Täysistunnon pöytäkirja 116/2008 vp

PTK 116/2008 vp

116. TIISTAINA 2. JOULUKUUTA 2008 kello 14.03

Tarkistettu 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palkansaajilta on vuodesta 1993 lähtien palkasta peritty eläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua, joiden yhteismäärä on vaihdellut 3,2 prosentista 6,1 prosenttiin. Työntekijämaksujen ansiotasoa alentava vaikutus on myös vuosittaisella väliaikaisella lainsäädännöllä otettu huomioon eri päivärahoissa erillisen laskennallisen vähennyksen kautta. Vähennys merkitsee sairaus-, vanhempain-, kuntoutus-, työttömyys- ja kuntoutuspäivärahojen sekä vuorotteluvapaakorvauksen tason alentamista, ja se heikentää näiden syiden vuoksi työelämästä poissa olevien taloudellista asemaa.

Kuten totesin ja valiokuntakin toteaa, päivärahan perusteella olevista työtuloista tehtävää vähennystä esitetään seitsemännentoista kerran jatkettavaksi yhdellä vuodella. Lähes yhtä monta kertaa sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään todennut, että tähän tarvittaisiin pysyvä lainsäädäntö ja toisekseen poikkeussäännöksestä luopuminen lisäisi päivärahajärjestelmän läpinäkyvyyttä ja vastaisi sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamis- ja selkiyttämistavoitetta. Tulevana vuonna, kun nyt yksivuotiseksi tämä laki säädetään, se tarkoittaa sitä, että tämän vähennyksen, joka siis vastaa palkansaajien palkasta perittyä eläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua, suuruus tulee olemaan 4,5 prosenttia tämän esityksen mukaan.

Tähän mietintöön liittyy hylkäysesityksen sisältävä vastalause, josta kuulemme asianomaisten henkilöitten kertomana sen, mitä vastalause sisällään pitää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Siis taas kerran säädetään tämä erillislaki, jolla taas leikataan näitä palkansaajien etuisuuksia keskimäärin 4,5 prosenttia, kuten puheenjohtajamme sanoi. Tämä nousu on 0,2 prosenttia. Työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet yksimielisyyteen tämän toimenpiteen sovellutuksista. Tämän vuoksi odotamme nyt hartaasti, että Sata-komitea ratkaisisi tämän asian ensi vuonna. Jos ei tätä leikkausta kuitenkaan tehtäisi, niin näitä vakuutusmaksuja menetettäisiin 73 miljoonaa euroa, joten se on pakko tehdä, mutta toivotaan, että saamme sinne pysyvän ratkaisun ensi vuoden aikana.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroa kuunnellessani tuli mieleen, mitäs se perustuslain 2 § sanookaan. Valtiovalta kuuluu Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta eli me. Ed. Asko-Seljavaara sanoi, että työmarkkinajärjestöt ovat taas päättäneet. Nyt kuitenkin Suomen eduskunta päättää lainsäädännöstä, kuten perustuslaki edellyttää.

Valiokunnan puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan kertoi, mikä on vallitseva todellisuus, ja niinpä minäkin nyt olen kuudetta kertaa pitämässä täällä tämän saman puheen, jonka aloitin jo viime vuosituhannella. Saa nähdä, jatkanko seuraavalla vuosituhannella. Toivottavasti en. Toivottavasti hallitus, Sata-komitea tai joku muu orgaani tässä maassa saa aikaiseksi sen, että tämä, sanoisinko nyt, kansalaisten ajattelukyvyn kannalta eduskunnan ja koko suomalaisen lainsäädäntöjärjestelmän ja sosiaaliturvan häpeätahra saadaan poistettua. Tämähän todellakin säädettiin jo Ahon hallituksen aikana. Silloin tällä oli ihan oikeakin tarkoitus eli säästää laman oloissa valtion menoja leikkaamalla ei suinkaan palkansaajien vaan eri sosiaaliturvaetuisuuksien saajien etuisuuksia sillä tavoin, että sairastuneet, äidiksi tulemassa olevat tai vanhemmaksi tulemassa olevat, vammautuneet ja muut, jotka eivät pysty työssä käymään, menettävät osan etuuksistaan siitä syystä, että sitä laskentapohjaa, joka siis normaalisti tulee palkkatulosta, ensiksi pienennetään sillä noin 4—6 prosenttiyksiköllä, joka vastaa kulloinkin perittäviä työeläke- ja sairausvakuutusmaksuja.

Näissä perusteluissahan, ainakin niin kauan kuin minä olen niitä täällä lukenut, on vedottu tällaiseen aivan ainutlaatuiseen solidaarisuuteen. Sairaat, äidit, vammaiset ja opiskelijatkin joissain tapauksissa tuntevat suurta solidaarisuutta työssä olevia kohtaan siitä syystä, että työssä olevat joutuvat maksamaan työeläkemaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän solidaarisuuden ilmauksena he joutuvat luopumaan osasta niistä etuuksista, jotka syntyvät siitä, että he eivät voi olla työssä. Tosiasia kuitenkin on, että nämä solidaarisuutta osoittavat etuisuuksien saajat tarvitsisivat merkittävästi enemmän sitä etuutta, jota heiltä leikataan ikään kuin solidaarisuutena. No, eihän tässä mistään solidaarisuudesta kyse ole. Kyse on vaan tällaisista keksityistä näennäisperusteluista. Uskallan nyt olettaa, että tästä eduskunnasta, jos ryhdyttäisiin yksinkertaisesti ilman mitään hallituspuolue- tai oppositiopuolue-edellytyksiä kyselemään, onko tässä mitään järkeä, luullakseni ainakin 95 prosenttia vastaisi, että ei ole. Mutta kun tässä on kysymys hallituksen esityksestä, niin näin tässä mennään.

