8) Hallituksen esitys laeiksi vammaisten henkilöiden
tulkkauspalvelusta sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
ja tukitoimista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun
lain 4 §:n muuttamisesta
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on
laki, jolla päätetään siitä,
kuka järjestää vammaisten henkilöiden
tulkkauspalvelut.
Valiokunta pitää perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena
vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämisvastuun
ja palvelun järjestämiseen liittyvien käytännön
tehtävien sekä kustannusten korvaamisen siirtämistä kunnilta
Kansaneläkelaitokselle.
Vammaisuuteen liittyvän lainsäädännön
kehittämisellä pyritään lisäämään
vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantamaan
heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin.
Tulkkauspalvelulla turvataan ja edistetään vammaisuutensa
vuoksi tulkkausta tarvitsevien henkilöiden perustuslaissa
turvattuja oikeuksia, oikeutta omaan kieleen ja vuorovaikutukseen
toisten ihmisten kanssa, osallistumisoikeutta, sananvapautta ja
tiedonsaantia. Tulkkauspalveluita järjestettäessä on
erityisesti otettava huomioon kielilaissa säädetyt viranomaisten
velvollisuudet kielellisten oikeuksien turvaamiseen ja että palvelut
ja niitä koskeva neuvonta toteutetaan tarvittaessa suomen, ruotsin
ja saamen kielten lisäksi esimerkiksi suomenruotsin viittomakielellä.
Kunnat ovat järjestäneet tulkkauspalveluja
perustelujen mukaan vaihtelevasti, ja palvelukäytännöt
ovat poikenneet paljon toisistaan. Valiokunta pitää tärkeänä,
että jatkossa Kansaneläkelaitos vastaa tulkkauspalvelujen
järjestämisestä yhtenäisin perustein
ja käytännöin koko maassa. Tulkkauspalveluja
ja esimerkiksi uusien etätulkkausmenetelmien kehittämistä voidaan
keskitetyssä palvelujen järjestämisessä toteuttaa
nykyistä paremmin. Keskitetyssä järjestelmässä voidaan
myös kehittää tulkkauksen ammatillisuutta ja
edellyttää tulkeilta riittävää koulutusta.
Esimerkiksi viittomakielen tulkkien koulutuksen ja ammattitaidon
kehittäminen on lisännyt viittomakielisten henkilöiden
mahdollisuuksia opiskeluun ja entistä vaativampiin työtehtäviin.
Tulkkauspalvelua koskeva järjestämisvastuun
siirto ei vaikuta kuntien vastuuseen järjestää myös
tulkkauspalvelua saavalle vammaiselle henkilölle muita
hänen vammaisuutensa perusteella tarvitsemia palveluita
ja tukitoimia sekä lääkinnällisen
kuntoutuksen palveluita. Myös perusopetuksessa kunnan järjestämisvastuu
säilyy ennallaan ensisijaisesti opetuksen järjestäjän vastuulla.
Muutama sana vähimmäismääristä,
tässä tapauksessa tulkkauspalvelujen
vähimmäismääristä.
Tulkkauspalvelun vähimmäistuntimäärät
säilyvät esityksen mukaan ennallaan. Palvelujen kohderyhmä on
sama kuin vammaispalvelulaissa, eikä palvelun saannin edellytyksiä esitetä muutettaviksi.
Tulkkauspalvelua olisi esityksen mukaan järjestettävä siten,
että kuulonäkövammaisella henkilöllä on
mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo-
tai puhevammaisella henkilöllä vähintään
180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana.
Esityksen perustelujen mukaan tulkkauspalvelujen vähimmäistuntimäärät
eivät ole taanneet kaikissa tapauksissa riittäviä palveluja.
Myönnettyjen tulkkaustuntien määrissä on
myös ollut kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Tulkkauspalveluja
tulee esityksen mukaan järjestää vähimmäismääriä enemmän,
jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen
perusteltua. Tämä vastaa nykyään
vakiintunutta soveltamiskäytäntöä tilanteessa,
jossa palvelujen laissa säädetty vähimmäismäärä ei
ole ollut riittävä turvaamaan asiakkaan yksilöllisiä tulkkaustarpeita.
Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen kannalta
on hakemusten käsittelyssä tärkeää käyttää hyväksi
asiakkaiden tarpeiden perusteella laadittavia profiileja ja turvata
asiakkaiden omat vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämistavan
ja laadun valinnassa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Kansaneläkelaitos pyrkii lisätuntien
hakumenettelyssä ja ratkaisukäytännössään
mahdollisimman suureen yksinkertaisuuteen, ymmärrettävyyteen
ja joustavuuteen. Kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten
henkilöiden tiedonsaanti voi joissain tilanteissa olla täysin
tulkkaukseen perustuvaa. Vähimmäisrajat ylittävää tulkkaustarvetta
voi syntyä esimerkiksi odottamattomissa elämäntilanteissa
ja pitkäaikaisen hoidon aikana. Työhön
liittyvät kurssit ja aktiivinen osallistuminen järjestettyyn
harrastustoimintaan tulee ottaa huomioon yksilöllistä tarvetta
arvioitaessa.
Valiokunta katsoo, että lain soveltamiskäytäntöä ja
vammaisten oikeuksien toteutumista on seurattava ja arvioitava seurannan
perusteella mahdollisia lainsäädännön
täsmentämistarpeita.
Muutama sana muutoksenhausta.
Kansaneläkelaitoksen päätökseen
tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla
sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä edelleen
vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei
ehdotuksen mukaan saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perustuslakivaliokunta
totesi lausunnossaan, ettei valituskieltoa ole esityksessä perusteltu.
Perustuslakivaliokunta katsoi, että Kansaneläkelaitoksen tulkkauspäätösten
vahvan perusoikeusulottuvuuden vuoksi vakuutusoikeuden päätöstä koskevan valituskiellon
tarpeellisuutta ja asianmukaisuutta on syytä harkita siten,
että valituskiellon sijasta otettaisiin käyttöön
valituslupajärjestelmä, jossa korkein hallinto-oikeus
voisi tarvittaessa päätöksellään
ohjata tulkkauspalvelupäätöksiä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että muutoksenhaun
ehdotettu sääntely vastaa muista Kansaneläkelaitoksen
hoitamista sosiaaliturva-asioista säädettyä.
Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa esimerkiksi
työ- ja kansaneläkkeitä, työttömyysturvaa
tai opintotukea koskevissa asioissa hakea muutosta valittamalla
korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
ei pidä valitusoikeuden avaamista vakuutusoikeuden tulkkauspalveluja
koskevasta päätöksestä ainakaan
tässä vaiheessa perusteltuna.
Lopuksi, arvoisa herra puhemies, henkilöstön asemaan.
Meillä on tällä hetkellä 40—50
kunnallista tulkkia, joitten asema jatkossa ei ole täysin selvillä vielä tänään.
Ehdotetut lait liittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
yhteydessä sovittuun vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen
järjestämis- ja kustannusvastuun siirtoon kunnilta
valtiolle. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 8 §:n
mukaan ei kuitenkaan ole mainittu tulkkauspalveluja kunnilta valtiolle
siirrettävänä tehtävänä.
Saadun selvityksen mukaan valmistelun aikana on katsottu, ettei
tulkkauspalvelujen siirto Kelalle ole puitelaissa tarkoitettu uudelleenjärjestely.
Siirron ei myöskään ole katsottu olevan
puitelain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu toiminnan
uudelleenjärjestely, jota koskisi puitelain 13 § 3
momentin säännökset henkilöstön
viiden vuoden irtisanomiskiellosta.
