6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain
7 §:n muuttamisesta
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kansanedustajan tehtävässä ja
puheenjohtajan tehtävässä pitää hoitaa erilaisia
talon tapoihin kuuluvia tehtäviä, ja tässä nyt
on sitten yksi tehtävä, jonka hoidan. Esittelen
hallituksen esityksen mietinnön, joka esitys liittyy lapsilisälain
7 §:n muuttamiseen, mietinnön, jossa
lapsilisiä leikataan. Lapsilisiin kohdennetaan säästö,
jonka myötä valtion menot alenevat 110 miljoonalla
eurolla.
Valiokunta toteaa mietinnössään,
että Suomen valtiontalouden heikentyneen tilan vuoksi hallituksen
tavoitteena on aikaansaada valtiontalouden menosäästöjä.
Esitys perustuu vuosia 2015—2018 koskevaan kehyspäätökseen,
jonka mukaan lapsilisiin kohdistetaan säästö,
joka pienentää valtion menoja yhteensä 110
miljoonalla eurolla. Esityksessä ehdotetaan, että lapsilisän määrää muutetaan
siten, että kaikkia lapsilisän tasoja alennetaan
8,1 prosenttia.
Hallituksen esityksen perusteluissa on esitetty prosenttimääräisiä arvioita
esityksen vaikutuksista lapsiköyhyyden lisääntymiseen
sekä perheiden käytettävissä oleviin
tuloihin. Kielteiset vaikutukset ovat perustelujen mukaan suurimpia
yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä. Valiokunta
toteaa, että myönteistä on, ettei alennus
kohdistu lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen.
Hallitus on esittänyt samanaikaisesti — hallituksen
esitys 122/2014 vp — lapsivähennyksen käyttöönottoa
tuloverotuksessa siirtymäajaksi vuosille 2015—2017.
Vähennys on 50 euroa huollettavasta alaikäisestä lapsesta,
kuitenkin enintään 200 euroa.
Valiokunta huomauttaa, ettei valtiontaloudellisista syistä tehtävä lapsilisien
määrän alennus heikennä kaikkein
pienituloisimpien lapsiperheiden taloudellista asemaa, koska lapsilisän
määrän alennus kompensoituu näissä perheissä toimeentulotuella.
Arvoisa herra puhemies! Tässä valiokunnan mietintö,
mietintö, johon on liitetty neljä hylkäysesityksen
sisältävää vastalausetta, ja
nämä vastalauseet tultaneen esittelemään
tässä istunnossa tämän asian
käsittelyn yhteydessä.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on siis hallituksen
esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
Se tarkoittaa sitä, että lapsilisiä leikataan.
Hallituksen lapsipolitiikkaa ei ole tehty syöttötuoliin
tai pinnasänkyyn päin katsoen. Ensin jäädytettiin
lapsilisien indeksikorotukset, sitten leikataan itse lapsilisää,
kolmanneksi tehdään kotihoidon tuen pakkojakaminen
molempien vanhempien kesken. Ei todellakaan lapsiystävällistä politiikkaa.
Hallitusohjelma sen sijaan on luvannut kaventaa tulo-, hyvinvointi-
ja terveyseroja.
Lapsiperheet osallistuvat sitkeästi velkaantuneen Suomen
pelastustalkoisiin. Lapsilisien jäädytetyt indeksikorotukset
ovat olleet lapsiperheille suuria tulonsiirtojen menetyksiä:
vuonna 2013 noin 38 miljoonaa, vuonna 2014 noin 78 miljoonaa euroa
ja vuonna 2015 noin 118 miljoonaa euroa. Kun otamme huomioon arvioidut muutokset
hintatasossa ja lasten lukumäärässä, lapsiperheiltä tehdyt
leikkaukset näiden kolmen vuoden aikana ovat yhteensä olleet
jo noin 234 miljoonaa euroa. Lapsilisistä tehdyt säästöt
ottavat lapsilta ja lisäävät entisestään
lapsiperheiden osallistumista velkaantuneen Suomen säästötalkoisiin.
Vastasyntyneetkö ovat Suomen velkaannuttaneet? Velkaa on
jopa syntymättömien hartioilla.
Arvoisa herra puhemies! Valtion taloudellinen tilanne on vakava.
Velkaantuminen on saatava kuriin, ja talouskasvun aineksia on etsittävä pontevasti.
Tästä me olemme kaikki varmasti samaa mieltä.
Toimia ei kuitenkaan saa tehdä hinnalla millä hyvänsä.
Monella meistä on mielessä 90-luvun lama. Täällä tänään
käsitellään hetken päästä yksityishenkilön
velkajärjestelyä, ja siellä on monia
niitä ihmisiä, jotka 90-luvulla jäivät velkavankeuteen
ja ovat edelleen siinä velkavankeushirressä. Väärillä kasvutoimilla
ja tasapainotuksilla on vaarana kostautua terävänä köyhyyspiikkinä myös
tulevina vuosina. Kaikki nämä leikkaukset, joita
me teemme lapsiperheiltä, johtavat siihen.
Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys-
ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja
ja sosiaalisen osattomuuden kokemusta. Lapsilisät auttavat
osaltaan pitämään talouden rattaita pyörimässä,
sillä lapsiperheiden tulot menevät valtaosin kulutukseen.
Varhaislapsuuteen sijoittaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa.
Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen
on ollut vuosien 2011—2015 hallitusohjelman painopisteitä.
Hallituksen kirjaus on hyvä ja tärkeä,
ja sitä tukemaan sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi
toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa pysyvä toimintamalli
yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteossa
tulee aina ottaa huomioon vaikutukset ihmisen hyvinvointiin, terveyteen
ja syrjäytymiseen. Myös Eurooppa-neuvosto hyväksyi
vuonna 2010 tällaisen strategian. Vuoteen 2020 ulottuvan
Eurooppa 2020 -strategian visiona on älykäs,
kestävä ja osallistava kasvu. Tässä asetetaan
koko EU:ta koskevat tavoitteet, ja sen päätavoite
on köyhyyden poistaminen. Suomi on asettanut omat vastaavat
kansalliset tavoitteet, joihin sisältyy muun muassa tavoite
vähentää tätä köyhyys-
ja syrjäytymisriskiä.
Kaiken tämän valossa, kun katsoo näitä hallituksen
tekemiä esityksiä, jotka leikkaavat eläkeläisiltä,
vievät vanhuksilta, niin kuin eilen saimme vanhuslakiin
liittyvän hallituksen esityksen, ja nyt lapsilta tällä lapsilisäleikkauksella,
niin minusta tuntuu siltä, että hallitus toimii
täysin päinvastoin kuin puhuu. Teot ja sanat eivät
kohtaa.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset tulevat myös
tänään täällä keskustelussa
esittämään oman vastalauseensa tähän
asiaan. — Kiitos.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on hyvin huolestuttava.
Perussuomalaiset tietävät ja hyväksyvät
sen, että sopeutustoimia on tehtävä.
Hallituksen politiikasta puuttuu kuitenkin selkeä kokonaiskuva, ja
päätöksiä tehdään
ilman kunnollista arviota niiden vaikutuksista. Hallitus maksattaa
toistuvasti epäonnistunutta talous- ja työllisyyspolitiikkaansa
tavallisilla ihmisillä. Luottamus yhteiskuntaan ja sen
perusrakenteisiin horjuu yhä useammalla. Lapsilisien leikkaaminen
on hallitukselta selkeä arvovalinta, jota me emme voi hyväksyä.
Tällaiset lyhytnäköiset, epäinhimilliset
päätökset murtavat hyvinvointiyhteiskuntamme
rakenteita.
