällä hallituksen esityksellä tuskin paljoakaan parannetaan työllisyyttä, se on varmaan tosiasia, kuten edustaja Lehtikin omassa puheenvuorossaan hyvin totesi.

Samoin myöskin valtiovarainministeri totesi, että tämä hallituksen esitys on Suomen historian suurimpia yritysverouudistuksia, että se luo kasvua ja työpaikkoja sekä on oikeudenmukainen. Mitä sitten tulee tähän oikeudenmukaisuuteen, niin tosiasia on, niin kuin täällä on tullut tänään esille, että tämä hallituksen esitys on keventämässä osakeyhtiöiden verotusta, mutta hallitus ei esitä mitään muutosta elinkeinonharjoittajien, maatalouden harjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen.

Sen sijaan keskusta on esittänyt Suomen Yrittäjien tapaan, että 5 prosenttia yrittäjätulosta olisi verovapaata näissä muunmuotoisissa pk-yrityksissä. Tämä vastaisi vaikutukseltaan suunnilleen yhteisöverouudistuksen veronhuojennusta ja maksaisi maatalousyrittäjät mukaan lukien noin 60 miljoonaa euroa. Herääkin kysymys, miksi hallitus ei ole tarttunut tähän keskustan esitykseen parantaa myös muiden yritysten asemaa. Se olisi myöskin oikeudenmukaisuutta.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin edustaja Eerola halusi yhteisöveron kokonaan pois Viron malliin. Se tarkoittaisi pyöreästi noin 5:tä miljardia pois verotuloista. Kun taas edustaja Jalonen piti hallituksen viisi kertaa pienempää yhteisöveron kevennystä liian kovana ja liian kalliina, niin tässä voisi kysyä, että mikäs se on perussuomalaisten linja tässä yhteisöveroasiassa loppujen lopuksi.

Edustusmenoista voisin todeta sen, että itse näin yrittäjänä en kyllä siitä kovin paljon pitäisi meteliä, koska ei se nyt siinä yrittämisessä kovin suuri asia ole, se on promillen luokkaa oleva asia, ja jos siinä kallistuvat ne edustusmenot 10 prosenttia, niin kysymys ei ole kyllä todella isosta asiasta.

Tämä kilometrikorvausasia tosiaan on, jos ajatellaan maantieteellisesti, merkittävä siinä mielessä, että jos lähdetään myymään tuotteita, niin kannattaa sitten pitää huolta siitä, että ei työntekijä joudu itse maksamaan niitä kustannuksia. Tästä kilometrikorvaus- ja tuplapoistojen asiasta olen kyllä samaa mieltä kuin edustaja Lohi, mikä aikaisemmin on täällä todettu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tähän väliin pari vastauspuheenvuoroa.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy korjata sen verran, että en ole mielestäni missään vaiheessa sanonut, että yhteisövero kokonaan pitäisi ottaa pois. Olen sanonut, että Viron veromallista olisi muuta opittavaa. Että sen verran korjauksena.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä Viron mallihan on käytännössä se, että jos yritys ei nosta osinkoja pihalle yrityksestä, niin silloin välttyy yhteisöverolta, ja meidän mallissa on se keskeistä, että tämän yrityksen on lisättävä työntekijämäärää, jotta voi tämän veroporkkanan saada, siis välttyä veroseuraamuksilta. Minä kyllä oletan, että edustaja Suutari, joka taitaa olla yrittäjätaustainen, on nyt kyllä tahallaan väärinymmärtänyt perussuomalaisten esityksen, koska en millään usko, että ette ole tutustunut tähän Viron malliin. Sen verran te olette varmaan näihin perehtynyt. Ainahan tietysti näitä kuittailuja voi esittää, mutta tosiaan tämä asia on tässä nyt selvitetty.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Suutarille. Sen jälkeen siirrymme puhujalistaan.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä, olen erittäin hyvin tutustunut siihen Viron malliin ja todella toimin yrittäjänä yrityksessä, jossa on viitisenkymmentä henkeä töissä Kajaanissa, ja tiedän, mitä siinä tulee tapahtumaan. Kyllä jos yhteisövero Viron malliin lasketaan nolliin, niin se on 5 miljardia euroa pois. Ei siinä ole mitään selittämistä. Kyllähän sillä, että velvoitetaan ottamaan uusia työntekijöitä, varmasti työpaikkoja syntyy, mutta ei sillä tavalla, että kerralla tehtäisiin näin.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! On minullakin jo vuodesta 89 lähtien ollut yritys Virossa, ja tunnen Viron veromallin, ja kun olen monta kertaa pohtinut, että mikähän se lopputulos siinä olisi, vaikka se Suomessa toteutettaisiin, niin todennäköisesti kuitenkin työllisyys paranisi, koska se kannustava elementti on niin dominoiva tässä Viron mallissa. Se tulee sieltä ensisijaisesti, että työllisyys paranee ja palkkasumma on myös valtion saama yhteisölle kuuluva osuus, ja sehän tulee silloinkin, kun ei sieltä mitään nosteta.