Suuri osa tulkkauspalveluista tuotetaan ostopalveluna. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan osittain tai kokonaan kunnan palveluksessa olevia
tulkkeja on siis noin 40—50. Kansaneläkelaitoksen
ilmoituksen mukaan sen tarkoitus on järjestää tulkkauspalvelut
ostopalveluina, ei kunnan omana toimintana. Saadun selvityksen mukaan
tulkit ovat työllistyneet hyvin ja koulutetuista tulkeista
on käytännössä ollut pula. Valiokunta
pitää kuitenkin esityksen puutteena sitä,
ettei kuntien henkilöstön aseman turvaamista ole valmistelun
aikana ratkaistu tyydyttävällä tavalla.
Valiokunnan käsityksen mukaan lakien täytäntöönpanossa
on huolehdittava siitä, että kuntien palveluksessa
nykyisin olevien tulkkien osaaminen ja työkokemus hyödynnetään
uudessa järjestelmässä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että henkilöstön
asema selvitetään vielä ennen lakien
voimaantuloa. Lait ovat tulossa voimaan 1.9.2010 lukien, ja valiokunta
esittää asiasta lausumaa, että kevään
aikana meille pitää selvitys siitä antaa,
miten tämä henkilöstön asema
oikein käytännössä järjestyy.
Mietintöön liittyy kaksi vastalausetta, joista toinen
sisältää pykälämuutoksen
ja toinen lausumaehdotuksen.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden
siirtäminen Kelaan on viimein käsittelyssämme.
Laki on puhututtanut vammaisjärjestöjen kenttää paljon.
Nyt on tarkoitus siirtää tulkkauspalvelun järjestämisvastuu
ja käytännöt, tehtävät
sekä kustannusten korvaaminen kunnilta Kelalle.
Esityksessä painotetaan tulkkauspalvelua ihmisoikeuksien
toteutumisena ja vahvana kielellisenä oikeutena eikä enää yhtenä sosiaalihuollon osana.
Tulkkauspalvelu on luonteeltaan selkeästi erillinen kokonaisuus
vammaispalvelujen joukossa, eikä sitä voi muulla
palvelulla korvata. Tulkkauspalvelu turvaa ja edistää tulkkausta
tarvitsevien ihmisten perustuslaillisia oikeuksia, yhdenvertaisuutta,
sananvapautta ja tiedonsaantia. Sinänsä lain henki
ja tavoitteet ovat erittäin kannatettavia. Tällä hetkellä vammaispalvelulaissa
määrätty kuntien velvollisuus järjestää tulkkipalveluja
sekä vähimmäistuntimäärät
eivät ole taanneet palvelujen saamista riittävästi.
Suurimmat epäkohdat ovat, että tulkkeja ei
ole saatavilla riittävästi ja alueelliset erot
ovat suuria. Myöskään opiskelutulkkaus
ei ole toiminut kuten olisi pitänyt. Opiskelut ovat voineet
lykkääntyä tai jopa keskeytyä tulkin
puutteesta. Kelalle siirron tavoitteena on, että tulkkauspalvelun järjestämisessä
tarvittava
asiantuntemus ja palvelun tuottamisessa tarvittava erityisosaaminen voidaan
hyödyntää aiempaa paremmin. Kun palvelu
on nykyään hajaantunutta, tavoitteena on, että Kelan
avulla sitä voidaan kehittää ja ylläpitää aiempaa
tasapuolisemmin.
Arvoisa puhemies! Esityksessä on useita kohtia, joihin
valiokuntakuulemisessa on puututtu. Vammaisjärjestöt
toivat suurimpana epäkohtana esiin sen, että vähimmäistuntimäärät
kirjataan edelleen lakiin eikä niihin tule korotuksia.
Lisätuntien anomisen katsotaan rajoittavan ilmaisuvapautta,
ja lisätuntien anominen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja
hankaluutta. Vähimmäistuntimäärät
ovat vähintään 360 tuntia ja kuulo- ja/tai puhevammaisilla
henkilöillä vähintään
180 tulkkaustuntia vuoden aikana. Nämä siis säilyvät
ennallaan. Valiokunnan mietinnössä kuitenkin korostetaan
ihmisten yksilöllisiä tarpeita ja oikeutta ja
mahdollisuutta saada lisätunteja tarpeen mukaisesti.
