Täysistunnon pöytäkirja 116/2009 vp

PTK 116/2009 vp

116. TIISTAINA 1. JOULUKUUTA 2009 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laeiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on laki, jolla päätetään siitä, kuka järjestää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut.

Valiokunta pitää perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämisvastuun ja palvelun järjestämiseen liittyvien käytännön tehtävien sekä kustannusten korvaamisen siirtämistä kunnilta Kansaneläkelaitokselle.

Vammaisuuteen liittyvän lainsäädännön kehittämisellä pyritään lisäämään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantamaan heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Tulkkauspalvelulla turvataan ja edistetään vammaisuutensa vuoksi tulkkausta tarvitsevien henkilöiden perustuslaissa turvattuja oikeuksia, oikeutta omaan kieleen ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa, osallistumisoikeutta, sananvapautta ja tiedonsaantia. Tulkkauspalveluita järjestettäessä on erityisesti otettava huomioon kielilaissa säädetyt viranomaisten velvollisuudet kielellisten oikeuksien turvaamiseen ja että palvelut ja niitä koskeva neuvonta toteutetaan tarvittaessa suomen, ruotsin ja saamen kielten lisäksi esimerkiksi suomenruotsin viittomakielellä.

Kunnat ovat järjestäneet tulkkauspalveluja perustelujen mukaan vaihtelevasti, ja palvelukäytännöt ovat poikenneet paljon toisistaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa Kansaneläkelaitos vastaa tulkkauspalvelujen järjestämisestä yhtenäisin perustein ja käytännöin koko maassa. Tulkkauspalveluja ja esimerkiksi uusien etätulkkausmenetelmien kehittämistä voidaan keskitetyssä palvelujen järjestämisessä toteuttaa nykyistä paremmin. Keskitetyssä järjestelmässä voidaan myös kehittää tulkkauksen ammatillisuutta ja edellyttää tulkeilta riittävää koulutusta. Esimerkiksi viittomakielen tulkkien koulutuksen ja ammattitaidon kehittäminen on lisännyt viittomakielisten henkilöiden mahdollisuuksia opiskeluun ja entistä vaativampiin työtehtäviin.

Tulkkauspalvelua koskeva järjestämisvastuun siirto ei vaikuta kuntien vastuuseen järjestää myös tulkkauspalvelua saavalle vammaiselle henkilölle muita hänen vammaisuutensa perusteella tarvitsemia palveluita ja tukitoimia sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. Myös perusopetuksessa kunnan järjestämisvastuu säilyy ennallaan ensisijaisesti opetuksen järjestäjän vastuulla.

Muutama sana vähimmäismääristä, tässä tapauksessa tulkkauspalvelujen vähimmäismääristä.

Tulkkauspalvelun vähimmäistuntimäärät säilyvät esityksen mukaan ennallaan. Palvelujen kohderyhmä on sama kuin vammaispalvelulaissa, eikä palvelun saannin edellytyksiä esitetä muutettaviksi. Tulkkauspalvelua olisi esityksen mukaan järjestettävä siten, että kuulonäkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana.

Esityksen perustelujen mukaan tulkkauspalvelujen vähimmäistuntimäärät eivät ole taanneet kaikissa tapauksissa riittäviä palveluja. Myönnettyjen tulkkaustuntien määrissä on myös ollut kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Tulkkauspalveluja tulee esityksen mukaan järjestää vähimmäismääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Tämä vastaa nykyään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä tilanteessa, jossa palvelujen laissa säädetty vähimmäismäärä ei ole ollut riittävä turvaamaan asiakkaan yksilöllisiä tulkkaustarpeita.

Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen kannalta on hakemusten käsittelyssä tärkeää käyttää hyväksi asiakkaiden tarpeiden perusteella laadittavia profiileja ja turvata asiakkaiden omat vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämistavan ja laadun valinnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitos pyrkii lisätuntien hakumenettelyssä ja ratkaisukäytännössään mahdollisimman suureen yksinkertaisuuteen, ymmärrettävyyteen ja joustavuuteen. Kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tiedonsaanti voi joissain tilanteissa olla täysin tulkkaukseen perustuvaa. Vähimmäisrajat ylittävää tulkkaustarvetta voi syntyä esimerkiksi odottamattomissa elämäntilanteissa ja pitkäaikaisen hoidon aikana. Työhön liittyvät kurssit ja aktiivinen osallistuminen järjestettyyn harrastustoimintaan tulee ottaa huomioon yksilöllistä tarvetta arvioitaessa.

Valiokunta katsoo, että lain soveltamiskäytäntöä ja vammaisten oikeuksien toteutumista on seurattava ja arvioitava seurannan perusteella mahdollisia lainsäädännön täsmentämistarpeita.

Muutama sana muutoksenhausta.

Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei ehdotuksen mukaan saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, ettei valituskieltoa ole esityksessä perusteltu. Perustuslakivaliokunta katsoi, että Kansaneläkelaitoksen tulkkauspäätösten vahvan perusoikeusulottuvuuden vuoksi vakuutusoikeuden päätöstä koskevan valituskiellon tarpeellisuutta ja asianmukaisuutta on syytä harkita siten, että valituskiellon sijasta otettaisiin käyttöön valituslupajärjestelmä, jossa korkein hallinto-oikeus voisi tarvittaessa päätöksellään ohjata tulkkauspalvelupäätöksiä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että muutoksenhaun ehdotettu sääntely vastaa muista Kansaneläkelaitoksen hoitamista sosiaaliturva-asioista säädettyä. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa esimerkiksi työ- ja kansaneläkkeitä, työttömyysturvaa tai opintotukea koskevissa asioissa hakea muutosta valittamalla korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä valitusoikeuden avaamista vakuutusoikeuden tulkkauspalveluja koskevasta päätöksestä ainakaan tässä vaiheessa perusteltuna.

