Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansanedustajan tehtävässä ja puheenjohtajan tehtävässä pitää hoitaa erilaisia talon tapoihin kuuluvia tehtäviä, ja tässä nyt on sitten yksi tehtävä, jonka hoidan. Esittelen hallituksen esityksen mietinnön, joka esitys liittyy lapsilisälain 7 §:n muuttamiseen, mietinnön, jossa lapsilisiä leikataan. Lapsilisiin kohdennetaan säästö, jonka myötä valtion menot alenevat 110 miljoonalla eurolla.

Valiokunta toteaa mietinnössään, että Suomen valtiontalouden heikentyneen tilan vuoksi hallituksen tavoitteena on aikaansaada valtiontalouden menosäästöjä. Esitys perustuu vuosia 2015—2018 koskevaan kehyspäätökseen, jonka mukaan lapsilisiin kohdistetaan säästö, joka pienentää valtion menoja yhteensä 110 miljoonalla eurolla. Esityksessä ehdotetaan, että lapsilisän määrää muutetaan siten, että kaikkia lapsilisän tasoja alennetaan 8,1 prosenttia.

Hallituksen esityksen perusteluissa on esitetty prosenttimääräisiä arvioita esityksen vaikutuksista lapsiköyhyyden lisääntymiseen sekä perheiden käytettävissä oleviin tuloihin. Kielteiset vaikutukset ovat perustelujen mukaan suurimpia yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä. Valiokunta toteaa, että myönteistä on, ettei alennus kohdistu lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen.

Hallitus on esittänyt samanaikaisesti — hallituksen esitys 122/2014 vp — lapsivähennyksen käyttöönottoa tuloverotuksessa siirtymäajaksi vuosille 2015—2017. Vähennys on 50 euroa huollettavasta alaikäisestä lapsesta, kuitenkin enintään 200 euroa.

Valiokunta huomauttaa, ettei valtiontaloudellisista syistä tehtävä lapsilisien määrän alennus heikennä kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden taloudellista asemaa, koska lapsilisän määrän alennus kompensoituu näissä perheissä toimeentulotuella.

Arvoisa herra puhemies! Tässä valiokunnan mietintö, mietintö, johon on liitetty neljä hylkäysesityksen sisältävää vastalausetta, ja nämä vastalauseet tultaneen esittelemään tässä istunnossa tämän asian käsittelyn yhteydessä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta. Se tarkoittaa sitä, että lapsilisiä leikataan.

Hallituksen lapsipolitiikkaa ei ole tehty syöttötuoliin tai pinnasänkyyn päin katsoen. Ensin jäädytettiin lapsilisien indeksikorotukset, sitten leikataan itse lapsilisää, kolmanneksi tehdään kotihoidon tuen pakkojakaminen molempien vanhempien kesken. Ei todellakaan lapsiystävällistä politiikkaa. Hallitusohjelma sen sijaan on luvannut kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja.

Lapsiperheet osallistuvat sitkeästi velkaantuneen Suomen pelastustalkoisiin. Lapsilisien jäädytetyt indeksikorotukset ovat olleet lapsiperheille suuria tulonsiirtojen menetyksiä: vuonna 2013 noin 38 miljoonaa, vuonna 2014 noin 78 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 118 miljoonaa euroa. Kun otamme huomioon arvioidut muutokset hintatasossa ja lasten lukumäärässä, lapsiperheiltä tehdyt leikkaukset näiden kolmen vuoden aikana ovat yhteensä olleet jo noin 234 miljoonaa euroa. Lapsilisistä tehdyt säästöt ottavat lapsilta ja lisäävät entisestään lapsiperheiden osallistumista velkaantuneen Suomen säästötalkoisiin. Vastasyntyneetkö ovat Suomen velkaannuttaneet? Velkaa on jopa syntymättömien hartioilla.

Arvoisa herra puhemies! Valtion taloudellinen tilanne on vakava. Velkaantuminen on saatava kuriin, ja talouskasvun aineksia on etsittävä pontevasti. Tästä me olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Toimia ei kuitenkaan saa tehdä hinnalla millä hyvänsä. Monella meistä on mielessä 90-luvun lama. Täällä tänään käsitellään hetken päästä yksityishenkilön velkajärjestelyä, ja siellä on monia niitä ihmisiä, jotka 90-luvulla jäivät velkavankeuteen ja ovat edelleen siinä velkavankeushirressä. Väärillä kasvutoimilla ja tasapainotuksilla on vaarana kostautua terävänä köyhyyspiikkinä myös tulevina vuosina. Kaikki nämä leikkaukset, joita me teemme lapsiperheiltä, johtavat siihen.

Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja ja sosiaalisen osattomuuden kokemusta. Lapsilisät auttavat osaltaan pitämään talouden rattaita pyörimässä, sillä lapsiperheiden tulot menevät valtaosin kulutukseen. Varhaislapsuuteen sijoittaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa.

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on ollut vuosien 2011—2015 hallitusohjelman painopisteitä. Hallituksen kirjaus on hyvä ja tärkeä, ja sitä tukemaan sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvä toimintamalli yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteossa tulee aina ottaa huomioon vaikutukset ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja syrjäytymiseen. Myös Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 tällaisen strategian. Vuoteen 2020 ulottuvan Eurooppa 2020 -strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Tässä asetetaan koko EU:ta koskevat tavoitteet, ja sen päätavoite on köyhyyden poistaminen. Suomi on asettanut omat vastaavat kansalliset tavoitteet, joihin sisältyy muun muassa tavoite vähentää tätä köyhyys- ja syrjäytymisriskiä.

Kaiken tämän valossa, kun katsoo näitä hallituksen tekemiä esityksiä, jotka leikkaavat eläkeläisiltä, vievät vanhuksilta, niin kuin eilen saimme vanhuslakiin liittyvän hallituksen esityksen, ja nyt lapsilta tällä lapsilisäleikkauksella, niin minusta tuntuu siltä, että hallitus toimii täysin päinvastoin kuin puhuu. Teot ja sanat eivät kohtaa.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset tulevat myös tänään täällä keskustelussa esittämään oman vastalauseensa tähän asiaan. — Kiitos.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on hyvin huolestuttava. Perussuomalaiset tietävät ja hyväksyvät sen, että sopeutustoimia on tehtävä. Hallituksen politiikasta puuttuu kuitenkin selkeä kokonaiskuva, ja päätöksiä tehdään ilman kunnollista arviota niiden vaikutuksista. Hallitus maksattaa toistuvasti epäonnistunutta talous- ja työllisyyspolitiikkaansa tavallisilla ihmisillä. Luottamus yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin horjuu yhä useammalla. Lapsilisien leikkaaminen on hallitukselta selkeä arvovalinta, jota me emme voi hyväksyä. Tällaiset lyhytnäköiset, epäinhimilliset päätökset murtavat hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita.

Monet hallituksen muistakin leikkauksista ja veronkorotuksista kohdistuvat kaikista kipeimmin lapsiperheisiin. Hallitusohjelmassaan hallitus väittää tavoitteekseen luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Hallituksen keinot pyrkiä kyseisiin tavoitteisiin herättävät kuitenkin ihmetystä. Hallitusohjelmassa todetaan, että perhepolitiikan kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen, mutta käytännössä hallitus tekee kerta toisensa jälkeen ratkaisuja, jotka vahvistamisen sijasta murentavat näitä kolmea ydintä.