Monet hallituksen muistakin leikkauksista ja veronkorotuksista
kohdistuvat kaikista kipeimmin lapsiperheisiin. Hallitusohjelmassaan
hallitus väittää tavoitteekseen luoda
lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata
vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa
lapsia. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia.
Hallituksen keinot pyrkiä kyseisiin tavoitteisiin herättävät
kuitenkin ihmetystä. Hallitusohjelmassa todetaan, että perhepolitiikan
kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen
ja työn yhteensovittaminen, mutta käytännössä hallitus
tekee kerta toisensa jälkeen ratkaisuja, jotka vahvistamisen
sijasta murentavat näitä kolmea ydintä.
Arvoisa puhemies! Lapsilisä tuli Suomen lainsäädäntöön
vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Se on alusta asti ollut
universaali etuus, jolla halutaan tasata lasten huollosta perheille koituvia
kustannuksia ja viestittää, että yhteiskunta
kannustaa lastenhankintaan. Lapsilisiä on leikattu ainoastaan
kerran aikaisemmin, Lipposen hallituksen toimesta 90-luvun laman
aikana. Lapsilisien leikkauspäätös tuntuu
siihenkin peilaten erityisen vastuuttomalta, kun tiedetään,
että lapsiperheiden köyhyys on kasvanut huolestuttavasti.
Lapsuudessa koetun köyhyyden seuraukset ovat moninaiset,
ja köyhyys myös periytyy sukupolvelta toiselle.
Hallitus on luvannut lisätä lapsivaikutusten
arviointia kaikessa päätöksenteossa.
Onko näin tehty lapsilisäleikkausten suhteen?
Perussuomalaiset epäilevät, että vaikutuksia
perheiden arkeen ja selviytymiseen ei ole riittävästi
tarkasteltu ja pohdittu. Päätös leikata
lapsilisiä onkin nykyhallitukselta selkeä arvovalinta,
joka kasvattaa inhimillistä hätää etenkin
perheissä, joiden talous on tiukalla työttömyyden,
sairauden tai muiden ongelmien vuoksi, ja suurimpia kärsijöitä ovat
näiden perheiden lapset.
Vuonna 2011 lapsilisä ja kotihoidon tuki sidottiin
kansaneläkeindeksiin, mutta tasokorotukset jätettiin
tekemättä. Epäsuhta lapsiperheiden tuen
tason ja elinkustannusten nousun väliltä ei siis
poistunut. Hallitus päätti myös ensi
töikseen jäädyttää jo
valmiiksi kuoppaan jääneiden lapsilisien indeksikorotukset.
Tämän jälkeen kansaneläkeindeksi
pudotettiin 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin ja nyt lapsilisästä leikataan
kylmästi euromääräisesti.
Arvoisa puhemies! Leikkausta kompensoimaan ollaan luomassa uusi
määräaikainen verojärjestelmä vuosille
2015—2017. Perussuomalaiset pitävät tällaista
ratkaisua kustannusvaikutuksiltaan kestämättömänä mutta
myös ihmettelevät, kuinka lapsiperheiden tilanne
olisi kahden vuoden kuluttua parantunut niin merkittävästi, että tämä kompensaatio
voitaisiin poistaa. Katsomme myös, että hallitus
ei edelleenkään ota lapsiperheköyhyyttä ja
sen moninaisia heijastumia vakavasti. Köyhyyden heijastumat
voivat kantaa läpi koko lapsen elinkaaren ja pahimmillaan
määritellä vahvasti koko hänen
tulevaisuuttaan. Köyhyys heijastuu niin fyysiseen kuin
henkiseen hyvinvointiin. Lapsiperheköyhyyden ongelmia ei
turhaan pyritä nostamaan päätöksenteon
ytimeen. Lasten sosioekonominen eriarvoisuus näkyy jo hyvin
pienestä pitäen. Onkin täysin kohtuutonta,
että lapset joutuvat rakentamaan minäkuvaansa
ja identiteettiään tällaiselta pohjalta.
Arvoisa puhemies! Perheiden ongelmia kyetään
hoitamaan yhä heikommin. Yhä useampi perhe jää yksin
työttömyyden, sairastumisen tai muun vakavan kriisin
seurauksena. Nyt jos koskaan olisi tärkeää suunnata
resursseja lapsiperheiden tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn,
jotta samoja virheitä, kuin 90-luvun lamavuosina tehtiin,
ei toistettaisi. Niiden virheiden seurauksista kärsivät
tämänkin päivän lapset ylisukupolvisen
köyhyyden ja syrjäytymisen myötä.
Perussuomalaiset kantavat myös suurta huolta yksinhuoltajaperheiden
tilanteesta. Tiedetään, että köyhyyden
riski ja sen seuraukset ovat moninkertaiset yksinhuoltajaperheissä.
Hallituksessa tätä riskiä päätettiin
lisätä entisestään.
Arvoisa puhemies! Asian toisessa käsittelyssä perussuomalaiset
tulevat tekemään esityksen, että lakiesitykset
hylätään.
Johanna Jurva /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitus maksattaa toistuvasti epäonnistunutta
talouspolitiikkaansa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilla.
Myös lapsiperheet ovat joutuneet maksumiehiksi. Päätös
leikata lapsilisiä on hallitukselta arvovalinta, jota perussuomalaiset
eivät hyväksy.
Tuloerot ja lapsiköyhyys ovat kasvaneet ja jatkavat
edelleen kasvuaan. Hallituksen harjoittama perhepolitiikka on ollut
omiaan lisäämään perheiden keskinäistä eriarvoisuutta.
Heikossa asemassa olevat perheet vaipuvat yhä syvempään
ahdinkoon, eikä tulevaisuuskaan näytä paremmalta.
On hyvä muistaa, kun köyhyydestä keskustellaan,
ettei köyhyys ole pelkästään
aineellista materiaalia, vaan köyhyys koskettaa hyvin moninaisin
tavoin. Köyhyys ja ainainen taloudellinen epävarmuus
aiheuttavat henkistä kuormitusta, kun päivästä toiseen
kamppailee pärjäämisen rajamailla. Lapsilisäleikkaus
aiheuttaa hätää etenkin niissä perheissä,
joita koskettaa työttömyys, sairaus tai muu taloudellista
huolta aiheuttava tekijä.
Lapsilisän indeksikorotuksen jäädytys
sekä nyt tehtävä leikkaus lapsilisään
sekä tehdyt veronkorotukset ovat esimerkkejä niistä toimista, joilla
hallitus on vaikuttanut lapsiperheiden ostovoimaan heikentävästi.
Hallitus on luvannut lisätä lapsivaikutusten arviointia
kaikessa päätöksenteossa, mutta toisin
näyttää käyneen. Tilannetta
ei paranna edes hallituksen luoma määräaikainen
verokompensaatio, ottaen huomioon, että lapsilisäleikkauksesta
aiheutuva lovi tuntuu joka kuukausi perheiden budjetissa, eikä verokompensaatio
tätä kuukausitasolla paikkaa. Tällä keinoin
hallitus ajaa yhä useamman perheen toimeentulotuen piiriin.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät hyväksy
hallituksen päätöstä leikata
lapsilisiä, ja tämän perusteella tulemmekin
esittämään lakiesitysten hylkäämistä.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Politiikan tehtävänä on
luoda ihmisille toivoa tulevaisuuteen. Hallituksen tapa kohdistaa
säästöjä niihin ihmisiin, jotka
ovat jo nyt heikoimmassa asemassa, ei tue tätä tavoitetta.
Hallitus leikkaa lapsilta ja ikääntyneiltä,
niiltä pienituloisilta ihmisiltä, joilla ei ole
puolustajina vahvoja etujärjestöjä. Tässä näkyy
hallituksen kova arvomaailma.
