2) Hallituksen esitys laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun
ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon
ottamisesta eräissä päivärahoissa
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Palkansaajilta on vuodesta 1993 lähtien
palkasta peritty eläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua,
joiden yhteismäärä on vaihdellut 3,2
prosentista 6,1 prosenttiin. Työntekijämaksujen
ansiotasoa alentava vaikutus on myös vuosittaisella väliaikaisella lainsäädännöllä
otettu
huomioon eri päivärahoissa erillisen laskennallisen
vähennyksen kautta. Vähennys merkitsee sairaus-,
vanhempain-, kuntoutus-, työttömyys- ja kuntoutuspäivärahojen sekä vuorotteluvapaakorvauksen
tason alentamista, ja se heikentää näiden
syiden vuoksi työelämästä poissa
olevien taloudellista asemaa.
Kuten totesin ja valiokuntakin toteaa, päivärahan
perusteella olevista työtuloista tehtävää vähennystä esitetään
seitsemännentoista kerran jatkettavaksi yhdellä vuodella.
Lähes yhtä monta kertaa sosiaali- ja terveysvaliokunta
on mietinnössään todennut, että tähän
tarvittaisiin pysyvä lainsäädäntö ja
toisekseen poikkeussäännöksestä luopuminen
lisäisi päivärahajärjestelmän
läpinäkyvyyttä ja vastaisi sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamis-
ja selkiyttämistavoitetta. Tulevana vuonna, kun nyt yksivuotiseksi
tämä laki säädetään,
se tarkoittaa sitä, että tämän
vähennyksen, joka siis vastaa palkansaajien palkasta perittyä eläkemaksua
ja työttömyysvakuutusmaksua, suuruus tulee olemaan
4,5 prosenttia tämän esityksen mukaan.
Tähän mietintöön liittyy
hylkäysesityksen sisältävä vastalause,
josta kuulemme asianomaisten henkilöitten kertomana sen,
mitä vastalause sisällään pitää.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Siis taas kerran säädetään
tämä erillislaki, jolla taas leikataan näitä palkansaajien
etuisuuksia keskimäärin 4,5 prosenttia, kuten
puheenjohtajamme sanoi. Tämä nousu on 0,2 prosenttia.
Työmarkkinajärjestöt eivät ole
päässeet yksimielisyyteen tämän
toimenpiteen sovellutuksista. Tämän vuoksi odotamme
nyt hartaasti, että Sata-komitea ratkaisisi tämän
asian ensi vuonna. Jos ei tätä leikkausta kuitenkaan
tehtäisi, niin näitä vakuutusmaksuja
menetettäisiin 73 miljoonaa euroa, joten se on pakko tehdä,
mutta toivotaan, että saamme sinne pysyvän ratkaisun ensi
vuoden aikana.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroa kuunnellessani tuli
mieleen, mitäs se perustuslain 2 § sanookaan.
Valtiovalta kuuluu Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäiville
kokoontunut eduskunta eli me. Ed. Asko-Seljavaara sanoi, että työmarkkinajärjestöt
ovat taas päättäneet. Nyt kuitenkin Suomen
eduskunta päättää lainsäädännöstä,
kuten perustuslaki edellyttää.
Valiokunnan puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan kertoi, mikä on
vallitseva todellisuus, ja niinpä minäkin nyt
olen kuudetta kertaa pitämässä täällä tämän
saman puheen, jonka aloitin jo viime vuosituhannella. Saa nähdä,
jatkanko seuraavalla vuosituhannella. Toivottavasti en. Toivottavasti
hallitus, Sata-komitea tai joku muu orgaani tässä maassa
saa aikaiseksi sen, että tämä, sanoisinko
nyt, kansalaisten ajattelukyvyn kannalta eduskunnan ja koko suomalaisen
lainsäädäntöjärjestelmän
ja sosiaaliturvan häpeätahra saadaan poistettua.
Tämähän todellakin säädettiin
jo Ahon hallituksen aikana. Silloin tällä oli
ihan oikeakin tarkoitus eli säästää laman oloissa
valtion menoja leikkaamalla ei suinkaan palkansaajien vaan eri sosiaaliturvaetuisuuksien
saajien
etuisuuksia sillä tavoin, että sairastuneet, äidiksi
tulemassa olevat tai vanhemmaksi tulemassa olevat, vammautuneet
ja muut, jotka eivät pysty työssä käymään,
menettävät osan etuuksistaan siitä syystä,
että sitä laskentapohjaa, joka siis normaalisti
tulee palkkatulosta, ensiksi pienennetään sillä noin
4—6 prosenttiyksiköllä, joka vastaa kulloinkin
perittäviä työeläke- ja sairausvakuutusmaksuja.
Näissä perusteluissahan, ainakin niin kauan kuin
minä olen niitä täällä lukenut,
on vedottu tällaiseen aivan ainutlaatuiseen solidaarisuuteen. Sairaat, äidit,
vammaiset ja opiskelijatkin joissain tapauksissa tuntevat suurta
solidaarisuutta työssä olevia kohtaan siitä syystä,
että työssä olevat joutuvat maksamaan
työeläkemaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän
solidaarisuuden ilmauksena he joutuvat luopumaan osasta niistä etuuksista,
jotka syntyvät siitä, että he eivät
voi olla työssä. Tosiasia kuitenkin on, että nämä solidaarisuutta
osoittavat etuisuuksien saajat tarvitsisivat merkittävästi
enemmän sitä etuutta, jota heiltä leikataan
ikään kuin solidaarisuutena. No, eihän
tässä mistään solidaarisuudesta
kyse ole. Kyse on vaan tällaisista keksityistä näennäisperusteluista.