Tämä viimeisin perustelu tälle on tietenkin se, että tämä on nyt Sata-komiteassa. Sata-komiteassa on erinäisiä asioita, ja vielä mitään sieltä ei ole ulos tullut. Toivon hartaasti, että tämä asia tulee sieltä ulos sellaisessa muodossa, ettei tätä enää ensi vuonna tarvitse tällaisella hallituksen esityksellä, valiokunnan mietinnöllä täällä puolustaa. Mutta varmuuden vuoksi, kun en oikein luota vieläkään siihen, että Sata-komitea saa itsestään riittävästi pinnistettyä, niin tulen asian toisessa käsittelyssä ihan itse tekemään tästä yhteisestä vastalauseestamme hylkäysesityksen.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraattisena ryhmänä tulemme kannattamaan kakkoskäsittelyssä tämän hylkäysesitystä täällä salissa, ja minkä tähden? Valiokunnan mietinnössä on ihan hyvin todettu se, että tämä on leikkauslaki, ja se tarkoittaa sitä, että jos prosenttivähennyksestä vuonna 2009 luovuttaisiin, niin sairausvakuutusmenoja menisi 56 miljoonaa euroa enemmän ja työttömyys-, vuorottelukorvaus- ja koulutusmenoja 26 miljoonaa euroa enemmän. Eli se tarkoittaa, että näiltä ryhmiltä leikataan kaiken kaikkiaan 82 miljoonaa euroa rahaa, ja se on todella paljon, 82 miljoonaa euroa kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä.

Tätä työntekijän työeläkemaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua on peritty vuodesta 1993 lähtien, ja niin kauan kuin olen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ollut, siellä on myös valiokunta esittänyt ja pitänyt vähennyksestä luopumista ensisijaisena vaihtoehtona, mutta sitä vaan nyt ei sitten ole toteutettu. Tämä on tosiaan täällä seitsemännentoista kerran, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula totesi.

Tämä on sikäli minun mielestäni erittäin ikävää lainsäädäntöä, koska meillä on ollut myös ne vuodet, jolloin kulutus on kasvanut ja meidän budjettimme ovat kasvaneet, mutta tästä ei ole kuitenkaan tehty ikinä ratkaisua. Tällä kertaa minun mielestäni ei voida myöskään mennä sen taakse, että se on kolmikanta, joka sanelee. Siellä on esimerkiksi SAK:n kannat niin, että on esitetty jo useamman vuoden, että luovuttaisiin tästä leikkauslaista, mutta kuitenkaan hallitus ja hallituksen kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa eivät tähän luopumiseen ole lähteneet. Tämä on silloin aikoinaan ollut perusteltua, kun on ollut laman aikakaudet ja on muitakin leikkauslakeja tehty, mutta sitten, kun on lamasta selvitty, tähän ei mitään perustelua enää ollut olemassa.

Minun on aika vaikea uskoa sitä, että Sata-komitea lähtisi tätä asiaa hoitamaan, koska on todettu moneen kertaan, että Sata-komitealla ei ole rahaa tehdä oikeastaan yhtikäs mitään. Eli kyllä tämä on asia, joka nyt on täällä eduskunnassa meidän kansanedustajien pöydällä, ja tosiaan sosialidemokraatit yhdessä vasemmistoliiton kanssa ovat tehneet asiasta vastalauseen. Täällä on myös kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen allekirjoitus. Toisessa käsittelyssä sitten ed. Erkki Virtanen esittää tämän lakiehdotuksen hylkäämistä ja me tulemme sitä lämpimästi kannattamaan.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan puheenvuoroista kävi selvästi ilmi, että tätä väliaikaiseksi säädettyä erillislakia eivät hallitusryhmätkään innolla ole kannattamassa. Etuuksista tehtävä vähennys leikkaa päivärahojen tasoa, mutta ongelmana on myös se, että se tekee koko etuusjärjestelmästä tältä osin epäselvän ja hämärän. Erillislaista luopuminen parantaisi päivärahajärjestelmän läpinäkyvyyttä. Toivonkin, että hallitus ei enää nyt ensi vuonna tuo tällaista samanlaista lakia tänne käsiteltäväksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämänkin keskustelun aikana on havaittu, että Sata-komitea on ikään kuin sellainen joulupukin paja, joka vertaus näin joulun alla sopinee. Sinne voi lähettää toivomuksia. Kansanedustajat lähettävät lappusia, ja hallitus toteaa, että se katsoo, Sata-komitea hoitaa. Mutta se joulupukki lienee köyhä, niin kuin täällä todettiin jo. Ed. Marjaana Koskinen totesi, että ei ole oikein lompakossa rahaa sillä joulupukilla tehdä hankintoja.