Lapsilisä on universaali etuus, jonka tarkoitus on
ollut tasata lapsista perheille aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisää on
leikattu vain kerran aikaisemmin, Lipposen ensimmäisen
hallituksen aikana 1990-luvulla.
Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen vähentää köyhyyttä,
eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Tästä huolimatta
kevään kehysriihessä päätettiin leikata
lapsilisää. Kevään ja kesän
mittaan niin oppositio, eri järjestöt kuin yksityiset
kansalaisetkin kritisoivat leikkausta, ja hallituspuolueidenkin
riveistä kuului epäileviä kannanottoja.
Lapsilisiä leikataan 8,1 prosenttia. Ensimmäisen
lapsen lapsilisää leikataan noin 8,5 euroa, toisen
lapsen lapsilisää noin 9,3 euroa, kolmannen lapsen
lapsilisää noin 11,9 euroa, neljännen
lapsen lapsilisää 13,6 euroa ja viidennen ja sitä seuraavien
lasten lapsilisiä noin 15,4 euroa. Leikkaus kohdistuu erityisen
voimakkaasti yksinhuoltajiin ja monilapsisiin perheisiin. Osa perheistä joutuu
lapsilisäleikkausten vuoksi hakemaan toimeentulotukea,
jonka pitäisi olla viimesijainen etuisuus.
Arvoisa puhemies! Lapsilisäleikkausta esitetään
kompensoitavan luomalla verotukseen monimutkainen ja erittäin
ongelmallinen lapsivähennys — tästä kävimme
jo tänään tässä aiemmin
keskustelua. Verovähennys kohtelee erilaisia perheitä erittäin
epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi tulottomilla ja erittäin
pienituloisilla perheillä ei ole mahdollisuutta tehdä vähennystä. Uuden
vähennyksen esitetään olevan voimassa vain
väliaikaisesti, 2015—2017. On kysyttävä, onko
järkevää luoda kolmeksi vuodeksi verotusta
monimutkaistava ja perheitä epätasa-arvoisesti
kohteleva verovähennys, jonka rakentaminen Verohallinnon
tietojärjestelmiin ja toimeenpano vaativat 2,5 miljoonan
euron lisämäärärahan.
Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt, että korottamalla
tupakkaveroa ja luopumalla julkiselle taloudelle kalliiksi tulevasta
kotihoidon tuen pakkokiintiöinnistä saisimme aikaan
liikkumavaraa, jonka ansiosta lapsilisäleikkaus voitaisiin
peruuttaa.
Arvoisa puhemies! Keskusta tulee esittämään toisessa
käsittelyssä, että tämä lakiehdotus
hylätään.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus esittää 8,1 prosentin
leikkausta kaikkiin lapsilisiin osana valtiontalouden tasapainottamistoimia.
Keskusta on esittänyt, että lapsilisäleikkauksesta
tulisi luopua, ja olemme esittäneet neljä erilaista
vaihtoehtoista tapaa hakea valtiontalouteen vastaavan suuruiset
säästöt.
Jos ajatellaan lapsilisien merkitystä eri lapsiperheille,
niin kuten täällä edellä edustaja
Peltokorpi totesi, niiden merkitys on erityisen suuri yksinhuoltajaperheille
ja monilapsisille perheille. On käytetty monia puheenvuoroja
siitä, että lapsilisäleikkaus on vain
noin 7 euroa per lapsi, mutta tämähän
ei pidä paikkaansa, nimittäin mitä monilapsisempi
perhe on kyseessä, sitä suurempihan tämä lapsilisäleikkaus
on. Kuusilapsiselta suurperheeltä lapsilisäleikkaus
on jo lähes 1 000 euroa vuodessa.
Lapsilisiä ei tulisi leikata senkään
takia, että ne suurelta osin käytetään
kulutukseen ja sitä kautta ne palautuvat osittain myös
arvonlisäverotuottona suoraan takaisin valtiolle. Voidaan
laskea ja arvioida, että lapsilisistä lähes
parikymmentä prosenttia palautuu kulutuksen kautta arvonlisäverona
valtion kassaan, mutta sen lisäksi ne paikallisesti ja
alueellisesti näkyvät siellä aluetaloudessa
kulutuksena ja sitä kautta pieneltä määrin
myös työpaikkakehityksenä.
Jos me ajattelemme Suomen talouskehitystä, niin on
aika hätkähdyttävääkin,
että osa ekonomisteista sanoo — muun muassa Juhana
Vartiainen on käyttänyt usein puheenvuoroja, joissa
hän on tätä korostanut — että Ruotsin
parempi, siis Suomea parempi, talouskasvu perustuu aika isoilta
osin siihen, että heidän väestönsä kasvaa. Jos
ajatellaan Suomen kuntien ja erityisesti pohjoistenkin kuntien tilannetta,
niin meillä usein on ongelmana se, että vanhusväestö kasvaa,
väestö ikääntyy, ja koko Suomenkin
mittakaavassa meillä on hieman vinoutunut väestörakenne.
Tälläkin perusteella voisi sanoa, että tulevaisuuden talouskasvua
edistäen meidän kannattaisi satsata siihen, että lapsiperheet
voivat hyvin ja suomalaisia perheitä kannustettaisiin tässäkin
mielessä vaikeinakin taloudellisina aikoina siihen, että kannattaa
lapsia synnyttää ja kasvattaa ja perhettä kasvattaa.
Tässä on kysymys Suomen ja koko kansakunnan
tulevaisuudesta. Siksi tämä on keskustalle erityisen
tärkeä asia ja me vastustamme nyt ja vaalien jälkeen
lapsilisien leikkausta.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus olisi voitu välttää esimerkiksi pyörtämällä
päätös
kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. Yhdessä päivähoito-oikeuden
rajoittamisen kanssa se maksaa 135 miljoonaa euroa. Hallituksen
perusteet jäätäville perhepoliittisille päätöksille
ontuvat ihan kautta linjan. Kotihoidon tuen kiintiöittäminen
molemmille vanhemmille ei takaa äideille töitä tai
lapsilisien leikkaukset valtiolle todellista tuloa. Hyvinvointivaltion
ytimeen näissä päätöksissä kuitenkin
kajotaan ja aika rajulla tavalla.
Lapsilisäjärjestelmä luotiin 66 vuotta
sitten hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalaksi. On surullista, että tämä hallitus
ei kykene siihen, mihin vasta suuresta sodasta jaloilleen ponnisteleva
Suomi pystyi. Lapset ymmärrettiin tulevaisuuden kannattajiksi,
heihin panostaminen investoinniksi.
Tämän lapsilisäkiistan käsittelyn
aikana panin toivoni ja petyin erityisesti perhepuolueena itseään
pitäviin kristillisdemokraatteihin, joilla olisi ollut
mahdollisuus kaataa tämä perhe-etuutta leikkaava
hallituksen esitys. Heillä oli mahdollisuus hyödyntää vaa’ankieliasemaansa
hallituksen ja opposition välisten voimasuhteiden kavennuttua
ja torjua perheisiin kohdistuvat heikennykset. Puheenjohtaja Räsänen
vaati itsekin lapsilisien leikkauksen sekä kotihoidon
tuen pakkokiintiöinnin perumista. Kun toisessa vaakakupissa
oli parempi, perheitä tukeva perhepolitiikka ja toisessa
valta, kristillisdemokraatit valitsivat jälkimmäisen.
Se oli perustavanlaatuinen arvovalinta.
Myös SDP:n Rinne lupasi muuttaa epäoikeudenmukaisia
päätöksiä, mutta näin
ei kuitenkaan sitten tapahtunut, kun siihen mahdollisuus tuli.
