Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan käyttää tämän valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon yhteydessä puheenvuoron suoran demokratian puolesta. Henkilökohtaisesti kannatan suoria ja sitovia kansanäänestyksiä edustuksellisen demokratian tueksi. Tarvitsemme suoraa demokratiaa nimenomaan siitä syystä, että Suomen kansa pääsee aidosti vaikuttamaan sitä koskeviin suuriin asioihin. Suomalaisen kansanvallan häpeäksi maassamme on tähän mennessä järjestetty kansanäänestyksiä vain kaksi kertaa: kieltolaista vuonna 1931 ja EU-jäsenyydestä vuonna 1994. Suomessa olisi astuttava rohkeasti suorien kansanäänestysten tielle ja annettava kansan aktiivisemmin päättää heitä koskevista poliittisista kysymyksistä.

Arvoisa puhemies! Nykyinen kansalaisaloite ei ole läheskään riittävä työkalu turvaamaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, sillä vanhojen puolueiden konsensuspoliitikoilla ei ole aikomustakaan viedä eteenpäin niitä aloitteita, jotka ovat ristiriidassa heidän arvoliberalististen näkemystensä kanssa.

Suomessa äänestysaktiivisuus on ollut jo pitkään laskusuuntainen. YK:n tilastoissa Suomi on ollut vasta sijalla 40 siinä, kuinka hyvin kansaa kuunnellaan poliittisessa päätöksenteossa. Jos kansalaiset eivät koe kykenevänsä vaikuttamaan asioihin, he passivoituvat. Tämä passivoituminen puolestaan näkyy Suomessa alhaisena äänestysprosenttina ja kasvavana kriittisyytenä poliitikkoja kohtaan.

Eduskunnassa on jätetty tällä vaalikaudella edustaja Hirvisaaren toimesta lakialoite sitovien kansanäänestysten mahdollistamiseksi Suomessa. Itse olin tämän aloitteen toinen allekirjoittaja. Kaiken kaikkiaan aloitteeseen nimensä laittoi 200 kansanedustajasta vain 7. Yhtään vihreiden, vasemmistoliiton, sosialidemokraattien, keskustan, kokoomuksen tai RKP:n edustajaa ei allekirjoittanut tätä aloitetta, vaikka heiltäkin on kuultu aikaisemmin tänään täällä salissa suoria kansanäänestyksiä puoltavia puheenvuoroja. Puheet ja teot eivät valitettavasti kohtaa.

Nykyiset järjestelmäpuolueet vastustavat suoraa kansanvaltaa, sillä ne haluavat säilyttää nykyisen poliittisen konsensuskartellin, jossa puolueiden väliset ideologiset erot pyritään hävittämään. Sopii kysyä, pitävätkö konsensuspuolueet tavallista kansaa liian tyhmänä tekemään poliittisia päätöksiä. Siltä vaikuttaa, vaikka onhan kansa osannut meidät kansanedustajatkin tänne eduskuntaan valita.

Sveitsissä ja monessa muussa maassa suorat kansanäänestykset ovat olleet arkipäivää jo pitkään, ja ne ovat toimineet siellä erittäin hyvin.

Arvoisa puhemies! Suomalaisille pitää tarjota mahdollisuus aidosti osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tarvitsemme Suomeen suoraa demokratiaa, sillä vain tällä tavoin voimme varmistaa kansan tahdon toteutumisen tärkeillä politiikan eri sektoreilla.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tähän tärkeään keskusteluun pari asiaa esille.

Sivistysvaliokunta on nostanut omaan lausuntoonsa opettajankoulutuksen merkityksen demokratiakasvatuksessa. Tämä on erittäin tärkeä näkökulma. Jos kasvattajilla ei ole tarkkaa, selkeää, monipuolista käsitystä siitä, mitä on demokratia, miten osallistumismenetelmiä voitaisiin kehittää, niin on vaikea edistää, opettaa, kasvattaa edelleen lapsia ja nuoria demokraattiseen yhteiskuntaan.

Meillä on monissa kouluissa erittäin hyviä esimerkkejä siitä, miten lapsia ja nuoria voidaan osallistaa, ja tätä pitää laajentaa ja levittää koskemaan kaikkia paikkoja. Tuon tässä itse esille erittäin hyvän esimerkin omien lasteni päivähoidosta, miten myös sillä tasolla jo voidaan tuoda demokratiakasvatus mukaan. Lastemme päiväkodissa on aloitettu lastenasiakokoukset. Se tarkoittaa sitä, että kotona on voitu vanhempien kanssa keskustella tai päiväkodin työntekijät ovat voineet lasten kanssa keskustella, mitä asioita lapset haluaisivat itse omasta päivähoitoarjestaan ottaa käsiteltäväksi. Sitten siellä pidetään lapsiasiakokous, jossa aikuinen pitää pöytäkirjaa ja nämä asiat, joita lapset ovat nostaneet esille tärkeiksi käsiteltäviksi asioiksi arjestaan, otetaan asiallisesti käsiteltäviksi. Sitten pöytäkirja on kirjoitettu, ja se on kaikkien, myös vanhempien, luettavissa päiväkodin ovessa.

