Täysistunnon pöytäkirja 116/2008 vp

PTK 116/2008 vp

116. TIISTAINA 2. JOULUKUUTA 2008 kello 14.03

Tarkistettu 2.0

1) Hallituksen esitys laiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 §:n mukaan kustannukset, jotka aiheutuvat lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä selvityksistä sekä oikeuspsykiatrisista selvityksistä, siirretään valtion rahoitettaviksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta on valmistunut mietintö, jonka perusteella näin tulee myös tapahtumaan.

Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen esitutkinta tehdään, kuten muitakin rikoksia selvitettäessä, poliisin tutkinnanjohtajan johdolla ja ohjauksessa. Esitutkintavaiheessa poliisi turvautuu aiempaa useammin myös sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön asiantuntemukseen. Poliisin virka-apupyyntö voi koskea erilaisia rajoitettuja kysymyksiä, joita voivat olla lapsen haastattelu, lapsen traumatisoitumisen arviointi tai lapsen muu lääketieteellinen tutkimus.

Valiokunta toteaa, että lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittäminen edellyttää useissa tapauksissa lapsen iän, kehitystason, psyykkisen kehityksen ja lapsen edun huomioivaa erityisosaamista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on saada lapselta mahdollisimman luotettava kertomus tapahtuneesta lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen ja tallentaa tämä kertomus tulevaa syyteharkintaa ja oikeusprosesseja varten.

Lain soveltamisalasta valiokunta toteaa, että tämän lain soveltamisalaa koskeva muotoilu on saadun selvityksen mukaan verrattain laaja, jotta se mahdollistaisi kyseisten asiantuntijapalvelujen, liittyen siis sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluihin, tarjoamisen lapseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämiseen riippumatta siitä, millä rikosnimikkeellä asiaa tutkitaan tai missä vaiheessa ...

Puhemies:

(koputtaa)

Puhuja, ihan hetki! — Niin, arvoisat kansanedustajat! Tuolla valitetaan nyt, ettei kuulu edes tähän saliin. Se on muitten kuin puheenvuorossa olevan puhujan moite. Ulos keskustelemaan keskenään! — Olkaa hyvä, jatkakaa.

Puhuja:

Arvoisa herra puhemies! Siis kyse on laista, jossa lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen esitutkinnan kustannukset siirretään Paras-puitelain mukaisesti valtion maksettaviksi. Valiokunta toteaa lain soveltamisalaan liittyen, että lain soveltamisalaa koskeva muotoilu on saadun selvityksen mukaan laaja, jotta se mahdollistaisi tässä tapauksessa kyseisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntijapalvelujen tarjoamisen lapseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämiseen riippumatta siitä, millä rikosnimikkeellä asiaa tutkitaan tai missä vaiheessa asian selvittäminen on poliisiasia. Valiokunta toteaa, että ehdotettu rikosnimikkeen käyttö lain soveltamisalasäännöksessä voi johtaa lainkohdan liian suppeaan tulkintaan. Valiokunta ehdottaa, että 1 § ja lain nimike täsmennetään lakiehdotuksen tarkoituksen mukaisesti koskemaan lapseen kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämistä.

Poliisi pyytää käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon virka-apua myös lapseen kohdistuvien muiden rikosten selvittämisen yhteydessä. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvia pahoinpitelyrikoksen epäilyjä on määrällisesti huomattavasti enemmän kuin seksuaalirikosten epäilyjä.

Toisekseen valiokunta ottaa kantaa ikärajaan. Ehdotetussa laissa lain kohderyhmä on alle 16-vuotiaat lapset ja erityisestä syystä jo 16 vuotta täyttäneet lapset, mutta ei kuitenkaan enää 18 vuotta täyttäneet. Erityisenä perusteena sille, että terveydenhuollon henkilöstön asiantuntemusta tarvitaan 16 vuotta täyttäneen lapsen esitutkinnassa, voivat olla lapsen kehitysvamma tai muu psyykkisen kasvun ja kehityksen ongelmat tai psyykkinen sairaus. Ikärajat perustuvat siihen, että poliisi tarvitsee lapsen ja nuoren kehitykseen liittyvää erityisasiantuntemusta ja että tarve on suurin alle kouluikäisten lasten kohdalla. Valiokunta pitää ehdotuksen mukaista ikärajaa perusteltuna.

Tutkimuksen käynnistämiseen liittyen valiokunnan saaman selvityksen mukaan tutkimusyksiköiden välillä on merkittäviä eroja tehtyjen tutkimusten määrissä ja kestoissa. Valiokunta pitää tutkimusten luotettavuuden ja tutkittavien lasten edun kannalta välttämättömänä, että tutkimusten aloittamiseen kuuluva aika on mahdollisimman lyhyt. Tässä on kysymys resursoinnista. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että alueelliset erot eri puolilla maata tämän tutkimuksen aloittamiseen liittyvän ajan osalta ovat paikka paikoin liian suuria.