Puhemies! Tämä hallituksen esitys 125 jatkaa sitä hallituksen epäsosiaalista linjaa, jota oli muun muassa potilasmaksujen nostaminen ja sälyttäminen sairaiden kannettavaksi, kannettavaksi valtion konttiin yli 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Tässä on nyt 82 miljoonaa euroa, joka leikataan päivärahoista, sairausvakuutuksen päivärahoista.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällähän on oikein mielenkiintoista keskustelua käyty tästä työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta päivärahoissa annetusta laista. Mutta näyttää siltä, että ed. Tiusanenkin on unohtanut, että tässä kaikki merkittävät tai merkittävinä suomalaisessa yhteiskunnassa pidettävät puolueet ovat istuneet 17 vuoden aikana hallituksessa ja samanlainen esitys on joka kerta tänne tuotu. Sosialidemokraatit taisivat istua 16 viimeistä vuotta, vai miten se nyt oli? Nyt kun ilmeisesti tätä yksimielisyyttä on siitä, että tässä pitäisi löytää ratkaisu, joka ei olisi tämmöinen joka vuosi tänne uudelleen tuotu, niin se vaatii varmasti vastaavan selvityksen ja järjestelmän, millä tavalla.

Itse en aivan noin yksioikoiseen juttuun enkä tuommoiseen populismiin syyllisty, että vaan poistamalla tämä 82 miljoonan euron leikkaus tämä asia olisi hoidettu. Tämähän vaatii aika syvällisen ja perusteellisen selvityksen ja keinot, millä tavalla toimitaan. Sata-komitea on ihan hyvä paikka, jossa tätä täytyy pohtia ja myöskin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. On varmasti näin, että kun on tällainen toiminta, että hallituksesta toiseen, seitsemättätoista kertaa tämmöistä esitetään, niin tässä on myöskin Vanhasen kakkoshallituksella ihan mukava mahdollisuus päästä historiaan, jos tästä menettelystä päästään irti.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edellinen edustaja ehkä tarkoitushakuisesti tai kokemattomuuttaan muisti väärin: Ahon hallitus ei ollut ihan noin kauan aikaa sitten, jos noissa numeroissa noin suurpiirteisiä ollaan.

Muistan, kun tätä niin sanottua lainsäädäntöjärjestelmämme häpeätahraa täällä aikoinaan ajettiin. Silloin oli eri valtiovarainministeritkin kokonaan — tuli mieleen — jotka nyt ovat viisastuneet. Siis en tarkoita herra puhemiestä vaan sitä edellistä. Tai siis tässä jälkimmäisessä merkityksessä, siinä edellisessä kyllä voi tarkoittaa myös puhemiestä, jos tämmöinen tarkennus sallitaan. Silloin tosiaan tuli tämmöinen häpeätahra. Tämä laskentapohja muutettiin muutenkin kaikennäköisissä eläkejutuissa ja muuta, mutta siitä saatte, tietysti tämä solidaarisuusperversio vielä on oikein hyvä nimi oikeastaan sille, että vedottiin siihen, että vähempiosaiset, heikoimmille joutuvat ihmiset, osallistuivat sitten koko kansan yhteisiin talkoisiin.

Mutta tässä Sataa odotellessa tulee mieleeni, niin kuin täällä mainittiin, kaimakansanedustaja, että odotellaan Sataa. Ensinhän, ennen kuin sataa, varat tai varaus kerääntyy isoihin pilviin, sitten salama leikkaa ne halki, ja sitten sataa. Sitten katsotaan, sataako laariin, niin kuin ennen satoi, kun oli eräs puolue hallituksessa, ehkä myös kansalle, vai viedäänkö tuhatkin tästä yhteisestä. Tuleeko tuhat-vaihe, jossa viedään yhteisestä pesästä loputkin solidaarisesti?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokummulle kaikella kohteliaisuudella haluaisin todeta, että se ei tee tätä asiaa yhtään vähemmän ongelmalliseksi, että on toistettu tällaista väärää tekoa, päinvastoin. Tietysti voisi todeta niin, että eduskunnan asianomainen valiokunta on aina kiinnittänyt tähän epäkohtaan huomiota, tähän pätkittäiseen lainsäädäntöön, mutta ei kyllin voimakkaasti niin, että se todella velvoittaisi hallitusta toimimaan toisella tavalla. Tässä mielessä on nyt meidän tehtävämme tietysti äänestää tästä asiasta.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Myös ed. Kaltiokummulle vastaisin vaan sen, että kun olen ollut täällä eduskunnassa reilut 13 vuotta, niin olen tätä säästölakia joka kerta vastustanut. Mutta on totta, että täällä ovat olleet kaikki puolueet lähestulkoon paitsi perussuomalaiset hallituksessa. Tämä säästölaki on vuodelta 1993 tehty, ja kyllä me tiedämme nämä vaikutukset, mitkä tässä ovat. Eli ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan ja sitten ansiosidonnaiseen koulutustukeen tämä leikkaus tekee sen 82 miljoonaa euroa. Minun mielestäni kyse on nimenomaan todella pienituloisista ihmisistä, jotka saavat nämä etuudet, ja hyvin yksinkertaista olisi tehdä, että me hylkäisimme tämän lain ja antaisimme näille ihmisille sen 82 miljoonaa euroa. Ei se suurempia selvityksiä tarvitse. Me tiedämme tarkkaan, että Sata-komitean kautta ei ole rahaa tulossa kuitenkaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean ed. Kaltiokummulle, että ei tässä enää ole mitään selvittämistä. Tätä on 17 vuotta selvitetty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja siellä on joka vuosi todettu, että tähän ei ole mitään kestäviä perusteita. Kustannusten osaltakaan ei ole enää mitään selvittämistä, koska ei valtiolle tämän poistamisesta aiheudu lainkaan kustannuksia. Ne tulevat työnantajalle ja työntekijöille. Työnantajat eivät ole halunneet niitä maksaa. Työntekijät olisivat siihen valmiit. Kaiken lisäksi, jos nyt vaikka koko porukka kävisi varkaissa, niin ei se tee silti varkaudesta hyväksyttävää. Ei huonojen lakienkaan säätäminen menneisyydessä tee niitten jatkamista tulevaisuudessa hyväksyttäväksi. Jos on ongelmia, niin ne pitäisi poistaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tulkitsen tässä mietinnössä olevan tekstin ja käydyn keskustelun sillä tavalla, että kysymys on lievästä rohkeudesta hallituksen ministereitten taholta, kun kysymys on budjettineutraalista asiasta, joka ei valtion menoihin sinänsä vaikuta näköjään tämän mukaan yhtään mitään.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota tähän persoonalliseen tapaan, joka nyt näyttää yleistyneen tämän eduskunnan aikana. Täällä lausutaan näin: "Valiokunta pitää välttämättömänä, että pysyvät säännökset päivärahojen määräytymisperusteista valmistellaan pikaisesti."