Olen mukana molemmissa mietintöön jätetyissä vastalauseissa.
Toisessa vastalauseessa linjaamme, että mikäli
asiakkaan yksilölliset tarpeet edellyttävät
tulkkauksen lisätunteja, niitä on myös
järjestettävä, ei siis pelkästään
niin, että tulkkauspalveluja järjestetään.
Muotoilumme on siis velvoittavampi, koska käyttäjien
kokemuksen mukaan tarpeen mukaisen palvelun saaminen on ollut hankalaa.
Toisen vastalauseen mukaan tulkkauspalvelun vähimmäistuntimääriä tulee
korottaa jatkossa. Vaikka hallituksen esityksen tavoitteena on lisätuntien
järjestäminen joustavasti ja asiakaslähtöisesti,
on mielestäni selvää, että jos
otamme lähtökohdaksi ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuuden
toteutumisen, ei ihmisen ilmaisua saisi rajoittaa lainsäädännöllä.
Arvoisa puhemies! Pari yksittäistä huomiota esityksestä.
Vammaisjärjestöt puuttuivat järjestöjen
ylläpitämän tulkkirekisterin kohtaloon.
Siihen ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole
otettu kantaa. Sen sijaan on todettu, että Kela voi hyödyntää rekisteriä osana
tulkkauspalvelun laadun ja tulkkien ammattitaidon varmistamista
ja kehittämistä. Mielestäni rekisterin
rahoitus ja hallinnointi on selvitettävä jatkossa.
On tärkeää, että käytössä on
toimiva laadunvalvontajärjestelmä ja ammattirekisteri.
Koska kunnille edelleen jää vastuu järjestää muita
vammaispalveluja ja tukitoimia, kommunikaatio-opetusta sekä lääkinnällisen
kuntoutuksen palveluita sekä perusopetuksen tulkkausta, on
tärkeää, että kuntien ja Kelan
välinen yhteistyö toimii saumattomasti. Kunnissa
työskentelevien tulkkien osalta esitys on huonosti valmisteltu,
kuten mietinnössäkin todetaan. On tärkeää, että henkilöstön
asema vielä ennen lain voimaantuloa selvitetään,
aivan kuten valiokuntamme puheenjohtaja äsken mainitsi.
Arvoisa puhemies! Monet palvelunsaajat ovat kokeneet siirron
uhkaavaksi. Pelätään, että neuvottelumahdollisuudet
heikkenevät, ja on myös opeteltava uusi tilaamiskäytäntö.
Keskittämisen pelätään heikentävän
yksilöllisyyden ja erityistarpeiden huomioon ottamista.
Etenkin kuurosokeiden kaltaiset pienet ryhmät uhkaavat
jäädä vaille erityishuomiota, jota he
tarvitsevat. Onkin tärkeää seurata juuri
näiden asioiden toteutumista käytännössä ja
puuttua epäkohtiin, jos niitä esiintyy. Tulkkauspalvelun
siirtovaiheen pitäisi olla mahdollisimman joustava, jotta
asiakkaiden arkipäivän sujuminen olisi turvattu.
Tulemme varmasti myös Kelan valtuutettuina seuraamaan siirtovaiheen
sujuvuutta.
Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi muutoksenhausta.
Muutoksenhakujärjestelmähän vaihtuu myös
lain myötä, kun palvelu siirtyy Kelaan.
Jatkossa muutosta päätöksiin haetaan sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnasta eli Somlasta. Siinäkin on yksi
seurantaa vaativa kohta, sillä tiedämme hyvin,
etteivät Somlan resurssit vastaa työmäärää.
Tarvittaessa Somlan rahoitusta on vahvistettava, jotta asiakkaiden
valitukset pystytään käsittelemään
nopeasti ihmisten perusoikeuksia vaarantamatta. Toivottavasti tulkkipalvelu
kuitenkin pystytään Kelassa toteuttamaan siten,
että myös valitusten määrä jäisi
vähäiseksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Varmasti hallituksella ja hallituspuolueiden
kansanedustajilla on ollut hyvä tarkoitus viedä tätä asiaa,
vammaisten tulkkausta, positiivisella tavalla eteenpäin.