Lopuksi, arvoisa herra puhemies, henkilöstön asemaan. Meillä on tällä hetkellä 40—50 kunnallista tulkkia, joitten asema jatkossa ei ole täysin selvillä vielä tänään. Ehdotetut lait liittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä sovittuun vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen järjestämis- ja kustannusvastuun siirtoon kunnilta valtiolle. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 §:n mukaan ei kuitenkaan ole mainittu tulkkauspalveluja kunnilta valtiolle siirrettävänä tehtävänä. Saadun selvityksen mukaan valmistelun aikana on katsottu, ettei tulkkauspalvelujen siirto Kelalle ole puitelaissa tarkoitettu uudelleenjärjestely. Siirron ei myöskään ole katsottu olevan puitelain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu toiminnan uudelleenjärjestely, jota koskisi puitelain 13 § 3 momentin säännökset henkilöstön viiden vuoden irtisanomiskiellosta.

Suuri osa tulkkauspalveluista tuotetaan ostopalveluna. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osittain tai kokonaan kunnan palveluksessa olevia tulkkeja on siis noin 40—50. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan sen tarkoitus on järjestää tulkkauspalvelut ostopalveluina, ei kunnan omana toimintana. Saadun selvityksen mukaan tulkit ovat työllistyneet hyvin ja koulutetuista tulkeista on käytännössä ollut pula. Valiokunta pitää kuitenkin esityksen puutteena sitä, ettei kuntien henkilöstön aseman turvaamista ole valmistelun aikana ratkaistu tyydyttävällä tavalla. Valiokunnan käsityksen mukaan lakien täytäntöönpanossa on huolehdittava siitä, että kuntien palveluksessa nykyisin olevien tulkkien osaaminen ja työkokemus hyödynnetään uudessa järjestelmässä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että henkilöstön asema selvitetään vielä ennen lakien voimaantuloa. Lait ovat tulossa voimaan 1.9.2010 lukien, ja valiokunta esittää asiasta lausumaa, että kevään aikana meille pitää selvitys siitä antaa, miten tämä henkilöstön asema oikein käytännössä järjestyy.

Mietintöön liittyy kaksi vastalausetta, joista toinen sisältää pykälämuutoksen ja toinen lausumaehdotuksen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden siirtäminen Kelaan on viimein käsittelyssämme. Laki on puhututtanut vammaisjärjestöjen kenttää paljon. Nyt on tarkoitus siirtää tulkkauspalvelun järjestämisvastuu ja käytännöt, tehtävät sekä kustannusten korvaaminen kunnilta Kelalle.

Esityksessä painotetaan tulkkauspalvelua ihmisoikeuksien toteutumisena ja vahvana kielellisenä oikeutena eikä enää yhtenä sosiaalihuollon osana. Tulkkauspalvelu on luonteeltaan selkeästi erillinen kokonaisuus vammaispalvelujen joukossa, eikä sitä voi muulla palvelulla korvata. Tulkkauspalvelu turvaa ja edistää tulkkausta tarvitsevien ihmisten perustuslaillisia oikeuksia, yhdenvertaisuutta, sananvapautta ja tiedonsaantia. Sinänsä lain henki ja tavoitteet ovat erittäin kannatettavia. Tällä hetkellä vammaispalvelulaissa määrätty kuntien velvollisuus järjestää tulkkipalveluja sekä vähimmäistuntimäärät eivät ole taanneet palvelujen saamista riittävästi.

Suurimmat epäkohdat ovat, että tulkkeja ei ole saatavilla riittävästi ja alueelliset erot ovat suuria. Myöskään opiskelutulkkaus ei ole toiminut kuten olisi pitänyt. Opiskelut ovat voineet lykkääntyä tai jopa keskeytyä tulkin puutteesta. Kelalle siirron tavoitteena on, että tulkkauspalvelun järjestämisessä tarvittava asiantuntemus ja palvelun tuottamisessa tarvittava erityisosaaminen voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Kun palvelu on nykyään hajaantunutta, tavoitteena on, että Kelan avulla sitä voidaan kehittää ja ylläpitää aiempaa tasapuolisemmin.

Arvoisa puhemies! Esityksessä on useita kohtia, joihin valiokuntakuulemisessa on puututtu. Vammaisjärjestöt toivat suurimpana epäkohtana esiin sen, että vähimmäistuntimäärät kirjataan edelleen lakiin eikä niihin tule korotuksia. Lisätuntien anomisen katsotaan rajoittavan ilmaisuvapautta, ja lisätuntien anominen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja hankaluutta. Vähimmäistuntimäärät ovat vähintään 360 tuntia ja kuulo- ja/tai puhevammaisilla henkilöillä vähintään 180 tulkkaustuntia vuoden aikana. Nämä siis säilyvät ennallaan. Valiokunnan mietinnössä kuitenkin korostetaan ihmisten yksilöllisiä tarpeita ja oikeutta ja mahdollisuutta saada lisätunteja tarpeen mukaisesti.

Olen mukana molemmissa mietintöön jätetyissä vastalauseissa. Toisessa vastalauseessa linjaamme, että mikäli asiakkaan yksilölliset tarpeet edellyttävät tulkkauksen lisätunteja, niitä on myös järjestettävä, ei siis pelkästään niin, että tulkkauspalveluja järjestetään. Muotoilumme on siis velvoittavampi, koska käyttäjien kokemuksen mukaan tarpeen mukaisen palvelun saaminen on ollut hankalaa.

Toisen vastalauseen mukaan tulkkauspalvelun vähimmäistuntimääriä tulee korottaa jatkossa. Vaikka hallituksen esityksen tavoitteena on lisätuntien järjestäminen joustavasti ja asiakaslähtöisesti, on mielestäni selvää, että jos otamme lähtökohdaksi ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuuden toteutumisen, ei ihmisen ilmaisua saisi rajoittaa lainsäädännöllä.