Jos todella ollaan tätä mieltä, niin missä se rohkeus nyt on? Siinä, ettei sitä panna velvoittavan ponnen muotoon ja niin, että siihen joutuisi joka ikinen vuosi kulloinenkin hallitus vastaamaan, minkä takia sitten ei hommaa hoideta kuntoon, koska tämän selvityksen ollessa voimassa joka tapauksessa jouduttaisiin käymään tämä budjettineutraali asia läpi ja osoittamaan siihen ratkaisu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kysehän oli säästölaista silloin aikanaan 1993, kun tämän Ahon hallitus on tehnyt, ja lähes kaikki on purettu niistä säästöistä paitsi tämä. Silloin 1993 eläkeläisten veroja korotettiin, taisi olla jopa yli 4 prosentin, jopa 5:tä prosenttia korkeammat verot tai maksut, ne on purettu sieltä kaikki, ja sitten tämä on jäänyt ikään kuin jäänteeksi tähän. Kyllä minusta tämä pitäisi nyt saada purettua vihoviimein. Eihän kyse ole siitä, jotta ei pystyttäisi hoitamaan. Niin kuin tässä on todettu, tässä ei valtion budjettiin tehdä yhtään mitään. Ammattijärjestöt ovat sitä mieltä, että ne ovat valmiit, siis työntekijäpuoli on valmis maksamaan. Ilmeisesti työnantajapuolella ei ole halukkuutta. Jos katsoo sitä kolmikantapöytää, niin siellä vähän pelätään sitä pientä maksua. Mutta kysehän on sen edun palauttamisesta, mikä 1993 leikattiin. Se tarkoittaa, että se on sitä työllä ansaittua sosiaaliturvaa.

Kun täällä puhutaan työn kannustavuudesta, niin ihmettelen, jos täällä kokoomuslaisesti vastustetaan, että tämä leikkuri nyt otettaisiin pois, koska tämähän kannustaa työntekoon, saa paremman sosiaaliturvan. Sen takia tämä tuntuu ihmeelliseltä, että tässä nyt ollaan sitä mieltä, että tätä ei voitaisi korjata.

Täällä ed. Erkki Virtanen totesi, että jos tästä aiheesta tehtäisiin kysely salissa, niin todennäköisesti suuri osa sanoisi, että tämä korjataan. Mutta kun kuunteli ed. Rehulan puhetta tuossa ja joidenkin muidenkin, niin ymmärsin, että täällä vaaditaan pysyväksi tätä, että tämä tulisi pysyväisleikkuriksi. Olenko minä ymmärtänyt tämän väärin, mutta tämmöinen tulkinta minulla tässä on?