Tiedon luovuttamiseen tutkimusyksiköille liittyen valiokunta toteaa, että tutkimusyksiköillä on 4 §:n 1 momentin mukaan oikeus salassapitosäännösten estämättä saada poliisilta, syyttäjältä ja tuomioistuimelta kyseiseen tapaukseen liittyvät asiakirjat siltä osin kuin ne ovat tarpeen tutkimuksen tekemiseksi korostaen sitä, että kyse on vain niistä asiakirjoista, jotka liittyvät tähän ja ovat tarvittavia tämän tutkimuksen tekemiseksi ja edistämiseksi. Näiltä osin valiokunta täsmentää hallituksen esitystä.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten valiokuntamme puheenjohtaja Rehula mainitsi, kyseessähän on budjettilaki, joka liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, jonka hyväksyimme vuonna 2007. Siinä siis päätimme, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus siirretään valtion kustantamaksi, ja nytpä sitten ensi vuoden budjettiin on varattu 4 miljoonaa euroa näitten tapauksien selvittämistä varten.

Selvittäminen tapahtuu poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä, ja lääninhallitukset tekevät sopimuksen yliopiston sairaalapiirien tai muiden sairaaloiden kanssa. Pääasiallisesti yliopistosairaalat velvoitetaan suorittamaan tutkimukset, joita viime vuonna oli kaksituhatta sosiaaliviranomaisten tiedossa, mutta poliisille ilmoitettiin tuhat tapausta.

Yliopistosairaaloilla on osaamiskeskuksia, joissa toimii poliisi, syyttäjä, lääkäri, psykologi ja lisäksi tuomari. Joissakin maissa toiminta on keskittynyt lastentaloihin. Näitä lastentaloja meillä ei ole Suomessa. Mielenkiintoista tässä toiminnassa on se, että yliopistosairaaloissa tehtiin tutkimuksia varsin eri suuruisia määriä vuonna 2007. Helsingissä tutkimuksia oli 36, Kuopiossa 62, Oulussa 18 — siis erinomaisen synnitön paikka — Tampereella 80 ja Turussa 57. Selvitettävänä olisikin, miksi Kuopiossa, Tampereella ja Turussa on näitä tapauksia kaksinkertainen määrä verrattuna Helsingissä ja Oulussa suoritettuihin tutkimuksiin. STM:n vastineessa todetaankin, että käytännöt eivät ole yhdenmukaisia eri yliopistosairaalapiireissä ja myöskin jonotusaika tutkimuksiin vaihtelee, kuten puheenjohtajamme mainitsi. Koulutusta tuleekin siis lisätä, ja käytännöt tulisi yhdenmukaistaa.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestäminen on varmasti hyvä lakimuutos ajatellen sitä, että tutkimukseen pääsy mahdollisesti tätä kautta myös nopeutuu. Mutta hieman epäselväksi jatkossa jää se, miten esimerkiksi tutkimusta tekevä yksikkö voi jaotella erikseen seksuaalirikoksiin kohdistuvat toimenpidekustannukset esimerkiksi työnohjauksessa taikka koulutuksessa. Lisäksi täytyisi miettiä tämä valtakunnallinen koulutustarve, joka olisi nimenomaan yhteinen eri ammattiryhmillä, jotka tähän lasten hyväksikäytön tutkimiseen osallistuvat, ja se, että tutkimukseen pääsy todella jatkossa tapahtuu viivytyksettä, että tähän myöskin eräänlaista hoitotakuuta voitaisiin toteuttaa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edellinen edustajakin peräänkuulutti hoitotakuuta, esimerkiksi tätä nopeutta näissä tutkimuksissa. Kun tämä nyt on budjettilaki ja tämä valtiolle siirretään, niin toivottavasti tämä 4 miljoonaa riittää siihen, että saadaan nopeat tutkimukset ja tämä raha sijoitetaan oikein, koska tässä äsken tuli ed. Asko-Seljavaaralta tämä juttu, että kun Tampere ja Turku ovat olleet kärjessä, niin jo edellisellä kaudella, joskus 10 vuotta sitten, kun Tampere oli kärjessä, siellä selkeästi tiedettiin, että sosiaalivirastossa ja siellä piireissä käytettiin avioliittojen hajottamisessa tätä keinoa. Tästähän on paljon juttua myös, ja jos kuuntelee miesjärjestöjen ja miestahojen valituksia, niin tämä on yleisimpiä asioita, joissa miehiä suotta aletaan syyttää, ja sitten erilaiset sosiaalivirastot kunnissa ovat lähteneet joko tähän peliin mukaan tai eivät.

Kun tämä siirtyy valtiolle, toivottavasti tähän saadaan tasapuolinen elin, joka ottaa siis miehet ja naiset, vaimot ja isät, yhtä hyvin huomioon tässä asiassa, niin tämäkin kohta korjaantuisi, koska tosiaan Tampereella siihen aikaan oli paljon enemmänkin näitä tutkimuspyyntöjä kuin mitä sitten tutkittiin ja ne venyivät. Selkeästi oli kyse tämän kaltaisesta keinottelusta, jossa leimattiin.