Kokoomuksen on koko kauden ollut vaikea hahmottaa suomalaisten
tulojen muodostumista, sen todellisuutta ja jakautumista.
Katseet kohdistuivat aiemmin vihreisiin, heillä oli
mahdollisuus yhdessä muun opposition kanssa kaataa lapsilisien
leikkaus, mutta näin ei käynyt. Nyt he tosin ovat
yhtyneet hylkäysesitykseen.
Arvoisa puhemies! Keskusta esitti lapsilisien vaihtoehdoksi
tupakkaveron nostamisen, joka sai laajaa kannatusta tässäkin
salissa, ainakin noin periaatteessa ja keskustelun kuluessa. Kuului jopa
viestejä siitä, että tuota keskustan
ehdotusta voisi kannattaa, jos tupakkaveron korotus olisi ollut
reilumpi. Tämähän ei kuitenkaan toteutunut.
Tupakkaveroehdotus joutui osastoon "väärin sammutettu".
Leikkaukset ja veronkorotukset ovat kerta toisensa jälkeen
kohdistuneet epäoikeudenmukaisesti pienituloisiin, perheellisiin
ja työssä käyviin. Stubbin hallitus yrittää kuitenkin
muuttaa nyt mustaa valkoiseksi. Verotuksen kankea, byrokraattinen
ja kallis lapsivähennys on osoitus tästä.
Tällä kaudella on kohdattu monia toimenpiteitä,
jotka kurjistavat perheitä. Kataisen hallitus ensin jäädytti
ja sitten leikkasi lapsilisiä. Kotihoidon tukea leikataan
tavalla, joka lisää työttömyyttä ja
kuntien kustannuksia ja vie perheiltä aidot valinnanmahdollisuudet.
Tasaverojen, esimerkiksi arvonlisä- ja energiaverojen,
korotukset ovat vaikeuttaneet monen kodin arkea. Perheiden tarvitsemista
palveluista, esimerkiksi päivähoidosta ja peruskoulusta,
on leikattu miljardeja euroja. Osa kunnista on joutunut niin tiukoille,
että ne ovat joutuneet lomauttamaan jopa lastensuojelusta.
Perheiltä leikkaaminen kaiken kaikkiaan on hyvin tuhoisaa
politiikkaa. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät
vääjäämättä.
Työttömyyden paheneminen tietysti vielä kärjistää näitä ongelmia.
Näistä syistä johtuen perhepolitiikassa
tarvitaan suunnanmuutos, joka pitää nähdä investointina
tulevaisuuteen. Tämäkin lapsilisäleikkaus on
paljon euromääräänsä suurempi
päätös, joka osoittaa tietynlaisia arvoja
ja suhtautumista tulevaisuuteen.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lapsilisiä leikataan 8,5—15
euroa per lapsi riippuen siitä, monennestako lapsesta on
kysymys. Leikataan universaalia etuutta, leikataan etuutta, jossa
järjestelmässä ovat kaikki mukana, kaikki suomalaiset
lapsiperheet tulotasosta riippumatta.
Hallitus on tehnyt arvovalinnan tavalla, jota ei voi kuin ihmetellä tilanteessa,
jossa ei ole mitään epäselvää siitä,
kuinka monta miljardia euroa otetaan tänä vuonna
velkaa. Hieman sitten jo laskentatapa vaihtelee siitä,
kuinka monta miljardia otetaan ensi vuonna. Budjettiehdotuksessa
on 4,5 miljardia, ja hallitus on tainnut ihan viime päivinä hyväksyä lisäbudjettiehdotuksen,
jolla tulee velanottoa hieman yli 200 miljoonaa euroa lisää. Sellaisia
kertavaikutteisia, kertaluonteisia tuloja, joilla vähennetään
velanoton tarvetta vuonna 2015, on varovaisestikin arvioiden noin
2 miljardin verran. Siellä on huoltovarmuusvarastojen alasajoa
ja Valtion Eläkerahastosta ottamista, omaisuuden myyntiä,
ottaapa Työttömyysvakuutusrahasto 500 miljoonaa
euroa velkaa kattaakseen työttömyydestä aiheutuvia
menoja.
Ei ole epäselvää, miten vaikea tilanne
Suomella on, ei ole epäselvää, kuinka
syvällä Suomen talous kahlaa. Näissä tilanteissa,
missä on todellinen päätöksenteon
hetki, on arvoilla merkitystä, on valinnoilla merkitystä siinä,
miten ratkaisuja tehdään.
Tämä lapsilisien leikkaus on tähän
mennessä eduskuntaan tulleista esityksistä se
pöljistä pöljin. Jokuhan tuon sijan,
top 1, ottaa tilanteessa, jossa asioita listataan, yhteen nivotaan,
sovitaan. Tämän sanon tilanteessa, jossa samalle
viivalle pääsee lasten kotihoidon tuen pakkokiintiöinti, mutta
tuota esitystähän ei eduskunnassa ole vielä näkynyt.
Valistunut arvaukseni, miksei ole näkynyt, on, että se
periaatepäätös, jolla pakkokiintiöidään
isälle ja äidille kotihoidon tuki, on niin hankala
toteuttaa, että on ollut valmistelussa hieman ongelmia.
Tämä on vain arvaus.
Mutta lapsilisien leikkausesitys tänne on saatu, esitys,
joka on toteutettu tavalla, joka osaltaan osoittaa, miten pöljästä asiasta,
miten pöljästä esityksestä on
kysymys. On hienolta kuulostavaa, miten lapsilisäleikkaus
kompensoidaan lapsiperheille. Miten se tapahtuu? Sosiaalipoliittisesti
periaatteellisesti iso asia on se, että universaalin etuuden
leikkaus kompensoidaan verotuksen kautta. Ihan oma lukunsa on tämä verokompensaation
malli, malli, joka ensinnäkin säädetään
määräaikaisena kolmeksi vuodeksi. Mallin
ylöspanon byrokratian kustannukset ovat budjettiesityksen
mukaan ja lain mukaan, esityksen mukaan, joka on täällä jo
hyväksytty, 2,5 miljoonaa euroa — lain, joka on
tilapäinen.
Ja sitten se onnettomin tässä verovähennysmallissa
on se sattumanvaraisuus tilanteessa, jossa samallakin tulotasolla
olevalla perheellä se, miten tämä verovähennys
kohdentuu, on täysin riippuvainen siitä, mitkä ovat
isän ja äidin, vanhempien, tulot. Mikäli
ne kuukausitulot ovat suunnilleen samansuuruiset, on kompensaatio erisuuruinen
kuin jos toisella puolisolla on merkittävästikin
isompi tulotaso kuin toisella. Kyllä tässä mielikuvitusta
on tarvittu, kun tällainen verokompensaatiomalli on luotu,
tilanteessa, jossa kyse on ollut siitä, että on
yritetty paikata jotakin, mitä on ensin tehty tavalla,
joka on jokseenkin käsittämätön.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt valinnan. Keskustan
eduskuntaryhmä tulee tekemään toisen
käsittelyn yhteydessä ensinnäkin hylkyesityksen,
ja tulemme tekemään kaiken sen, mitä eduskunta
pystyy tämän lain käsittelyn yhteydessä tekemään,
jotta tämä lapsilisäpäätös voitaisiin
vielä perua. Keinoja ei tässä vaiheessa enää montaa
ole, mutta lähdetään nyt siitä,
että keskustan ryhmä on muuten sitten paikalla,
kun tästä asiasta äänestetään.
Toivon mukaan mahdollisimman moni muukin. Tämä on
periaatteellinen, iso asia.