Arvoisa puhemies! Lapsilisä tuli Suomen lainsäädäntöön vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Se on alusta asti ollut universaali etuus, jolla halutaan tasata lasten huollosta perheille koituvia kustannuksia ja viestittää, että yhteiskunta kannustaa lastenhankintaan. Lapsilisiä on leikattu ainoastaan kerran aikaisemmin, Lipposen hallituksen toimesta 90-luvun laman aikana. Lapsilisien leikkauspäätös tuntuu siihenkin peilaten erityisen vastuuttomalta, kun tiedetään, että lapsiperheiden köyhyys on kasvanut huolestuttavasti. Lapsuudessa koetun köyhyyden seuraukset ovat moninaiset, ja köyhyys myös periytyy sukupolvelta toiselle.

Hallitus on luvannut lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Onko näin tehty lapsilisäleikkausten suhteen? Perussuomalaiset epäilevät, että vaikutuksia perheiden arkeen ja selviytymiseen ei ole riittävästi tarkasteltu ja pohdittu. Päätös leikata lapsilisiä onkin nykyhallitukselta selkeä arvovalinta, joka kasvattaa inhimillistä hätää etenkin perheissä, joiden talous on tiukalla työttömyyden, sairauden tai muiden ongelmien vuoksi, ja suurimpia kärsijöitä ovat näiden perheiden lapset.

Vuonna 2011 lapsilisä ja kotihoidon tuki sidottiin kansaneläkeindeksiin, mutta tasokorotukset jätettiin tekemättä. Epäsuhta lapsiperheiden tuen tason ja elinkustannusten nousun väliltä ei siis poistunut. Hallitus päätti myös ensi töikseen jäädyttää jo valmiiksi kuoppaan jääneiden lapsilisien indeksikorotukset. Tämän jälkeen kansaneläkeindeksi pudotettiin 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin ja nyt lapsilisästä leikataan kylmästi euromääräisesti.

Arvoisa puhemies! Leikkausta kompensoimaan ollaan luomassa uusi määräaikainen verojärjestelmä vuosille 2015—2017. Perussuomalaiset pitävät tällaista ratkaisua kustannusvaikutuksiltaan kestämättömänä mutta myös ihmettelevät, kuinka lapsiperheiden tilanne olisi kahden vuoden kuluttua parantunut niin merkittävästi, että tämä kompensaatio voitaisiin poistaa. Katsomme myös, että hallitus ei edelleenkään ota lapsiperheköyhyyttä ja sen moninaisia heijastumia vakavasti. Köyhyyden heijastumat voivat kantaa läpi koko lapsen elinkaaren ja pahimmillaan määritellä vahvasti koko hänen tulevaisuuttaan. Köyhyys heijastuu niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Lapsiperheköyhyyden ongelmia ei turhaan pyritä nostamaan päätöksenteon ytimeen. Lasten sosioekonominen eriarvoisuus näkyy jo hyvin pienestä pitäen. Onkin täysin kohtuutonta, että lapset joutuvat rakentamaan minäkuvaansa ja identiteettiään tällaiselta pohjalta.

Arvoisa puhemies! Perheiden ongelmia kyetään hoitamaan yhä heikommin. Yhä useampi perhe jää yksin työttömyyden, sairastumisen tai muun vakavan kriisin seurauksena. Nyt jos koskaan olisi tärkeää suunnata resursseja lapsiperheiden tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta samoja virheitä, kuin 90-luvun lamavuosina tehtiin, ei toistettaisi. Niiden virheiden seurauksista kärsivät tämänkin päivän lapset ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen myötä. Perussuomalaiset kantavat myös suurta huolta yksinhuoltajaperheiden tilanteesta. Tiedetään, että köyhyyden riski ja sen seuraukset ovat moninkertaiset yksinhuoltajaperheissä. Hallituksessa tätä riskiä päätettiin lisätä entisestään.

Arvoisa puhemies! Asian toisessa käsittelyssä perussuomalaiset tulevat tekemään esityksen, että lakiesitykset hylätään.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus maksattaa toistuvasti epäonnistunutta talouspolitiikkaansa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilla. Myös lapsiperheet ovat joutuneet maksumiehiksi. Päätös leikata lapsilisiä on hallitukselta arvovalinta, jota perussuomalaiset eivät hyväksy.

Tuloerot ja lapsiköyhyys ovat kasvaneet ja jatkavat edelleen kasvuaan. Hallituksen harjoittama perhepolitiikka on ollut omiaan lisäämään perheiden keskinäistä eriarvoisuutta. Heikossa asemassa olevat perheet vaipuvat yhä syvempään ahdinkoon, eikä tulevaisuuskaan näytä paremmalta. On hyvä muistaa, kun köyhyydestä keskustellaan, ettei köyhyys ole pelkästään aineellista materiaalia, vaan köyhyys koskettaa hyvin moninaisin tavoin. Köyhyys ja ainainen taloudellinen epävarmuus aiheuttavat henkistä kuormitusta, kun päivästä toiseen kamppailee pärjäämisen rajamailla. Lapsilisäleikkaus aiheuttaa hätää etenkin niissä perheissä, joita koskettaa työttömyys, sairaus tai muu taloudellista huolta aiheuttava tekijä.

Lapsilisän indeksikorotuksen jäädytys sekä nyt tehtävä leikkaus lapsilisään sekä tehdyt veronkorotukset ovat esimerkkejä niistä toimista, joilla hallitus on vaikuttanut lapsiperheiden ostovoimaan heikentävästi. Hallitus on luvannut lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa, mutta toisin näyttää käyneen. Tilannetta ei paranna edes hallituksen luoma määräaikainen verokompensaatio, ottaen huomioon, että lapsilisäleikkauksesta aiheutuva lovi tuntuu joka kuukausi perheiden budjetissa, eikä verokompensaatio tätä kuukausitasolla paikkaa. Tällä keinoin hallitus ajaa yhä useamman perheen toimeentulotuen piiriin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen päätöstä leikata lapsilisiä, ja tämän perusteella tulemmekin esittämään lakiesitysten hylkäämistä.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Politiikan tehtävänä on luoda ihmisille toivoa tulevaisuuteen. Hallituksen tapa kohdistaa säästöjä niihin ihmisiin, jotka ovat jo nyt heikoimmassa asemassa, ei tue tätä tavoitetta. Hallitus leikkaa lapsilta ja ikääntyneiltä, niiltä pienituloisilta ihmisiltä, joilla ei ole puolustajina vahvoja etujärjestöjä. Tässä näkyy hallituksen kova arvomaailma.

Lapsilisä on universaali etuus, jonka tarkoitus on ollut tasata lapsista perheille aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisää on leikattu vain kerran aikaisemmin, Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana 1990-luvulla.

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen vähentää köyhyyttä, eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Tästä huolimatta kevään kehysriihessä päätettiin leikata lapsilisää. Kevään ja kesän mittaan niin oppositio, eri järjestöt kuin yksityiset kansalaisetkin kritisoivat leikkausta, ja hallituspuolueidenkin riveistä kuului epäileviä kannanottoja.