Kyllä tässä aika paljon Suomessa olisi syytä tehdä, jos työllisyyttä meinataan olennaisesti saada nousemaan. Tämä lahja- ja perintövero koskee yritysvarallisuutta ehkä kaikista kovimmin silloin, kun on kyse vakiintuneesta perheyrityksestä, jossa osakkaat ovat jo serkuksia tai pikkuserkuksia. Siellä verokohtelu on sellainen, että Suomessa ei ole kai tehty ainuttakaan sukupolvenvaihdosta juuri sen takia, että siitä ei yrityksessä jää mitään jäljelle, se pitää maksaa täysmääräisenä heti. Siellä on vajaavaltaisia, lapsia ja muita, joilla ei ole oikeastaan lainanottomahdollisuuttakaan. Se asia pitäisi kyllä korjata.

Muutenkin tämä perintövero rasittaa suomalaisia yrityksiä aika paljon verrattuna ruotsalaisiin. Ruotsissa on siirrytty jo ajat sitten myyntivoiton verotukseen, jolloin sukupolvenvaihdoksessa Suomessa tapahtuva perintöveron kerääminen osinkojen kautta ei siellä samalla lailla heikennä yrityksen varallisuutta, vaan perinnöt siirtyvät aiempaa noin 10:tä vuotta nuoremmille ja sitä kautta dynaamisemmille ihmisille, ja heillä on heti käytettävissä se pääoma, joka Suomessa menee verottajalle.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn tässä täysin edustaja Lehden esittämiin ajatuksiin yritystoiminnan puolelta, mutta ottaisin tähän vielä lisäksi tämän, että meidän metsävarallisuuden pirstaloituminen on myös toinen perintöveron alainen asia, millä varmaan saataisiin laiskaa pääomaa liikkeelle ja nuorennettua nykyistä metsänomistajakantaa, kun saataisiin tämä perheen sisäinen perinnönjako selväksi ilman näitä perintöverorasitteita. Toisaalta, vaikka se veron osuus ei ihan kaikissa tapauksissa kovin iso ole, jos se hyvin suunnitellaan, niin se antaisi kumminkin semmoisen signaalin, että hallitus ja valtio haluaa, että nuorennetaan yrityskantaa mutta myös vahvistetaan omien metsien pääomia. Tämä on tärkeä asia, ja minun mielestäni tämä olisi semmoinen hyvin äkkinäinen ja dynaamiset vaikutukset olisivat helposti saavutettavissa tähän asiaan.

Tähän yrityskenttään: Kuten tuossa on todettukin, niin kommandiittiyhtiöt ja ay:t ja henkilöyhtiöt ja muut on tosiaan tässä kuviossa nyt tällä hetkellä vielä unohdettu. Kun mietitään näitten muitten verorasitusten korotusta, niin lisäksi siellä on vielä tähän metsänomistukseen ja nyt on myös näihin henkilöyhtiöihin tämä pääomaveron korotus. Hallitushan korotti ensin valtaan tullessaan sen 30:een ja 32:een alarajan ollessa 50 000, ja nyt alarajaa on pudotettu vielä 40 000:een, eli tämä entisestään nostaa sitten esimerkiksi metsän myyntiverotusta.

Itse tässä myin metsäkappaleen, missä oli 100 000 hintana. Kun siitä otettiin ensin alvi pois ja sitten otettiin työt pois ja sitten otettiin vielä pääomaverot pois, niin jäikö siitä 25 000 euroa sitten viivan alle, ja kun sitten tehdään uudistamiskustannukset ja muut siitä, niin ei se metsän omistaminenkaan mikään kultakaivos ole, jos siitä joku tällä hetkellä rupeaa ajattelemaan, miten se toimii.

Jotta ei mene ihan hallituksen haukkumiseksi kokonaan, niin voi sen verran kehaista, että on hyvä, että hallitus luopui tästä kilometrikorvauksen vähennysoikeusmuutoksesta. Mutta siinäkin taisi olla tämä keskitetty palkkaratkaisu aikamoisena buustina.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kehut menivät lisäajan puolelle, mutta olkoon.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisille on myös se tärkeää, että tuloerojen ei anneta hallitsemattomasti kasvaa, ja kyllähän se fakta on, että tuloerot ovat 90-luvun alusta räjähtäneet käsiin. Nyt sitten ihan viime vuosina on vasta, voisi sanoa, tämän taantuman seurauksena käynyt niin, että ikään kuin automaattisesti nämä tuloerot ovat ehkä vähän kaventuneet, ja se ei tietenkään ole hyvä asia, kun se johtuu tästä taantumasta.