Päätän puheenvuoroni siihen, että 8
euroa kuussa tai 15 euroa kuussa saattaa kuulostaa pieneltä summalta,
mutta pääosalle suomalaisia lapsiperheitä kyse
on siitä, pystytäänkö ostamaan
8 tölkkiä enemmän maitoa vai ei. Se on
se kokoluokka. Tässä on hyvin monelle lapsiperheelle leivästä kysymys.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä lapsilisäasia
on meille keskustalaisille erittäin tärkeä asia.
Kiitoksia keskustan valiokuntaryhmän edustajille, jotka
ovat tämän asian ottaneet hyvin esille. Kiitoksia
niistä puheenvuoroista, joita meidän ryhmämme
edustajat ovat tänään esittäneet.
En ala uusimaan ja toistamaan niitä esille tuotuja asioita,
koska olen kaikista asioista täysin samaa mieltä.
Lisäksi olisin ottanut tässä yhteydessä esille tämän,
että "puretaan turhaa byrokratiaa, puretaan turhaa tekemistä hallinnossa",
sillä tämä kyseinen lainvalmistelu kokonaisuudessaan
on todellakin malliesimerkki siitä, miten lisätään
byrokratiaa, miten aletaan leikkimään hallintopuolella
asioitten kanssa, tehdään vain lisää paperia, lisää tekemistä.
Emmekö me ole saaneet sitä tässä talossa
jo tarpeeksi aikaiseksi?
Tässä mielenkiinnolla odotan, mitäköhän
seuraavaksi tuleepi. No, seuraavana asiana meillä taitaa
tässä olla salissa käsittelyssä tuo
luonnonsuojelulaki, ja, no, siinäkin on tulossa taas lisää byrokratiaa
ja tekemistä, mutta onneksi ei ihan niin paljon kuin tässä lapsilisäasiassa.
Mutta miltä osin tämä kyseinen lapsilisäasia hallintoa
lisää? No, ainakin tässä vähennyspuolen
asiassa saapi useampi henkilö lisää töitä.
Ja sitten toimeentulotukihakemuspuolella tulee lisää töitä.
Mutta kuinka paljon tämä on lisää töitä ja
hermoja sitten näitten lapsilisien saajille, ihmisille,
jotka tarvitsisivat meidän apuamme, jotka pitäisi
päästää asioissa mahdollisimman
järkevästi eteenpäin? Heitä pitäisi
tukea eikä tällä tavalla rangaista ja
tehdä lisää töitä heille.
Ja sitten hallituksen edustajista kiitoksia edustaja Piiraiselle.
Te olette paikalla ainoana hallituspuolueitten edustajana. Ei täällä ole
muita, joten näyttää siltä,
että todellakin vain me opposition edustajat olemme täällä kiinnostuneita
(Puhemies koputtaa) lapsiperheitten asemasta.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä asia nyt jää sitten
hallituksen puolelta meikäläisen puolustettavaksi.
Tässä nyt on kaiken aikaa tuotu esille vain
sitä, että on lapsilisiä leikattu, muttei
ole tuotu sitä esille, että tässä on
korjattu myös. (Eeva-Maria Maijala: Lisää byrokratiaa!) — Niin
lisää. — Varmaan ymmärrätte
sen, että kun kevään kehyksissä on
sovittu tästä lapsilisäleikkauksesta
ja kehyksiä ei ole varaa korottaa, kun ne on monen puolueen
kesken sovittu, niin jos tämä halutaan korjata
jollakin tavalla valtiovarainpuolelta, niin ei tässä muuta
mahdollisuutta ole kuin vähennyksellä tehdä.
Ja onhan näitä verosta tehtäviä vähennyksiä ollut
lapsista ennenkin, ettei tämä nyt mikään
uusi ole.
Ja ennen kaikkea: Tämä ei kosketa pienituloisia.
Yksinhuoltajat päinvastoin saavat lisää tässä,
ja pienituloisillehan tämä ei vaikuta muuten kuin
positiivisesti. (Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!)
Mitähän tässä vielä hyviä asioita
nostaisi esille? (Naurua) — Tässä on
niin valtavasti hyviä asioita, että... Ei kun
anteeksi, minä luin vastalauseita. (Naurua) — Ei
kun ihan tosissaan. (Timo Korhonen: Kyllä tämä tilastopuheenvuorosta käy!) — Joo,
kyllä kyllä, mutta ennen kaikkea se verotuksesta
tehtävä vähennys rupeaa pienenemään
sitten, 36 000. Onhan sekin tietysti suhteellisen pienestä tulosta,
jos on isosta perheestä kysymys, ja sen kyllä myönnän,
että kyllähän tämä isoa
lapsiperhettä tietysti koskettaa, se on aivan selvä asia.
Mutta voisi olla tietenkin hankalammin, ja kun ajattelee nyt tätä valtiontalouden
tilannetta, niin kaikki kivet on tietysti käännettävä,
ja hallituksen tavoitteenakin on ollut, että ei pienituloisiin
kosketa, vähimmäisetuuksia on nostettu, ja sitä kautta
myös pyritään korjaamaan tätä lapsilisätilannetta.
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kaikille meille on jo varmasti selvää,
että nykyhallitus on epäonnistunut taipaleellaan
täysin talous- ja sosiaalipolitiikassaan. Jokainen suomalainen
varmasti ymmärtää, että Suomen
valtio velkaantuu tällä hetkellä hallitsemattomalla vauhdilla,
minkä vuoksi budjettileikkaukset osana velkaantumisen pysäyttämistä ja
talouden tasapainottamista ovat välttämättömiä.
Kuitenkin näiden menoleikkausten tulisi ensisijaisesti
kohdistua jonnekin aivan muualle kuin suomalaisiin lapsiperheisiin.
Järkeviä leikkauskohteita olisivat suomalaisten
hyvinvoinnin kannalta toissijaiset kohteet, kuten muun muassa kehitysapu,
maahanmuutto sekä pakkoruotsin ja kaksikielisyyden aiheuttamat
kustannukset ja vaikkapa kulttuurimäärärahat.
Oikeudenmukaisia leikkauskohteita kyllä löytyy,
jos vain hallituksen tahtotila niiden toteuttamiseen olisi kohdallaan.
Minä näen, että hallituksen tulisi ratkaisuillaan
ajaa ensisijaisesti suomalaisten etua eikä toimia koko
maailman sosiaalitoimistona.
Arvoisa puhemies! Mitä tähän lapsilisien
leikkaamiseen tulee, on se selvä viesti suomalaisille perheille
siitä, että yhteiskunta ei halua kannustaa kansalaisiamme
lasten hankintaan. Hallitus ei halua panostaa lapsiperheisiin edes
tilanteessa, jossa väestömme syntyvyys laahaa
pohjalukemissa ja väestö ikääntyy
nopeimmin koko Euroopassa. Tämä kehitys on huolestuttavaa.
Hallitus ei selvästikään enää usko
väestöpolitiikassaan suomalaisiin lapsiin vaan
yhä enemmän kehitysmaaperäiseen maahanmuuttoon
väestöpyramidin oikaisemiseksi.
Arvoisa puhemies! Perhepolitiikka ja siinä syntyvyyden
edistäminen ja siten Suomen kansan jatkuvuuden ja olemassaolon
turvaaminen olisi pitänyt asettaa yhdeksi hallituksen ehdottomista
päätavoitteista. Suomalaisten lapsiperheiden aseman
kurjistamisen sijasta päättäjien tulisi kaikin
keinoin panostaa kansamme hyvinvointiin ja olemassaolon edellytysten
turvaamiseen suomalaisten syntyvyyttä edistämällä.