Lapsilisiä leikataan 8,1 prosenttia. Ensimmäisen lapsen lapsilisää leikataan noin 8,5 euroa, toisen lapsen lapsilisää noin 9,3 euroa, kolmannen lapsen lapsilisää noin 11,9 euroa, neljännen lapsen lapsilisää 13,6 euroa ja viidennen ja sitä seuraavien lasten lapsilisiä noin 15,4 euroa. Leikkaus kohdistuu erityisen voimakkaasti yksinhuoltajiin ja monilapsisiin perheisiin. Osa perheistä joutuu lapsilisäleikkausten vuoksi hakemaan toimeentulotukea, jonka pitäisi olla viimesijainen etuisuus.

Arvoisa puhemies! Lapsilisäleikkausta esitetään kompensoitavan luomalla verotukseen monimutkainen ja erittäin ongelmallinen lapsivähennys — tästä kävimme jo tänään tässä aiemmin keskustelua. Verovähennys kohtelee erilaisia perheitä erittäin epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi tulottomilla ja erittäin pienituloisilla perheillä ei ole mahdollisuutta tehdä vähennystä. Uuden vähennyksen esitetään olevan voimassa vain väliaikaisesti, 2015—2017. On kysyttävä, onko järkevää luoda kolmeksi vuodeksi verotusta monimutkaistava ja perheitä epätasa-arvoisesti kohteleva verovähennys, jonka rakentaminen Verohallinnon tietojärjestelmiin ja toimeenpano vaativat 2,5 miljoonan euron lisämäärärahan.

Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt, että korottamalla tupakkaveroa ja luopumalla julkiselle taloudelle kalliiksi tulevasta kotihoidon tuen pakkokiintiöinnistä saisimme aikaan liikkumavaraa, jonka ansiosta lapsilisäleikkaus voitaisiin peruuttaa.

Arvoisa puhemies! Keskusta tulee esittämään toisessa käsittelyssä, että tämä lakiehdotus hylätään.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää 8,1 prosentin leikkausta kaikkiin lapsilisiin osana valtiontalouden tasapainottamistoimia. Keskusta on esittänyt, että lapsilisäleikkauksesta tulisi luopua, ja olemme esittäneet neljä erilaista vaihtoehtoista tapaa hakea valtiontalouteen vastaavan suuruiset säästöt.

Jos ajatellaan lapsilisien merkitystä eri lapsiperheille, niin kuten täällä edellä edustaja Peltokorpi totesi, niiden merkitys on erityisen suuri yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille. On käytetty monia puheenvuoroja siitä, että lapsilisäleikkaus on vain noin 7 euroa per lapsi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa, nimittäin mitä monilapsisempi perhe on kyseessä, sitä suurempihan tämä lapsilisäleikkaus on. Kuusilapsiselta suurperheeltä lapsilisäleikkaus on jo lähes 1 000 euroa vuodessa.

Lapsilisiä ei tulisi leikata senkään takia, että ne suurelta osin käytetään kulutukseen ja sitä kautta ne palautuvat osittain myös arvonlisäverotuottona suoraan takaisin valtiolle. Voidaan laskea ja arvioida, että lapsilisistä lähes parikymmentä prosenttia palautuu kulutuksen kautta arvonlisäverona valtion kassaan, mutta sen lisäksi ne paikallisesti ja alueellisesti näkyvät siellä aluetaloudessa kulutuksena ja sitä kautta pieneltä määrin myös työpaikkakehityksenä.

Jos me ajattelemme Suomen talouskehitystä, niin on aika hätkähdyttävääkin, että osa ekonomisteista sanoo — muun muassa Juhana Vartiainen on käyttänyt usein puheenvuoroja, joissa hän on tätä korostanut — että Ruotsin parempi, siis Suomea parempi, talouskasvu perustuu aika isoilta osin siihen, että heidän väestönsä kasvaa. Jos ajatellaan Suomen kuntien ja erityisesti pohjoistenkin kuntien tilannetta, niin meillä usein on ongelmana se, että vanhusväestö kasvaa, väestö ikääntyy, ja koko Suomenkin mittakaavassa meillä on hieman vinoutunut väestörakenne. Tälläkin perusteella voisi sanoa, että tulevaisuuden talouskasvua edistäen meidän kannattaisi satsata siihen, että lapsiperheet voivat hyvin ja suomalaisia perheitä kannustettaisiin tässäkin mielessä vaikeinakin taloudellisina aikoina siihen, että kannattaa lapsia synnyttää ja kasvattaa ja perhettä kasvattaa.

Tässä on kysymys Suomen ja koko kansakunnan tulevaisuudesta. Siksi tämä on keskustalle erityisen tärkeä asia ja me vastustamme nyt ja vaalien jälkeen lapsilisien leikkausta.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus olisi voitu välttää esimerkiksi pyörtämällä päätös kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. Yhdessä päivähoito-oikeuden rajoittamisen kanssa se maksaa 135 miljoonaa euroa. Hallituksen perusteet jäätäville perhepoliittisille päätöksille ontuvat ihan kautta linjan. Kotihoidon tuen kiintiöittäminen molemmille vanhemmille ei takaa äideille töitä tai lapsilisien leikkaukset valtiolle todellista tuloa. Hyvinvointivaltion ytimeen näissä päätöksissä kuitenkin kajotaan ja aika rajulla tavalla.

Lapsilisäjärjestelmä luotiin 66 vuotta sitten hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalaksi. On surullista, että tämä hallitus ei kykene siihen, mihin vasta suuresta sodasta jaloilleen ponnisteleva Suomi pystyi. Lapset ymmärrettiin tulevaisuuden kannattajiksi, heihin panostaminen investoinniksi.

Tämän lapsilisäkiistan käsittelyn aikana panin toivoni ja petyin erityisesti perhepuolueena itseään pitäviin kristillisdemokraatteihin, joilla olisi ollut mahdollisuus kaataa tämä perhe-etuutta leikkaava hallituksen esitys. Heillä oli mahdollisuus hyödyntää vaa’ankieliasemaansa hallituksen ja opposition välisten voimasuhteiden kavennuttua ja torjua perheisiin kohdistuvat heikennykset. Puheenjohtaja Räsänen vaati itsekin lapsilisien leikkauksen sekä kotihoidon tuen pakkokiintiöinnin perumista. Kun toisessa vaakakupissa oli parempi, perheitä tukeva perhepolitiikka ja toisessa valta, kristillisdemokraatit valitsivat jälkimmäisen. Se oli perustavanlaatuinen arvovalinta.

Myös SDP:n Rinne lupasi muuttaa epäoikeudenmukaisia päätöksiä, mutta näin ei kuitenkaan sitten tapahtunut, kun siihen mahdollisuus tuli.

Kokoomuksen on koko kauden ollut vaikea hahmottaa suomalaisten tulojen muodostumista, sen todellisuutta ja jakautumista.

Katseet kohdistuivat aiemmin vihreisiin, heillä oli mahdollisuus yhdessä muun opposition kanssa kaataa lapsilisien leikkaus, mutta näin ei käynyt. Nyt he tosin ovat yhtyneet hylkäysesitykseen.