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Oppositiosta käsin on varmasti paikallaan tunnustaa, että todellakin tähän lakiin ovat kaikki eduskuntapuolueet aikanaan olleet osallisina, ja siinä mielessä sitä analyysiä, minkä ed. Tiusanen esitti, että tämä olisi jonkinlainen jatkumo Vanhasen toisen hallituksen epäsosiaaliselle linjalle, en nyt aivan näin muotoilisi. Vasemmistoliittohan oli myös hallituksessa vuosina 1995—1999 tätä lakiesitystä aina uudestaan tuomassa. Mutta jos ajatellaan niitä syntyaikoja, niin kyllähän tämä säästölaki vakavassa laman tilanteessa oli selvästi perustellumpi kuin tällä hetkellä. En itse silloin ollut eduskunnassa, kun se aikoinaan ensimmäisen kerran säädettiin, mutta ymmärtääkseni silloin kyllä perustelut olivat hyvät. Mutta se, että erillislakia jatketaan vuosi vuoden jälkeen, 17:nnen kerran peräjälkeen, ei ole kyllä enää perusteltua. Nyt täytyy saada läpinäkyvämpää, selkeämpää lainsäädäntöä aikaiseksi.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata ed. Kaltiokummulle samalla tavalla kuin aikaisemminkin totesin. Nimittäin vaikka nyt tällä kertaa onkin Vanhasen toinen hallitus tekemässä tätä esitystä eduskunnalle ja aikaisemmin ovat muut hallitukset tehneet, niin ei se nykyisen hallituksen vastuuta vähennä. Tämä on epäsosiaalinen. Tämä ei ole oikea, kunnollinen, hyvä hallituksen esitys. Ei se tilannetta miksikään muuta, että tämä on toistunut vuosien aikana. Asia ei vähene sillä, että joku on tehnyt aikaisemmin sen saman huonon teon. Niistä ajoista todellakin on mennyt vuosia, jolloinka näitä leikkauksia tehtiin niiden paineiden alla, joita silloin oli: massatyöttömyys ja velkaantuminen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen äskeinen puheenvuoro oli arvokas. Hän tunnusti, että jos hänen puolueensa ja eduskuntaryhmänsä ovat hallitusvastuussa, niin ei pysty tekemään juuri mitään.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä yksivuotisesta erillislaista on tullut aika erikoinen käytäntö. Jos tämä nyt on 17. kerta jo, kun asia tuodaan vuodesta toiseen valiokuntien kautta tänne täysistuntoon, niin se kuulostaa todella ihmeelliseltä ja oudolta käytännöltä. Toivoisinkin nyt, kun tässä on runsaasti käytetty puheenvuoroja, että tämä asia ei toistuisi enää tulevana vuonna, että hallitus ryhtyy todella toimiin. Näin vältyttäisiin tältä keskustelulta taas vuoden päästä.

Tämä vastalause on erittäin kannatettava. Edustajat Marjaana Koskinen ja Erkki Virtanen ovat sen perusteellisesti tässä selostaneet. On todella surullista, että tavallaan monet köyhät ihmiset kärsivät vielä 1990-luvulla tehdyistä säästölistoista, leikkauslistoista. Tämä 82 miljoonaa euroa on paljon rahaa, kun se jaettaisiin niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan kanssa tätä vastalausetta. Mutta tosiaan, kun täällä joku mainitsi tämän Vanhasen ensimmäisen epäsosiaalisen hallituksen, niin minullakin, kokemattomana poliitikkona, aikoinaan varsinkin ne menivät — tai eivät valtiovarainministerit menneet, ne olivat kyllä ihan oikeassa järjestyksessä, mutta hallitukset — vähän sekaisin. Eli tämä epäsuosittu ja muutenkin sitten kiertoon laitettu Ahon hallitus — tai no, ei hallitus oikeastaan, mutta kuiteskin — on jättänyt jälkeensä tämmöisen hirvityksen, jota aikoinaan närkästelin jo silloin. Taisi olla silloin ekaa kertaa, vai miten se nyt oli, kyseinen erityislaki uusittavana, ja tosiaan täällä ovat nämä perusteet tulleet hyvin esiin siitä.

Esimerkiksi ed. Tiusanen puhui kerrankin asiaa — tai siis yleensä aina näistä asioista, kun puhutaan, kunnon lainsäädännöstä — että tämä on tosiaan niin valitettava jäänne jostakin, niin kauheata nostalgiaa ja huonoa lainsäädäntöä jopa jo siihen aikaan, kun hädissään tehtiin muutamia asioita, joita sitten on siunattu näissä roskapankki- ja muissa asioissa mielestäni kyllä väärin perustein, että ei ole tunnustettu näitä kaikkia virheitä ollenkaan. Mutta tämä on jätetty tähän niin kuin mallille, että kai toivoisi vielä, että tulisi joku puolueeton elin ja paljastaisi jotenkin koko tämän solidaarisen perversion syvyyden tässä maassa. Tämä on ikään kuin odottamassa sitä, että joku näyttäisi, kuinka surkeata, huonoa, piittaamatonta ja kansalaisten vääränlaista yhdenvertaisuutta korostavaa lainsäädäntöä tässä maassa on tehty hädissään.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin totean ed. Lahtelalle, että valiokunnan puheenjohtaja käyttäessään esittelypuheenvuoron pyrkii pitäytymään siinä tekstissä, joka valiokunnan mietinnössä on. Siteeraan valiokunnan mietintöä: "Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa" — joita on siis lukuisa joukko — "joissa valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että päivärahojen määräytymisperusteista säädetään pysyvällä lainsäädännöllä. Poikkeussäännöksistä luopuminen lisäisi päivärahajärjestelmän läpinäkyvyyttä ja vastaisi sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamis- ja selkiyttämistavoitetta." Tämänhän voi sitten tulkita ed. Lahtelakin aivan haluamallaan tavalla, mutta tavoitteen tulee olla pysyvä lainsäädäntö.

