Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on nyt laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta.

Herra puhemies! Olemme tänä aamuna saaneet kuulla valtakunnan uutisia, miten Euroopan unionin komissio auttaa Suomea ja suomalaisia viljelijöitä ja ruuantuottajia maatalouden harjoittamisesta luopumisessa. Reilun kuukauden kuluttua Suomi tulee olleeksi 20 vuotta Euroopan unionin jäsen. Nyt näyttää siltä, että unioni lopullisesti paljastaa karvansa, mihin suuntaan se haluaa ohjata elintarviketuotantoa unionin alueella. Viesti on selvä. Suomesta halutaan tehdä vain Keski- ja Etelä-Euroopassa tuotettujen elintarvikkeiden ostaja ja kuluttaja. Maataloustuotanto ja elintarvikeomavaraisuus Suomessa halutaan lopettaa.

Mitenkähän nykytilanteeseen on tultu? Suomen liityttyä unionin jäseneksi ensimmäinen isku kohdistui pieniin, perheviljelmäpohjaisiin tiloihin. Lakkauttamalla pienten tilojen erityistuet, ennen kaikkea tuki, joka tunnettiin pinta-alalisän nimellä, tehtiin näistä pienistä perheviljelmistä kannattamattomia, ja näin etenkin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa nopeasti ilmestyi lautoja ikkunoihin ja pönkkiä oville. Tilakoot suurenivat, ja tähän kehitykseen myös Suomi itse ohjasi kehitystä. Rakennettiin suuria hehtaarinavettoja. Siis tilakoko kasvoi, ja myös tilojen velkamäärille kävi samalla tavalla. Tiloista tehtiin samalla hyvin haavoittuvia ja yhteiskunnan ja Euroopan unionin tukipolitiikasta riippuvaisia. Tämä riippuvuus on hyvä kiristys- ja ohjauskeino viljelijäväestöä kohtaan. Tätä keinoa näyttää Euroopan komissio nyt röyhkeästi käyttävän. Tämänaamuisten uutisten mukaan Balteille oltaisiin antamassa 28 miljoonaa euroa erityistä tukea Venäjä-pakotteiden aiheuttamien kielteisten vaikutusten lieventämiseen.

Herra puhemies! Suomelle ei luvata mitään. Todennäköisesti Euroopan komissio katsoo, että Suomesta voidaan tehdä 80-luvun vision mukaisesti Euroopan viheralue, jossa keskieurooppalaiset turistit voivat ihailla suurpetojen käyskentelyä ja ruokailua metsiemme riistaeläimillä ja suomalaisten eräoppaitten opastuksella.

Herra puhemies! Tähänkö me olemme halunneet? Emme kai. Onkin syytä ryhtyä suhtautumaan todella kriittisesti Suomen EU-jäsenyyteen ja myös rahaliittoon. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen on kansanäänestyksellä kysyttävä Suomen kansan kantaa näihin asioihin. Terveen järjen on annettava vihdoinkin puhua, herra puhemies.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee siis maatalouden harjoittajien luopumistukijärjestelmää, se tässä tarkennuksena todettakoon. Mutta sinänsä ihan ajankohtaisista asioista siinä edustaja Kettunen puhui.

Siis Euroopan unioni on hyväksynyt Suomen luopumistukijärjestelmän, joka maksetaan kokonaan kansallisista varoista myös uudelle rahastokaudelle. Luopumistuen jatko aina vuoden 2018 loppuun asti oli Suomen neuvottelijoilta sinänsä hyvä saavutus. Nykyiset varhaiseläketuen järjestelmät on lopetettava tuohon päivämäärään mennessä, joten tältä osin herutusta tehtiin loppuun asti. Nykyisessä järjestelmässä luovutuksen saajan on osoitettava, että hänelle muodostuva maatila on elinkelpoinen ja että maatilan yritystoiminnasta voi saada luopumista seuraavien viiden vuoden ajan tuloa vähintään 15 000 euroa kutakin luovutuksen saajaa kohden.