Tämän osinkoverotuksen osalta vielä. Tässä perussuomalaisten ehdottamassa veromallissa kaikki listattujen yritysten jakamat osingot saatettaisiin pääomaverotuksen piiriin eli ei olisi tällaisia verovapauksia, ja listaamattomien yritysten osingot taas olisivat sitten verovapaita aina 10 000 euroon saakka riippumatta tämän osakkeen matemaattisesta arvosta, eli luotaisiin nykyistä järjestelmää paljon yksinkertaisempi järjestelmä, mikä sinänsä jo lisää taloudellista dynamiikkaa. Tämä uudistus tasaisi tosiaan myös tuloeroja todennäköisesti enemmän kuin yksikään verouudistus vuosikymmeniin. Siitä huolimatta uudistus joko pitäisi ennallaan tai jopa alentaisi lähes kaikkien yrittäjien verotusta, sillä Suomen Yrittäjien mukaan, kuten varmaan täällä keskustelussa on tullut esille, 80 prosenttia yrittäjistä sai vuonna 2010 alle 5 000 euroa osinkoa. Uudistuksemme rajoittaisi myös tehokkaasti sellaista verosuunnittelua, jonka tarkoituksena on palkan ottaminen osinkona.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on sivuttu perintö- ja lahjaverotusta sukupolvenvaihdostilanteessa. Oma kokemukseni on se, että kyllä tämä sukupolvenvaihdosverokysymys jakaantuu kahteen osaan: On toisaalta ne perheyritykset, jotka täyttävät sen yli 10 prosentin omistusosuuden silloin, kun lähdetään tekemään näitä siirtoja, ja sitä kautta heihin sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §:n huojennuksia, ja tällöin verotuksesta ei yleensä tule minkäänlainen ongelma. Mutta sitten on se toinen joukko, pitkäaikaiset, vähän suuremmat perheyritykset, joissa omistus on jo liudentunut kenties alle 10 prosentin tai varallisuus kasvanut erittäin merkittäväksi. Näissä tapauksissa sitten kyllä törmätään ongelmiin niin, että ei kerta kaikkiaan ole likvidejä varoja toteuttaa sitä veromielessä välttämättä.

Tämä on kysymys, joka on totta kai iso kysymys, ja yhtä lailla kuin on tämä yhteisöveron laskukin, on kysymys siitä, kuinka paljon uskotaan niihin tavallaan dynaamisiin seurauksiin siitä, jos luovuttaisiin kokonaan perintö- ja lahjaverotuksesta Suomessa. Sehän tekisi kaiken kaikkiaan valtion budjettiin noin 500 miljoonan euron loven, jos koko perintö- ja lahjaverotuksesta luovuttaisiin. Viime kaudella sitähän testattiin, että jos vain sukupolvenvaihdostilanteessa olevilta yrityksiltä tämä vapautus tehtäisiin, ja siinä törmättiin hieman perustuslakikysymyksiin. Minusta tämä on aihepiiri, jota kannattaisi jatkaa poliittisessa keskustelussa, miettiä, mikä on viisasta.

Toinen asia, mihin täällä on puututtu: Edustaja Suutari otti esille tämän edustuskulujen verovähennysoikeuden ja kertoi, että yksittäisen yrittäjän, yrityksen kannalta tämä ei ole merkittävä juttu, ja voin yhtyä kyllä tähän, ettei varmasti ole. Mutta kun tätä Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos selvitti, niin he totesivat, että kyllä tämä sitten seuranaisvaikutuksena kokonaisuutena on iso juttu — 1 000 henkilötyövuotta Suomessa, Lapissa niistä noin 350 henkilötyövuotta, jotka menetettäisiin — ja tämä antaa tässä taloudellisessa tilanteessa yrityksille, yritysjohdolle selkeän tavallaan signaalin, että nyt vedetään kaikki edustuskulut minimiin, ja siitä tämä seuraus tulisi. Tätä me pelkäämme nyt Lapissa, ja sen takia me emme pidä tätä järkevänä, kun tässä nyt näperrellään muutamalla miljoonalla, kun ongelmat ovat miljardiluokkaa.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Yritän pysyttäytyä tässä tuloveron ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa lakiesityksessä, jonka pohja on viime kevään kehysneuvotteluissa.

Ajatus siitä, että saadaan työpaikkoja ja investointeja tällä mittavalla yhteisöveron laskulla, vaatii kyllä mielestäni tiukan seurannan ja arvioinnin siitä muutaman vuoden päästä, kuinka paljon niitä työpaikkainvestointeja on tällä perusteella sitten saatu luotua.

Vastapuolena sille on tietenkin tähän lisätty, mielestäni ansiokkaasti, sekä pääomaverotuksen että osinkoverotuksen korotukset, joitten verotulovaikutukset ensi vuodelle ovat itse asiassa valtiontaloudessa, kun katsoo näitä molempia yhteensä, aika paljon miinuksella. Mutta jos tästä talous lähtee kasvuun ja nämä prosentit paranevat, niin sitten vuodelta 2015 päästään jo yli 250 000:n, 245 000:n plussan puolelle verotulotuotoissa.

Oikeudenmukaista on se, että pääomaverotukseen on tullut tasokorotuksia ja sinne on tullut kaksi eri luokkaa ja nyt se ylimmän luokan raja lasketaan 40 000 euroon. On loogista, että jos lasketaan yhteisöveroa alas elikkä tehdään alempi verokattavuus, niin se tarkoittaa myöskin sitä, että sitten yksittäiset vähennykset täytyy ottaa pois, koska ei meillä kansantaloudellisesti ole mahdollisuutta sekä—että-maailmaan, että meillä on kaikki ne vähennysmahdollisuudet, mitä tähän mennessä on ollut, ja koko ajan tuntuu elinkeinoelämä keksivän lisää, ja sen lisäksi meillä olisi alhainen yhteisöveroprosentti. Sen takia tämä ensimmäinen esitys tästä, että edustuskulumenot, jotka ovat nyt siis 50 prosentin vähennysmahdollisuudella, menevät nollaan ja sitten nämä kaksi pienempää, t&k-lisävähennys ja investointien korotetut poistot, rajataan siihen vuoden 2014 loppuun.

