Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Tällainen raja-arvo on esimerkiksi se, että kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti en voi hyväksyä kyseistä esitystä, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Yhteiskuntamme huono taloudellinen tilanne ulottuu myös kuntatasolle, jolloin vaarana on se, että monet kunnat saattavat pelkkien lisävaltionosuuksien toivossa säätää kuntansa kaksikieliseksi. Hyvä esimerkki tällaisesta skenaariosta on tällä hetkellä virallisesti yksikielinen eli ruotsinkielinen Närpiön kunta.

Närpiön valtuusto on päättänyt puoltaa kunnan kaksikielisyystavoitetta, jolloin tavoite astunee voimaan ensi vuoden puolella. Tämän päätöksen myötä Närpiön kunta tulee saamaan valtiolta 2,1 miljoonan euron tuen taloutensa tasapainottamiseen sekä ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen. Närpiön kaupunginjohtajan mukaan kaksikielisyyden kustannukset vuositasolla tulevat kuitenkin todellisuudessa olemaan paljon valtiolta saatavaa 2,1 miljoonan euron tukea pienemmät eli noin 100 000 euron luokkaa. Tähän tulee lisätä vielä päälle suomenkielisten kylttien hankkimiseen arvioitu 200 000 euroa.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tästä herää väistämättä sellainen mielikuva, että kunnat pyritään nyt räikeästi lahjomaan kaksikielisiksi. Olisinkin halunnut kysyä arvoisalta oikeusministeriltä, jos hän olisi vaivautunut tänne paikalle, miksi ihmeessä valtio aikoo tukea esimerkiksi Närpiön kuntaa reilulla 2 miljoonalla eurolla, kun todellisuudessa kyseisen kunnan muuttamisen kaksikieliseksi on arvioitu maksavan paljon vähemmän. Närpiön kunnalle jää lähes 2 miljoonaa euroa voittoa pakollisten menojen jälkeen.

Närpiön lisäksi Luodon kunnanjohtajan laskelmien mukaan Luoto tulee menettämään noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisenä. Lohjan kaupunki on puolestaan jo vuosia sitten keksinyt ruveta vapaaehtoisesti kaksikieliseksi päästäkseen hyödyntämään kaksikielisyyden raha-automaattia. Lohjan talousjohtajan mukaan kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa. Katukylttien uusimisen jälkeen kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla vajaat 300 000 euroa, jolloin nettotuotoksi muodostuu näin vuosittain 1,5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä näihin kustannuksiin myöhemmässä puheenvuorossani.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Yksikielinen kunta voitaisiin vain kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti säätää kaksikieliseksi. En voi välttyä siltä vienolta ajatukselta, että tässä ollaan säätämässä jälleen jonkunlaista uutta ikiliikkujaa tai menoautomaattia valtion rahoille, kun kaksikielisyydestä kunta sitten saa erikseen lisärahaa ja valtionosuuksia. Pidän epätarkoituksenmukaisena semmoisia järjestelyjä, joilla luodaan keinotekoisia tilanteita vain lisärahan saamiseksi, ja erityisen ikävää se on tällaisina taloudellisesti hankalina aikoina. Mietin, mahtavatko nämä lisäkorvauksetkaan todellakaan edes riittää kaikkien kaksikielisyydestä aiheutuvien velvollisuuksien ja vastuiden hoitamiseen.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on tyyppiesimerkki täysin tyhjästä, täysin turhasta lainsäädännöstä. Sikäli mikäli siihen, että kaksikieliset kunnat saisivat tietyt valtionavut, on edellytyksenä se, että ne hakeutuvat kaksikielisiksi, ei siihen lainsäädäntöä tarvita. Siihen olisi riittänyt pelkkä ministeriön kirje.