Uskallan nyt olettaa, että tästä eduskunnasta,
jos ryhdyttäisiin yksinkertaisesti ilman mitään
hallituspuolue- tai oppositiopuolue-edellytyksiä kyselemään,
onko tässä mitään järkeä,
luullakseni ainakin 95 prosenttia vastaisi, että ei ole.
Mutta kun tässä on kysymys hallituksen esityksestä,
niin näin tässä mennään.
Tämä viimeisin perustelu tälle on
tietenkin se, että tämä on nyt Sata-komiteassa.
Sata-komiteassa on erinäisiä asioita, ja vielä mitään
sieltä ei ole ulos tullut. Toivon hartaasti, että tämä asia
tulee sieltä ulos sellaisessa muodossa, ettei tätä enää ensi
vuonna tarvitse tällaisella hallituksen esityksellä,
valiokunnan mietinnöllä täällä puolustaa. Mutta
varmuuden vuoksi, kun en oikein luota vieläkään
siihen, että Sata-komitea saa itsestään riittävästi
pinnistettyä, niin tulen asian toisessa käsittelyssä ihan
itse tekemään tästä yhteisestä vastalauseestamme
hylkäysesityksen.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraattisena ryhmänä tulemme
kannattamaan kakkoskäsittelyssä tämän hylkäysesitystä täällä salissa,
ja minkä tähden? Valiokunnan mietinnössä on
ihan hyvin todettu se, että tämä on leikkauslaki,
ja se tarkoittaa sitä, että jos prosenttivähennyksestä vuonna
2009 luovuttaisiin, niin sairausvakuutusmenoja menisi 56 miljoonaa
euroa enemmän ja työttömyys-, vuorottelukorvaus-
ja koulutusmenoja 26 miljoonaa euroa enemmän. Eli se tarkoittaa,
että näiltä ryhmiltä leikataan
kaiken kaikkiaan 82 miljoonaa euroa rahaa, ja se on todella paljon,
82 miljoonaa euroa kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä.
Tätä työntekijän työeläkemaksua
ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua on peritty vuodesta
1993 lähtien, ja niin kauan kuin olen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
ollut, siellä on myös valiokunta esittänyt
ja pitänyt vähennyksestä luopumista ensisijaisena
vaihtoehtona, mutta sitä vaan nyt ei sitten ole toteutettu.
Tämä on tosiaan täällä seitsemännentoista
kerran, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula totesi.
Tämä on sikäli minun mielestäni
erittäin ikävää lainsäädäntöä,
koska meillä on ollut myös ne vuodet, jolloin
kulutus on kasvanut ja meidän budjettimme ovat kasvaneet,
mutta tästä ei ole kuitenkaan tehty ikinä ratkaisua.
Tällä kertaa minun mielestäni ei voida
myöskään mennä sen taakse, että se
on kolmikanta, joka sanelee. Siellä on esimerkiksi SAK:n
kannat niin, että on esitetty jo useamman vuoden, että luovuttaisiin
tästä leikkauslaista, mutta kuitenkaan hallitus
ja hallituksen kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
eivät tähän luopumiseen ole lähteneet.
Tämä on silloin aikoinaan ollut perusteltua, kun
on ollut laman aikakaudet ja on muitakin leikkauslakeja tehty, mutta
sitten, kun on lamasta selvitty, tähän ei mitään
perustelua enää ollut olemassa.
Minun on aika vaikea uskoa sitä, että Sata-komitea
lähtisi tätä asiaa hoitamaan, koska on
todettu moneen kertaan, että Sata-komitealla ei ole rahaa
tehdä oikeastaan yhtikäs mitään.
Eli kyllä tämä on asia, joka nyt on täällä eduskunnassa meidän
kansanedustajien pöydällä, ja tosiaan
sosialidemokraatit yhdessä vasemmistoliiton kanssa ovat
tehneet asiasta vastalauseen. Täällä on myös
kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen
allekirjoitus. Toisessa käsittelyssä sitten ed.
Erkki Virtanen esittää tämän
lakiehdotuksen hylkäämistä ja me tulemme
sitä lämpimästi kannattamaan.
Päivi Räsänen /kd:
Herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan puheenvuoroista
kävi selvästi ilmi, että tätä väliaikaiseksi
säädettyä erillislakia eivät
hallitusryhmätkään innolla ole kannattamassa.
Etuuksista tehtävä vähennys leikkaa päivärahojen
tasoa, mutta ongelmana on myös se, että se tekee
koko etuusjärjestelmästä tältä osin
epäselvän ja hämärän.
Erillislaista luopuminen parantaisi päivärahajärjestelmän
läpinäkyvyyttä. Toivonkin, että hallitus
ei enää nyt ensi vuonna tuo tällaista
samanlaista lakia tänne käsiteltäväksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämänkin keskustelun aikana
on havaittu, että Sata-komitea on ikään
kuin sellainen joulupukin paja, joka vertaus näin joulun
alla sopinee. Sinne voi lähettää toivomuksia.
Kansanedustajat lähettävät lappusia,
ja hallitus toteaa, että se katsoo, Sata-komitea hoitaa.
Mutta se joulupukki lienee köyhä, niin kuin täällä todettiin
jo. Ed. Marjaana Koskinen totesi, että ei ole oikein lompakossa
rahaa sillä joulupukilla tehdä hankintoja.
Puhemies! Tämä hallituksen esitys 125 jatkaa sitä hallituksen
epäsosiaalista linjaa, jota oli muun muassa potilasmaksujen
nostaminen ja sälyttäminen sairaiden kannettavaksi,
kannettavaksi valtion konttiin yli 60 miljoonalla eurolla vuodessa.