Arvoisa puhemies! Pari yksittäistä huomiota esityksestä. Vammaisjärjestöt puuttuivat järjestöjen ylläpitämän tulkkirekisterin kohtaloon. Siihen ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole otettu kantaa. Sen sijaan on todettu, että Kela voi hyödyntää rekisteriä osana tulkkauspalvelun laadun ja tulkkien ammattitaidon varmistamista ja kehittämistä. Mielestäni rekisterin rahoitus ja hallinnointi on selvitettävä jatkossa. On tärkeää, että käytössä on toimiva laadunvalvontajärjestelmä ja ammattirekisteri.

Koska kunnille edelleen jää vastuu järjestää muita vammaispalveluja ja tukitoimia, kommunikaatio-opetusta sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita sekä perusopetuksen tulkkausta, on tärkeää, että kuntien ja Kelan välinen yhteistyö toimii saumattomasti. Kunnissa työskentelevien tulkkien osalta esitys on huonosti valmisteltu, kuten mietinnössäkin todetaan. On tärkeää, että henkilöstön asema vielä ennen lain voimaantuloa selvitetään, aivan kuten valiokuntamme puheenjohtaja äsken mainitsi.

Arvoisa puhemies! Monet palvelunsaajat ovat kokeneet siirron uhkaavaksi. Pelätään, että neuvottelumahdollisuudet heikkenevät, ja on myös opeteltava uusi tilaamiskäytäntö. Keskittämisen pelätään heikentävän yksilöllisyyden ja erityistarpeiden huomioon ottamista. Etenkin kuurosokeiden kaltaiset pienet ryhmät uhkaavat jäädä vaille erityishuomiota, jota he tarvitsevat. Onkin tärkeää seurata juuri näiden asioiden toteutumista käytännössä ja puuttua epäkohtiin, jos niitä esiintyy. Tulkkauspalvelun siirtovaiheen pitäisi olla mahdollisimman joustava, jotta asiakkaiden arkipäivän sujuminen olisi turvattu. Tulemme varmasti myös Kelan valtuutettuina seuraamaan siirtovaiheen sujuvuutta.

Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi muutoksenhausta. Muutoksenhakujärjestelmähän vaihtuu myös lain myötä, kun palvelu siirtyy Kelaan. Jatkossa muutosta päätöksiin haetaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta eli Somlasta. Siinäkin on yksi seurantaa vaativa kohta, sillä tiedämme hyvin, etteivät Somlan resurssit vastaa työmäärää. Tarvittaessa Somlan rahoitusta on vahvistettava, jotta asiakkaiden valitukset pystytään käsittelemään nopeasti ihmisten perusoikeuksia vaarantamatta. Toivottavasti tulkkipalvelu kuitenkin pystytään Kelassa toteuttamaan siten, että myös valitusten määrä jäisi vähäiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Varmasti hallituksella ja hallituspuolueiden kansanedustajilla on ollut hyvä tarkoitus viedä tätä asiaa, vammaisten tulkkausta, positiivisella tavalla eteenpäin. Kuitenkin tässä on kaksi vastalausetta, jotka ovat varmasti myös perusteltuja.

Mielestäni on tärkeätä, niin kuin vastalauseessa 2 todetaan, että sekä perustuslain 6 § että sen 17 § nimenomaan kannustavat hyvään lainsäädäntöön vammaisten tulkkauspalvelun toteuttamisessa.

Lausumaehdotus, jossa todetaan pikaisen esityksen tarvetta viittomakielisten tulkkauspalveluiden vähimmäistuntimäärän korottamiseksi, on myös tarpeen. Tämän vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja, ed. Erkki Virtanen, onkin aloittamassa pian puheenvuoronsa.

Kaiken kaikkiaan vammaisuuden aiheuttamien esteiden poistaminen ja myös omakielisyyden toteuttaminen ovat perustuslakinäkökulmasta erittäin tärkeitä, ja ne ovat yhteiskunnassa edelleenkin kesken. Jälleen sitten tässä tullaan kysymykseen, missä ovat ne resurssit riittävään tulkkipalveluun vammaisuuden kohdalla, sen ongelmien poistamiseksi. Se on edelleenkin monessa osin Suomea puuttuva palvelu ja tämän vuoksi tässä pitäisi kiinnittää myös kuntien resursseihin jatkossa huomiota sen lisäksi, että Kela on tässä nyt mukana.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Oikeus omaan kieleen on todellakin Suomen perustuslaissa säädetty oikeus. Kun perustuslain tulkinta ja hahmottaminen on joskus ehkä pelkkää lakitekstiä lukien vähän ongelmallista, niin ajattelin konkretisoida sitä esimerkillä.

Olen joskus ajatellut, mitenkähän suhtauduttaisiin näihin vähimmäistuntimääriin, jos eduskuntaan ensimmäisen kerran eduskunnan historiassa valittaisiin viittomakieltä käyttävä kuuro, joka tarvitsisi välttämättä viittomakieltä tullakseen täällä ymmärretyksi ja saadakseen itsensä ymmärretyksi.

Laskin tuossa, että edustajat Erkki Pulliainen, Pentti Tiusanen ja Esa Lahtela ovat käyttäneet tänä vuonna 1 126 puheenvuoroa. Kun arvioin heidän keskimääräisen puheaikansa pituuden, päädyin siihen, että he ovat puhuneet täällä yhteensä noin 93 tuntia. Jos heillä olisi ollut käytettävissään siihen viittomakielisten vähimmäistuntimäärä, heillä olisi jäänyt kaikkeen muuhun elämäänsä liittyvään seurusteluun aikaa vain puolet siitä, tai se toinen puoli, mitä he käyttivät täällä. (Ed. Pulliainen: Mutta onko elämää ison salin ulkopuolella?) — Niin, se on mielenkiintoinen kysymys.

