Esko  Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitän valtiovarainvaliokunnan mietintöön liitetyn keskustan vastalauseen mukaisesti lakiehdotusten hylkäämistä.

Tässä on tilanne se, että pääministeri Stubbin hallitus ja sitä edeltänyt pääministeri Kataisen hallitus ovat merkittävästi kiristäneet perintö- ja lahjaverotusta. Pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa luvattiin ja luvataan kai edelleen, että "selvitetään pikaisesti kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi, ml. maa- ja metsätalousyritykset". Suunta on kuitenkin toinen. Nyt ehdotetaan kaikkien perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentin korottamista 1 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta.

Toinen oli suunta pääministeri Matti Vanhasen hallitusten kaudella. Vuoden 2005 alusta keskustan ja sosialidemokraattien johtama hallitus huojensi maatalouden, maa- ja metsätalouden ja muun yritystoiminnan jatkajien perintö- ja lahjaverotusta 60 prosentilla, ja vuoden 2009 alusta tilanne oli se, että perintö- ja lahjaveroasteikkoja alennettiin kautta linjan 3 prosenttiyksiköllä.

Keskusta pitää tärkeänä, että meillä selvitetään perintö- ja lahjaverosta luopumisen mahdollisuus ja mahdollisuudet korvata se ehkä muulla verotuksella. Tämmöistä selvitystä meillä ei ole koskaan tehty, ja sen selvityksen jälkeen sitten voidaan tehdä viisaita johtopäätöksiä. Joka tapauksessa missään meidän naapurimaassamme ei ole enää perintö- ja lahjaverotusta.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan tekemää esitystä ja tuon esille tässä muutaman kohdan.

Veroasteikkoa tarkistettaisiin siis eli käytännössä nostettaisiin veroprosenttia korottamalla niitä kussakin asteikon portaassa 1 prosenttiyksiköllä. Onhan se tosi, että lisää verotuloja tarvitaan ja tätä kautta tulee lisää verotuloja, mutta tässä meillä on nyt esillä ollut ennen kaikkea maa- ja metsätalousyrittäjien tilanne, maa- ja metsätaloustilojen sukupolvenvaihdokset. Koska nämä tilat ovat erittäin pääomavaltaisia tiloja, nuoret yrittäjät, jotka lähtevät tätä toimintaa harjoittamaan, joutuvat ottamaan valtavat velat, ja jos he haluavat suoraan ostaa tämän tilan tai jos he saavat tämän tilan lahjana, perintönä, sen jälkeen he joutuvat maksamaan siitä todella isot verot. Onhan meillä perintökaaressa olemassa tietyt huojennukset, mutta esimerkiksi metsätalouspuolella se ei ole ollenkaan niin toimiva.

Meidän pitäisi todella vakavasti miettiä sitä, haluammeko me kehittää yritystoimintaa maaseudulla, haluammeko me kehittää laajemminkin yritystoimintaa ja jopa pienentää näitä veroprosentteja. Voi tuntua pahalta se, että veroprosentteja mennään jopa pienentämään tai alentamaan, mutta meillä on Ruotsista olemassa tästä jo hyviä esimerkkejä. Kyllä minun mielestäni maaseudun yritystoimintaa kohtaan erityisesti pitää miettiä ihan uusia kuvioita. Ei meidän tarkoituksemme kai ole niitä nuoria yrittäjiä tappaa jo aloitusvaiheessa. Riittää, että heillä on tällä hetkellä todella valtavat tukivalvonnat ja kaikki muut kuviot EU:n osalta, ei meidän itse tarvitse entisestään hankaloittaa heidän tilannettaan.