Kun tämä säädetään nyt lakipohjaiseksi, niin tämä on asia, joka aiheuttaa kunnille suunnattomasti kuluja. Tämä on erittäin vastuutonta politiikkaa hallitukselta ajassa, jolloin elämme syvässä lamassa, jolloin maassa alkaa olla puoli miljoonaa virallista työtöntä, ja kun kaikki työttömät lasketaan yhteen, niin lähentelemme kohta miljoonaa. Me elämme ajassa, missä on kohta 100 000 ihmistä, jotka ovat olleet yli vuoden työttömänä, ja kuntien sakko-osuudet kasvavat, koska kunnat eivät pysty työllistämään näitä ihmisiä, jotka eivät vapailta työmarkkinoilta tällä hetkellä saa työtä sen takia, että työpaikkoja ei ole. Meillä on ainoastaan 16 000 vapaata työpaikkaa. Hallitus on luvannut noin 2 000—3 000 työpaikkaa. Se on vasta 19 000 työpaikkaa, ja niihin paikkoihin, pojat ja tytöt, arvoisat kollegat, edustajat, on taatusti hakijoita.

Mutta että säätää tällaista lakia, joka vie kuntien rahoja — joka ikinen tiekyltti pitää muuttaa kaksikieliseksi, joka ikisen kunnan pitää lisätä ruotsin kielellä myöskin kunnan nimi tai kunnantalo ja myöskin suomen kielellä Närpiössä — tämä on aivan käsittämätöntä. Tämä on tyyppiesimerkki laista, joka pitäisi torpata välittömästi, siirtää parempaan ajankohtaan, siirtää sellaiseen ajankohtaan, milloin meillä on varaa tähän. Sen lisäksi täytyy oikeasti katsoa, minkä kuntien kannattaa olla oikeasti kaksikielisiä, minkä kuntien ei kannata. Jos näin pieni prosenttimäärä asukkaista, niin kuin tässä nyt sanotaan, on toisenkielisiä, se ei kyllä tee vielä kunnasta kaksikielistä. Me olemme toistaiseksi vielä maa, jossa on suomi ja ruotsi kielinä, ja niitä kieliä käytettäköön, mutta älköön kasvatettako näistä asioista enää kuntien kuluja.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä tuohon aikaisempaan puheenvuoroon sen verran, että mielestäni järkevintä varsinkin näin huonoina taloudellisina aikoina olisi pyrkiä pikemminkin vähentämään kaksikielisten kuntien määrää eikä lisätä niitä. Kuntien kaksikielisyyden aiheuttamia kustannuksia voitaisiin pitää tiukemmin kurissa tarjoamalla suomea osaamattomille ruotsinkielisille samanlaisia tulkkipalveluita kuin tällä hetkellä tarjotaan esimerkiksi suomea osaamattomille maahanmuuttajille. Koko Suomen pitäminen keinotekoisesti kaksikielisenä on kustannussyistä huono vaihtoehto, sillä ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata myös näillä edellä mainituin keinoin.

Arvoisa puhemies! On otettava huomioon, että Suomen väestöstä vain 5 prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain noin viidesosalla kaikista suomenruotsalaisista, ahvenanmaalaiset mukaan lukien, on suomen kielen taito heikko tai olematon. Jos kaikki Suomen kunnat keksisivät talousvaikeuksissaan muuttua kaksikielisiksi ja pääsisivät rahanjaon piiriin, tästä laista tulisi valtiolle valtavat kustannukset. Lasketaanpa 5,4 miljoonaa suomalaista kerrottuna noin 270 eurolla, joka on siis asukasta kohden määritetty kaksikielisyyden perushinta: tämä tarkoittaisi yhteensä 1,5 miljardin euron kustannuksia joka ikinen vuosi.

Arvoisa herra puhemies! Kysynkin, onko meillä todellakin varaa tällaiseen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tämä hallituksen esitys on hyvä. Se lisää kunnallista itsehallintoa — kunnat voivat itse päättää — ja tässä kannustetaan kaksikielisyyteen, mikä mielestäni on erittäin hyvä asia. Jos on hyvät perusteet kunnissa päättää, niin se on mahdollista, ja on myös mahdollista päästä valtionosuuden piiriin.

Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.

Mielestäni on syytä kaikilla keinoilla pyrkiä pitämään huolta siitä, että Suomi on mahdollisimman kaksikielinen maa, ja tämä on hyvä, vapaaehtoinen kannustin.