Toisekseen täällä ed. Erkki Virtanen muistutti perustuslain 2 §:stä, kenelle se valta tässä maassa kuuluu. Me aivan hyvin tiedämme niin tämän asian kuten päiväjärjestyksessä seuraavakin asian valmistelukoneistosta ja prosessista sen, että meidän pitää — ja itse kuulun siihen joukkoon, joka myös haluaa — jatkossakin tukeutua kolmikantaiseen valmisteluun, jossa otetaan eri osapuolten näkökannat huomioon. Onko se sitten oikein vai väärin, niin varsinkin sinne vasemmalle on näissä yhteyksissä helppo sanoa, että tähän asti te olette olleet lähes aukottomasti sitä mieltä, että kolmikantainen valmistelu on hyvä asia. Ja toisekseen itse kuulun siihen joukkoon tosiaan, että kannatan tätä ja minusta se on perusteltua. Muun muassa vakauden kannalta ei ole varsinkaan taloudellisesti vaikeina aikoina vähäpätöistä se, että asioista pystytään yhdessä sopimaan.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle voisi todeta, jotta olen ymmärtänyt, että te olette kepun ryhmässä kuitenkin aika vaikuttava henkilö ja jos haluja olisi ollut nyt hoitaa tämä asia kuntoon, niin te olisitte sen hoitanut. Sen takia tulkitsin sitä kautta sen, jotta te ette oikeasti olekaan halukas poistamaan tätä leikkuria.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä täydennän edellistä puheenvuoroani, kun muistin, että olihan vasemmistoliitto peräti kaksi vaalikautta hallituksessa tämän 17 vuoden aikana.

Mutta sitten toinen asia: Ed. Pulliainen teki täällä mielestäni erinomaisen ehdotuksen, kun hän ehdotti, että tästä pitäisi säätää ponsi, jossa muotoiltaisiin tuo valiokunnan kanta, ja se käy kyllä kannanotoista esiin. Eli: "Valiokunta pitää välttämättömänä, että pysyvät säännökset päivärahojen määräytymisperusteista valmistellaan pikaisesti." Melkein ehdottaisin, että te hallituspuolueen edustajana tekisitte toisessa käsittelyssä ponnen — ainakin itse sitä lämpimästi kannattaisin — ja nimenomaan sellainen ponnen, jolla tästä erillislainsäädännön ketjusta päästäisiin eroon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäselle: Se, että tämä alun pitäen on lähtenyt silloin liikkeelle, kun kristillinen liitto on ollut hallituksessa mukana, ei tietenkään estä sitä, että ed. Räsänen nyt kritisoisi tätä asiaa. Samoin se, että tämä esitys on käynyt kahden vaalikauden läpi, kun vasemmistoliitto on ollut hallituksessa, ei ole mikään este, ettemmekö me nyt vuonna 2008 voisi sanoa, että jo riittää. Eikö niin? Eli nämä muinaisuuden muistot eivät tässä kohtaa ole oikein relevantteja.

Tämä kysymys siitä, mitä pienempi puolue pystyy tekemään suurempien matkassa: Tietysti nykyhallituksessa on samoja ongelmia kuin on ollut joskus ennenkin näissä hallituksissa, ja pienempi puolue joutuu sitten omia periaatteitaankin nielemään. Tätähän tapahtui Lipposen ensimmäisen ja toisen hallituksen aikana ja tapahtuu varmasti nykyäänkin. Se ei ole mikään poikkeuksellinen vaan aika selkeä tilanne. Mutta tämä asia on nyt kuitenkin eduskunnan käsissä, ja näin ollen tässä on mahdollisuus nyt lopettaa jo tämän erillislain juoksutus eteenpäin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta vasemmistoliitolla on oikeus tätä olla vastustamassa, ja yhdessä tulemme tätä lakia vastaan äänestämään sitten toisessa käsittelyssä. Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että siinä vaiheessa, kun tätä lakia ensimmäistä kertaa säädettiin, siihen oli silloin hyvät perustelut, vaikka en itse ollut sitä säätämässä silloin eduskunnassa. Mutta sen sijaan noususuhdanteen aikana esimerkiksi silloin vuoden 2000 jälkeen, kun vasemmistoliitto vielä oli hallituksessa, sellaisia perusteluja tälle erillislaille ei enää ollut.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tarkistin hallituksen esityksen antopäivän ja totesin, että tämä hallituksen esitys on annettu kahdeksan päivää ennen kuin liityin vasemmistoliittoon, että tältä pohjalta voin ottaa kaiken syyllisyyden, mitä tähän nyt on vasemmistoliiton osalta liitetty.

Lausuma, jota ed. Räsänen tässä esitti, sinänsä saattaisi olla ihan hyväkin. Siihen vaan liittyy se ongelma, että sitten se pitää kirjoittaa niin, jos siinä siis samalla esitetään pysyvää lainsäädäntöä, että siinä sitten pysyvästi esitetään, että tämä raippavero, jolla nimellä tämä tunnettiin ja tunnetaan tietysti edelleenkin, on viimeinen raippavero, että sitten tämä vähennys on nolla prosenttia, koska muuten se edelleenkin leikkaa. Siksi tämä pitää hylätä kokonaan, että tällaista epäsolidaarisuuden osoitusta ei enää käytettäisi.