Arvoisa puhemies! Keskusta esitti lapsilisien vaihtoehdoksi tupakkaveron nostamisen, joka sai laajaa kannatusta tässäkin salissa, ainakin noin periaatteessa ja keskustelun kuluessa. Kuului jopa viestejä siitä, että tuota keskustan ehdotusta voisi kannattaa, jos tupakkaveron korotus olisi ollut reilumpi. Tämähän ei kuitenkaan toteutunut. Tupakkaveroehdotus joutui osastoon "väärin sammutettu".

Leikkaukset ja veronkorotukset ovat kerta toisensa jälkeen kohdistuneet epäoikeudenmukaisesti pienituloisiin, perheellisiin ja työssä käyviin. Stubbin hallitus yrittää kuitenkin muuttaa nyt mustaa valkoiseksi. Verotuksen kankea, byrokraattinen ja kallis lapsivähennys on osoitus tästä.

Tällä kaudella on kohdattu monia toimenpiteitä, jotka kurjistavat perheitä. Kataisen hallitus ensin jäädytti ja sitten leikkasi lapsilisiä. Kotihoidon tukea leikataan tavalla, joka lisää työttömyyttä ja kuntien kustannuksia ja vie perheiltä aidot valinnanmahdollisuudet. Tasaverojen, esimerkiksi arvonlisä- ja energiaverojen, korotukset ovat vaikeuttaneet monen kodin arkea. Perheiden tarvitsemista palveluista, esimerkiksi päivähoidosta ja peruskoulusta, on leikattu miljardeja euroja. Osa kunnista on joutunut niin tiukoille, että ne ovat joutuneet lomauttamaan jopa lastensuojelusta. Perheiltä leikkaaminen kaiken kaikkiaan on hyvin tuhoisaa politiikkaa. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät vääjäämättä. Työttömyyden paheneminen tietysti vielä kärjistää näitä ongelmia.

Näistä syistä johtuen perhepolitiikassa tarvitaan suunnanmuutos, joka pitää nähdä investointina tulevaisuuteen. Tämäkin lapsilisäleikkaus on paljon euromääräänsä suurempi päätös, joka osoittaa tietynlaisia arvoja ja suhtautumista tulevaisuuteen.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lapsilisiä leikataan 8,5—15 euroa per lapsi riippuen siitä, monennestako lapsesta on kysymys. Leikataan universaalia etuutta, leikataan etuutta, jossa järjestelmässä ovat kaikki mukana, kaikki suomalaiset lapsiperheet tulotasosta riippumatta.

Hallitus on tehnyt arvovalinnan tavalla, jota ei voi kuin ihmetellä tilanteessa, jossa ei ole mitään epäselvää siitä, kuinka monta miljardia euroa otetaan tänä vuonna velkaa. Hieman sitten jo laskentatapa vaihtelee siitä, kuinka monta miljardia otetaan ensi vuonna. Budjettiehdotuksessa on 4,5 miljardia, ja hallitus on tainnut ihan viime päivinä hyväksyä lisäbudjettiehdotuksen, jolla tulee velanottoa hieman yli 200 miljoonaa euroa lisää. Sellaisia kertavaikutteisia, kertaluonteisia tuloja, joilla vähennetään velanoton tarvetta vuonna 2015, on varovaisestikin arvioiden noin 2 miljardin verran. Siellä on huoltovarmuusvarastojen alasajoa ja Valtion Eläkerahastosta ottamista, omaisuuden myyntiä, ottaapa Työttömyysvakuutusrahasto 500 miljoonaa euroa velkaa kattaakseen työttömyydestä aiheutuvia menoja.

Ei ole epäselvää, miten vaikea tilanne Suomella on, ei ole epäselvää, kuinka syvällä Suomen talous kahlaa. Näissä tilanteissa, missä on todellinen päätöksenteon hetki, on arvoilla merkitystä, on valinnoilla merkitystä siinä, miten ratkaisuja tehdään.

Tämä lapsilisien leikkaus on tähän mennessä eduskuntaan tulleista esityksistä se pöljistä pöljin. Jokuhan tuon sijan, top 1, ottaa tilanteessa, jossa asioita listataan, yhteen nivotaan, sovitaan. Tämän sanon tilanteessa, jossa samalle viivalle pääsee lasten kotihoidon tuen pakkokiintiöinti, mutta tuota esitystähän ei eduskunnassa ole vielä näkynyt. Valistunut arvaukseni, miksei ole näkynyt, on, että se periaatepäätös, jolla pakkokiintiöidään isälle ja äidille kotihoidon tuki, on niin hankala toteuttaa, että on ollut valmistelussa hieman ongelmia. Tämä on vain arvaus.

Mutta lapsilisien leikkausesitys tänne on saatu, esitys, joka on toteutettu tavalla, joka osaltaan osoittaa, miten pöljästä asiasta, miten pöljästä esityksestä on kysymys. On hienolta kuulostavaa, miten lapsilisäleikkaus kompensoidaan lapsiperheille. Miten se tapahtuu? Sosiaalipoliittisesti periaatteellisesti iso asia on se, että universaalin etuuden leikkaus kompensoidaan verotuksen kautta. Ihan oma lukunsa on tämä verokompensaation malli, malli, joka ensinnäkin säädetään määräaikaisena kolmeksi vuodeksi. Mallin ylöspanon byrokratian kustannukset ovat budjettiesityksen mukaan ja lain mukaan, esityksen mukaan, joka on täällä jo hyväksytty, 2,5 miljoonaa euroa — lain, joka on tilapäinen.

Ja sitten se onnettomin tässä verovähennysmallissa on se sattumanvaraisuus tilanteessa, jossa samallakin tulotasolla olevalla perheellä se, miten tämä verovähennys kohdentuu, on täysin riippuvainen siitä, mitkä ovat isän ja äidin, vanhempien, tulot. Mikäli ne kuukausitulot ovat suunnilleen samansuuruiset, on kompensaatio erisuuruinen kuin jos toisella puolisolla on merkittävästikin isompi tulotaso kuin toisella. Kyllä tässä mielikuvitusta on tarvittu, kun tällainen verokompensaatiomalli on luotu, tilanteessa, jossa kyse on ollut siitä, että on yritetty paikata jotakin, mitä on ensin tehty tavalla, joka on jokseenkin käsittämätön.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt valinnan. Keskustan eduskuntaryhmä tulee tekemään toisen käsittelyn yhteydessä ensinnäkin hylkyesityksen, ja tulemme tekemään kaiken sen, mitä eduskunta pystyy tämän lain käsittelyn yhteydessä tekemään, jotta tämä lapsilisäpäätös voitaisiin vielä perua. Keinoja ei tässä vaiheessa enää montaa ole, mutta lähdetään nyt siitä, että keskustan ryhmä on muuten sitten paikalla, kun tästä asiasta äänestetään. Toivon mukaan mahdollisimman moni muukin. Tämä on periaatteellinen, iso asia.

Päätän puheenvuoroni siihen, että 8 euroa kuussa tai 15 euroa kuussa saattaa kuulostaa pieneltä summalta, mutta pääosalle suomalaisia lapsiperheitä kyse on siitä, pystytäänkö ostamaan 8 tölkkiä enemmän maitoa vai ei. Se on se kokoluokka. Tässä on hyvin monelle lapsiperheelle leivästä kysymys.