Tällä tavalla jo pienestä lähtien voidaan opettaa lapsia ja nuoria käsittelemään niitä asioita, jotka ovat lähellä heidän arkeaan, jotka ovat ilon aiheita tai ongelmia tai joihin voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja, joilla saataisiin arjesta sujuvampaa. Tällä tavalla me kasvatamme lapsia ja nuoria siihen, mitä on demokraattinen päätöksenteko, osallistuminen ja vaikuttaminen omaan elämään.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on erittäin demokraattinen maa, ja monet asiat on saatu ohjattua hyvin eteenpäin. Mutta meillä maassamme on kuitenkin muutamia asioita, joihin pitäisi pystyä paremmin kiinnittämään huomiota.

Meillä on tällä hetkellä täällä eduskunnassa käsittelyssä laki saamelaiskäräjistä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa huomenna annamme oman lausuntomme asiasta. Saa nähdä, miten me saamme omalta osaltamme asiaa vietyä eteenpäin. Toivottavasti perustuslakivaliokunta omassa mietinnössään puuttuu sitten riittävän tarkasti siihen, miten tätä demokratiaa pitäisi pystyä kehittämään myöskin saamelaiskäräjien asioissa. Itse omalta osaltani koen, että toiminta ei siinä asiassa ole todellakaan demokraattista, ja meidän päättäjinä pitäisi pystyä puuttumaan siihen, että kaikissa Suomen asioissa toimittaisiin demokraattisesti.

Toinen asia, mihin minä tässä asiassa haluan kiinnittää huomiota, on se, miten me pystyisimme kehittämään nuorten aktiivisuutta näissä demokratia-asioissa ja yleensäkin äänestämisessä. Lähinnä olen katsonut ja miettinyt ja pohtinut asiaa sillä tavalla, että meidän pitäisi saada nykytekniikka enemmän heidän käyttöönsä näissä asioissa. Meidän pitäisi meidän oman demokratia-asiamme kehittämistä miettiä nykyaikaistamisella, enemmän nuorten kielelle kirjoitettuna ja katsottuna, miten saadaan somen ja muitten kautta heidät toimintaan matkaan. Nuorten pitää kokea, että nämä asiat ovat myöskin heidän asioitansa. Toivottavasti me onnistumme tässä menemään eteenpäin.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä se toinen asia, jonka aioin tuoda esille, mutta aika loppui ensimmäisessä puheenvuorossani kesken: politiikan kieli. On erittäin tärkeää, millä tavalla me puhumme asioista ja miten me avaamme päätöksentekoa. On tärkeää, että me emme käytä liian vaikeita ilmaisuja vaan tulemme lähelle arkea. Jos me puhumme esimerkiksi monista päätöksentekoelimistä ja niin edelleen viranomaistahoista pelkillä lyhenteillä, jo se voi etäännyttää asioita tavallisista kansalaisista.

Edustaja Maijala toi omassa puheenvuorossaan myös kaksi erittäin tärkeää asiaa esille: nuorten roolin ja sitten tämän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa juuri ajankohtaisesti käsittelyssä olevan saamelaiskäräjäasian. Toivon, että me näissä asioissa etenemme yhteishengessä yhdessä ratkaisuja löytäen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokorpi nosti esille sen, miten me puhumme. Toisaalta demokratiaan kuuluisi myös se, että kun me puhumme, vaikka se olisi hieman epäselvääkin, niin lehdistö olisi mahdollisimman tasapuolinen. Tämähän nyt ei aivan itsestäänselvyys edes Suomessa ole, sanotaan näin. Jos tätä pohditaan eteenpäin, niin on myös hieman epäilyttävää tämä uutinen, miten poliittisille nuorisojärjestöille jaetaan rahaa ja tämä tehdään käytännössä poliitikkojen valvovan silmän alla ja sitten korkein oikeus joutuu puuttumaan siihen, että perussuomalaisten nuorisojärjestöä syrjitään eikä ole toimittu lain mukaan. Nämä ovat myös niitä asioita, mihin pitää kiinnittää huomiota, eli kyllä katseen pitää olla vahvasti meissä itsessämme.