Ed. Rehulalle, jonka muuten oikeasti olen kuullut olevan tästä asiasta sitäkin mieltä, ettei tällaista tarvittaisi — en tiedä, onko ed. Rehulan kannalta terveellistä, että näin sanon, mutta kun asian kuitenkin näen näin olevan — sanoisin, että minäkin olen puolustanut ja puolustan edelleenkin tinkimättömästi kolmikantaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yhtenä kivijalkana. Mutta jokin raja ehkä nyt kolmikannan tuottamilla perverssiyksilläkin pitää olla, ja 17 vuotta raippaveroa on ehkä sadomasokisteillekin vähän liikaa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Viitaten melkein omaan, edelliseen puheenvuorooni, tämä totuus alkaa pikkuhiljaa valjeta. Siis ei tämä oikeastaan nyt olekaan sitten sitä perverssiä solidaarisuutta, vaan tämä on tämmöistä todellista kristillisyyttä ollut aikoinaan. Tässä vaan on käynyt sitten niin, että tämä leiviskä on jätettykin sinne maahan, siis nurinkurin nyt tässä tapauksessa tämä säästetty leiviskä, eikä ole pantu sitten myöhemmin poikimaan, kun olisi ollut aika kaivaa se pois sitten, kun muutkin on lyöty tässä rahoiksi vuosien varrella, niin tämä on jätetty sitten tuottamaan tämmöistä negatiivista energiaa.

Ja kaikille uusille kansanedustajille — nyt tämä nimikin tuli täällä tosiaan esiin, muistin itsekin, raippaveroista viimeinen — varsinkin niille, jotka ovat sitten olleet hallituksessa, on ollut tosi kiusallinen asia äänestää tämän puolesta. Todellisuudessahan se ensimmäinen ei ollut tosiaankaan se ensimmäinen Vanhasen hallitus vaan se oli tietysti se — mikä sen nimi nyt oli, joka täällä mainittiin, tämä epäsolidaarinen hallitus — Lipposen ensimmäinen epäsosiaalinen, ei epäsolidaarinen vaan epäsosiaalinen hallitus. (Eduskunnasta: Ahon hallitus!) — Ei, kun se Ahon hallitus oli se, joka teki sen siinä pakosta. Mutta kun meikäläinen joutui puhumaan tästä, oli Lipposen ensimmäinen hallitus, jolloin joutui kiusallisesti sitten, onneksi oppositiossa kylläkin, puhumaan edes tästä asiasta, kun tuntuu, että tämä on kaikkine raippailuineen oikeinkin mielenkiintoinen aihe.

Mutta tosiaan, vielä kerran, pyydän anteeksi tosiaan ed. Tiusaselta. Ed. Tiusanen edelleen esitti erittäin hyvän vaihtoehdon tähän näin. Tosiaan, meidän välillämmehän erimielisyydet ovat lähinnä lääkäri- ja psykologikysymyksistä, niistä tulee joskus näitä vääntöjä, mutta muuten kannatan täällä vasenta laitaa tässä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Palataan sinne vuoteen 1993. Sinä vuonna Suomen valtio otti velkaa lähinnä ulkomailta 60 miljardia markkaa. Kun sivusta katsoi sitä menoa, niin kyllä se hurjaa menoa oli, ja silloin tuli raippaveroja ja tuli vaikka sun mitä tahansa ja leikkauslakeja. Ja sitten kun tuli Lipposen ykköshallitus ja ensimmäisen vuoden toimet sen hallituksen toimesta, niin silloinhan vielä leikattiin oikein, koska silloin piti pyrkiä tasapainottamaan budjettitalous. Ne olivat niitä aikoja, ja toivottavasti ne eivät nyt heti kohta toistu muutaman viikon sisällä itse asiassa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän valiokunnan puheenjohtajan ja kaikkien muidenkin tuskan tässä 17 vuoden periodissa. Onhan se aika karmean tuntuista, että työnantajan ja työntekijän tapaan päivärahojen saajat laitetaan samalle solidaarisuuden viivalle.

Mutta itse asiassa nyt haluan tuoda vähän toisen tyyppisen näkökulman. Jos mietitään tämän lainsäädännön aukaisemista, niin vähän pahaa pelkään, että nyt, juuri nyt, on huono aika lisätä työnantajien ja miksei työntekijöidenkin maksuja, jos me haluamme taloutta elvyttää. Mutta siitä huolimatta tämä on niin tärkeä, että jos tähän halutaan lähteä, niin olen ilman muuta tukemassa sitä. Mutta ei kyllä nyt ihan varmaan paras mahdollinen aika ole siihen.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Vastaisin ed. Kalmarille, että tämä leikkuri heikentää myös työnantajille maksettavaa sairauspäivärahaa, niin että kannattaa nyt miettiä, mitkä nämä lain vaikutukset kaiken kaikkiaan ovat.