Eeva-Maria  Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lapsilisäasia on meille keskustalaisille erittäin tärkeä asia. Kiitoksia keskustan valiokuntaryhmän edustajille, jotka ovat tämän asian ottaneet hyvin esille. Kiitoksia niistä puheenvuoroista, joita meidän ryhmämme edustajat ovat tänään esittäneet. En ala uusimaan ja toistamaan niitä esille tuotuja asioita, koska olen kaikista asioista täysin samaa mieltä.

Lisäksi olisin ottanut tässä yhteydessä esille tämän, että "puretaan turhaa byrokratiaa, puretaan turhaa tekemistä hallinnossa", sillä tämä kyseinen lainvalmistelu kokonaisuudessaan on todellakin malliesimerkki siitä, miten lisätään byrokratiaa, miten aletaan leikkimään hallintopuolella asioitten kanssa, tehdään vain lisää paperia, lisää tekemistä. Emmekö me ole saaneet sitä tässä talossa jo tarpeeksi aikaiseksi?

Tässä mielenkiinnolla odotan, mitäköhän seuraavaksi tuleepi. No, seuraavana asiana meillä taitaa tässä olla salissa käsittelyssä tuo luonnonsuojelulaki, ja, no, siinäkin on tulossa taas lisää byrokratiaa ja tekemistä, mutta onneksi ei ihan niin paljon kuin tässä lapsilisäasiassa.

Mutta miltä osin tämä kyseinen lapsilisäasia hallintoa lisää? No, ainakin tässä vähennyspuolen asiassa saapi useampi henkilö lisää töitä. Ja sitten toimeentulotukihakemuspuolella tulee lisää töitä. Mutta kuinka paljon tämä on lisää töitä ja hermoja sitten näitten lapsilisien saajille, ihmisille, jotka tarvitsisivat meidän apuamme, jotka pitäisi päästää asioissa mahdollisimman järkevästi eteenpäin? Heitä pitäisi tukea eikä tällä tavalla rangaista ja tehdä lisää töitä heille.

Ja sitten hallituksen edustajista kiitoksia edustaja Piiraiselle. Te olette paikalla ainoana hallituspuolueitten edustajana. Ei täällä ole muita, joten näyttää siltä, että todellakin vain me opposition edustajat olemme täällä kiinnostuneita (Puhemies koputtaa) lapsiperheitten asemasta.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä asia nyt jää sitten hallituksen puolelta meikäläisen puolustettavaksi.

Tässä nyt on kaiken aikaa tuotu esille vain sitä, että on lapsilisiä leikattu, muttei ole tuotu sitä esille, että tässä on korjattu myös. (Eeva-Maria Maijala: Lisää byrokratiaa!) — Niin lisää. — Varmaan ymmärrätte sen, että kun kevään kehyksissä on sovittu tästä lapsilisäleikkauksesta ja kehyksiä ei ole varaa korottaa, kun ne on monen puolueen kesken sovittu, niin jos tämä halutaan korjata jollakin tavalla valtiovarainpuolelta, niin ei tässä muuta mahdollisuutta ole kuin vähennyksellä tehdä. Ja onhan näitä verosta tehtäviä vähennyksiä ollut lapsista ennenkin, ettei tämä nyt mikään uusi ole.

Ja ennen kaikkea: Tämä ei kosketa pienituloisia. Yksinhuoltajat päinvastoin saavat lisää tässä, ja pienituloisillehan tämä ei vaikuta muuten kuin positiivisesti. (Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!)

Mitähän tässä vielä hyviä asioita nostaisi esille? (Naurua) — Tässä on niin valtavasti hyviä asioita, että... Ei kun anteeksi, minä luin vastalauseita. (Naurua) — Ei kun ihan tosissaan. (Timo Korhonen: Kyllä tämä tilastopuheenvuorosta käy!) — Joo, kyllä kyllä, mutta ennen kaikkea se verotuksesta tehtävä vähennys rupeaa pienenemään sitten, 36 000. Onhan sekin tietysti suhteellisen pienestä tulosta, jos on isosta perheestä kysymys, ja sen kyllä myönnän, että kyllähän tämä isoa lapsiperhettä tietysti koskettaa, se on aivan selvä asia. Mutta voisi olla tietenkin hankalammin, ja kun ajattelee nyt tätä valtiontalouden tilannetta, niin kaikki kivet on tietysti käännettävä, ja hallituksen tavoitteenakin on ollut, että ei pienituloisiin kosketa, vähimmäisetuuksia on nostettu, ja sitä kautta myös pyritään korjaamaan tätä lapsilisätilannetta.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kaikille meille on jo varmasti selvää, että nykyhallitus on epäonnistunut taipaleellaan täysin talous- ja sosiaalipolitiikassaan. Jokainen suomalainen varmasti ymmärtää, että Suomen valtio velkaantuu tällä hetkellä hallitsemattomalla vauhdilla, minkä vuoksi budjettileikkaukset osana velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden tasapainottamista ovat välttämättömiä.

Kuitenkin näiden menoleikkausten tulisi ensisijaisesti kohdistua jonnekin aivan muualle kuin suomalaisiin lapsiperheisiin. Järkeviä leikkauskohteita olisivat suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toissijaiset kohteet, kuten muun muassa kehitysapu, maahanmuutto sekä pakkoruotsin ja kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset ja vaikkapa kulttuurimäärärahat. Oikeudenmukaisia leikkauskohteita kyllä löytyy, jos vain hallituksen tahtotila niiden toteuttamiseen olisi kohdallaan. Minä näen, että hallituksen tulisi ratkaisuillaan ajaa ensisijaisesti suomalaisten etua eikä toimia koko maailman sosiaalitoimistona.

Arvoisa puhemies! Mitä tähän lapsilisien leikkaamiseen tulee, on se selvä viesti suomalaisille perheille siitä, että yhteiskunta ei halua kannustaa kansalaisiamme lasten hankintaan. Hallitus ei halua panostaa lapsiperheisiin edes tilanteessa, jossa väestömme syntyvyys laahaa pohjalukemissa ja väestö ikääntyy nopeimmin koko Euroopassa. Tämä kehitys on huolestuttavaa. Hallitus ei selvästikään enää usko väestöpolitiikassaan suomalaisiin lapsiin vaan yhä enemmän kehitysmaaperäiseen maahanmuuttoon väestöpyramidin oikaisemiseksi.