Täytyy ymmärtää, että suomalaisissa
lapsissa on kansamme tulevaisuus, ja tämä tosiasia
tulisi myös nykyisen hallituksen ymmärtää.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä todellakin
ainoana salissa ollut hallituspuolueen edustaja, kansanedustaja
Piirainen käytti puheenvuoron, jota en voi kuin ihmetellä. Meillä on
tänään ollut päiväjärjestyksen
4) asiana käsittelyssä ensi vuoden tuloveroasteikkolait ja
eräiden muiden lakien muuttaminen. Luen tässä nyt
suoraan valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä tekstiä tästä lapsivähennyksestä.
Valtiovarainvaliokunta pitää tätä esitystä kiistanalaisena ja
toteaa:
"Vähennys kattaa verovuodet 2015—2017, ja se
koskee noin 770 000 pieni- ja keskituloista verovelvollista,
näistäkin osaa vain osittain. Koska vähennys
on henkilökohtainen, määräytyy
tulojen perusteella ja tehdään verosta, vähennyksen soveltamisalan
ulkopuolelle jää lähes 300 000 verovelvollista.
Tähän joukkoon kuuluvat myös ne henkilöt,
joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
Näitä kaikkein pienituloisimpia verovelvollisia
on esityksen perusteluiden mukaan noin 16 500."
Olen, arvoisa puhemies, aiemmin useita kertoja tuonut tässä salissa
esille tämän ongelman. On erittäin ongelmallista,
että hallituspuolueiden edustajat perustelevat tätä vähennystä jatkuvasti sillä,
että se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin perheisiin,
eikä tämä pidä lainkaan paikkaansa. Se
kohdistuu sattumanvaraisesti pieni- ja keskituloisiin perheisiin,
koska se on henkilökohtainen ja koska meillä ei
ole perheverotusta. Keskusta ei esitä perheverotusta, mutta
me haluamme tuoda esille tämän ongelman. Jos samassa perheessä puolisoiden
väliset tuloerot ovat suuret, toisella on pienet tulot,
toisella erittäin suuret tulot, tai toisessa perheessä perheen
yhteiset tulot ovat yhtä suuret mutta molemmilla vanhemmilla
on isot tulot, niin silloin nämä perheet tulevat
kohdelluksi aivan eri tavoin, tai jos opiskelijaperheessä vaikka
molemmilla vanhemmilla on tulonaan vain opintoraha, he jäävät
täysin ilman vähennystä, koska heillä ei
ole verotettavaa tuloa. Tämä ei ole oikeudenmukaista,
ja keskusta vastustaa tätä.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! On helppo jatkaa tuosta edustaja Peltokorven
erinomaisesta puheenvuorosta.
Otan yhden esimerkin edustaja Piiraiselle, joka väitti,
että tämä kompensaatio, mikä tehdään
lapsivähennyksenä verotukseen, olisi jotenkin
hyvä ja pienituloisia auttava. Minulla on tuttavaperhe,
jossa toinen puolisoista on keskituloinen mutta tienaa juuri ja
juuri sen verran, että hän ei saa lapsivähennystä.
Toinen puolisoista lähti opiskelemaan, hän saa
opintotuen, mutta opintotuen verovähennys verotuksessa
tarkoittaa sitä, että hänellä ei
ole käytännössä verotettavaa
tuloa. Hän ei saa hyödynnettyä sitä lapsivähennystä ollenkaan.
Siis kumpikaan puolisoista ei saa lapsivähennystä hyödyntää,
vaikka he keskimäärin tienaavat pikkuisen päälle
2 000 euroa. Onko tämä oikeudenmukainen,
tätäkö demareitten oikeudenmukaisuus
on tosiasiassa? Kysyn ja ihmettelen kyllä todella suuresti
tätä.
Haluan, arvoisa puhemies, vielä tuoda esille sen, että kun
on puhuttu siitä, pitäisikö jotenkin sitoa
tuloihin tämä lapsilisä, lapsilisähän
on alun perinkin ollut universaali etuus, jonka tarkoitus ei ole
tulojen tasaaminen vaan tarkoitus on tietynlainen kulukorvaus lapsiperheille
niistä ylimääräisistä kuluista,
riippumatta perheen tuloista, joita lapsista syntyy perheelle.
Sitten haluan kiinnittää huomiota myös
siihen, että lapsilisän historian aikana lapsilisää ei tätä ennen
ole leikattu kuin kerran, vuonna 95, syvän laman aikana.
Mutta vaikka nimellisesti sitä ei ole leikattu, niin tosiasiassa
lapsilisä on leikkaantunut, kun sitä ei ole sidottu
indeksiin eikä ole tehty matkan varrella inflaatiotarkistuksia.
Kelan tutkimuksen mukaan lapsilisä on leikkaantunut vuodesta
93 vuoteen 2013 keskimäärin yli 20 prosenttia.
Ensimmäisen lapsen lapsilisä on leikkaantunut
21 prosenttia ja toisen ja sitä seuraavan lapsen lapsilisät
vielä enemmän, kun niitä ei ole sidottu
indeksiin. Sen takia minusta on erikoista, että tätä lähdetään,
vaikka nyt on jäädytetty (Puhemies koputtaa) tämä indeksikin hallituksen
toimesta, vielä leikkaamaan. (Martti Korhonen: Keskustan
hallitus leikkasi ensimmäisen kerran!)
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Piiraiselle täysi
tunnustus siitä, että, arvoisa edustaja, te yrititte.
Te yrititte kertoa lapsilisien leikkauslain käsittelyn
yhteydessä ensinnäkin historian, miten tähän
esitykseen on päädytty, ja sitten te todennäköisesti
luitte jostakin paperista joitakin perusteluja sille, miksi tämä esitys
tällaisenaan täällä on.
Hiljaista on tällä hetkellä salin
puhemiehestä katsottuna oikealla reunalla. Sitä minä en
ihmettele yhtään, mutta se, että sosialidemokraatin suusta
kuulee sellaisen puheenvuoron, jonka äsken kuulin, niin,
edustaja Piirainen, meillä on erilaisia tapoja tehdä tätä meidän
työtämme, ja yksi tapa on se, että ensinnäkin
järjestelmä huolehtii siitä, että puheenvuoron
pitämisen jälkeen on tietty aika, jolloin on mahdollisuus
tarkistaa pitämänsä puheenvuoro ja tehdä siihen
tarvittavat muutokset. En tiedä, miten te toimitte, mutta
suosittelisin, että ette lukisi tuota omaa puheenvuoroanne.
Nimittäin voi olla, että se ristiriita, joka teidän
puheenvuoronne ja tämän lakiesityksen verokompensaatioineen
välillä oli, ei siellä Kajaaninkaan suunnalla
ainakaan ihan joka toritilaisuudessa toimi.
Te retoriikassanne listasitte tämän esityksen hyviä asioita.
Puutun vain yhteen kohtaan, ja se yksi kohta on se, että tässähän
on tehty niin, että kun on nämä paljon
puhutut kehykset, sieltä on leikattu 110 miljoonaa, sitten
on tehty kompensaatio verotuksen kautta, kun se verotus ei ole näissä kehyksissä.
Me olemme esittäneet useammankin vaihtoehdon veronkorotuksen
ja muitten esimerkkien kautta, miten tämä kompensaatio olisi
kyetty tekemään niin, että ei olisi tehty
tätä pöljistä pöljintä tapaa,
että universaali etuus kompensoidaan epäoikeudenmukaisen
verovähennysmallin kautta.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ihan alkuun antaa tässä edustaja
Piiraiselle sen verran kiitosta, että te olette täällä kuitenkin
paikalla. Olen kyllä kanssa tosi hämmentynyt siitä,
että täällä ei muita hallituspuolueen
edustajia juurikaan salissa näy tämän
asian käsittelyssä.