Tässä vaiheeseen jäi vielä osuuskuntien verotus, joka nyt näyttää jäävän hetkeksi aika erilaiseksi kuin osakeyhtiöiden verotus, mutta tähän VM on luvannut palata ihan välittömästi. (Puhemies koputtaa)

Vielä yksi lause. Palkkatulon muuttaminen pääomatuloksi ei toivottavasti tulevaisuudessa ole niin suosittua kuin tällä hetkellä, ja siihen tässä on pieniä liikkuja. Tämä on yksi iso askel oikeudenmukaisempaan verotukseen niin, että kaikki maksavat sen mukaan kuin veronmaksukykyä on.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puututtu aivan oikein siihen, että investointien takaisinmaksu on pitkä periodi, jolloin verotuksen pitäisi ainakin investointien osalta olla ennakolta tiedettävissä.

Nyt poistuu tuotekehitysavustus, joka ei ollut merkittävä, mutta kuitenkin poistuu. Se on yksi signaali siitä, että Suomesta on tullut enemmän riskejä sisältävä maa toimia. Samoin edustuskulu, joka on yrityksen kannalta, ellei se ole sellainen yritys, joka saa näitä edustuskuluja, eli ravintola, Lapin tai jonkun muun lomakohteen toteuttaja, joka on investoinut, yhtäkkiä merkittävä osa, ja jos yrityksessä on vielä yt:t, niin ei siellä toimiva johto juuri kyllä edusta. Ei se oikein ole siihen sopiva tilanne.

VM:llä on kyllä aika huono historia dynaamisten vaikutusten arvioinnissa. Avoir fiscalin syntyessä VM väitti, että verotulot putoavat puoleen. Ne nousivat 8-kertaisiksi. Taitaa olla Suomen eri ministeriöiden arvioinneista suurin virhe, mitä koskaan on tehty.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Minua huolettaa kyllä, ja meitä täällä vasemmalla, aidosti vasemmalla, huolettaa se suuri verolinja.

Vuonna 2007 valtio keräsi arvonlisäveroja 14 miljardia ja aivan saman verran tuloveroja ansiotuloista, pääomatuloista ja sitten yhteisöiltä. Edelleenkin sitten tämän eduskuntakauden päättyessä nämä valtion erilaiset tuloverot ovat alle 15 miljardin, mutta arvonlisäverotuotot nousevat tämän hallituksen suunnitelmien mukaan yli 20 miljardiin. Me tiedämme, miten epäsosiaalinen tämä veropolitiikka on. Se rokottaa pienituloisia, tulonsiirtojen varassa olevia. En todellakaan tunnista tätä politiikkaa millään tavalla vasemmistolaiseksi ja voin sanoa kyllä näille tovereille Raamatun sanoin, että en tunne teitä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana siitä, että tällä hetkellä edustuskulujen verovähennysoikeus tai vähennyskelpoisuus on 50 prosenttia.

Kun tämä vähennyskelpoisuus nyt tämän lakiesityksen myötä poistuu kokonaan, niin minä en usko siihen, että jos yritykset haluavat omaa liiketoimintaansa kehittää, niin ne ovat tähän asti tehneet sen ihan oikeasti sillä veronkevennyksellä. Siis ei se voi olla niin, eikä se varmasti ihan oikeasti olekaan niin. Kuuntelin äsken keskustelua, edustaja Lohi ainakin taisi puhua tästä, jos en väärin kuullut, niin eihän se näin toimi tämä asia. Siis ei kaikki voi perustua verovähennyksiin, ei, herra nähköön.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun olen puhunut tänäänkin tässä salissa tästä edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisesta ja sen negatiivisista vaikutuksista etenkin matkailualaan ja Pohjois-Suomen yrityksiin, joihin se kohdistuu pääosin, niin ne luvut, joita olen esittänyt siitä negatiivisesta työllisyysvaikutuksesta, perustuvat Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen laskelmiin ja tieteellisiin tutkimuksiin.

Ei tietenkään niin ole, että yrityksen kehittäminen olisi jotenkin kiinni siitä, onko verovähennysoikeutta edustuskuluille, ei tietenkään näin, mutta tällä on kiistatta vaikutuksia. Me näemme sitten tulevaisuudessa, kuinka suuria ne ovat. Pelkoja nyt on, että ne toteutuvat pahimmalla mahdollisella tavalla sen takia, että meillä yleinen taloustilanne nyt on niin heikko, suhdannetilanne.