Arvoisa puhemies! Perhepolitiikka ja siinä syntyvyyden edistäminen ja siten Suomen kansan jatkuvuuden ja olemassaolon turvaaminen olisi pitänyt asettaa yhdeksi hallituksen ehdottomista päätavoitteista. Suomalaisten lapsiperheiden aseman kurjistamisen sijasta päättäjien tulisi kaikin keinoin panostaa kansamme hyvinvointiin ja olemassaolon edellytysten turvaamiseen suomalaisten syntyvyyttä edistämällä. Täytyy ymmärtää, että suomalaisissa lapsissa on kansamme tulevaisuus, ja tämä tosiasia tulisi myös nykyisen hallituksen ymmärtää.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä todellakin ainoana salissa ollut hallituspuolueen edustaja, kansanedustaja Piirainen käytti puheenvuoron, jota en voi kuin ihmetellä. Meillä on tänään ollut päiväjärjestyksen 4) asiana käsittelyssä ensi vuoden tuloveroasteikkolait ja eräiden muiden lakien muuttaminen. Luen tässä nyt suoraan valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä tekstiä tästä lapsivähennyksestä. Valtiovarainvaliokunta pitää tätä esitystä kiistanalaisena ja toteaa:

"Vähennys kattaa verovuodet 2015—2017, ja se koskee noin 770 000 pieni- ja keskituloista verovelvollista, näistäkin osaa vain osittain. Koska vähennys on henkilökohtainen, määräytyy tulojen perusteella ja tehdään verosta, vähennyksen soveltamisalan ulkopuolelle jää lähes 300 000 verovelvollista. Tähän joukkoon kuuluvat myös ne henkilöt, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Näitä kaikkein pienituloisimpia verovelvollisia on esityksen perusteluiden mukaan noin 16 500."

Olen, arvoisa puhemies, aiemmin useita kertoja tuonut tässä salissa esille tämän ongelman. On erittäin ongelmallista, että hallituspuolueiden edustajat perustelevat tätä vähennystä jatkuvasti sillä, että se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin perheisiin, eikä tämä pidä lainkaan paikkaansa. Se kohdistuu sattumanvaraisesti pieni- ja keskituloisiin perheisiin, koska se on henkilökohtainen ja koska meillä ei ole perheverotusta. Keskusta ei esitä perheverotusta, mutta me haluamme tuoda esille tämän ongelman. Jos samassa perheessä puolisoiden väliset tuloerot ovat suuret, toisella on pienet tulot, toisella erittäin suuret tulot, tai toisessa perheessä perheen yhteiset tulot ovat yhtä suuret mutta molemmilla vanhemmilla on isot tulot, niin silloin nämä perheet tulevat kohdelluksi aivan eri tavoin, tai jos opiskelijaperheessä vaikka molemmilla vanhemmilla on tulonaan vain opintoraha, he jäävät täysin ilman vähennystä, koska heillä ei ole verotettavaa tuloa. Tämä ei ole oikeudenmukaista, ja keskusta vastustaa tätä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppo jatkaa tuosta edustaja Peltokorven erinomaisesta puheenvuorosta.

Otan yhden esimerkin edustaja Piiraiselle, joka väitti, että tämä kompensaatio, mikä tehdään lapsivähennyksenä verotukseen, olisi jotenkin hyvä ja pienituloisia auttava. Minulla on tuttavaperhe, jossa toinen puolisoista on keskituloinen mutta tienaa juuri ja juuri sen verran, että hän ei saa lapsivähennystä. Toinen puolisoista lähti opiskelemaan, hän saa opintotuen, mutta opintotuen verovähennys verotuksessa tarkoittaa sitä, että hänellä ei ole käytännössä verotettavaa tuloa. Hän ei saa hyödynnettyä sitä lapsivähennystä ollenkaan. Siis kumpikaan puolisoista ei saa lapsivähennystä hyödyntää, vaikka he keskimäärin tienaavat pikkuisen päälle 2 000 euroa. Onko tämä oikeudenmukainen, tätäkö demareitten oikeudenmukaisuus on tosiasiassa? Kysyn ja ihmettelen kyllä todella suuresti tätä.

Haluan, arvoisa puhemies, vielä tuoda esille sen, että kun on puhuttu siitä, pitäisikö jotenkin sitoa tuloihin tämä lapsilisä, lapsilisähän on alun perinkin ollut universaali etuus, jonka tarkoitus ei ole tulojen tasaaminen vaan tarkoitus on tietynlainen kulukorvaus lapsiperheille niistä ylimääräisistä kuluista, riippumatta perheen tuloista, joita lapsista syntyy perheelle.

Sitten haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että lapsilisän historian aikana lapsilisää ei tätä ennen ole leikattu kuin kerran, vuonna 95, syvän laman aikana. Mutta vaikka nimellisesti sitä ei ole leikattu, niin tosiasiassa lapsilisä on leikkaantunut, kun sitä ei ole sidottu indeksiin eikä ole tehty matkan varrella inflaatiotarkistuksia. Kelan tutkimuksen mukaan lapsilisä on leikkaantunut vuodesta 93 vuoteen 2013 keskimäärin yli 20 prosenttia. Ensimmäisen lapsen lapsilisä on leikkaantunut 21 prosenttia ja toisen ja sitä seuraavan lapsen lapsilisät vielä enemmän, kun niitä ei ole sidottu indeksiin. Sen takia minusta on erikoista, että tätä lähdetään, vaikka nyt on jäädytetty (Puhemies koputtaa) tämä indeksikin hallituksen toimesta, vielä leikkaamaan. (Martti Korhonen: Keskustan hallitus leikkasi ensimmäisen kerran!)

Juha  Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Piiraiselle täysi tunnustus siitä, että, arvoisa edustaja, te yrititte. Te yrititte kertoa lapsilisien leikkauslain käsittelyn yhteydessä ensinnäkin historian, miten tähän esitykseen on päädytty, ja sitten te todennäköisesti luitte jostakin paperista joitakin perusteluja sille, miksi tämä esitys tällaisenaan täällä on.

Hiljaista on tällä hetkellä salin puhemiehestä katsottuna oikealla reunalla. Sitä minä en ihmettele yhtään, mutta se, että sosialidemokraatin suusta kuulee sellaisen puheenvuoron, jonka äsken kuulin, niin, edustaja Piirainen, meillä on erilaisia tapoja tehdä tätä meidän työtämme, ja yksi tapa on se, että ensinnäkin järjestelmä huolehtii siitä, että puheenvuoron pitämisen jälkeen on tietty aika, jolloin on mahdollisuus tarkistaa pitämänsä puheenvuoro ja tehdä siihen tarvittavat muutokset. En tiedä, miten te toimitte, mutta suosittelisin, että ette lukisi tuota omaa puheenvuoroanne. Nimittäin voi olla, että se ristiriita, joka teidän puheenvuoronne ja tämän lakiesityksen verokompensaatioineen välillä oli, ei siellä Kajaaninkaan suunnalla ainakaan ihan joka toritilaisuudessa toimi.

Te retoriikassanne listasitte tämän esityksen hyviä asioita. Puutun vain yhteen kohtaan, ja se yksi kohta on se, että tässähän on tehty niin, että kun on nämä paljon puhutut kehykset, sieltä on leikattu 110 miljoonaa, sitten on tehty kompensaatio verotuksen kautta, kun se verotus ei ole näissä kehyksissä. Me olemme esittäneet useammankin vaihtoehdon veronkorotuksen ja muitten esimerkkien kautta, miten tämä kompensaatio olisi kyetty tekemään niin, että ei olisi tehty tätä pöljistä pöljintä tapaa, että universaali etuus kompensoidaan epäoikeudenmukaisen verovähennysmallin kautta.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ihan alkuun antaa tässä edustaja Piiraiselle sen verran kiitosta, että te olette täällä kuitenkin paikalla. Olen kyllä kanssa tosi hämmentynyt siitä, että täällä ei muita hallituspuolueen edustajia juurikaan salissa näy tämän asian käsittelyssä.