Mutta tästähän juuri on kysymys, viittomakieltä käyttävien oikeuksista. Jos oikeutemme käyttää omaa äidinkieltämme — sillä sitähän viittomakieli on, se on viittomakieltä käyttävien oma äidinkieli, joka on siis perustuslaissa turvattu — on käyttää sitä vain keskimäärin puoli tuntia vuorokaudessa, niin ei tämä nyt ihan oikein taida olla. Tästä syystä, vaikka tämä lakiesitys on sinänsä erinomainen — se parantaa ja tasa-arvoistaa viittomakieltä käyttävien asemaa, ja toivon mukaan Kela hoitaa tätä vastuuntuntoisesti — tässä yhteydessä ei kuitenkaan nosteta näitä vähimmäistuntimääriä, mitä muuten esitin jo kaksi vuotta sitten, eikä se silloinkaan menestynyt, vaikka kaikki olivat sitä mieltä, että eihän tämä nyt ole oikein mistään kotoisin, että tämä on näin matala, mutta siihen se jäi. Kun on ollut nähtävissä, että vähimmäistuntimäärästä on aika monissa kunnissa tullut enimmäistuntimäärä, on tietenkin toivottavaa, että 6 §:ää nyt sovelletaan ihan oikeasti, ja siitä syystä me halusimme sitä täsmentää.

Minun mielestäni nämä vähimmäistuntimäärät sinänsä pitäisi poistaa kokonaan ja säätää velvoittavasti vähän sen mukaan, mitä me lausumaehdotuksessamme esitämmekin, että ainoaksi perusteluksi tulisi yksilöllinen tarve, ihmisen tarve ymmärtää ja tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään, että se perustuisi hänen omaan tarpeeseensa, koska vasta sitten ollaan tasa-arvoisia. Siitä syystä itse asiassa nämä molemmat muutosesitykset on tehty. Mutta kieli ihmisen syvimmän sielun ilmaisuvälineenä on ainutlaatuinen, sitä pitää kunnioittaa jokaisen ihmisen osalta, niin myöskin viittomakieltä käyttävien. Siitä syystä se, mitä me vastalauseessamme esitämme, tulisi mielellään yksimielisesti mahdollisimman pikaisesti saattaa voimaan.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Praxisen i kommunera varierar mycket och därför så tycker jag att det är bra att de här skyldigheterna överförs på Folkpensionsanstalten även om det här samtidigt betyder att det inte undantar kommunerna ansvar för att den här servicen och de här rättigheterna uppfylls också i fortsättningen. Jag ser att det är väldigt viktigt det som betonas i social- och hälsovårdsutskottets betänkande om skyldigheten att beakta de språkliga rättigheterna också i det här sammanhanget, språklagens innehåll.

Här sägs att tolktjänsterna bör skötas på finska, självfallet, och på svenska och samiska, men dessutom så understryks det att det kan handla också om ett särskilt finlandssvenskt teckenspråk. Det här är värt att notera att det finns ett sådant, finlandssvenskt teckenspråk. Det räcker inte att man betjänas på ett sverigesvenskt språk eller att de här tjänsterna ordnas via service som köps exempelvis från Sverige, utan man ska beakta att en del av de här människorna är uppvuxna och lever i en finlandssvensk miljö i vårt eget land.

Näen varsin tärkeänä, niin kuin valiokunta korostaa mietinnössään, että kielipalveluoikeudet otetaan huomioon myös tässä lainsäädännössä. Eli tulkkauspalveluja järjestettäessä on erityisesti otettava huomioon kielilaissa säädetyt viranomaisten velvollisuudet kielellisten oikeuksien turvaamiseksi ja se, että palvelut ja niitä koskeva neuvonta toteutetaan tarvittaessa suomen, ruotsin ja saamen kielten lisäksi, ja tätä haluan korostaa erikseen, esimerkiksi myös suomenruotsin viittomakielellä. Myös tämä on oma kielensä. Ei riitä, että yritetään palvella esimerkiksi Ruotsin ruotsin kielellä, vaan suomenruotsalaisilla on oma kielensä myös tässä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä tulkkipalvelulain uudistamisessa on ihan hyviä asioita sisällä, kuten esimerkiksi se, että ulkomailla tapahtuvaa tulkkausta ja opiskelutulkkausta on tässä selkeytetty ja myös etätulkkausta koskevia kysymyksiä on viety eteenpäin. Mutta sitten tähän lakiin liittyen niitä ongelmallisempia asioita on todella se, että tämä vähimmäistuntimäärä on koettu riittämättömäksi. Perustuslakivaliokuntakin lausunnossaan totesi ihan sen faktan, mikä myös hallituksen esityksen perusteluista löytyy, etteivät nykyiset tulkkauspalveluiden vähimmäismäärät ole taanneet riittäviä palveluja. Lisäksi palvelujen saatavuudessa on ollut suuria alueellisia eroja.

Tämän takia nämä kaksi vastalausetta, mitä tähän lakiin on liitetty, ovat äärimmäisen tärkeitä. Näissähän nimenomaan todetaan se, että tätä tulkkipalvelua on järjestettävä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tätä näillä vastalauseilla olisi haluttu täsmentää, ja myös sitten edellytettiin pikaisesti esitystä, jossa viittomakielisten tulkkipalveluiden vähimmäistuntimäärää korotettaisiin. Näen nämä kyllä äärimmäisen tärkeinä asioina, jotka olisi tullut tässä yhteydessä toteuttaa.

Kiinnitän vielä huomiota myös tulkkien koulutukseen sekä siihen, että jokaisen tulisi saada aina tarpeitaan vastaava tulkki, koska eri henkilöillä on vähän erilaiset tulkkitarpeet. Tämä profilointi niin tulkin kuin palveluiden käyttäjän kannalta on äärimmäisen tärkeää, jotta erilaisiin tulkkaustilanteisiin löytyy mahdollisimman hyvä tulkki käytettäväksi.