Tässä on nyt 82 miljoonaa euroa, joka leikataan
päivärahoista, sairausvakuutuksen päivärahoista.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällähän
on oikein mielenkiintoista keskustelua käyty
tästä työntekijän työeläkevakuutusmaksun
ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon
ottamisesta päivärahoissa annetusta laista. Mutta
näyttää siltä, että ed.
Tiusanenkin on unohtanut, että tässä kaikki merkittävät
tai merkittävinä suomalaisessa yhteiskunnassa
pidettävät puolueet ovat istuneet 17 vuoden aikana
hallituksessa ja samanlainen esitys on joka kerta tänne
tuotu. Sosialidemokraatit taisivat istua 16 viimeistä vuotta,
vai miten se nyt oli? Nyt kun ilmeisesti tätä yksimielisyyttä on siitä,
että tässä pitäisi löytää ratkaisu,
joka ei olisi tämmöinen joka vuosi tänne
uudelleen tuotu, niin se vaatii varmasti vastaavan selvityksen ja järjestelmän,
millä tavalla.
Itse en aivan noin yksioikoiseen juttuun enkä tuommoiseen
populismiin syyllisty, että vaan poistamalla tämä 82
miljoonan euron leikkaus tämä asia olisi hoidettu.
Tämähän vaatii aika syvällisen
ja perusteellisen selvityksen ja keinot, millä tavalla
toimitaan. Sata-komitea on ihan hyvä paikka, jossa tätä täytyy
pohtia ja myöskin yhdessä työmarkkinajärjestöjen
kanssa. On varmasti näin, että kun on tällainen
toiminta, että hallituksesta toiseen, seitsemättätoista
kertaa tämmöistä esitetään,
niin tässä on myöskin Vanhasen kakkoshallituksella
ihan mukava mahdollisuus päästä historiaan,
jos tästä menettelystä päästään
irti.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Edellinen edustaja ehkä tarkoitushakuisesti
tai kokemattomuuttaan muisti väärin: Ahon hallitus
ei ollut ihan noin kauan aikaa sitten, jos noissa numeroissa noin
suurpiirteisiä ollaan.
Muistan, kun tätä niin sanottua lainsäädäntöjärjestelmämme
häpeätahraa täällä aikoinaan ajettiin.
Silloin oli eri valtiovarainministeritkin kokonaan — tuli
mieleen — jotka nyt ovat viisastuneet. Siis en tarkoita
herra puhemiestä vaan sitä edellistä.
Tai siis tässä jälkimmäisessä merkityksessä,
siinä edellisessä kyllä voi tarkoittaa myös
puhemiestä, jos tämmöinen tarkennus sallitaan.
Silloin tosiaan tuli tämmöinen häpeätahra.
Tämä laskentapohja muutettiin muutenkin kaikennäköisissä eläkejutuissa
ja muuta, mutta siitä saatte, tietysti tämä solidaarisuusperversio vielä on
oikein hyvä nimi oikeastaan sille, että vedottiin
siihen, että vähempiosaiset, heikoimmille joutuvat
ihmiset, osallistuivat sitten koko kansan yhteisiin talkoisiin.
Mutta tässä Sataa odotellessa tulee mieleeni, niin
kuin täällä mainittiin, kaimakansanedustaja, että odotellaan
Sataa. Ensinhän, ennen kuin sataa, varat tai varaus kerääntyy
isoihin pilviin, sitten salama leikkaa ne halki, ja sitten sataa.
Sitten katsotaan, sataako laariin, niin kuin ennen satoi, kun oli
eräs puolue hallituksessa, ehkä myös
kansalle, vai viedäänkö tuhatkin tästä yhteisestä.
Tuleeko tuhat-vaihe, jossa viedään yhteisestä pesästä loputkin
solidaarisesti?
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokummulle kaikella kohteliaisuudella
haluaisin todeta, että se ei tee tätä asiaa
yhtään vähemmän ongelmalliseksi,
että on toistettu tällaista väärää tekoa,
päinvastoin. Tietysti voisi todeta niin, että eduskunnan
asianomainen valiokunta on aina kiinnittänyt tähän epäkohtaan
huomiota, tähän pätkittäiseen
lainsäädäntöön, mutta
ei kyllin voimakkaasti niin, että se todella velvoittaisi
hallitusta toimimaan toisella tavalla. Tässä mielessä on
nyt meidän tehtävämme tietysti äänestää tästä asiasta.
Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Myös ed. Kaltiokummulle vastaisin
vaan sen, että kun olen ollut täällä eduskunnassa
reilut 13 vuotta, niin olen tätä säästölakia
joka kerta vastustanut. Mutta on totta, että täällä ovat
olleet kaikki puolueet lähestulkoon paitsi perussuomalaiset
hallituksessa. Tämä säästölaki
on vuodelta 1993 tehty, ja kyllä me tiedämme nämä vaikutukset,
mitkä tässä ovat. Eli ansiosidonnaiseen
työttömyysturvaan, ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan
ja sitten ansiosidonnaiseen koulutustukeen tämä leikkaus tekee
sen 82 miljoonaa euroa. Minun mielestäni kyse on nimenomaan
todella pienituloisista ihmisistä, jotka saavat nämä etuudet,
ja hyvin yksinkertaista olisi tehdä, että me hylkäisimme
tämän lain ja antaisimme näille ihmisille
sen 82 miljoonaa euroa. Ei se suurempia selvityksiä tarvitse. Me
tiedämme tarkkaan, että Sata-komitean kautta ei
ole rahaa tulossa kuitenkaan.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Totean ed. Kaltiokummulle, että ei
tässä enää ole mitään
selvittämistä. Tätä on 17 vuotta
selvitetty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja siellä on
joka vuosi todettu, että tähän ei ole
mitään kestäviä perusteita.