Mutta sen verran haluaisin tässä nyt nostaa vielä esiin esimerkiksi tästä yksinhuoltajien tilanteesta, että minä pidän erittäin, sanotaan, ihmeellisenä sitä, että lähdetään nostamaan väitteitä, että koska yksinhuoltajat saavat tämän vähennyksen niin sanotusti kaksinkertaisena, niin heidät olisi tässä esityksessä jotenkin erityisesti huomioitu. Yksinhuoltajien arki on arkea, jossa tarvitaan aidosti sitä riihikuivaa rahaa. Minä uskallan väittää, että siellä yksinhuoltajaperheissä ei hirveästi lämmitä tieto siitä, että vuoden päättyessä kahden vuoden ajan tällaista verokompensaatiota on tarjolla, kun siellä arjessa tarvitaan rahaa ruokaan ja lasten ihan arkisiin menoihin, koska lapsilisähän on tarkoitettu nimenomaan lasten kustannuksiin ja lasten elämiseen.

Toinen asia, jonka tässä vielä haluaisin nostaa esiin, on myöskin nämä vaikutusarvioinnit. Esimerkiksi tässä valiokunnan lausunnossa, johon näitä vastalauseita on jätetty, on myöskin esimerkiksi perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan pitänyt välttämättömänä, että tämänkaltaisen lainsäädännön yhteydessä perusteluissa tuodaan yleisen tason mittareiden lisäksi selkeästi esille leikkausten tosiasialliset vaikutukset erilaisten perheiden ja kotitalouksien asemaan. Täytyy sanoa, että nämä kaikki vaikutusarvioinnit kyllä ovat jääneet uupumaan.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! En ole tämän asiantuntija, en ole ollut käsittelemässä tätä. Mutta se, mitä minä äsken sanoin, niin jos minä sanoin väärin, niin minä haluan sen Rehulallekin todistaa nyt, että minä luin tämän ihan suoraan tästä StV:n mietinnöstä. Täällähän tämä todetaan, että valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että alennus kohdistuu yksinhuoltajakorotukseen, ja sillä tavalla yksinhuoltaja ei menetä tässä, päinvastoin hän saa kaksinkertaisen hyödyn siitä.

Mutta jos mennään siihen kehysneuvotteluun, mikä silloin maaliskuussa oli, niin minustahan tämä oli niitä asioita, jotka olivat todella surullisenkuuluisia, että tämä asia siellä nousi esille, enkä tätä voinut hyväksyä. Kun tiedetään, että monipuoluehallitus oli tästä sopimassa, niin sitten mentiin tälläkin. Nythän ministeri Rinne tätä korjasi tällä vähennysoikeudella ja olisi poistanut kokonaan tämän, jos se olisi ollut mahdollista kehyksien puitteissa, mutta kun kehykset tulivat vastaan. Edustaja Rehulakin tietää sen, että jos on kehyksistä sovittu ja kaikki eivät ole samaa mieltä, että voitaisiin palauttaa leikkaus, niin se ei onnistu. Nyt kumminkin valtiovarainministerillä oli mahdollisuus tehdä tämmöinen verovähennysoikaisu tähän, ja kyllä tämä nyt suosii pienituloisia, keskituloisia, ja sillä tavalla tulonjakoa tehdään tässä suurituloisten osalta. Mutta se tässä on harmillista, että kun eihän näitä kaikkia arvioita ole tehty, niin mitä täällä on tullut puheenvuoroissa esille, niin se kohtelee epäoikeudenmukaisesti. Sen takia tätä ei hyvin voi perustella, että tämä on tehtävä, mutta valtiontalouden tässä tilanteessa kaikki kivet on käännettävä. Uskon, että myös neuvottelijat ja hallitus ovat olleet tässä ihan aidosti liikkeellä. Vaikutusarviot tästä on varmasti syytä tehdä nyt, että mikä se todellinen tila on, koska en ole semmoisia vaikutusarvioita nähnyt.

Arto  Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikutusarviot olisi varmaan hyvä ollut näistä kaikista hallituksen lakipykälistä tehdä, varsinkin tässä. Tämäkin leikkaus oltaisiin voitu välttää todellakin, jos oltaisiin korotettu esimerkiksi tupakkaveroa.

Mutta tämähän on hallituksen vahva linja, että ensin leikataan ja sitten annetaan pikkuisen takaisin. Tässä tilanteessahan voidaan näinkin sanoa, että lapsilta viedään ensin lelut ja sitten, kun ääntä kuuluu, pistetään tutti suuhun. Palautusjärjestelmä, mikä tähän on rakennettu, on ihan byrokratian vahva kukkanen. Lisäksi tässä järjestelmässä, kun heikompiosaiset joutuvat kunnissa toimeentulotuelle, valtio vielä laittaa kätensä sinne kuntien taskuun osaltaan loppupeleissä.

Juha Rehula /kesk:

Herra puhemies! En ole sanonut enkä tule sanomaan, että te, edustaja Piirainen, olisitte jotakin väärin lukenut. Omalta kohdaltani voin sanoa, että valiokunnan puheenjohtajan roolissa tämän mietinnön esitteleminen on ollut hankalin mietintö 3,5 vuoteen. Tämä on huono. Minua hävettää, että minun nimeni on tällaisessa mietinnössä.

Meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on pitkä historia. Omalla kohdallani se historia tulee kuluneeksi huomispäivänä 18 vuoden taakse. Meillä on pitkä historia. Jopa aikanaan, kun kansaneläkkeen pohjaosaa leikattiin kerran vuodessa, valiokunta kirjoitti enemmistön kantana purkaen asioita auki, kertoen ongelmakohtia ja joissakin tilanteissa jopa teki muutoksia tai ainakin lausumia, joilla pyrki ohjaamaan tulevaa päätöksentekoa. Tässä mietinnössä — toistan — hävettää, että on nimi tällaisessa alla. No, meidän opposition rooli on se, että me olemme kirjoittaneet omat vastalauseemme, joissa me esitämme tälle esitykselle hylkyä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kehyksistä. On varmasti sovittu, mutta tälle vaalikaudelle tyypillisellä tavalla tälle esityksellehän ei löydy isää, äitiä eikä velipuolta, saatikka sitten lapsenlasta. Jokainen vetoaa siihen, että meillä on yhteisesti sovitut kehykset, joista ei voi poiketa, ja sitten käytetään suomen sanaa "mutta": minä olisin toiminut tässä toisin. Tässä on tehty valinta, valinta, jossa ensin tehdään kehysten sisällä olevaan menoon, lapsilisiin, leikkaus ja sitten yritetään löytää niitä myönteisiä puolia. Näin on ollut, ja näin tulee olemaan.