Ed. Sirpa Asko-Seljavaaralle sanoisin vaan, että tämä ei ole enää kolmikannassa. STTK ja SAK eivät ole tämän lain takana. Tämä on kaksikannassa, eli on työnantajat, EK, ja nyt sitten hallitus, joka esittää tätä lainsäädäntöä, eli kolmikantaa ei ole enää olemassa, sitä taustatukea ei voi ottaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tämä laitetaan vielä mutkikkaammaksi, niin tämähän tarkoittaa sitä, kun ed. Kalmari tuossa totesi, että tässä otetaan lisää maksuja, että tämähän kiertää ostovoimaa, koska tämähän on työllä ansaittua sosiaaliturvaa, onpa se työttömyysturvaa tai sairauspäivärahaa, niillähän on pienempi päiväraha jo muutenkin, jotka sattuvat sairastumaan tai jäävät työttömäksi. Niillähän pitäisi olla enemmän ostovoimaa. Sen takia tämä maksuhan pitäisi ehdottomasti palauttaa, kun ihmiset kyllä pystyvät sen maksamaan ja olen ymmärtänyt, että ammattijärjestöt, siis työntekijäjärjestöt, ovat valmiit maksamaan sen ja nyt se on vaan työnantajasta kiinni. Elikkä tässähän on enää kaksi juntturaa, tämä hallitus, siis maan hallitus, joka ei suostu näköjään tätä poistamaan, ja sitten ovat työnantajat toisena tässä. Sitten kun tehtäisiin täällä eduskunnassa hyvä päätös tässä, että poistetaan tämä leikkuri, niin ei jäisi enää kuin yksi junttura, nämä työnantajat, ja ne sitten tähän taipuisivat ihan ilman muuta, koska kyse olisi hyvästä teosta: ostovoimaa lisättäisiin.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kolmikantaa ei ole olemassa, jos yksi kolmikannan kulma sanoutuu asiasta irti. Onko todella niin, ed. Marjaana Koskinen? Niin te puheenvuorossanne äsken väititte. Mielenkiintoista. Sanoutumalla irti sovituista asioista voidaan todeta, että syylliset ovat sitten jossakin muualla. Erittäin mielenkiintoista. Tämä on ihan uusi sovellus siitä, miten itse olen kokenut, miten tämä meidän valmistelumekanismimme tämän kaltaisissa asioissa toimii.

Toisekseen täällä ed. Pertti Virtanen totesi, että tämän asian luonne on jo alkanut selvitä, mistä tässä on kysymys. Tässä on kysymys siitä, että jostain pitää löytää 80 miljoonaa euroa kattaaksemme eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja. Siitä tässä on kysymys. Kysymys kuuluu sen jälkeen, kuka sen maksaa. Vasemmiston on helppoa olla oppositiossa ja ilmoittaa, että verot valtion maksettaviksi, siitä lähdetään, mutta tämäkin 80 miljoonaa euroa pitää jostain löytää, se on aivan selvä asia.

Miten tämä jatkovalmistelu sitten menee? Itse luotan siihen, että tämä on osa laajempaa kokonaisuutta, johon ratkaisu tulevan vuoden, tulevan talven aikana löytyy. Itse todella toivon edelleenkin, että tällaisista leikkureista päästäisiin eroon, koska jos yritetäänkään hakea läpinäkyvyyttä lisää ja ymmärrettävyyttä lisää, että tavan ihmiset tietäisivät, mistä tässä sosiaaliturvassa on kysymys, niin tämän kaltaisista maksuista pitää päästä eroon. Mutta me, jotka joudumme kantamaan aavistuksen verran huolta siitäkin, millä tämä koko paletti hoidetaan, kysymme, mistä arvon sosialidemokraatit löytävät sen 80 miljoonaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulalle toteaisin, että hänen sitaattiansahan "verot valtion maksettaviksi" nykyinen hallitus toteuttaa, kun se nimenomaan helpottaa erityisesti suurituloisten verotusta. Näinhän silloin tapahtuu, ja nyt otetaan todellakin lisää lainaa, jota varmaan tarvitaan, mutta sen lisäksi olisi hyvä ottaa myös suurituloisilta veroja vähintään entiseen malliin. Tässä mielessä tämä ei ollut oikein hyvä vertaus.

Muuten näistä vanhoista päätöksistä, jotka edelleen ovat voimassa: kyllä tämä raippaveron jäänteen lisäksi on esimerkiksi pohjaosan leikkaus edelleen sellainen kansaneläkeläisillä, joka on voimassa. Tämä nyt ei liity tähän muuten kuin niin, että se on edelleen voimassa eli kaikkia huononnuksia ei ole oiottu.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle vaan sanoisin, että jos toivotaan, että tämä laki jossain vaiheessa kumoutuu, niin ne toiveet eivät ole 17 vuoteen toteutuneet. Edelleen sanoisin sen, että tämä ei ole todellakaan enää kolmikannassa. Tämä on ollut joskus aikoinaan, vuonna 1993 varmasti on käsitelty ja on voitu olla siinä tilanteessa yhtenäisiäkin, mutta nyt, kun on ollut semmoiset vuodet, että on mennyt hyvin taloudella, niin ei tämän tyyppisillä leikkurilaeilla ole olemassa sitä pohjaa, mikä on aikaisemmin ollut. Ja muistetaan vielä se, että valtio ei tätä maksa vaan rahoitus löytyy muualta, se 82 miljoonaa euroa. Ja tässä ovat kohderyhmänä nyt nimenomaan ne ihmiset, jotka eivät veronkevennyksistä hyödy, eli he ovat työttömiä, sairauspäivärahalla olevia pienituloisia ihmisiä, joilta tämän lain kautta leikataan, mutta sitten, kun annetaan tämä veropaketti ja velkaannutaan 2 miljardia euroa lisää, niin se ei kohdennu tälle ryhmälle ollenkaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minunkin pitää lukea ed. Rehulalle valiokunnan mietintöä, jossa kolmannessa kappaleessa todetaan: "Menonlisäys edellyttäisi vuonna 2009 työnantajien ja vakuutettujen sairausvakuutusmaksun nostamista 0,04 prosenttiyksiköllä ja työttömyysvakuutusmaksujen nostamista 0,02 prosenttiyksiköllä. Muutos ei vaikuttaisi valtion menoihin."

Yleiskeskustelu päättyi.