Kustannusten osaltakaan ei ole enää mitään
selvittämistä, koska ei valtiolle tämän
poistamisesta aiheudu lainkaan kustannuksia. Ne tulevat työnantajalle ja
työntekijöille. Työnantajat eivät
ole halunneet niitä maksaa. Työntekijät
olisivat siihen valmiit. Kaiken lisäksi, jos nyt vaikka
koko porukka kävisi varkaissa, niin ei se tee silti varkaudesta
hyväksyttävää. Ei huonojen lakienkaan
säätäminen menneisyydessä tee
niitten jatkamista tulevaisuudessa hyväksyttäväksi.
Jos on ongelmia, niin ne pitäisi poistaa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tulkitsen tässä mietinnössä olevan
tekstin ja käydyn keskustelun sillä tavalla, että kysymys
on lievästä rohkeudesta hallituksen ministereitten taholta,
kun kysymys on budjettineutraalista asiasta, joka ei valtion menoihin
sinänsä vaikuta näköjään
tämän mukaan yhtään mitään.
Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota tähän persoonalliseen
tapaan, joka nyt näyttää yleistyneen
tämän eduskunnan aikana. Täällä lausutaan näin:
"Valiokunta pitää välttämättömänä,
että pysyvät säännökset
päivärahojen määräytymisperusteista
valmistellaan pikaisesti."
Jos todella ollaan tätä mieltä, niin
missä se rohkeus nyt on? Siinä, ettei sitä panna
velvoittavan ponnen muotoon ja niin, että siihen joutuisi joka
ikinen vuosi kulloinenkin hallitus vastaamaan, minkä takia
sitten ei hommaa hoideta kuntoon, koska tämän
selvityksen ollessa voimassa joka tapauksessa jouduttaisiin käymään
tämä budjettineutraali asia läpi ja osoittamaan
siihen ratkaisu.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Kysehän oli säästölaista
silloin aikanaan 1993, kun tämän Ahon hallitus
on tehnyt, ja lähes kaikki on purettu niistä säästöistä paitsi
tämä. Silloin 1993 eläkeläisten
veroja korotettiin, taisi olla jopa yli 4 prosentin, jopa 5:tä prosenttia
korkeammat verot tai maksut, ne on purettu sieltä kaikki,
ja sitten tämä on jäänyt ikään
kuin jäänteeksi tähän. Kyllä minusta
tämä pitäisi nyt saada purettua vihoviimein.
Eihän kyse ole siitä, jotta ei pystyttäisi hoitamaan.
Niin kuin tässä on todettu, tässä ei valtion
budjettiin tehdä yhtään mitään.
Ammattijärjestöt ovat sitä mieltä,
että ne ovat valmiit, siis työntekijäpuoli
on valmis maksamaan. Ilmeisesti työnantajapuolella ei ole
halukkuutta. Jos katsoo sitä kolmikantapöytää,
niin siellä vähän pelätään
sitä pientä maksua. Mutta kysehän on
sen edun palauttamisesta, mikä 1993 leikattiin. Se tarkoittaa,
että se on sitä työllä ansaittua
sosiaaliturvaa.
Kun täällä puhutaan työn
kannustavuudesta, niin ihmettelen, jos täällä kokoomuslaisesti
vastustetaan, että tämä leikkuri nyt
otettaisiin pois, koska tämähän kannustaa
työntekoon, saa paremman sosiaaliturvan. Sen takia tämä tuntuu
ihmeelliseltä, että tässä nyt
ollaan sitä mieltä, että tätä ei
voitaisi korjata.
Täällä ed. Erkki Virtanen totesi,
että jos tästä aiheesta tehtäisiin
kysely salissa, niin todennäköisesti suuri osa
sanoisi, että tämä korjataan. Mutta kun
kuunteli ed. Rehulan puhetta tuossa ja joidenkin muidenkin, niin
ymmärsin, että täällä vaaditaan
pysyväksi tätä, että tämä tulisi
pysyväisleikkuriksi. Olenko minä ymmärtänyt
tämän väärin, mutta tämmöinen
tulkinta minulla tässä on?
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Oppositiosta käsin on varmasti
paikallaan tunnustaa, että todellakin tähän
lakiin ovat kaikki eduskuntapuolueet aikanaan olleet osallisina,
ja siinä mielessä sitä analyysiä,
minkä ed. Tiusanen esitti, että tämä olisi
jonkinlainen jatkumo Vanhasen toisen hallituksen epäsosiaaliselle
linjalle, en nyt aivan näin muotoilisi. Vasemmistoliittohan
oli myös hallituksessa vuosina 1995—1999 tätä lakiesitystä aina
uudestaan tuomassa. Mutta jos ajatellaan niitä syntyaikoja,
niin kyllähän tämä säästölaki
vakavassa laman tilanteessa oli selvästi perustellumpi
kuin tällä hetkellä. En itse silloin
ollut eduskunnassa, kun se aikoinaan ensimmäisen kerran
säädettiin, mutta ymmärtääkseni
silloin kyllä perustelut olivat hyvät. Mutta se,
että erillislakia jatketaan vuosi vuoden jälkeen,
17:nnen kerran peräjälkeen, ei ole kyllä enää perusteltua.
