Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tavoitteet lisätä työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että yhtiöissä noudatetaan hyvää hallintotapaa, ovat kannatettavia. Hallituksen esityksen tavoitteena on välttää tilanteet, joissa päätöksenteon luotettavuus joutuisi kyseenalaiseksi eturistiriitojen tai esteellisyyden vuoksi.

Katsomme, että ehdotetut lakimuutokset eivät kuitenkaan riitä turvaamaan hyvää päätöksentekoa. Työeläkeyhtiöt harjoittavat merkittävää vallankäyttöä Suomessa, ja siksi on syytä määrätä työeläkeyhtiöiden hallinnon kokoonpanosta täsmällisemmin kuin aikaisemmassa laissa. Lainsäädännössä ei ole asetettu rajoituksia sille, keitä järjestöt nimittävät työeläkeyhtiön hallintoon. Olennaista on, että he täyttävät pätevyysvaatimukset eikä heillä ole päällekkäisiä rooleja työeläkealan organisaatioissa.

Suurimpien työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenistä enemmistön voidaan katsoa olevan suurten yritysten edustajia. Pienten ja keskisuurten yritysten edustajia on varsin vähän. Työeläkeyhtiön vastuuvelasta arviolta noin 30—40 prosenttia kuuluu toimintansa tai vakuutuksensa lopettaneille yrityksille ollen niin sanotusti päättyneitä vakuutuksia. Vakuutetuista noin 60 prosenttia työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siten työeläkeyhtiöiden hallinnon rakenne ei ole vakuutuksenottajien kantaan nähden tasapainossa.

Arvoisa puhemies! Tällaisen vinoutuman seurauksena voidaan tulkita, että suuryritysten edustajat hallituksissa edustavat vähemmistöä yhtiön vakuutettujen kannasta. Tämän seurauksena työeläkeyhtiöiden hallinnossa ei ole riittävästi pienten ja keskisuurten yritystoimintojen asiantuntemusta, mikä on mahdollisesti johtanut siihen, että yhtiöt eivät ole esimerkiksi kehittäneet merkittävästi pk-yritykselle sopivia uusia rahoitustuotteita. Sama vinoutuma on mahdollisesti taustalla myös niissä kiistoissa, joita on ollut pk-yrityksiltä perittyjen työkyvyttömyysmaksujen perusteltavuuteen ja käyttöön liittyen.

Tämän vuoksi laissa tulisi asettaa määräyksiä siitä, keitä vakuutuksenottajien edustajiksi tulee nimetä. Mielestämme vähintään yksi hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen tulisi nimetä pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavien järjestöjen ehdottamista henkilöistä. Laissa tulisi asettaa lähtökohdaksi, että hallituksessa olevien vakuutuksenottajien edustajien kokoonpanon pitää heijastaa mahdollisimman tasapuolisesti vakuutuksenottajien koostumusta. Yksi merkittävä tekijä tässä on vakuutuksenottajan palkkasumman suuruus. Siksi on perusteltua, että esimerkiksi palkkasummaltaan erisuuruisilla työnantajilla on merkitystään vastaava edustus hallinnossa.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työeläkeyhtiöt maksavat eläkkeinä saman verran kuin saavat maksutulona. Eläkeläisten merkitys on siis jo hallitseva. Eläkeläisillä on järjestelmään nähden paljolti edunvalvonnallinen suhde. Siksi eläkeläisten rooli työeläkeyhtiön hallituksessa ei voi olla keskeinen. Kuitenkin on perusteltua, että yhtiön hallituksessa on edustettuna myös eläkeläisten näkökulma ja asiantuntemus. Siksi yksi hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen tulisi valita eläkeläisjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Yrittäjäjärjestöjen nimeämät henkilöt voitaisiin laskea vakuutuksenottajien kiintiöön ja eläkeläisjärjestöjen nimeämät henkilöt vakuutettujen kiintiöön. Mikäli yrittäjä- tai eläkeläisjärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen nimitettävistä henkilöistä tai ei ole selvää, millä järjestöillä ylipäätään on nimitysoikeus, paikat olisi täytettävä kussakin yhtiössä sen asianosaisten vakuutuksenottajien ja eläkeläisten keskuudessa suoritettavalla vaalilla.

Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella teen valiokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen 1 mukaisen lausumaesityksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostoissa on myös eläkeläisten ja pienten ja keskisuurten yritysten edustus."

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on oikein hyviä elementtejä, joilla eläkevakuutusyhtiöiden hallinnon läpinäkyvyyttä lisätään. Perussuomalaiset kuitenkin katsovat, etteivät ehdotetut muutokset riitä turvaamaan hyvää päätöksentekoa ottaen huomioon työeläkeyhtiöiden hallinnon kokoonpanon, josta puuttuu eläkeläisten sekä pienten ja keskisuurten yrittäjien edustus.