Luopumisjärjestelmä siis jatkuu keskeytyksettä vuoden 2015 alusta eteenpäin. Vuosina 2017—2018 tosin vähimmäisikää nostetaan 59 vuodesta 60:een. Ikärajan nosto on linjassa työurien pidentämistavoitteiden kanssa. Valiokunta kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että hallituksen esityksessä taloudellista elinkelpoisuutta arvioitaisiin seuraavina vuosina vain maataloudesta saatavan tulon pohjalta. 15 000 euron raja kutakin luovutuksen saajaa kohden tosin pysyisi samana.

Arvoisa puhemies! Tämän osalta maa- ja metsätalousvaliokunta halusi huomioida jatkossa myös maatilan muita tuloja. Asian tiimoilta hallituspuolueet halusivat löytää toimivan kompromissin, joka edistää hallituksen esityksen tavoitteen mukaisesti päätoimista viljelyä mutta huomioisi myös moniyrittäjyyden mahdollisuuksia. On hieman valitettavaa, että oppositio ei sitten loppuhetken arvioinneissa ja päätöksissä tähän hallituspuolueiden vastaantuloon tällä kertaa tarttunut. Perusteltua esitystä viedään nyt eteenpäin täällä salissa hieman erimielisenä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on pyytänyt ilmoittaa hänelle turhista töistä. Neuvottelut opposition kanssa järkevästä 12 + 3 -mallista luopumistuessa voidaan laittaa minun puolestani tälle Sipilän listalle.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan hieman hautajaistunnelmissa, kun kysymyksessä on mitä ilmeisimmin viimeinen luopumistukijärjestelmän jatkoaika, neljän vuoden jatkoaika. Sikälikin tämä on vähän surullista, että tämä neljän vuoden jatko tuo tämän luopumistuen piiriin ainoastaan yhden ikäluokan lisää.

Edustaja Sankelon puheenvuoro oli hyvin mielenkiintoinen. Kyllähän näitten metsävaltaisten alueitten kannalta, ja laajojen Suomen alueitten kannalta yleensäkin, olisi tärkeää, että metsätalouden ja liitännäiselinkeinojen tulo otettaisiin huomioon jatkajan yritystulon vaatimusta määritettäessä nykyiseen tapaan. Hallitushan esitti, että tuo 15 000 euroa olisi pakko kerryttää pelkästään maataloudesta. Tämä edustaja Sankelon kompromissi tarkoittaa sitä, että maataloudesta riittää 12 000. Mutta muutos on merkittävä nimenomaan siltä kannalta, että tätä 15 000:ta ei enää voida entiseen tapaan nyt sitten jatkossa täyttää metsätaloudesta ja niistä moninaisista liitännäiselinkeinoista, joista maaseudulla joudutaan monissa tapauksissa leipä ottamaan. Eli tällaisia elinkeinoja ovat metsätalous ja monenlainen muu bioenergian tuotanto, koneurakointi, maatilamatkailu ja niin edelleen. Pidän aika turhana tätä muutosta. Minusta oppositiotyöskentely tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa on ollut aivan erinomaista.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Sankelolle voi vain niin kuin todeta sen, että välillä näitä turhia hommia näissä töissä tulee, kun hallitus ei suostu järkeviin ratkaisuihin.

Mutta itse tästä esityksestä. On totta kai hyvä, että tätä luopumistukijärjestelmää nyt jatketaan ainakin sinne vuoden 2018 loppuun saakka, mutta iso kysymys ja iso ongelma on se, mitä sen jälkeen sitten tehdään. Tämäntyyppistä luopumistukijärjestelmää joka tapauksessa tarvitaan. On myös selvää, että tämä ikärajan nosto nyt tästä 59 vuodesta 60 vuoteen ei edistä nuorten viljelijöitten pääsyä jatkajiksi samalla tavalla kuin nykyjärjestelmä ja selkeästi pienentää myös viljelijöitten mahdollisuutta luopua hyvässä kunnossa yrityksestään.

Suuri epäkohtahan tässä esityksessä kulminoituu nimenomaan siihen, miten maatilan taloudellista elinkelpoisuutta nyt jatkossa arvioidaan. Keskustan lähtökohta tässä on se, että pitäisi arvioida maatilan koko yritystoimintaa, maatilan koko elinkelpoisuutta ja jatkamisedellytyksiä, mutta nyt valitettavasti tässä esityksessä sitten tämä laaja-alainen yritystoiminta haluttiin jättää pois. On hyvä, että tämä esitys jonkun verran tuossa valiokuntakäsittelyssä parani, mutta keskustan valiokuntaryhmän näkökulmasta joka tapauksessa peruslähtökohta on se, että tämä nykyisen kaltainen laki tämän jatkamiskelpoisuuden, elinkelpoisuuden osalta olisi ollut ehdottomasti paras vaihtoehto, ja sen takia olemme tehneet tästä pykälävastalauseen, jonka tulemme esittämään sitten tämän lain toisessa käsittelyssä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Korhosen tekemää ehdotusta.