Nyt täytyy saada läpinäkyvämpää,
selkeämpää lainsäädäntöä aikaiseksi.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata ed. Kaltiokummulle samalla
tavalla kuin aikaisemminkin totesin. Nimittäin vaikka nyt
tällä kertaa onkin Vanhasen toinen hallitus tekemässä tätä esitystä eduskunnalle
ja aikaisemmin ovat muut hallitukset tehneet, niin ei se nykyisen
hallituksen vastuuta vähennä. Tämä on
epäsosiaalinen. Tämä ei ole oikea, kunnollinen,
hyvä hallituksen esitys. Ei se tilannetta miksikään
muuta, että tämä on toistunut vuosien
aikana. Asia ei vähene sillä, että joku
on tehnyt aikaisemmin sen saman huonon teon. Niistä ajoista
todellakin on mennyt vuosia, jolloinka näitä leikkauksia
tehtiin niiden paineiden alla, joita silloin oli: massatyöttömyys ja
velkaantuminen.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen äskeinen puheenvuoro
oli arvokas. Hän tunnusti, että jos hänen
puolueensa ja eduskuntaryhmänsä ovat hallitusvastuussa,
niin ei pysty tekemään juuri mitään.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Tästä yksivuotisesta erillislaista
on tullut aika erikoinen käytäntö. Jos
tämä nyt on 17. kerta jo, kun asia tuodaan vuodesta
toiseen valiokuntien kautta tänne täysistuntoon,
niin se kuulostaa todella ihmeelliseltä ja oudolta käytännöltä.
Toivoisinkin nyt, kun tässä on runsaasti käytetty
puheenvuoroja, että tämä asia ei toistuisi
enää tulevana vuonna, että hallitus ryhtyy
todella toimiin. Näin vältyttäisiin tältä keskustelulta
taas vuoden päästä.
Tämä vastalause on erittäin kannatettava. Edustajat
Marjaana Koskinen ja Erkki Virtanen ovat sen perusteellisesti tässä selostaneet.
On todella surullista, että tavallaan monet köyhät
ihmiset kärsivät vielä 1990-luvulla tehdyistä säästölistoista,
leikkauslistoista. Tämä 82 miljoonaa euroa on
paljon rahaa, kun se jaettaisiin niille, jotka sitä todella
tarvitsevat.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kannatan kanssa tätä vastalausetta.
Mutta tosiaan, kun täällä joku mainitsi
tämän Vanhasen ensimmäisen epäsosiaalisen
hallituksen, niin minullakin, kokemattomana poliitikkona, aikoinaan
varsinkin ne menivät — tai eivät valtiovarainministerit
menneet, ne olivat kyllä ihan oikeassa järjestyksessä,
mutta hallitukset — vähän sekaisin. Eli tämä epäsuosittu
ja muutenkin sitten kiertoon laitettu Ahon hallitus — tai
no, ei hallitus oikeastaan, mutta kuiteskin — on jättänyt
jälkeensä tämmöisen hirvityksen,
jota aikoinaan närkästelin jo silloin. Taisi olla
silloin ekaa kertaa, vai miten se nyt oli, kyseinen erityislaki
uusittavana, ja tosiaan täällä ovat nämä perusteet
tulleet hyvin esiin siitä.
Esimerkiksi ed. Tiusanen puhui kerrankin asiaa — tai
siis yleensä aina näistä asioista, kun puhutaan,
kunnon lainsäädännöstä — että tämä on
tosiaan niin valitettava jäänne jostakin, niin kauheata
nostalgiaa ja huonoa lainsäädäntöä jopa jo
siihen aikaan, kun hädissään tehtiin
muutamia asioita, joita sitten on siunattu näissä roskapankki-
ja muissa asioissa mielestäni kyllä väärin
perustein, että ei ole tunnustettu näitä kaikkia
virheitä ollenkaan. Mutta tämä on jätetty
tähän niin kuin mallille, että kai toivoisi
vielä, että tulisi joku puolueeton elin ja paljastaisi
jotenkin koko tämän solidaarisen perversion syvyyden
tässä maassa. Tämä on ikään
kuin odottamassa sitä, että joku näyttäisi,
kuinka surkeata, huonoa, piittaamatonta ja kansalaisten vääränlaista
yhdenvertaisuutta korostavaa lainsäädäntöä tässä maassa
on tehty hädissään.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin totean ed. Lahtelalle,
että valiokunnan puheenjohtaja käyttäessään
esittelypuheenvuoron pyrkii pitäytymään
siinä tekstissä, joka valiokunnan mietinnössä on.
Siteeraan valiokunnan mietintöä: "Sosiaali- ja
terveysvaliokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa" — joita
on siis lukuisa joukko — "joissa valiokunta on pitänyt
välttämättömänä,
että päivärahojen määräytymisperusteista
säädetään pysyvällä lainsäädännöllä.
Poikkeussäännöksistä luopuminen
lisäisi päivärahajärjestelmän
läpinäkyvyyttä ja vastaisi sosiaaliturvajärjestelmän
yksinkertaistamis- ja selkiyttämistavoitetta." Tämänhän
voi sitten tulkita ed. Lahtelakin aivan haluamallaan tavalla, mutta
tavoitteen tulee olla pysyvä lainsäädäntö.