Edustaja Mäntylä toi puheenvuorossaan kattavasti esille tämän hallinnon rakenteen vinouman, johon perussuomalaiset edellyttävät muutosta. Täten kannatan edustaja Mäntylän tekemää esitystä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsittelyssä, toisessa käsittelyssä, on laki, jonka hallitus on antanut eduskunnalle, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, ja tämän lain keskeisintä sisältöä on se, että työeläkeyhtiöitten hallinnon avoimuutta lisätään, selkeytetään, läpinäkyvyyttä lisätään. Tämä on oikeansuuntainen lakiesitys. Näin lainsäädännön tasollakin tällä tiellä on hyvä olla, ja se uskottavuus ja luotettavuus, mitä meidän koko eläkejärjestelmämme tarvitsee, sen läpinäkyvyyden, luotettavuuden lisäämiseksi kannattaa toimia.

Keskusta on omassa vastalauseessaan esittänyt tähän päätökseen liitettäväksi lausumaa, joka liittyy siihen, kuka päättää, mitä päättää ja ketkä ovat päätöksenteossa mukana. Yrittäjyydellä ja yrittäjien euroilla ja yrittäjien työllä ja työllistämisellä tulee olemaan jatkossa entistäkin suurempi merkitys nimenomaan pk-sektorin osalta, jotta Suomi selviytyy, eikä ihan vähäpätöinen asia ole se, millä tavalla yrittäjienkin näkökulmasta työeläkevaroja hallinnoidaan. Keskusta esittää, että yrittäjien sananvaltaa lisättäisiin työeläkeyhtiöitten päätöksenteossa.

Arvoisa herra puhemies! Tähän liittyen esitämme seuraavaa lausumaa: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ripeästi työeläkevakuutusyhtiölakiin muutoksen, jolla mahdollistetaan YEL-vakuutettujen edustus työeläkeyhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostoissa."

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys on monin osin varsin hyvä ja kannatettava. On erinomaisen tärkeää, että työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon läpinäkyvyyttä lisätään ja avoimuus lisääntyy. Tämä toivottavasti lisää myös luotettavuutta niiden toimintaa kohtaan jatkossakin.

Keskusta on tosiaan esittänyt oman lausumaehdotuksensa, jonka edustaja Rehula äsken toi esille, ja kannatan sitä. Olisi tärkeää, että jatkossa myös YEL-vakuutetut olisivat edustettuna hallinnossa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on hyvää se, että läpinäkyvyyttä todellakin tuodaan paremmin esille. Näissä lauselmaehdotuksissakin on kiitelty hallituksen esitystä ja toki sitä, että mietintö on tuossa muodossaan, mutta joiltakin osin täytyy sanoa, että en voi olla kyllä näiden lausumien takana niin, että eduskunta päättäisi joidenkin yhtiöiden osalta, ketkä niiden hallituksessa istuvat. On minun mielestäni aika erikoista, että lainsäätäjä puuttuisi yhtiöjärjestykseen siten, että se sanoisi, kenen pitää olla hallituksessa tai kenenkä edustus pitää olla hallituksessa.

Lausumaehdotukset olisivat olleet kannatettavia, jos päätöksentekoelimiin, jotka valitsevat hallitukset, olisi tullut kyseisten tahojen edustukset. Tällöin voitaisiin katsoa, että on hyvä, kun meillä yhteisiä varoja on kerätty, että siellä on edustus eläkeläisilläkin, joittenka omista palkkatuloista aikanaan on työeläkevakuutusyhtiöitten sijoitusrahastoihin laitettu varoja, jotka edelleen ovat siellä, vaikka ihminen ei enää työelämässä olekaan. Olisi minunkin mielestäni ollut ihan kohtuullista, että tässä yhteydessä oltaisiin voitu katsoa kuten edustaja Gästgivarsin lakialoitteessa, joka sai yli sata nimeä taakseen — sitä ei tässä kohtaa käsitelty — missä hän toi esille, että pitää olla edustus hallinnossa, mutta ei edellyttänyt lakialoitteessaan, että edustus pitää olla hallituksessa.

Tärkeintähän on, että ne, jotka valitsevat hallituksen, ovat päätäntäroolissa. Ei tälläkään hetkellä kyseisissä yhtiöissä tehdä tietynlaisia päätöksiä, mistä järjestöstä pitää jonkun olla, vaan nämä järjestöjen edustajat valitsevat hallituksen. Omistaja osakeyhtiöissä päättää, ketkä ovat hallituksessa, ja valtion omistajaohjauksen piirissäkin olevissa yhtiöissä hallitukset valitsevat ja Solidium omaa äänivaltaansa käyttäen ehdottaa ihmisiä ja niin edelleen, mutta ei siellä etukäteen tehdä mandaattia, että pitää olla jostakin, vaan valinnat tehdään nimenomaan sen pätevyyden, sen substanssiosaamisen perusteella, jolla sitten ihmisiä hallituksiin valitaan, ja siltä osin näiden lauselmien takana juuri tästä syystä on vaikea olla.