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö ei ole näin huonoa mietintöä tehnyt vielä missään asiassa, ja meillä on ollut siellä muutama vaikeakin asia matkan varrella listalla.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Piirainen totesi täällä vedoten sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön, että täällä mietinnössä todettaisiin, että yksinhuoltaja saa hyödyn kaksinkertaisena. Täällä mietinnössä todetaan, että yksinhuoltaja saa vähennyksen kaksinkertaisena — siis jos saa vähennyksen. Se, että on yksinhuoltaja, ei automaattisesti tarkoita sitä, että saa vähennyksen. Jos hänellä ei ole tuloja, joista voi tehdä vähennyksen, tai jos hänen tulonsa ylittävät sen tulorajan, että saa vähennyksen, hän ei saa lainkaan vähennystä. Ei yksinhuoltajia kohdella tässä vähennyksessä muuten eri tavalla, mutta he saavat vähennyksen kaksinkertaisena, jos on tuloja, joista sen voi vähentää, eikä tuloraja ylity.

Totean saman, mitä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Rehula täällä totesi, että hävettää, että oma nimi on täällä alla. Ja edelleen viittaan samaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön, johon viittasin tänään aikaisemmin, ja totean, että siellä avataan erittäin hyvin näitä ongelmia, joita tässä verovähennysmallissa on.

Täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä avataan myös sitä, miksi tämä vähennyksen toteuttaminen tulee erittäin hankalaksi ja kuinka byrokraattista se on. Verohallinnossa joudutaan tekemään käsityötä, joudutaan käsin etsimään niitä perheitä, jotka ovat oikeutettuja tähän vähennykseen. Nämä muutostyöt Verohallinnon järjestelmiin ja se käsityö tulevat kalliiksi.

Hanna  Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt tässä kompata näitä kollegojani, että kyllä kieltämättä itseänikin hävettää, että oma nimi tässä on.

Mutta sen verran tässä palaisin tähän valiokunnan lausuntoon, että täällä sanotaan myöskin näin, että valiokunta huomauttaa, ettei valtiontaloudellisista syistä tehtävä lapsilisien määrän alennus heikennä kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden taloudellista asemaa, koska lapsilisän määrän alennus kompensoituu näissä perheissä toimeentulotuella. Täytyy sanoa, että perussuomalaiset pitää todella kestämättömänä tällaista linjausta, että kannustetaan käytännössä hakeutumaan tällaisiin viimesijaisiin tukimuotoihin, jotta perheissä ylipäätään pärjätään.

Vielä toinen asia on se, että kun puhutaan, minkälaisiin perheisiin tämä tulee kohdistumaan, niin tämä todellakin kohdistuu niin pieni- kuin keskituloisiinkin perheisiin. Hyvin tiedetään, että kaikkinaiset elinkustannukset nousevat, ja kyllä nämä vaikutukset tulevat olemaan vähäistä suuremmat kaikenlaisissa perheissä. Tietysti suurituloisimmissa perheissä se on aivan sama, saako sen 8 euroa kuukaudessa enemmän vai vähemmän, mutta pieni- ja keskituloisiin perheisiin tämä todellakin tulee iskemään.

Vielä sitten viitaten tähän 90-luvun lama-aikaan ja aikaan, jolloin tämmöisiä päätöksiä on viimeksi tehty: näitä vaikutusarviointeja ja tutkimuksia sieltä on hyvin vähän saatavilla siitä, minkälaisia heijastumia nämä leikkaukset ovat aikanaan tehneet. Nyt sitten tiedetään, että jopa kolmannessa sukupolvessa on tällaista ylisukupolvista syrjäytymistä ja osattomuutta, elikkä ne vaikutukset voivat olla hyvinkin kauaskantoiset.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Silloin 90-luvulla, kun itse olin mukana niitä päätöksiä tekemässä — tässä itse asiassa on vähän sama tarina, minkä edustaja Mäntylä tuossa kertoi — tehtiin osin oikeita asioita ja tehtiin osin vääriä asioita. Monta asiaa tehtiin todella väärin, esimerkiksi työllisyyskehitykseen ja sen kautta sitten työttömyyden räjähdysmäiseen kasvuun liittyen. Mutta yksi, joka oli silloin jo minun mielestäni väärin ja on edelleen, on lapsilisiin kohdistuvat leikkaukset. Ne ovat periaatteellisia asioita. Lapsilisä on universaali oikeus. Siitä on käyty keskustelua vuosien varrella, pitäisikö se joltakin leikata pois, esimerkiksi tuloluokittain tai jotakin muuta vastaavaa, mutta aina on päädytty tähän saakka siihen, että se on lapsen oikeus ja se on universaali oikeus ja siihen ei pidä koskea.

90-luvun puolessavälissä, kun se edellinen leikkaus tehtiin, se tehtiin ihan samoilla perusteilla, talouden perusteilla. Myös silloin esitettiin vaihtoehtoja. Silloin oli keskustajohtoinen hallitus, kokoomus hallituksessa ja niin edelleen, mutta niin vain ne leikkaukset tehtiin silloinkin, ja talous oli silloinkin perusteena, mikä minun mielestäni ei ole kestävä peruste, kun on mahdollisuus hakea toisenlaisia ratkaisuja.

Nyt kun tämä asia on ollut käsittelyssä, niin kyllä se meille vasemmistoliitossa on niin periaatteellinen asia, että se johti siihen, että me lähdimme hallituksesta pois, koska meidän mielestämme tällaisia ratkaisuja ei pitäisi tehdä, ei silloin eikä nyt, koska ei kaikista heikompiosaisimpiin ihmisiin kumminkaan näin rikkaassa yhteiskunnassa kuin Suomi pidä mennä kohdistamaan niitä negatiivisia heijastusvaikutuksia, joilla voi olla sitten yli sukupolvirajojen meneviä negatiivisia seurauksia.

Minun mielestäni politiikka on tahdon asia, se on periaatteiden asia, ja tämä on minun mielestäni sellainen, että tämä pitäisi ehdottomasti olla hylättävissä vielä, mutta pahaa pelkään, että ei se näin mene.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Siis lapsilisähän on aikanaan perustettu äidin ja lapsen hyväksi. Minä muistelen jostakin tämmöisen aikoinaan lukeneeni.

Jos vielä tähän lapsilisäkohtaan palataan, niin SDP:n esityshän oli, että korotetaan lapsilisiä ja laitetaan verolle. Sehän oli meidän esityksemme silloin, kun kehysneuvotteluihin mentiin, mutta siellä hyväksyttiin sitten tämä pelkkä leikkaus. Ajatuksena oli tietenkin se, että kun korotetaan, niin se ottaa pienituloiselta vähemmän ja sitten suurituloiselta enemmän, elikkä se olisi ollut oikeudenmukainen tulonjako.

Nyt on menty tähän, ja tällä on varmaan mentävä. Seuraava hallitushan tätä voi taas sitten korjata, ja varmaan täytyykin korjata: ei voi olla tällä tavalla, että lapsiperheisiin kohdistuu, ja niin kuin minä sanoin, en tässä ole semmoinen asiantuntija enkä ollut tämän käsittelyssä mukana, mutta täällä nyt käytän puheenvuoroni, sen minkä tästä asiasta jotakin ymmärrän ja tiedän. — Kiitos.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen toi täällä esille, että keskustan ollessa hallituksessa vetovastuussa, mikäli oikein ymmärsin, lapsilisiä olisi leikattu. Se oli kyllä Lipposen ensimmäisen hallituksen alkukautena vuonna 95, kun niitä leikattiin.