Mutta sen verran haluaisin tässä nyt nostaa vielä esiin
esimerkiksi tästä yksinhuoltajien tilanteesta,
että minä pidän erittäin, sanotaan,
ihmeellisenä sitä, että lähdetään
nostamaan väitteitä, että koska yksinhuoltajat
saavat tämän vähennyksen niin sanotusti
kaksinkertaisena, niin heidät olisi tässä esityksessä jotenkin
erityisesti huomioitu. Yksinhuoltajien arki on arkea, jossa tarvitaan
aidosti sitä riihikuivaa rahaa. Minä uskallan
väittää, että siellä yksinhuoltajaperheissä ei
hirveästi lämmitä tieto siitä,
että vuoden päättyessä kahden
vuoden ajan tällaista verokompensaatiota on tarjolla, kun
siellä arjessa tarvitaan rahaa ruokaan ja lasten ihan arkisiin
menoihin, koska lapsilisähän on tarkoitettu nimenomaan lasten
kustannuksiin ja lasten elämiseen.
Toinen asia, jonka tässä vielä haluaisin
nostaa esiin, on myöskin nämä vaikutusarvioinnit.
Esimerkiksi tässä valiokunnan lausunnossa, johon näitä vastalauseita
on jätetty, on myöskin esimerkiksi perustuslakivaliokunta
omassa lausunnossaan pitänyt välttämättömänä,
että tämänkaltaisen lainsäädännön
yhteydessä perusteluissa tuodaan yleisen tason mittareiden
lisäksi selkeästi esille leikkausten tosiasialliset
vaikutukset erilaisten perheiden ja kotitalouksien asemaan. Täytyy
sanoa, että nämä kaikki vaikutusarvioinnit
kyllä ovat jääneet uupumaan.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! En ole tämän asiantuntija,
en ole ollut käsittelemässä tätä.
Mutta se, mitä minä äsken sanoin, niin
jos minä sanoin väärin, niin minä haluan
sen Rehulallekin todistaa nyt, että minä luin
tämän ihan suoraan tästä StV:n
mietinnöstä. Täällähän
tämä todetaan, että valiokunta pitää kuitenkin
myönteisenä, että alennus kohdistuu yksinhuoltajakorotukseen,
ja sillä tavalla yksinhuoltaja ei menetä tässä,
päinvastoin hän saa kaksinkertaisen hyödyn
siitä.
Mutta jos mennään siihen kehysneuvotteluun, mikä silloin
maaliskuussa oli, niin minustahan tämä oli niitä asioita,
jotka olivat todella surullisenkuuluisia, että tämä asia
siellä nousi esille, enkä tätä voinut
hyväksyä. Kun tiedetään, että monipuoluehallitus
oli tästä sopimassa, niin sitten mentiin tälläkin.
Nythän ministeri Rinne tätä korjasi tällä vähennysoikeudella
ja olisi poistanut kokonaan tämän, jos se olisi
ollut mahdollista kehyksien puitteissa, mutta kun kehykset tulivat
vastaan. Edustaja Rehulakin tietää sen, että jos
on kehyksistä sovittu ja kaikki eivät ole samaa
mieltä, että voitaisiin palauttaa leikkaus, niin
se ei onnistu. Nyt kumminkin valtiovarainministerillä oli
mahdollisuus tehdä tämmöinen verovähennysoikaisu
tähän, ja kyllä tämä nyt suosii
pienituloisia, keskituloisia, ja sillä tavalla tulonjakoa
tehdään tässä suurituloisten
osalta. Mutta se tässä on harmillista, että kun
eihän näitä kaikkia arvioita ole tehty,
niin mitä täällä on tullut puheenvuoroissa
esille, niin se kohtelee epäoikeudenmukaisesti. Sen takia
tätä ei hyvin voi perustella, että tämä on
tehtävä, mutta valtiontalouden tässä tilanteessa
kaikki kivet on käännettävä.
Uskon, että myös neuvottelijat ja hallitus ovat
olleet tässä ihan aidosti liikkeellä.
Vaikutusarviot tästä on varmasti syytä tehdä nyt,
että mikä se todellinen tila on, koska en ole
semmoisia vaikutusarvioita nähnyt.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Vaikutusarviot olisi varmaan hyvä ollut
näistä kaikista hallituksen lakipykälistä tehdä,
varsinkin tässä. Tämäkin leikkaus
oltaisiin voitu välttää todellakin, jos
oltaisiin korotettu esimerkiksi tupakkaveroa.
Mutta tämähän on hallituksen vahva
linja, että ensin leikataan ja sitten annetaan pikkuisen
takaisin. Tässä tilanteessahan voidaan näinkin
sanoa, että lapsilta viedään ensin lelut
ja sitten, kun ääntä kuuluu, pistetään
tutti suuhun. Palautusjärjestelmä, mikä tähän
on rakennettu, on ihan byrokratian vahva kukkanen. Lisäksi
tässä järjestelmässä,
kun heikompiosaiset joutuvat kunnissa toimeentulotuelle, valtio
vielä laittaa kätensä sinne kuntien taskuun
osaltaan loppupeleissä.
Juha Rehula /kesk:
Herra puhemies! En ole sanonut enkä tule sanomaan,
että te, edustaja Piirainen, olisitte jotakin väärin
lukenut. Omalta kohdaltani voin sanoa, että valiokunnan
puheenjohtajan roolissa tämän mietinnön
esitteleminen on ollut hankalin mietintö 3,5 vuoteen. Tämä on huono.
Minua hävettää, että minun nimeni
on tällaisessa mietinnössä.
Meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on pitkä historia.
Omalla kohdallani se historia tulee kuluneeksi huomispäivänä 18
vuoden taakse. Meillä on pitkä historia. Jopa
aikanaan, kun kansaneläkkeen pohjaosaa leikattiin kerran
vuodessa, valiokunta kirjoitti enemmistön kantana purkaen
asioita auki, kertoen ongelmakohtia ja joissakin tilanteissa jopa
teki muutoksia tai ainakin lausumia, joilla pyrki ohjaamaan tulevaa
päätöksentekoa. Tässä mietinnössä — toistan — hävettää,
että on nimi tällaisessa alla. No, meidän
opposition rooli on se, että me olemme kirjoittaneet omat
vastalauseemme, joissa me esitämme tälle esitykselle
hylkyä.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kehyksistä. On varmasti
sovittu, mutta tälle vaalikaudelle tyypillisellä tavalla
tälle esityksellehän ei löydy isää, äitiä eikä velipuolta,
saatikka sitten lapsenlasta. Jokainen vetoaa siihen, että meillä on
yhteisesti sovitut kehykset, joista ei voi poiketa, ja sitten käytetään
suomen sanaa "mutta": minä olisin toiminut tässä toisin.
Tässä on tehty valinta, valinta, jossa ensin tehdään
kehysten sisällä olevaan menoon, lapsilisiin,
leikkaus ja sitten yritetään löytää niitä myönteisiä puolia.
Näin on ollut, ja näin tulee olemaan.
Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella sosiaali-
ja terveysvaliokunnan enemmistö ei ole näin huonoa
mietintöä tehnyt vielä missään
asiassa, ja meillä on ollut siellä muutama vaikeakin
asia matkan varrella listalla.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Piirainen totesi täällä vedoten
sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön, että täällä mietinnössä todettaisiin,
että yksinhuoltaja saa hyödyn kaksinkertaisena.