Toisekseen täällä ed. Erkki Virtanen
muistutti perustuslain 2 §:stä, kenelle se valta
tässä maassa kuuluu. Me aivan hyvin tiedämme
niin tämän asian kuten päiväjärjestyksessä seuraavakin
asian valmistelukoneistosta ja prosessista sen, että meidän
pitää — ja itse kuulun siihen joukkoon, joka
myös haluaa — jatkossakin tukeutua kolmikantaiseen
valmisteluun, jossa otetaan eri osapuolten näkökannat
huomioon. Onko se sitten oikein vai väärin, niin
varsinkin sinne vasemmalle on näissä yhteyksissä helppo
sanoa, että tähän asti te olette olleet
lähes aukottomasti sitä mieltä, että kolmikantainen
valmistelu on hyvä asia. Ja toisekseen itse kuulun siihen
joukkoon tosiaan, että kannatan tätä ja
minusta se on perusteltua. Muun muassa vakauden kannalta ei ole
varsinkaan taloudellisesti vaikeina aikoina vähäpätöistä se,
että asioista pystytään yhdessä sopimaan.
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle voisi todeta, jotta olen ymmärtänyt,
että te olette kepun ryhmässä kuitenkin
aika vaikuttava henkilö ja jos haluja olisi ollut nyt hoitaa
tämä asia kuntoon, niin te olisitte sen hoitanut.
Sen takia tulkitsin sitä kautta sen, jotta te ette oikeasti
olekaan halukas poistamaan tätä leikkuria.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä täydennän
edellistä puheenvuoroani, kun muistin, että olihan
vasemmistoliitto peräti kaksi vaalikautta hallituksessa
tämän 17 vuoden aikana.
Mutta sitten toinen asia: Ed. Pulliainen teki täällä mielestäni
erinomaisen ehdotuksen, kun hän ehdotti, että tästä pitäisi
säätää ponsi, jossa muotoiltaisiin
tuo valiokunnan kanta, ja se käy kyllä kannanotoista
esiin. Eli: "Valiokunta pitää välttämättömänä,
että pysyvät säännökset
päivärahojen määräytymisperusteista
valmistellaan pikaisesti." Melkein ehdottaisin, että te
hallituspuolueen edustajana tekisitte toisessa käsittelyssä ponnen — ainakin
itse sitä lämpimästi kannattaisin — ja
nimenomaan sellainen ponnen, jolla tästä erillislainsäädännön
ketjusta päästäisiin eroon.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Räsäselle: Se, että tämä alun
pitäen on lähtenyt silloin liikkeelle, kun kristillinen
liitto on ollut hallituksessa mukana, ei tietenkään
estä sitä, että ed. Räsänen
nyt kritisoisi tätä asiaa. Samoin se, että tämä esitys
on käynyt kahden vaalikauden läpi, kun vasemmistoliitto
on ollut hallituksessa, ei ole mikään este, ettemmekö me
nyt vuonna 2008 voisi sanoa, että jo riittää.
Eikö niin? Eli nämä muinaisuuden muistot
eivät tässä kohtaa ole oikein relevantteja.
Tämä kysymys siitä, mitä pienempi
puolue pystyy tekemään suurempien matkassa: Tietysti nykyhallituksessa
on samoja ongelmia kuin on ollut joskus ennenkin näissä hallituksissa,
ja pienempi puolue joutuu sitten omia periaatteitaankin nielemään.
Tätähän tapahtui Lipposen ensimmäisen
ja toisen hallituksen aikana ja tapahtuu varmasti nykyäänkin.
Se ei ole mikään poikkeuksellinen vaan aika selkeä tilanne.
Mutta tämä asia on nyt kuitenkin eduskunnan käsissä, ja
näin ollen tässä on mahdollisuus nyt
lopettaa jo tämän erillislain juoksutus eteenpäin.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta vasemmistoliitolla on oikeus
tätä olla vastustamassa, ja yhdessä tulemme
tätä lakia vastaan äänestämään sitten
toisessa käsittelyssä. Mutta edelleenkin olen
sitä mieltä, että siinä vaiheessa,
kun tätä lakia ensimmäistä kertaa
säädettiin, siihen oli silloin hyvät
perustelut, vaikka en itse ollut sitä säätämässä silloin
eduskunnassa. Mutta sen sijaan noususuhdanteen aikana esimerkiksi
silloin vuoden 2000 jälkeen, kun vasemmistoliitto vielä oli hallituksessa,
sellaisia perusteluja tälle erillislaille ei enää ollut.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tarkistin hallituksen esityksen antopäivän
ja totesin, että tämä hallituksen esitys
on annettu kahdeksan päivää ennen kuin
liityin vasemmistoliittoon, että tältä pohjalta
voin ottaa kaiken syyllisyyden, mitä tähän
nyt on vasemmistoliiton osalta liitetty.
Lausuma, jota ed. Räsänen tässä esitti,
sinänsä saattaisi olla ihan hyväkin.
Siihen vaan liittyy se ongelma, että sitten se pitää kirjoittaa
niin, jos siinä siis samalla esitetään
pysyvää lainsäädäntöä,
että siinä sitten pysyvästi esitetään,
että tämä raippavero, jolla nimellä tämä tunnettiin
ja tunnetaan tietysti edelleenkin, on viimeinen raippavero, että sitten
tämä vähennys on nolla prosenttia, koska
muuten se edelleenkin leikkaa. Siksi tämä pitää hylätä kokonaan,
että tällaista epäsolidaarisuuden osoitusta
ei enää käytettäisi.