Kuntien tulkkipalvelun henkilöstön asemasta olen kyllä huolissani. Ihmettelen, että tässä laissa ei ole näitä liikkeenluovutussäännöksiä otettu käyttöön tai Paras-lain henkeä siinä, että näillä henkilöillä olisi ollut mahdollisuus esimerkiksi siirtyä Kelan palvelukseen, kun tulkkauspalvelu siirtyy sinne. Tähän kyllä onneksi valiokunnan mietinnössä yksimielisesti kiinnitettiin oikealla tavalla huomio ja myös lausumalla edellytettiin, että seurataan, kuinka näille kunnallisille tulkeille tässä tilanteessa käy.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakiesitys ja sen toteutus, niin kuin se näkyy menevän, on varmasti askel oikeaan suuntaan. Se ei ole tälle kohderyhmälle tietenkään riittävä, mutta kyllä se turvaa sillä hengellä, mikä tässä on, varmasti vähintään saman tasoisen, ellei paremman, kohtelun kuin tähän mennessä. Valiokunnan tekstissäkin sanotaan, että tulkkauspalvelulla turvataan ja edistetään vammaisuutensa vuoksi tulkkausta tarvitsevien henkilöiden perustuslaissa turvattuja oikeuksia — erittäin hyvä ja tärkeä asia vammaistyössä. Monet tietävät, että on useita vammaisryhmiä, joissa edes nämäkään eivät oikein ole kohdallaan, niin että ne olisi sanottu näin ilmi kuin tässä: oikeus omaan kieleen, erittäin tärkeä asia, ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa, osallistumisoikeus, sananvapaus ja tiedonsaanti. Se ydin on itse asiassa tässä sanottu.

Minulla on vaan muutamia huomioita ja mielipiteitä tähän asiaan.

Nimittäin niitä aikoja, kun tämä kirjoitettiin aikanaan hallitusohjelmaan, ja nythän se on sillä perusteella toteutettu, en ole kenenkään täällä kuullut muistelevan. Silloin nimittäin vähän kyllä ihmeteltiin, että tämä asia otettiin semmoiseksi, että sitä ajetaan eteenpäin eikä esimerkiksi vaikeavammaisten subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan. Se oli kilpaileva idea tälle laille, ja syystä, jota lähemmin en sisällöllisesti tiedä, se jäi rannalle ja tämä toteutui. Tämä on hyvää priorisointiharjoittelua meille kaikille. Jokainen voi olla omaa mieltänsä siitä, kumpi näistä kohderyhmistä itse asiassa on vaikeampivammainen, kumpi olisi tarvinnut näitä vähäisiä voimavaroja enemmän.

Minä jäin kyllä miettimään. En mitenkään paheksu tämän lain eteenpäinmenoa, mutta tässä tärkeysjärjestyksessä, priorisoinnissa, posterisoinnissa, missä vaan, itse olisin kyllä noudattanut toisenlaista järjestystä. Oliko sen syynä se, että vaikeavammaisten kohderyhmä siinä valmisteluvaiheessa laajeni hyvin moninkertaiseksi, jolloin myöskin kustannuspaineet nousivat ihan eri tasolle? Tässähän ihan selvästi sanotaan, että palvelunsaajien kohderyhmä on sama kuin nykyisinkin eli se ei laajene ollenkaan. Tämä oli niin sanotusti helpompi ottaa taloudellisesti kelkkaan. Hyvä, että edes tämä saatiin mukaan.

Hassua on se, arvon puhemies, että missään tässä mietinnössä ei oikeastaan lukumääriä kerrota. Toivottavasti ne on valiokunnalle tavalla tai toisella kerrottu — minä en enää valiokuntatyöskentelyssä ole mukana. Mutta rohkenen epäillä, että ne tilastot eivät ole oikein täydellisiä eivätkä hyviä, niin että siihen varmaan pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota, miten tämä kaikki menee, kun täällä on näistä vähimmäismääristä ja muista kysymys. Kun koko ihmisen kommunikointia ajatellaan ja vaikkapa ed. Erkki Virtasen esimerkkiä täällä, joka oli hyvin aiheellinen kysymys sinänsä, niin jos meille tulee tänne henkilö, joka syystä tai toisesta rupeaa käyttämään viittomakieltä, se olisi itse asiassa hirveän hyvä harjoitus tälle talolle, että niin kävisi. Jokainen meistä joutuisi aivan eri lailla asennoitumaan, ei pelkästään virkamiehistö tai muut, vaan se on kaikille meille aivan toisenlainen stoori, jos viittomakieli tulisi tänne. Varmaan tulee jonain päivänä, en yhtään epäile sitä.

Mutta ihmisen kommunikaatiossa voi myöskin esimerkiksi täällä vaikka viittomakielisten yhteydessä käyttää kirjoitustulkkausta hyväksi, joka tarkoittaa semmoista nopeata konekirjoitusta, joka menee ihan puhumisen tahtiin. Jos on normaali näkökyky, sitä voitaisiin käyttää ihan hyvin täällä ja monessa muussa paikassa. Meidän yhteiskunnassa sitä kokeiltiin noin 10—15 vuotta sitten erittäin innostuneesti. Yleen yritettiin saada nämä tiedot sisälle. Jostain syystä se vaan ei terveitä ihmisiä tuntunut kiinnostavan. Se on sääli, koska nopea kirjoitustulkkaus on erittäin hyvä keino monissa, myös kansainvälisissä tilanteissa eri kielten välillä, joka on kanssa vaikea kommunikatiivinen vaikea tilanne, kun puhutaan erilaista kieltä.