Mitä tulee sitten kaiken kaikkiaan tähän periaatteeseen, niin minusta tämä sotii pahasti sitä yleistä periaatetta vastaan, joka meillä verotuksessa on ollut, että kaikki tulot ovat veronalaista ja elinkeinotoimintaan liittyvät menot ovat vähennyskelpoisia. Kyllä nämä edustuskulut ovat myös elinkeinotoiminnan edistämiseen aivan oleellisesti liittyviä kuluja, ja sen takia tämän yleisen teorian pohjaltakin olisi paremminkin se oikein, että ne saisi kokonaan vähentää, kuin se, että niitä ei saa edes ollenkaan vähentää.

Sitten on toinen kysymys, mitä täällä on pohdittu, tämä sukupolvenvaihdos, ja haluan siitä vielä tuoda esille sen, että sinne sisältyy edelleen erittäin hankalia tilanteita ja säännöksiä. Muun muassa luovutusvoiton verovapaushan on säädetty, että jos luovuttaa sukupolvenvaihdostilanteessa, myy yrityksensä sukulaiselle, rintaperilliselle, niin saa luovutusvoiton verovapaana. Kuitenkin useimmissa yrityksissä on tilanne se, että ei välttämättä jatkajalla ole ensinnäkään rahoitusta tai vakuuksia hakea rahoitusta niin, että se voisi maksaa kovin suurta kauppahintaa, ja saattaa olla, että luopujalla on hyvin vajavainen eläketurva. Monesti tässä yrityksessä voisi olla varoja, mutta jos näitä käytetäänkin omien osakkeiden hankkimiseen, (Puhemies koputtaa) yrityksen varoja, niin verovapaus menetetään.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut osakkaana pienehkössä yrityksessä kymmenkunta vuotta ja tehnyt siellä töitä kuutisen vuotta ihan päätoimisesti. Toimiala on matkailua tukeva toiminta, YTJ-järjestelmän mukaan yrityksen tarkoitus tai tehtävä on tarjota yleisölentoja asiakkaille. Osa asiakkaista on yritysryhmiä, ja tietysti me olemme tehneet siellä asiakasseurantaa ja kysyneet asiakkailta, että miksi päädyitte juuri tähän palveluun ja minkä takia haluatte tehdä sitä. En kertaakaan sen kuuden vuoden aikana, kun olin siellä päätoimisesti töissä, törmännyt siihen, että haluamme tulla asiakkaaksenne, haluamme lentää sen takia, että saamme verovähennyksen. Kyllä vastaus oli se, että tänä vuonna haluamme tehdä tätä ja edellisenä vuonna halusimme tehdä jotakin toista. Ihan tämmöinen käytännön arkikokemus yrittäjätyöstä kentältä.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Paatero nosti esille, että yhteisöverotuksen alennuksen vaikutuksia työllisyyden paranemiseen on seurattava. Sinällään hyvä ajatus ja kannatettava ajatus, mutta herää myöskin kysymys, miten tapahtuu se seuranta sitten todellisuudessa. Verojen laskun arvioidaan parantavan työllisyyttä keskipitkällä, siis 5—10 vuoden, aikajänteellä ainoastaan 5 000—7 000 henkilöä. Siis sen seuranta on varmaankin aika vaikeata. Kuitenkin tämän pitkän aikavälin vaikutukset jäävät vähäisiksi. Yleensä kylläkin työllisyyden paranemiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät: yleinen taloustilanne, taloussuhdanteet ja monet muut toimenpiteet, joita tarvitsee tehdä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Torniainen, samalta alueelta kun itse olen, naapurikaupungista, niin minä en lakkaa hämmästelemästä tänä iltana käytyä keskustelua siitä, että väheksytään 5 000—7 000:ta työpaikkaa. Se on ihan oikeasti paljon, kun Suomessa on 300 000 työtöntä. Voi hyvä ihme sentään.

Sitten edustaja Lohelle: Se oli aika kova heitto sinällään, että kokonaan verovähennyskelpoisiksi edustuskulut. Meillä on viime päivinä ollut ihan riittävästi esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun kontrollia ei ole. Viittaan näihin muutamaan julkisuudessa esillä olleeseen yhtiöön. Siis kyllähän täällä pitää se kontrolli ihan oikeasti olla ja noin poispäin, ei siitä tule mittään, että saahaan mällätä ihan miten sattuu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tässä vaiheessa pieni ystävällinen huomautus, että ehkä edustajat kuitenkin keskittyisivät tähän otsikkoasiaan ja jättäisivät nämä viime päivien ehkä löyhästi tähän asiayhteyteen liittyvät tapahtumat jonkun muun porukan arvioitaviksi.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Järjestelmä hyvä, kontrolli parempi, taisi tulla vasemmalta siiveltä.

Mutta ihan tähän samaan logiikkaan kuin Lohikin: ihmettelen kanssa, minkä takia juuri tämä edustuskustannus, miksei siellä voisi miettiä esimerkiksi yritysten lehtikustannuksia tai ict-kustannuksia tai jotakin muuta seuraavaa, mitä hallitus sitten miettii, vai ovatko nämä tulossa vasta listalle.