No, jos tämä nopeutuu, niin silloinhan on ihan selvä, että tämmöisistä psykologisista tekijöistä, ja jos on fyysisiä tekijöitä, on paljon helpompi saada se vähäkin totuus, joka näistä nyt voidaan saada, selville paljon tehokkaammin. Toki sitten tämä virka-apujuttu: poliisilla täytyy olla sitten taas jonkunlainen koulutus, selkeämpi koulutus siihen, missä asioissa näitä haetaan, ettei poliisikaan automaattisesti lähde sitten aina perhetapauksissa vaimon juttujen mukaan tässä. Toivoisin nyt, että rahaa löytyy sitten kanssa näin tärkeän asian oikeudenmukaiseen selvittämiseen tulevaisuudessa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan hyvä hallituksen esitys, josta valiokunta on antanut mietintönsä. Voin todeta sen, että vaikka kuinka poliisi on kouluttautunut ja poliisia koulutetaan nimenomaan lasten haastattelemiseen ja muihin tällaisissa tilanteissa, joissa epäillään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, niin se ei aina kaikissa tilanteissa riitä. Siinä vaaditaan erityisasiantuntemusta hyvinkin pitkälle, ja minun mielestäni on hyvä, että tältä osin kustannukset siirretään kunnilta valtiolle, jolloin tätä erityisasiantuntemusta on paljon paremmin saatavissa. Täytyy vain toivoa, että valtion rahoitus riittää sitten, että nämä tutkimukset pystytään nopeasti viemään eteenpäin ja siltä osin esitutkinta saatetaan loppuun ja voidaan sitten vielä tilanteen niin ollessa viedä oikeuteen ja saada lainvoimaiset päätökset. Näissä asioissa valitettavasti on viime aikoina pitkittynyt tutkinta aivan turhan päiten, ja siinä kaikki osapuolet joutuvat kärsimään.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä annettu laki on hyvin tarpeellinen monestakin syystä. Täällä tuli esille ed. Asko-Seljavaaran puheessa se, millä tavalla eri paikkakunnilla näitä pyyntöjä on tehty. Tämä voi kertoa monestakin asiasta, mutta yksi keskeinen asia on se, millä tavalla eri alueilla eri ihmiset haluavat tuoda esille tämmöisiä epäilyjä ja mikä osa on suoranaista piilorikollisuutta.

Toisaalta ed. Pertti Virtanen toi ihan tärkeän näkemyksen esille myöskin, että jos tätä käytetään joitakin osapuolia vastaan. Mutta kyllä lähtökohta on se, että lasten oikeus kasvaa normaalisti ilman tämmöistä hyväksikäyttöä edellyttää yhteiskunnalta ja erityisesti poliisilta ja tutkintaviranomaisilta selkeää puuttumista näihin epäiltyihin rikostapauksiin. Onhan poliisi tähänkin mennessä myöskin terveydenhuollon ja sosiaalialan puolelta näiden hyväksikäyttöjen osalta selvittänyt, tehnyt selvityksiä, millä tavalla lapset ovat kokeneet, mitkä näiden vaikutukset ovat, ja asiat ovat myöhemmin menneet sitten mahdollisesti oikeuteen.

Mutta on hyvä, että tämä järjestetään aukottomaksi ja helpoksikin sillä tavalla, että viranomaiset siirtävät tietoa ja saavat toisiltaan tarvittavaa tietoa, ja toisaalta se, että kustannusten jako selkeästi siirtyy valtiolle. Tällä tavalla voidaan turvata, että ainakaan taloudelliset seikat eivät ole esteenä.

Mielestäni lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on erityisen paheksuttava tapa, jota ei saa millään tavalla hyväksyä, ja jos on perusteltu syy epäillä, että tällaista on tapahtunut, niin se on yhteiskunnan ja viranomaisten tehtävä selvittää. Siinä on kysymyksessä ensi sijassa lasten oikeus ja toisaalta myöskin muiden aikuisten ja perheenjäsenten oikeus. Kyllä poliisi on myöskin kouluttautunut, ja tietysti aina lisää tietoa ja koulutusta tarvitaan, mutta niinhän tämä asia ei ole, että se olisi juuri nyt todettu tarpeelliseksi.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olisin puuttunut ihan samaan asiaan, minkä ed. Pertti Virtanen toi puheessaan esille, elikkä niihin kokemuksiin ja pelkoihin, joita voi esittää, kun on kysymys avioerotilanteista ja lasten "jakamisesta" isälle ja äidille ja perheitten tilanteen selvittämisestä vaikeissa asioissa. On hyvä, että tämmöisissä tapauksissa, epäilyissä, nyt saadaan aikaan moniammatillinen tiimi, joka osaa asiansa.

Silloin 1990-luvun alussa, 1990-luvulla, oli hirvittävä tapaus, niin sanottu Niko-tapaus, joka oli kertakaikkisen järkyttävä. Siinä ihan syyttä suotta lapsi otettiin huostaan. Psykiatrit tekivät puolueellisia tutkimuksia, isä ja äiti suurin piirtein tuomittiin, perhe erotettiin, ja kesti lähes kymmenen vuotta, ennen kuin asia todella selvisi. Se oli väärä päätös. Tämmöisiä tapauksia ei sivistysvaltiossa voi tapahtua. Jos on tämmöinen moniammatillinen tiimi, jossa on muitakin kuin asiaan hurahtaneita psykiatreja, niin on erittäin hyvä, että tämmöinen laki on tulossa.