Toinen asia, joka tästä on kokonaan jäänyt pois ja jota olisi ehkä jotenkin voitu sitäkin tarkastella, on kännykät. Nimittäin ne helpottavat hämmästyttävän paljon täysin kuurojen ihmisten kommunikointia. Minä en Kuulonhuoltoliiton ylilääkärinä ikäpäivänä olisi uskonut, että kun kännykät tulivat silloin 1990-luvun alussa, niin ensimmäinen ryhmä, joka otti ne aivan erityisen halukkaasti käyttöön, olivat syntymäkuurot ihmiset, täysin kuuroutuneet ihmiset. Heille siitä oli eniten apua, vaikka heillä ei ole kuuloaistista rippeitäkään jäljellä. Ja miksi? Te tiedätte kaikki sen syyn. Se oli tekstiviestit, jotka lähtivat sitä kautta liikkeelle. Tästä soisin puhuttavan tässä mukana, koska siinä varmaan on sitten tämmöinen apuvälinefilosofia ja käyttömaksut ja muut toisaalta, mutta se helpottaisi yksilökohtaisissa ratkaisuissa varmaan kaikkien näiden asioiden parempaa eteenpäinmenoa.

Yksilöllisistä tarpeista sanoisin sen, että on erittäin mukava, että se on täällä otettu esille näin korostetusti ja myöskin perustuslakivaliokunta on otettu siihen mukaan, jolloin ei unohdu, että tämä kaikki on erittäin yksilöllistä arviointia, kun me kuntoutuksen sektorilla liikumme.

Mitä lausumaan tulee, niin se on tietenkin luonnollinen ja hyvä lausuma, mutta on se tietysti yksipuolinen. Minusta on helppo hyväksyä tämä valiokunnan lausuma. Mutta jos valiokunnan puheenjohtaja muuten käyttää puheenvuoron tai miten vaan, niin olisi tietysti mukava kuulla, minkä takia siihen ei liitetty mukaan minkäänlaista ajatusta tämän kohderyhmän tulevaisuudesta. Lausuma on minun ymmärtääkseni enemmän liitetty vaan henkilöstön aseman turvaamiseen, joka sinänsä on ilman muuta hyvä, koska tässä on semmoinen vaara, että henkilöstöllekin saattaa tulla uudenlainen tilanne, kun kaikki keskitetään aivan toiseen paikkaan. Se oli erittäin hyvä, että sanoittte, ed. Anneli Kiljunen, että Kelan valtuutettuna teillä on mahdollisuus tarkastella tätä. Se varmaan on näin. Se voi olla ihan uusi aluekin teille vähän operatiivisesti kokeilla, mitä tämmöinen lainsäädännön muuttaminen toiseen hallintokuntaan aiheuttaa ja miten kaikki menee eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä jo palautti mieleen hallitusneuvottelut ja sen, millä tavalla nämä kaksi hänen mainitsemaansa asiaa olivat eräällä tavalla pöydällä. Kun olimme ajaneet sitä vaikeasti vammaisten henkilökohtaisen avustajan asiaa, joka sitten muuttui henkilökohtaiseksi avuksi, siinä emme saaneet sitä, mitä halusimme. Hyvä, että saimme sen, koska nyt voisi olla aika vaikea saada ylipäätään läpi se, minkä olemme jo saavuttaneet. Ja sitten oli tämä nyt käsittelyssä oleva tulkkipalvelujen siirtäminen Kelalle. Kun olen vammaisjärjestön puheenjohtajana ollut nyt jo tämän vuosikymmenen ja perheyhteisössä käytetään viittomakieltä kehitysvammaisen jälkeläisen kanssa, olen pitänyt tätä muutosta edistysaskeleena ja myöskin sen informaation perusteella, joka tällaisessa yhteisössä elämisestä automaattisesti syntyy, koska se ainakin teoriassa mahdollistaa kautta maan näitten palvelujen järjestämisen ja vastuullinen järjestäjätaho on jollakin tavalla tiedossa.

Tässä suhteessa minulle tuli pikkuisen persoonallinen tunnelma ed. Anneli Kiljusen puheenvuoron yhteydessä, joka kerta kaikkiaan ihan pakottaa pysähtymään siihen, että siis se kunnallinen järjestämissysteemi olisi ollut sittenkin parempi. Se on varmaan totta, että niitten yksilöllisten näkökohtien huomioon ottaminen palvelun järjestämisessä on relevantti asia. Mutta toivoisin hartaasti, että tämä asia on nyt pedattu sen verran hyvin, että ne hyvät käytännöt, jotka kunnallisen järjestämisen puolella ovat, siirtyvät nyt Kelan kulttuuriin.

Se, mikä tässä yllättää, on se, että nyt tässä yhteydessä tulee, niin kuin ed. Taiveahon puheesta kävi ilmi, tämä liikkeenluovutusasia tällä tavalla esiin, niin kuin mietinnöstäkin, sillä olisi voinut kuvitella, että tämä asia jos jokin olisi ammattilaisten valmistelemassa esityksessä mietitty alusta loppuun saakka kuntoon niin, ettei eduskunnan tarvitse tässä suhteessa huomautella mitään.

Mikä koskee tuntimääriä, niin sieluni ja mieleni on näitten opposition puheenvuorojen puolella ilman muuta siinä, mihinkä nyt resurssit riittävät ja mihinkä niitten pitäisi riittää. Nyt riittää tähän, mutta toivottavasti jonakin tulevana aikana siihen, mitä tässä yksilöllisten tarpeiden tyydyttämisen puolella on esiin tuotu, koska niinhän sen asian pitäisi olla. Nämä oikeudelliset ja humanitaariset perusteet, jotka täällä olemme kuulleet, ovat tietysti täysin oikeutettuja ja perusteltuja. Ei niihin voi mitään sanoa.

Hyvä, jos asiaa seurataan nyt Kelan valtuutettujen toimesta ja sitten muutoinkin kirjallisesti valiokunnalle niin, ettei vaan tapahdu työtapaturmaa tässä yhteydessä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron ed. Akaan-Penttilän puheenvuoron johdosta. Hän peräsi asiaa muutamaa valiokunnan mietintöön liittyen.