Kun tuossa edustaja Sankelo sanoi, että käytiin aivan turhaan neuvotteluja, niin ei todellakaan käyty. Minusta on surullista, jos edustaja Sankelo pitää turhana sitä lopputulosta, että kuitenkin saatiin aikaan se, että se 15 000:n raja, mitä sieltä maatalouden tuloa olisi tultava, tipahti 12 000:een. Näinkö kokoomus arvostaa monialaisia maatiloja? Ymmärsimme, että me kaikki yhdessä olemme sitä mieltä, että on hyvä, että myöskin monimuotoiset maatilat pääsevät jatkossakin lutun kohteiksi. Valitettavaa, että tämän pidemmälle hallitus ei suostunut etenemään, vaikka hoidimme homman niin, että siellä kehyksissä oltaisiin pysytty. Ymmärrämme sen, että hallituspuolueet eivät voi taloudellisista syistä kehyksistä lipsua, mutta kun siellä kehyksen sisällä oltaisiin pysytty myös tällä keskustan mallilla, on surullista, että sinne asti ei voitu mennä.

On monia maakuntia, esimerkiksi oma maakuntani Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, koko itäinen Suomi, missä liitännäiselinkeinoista tulee hyvin iso osa maatilatalouden tuloista. Niitä tulee metsäsektorilta, urakoinnista, maatilamatkailusta, ties mistä. Ja nyt tällaisten tilojen luopumistukiehdot kiristyvät. Hyvä, että ne eivät kiristy ihan niin paljon kuin miltä aluksi näytti, mutta valitettavaa, että jouduimme tästä vastalauseen jättämään. Työ ehtojen säilyttämiseksi ei silti ollut turhaa.

Haluaisin vielä nostaa senkin asian, että mielestäni olisi selvitettävä, voisiko luopumisen tehdä myös tilan jatkajalle, joka ei ole lähisukulainen, silloin, kun tila luovutetaan kokonaisuudessaan. Tämä edesauttaisi rakennekehitystä ja antaisi monelle luopujalle mahdollisuuden.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo tosiaan ennätti tässä poistua. Ei tämä nyt niin kauhean erimielinen loppujen lopuksi ole ollut. Tässä on paljon yhteisiä hyviä asioita, mitä oppositio ja hallitus kannattavat yhdessä. On tietenkin hyvä, että tämä niin sanottu luopumistuki jatkuu, mutta oppositiossa nyt emme ole samaa mieltä keinoista, millä tätä viedään eteenpäin. Niin kuin sanottu, alkuperäiseen hallituksen esitykseen nähden toki tuli muutoksia, mutta ei mielestämme tarpeeksi. Nimenomaan on kyse tästä yrittäjätulon laskemisesta mukaan ja nimenomaan monialaisen yrittäjätulon laskemisesta.

Ymmärrän toki, että maatalouden tulee olla se pääasiallinen ansion lähde, joka tässä laskuissa on mukana, ja maaseudulla tietenkin, koska on kyse elintarviketuotannosta ja sitä kautta myös elintarvikeomavaraisuudesta ja ruokaterveydestäkin. Emme me voi olla tuonnin varassa tässä asiassa, se nyt vain kyllä yksinkertaisesti mielestäni on niin. Mutta minä en oikein tiedä, minkälaista maataloutta täällä Suomessa ollaan sitten tavoittelemassa. En usko siihen, että täällä on jotakin suuren maailman farmeja tai rancheja koskaan, vaan meidän viljelymme tulee säilyä perheviljelyperustaisena, ja sitä meidän tulee tukea.