Täällä mietinnössä todetaan,
että yksinhuoltaja saa vähennyksen kaksinkertaisena — siis
jos saa vähennyksen. Se, että on yksinhuoltaja,
ei automaattisesti tarkoita sitä, että saa vähennyksen.
Jos hänellä ei ole tuloja, joista voi tehdä vähennyksen,
tai jos hänen tulonsa ylittävät sen tulorajan,
että saa vähennyksen, hän ei saa lainkaan
vähennystä. Ei yksinhuoltajia kohdella tässä vähennyksessä muuten eri
tavalla, mutta he saavat vähennyksen kaksinkertaisena,
jos on tuloja, joista sen voi vähentää, eikä tuloraja
ylity.
Totean saman, mitä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja
Rehula täällä totesi, että hävettää, että oma
nimi on täällä alla. Ja edelleen viittaan samaan
valtiovarainvaliokunnan mietintöön, johon viittasin
tänään aikaisemmin, ja totean, että siellä avataan
erittäin hyvin näitä ongelmia, joita tässä verovähennysmallissa
on.
Täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä avataan
myös sitä, miksi tämä vähennyksen
toteuttaminen tulee erittäin hankalaksi ja kuinka byrokraattista
se on. Verohallinnossa joudutaan tekemään käsityötä,
joudutaan käsin etsimään niitä perheitä,
jotka ovat oikeutettuja tähän vähennykseen.
Nämä muutostyöt Verohallinnon järjestelmiin
ja se käsityö tulevat kalliiksi.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Täytyy nyt tässä kompata
näitä kollegojani, että kyllä kieltämättä itseänikin
hävettää, että oma nimi tässä on.
Mutta sen verran tässä palaisin tähän
valiokunnan lausuntoon, että täällä sanotaan
myöskin näin, että valiokunta huomauttaa,
ettei valtiontaloudellisista syistä tehtävä lapsilisien
määrän alennus heikennä kaikkein
pienituloisimpien lapsiperheiden taloudellista asemaa, koska lapsilisän
määrän alennus kompensoituu näissä perheissä toimeentulotuella.
Täytyy sanoa, että perussuomalaiset pitää todella
kestämättömänä tällaista
linjausta, että kannustetaan käytännössä hakeutumaan
tällaisiin viimesijaisiin tukimuotoihin, jotta perheissä ylipäätään
pärjätään.
Vielä toinen asia on se, että kun puhutaan, minkälaisiin
perheisiin tämä tulee kohdistumaan, niin tämä todellakin
kohdistuu niin pieni- kuin keskituloisiinkin perheisiin. Hyvin tiedetään,
että kaikkinaiset elinkustannukset nousevat, ja kyllä nämä vaikutukset
tulevat olemaan vähäistä suuremmat kaikenlaisissa
perheissä. Tietysti suurituloisimmissa perheissä se
on aivan sama, saako sen 8 euroa kuukaudessa enemmän vai
vähemmän, mutta pieni- ja keskituloisiin perheisiin
tämä todellakin tulee iskemään.
Vielä sitten viitaten tähän 90-luvun
lama-aikaan ja aikaan, jolloin tämmöisiä päätöksiä on viimeksi
tehty: näitä vaikutusarviointeja ja tutkimuksia
sieltä on hyvin vähän saatavilla siitä, minkälaisia
heijastumia nämä leikkaukset ovat aikanaan tehneet.
Nyt sitten tiedetään, että jopa kolmannessa
sukupolvessa on tällaista ylisukupolvista syrjäytymistä ja
osattomuutta, elikkä ne vaikutukset voivat olla hyvinkin
kauaskantoiset.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Silloin 90-luvulla, kun itse olin mukana niitä päätöksiä tekemässä
— tässä itse
asiassa on vähän sama tarina, minkä edustaja
Mäntylä tuossa kertoi — tehtiin osin
oikeita asioita ja tehtiin osin vääriä asioita.
Monta asiaa tehtiin todella väärin, esimerkiksi
työllisyyskehitykseen ja sen kautta sitten työttömyyden
räjähdysmäiseen kasvuun liittyen. Mutta
yksi, joka oli silloin jo minun mielestäni väärin
ja on edelleen, on lapsilisiin kohdistuvat leikkaukset. Ne ovat
periaatteellisia asioita. Lapsilisä on universaali oikeus.
Siitä on käyty keskustelua vuosien varrella, pitäisikö se
joltakin leikata pois, esimerkiksi tuloluokittain tai jotakin muuta
vastaavaa, mutta aina on päädytty tähän
saakka siihen, että se on lapsen oikeus ja se on universaali
oikeus ja siihen ei pidä koskea.
90-luvun puolessavälissä, kun se edellinen leikkaus
tehtiin, se tehtiin ihan samoilla perusteilla, talouden perusteilla.
Myös silloin esitettiin vaihtoehtoja. Silloin oli keskustajohtoinen hallitus,
kokoomus hallituksessa ja niin edelleen, mutta niin vain ne leikkaukset
tehtiin silloinkin, ja talous oli silloinkin perusteena, mikä minun
mielestäni ei ole kestävä peruste, kun
on mahdollisuus hakea toisenlaisia ratkaisuja.
Nyt kun tämä asia on ollut käsittelyssä,
niin kyllä se meille vasemmistoliitossa on niin periaatteellinen
asia, että se johti siihen, että me lähdimme
hallituksesta pois, koska meidän mielestämme tällaisia
ratkaisuja ei pitäisi tehdä, ei silloin eikä nyt,
koska ei kaikista heikompiosaisimpiin ihmisiin kumminkaan näin
rikkaassa yhteiskunnassa kuin Suomi pidä mennä kohdistamaan niitä negatiivisia
heijastusvaikutuksia, joilla voi olla sitten yli sukupolvirajojen
meneviä negatiivisia seurauksia.
Minun mielestäni politiikka on tahdon asia, se on periaatteiden
asia, ja tämä on minun mielestäni sellainen,
että tämä pitäisi ehdottomasti
olla hylättävissä vielä, mutta
pahaa pelkään, että ei se näin
mene.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Siis lapsilisähän on aikanaan
perustettu äidin ja lapsen hyväksi. Minä muistelen
jostakin tämmöisen aikoinaan lukeneeni.
Jos vielä tähän lapsilisäkohtaan
palataan, niin SDP:n esityshän oli, että korotetaan
lapsilisiä ja laitetaan verolle. Sehän oli meidän
esityksemme silloin, kun kehysneuvotteluihin mentiin, mutta siellä hyväksyttiin
sitten tämä pelkkä leikkaus. Ajatuksena
oli tietenkin se, että kun korotetaan, niin se ottaa pienituloiselta
vähemmän ja sitten suurituloiselta enemmän,
elikkä se olisi ollut oikeudenmukainen tulonjako.
Nyt on menty tähän, ja tällä on
varmaan mentävä. Seuraava hallitushan tätä voi
taas sitten korjata, ja varmaan täytyykin korjata: ei voi
olla tällä tavalla, että lapsiperheisiin
kohdistuu, ja niin kuin minä sanoin, en tässä ole
semmoinen asiantuntija enkä ollut tämän
käsittelyssä mukana, mutta täällä nyt
käytän puheenvuoroni, sen minkä tästä asiasta
jotakin ymmärrän ja tiedän. — Kiitos.
Terhi Peltokorpi /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen toi täällä esille,
että keskustan ollessa hallituksessa vetovastuussa, mikäli oikein
ymmärsin, lapsilisiä olisi leikattu. Se oli kyllä Lipposen
ensimmäisen hallituksen alkukautena vuonna 95, kun niitä leikattiin.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
No niin, tulipa historiatietokin oikaistuksi.
Yleiskeskustelu päättyi.