Tulkkauspalvelujen käyttäjien määrä olisi varmasti voinut lukea valiokunnan mietinnössäkin. Hallituksen esitys kertoo, että kuntien ja kuntayhtymien tilastojen mukaan vuonna 2008 käyttäjiä on ollut 4 024, eli määrä on aika täsmällinen. Täällä on vielä jaettu se ikäryhmittäinkin, minkä ikäisille ihmisille tulkkauspalveluja on annettu.

Toinen asia, johon ed. Akaan-Penttilä kiinnitti huomiota, liittyi valiokunnan lausumaan, jossa ollaan huolissaan siitä, mikä sen henkilöstön tulevaisuus on, joka kuntien palveluksessa on, niiden 40—50 tulkin. Jos lähtee tässä yhteydessä tulkitsemaan valiokunnan enemmistön keskustelun henkeä ja sisältöä, niin se oli se näkökulma, jota ed. Akaan-Penttilä toivoi, eli näitten henkilöitten näkökulma, jotka tulkkauspalveluja tarvitsevat. Meidän ajatuksemme sisältö tulee väliotsikon "Vähimmäismäärät" alla, ja viimeinen lause osassa "Vähimmäismäärät" on: "Valiokunta katsoo, että lain soveltamiskäytäntöä ja vammaisten oikeuksien toteutumista on seurattava ja arvioitava seurannan perusteella mahdollisia lainsäädännön täsmentämistarpeita."

Lause tarkoittaa sitä, että jos me olisimme käyneet sorvaamaan lausumaa, mikä olisi varmasti voinut olla perusteltuakin tässä yhteydessä, minun arvioni on, että olisimme kirjoittaneet, että vähimmäistuntimäärän riittävyyttä on arvioitava ja valiokunta edellyttää, että vähimmäistuntimäärän poistoa tulee selvittää. Eli kun täällä ed. Pulliainen viittasi siihen opposition vastalauseeseen, jossa esitetään lausumassa, että tuntimäärää pitää lisätä, vammaisjärjestöjen toive on se, että tuo tuntimäärä poistetaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Pulliaiselle: On todellakin niin, että yksilöllinen palvelu on annettava kaikille myös Kelasta ja arvioitava ihmisen kokonaistilanne.

Me olemme keskustelleet tänään täällä oikeudesta omaan kieleen osallistumiseen, ilmaisuvapauteen. Minulla oli viime viikonloppuna mahdollisuus olla kuurosokeiden vuosikokouksessa ja kertoa heille muun muassa tästä tulkkipalvelusta ja Kelan tehtävämuutoksesta. Tässä tilanteessa oikeastaan minun silmäni avautuivat monellakin tavalla, kun siellä oli vajaa sata kuurosokeaa tai jollakin tavalla joko kuuroa tai sokeaa. Ainoastaan noin puolella oli sellainen tulkki, jonka itse olin tulkiksi ymmärtänyt, tulkki, joka tulkkaa toiselle. Siellä oli vajaalla puolella näistä ihmisistä myös muita kommunikaatiovälineitä, joita he tarvitsivat osallistumiseen ja omaan kieleen ja ilmaisuvapauteen.

Elikkä kyse on huomattavasti laajemmasta kysymyksestä kuin pelkistä näistä fyysisistä tulkeista, jotka tulkkaavat sitä kieltä, johonka me olemme tottuneet. Kun me puhumme esimerkiksi kuurosokeista ihmisistä, niin he tarvitsevat hyvin moninaista palvelua myös tämän tulkkauksen rinnalle, jotta he voisivat osallistua.

Siinä mielessä näen, että se tehtävä, joka nyt siirtyy Kelalle, on erittäin haastava, ja siinä täytyy ehdottomasti myös onnistua. Toisaalta yhteys kuntiin perustuu juuri siihen, että me näemme näitten ihmisten kokonaistilanteen ja palvelutarpeet, jotta myös heidän osaltaan toteutuisi yhdenvertaisesti se aito tilanne, että he saavat osallistua ja käyttää omaa kieltä ja voivat toteuttaa ilmaisuvapautta, johon meillä kaikilla on oikeus.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvon puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Anneli Kiljuselle: Juuri näin varmaan pitää menetellä. Ja nyt, jos te aiotte tätä jatkaa Kelassa ja aloittaa vähän uudelta pohjalta, niin pyytäisin muistamaan sen, että monet näistä ryhmistä ovat aika pieniä. Esimerkiksi kuurosokeat on aika pieni ryhmä Suomessa, jolloin heidän yksilölliset tarpeensa voitaisiin paljon paremmin ottaa huomioon. Siihen löytyy voimavarat kyllä aina. Se vaatii tämmöistä sorvausta ihan yksilökohtaisesti, ja siinä on hyvin monipuolisesta palveluvalikoimasta kysymys. Mutta kohdejoukko ei useimmissa tapauksissa ole kovin iso.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on kuurosokeita tällä hetkellä valtakunnassa noin 800, elikkä se on kohtuullisen pieni joukko, mutta heidän palvelutarpeensa on sitäkin haastavampi. Ja vaikka heitä on näin, voisiko sanoa, pieni tai suuri joukko, mutta joka tapauksessa ihmisiä, niin he ovat yksilöinä jokainen yhtä tärkeitä riippumatta siitä, onko heitä sitten 800 tai 10 000.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Laki liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä sovittuun vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaisten tulkkipalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtoon kunnilta valtiolle eli Kansaneläkelaitokselle.

Vammaisuuteen liittyvän lainsäädännön kehittämisellä pyritään lisäämään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantamaan heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Tulkkauspalvelu tukee myös vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tulkkauspalveluja järjestettäessä on erityisesti otettava huomioon kielilaissa säädetyt viranomaisten velvollisuudet kielellisten oikeuksien turvaamiseen ja se, että palvelut ja niitä koskeva neuvonta toteutetaan tarvittaessa suomen, ruotsin ja saamen kielten lisäksi esimerkiksi suomenruotsin viittomakielellä.