Nyt palataan takaisin edustaja Sankelon esiin tuomiin asioihin. Hallitus jumppasi hyvin, ja tässä esityksessä nyt tämä yrittäjyys on huomioituna. Minusta se oli ihan hyvä valiokunnan kaikkien puolueitten yhteistyössä esiin tuoma asia.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sankelon puheenvuorossa kuvastui se tapa, millä kokoomus haluaa maaseudun elinvoimaisuutta ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edistää, eli kyllä kokoomus löi pahasti pykälällä päähän monimuotoisia maatiloja, ja se on hyvin valitettavaa.

Kaiken kaikkiaan on äärimmäisen hyvä asia se, että tämä laki jatkuu, ja niin kuin edustaja Kiviranta täällä omassa puheenvuorossaan totesi, tässä vaiheessa ainakin näyttää siltä, että lienee niin, että tämä saattaa olla viimeinen neljän vuoden jatkoaika, mikä kyseiselle laille on saatu. Tietysti seuraavan hallituksen tehtävänä on sitten aikanansa tuolla Brysselissä neuvotella tämän lain jatkomahdollisuuksista. Toivottavasti niiden neuvottelujen tulos ei ole yhtä kehno kuin maitoasiassa nyt menneinä päivinä.

Kaikista suurin puute tässä liittyy tulonmuodostukseen, eli maatilojen liitännäistoiminta ja metsätulo jää nyt sitten elinkelpoisuuslaskelman ulkopuolelle. Kun otetaan huomioon se, että eduskunta on muistaakseni vuonna 1986 säätänyt lain maaseudun pienimuotoisesta yritystoiminnasta, mikä on mahdollistanut tuhansien maatilatalouden oheen tulleiden liitännäiselinkeinojen muodostumisen, ja monilla tiloilla näistä liitännäiselinkeinoista on tullut todella merkittävä rahavirta, niin nyt kun näitä ei voida jatkossa ottaa huomioon, tulee käymään niin, että monilla sellaisilla tiloilla, jotka muodostavat todella elinkelpoisen kokonaisuuden, ei voida sukupolvenvaihdosta sitten enää tehdä. Siksi olisi ollut hyvää ja johdonmukaista lainsäädäntöä ottaa tämäkin asia huomioon.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Toimiessani Savukosken kunnassa maataloussihteerinä, maaseutuelinkeinoasiamiehenä, olen ollut laatimassa useita luopumistukitapauksia ja sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmiä. Nämä ovat erittäin tärkeitä ja merkittäviä, jotta alueella pysyy jatkossakin maaseudun elinvoimaisia tiloja, maatalous- ja yrittämistoiminta jatkuu ja nuoret saavat mahdollisuuden jatkaa toimintaa ja elämistä siellä alueella.

On hyvä, että tämä laki tosiaan saa nyt jatkoa, mutta on todella ikävä huomata näitä asioita, mitä tähän on tullut matkaan. Kiitoksia meidän keskustan valiokuntaryhmän jäsenille, että otitte nämä asiat hyvin esille. Erityisesti tämä ikärajan nostaminen on ikävä asia, sillä tällä tavalla nuoremmat yrittäjät saattavat jo väsyä odottamaan sitä tilannetta, että koska se sukupolvenvaihdos saadaan aikaiseksi ja koska pääsevät yrittämään.

Mutta sitten kaikkein isoin ongelma on tämä maaseudun monimuotoisen yrittäjyyden unohtaminen. Erityisesti meillä Lapissa on pyritty siihen, että maatiloilla tulot muodostuvat monesta eri elinkeinosta elikkä on niin kutsuttua monielinkeinotaloutta. Tällöin olennainen osa tuloista tuleepi metsästä, maaseutumatkailusta, käsitöistä, myyntitoiminnoista, erilaisista muista toiminnoista, matkailun oheispalvelutoiminnoista ja kaikista muista. Mutta mihin tässä nyt ollaan menossa? Tässä ollaan kaventamassa maaseutuyritysasioita. Meidän maaseutupuolen tukisysteemillä tuetaan, tai tähän asti on tuettu, elinkeinotoiminnan laajentamista, ja nyt sitä pitäisi alkaa kaventamaan jälleen. Elikkä toivon, että jatkossa me pystyisimme kuitenkin, kun seuraavan kerran tätä uusitaan ja jatketaan, ottamaan huomioon myöskin nämä uudet elinkeinotoiminnot tiloilla.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Luopumistukijärjestelmällä on ollut erittäin merkittävä vaikutus siihen, että suomalaisen perusmaatalouden kannattavuusedellytyksiä on pystytty Euroopan unionin olemassaolon ajan kehittämään niin, että Suomessa elintarvikeklusterin toiminta on varmistettu. Rakennepolitiikan osalta on pystytty varmistamaan, että nuorille viljelijöille on syntynyt mahdollisuus. Mitä pidemmälle vanhemmat yrittäjät toimivat, sitä suurempi vaara on, että nuoremmat eivät enää halua jatkaa. Tällä lailla ja näillä toimenpiteillä on luotu erityisen hyviä edellytyksiä. Ja kun meillä on ollut myös toimiva maatalouden kehittämisrahasto, jolla osaltaan on huolehdittu rahoituksesta, niin nämä molemmat asiat ovat yhdessä toimineet niin, että nämä edellytykset ovat olleet kunnossa.