Kun ed. Asko-Seljavaara sanoi, että Oulussa ollaan synnittömiä, no, siellä nyt on muutama tapaus ollut, joita on tutkittu ja jotka on myös lehdissä selostettu. Kyllä siellä varmaan syntiä tehdään, mutta en tiedä minkälaista syntiä. Voi olla muunkinlaista kuin seksuaalista hyväksikäyttöä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä epäiltäessä on erityisen tärkeää, että tutkimukset saadaan viivytyksettä aloitettua ja että nämä tutkimukset eivät myöskään kestä liian kauan. Jos ajatellaan näitä tilanteita, niin jo pelkästään sen vuoksi, että lapsi ajan myötä alkaa unohtaa asioita tai alkaa muistaa väärällä tavalla, samoin muut tutkittavat, tutkimuksiin todellakin tulisi nopeasti päästä. Tällä hetkellä tilanne ei ole ollut hyvä tässä suhteessa. Saimme valiokunnassa selvityksen siitä, että nämä pääsyajat tutkimuksiin vaihtelivat tavattoman paljon. Oli sellaisia yksikköjä, joihin päästiin kyllä nopeasti, mutta kahdessa yksikössä keskimääräiset jonotusajat olivat yli 150 päivää. Eräässä yksikössä jopa vuodenkin joutui odottamaan jonossa, ennen kuin pääsi edes tutkittavaksi, mikä on kyllä aivan liian pitkä aika ja varmasti tuo epävarmuutta koko tutkimukseen.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ehdotuksen mukaan tutkimus olisi käynnistettävä ja tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja että tutkimukset kestäisivät enintään kaksi kuukautta. Tähän ei ole laitettu mitään tarkkaa päivärajaa, miten nopeasti näihin tutkimuksiin tulisi päästä, mutta kyllä mielestäni niissä tilanteissa kaksikin viikkoa on jo aika pitkä aika.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa ovat jo edustajat Vistbacka, Kaltiokumpu ja myöskin Räsänen kiinnittäneet huomiota tähän tutkimuksen aloittamisajankohtaan ja myöskin sen kestoon. Tämä on erittäin vaativaa tutkintaa, jossa täytyy tutkia asiallisesti, ammattitaitoisesti, ja monesti myöskin hienotunteisuus on koetuksella, koska katsotaan, että monet ilmoitukset tulevat jopa lähipiiristäkin.

Oikeusvarmuuden näkökulmasta tällainen varhainen tutkimuksen aloittaminen on äärimmäisen tärkeää, myöskin tilanteen videointi, koska tiedämme kokemuksesta, että myöhemmin syyttäjät ja myöskin puolustusasianajajat tarvitsevat tätä luotettavaa materiaalia siitä, mitä tapahtui ihan ensi päivien jälkeen, kun nämä tutkimukset aloitettiin. Jos esimerkiksi lapsen kuuleminen tapahtuu puoli vuotta tapahtuman jälkeen, on aivan selvää, että tämän kertomuksen luotettavuus muuttuu ympäristötekijöistä johtuen.

Sen tähden kiinnitän huomiota niin kuin valiokuntakin mietinnössään siihen, että "tulee seurata ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi". Meidän täytyisi tehdä sellainen laki tästä, jotta näitä ei tarvitsisi edes seurata, vaan ne toimisivat aina, menisivät kaiken muun edelle.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Lastenpsykiatrien mukaan eri lapset ja nuoret oirehtivat hyvin eri tavoin, jos heitä on käytetty seksuaalisesti hyväksi. On myös iso ryhmä lapsia, jotka eivät näkyvästi oirehdi lainkaan, ja heitä on tietenkin sitten, näitä tyttöjä ja poikia, myös paljon koulussa.

Tämän hyvän lain lisäksi tarvittaisiinkin esimerkiksi opettajien täydennyskoulutusta asiassa, jotta noita merkkejä seksuaalisesta hyväksikäytöstä voitaisiin tunnistaa, koska aihe on vaikea ja vakava, mutta käsiä ei voi nostaa pystyyn myöskään esimerkiksi kouluissa, joissa on paljon lapsia, jotka tarvitsisivat kuitenkin tähän asiaan kipeästi apua.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Herra puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tätä hallituksen esitystä hyvänä. Se on Paras-hankkeen mukainen esitys, jossa tutkimuksen kustannukset siirtyvät nyt valtiolle, kun aiemmin kunnat ovat vastanneet niistä.

Tässä yhteydessä patistaisin myöskin hallitusta kiirehtimään tätä lastentalomallin käyttöönottoa. Muista maista on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia tästä niin kutsutusta lastentalotoimintamallista lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkimisessa. Se on kokonaisvaltaista auttamista. Mallin tarkoituksena on turvata lapsen tukeminen ja myöskin perheen tukeminen. Eli tätä selvitystä pitää kiirehtiä, se on lapsen edun ja oikeuksien mukainen ja perheen kokonaisvaltaisen toipumisen kannalta tärkeää.