Mutta oikeastaan tuohon Kiurunkin kysymykseen: eivät varmaan yritykset lähde sitä varten sinne Lappiin, että ne saavat sen vähennyksen, mutta se voi olla merkittävä tekijä siinä, kun ne tekevät sitä omaa markkinointisuunnitelmaansa, kuinka paljon ne siihen satsaavat, lähtevätkö ne sitten Lappiin ja käyttävätkö niitä rahoja siellä pohjoisessa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi otti puheessaan esiin matkailun merkityksen, ja täytyy sanoa, että varmasti tämä hallituksen esitys myös avittaa matkailuyrittäjiä. Vuonna 2012 matkailuun kulutettiin arviolta 13,3 miljardia. Hallituksen tavoitehan on, että vuoteen 2020 saataisiin matkailualan työpaikkoja 171 000. Nyt arvioidaan, että tänä vuonna työpaikkoja olisi 150 000. Kyllä nämä kaikki hallituksen esitykset pyrkivät kumminkin siihen, että me saamme tähän maahan lisää työpaikkoja, lisää yrittäjiä, me emme kerta kaikkiaan pärjää muuten. Tähän pitää saada semmoista uutta draivia, aktiivisuutta, meidän täytyy saada tämä Suomen talous pyörimään ja myös valtiolle verotuloja, yrittäjille tuloja, lisää työpaikkoja, jotta me pääsemme tästä talouden kurjuudesta parempiin aikoihin.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnälle haluaisin todeta, että ei siitä, että edustuskulut olisivat kokonaan verovähennyskelpoisia, mitään villiä länttä syntyisi. Kyllähän aivan samat kriteerit voisivat olla sittenkin. Yksi kriteeri on se, että niiden pitää kuitenkin liittyä siihen elinkeinotoimintaan. Ne ovat elinkeinotoimintaan liittyviä kuluja, ja miksi ne ovat sitten sellaisia, joita ei hyväksyttäisi verovähennysoikeuden alle?

Sitten edustaja Kuusisto totesi, että tarvitaan työpaikkoja. Nyt juuri on tutkittu, että tässä menetetään työpaikkoja, jos tähän hallituksen esitykseen lähdetään näiden edustuskulujen osalta. Se on yli 1 000 työpaikkaa. Lapin matkailutulot ovat noin 600 miljoonaa euroa, ja siellä ovat kaikista eniten suhteessa vaarassa nämä tulot.

Yksikään yritys ei toki osta näitä palveluita — niin kuin edustaja Kiuru tuossa totesi — ei yksikään yritys osta mitään palveluita eikä aiheuta edustuskuluja sen takia, että ne ovat verovähennysoikeudellisia. Siellähän on tämä liiketoiminta ja elinkeinotoiminnan edistäminen aina taustalla. Mutta tällainen toiminta voidaan viedä minimiin sen takia, että se ei ole verovähennysoikeudellinen. Kun nyt pitää jostakin yritysten yleensä nipistää laskusuhdanteen aikana, katsotaan hyvin tarkalla kammalla, mitä tehdään. Sen takia tässä on tämä uhkakuva, ja nyt se kohdistuu hyvin pitkälle tuonne Pohjois-Suomeen, ja tätä ei koeta nyt reiluksi. Tässä ovat vedonneet myös valtiovarainministeriin, pääministeriin Lapin kauppakamari, Lapin liitto ja paikalliset yrittäjäjärjestöt hyvin vahvasti.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen aikana on tehty ja siis ollaan parhaillaan tekemässä selvästi yli miljardin yhteisöveron kevennyksiä. Muistamme, että 2012 alennus oli 26 prosentista 24,5:een, ja nyt sitten edelleen 20:een. Kaiken kaikkiaan kevennykset ovat 1,35 miljardia, aivan mielettömiä summia, mielettömiä leikkauksia valtion verotuloista.

Ihmettelen tätä keskustelua kaiken kaikkiaan siitä, että täällä asetetaan suuria toiveita, että yritysten verohelpotukset ja suuromistajien hellä verokohtelu herättäisivät heissä synnintunnon ja niin, että he ryhtyisivät työllistämään. Nämä ovat turhia toiveita. Minusta, kun työllisyydestä keskustellaan, pitää puhua kyllä valtion toimista, suorasta työllistämisestä ja sitten myös investointipäätöksistä. Me Turussa odotamme edelleenkin Finnveran takauksia luotoille. Siellä on vahvistunut kaksi suurta tilausta tanskalaiselle varustamolle, kahden autolautan tilaukset, ja niiden arvo on puoli miljardia. Tällaisten asioiden kanssa viivytellään ja päätöksiä ei synny. Se kuvastaa tämän hallituksen todellisia teollisuuspoliittisia ja investointipoliittisia linjauksia.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä omassa puheenvuorossaan epäili, että keskusta väheksyisi joitakin työpaikkoja, mitä saadaan Suomeen ja työllisyyttä parannettua. Se ei pidä paikkaansa. Kyllä keskustan mielestä jokainen työpaikka on tärkeä ja niiden eteen pitää tehdä toimenpiteitä, monenlaisia toimenpiteitä, myöskin sellaisia toimenpiteitä, joilla saadaan nopeasti työpaikkoja lisää tänne Suomeen. Ainoastaan sitä kautta me saamme meidän yhteiskuntaamme eteenpäin ja etenkin nuorille saadaan työpaikkoja.