Nyt, kun katsomme eteenpäin, jos tulevaisuudessa ei ole olemassa luopumistukijärjestelmää eikä ole riittävästi panoksia maatalouden kehittämisrahastossa, tilanne on aivan toinen investointien ja sukupolvenvaihdosten osalta. Siksi tässä käsittelyssä on syytä muistuttaa, että nimenomaan näillä asioilla on ollut erittäin suuri merkitys edellytysten luonnissa, joka on varmistanut sen, että Suomessa on tervettä ja kannattavaa maataloutta tälläkin hetkellä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan ottaa esille myöskin metsätalouden luopumistukiasiat, sukupolvenvaihdosasiat. Eli on otettu esille, että onko todellakin tosi, että aina kun puhdas metsätila siirtyy seuraavalle omistajalle, siinä joudutaan maksamaan kaikki verot ja edellisen sukupolven rakentava kehitystoiminta joudutaan isoilla rahoilla siirtämään toiselle henkilölle.

Eli tässä yhteydessä olisi hyvä, että aukaistaisiin keskustelua, ei nyt tietenkään tässä salissa välttämättä mutta muuten laajemmin, metsätalouden uusien yritystoimintojen perustamisesta siltä pohjalta, että saadaan jatkaa edellisten yrittäjien toimintaa — eli mitkä ovat perintöverotusasiat metsätaloudessa, mitkä ovat muut yritystoiminnat, millä jatketaan tätä toimintaa. Samoin on kaikissa muissakin näissä maaseudun pienyritystoiminnoissa: jos on maaseutumatkailuyritys, miten se saadaan siirrettyä mahdollisimman joustavasti seuraavalle sukupolvelle, ettei jouduta aivan älyttömiä verotusjärjestelmiä siinä välillä sitten maksamaan?

Pirkko  Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalan esiin nostama asia on äärimmäisen tärkeä, ja on todella harmillista, että tämä ei edellisellä hallituskaudella sitten kuitenkaan edennyt. Olen tästä asiasta laatinut toimenpidealoitteen ja toivon, että tämä etenee — jos ei nyt, niin ainakin seuraavalla hallituskaudella.

On äärimmäisen tärkeää, että jos me puhumme aidosti suomalaisesta biotalousstrategiasta, siihen on liitettävä myöskin tämä yrittäjämäinen metsätalous ja sitä kautta yksityismetsän omistajuus. Meillä on todella hienot metsälait sitä varten, että se biotalous, jonka koti on siellä maakunnassa, voi ja jaksaa hyvin ja sillä on tulevaisuutta.

Mutta vielä tähän luopumistukeen. Haluan lisätä sen, että on äärimmäisen tärkeää ollut, että tällainen järjestelmä on ollut käytössä, niin kuin tässäkin salissa olemme kokemuksia kuulleet edustajien aiemmista työtilanteista. On muistettava, että maatilasta luopuminen ja sukupolvenvaihdos ovat myöskin hyvin herkkiä hetkiä ja niille on vain tietty aikaikkuna. Ne eivät välttämättä onnistu näin vain ihan käden käänteessä. Ja mikä tämän tuen jatko on? Onko Suomen mahdollista vaikuttaa sitten siihen, että EU hyväksyisi tämän käytännön jatkossa? Minä toivon, että jos sen vaikuttamisen aika EU:hun on nyt, niin Suomi todellakin yrittäisi sitten vaikuttaa.