Huomauttaisin myös, niin kuin täällä usea on jo puheenvuorossaan todennut, että tutkimusten käynnistyminen heti on ensiarvoisen tärkeää. Pääkaupunkiseudulla tässä ei ole ongelmia. Esimerkiksi Oulussa valitettavasti on isojakin ongelmia. Siellä saattaa kestää jopa yli vuoden, että tutkimukset saadaan käyntiin, ja tämä on täysin kestämätöntä.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Guzenina-Richardson nosti, meillä on hyvin erilaiset tavat ottaa nämä asiat hoitoon. Hämmästytti itseänikin, kun luki näitä.

Palaisin vielä ed. Virtasen pohdintaan siitä, että näissä riitatilanteissa saatetaan käyttää myös näitä asioita hyväksi. Siltä osin voi todeta, että laki on varmasti ihan paikallaan, että saadaan myös epäilyksenalainen henkilö, jos mahdollisesti onkin syytön, mahdollisimman nopeasti todettua syyttömäksi. Mutta näissä tilanteissa meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin nollatoleranssi, eli kun pienikin epäilys löytyy, niin se tulee tutkia mahdollisimman nopeasti ja pikaisesti. Yhden vuoden ajan olla epäilyksen alla saattaa olla hyvinkin pitkä aika ja tuskallinen aika niin lapselle kuin hänen perheelleen. (Ed. Ukkola: Saati kahdeksan vuotta!) — Tai kahdeksan vuotta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Monet puhujat ovat täällä puhuneet siitä, että nämä tapaukset ehkä liittyvät huoltajuusriitoihin, ja näinpä monet asiantuntijat meille kertoivatkin. Näiden selvittäminenhän vaatii aivan erityisen korkeaa osaamista ja hienotunteisuutta. Mutta me saimme kyllä valiokunnassa sen käsityksen, että Suomessa on aika hyvät valmiudet hoitaa näitä asioita. Muun muassa Husissa on tämmöinen seitsemän hengen osaajaryhmä, joka tutkii näitä lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Nyt kun saamme valtion maksettavaksi nämä kustannukset, niin toivomme, että myöskin nämä käytännöt yhdenmukaistuvat koko maassa.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on erinomainen. Sen tarkoitushan on saada tasapuolista kohtelua ympäri Suomen. Kuten olemme täällä moneen kertaan kuulleet, näissä tutkimuksissa on hyvinkin erilaista käytäntöä. Viime kaudella lakivaliokunnassa käsiteltiin useita lakeja, jotka liittyvät perheväkivaltaan. Silloin kymmenissä ellei sadoissa asiantuntijakuulemisissa tuli selkeästi esille, että varsinainen fyysinen väkivalta on 90-prosenttisesti miesten tekemää ja 10-prosenttisesti naisten tekemää. Sen sijaan asia, jota ei ole laissa, on henkinen väkivalta. Tässä on juuri sellainen asia, jota voidaan käyttää myöskin nimenomaan avioero- ja muissakin tilanteissa, ja nimenomaan se on yleensä aina miehiä kohtaan, harvemminpa naisia syyllistetään lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, eli naiset käyttävät tätä hyvinkin hyväkseen miehiä kohtaan. On hyvä, jos tämä asia paranee tällä, että kustannukset tulevat valtion maksettavaksi.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on ehkä kaikkein pahimpia rikoksia lapsia kohtaan, ja siitä syystä tämä lakiesitys on todella hyvä. Kustannukset siirtyvät valtiolle, ja täällä todettiin, että toivottavasti valtiolla rahat riittävät, ja siihen täytyy vain sanoa, että niiden on riitettävä.

Ammattitaidon lisääminen on varmasti tarpeellista, koska selvästi eri puolilla Suomea on erilainen kyky ottaa vastaan myös ilmoituksia saatikka sitten tehdä näitä tutkimuksia, ja siinä suhteessa rahaa tarvitaan myös koulutukseen ja ammattitaidon lisäämiseen.

Täällä ovat tulleet esille nämä perättömät syytökset. Haluan kyllä muistuttaa, että paljon paljon enemmän on vielä niitä lasten hyväksikäyttöjä, jotka eivät tule koskaan tutkintaan tai joita ei saada selvitetyksi, elikkä nämä perättömät ilmoitukset ovat pisara meressä, joten ei kannata olla siitä puolesta huolissaan. Kyllä aikuiset ihmiset aina selviävät myös perättömistä ilmiannoista, mutta lapset, joita ei edes tutkita, eivät selviä. Vaikka he saisivat sitten oikeutta oikeuden kautta, niin he eivät välttämättä koskaan elämässään selviä näistä kokemuksista. Kyse on todella isosta asiasta, ja valtiolla on isot tehtävät nyt sitten hoitaa tämä asia kuntoon ympäri Suomea.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! En voi olla kommentoimatta äskeistä löysää lausuntoa siitä, että aikuiset selviävät. Mies on jätetty yksin, lapset viety, ja sitten vaimo nostaa tuttujen kuntalaisten kanssa hirveän prosessin, joka kestää vuosia. Näitä tapauksia on ollut vaikka kuinka paljon. Sen takia tärkeää on juuri tämä nopeus, heti, että tästä saadaan, niin kuin on puhuttu, tasapuolista ympäri Suomen, ettei tässä leimata ketään. Todellakin juuri tämän kaltaiset asiat, mikä äsken tuli esiin, ovat niitä, että kun kauhistellaan ensin tämän rikoksen valtavuudella, niin sen takia poliisitkin tavallaan koulutuksestaan huolimatta ovat olleet pakotettuja tekemään näitä asioita. Puhuin lähinnä siitä poliisikoulutuksesta, joka pystyy sitten myös toimimaan niin, ettei heti lähdetä sen vanhan perinteen mukaisesti uskomaan vaimon tai äidin juttuja.