Mitä tulee tähän hallituksen esitykseen yhteisöveron alentamisesta, niin on todellakin arvioitu, että keskipitkällä aikavälillä, 5—10 vuoden aikana, saadaan lisää työpaikkoja 5 000—7 000 henkilölle. Sekin on hyvä asia, mutta tarvitaan myöskin toimenpiteitä, millä nopeasti saadaan parannettua työllisyyttä. Keskusta on esittänyt monta omaa vaihtoehtoaan siihen ja toivoisi, että hallitus myöskin huomioisi niitä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana vielä tästä verovähennysoikeudesta edustuskuluihin. Kyllähän se niin on, kun olen itse läheltä seurannut Holiday Clubia Lappeenrannan puolella ja siellä oman kunnan puolella Imatran Kylpylää, että kyllä sen kysynnän tulee ratkaisemaan ihan oikeasti se, minkälaisia ne tuotteet ovat, ovatko ne sellaisia tuotteita, että ne ihmiset tulevat ne hakemaan. Jos ne tuotteet ovat erinomaisia, niin kyllä ne markkinointikustannukset myöskin pystyy silloin laittamaan sinne hintoihin. Niinhän se vain on.

Minä varmasti olen ihan viimeinen ihminen puhumaan siitä, että Suomeen ei luoda uusia työpaikkoja. Toistan sen asian, minkä debattikeskustelussa sanoin, että jos tulee tämä 5 000—7 000 työpaikkaa tai yksi työpaikka maksaa 125 000, niin Kittilässä se työpaikka on maksanut miljoonan kanadalaisten investointien osalta. Ne ovat investoineet sinne 600 miljoonaa, pyöreän luvun, ja sinne on syntynyt 600 työpaikkaa. Jakolasku on kai aika yksinkertainen.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä matkailua ja siinä olevia työpaikkoja arvossa ja tärkeinä, mutta näistä edustuskuluista ja niitten veronhuojennuksesta puhuminen yhtä aikaa koko Suomen matkailun työllistämisen ja rahan liikkeen kannalta ei minun mielestäni ole relevanttia, puhua tällä tavalla. Siellä varmasti on suurin osa muuta kuin tällaista edustuskulumatkailua, joka työllistää koko Suomessa.

Minulla nyt on yli 30 vuoden kokemus näistä edustuskuluista, joten kyllä minä nyt voin todeta sen, että se on erittäin paljon siistiytynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Muistan aikoja, jolloin piti asiakasta maasuttaa, kun se oli maan tapa, ja silloin olivat kulut kyllä korkeammalla kuin tällä hetkellä. Kun se tiputettiin siihen 50 prosenttiin, niin sillä ei silloin ollut minun mielestäni omasta puolestani katsottuna juuri minkään näköistä vaikutusta enkä usko nyttenkään olevan vaikutusta, mutta nyt on tullut jo sellaisia isoja asiakkaita, jotka, jos niiden työntekijät käyvät esimerkiksi meillä, vuosittain kysyvät, onko maasutettu ja millä summalla ja niin poispäin. Pikemminkin pyritään valvomaan sitä, että sellaista edustuskulua, joka on liiallista, joka tulee vaikuttamaan siihen bisnekseen, ei saisi olla ollenkaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi epäili, että tämä hallituksen esitys vähentäisi Lappiin suuntautuvaa matkailua. Minä en usko sitä. Se on niin vetovoimainen matkailukohde meillä Suomessa, ihan parhaimpia, että varmasti myös jatkossa matkailijoitten määrä kasvaa. Lapissa on kumminkin sitä intoa miettiä aina uudenlaisia palveluita, ja se tarjoaa hyvin laajasti kaikille matkailijoille sopivia kohteita, uusia elämyksiä. Toivon toki tietenkin, että matkailu suuntautuisi myös entistä enemmän tänne Etelä-Suomeen ja esimerkiksi Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen suunta on aivan oikea. Yritysten verotusta kevennetään, mikä tarkoittaa sitä, että yrityksiin jää enemmän rahaa, joka voidaan käyttää investointeihin. Mutta myöskin kun yrityksen kassassa on enemmän rahaa, se lisää työsuhdeturvaa ja tällä tavalla parantaa työllisyyttä Suomessa.

On kohtuullista, että omistaja maksaa enemmän. Meillä oli aikanaan hyvä avoir fiscal -järjestelmä, jossa verotettiin vain yhteen kertaan. Nyt verotus tapahtuu osittain kahteen kertaan. Mutta lähtökohdan tietysti pitäisi olla se, että vaikka kahteen kertaan verotetaan, niin se kokonaisverorasitus saisi olla enintään kohtuullisella tasolla.

Mitä sitten tulee tähän järjestelmään, niin täytyy vielä sanoa, että olennaista on, että kun yritysten kassaan jää enemmän rahaa, niin meillä on riittävästi investointimahdollisuuksia Suomessa.