Tulkkauspalvelua on järjestettävä siten, että kuulo-näkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua tulee esityksen mukaan järjestää vähimmäismääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Tämä vastaa nykyään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä tilanteissa, joissa palvelujen laissa säädetty vähimmäismäärä ei ole ollut riittävä turvaamaan asiakkaan yksilöllisiä tulkkaustarpeita.

Kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tiedonsaanti voi joissain tilanteissa olla täysin tulkkaukseen perustuvaa. Vähimmäisrajat ylittävää tulkkaustarvetta voi syntyä esimerkiksi odottamattomissa elämäntilanteissa ja pitkäaikaisen hoidon aikana. Työhön liittyvät kurssit ja aktiivinen osallistuminen järjestö- tai harrastustoimintaan tulee ottaa huomioon yksilöllistä tarvetta arvioitaessa.

Kunnat ovat järjestäneet tulkkauspalveluja perustelujen mukaan vaihtelevasti, ja palvelukäytännöt ovat poikenneet paljon toisistaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa Kansaneläkelaitos vastaa tulkkauspalvelun järjestämisestä yhtenäisin perustein ja käytännöin koko maassa.

Tulkkauspalvelujen, esimerkiksi uusien etätulkkausmenetelmien, kehittämistä voidaan keskitetyssä palvelujen järjestämisessä toteuttaa nykyistä paremmin. Keskitetyssä järjestelmässä voidaan myös kehittää tulkkauksen ammatillisuutta ja edellyttää tulkeilta riittävää koulutusta. Esimerkiksi viittomakielen tulkkien koulutuksen ja ammattitaidon kehittäminen on lisännyt viittomakielisten henkilöiden mahdollisuuksia opiskeluun ja entistä vaativampiin työtehtäviin.

Saadun selvityksen mukaan tulkit ovat työllistyneet hyvin ja koulutetuista tulkeista on käytännössä ollut pulaa. Suuri osa tulkkauspalveluista tuotetaan ostopalveluina. Kokonaan tai osittain kunnan palveluksessa olevia tulkkeja on noin 40—50.

Arvoisa puhemies! Vaikka Kansaneläkelaitos voi esityksen mukaan hankkia palveluja myös julkisilta palveluntuottajilta ja osa kuntayhtymistä voi jatkossakin toimia palveluntuottajana, on selvää, etteivät kunnat ja kuntayhtymät enää ylläpidä tulkkipalveluja nykyisessä laajuudessa. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan sen tarkoitus on järjestää tulkkauspalvelut ostopalveluina eikä omana toimintanaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu siitä, onko tämä järkevää siirtää Kelalle tulkkauspalvelujen osalta. Tässähän minä näen kuitenkin, niin kuin edellinenkin puhuja, että tässä on isot mahdollisuudet, ja kun se kehittyy se järjestelmä, niin homma varmaan toimii. Tässä samalla voi sanoa niinkin päin — kun tässä omaishoidon tuesta on puhuttu, että se pitäisi siirtää Kelalle — että jos joku epäilee, että tämä ei onnistu, niin ei sitten pitäisi siirtää omaishoidon tukeakaan. Mutta minusta sekin pitää siirtää Kelalle, koska se tasapuolistaa ja mahdollistaa kuitenkin sen toiminnan koko maassa samanlaisena ja yhdenvertaisena ja siinä mielessä on parempi asia.

Sitten tämä toinen juttu, pitääkö olla vähimmäismäärät. Minusta siellä pitää olla vähimmäismäärät tulkkauspalvelujen osalta. Mikä se onkin sitten se määrä, niin se on toinen juttu. Mutta se on niin kuin perälauta siinä, jotta on olemassa määrätty mahdollisuus saada sitä palvelua, mutta jos ei käytä, niin kukaan ei siihen pakota, jolloin on olemassa semmoinen tietty oikeus. Ja sitten erikseen pitää olla vähimmäismäärien lisäksi tämmöiset yksilölliset palvelut, jolloin katsotaan, että jos se ihminen tarvitsee siihen elämäntilanteeseen enemmän palvelua, niin eikö meidän pidä hoitaa se kuitenkin sillä tavalla, että se on aika joustavaa ja silloin sen myös saa? On kyse sitten työelämästä tai mistä hyvänsä tilanteesta, niin jos ihminen tarvitsee enemmän palveluja, niin yhteiskunnan pitää myös järjestää siinä tapauksessa. Kyse on nimittäin kuitenkin niistä pienimmistä semmoisista henkilöistä, jotka eivät tule itse toimeen, jos ei yhdessä mennä auttamaan niitä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulan arvioon opposition lausumaehdotuksen sisällöllisestä vaihtelusta pitää nyt todeta, että toisinaan hieman toisistaan eriävistä mielipiteistä huolimatta on hyvä saada aikaan yhteinen kanta, kun pyrkimys on kuitenkin sama. Itse olisin ollut valmis jopa kirjoittamaan sen lausuman niin, että tulee pyrkiä nimenomaan siihen, että nämä vähimmäistuntimäärät poistetaan. Ja tämä tarve perustuu siihen henkilökohtaiseen omaan arviooni, joka on todellakin Kuurojen Liiton vaatimus.

Toisaalta on kuitenkin ymmärrettävä myöskin se näkemys, että tilanteessa, jossa on eletty tähän saakka aikaa, jossa vähimmäistuntimäärät on pikemminkin tulkittu enimmäistuntimääriksi ja monissa kunnissa on näyttänyt siltä, että olisi miltei tehnyt mieli luopua kokonaan tästä palvelusta, sen ed. Esa Lahtelan mainitseman perälaudankin saattaa ainakin siirtymävaiheessa olla hyvä olla olemassa. Mutta itse olen kyllä, kuten jo tuossa aiemmassa puheenvuorossani sanoin, ehdottomasti sitä mieltä, että lopulta sen tarpeen määrittelyn pitää perustua asianomaisen itsensä, viittomakieltä tarvitsevan, omaan arvioon.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​