Toisaalta lapsen kehityspsykologia on myös nopeaa. Siinä on erilaisia vaiheita, ja meillä on netti olemassa. Jos vähänkin tämä aika pitkittyy, niin lapset oppivat, heidän mielikuvituksessaan jopa kahteentoista ikävuoteen asti muuttuvat nämä aivojen jutut aika paljon hyvin nopeassa ajassa, ja sen takia tämmöinen kuulemma Husillakin oleva erityislautakunta on todella paikallaan siinä, mitä tässä psyykessä tapahtuu.

Yksi vaara tässä on kuitenkin se, mitä voi lukea, että EU ja saunakulttuuri ja muut. Suomesta kun on annettu tätä kuvaa, niin tänä päivänä saattoi kyllä lukea iltapäivälehdistä hyvänkin uutisen, että Suomessa on eroottinen ja seksuaalinen käyttäytyminen vapaamielisempää kuin muualla päin maailmassa, ja siihen kytkettiin sauna hyvällä tavalla, että me olemme oppineet siihen, ettei meillä ei ole enää näillä alueilla niin kauheasti näitä asioita hurskasteltavana. Jos tähän tuodaan EU ja alastomuuskulttuuri ja sauna näitten katkeroituneitten äitien näköalan kannalta nyt ja leimataan miehet ja koko se, että perheet ovat saunassa, niin me päädymme kauheaan umpikujaan, jossa justiin tämän kaltainen vääränlainen suhtautuminen uudenlaiseen terveyteen on mahdollista näin hyvänkin lain välityksellä ja kautta.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Helppo yhtyä ed. Pertti Virtasen sanoihin, mitä hän tuossa verbaalilahjakkaana henkilönä edellä toi. Toisaalta häntä edeltäneen puhujan Tuula Väätäisen puheenvuoroon voin puoleksi yhtyä, puoleksi en. Ehdottomasti lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on härskeimpiä, pahimpia rikoksia, mitä ihminen voi tehdä. Siinä ihminen asettuu eläimen alapuolelle näin tehdessään. Se pitää tutkia, se pitää tutkia nopeasti, kaikki pitää tutkia. Siinä mielessä ollaan aivan oikealla linjalla tässä asiassa, että ne kustannukset pannaan yhteiskunnalle siitä.

Mutta kun ed. Väätäinen vähätteli sitä, että on perätön ilmianto tehty, niin kyllä on kanssa erittäin vakava rikos joutua syytetyksi tai epäillyksi näin vaikeasta, pahasta rikoksesta syyttä suotta, jos toinen tekee ilmiannon kostamis- ja vahingontekotarkoituksessa. Kyllä tähän lainsäädäntöön täytyy tehdä maininta tästä, että myös perätön ilmianto tehdään ankarasti rangaistavaksi teoksi. Voinpa sanoa, että tästä asiasta, tästä aihepiiristä, lievästi, puhujana puhui nimimerkki "Kokemusta on".

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on karmeinta, mitä aikuuset ihmiset voivat tehrä. En tiedä, minkämoisia traumoja siitä elämän varrelle jää itte aikuusille ihmisille. Paljon puhutaan, että nämä seksuaaliset hyväksikäyttäjät on miehiä, mutta varmahan sieltä löytyy myös naisten puolelta, mutta uskoosin, että miehenjullikat sortuu tällaasiin hävittömyyksiin, törkeyteen, kaikista enite. Mutta otetahanpa huomioon yks totuus. Mitä tämä teköö lapsille? Se jättää varmahan elinikääsen trauman, siit ei koskaan selevitä, nährään painajaasia, ja sitten jos mennähän viel piremmälle, meillä pikkuhiljaa mielenterveyshäiriöösiä ihmisiä tuloo entistä enemmän täs nykyises hektises maailmas, ja niiren pitäis joskus olla rakentamas tätä hyvinvointia, jotenka sanoisin, että heti, kun vähän vihiä kuuluu, että johonaki on sen tapaasta toimintaa, niin siihen pitää tarttua. Se ei oo mitään kantelua, eikä siitä saa ottaa nenähänsä, jos tuloo loukatuksi. Saatei kyllä meirän aikuisten ihmisten pitää kestää myös pikkusen varpaille astumista.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kyllä lapsen näkökulmasta on tärkeää se, että seksuaalinen hyväksikäyttö paljastuu, ja lapsen etu aina toki tulee asettaa edelle, mutta kyllä lapselle on tärkeää myös se, että väärät epäilyt kumotaan. Väärä epäily tai perätön ilmianto on vahingollista paitsi sille aikuiselle, joka sen kohteeksi joutuu, myös lapselle ja aivan erityisesti silloin, jos epäily kohdistuu hänen omaan vanhempaansa.

Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin myös se näkökohta, että lapsiin kohdistuva pahoinpitely tai muu laiminlyönti tulisi saada tämän samanlaisen lainsäädännön piiriin ja yhtä lailla tutkimusten kohteeksi. Suuri osa oikeuspsykiatrisen tutkimuksen ja työnohjauksen tarpeista todellakin koskee lapsiin kohdistuvaa pahoinpitelyä. Kuitenkin tässä laissa oikeuspsykiatrinen toiminta on rajattu koskevaksi vain seksuaalista hyväksikäyttöä. Monestihan näissä tapauksissa vielä kaiken lisäksi on kysymys kummastakin, sekä lapseen kohdistuvasta laiminlyönnistä ja pahoinpitelystä että myös seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ehkä jatkossa varsinkin tämän lastentalomallin myötä nämä kaikki lapsiin kohdistuvat rikoksen muodot pitäisi saada samalla viivalla ja samoilla toimintaperiaatteilla tutkituksi.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! En omasta mielestäni vähätellyt suuntaan enkä toiseen. Minä sanoin vain sen, että niitä lapsen elämässä tapahtuvia hyväksikäyttötilanteita, joita ei selvitetä, on paljon enemmän kuin niitä, joissa on näitä perättömiä uhkauksia. Edelleen olen sitä mieltä, että aikuiset ihmiset yleensä selviytyvät tämän tyyppisistä tilanteista paljon helpommin kuin lapset. Tämän sanon kokemuksella. Minä olen sentään kuitenkin aika monta kertaa istunut tilanteissa, joissa on sekä hyväksikäyttäjä että hyväksikäytetty, ja ne tilanteet ovat todella vaikeita. Sen takia minusta tämä lakiesitys on todella hyvä, koska silloin, kun nämä selvitykset tapahtuvat nopeasti ja riittävän tarkasti, pystytään myös toteamaan ne tapaukset, joissa hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut, ja päästään eteenpäin. Siinä mielessä, hyvät kollegat, olkaa ihan rauhassa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua. Nyt on kuitenkin syytä muistaa se, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisestä annettu laki ei suinkaan heikennä näiden henkilöiden, joiden epäillään tehneen tämmöisen rikoksen, oikeusasemaa, ei lisää heihin kohdistuvia epäilyjä. Tämähän toimii juuri toisinpäin, että silloin, kun on epäily esitetty, saadaan varma asiantuntijaselvitys, jolla voidaan sitten arvioida, onko joku syyllistynyt johonkin.

Minä haluan korostaa sitä, että tässä asennetasolla on tärkeimmän muutoksen syytä tapahtua. Nimittäin lasten törkeitäkin pahoinpitelyjä tapahtuu suuressa määrin, ja ne ovat erittäin merkittävästi piilorikollisuutta. Siinä asenteilla, millä tavalla me suhtaudumme lapsen oikeuksiin, ja toisaalta sillä, millä tavalla kannamme vastuuta rikoksesta, kun olemme siitä tietoisia, että kerromme siitä viranomaisille, on suuri merkitys.

Kolmas asia on tietysti se, että viranomainen, poliisi, käynnistää varmasti tutkimukset, jos on sellaista syytä epäillä, että tutkinta on käynnistettävä. Poliisi osaa kyllä aika pitkälle jo karsia sellaiset ilkivallalla tai vahingontekomielessä tehdyt ilmoitukset. Se kuuluu poliisin ammattitaitoon. Mutta poliisi ei saa jättää rikosta tutkimatta, jos on syytä epäillä, että on kysymyksessä sellainen rikos, joka poliisin täytyy tutkia.

Sitten vielä sanoisin, että aina rikostutkinnassa valitettavasti on sellaisia henkilöitä, jotka ovat aiheettomasti epäiltyinä, joita ei voi tuomita. Suomen poliisi on vielä niin kehittymätön, että sen täytyy rikolliselta kysyä, kuka on syyllistynyt. Neuvostoliitossa oli semmoinen poliisi, joka tiesi jo etukäteen, kuka on syyllistynyt, ja varmasti tuomittiin. Mutta se ei taida olla ihan meidän tavoitteemme.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Laki lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä on hyvä ja paikallaan. Keskustelu on ollut hyvää ja monipuolista mutta osittain myös ehkä turhan vastakkainasettelevaa. Oleellista on aina lapsen etu ja lapsen oikeus. Mutta kuten ed. Räsänen hyvin sanoi, lapsen edun mukaista on myös se, ettei hänen vanhempiaan turhaan epäillä. Jos nämä epäilyt tulevat tämän lain myötä entistä nopeammin selvitetyiksi, niin ilman muuta sekin on lapsen etu.