Markus  Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillähän on perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 §:ssä erittäin toimivat sukupolvenvaihdos-huojennussäännökset, ja siinä mielessä voi sanoa, että tavanomaisissa pk-yrityksen tai maatalouden sukupolvenvaihdoksissa, joihin nämä huojennussäännökset soveltuvat, perintö- tai lahjaverosta ei tule ongelmaa sukupolvenvaihdoksessa. Sen sijaan tämä nyt esitetty asteikkojen kiristys tuntuu etenkin puhtaissa metsätiloissa, jotka eivät pääse tämän huojennuksen piiriin, ja niissä yrityksissä, jotka eivät täytä huojennuksen kriteereitä. Tällaisia voivat olla vaikka yritykset, joissa luovutettava omaisuus jää alle 10 prosenttiin tästä yritysomaisuudesta, kokonaisuudesta, ja niissä tapauksissa, kun ei päästä huojennuksen piiriin, maksetaan normaali perintö- tai lahjavero riippuen nyt, kummassa tilanteessa tämä luovutus tapahtuu.

Monesti ongelmana on se, että tämä saatu omaisuus on siinä muodossa, että sitä ei pystytäkään helposti realisoimaan, ei löydy esimerkiksi ostajia sille yritysomaisuudelle tai jollekin osuudelle, joka tarvittaisiin yleensäkin veron maksuun. Vero saattaa nousta suureksi, jopa satoihintuhansiin, helposti jopa miljooniin isoissa perheyrityksissä, ja silloin on hankala monesti lähteä sitä yritystä itsessään realisoimaan, koska ei löydy tällaisten perheyritysten, vaikka ne olisivat isojakin, pienille osuuksille ketään ostajaa. Senkin takia pidän kyllä erittäin hankalana tätä hallituksen esitystä.

Se, mikä pitäisi tehdä, on kyllä muuttaa tuota huojennussäännöstöä niin, että puhtaat metsätilatkin, jos ne ovat toimivia kokonaisuuksia, saataisiin huojennuksen piiriin.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä ovat edustajakollegat keskustasta käyttäneet viisaita puheenvuoroja.

Olisin halunnut edustaja Lohen puheenvuoroon lisätä sen, että toisaalta metsätilojen kohdalla riskinä voi olla myös sitten se, että metsätila pirstoutuu juuri sen takia, että ensin on otettu lainaa perintöveron maksamista varten ja sitten, jotta laina saadaan maksettua, saatetaan myydä osa siitä tilasta, jolloin tila pirstoutuu pienemmiksi paloiksi, jopa niin, että sitä myydään usealle ostajalle. Ja tämä on myös erittäin negatiivista ajatellen meidän metsäomaisuuden säilymistä ja sen hyväksikäyttöä.

Meillä on jatkossa yhä enemmän kaupunkilaismetsänomistajia, ja tästä näkökulmasta myös tämä olisi erityisen tärkeää, että meillä metsäomaisuus säilyisi hyvänä, että siitä huolehdittaisiin ja että erityisesti lahja- ja perintöverokohtelu olisi oikeudenmukainen metsätilojen osalta.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppo jatkaa tästä edustajan erittäin hyvästä puheenvuorosta, mikä liittyy näiden tilojen pirstoutumiseen.

Vähän samanlainen ongelma on tuolla yrityspuolellakin, jos puhutaan näistä suuremmista perheyrityksistä. Meillä on ollut sellainen ilmiö nytten viime, voisi sanoa, vuosikymmeninä jo, että kun nämä eivät ole päässeet tämän huojennuksen piiriin ja varallisuusmassa on kuitenkin aika suuri, niin ainoa tapa tavallaan, jotta pystytään perintöverot maksamaan, on ollut se, että myydään koko yritys. Silloin yleensä ovat tulleet ulkomaiset sijoittajat, pääomasijoittajat tai suuremmat alan toimijat, jotka ovat ostaneet nämä suomalaiset perheyritykset.

Minusta tässä Suomi kansakuntana kyllä häviää, jos me nämä toimivat, kannattavat perheyritykset tavallaan pakotamme tätä kautta siirtymään ulkomaiseen omistukseen. Olisi mieluummin järkevämpää, että ne säilyisivät Suomessa, silloin ne ovat tänne enemmän sitoutuneita ja investoisivat myös tänne Suomeen, kuin että omistus lähtee yhä enemmän näistä välillä erittäin menestyvistäkin yrityksistä siirtymään sitten ulkomaille tämän takia juuri.