Ed. Rehulalle, jonka muuten oikeasti olen kuullut olevan tästä asiasta
sitäkin mieltä, ettei tällaista tarvittaisi — en
tiedä, onko ed. Rehulan kannalta terveellistä,
että näin sanon, mutta kun asian kuitenkin näen
näin olevan — sanoisin, että minäkin
olen puolustanut ja puolustan edelleenkin tinkimättömästi
kolmikantaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yhtenä kivijalkana. Mutta
jokin raja ehkä nyt kolmikannan tuottamilla perverssiyksilläkin
pitää olla, ja 17 vuotta raippaveroa on ehkä sadomasokisteillekin
vähän liikaa.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Viitaten melkein omaan, edelliseen puheenvuorooni,
tämä totuus alkaa pikkuhiljaa valjeta. Siis ei tämä oikeastaan
nyt olekaan sitten sitä perverssiä solidaarisuutta,
vaan tämä on tämmöistä todellista
kristillisyyttä ollut aikoinaan. Tässä vaan on
käynyt sitten niin, että tämä leiviskä on
jätettykin sinne maahan, siis nurinkurin nyt tässä tapauksessa
tämä säästetty leiviskä,
eikä ole pantu sitten myöhemmin poikimaan, kun
olisi ollut aika kaivaa se pois sitten, kun muutkin on lyöty tässä rahoiksi
vuosien varrella, niin tämä on jätetty
sitten tuottamaan tämmöistä negatiivista energiaa.
Ja kaikille uusille kansanedustajille — nyt tämä nimikin
tuli täällä tosiaan esiin, muistin itsekin,
raippaveroista viimeinen — varsinkin niille, jotka ovat
sitten olleet hallituksessa, on ollut tosi kiusallinen asia äänestää tämän
puolesta. Todellisuudessahan se ensimmäinen ei ollut tosiaankaan
se ensimmäinen Vanhasen hallitus vaan se oli tietysti se — mikä sen
nimi nyt oli, joka täällä mainittiin,
tämä epäsolidaarinen hallitus — Lipposen
ensimmäinen epäsosiaalinen, ei epäsolidaarinen
vaan epäsosiaalinen hallitus. (Eduskunnasta: Ahon hallitus!) — Ei,
kun se Ahon hallitus oli se, joka teki sen siinä pakosta.
Mutta kun meikäläinen joutui puhumaan tästä,
oli Lipposen ensimmäinen hallitus, jolloin joutui kiusallisesti sitten,
onneksi oppositiossa kylläkin, puhumaan edes tästä asiasta,
kun tuntuu, että tämä on kaikkine raippailuineen
oikeinkin mielenkiintoinen aihe.
Mutta tosiaan, vielä kerran, pyydän anteeksi tosiaan
ed. Tiusaselta. Ed. Tiusanen edelleen esitti erittäin hyvän
vaihtoehdon tähän näin. Tosiaan, meidän
välillämmehän erimielisyydet ovat lähinnä lääkäri-
ja psykologikysymyksistä, niistä tulee joskus
näitä vääntöjä,
mutta muuten kannatan täällä vasenta
laitaa tässä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Palataan sinne vuoteen 1993. Sinä vuonna
Suomen valtio otti velkaa lähinnä ulkomailta 60
miljardia markkaa. Kun sivusta katsoi sitä menoa, niin
kyllä se hurjaa menoa oli, ja silloin tuli raippaveroja
ja tuli vaikka sun mitä tahansa ja leikkauslakeja. Ja sitten
kun tuli Lipposen ykköshallitus ja ensimmäisen
vuoden toimet sen hallituksen toimesta, niin silloinhan vielä leikattiin
oikein, koska silloin piti pyrkiä tasapainottamaan budjettitalous.
Ne olivat niitä aikoja, ja toivottavasti ne eivät
nyt heti kohta toistu muutaman viikon sisällä itse
asiassa.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Ymmärrän valiokunnan puheenjohtajan
ja kaikkien muidenkin tuskan tässä 17 vuoden periodissa.
Onhan se aika karmean tuntuista, että työnantajan
ja työntekijän tapaan päivärahojen
saajat laitetaan samalle solidaarisuuden viivalle.
Mutta itse asiassa nyt haluan tuoda vähän
toisen tyyppisen näkökulman. Jos mietitään
tämän lainsäädännön
aukaisemista, niin vähän pahaa pelkään,
että nyt, juuri nyt, on huono aika lisätä työnantajien
ja miksei työntekijöidenkin maksuja, jos me haluamme
taloutta elvyttää. Mutta siitä huolimatta
tämä on niin tärkeä, että jos
tähän halutaan lähteä, niin
olen ilman muuta tukemassa sitä. Mutta ei kyllä nyt
ihan varmaan paras mahdollinen aika ole siihen.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa puhemies! Vastaisin ed. Kalmarille, että tämä leikkuri heikentää myös
työnantajille maksettavaa sairauspäivärahaa,
niin että kannattaa nyt miettiä, mitkä nämä lain
vaikutukset kaiken kaikkiaan ovat.
Ed. Sirpa Asko-Seljavaaralle sanoisin vaan, että tämä ei
ole enää kolmikannassa. STTK ja SAK eivät
ole tämän lain takana. Tämä on
kaksikannassa, eli on työnantajat, EK, ja nyt sitten hallitus,
joka esittää tätä lainsäädäntöä,
eli kolmikantaa ei ole enää olemassa, sitä taustatukea
ei voi ottaa.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Kun tämä laitetaan vielä mutkikkaammaksi,
niin tämähän tarkoittaa sitä,
kun ed. Kalmari tuossa totesi, että tässä otetaan
lisää maksuja, että tämähän
kiertää ostovoimaa, koska tämähän
on työllä ansaittua sosiaaliturvaa, onpa se työttömyysturvaa
tai sairauspäivärahaa, niillähän
on pienempi päiväraha jo muutenkin, jotka sattuvat
sairastumaan tai jäävät työttömäksi.