Kun tässä mainittiin myös entinen itänaapurimme, niin en malta olla kommentoimatta myöskään sitä. Toivon, että Suomessa kuitenkin säilyy meidän hyvä, avoin saunakulttuurimme, jolla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Tulee mieleen vaan se, että eräässä suuressa länsinaapurissa meistä varmasti monet leimattaisiin ainakin riskeiksi lapsen hyväksikäytölle tällä saunakulttuurilla, mutta kuten tiedämme, se epäily on turhaa.

Mutta uusi laki siis turvaa entistä nopeamman ja entistä tasapuolisemman käsittelyn koko maassa. Se on ehdottomasti — ja mikä tärkeintä — lapsen oikeuksien mutta myös tietysti isien ja äitien oikeuksien mukaista.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! En nyt minään besserwisserinä halua tässä toimia, mutta kun minuun tässä viitattiin vielä, niin totean sen verran, että kun aikoinaan tuli puheeksi toistakymmentä vuotta sitten enemmän lehdistössä koko aihe, niin tavallaan — aikoinaan kuuluisa naistutkija Friedan kirjoitti kirjan nimeltä Naisellisuuden harhat — yksi tämmöinen perusjuttu oli se, että kun oli tutkimukset laajalti tehty Euroopassa, niin Suomi jäi viimeiseksi tässä ilman muuta, aivan toisinpäin kuin tämänpäiväisessä tutkimuksessa. Kommentti oli lähinnä sitten se, kun luki joka paikassa, että naisliikkeet, naistutkimus, äidit, yhdistyneet äidit, kaikki olivat suureen ääneen todistamassa, että tässä tutkimuksessa on jotain vikaa, ettei voi olla. Sitä, että justiin saunan ja meidän alastomuuskulttuurin merkitys olisi tässäkin poikinut jo sen, että meillä olisi kauttaaltaan inhimillisempi sukupolvet ylittävä suhtautuminen lapsiin ja muuhun, ei hyväksytty, vaan se oli yksi syy, mikä johti aikoinaan tähän laajaan vinoutumaan ja painostamiseen jopa maaseudulla ja kunnissa, että kaikessa täytyy olla nyt joku vika, ja se kohdistui tietysti tässä tapauksessa miehiin.

Tämä lähti tavallaan aikoinaan väärästä asenteesta ja sen takia toin tämän poliisijutun tähän, en ollenkaan sen takia, päinvastoin siis, että olisin arvostellut poliisia, vaan myötätuntoni on poliisin puolella, koska tähän oli niin helppo sitten vedota, koska tämä sisälsi niin paljon asenteita, että minäkin näen tämän ennen kaikkea kyllä hyvänä ja hyödyllisenä. Vielä kerran, toivottavasti sitä rahaa on niin paljon, että saadaan nopeasti jokainen asianomainen kuulusteluihin ja totuus esiin niin, ettei ketään tarvitse turhaa syyllistää.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Virtanen on näistä äitien ja isien ja vanhempien riidoista puhunut, niin oikeusasiamies on korostanut sitä, että kysymyshän on viime kädessä lapsesta ja lapsen oikeuksista. Kun on olemassa epäilys lapsen hyväksikäytöstä, niin se on vain tutkittava.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä lakiesitys on hyvä esimerkki siitä, kuinka merkittävä lakiesitys Paras-laki on. Ilman Paras-lakia me emme tänään olisi täällä selvittäneet Neuvostoliiton, Ruotsin, Suomen saunakulttuureita, Suomen poliisia ja sen lisäksi itse asiaa eli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön järjestämistä ja erityisesti sen kustannusten siirtämistä kunnilta valtiolle, mikä on hyvä asia.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä taloushan on näin taantuman aikana kovasti keskusteluttanut myöskin eduskuntaa, ja se on hyvä, että kannetaan huolta, millä tavalla palveluja voidaan järjestää. En pidä sitäkään nyt niin pahana, jos epäillään, että tässäkin voisivat säästöt tulla esteeksi tämän palvelun tuottamiselle. Mutta en usko sitä, koska en ole koskaan oman työurani aikana törmännyt siihen, että terveydenhuoltoviranomaiset olisivat sanoneet poliisille tai osoittaneet, että ei meillä nyt ole rahaa oikein tätä palvelua antaa. En usko siis, että tämä raha on millään tavalla ratkaiseva tässä. Kyllä tämä järjestelmä ja lain edellytys, että tämä täytyy nopeasti suorittaa, varmasti käynnistyy ja toimii sillä tavalla kuin laki on tarkoitettu. Enemmän on kysymys asenteista, siitä, otetaanko vakavasti mahdolliset todennäköiset epäilyt tämmöisestä rikoksesta ja halutaanko niitä tutkia. Minä toivon, että suomalainen yhteiskunta kehittyy siihen suuntaan, että halutaan ja kyetään ja pystytään tutkimaan ja säilyttämään sivistysvaltion kehityskulku.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle voisi sanoa, että nytkö te vasta huomaatte, minkälaisia me suomalaiset naiset olemme.

Yleiskeskustelu päättyi.