Edustaja Sipilähän täällä on puhunut siitä, että pitäisi tämmöinen rahasto rakentaa. Oikeastaan nythän meille syntyy valtava rahasto, kun Nokian yhtiökokous tänään tekee päätöksen: Microsoft ostaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan 5,5 miljardilla eurolla, jolloin Nokian kassassa on huomattavan paljon rahaa. Meidän pitäisi katsoa, että Suomessa on tosiaan sellaisia kehityskohteita, joihinka teknologiayritysten kannattaa panostaa.

Täällä on keskusteltu edustuskuluista. Tältä osin täytyy sanoa, että kysymys ei ole aivan ongelmaton. Tietysti varsinkin Lapin matkailuelinkeinolla on aika paljon huolenaiheita ja on nyt useissa tapauksissa. Näihin palveluihin panostus kannattaa joka tapauksessa. Mutta tietysti täytyy sanoa, että jos se vaikuttaa kielteisesti siihen, minkälaista tarjoilua esitetään ja tehdään, kun ulkomaiset yritykset tulevat tänne, niin mielestäni on hyvin tärkeää, että tätä kehitystä tältä osin jatkossa sitten seurataan. Haluan muistuttaa, että Ruotsissa on järjestelmä, jossa, jos ulkomaalaisia vieraita on, edustuskulut ovat vähennyskelpoisia, mutta jos on kotimaisia, edustuskuluja ei saa vähentää.

Sitten vielä täytyy todeta, että kun täällä keskusta on väittänyt, että joittenkin yrittäjien tilanne heikentyisi tämän lakiehdotuksen myötä, niin se ei heikenny, jos lähtökohdaksi otetaan ajankohta, jolloin hallitus tuli virkaansa.

Vielä täytyy sanoa, että tässä hallituksen esityksessähän oli suuria uhkia muun muassa osuuskuntien verotuksen osalta, mutta kokoomus on pyrkinyt pitämään huolta siitä, että verotus olisi riittävän ennustettavaa. Mitään yllättäviä muutoksia ei tule, jotka vaikuttaisivat kielteisesti yritystoimintaan.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Kärnä otti jo toisen kerran esille tämän vertauksen tässä, että tällä yhteisöveron alennuksella pyritään luomaan työpaikkoja, niin hän vertasi sitä jotenkin Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen investointiin. Eihän näitä voi millään lailla verrata toisiinsa. Ei Suurikuusikon investointeja ole tehty työpaikkojen luomiseksi vaan viime kädessä voiton tuottamiseksi. Se tuottaa kymmeniä prosentteja voittoja, ja tämähän vain syö valtion kuluja. Ei näitä asioita voi verrata millään tavalla toisiinsa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä niitä minun mielestäni voi verrata toisiinsa. 600 miljoonan investointi Kittilän kuntaan, 600 työpaikkaa Kittilän kuntaan on kova juttu ihan oikeasti. Se on lottovoitto Lapille. Vaikka se näkyy sinne matkailukeskukseen, se on muutaman kymmenen kilometrin päässä, niin ei se häiritse. Tällaisiahan me tarvitsemme ihan oikeasti lisää. Tästä saataisiin keskustelunaihe sitten vaikka mihin, suositaanko ulkolaisia investointeja tänne. Toisella suupielellä huudetaan, että tarvitaan, ja sitten jos ne tulevat väärästä ilmansuunnasta, niin ne eivät kelpaa. Kyllä nämä, edustaja Lohi, minun mielestäni edelleenkäsin ovat vertailukelpoisia. Työpaikkoja luodaan molemmilla järjestelmillä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä olen reippaan tunnin verran kuunnellut tuolla työhuoneessa vilkasta keskustelua, ja päivän tekstinä tuntuu olevan näitten yhteisöjen verovähennysoikeus edustustilaisuuksissa. Olen täysin sitä mieltä, mitä Lappiin on tässä viitattu. Kyllä siellä moni työpaikka jää tulematta.

Tuli mieleen semmoinen pieni asia näin urheilumiehenä, entisenä, miksei nykyisenäkin, että kun monet firmat Keski-Suomessa, Jyväskylässä ovat ostaneet muun muassa jäähallista JYPiltä paikkoja, jalkapalloseuralta paikkoja, ne ovat antaneet asiakkailleen pari istuinpaikkaa täydellä ylöspidolla ja muuta, niin kyllä minä veikkaan, että tämmöinen pr ja yhteistyö asiakkaitten kanssa monelta firmalta kotikylässäni Jyväskylässä jää pois, että kyllä tällä on merkitystä. Kun aloitin tämän keskustelun tänään tuolta pöntöstä, niin totesin, että me perussuomalaiset pidämme huonona ratkaisuna sitä, että yrityksien edustuksiin liittyviä etuisuuksia, jotka ovat nyt 50 prosenttia muistaakseni, vähennetään. Tämä on takaisku myöskin keskisen Suomen monelle yrittäjälle, puhumattakaan nyt siitä, mitä tulee Lapin suunnasta olevien edustajien puheisiin. Se on täyttä totta. Jos minä saan rumasti sanoa, minä paheksun hallituksen menettelyä tältä osin.

Keskustelu päättyi.

​​​​