Niillähän pitäisi olla enemmän
ostovoimaa. Sen takia tämä maksuhan pitäisi
ehdottomasti palauttaa, kun ihmiset kyllä pystyvät
sen maksamaan ja olen ymmärtänyt, että ammattijärjestöt,
siis työntekijäjärjestöt, ovat
valmiit maksamaan sen ja nyt se on vaan työnantajasta kiinni.
Elikkä tässähän on enää kaksi
juntturaa, tämä hallitus, siis maan hallitus, joka
ei suostu näköjään tätä poistamaan,
ja sitten ovat työnantajat toisena tässä.
Sitten kun tehtäisiin täällä eduskunnassa
hyvä päätös tässä,
että poistetaan tämä leikkuri, niin ei
jäisi enää kuin yksi junttura, nämä työnantajat,
ja ne sitten tähän taipuisivat ihan ilman muuta,
koska kyse olisi hyvästä teosta: ostovoimaa lisättäisiin.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kolmikantaa ei ole olemassa, jos yksi
kolmikannan kulma sanoutuu asiasta irti. Onko todella niin, ed.
Marjaana Koskinen? Niin te puheenvuorossanne äsken väititte.
Mielenkiintoista. Sanoutumalla irti sovituista asioista voidaan todeta,
että syylliset ovat sitten jossakin muualla. Erittäin
mielenkiintoista. Tämä on ihan uusi sovellus siitä,
miten itse olen kokenut, miten tämä meidän
valmistelumekanismimme tämän kaltaisissa asioissa
toimii.
Toisekseen täällä ed. Pertti Virtanen
totesi, että tämän asian luonne on jo
alkanut selvitä, mistä tässä on
kysymys. Tässä on kysymys siitä, että jostain
pitää löytää 80 miljoonaa
euroa kattaaksemme eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja.
Siitä tässä on kysymys. Kysymys kuuluu
sen jälkeen, kuka sen maksaa. Vasemmiston on helppoa olla
oppositiossa ja ilmoittaa, että verot valtion maksettaviksi,
siitä lähdetään, mutta tämäkin
80 miljoonaa euroa pitää jostain löytää,
se on aivan selvä asia.
Miten tämä jatkovalmistelu sitten menee? Itse luotan
siihen, että tämä on osa laajempaa kokonaisuutta,
johon ratkaisu tulevan vuoden, tulevan talven aikana löytyy.
Itse todella toivon edelleenkin, että tällaisista
leikkureista päästäisiin eroon, koska
jos yritetäänkään hakea läpinäkyvyyttä lisää ja
ymmärrettävyyttä lisää,
että tavan ihmiset tietäisivät, mistä tässä sosiaaliturvassa
on kysymys, niin tämän kaltaisista maksuista pitää päästä eroon.
Mutta me, jotka joudumme kantamaan aavistuksen verran huolta siitäkin,
millä tämä koko paletti hoidetaan, kysymme,
mistä arvon sosialidemokraatit löytävät
sen 80 miljoonaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulalle toteaisin, että hänen
sitaattiansahan "verot valtion maksettaviksi" nykyinen hallitus
toteuttaa, kun se nimenomaan helpottaa erityisesti suurituloisten
verotusta. Näinhän silloin tapahtuu, ja nyt otetaan
todellakin lisää lainaa, jota varmaan tarvitaan,
mutta sen lisäksi olisi hyvä ottaa myös
suurituloisilta veroja vähintään entiseen
malliin. Tässä mielessä tämä ei
ollut oikein hyvä vertaus.
Muuten näistä vanhoista päätöksistä,
jotka edelleen ovat voimassa: kyllä tämä raippaveron jäänteen
lisäksi on esimerkiksi pohjaosan leikkaus edelleen sellainen
kansaneläkeläisillä, joka on voimassa.
Tämä nyt ei liity tähän muuten
kuin niin, että se on edelleen voimassa eli kaikkia huononnuksia
ei ole oiottu.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle vaan sanoisin, että jos
toivotaan, että tämä laki jossain vaiheessa
kumoutuu, niin ne toiveet eivät ole 17 vuoteen toteutuneet. Edelleen
sanoisin sen, että tämä ei ole todellakaan
enää kolmikannassa. Tämä on
ollut joskus aikoinaan, vuonna 1993 varmasti on käsitelty
ja on voitu olla siinä tilanteessa yhtenäisiäkin,
mutta nyt, kun on ollut semmoiset vuodet, että on mennyt
hyvin taloudella, niin ei tämän tyyppisillä leikkurilaeilla
ole olemassa sitä pohjaa, mikä on aikaisemmin
ollut. Ja muistetaan vielä se, että valtio ei
tätä maksa vaan rahoitus löytyy muualta,
se 82 miljoonaa euroa. Ja tässä ovat kohderyhmänä nyt
nimenomaan ne ihmiset, jotka eivät veronkevennyksistä hyödy,
eli he ovat työttömiä, sairauspäivärahalla
olevia pienituloisia ihmisiä, joilta tämän
lain kautta leikataan, mutta sitten, kun annetaan tämä veropaketti
ja velkaannutaan 2 miljardia euroa lisää, niin
se ei kohdennu tälle ryhmälle ollenkaan.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Minunkin pitää lukea ed.
Rehulalle valiokunnan mietintöä, jossa kolmannessa
kappaleessa todetaan: "Menonlisäys edellyttäisi
vuonna 2009 työnantajien ja vakuutettujen sairausvakuutusmaksun
nostamista 0,04 prosenttiyksiköllä ja työttömyysvakuutusmaksujen
nostamista 0,02 prosenttiyksiköllä. Muutos ei
vaikuttaisi valtion menoihin."
Yleiskeskustelu päättyi.