Kuitenkin tässä on kaksi vastalausetta, jotka
ovat varmasti myös perusteltuja.
Mielestäni on tärkeätä,
niin kuin vastalauseessa 2 todetaan, että sekä perustuslain
6 § että sen 17 § nimenomaan kannustavat
hyvään lainsäädäntöön
vammaisten tulkkauspalvelun toteuttamisessa.
Lausumaehdotus, jossa todetaan pikaisen esityksen tarvetta viittomakielisten
tulkkauspalveluiden vähimmäistuntimäärän
korottamiseksi, on myös tarpeen. Tämän
vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja, ed. Erkki Virtanen,
onkin aloittamassa pian puheenvuoronsa.
Kaiken kaikkiaan vammaisuuden aiheuttamien esteiden poistaminen
ja myös omakielisyyden toteuttaminen ovat perustuslakinäkökulmasta
erittäin tärkeitä, ja ne ovat yhteiskunnassa edelleenkin
kesken. Jälleen sitten tässä tullaan kysymykseen,
missä ovat ne resurssit riittävään tulkkipalveluun
vammaisuuden kohdalla, sen ongelmien poistamiseksi. Se on edelleenkin
monessa osin Suomea puuttuva palvelu ja tämän vuoksi
tässä pitäisi kiinnittää myös
kuntien resursseihin jatkossa huomiota sen lisäksi, että Kela
on tässä nyt mukana.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Oikeus omaan kieleen on todellakin Suomen
perustuslaissa säädetty oikeus. Kun perustuslain
tulkinta ja hahmottaminen on joskus ehkä pelkkää lakitekstiä lukien
vähän ongelmallista, niin ajattelin konkretisoida
sitä esimerkillä.
Olen joskus ajatellut, mitenkähän suhtauduttaisiin
näihin vähimmäistuntimääriin,
jos eduskuntaan ensimmäisen kerran eduskunnan historiassa
valittaisiin viittomakieltä käyttävä kuuro, joka
tarvitsisi välttämättä viittomakieltä tullakseen
täällä ymmärretyksi ja saadakseen
itsensä ymmärretyksi.
Laskin tuossa, että edustajat Erkki Pulliainen, Pentti
Tiusanen ja Esa Lahtela ovat käyttäneet tänä vuonna
1 126 puheenvuoroa. Kun arvioin heidän keskimääräisen
puheaikansa pituuden, päädyin siihen, että he
ovat puhuneet täällä yhteensä noin
93 tuntia. Jos heillä olisi ollut käytettävissään
siihen viittomakielisten vähimmäistuntimäärä,
heillä olisi jäänyt kaikkeen muuhun elämäänsä liittyvään
seurusteluun aikaa vain puolet siitä, tai se toinen puoli,
mitä he käyttivät täällä. (Ed.
Pulliainen: Mutta onko elämää ison salin
ulkopuolella?) — Niin, se on mielenkiintoinen kysymys.
Mutta tästähän juuri on kysymys,
viittomakieltä käyttävien oikeuksista.
Jos oikeutemme käyttää omaa äidinkieltämme — sillä sitähän viittomakieli
on, se on viittomakieltä käyttävien oma äidinkieli,
joka on siis perustuslaissa turvattu — on käyttää sitä vain
keskimäärin puoli tuntia vuorokaudessa, niin ei
tämä nyt ihan oikein taida olla. Tästä syystä,
vaikka tämä lakiesitys on sinänsä erinomainen — se
parantaa ja tasa-arvoistaa viittomakieltä käyttävien
asemaa, ja toivon mukaan Kela hoitaa tätä vastuuntuntoisesti — tässä yhteydessä ei
kuitenkaan nosteta näitä vähimmäistuntimääriä,
mitä muuten esitin jo kaksi vuotta sitten, eikä se
silloinkaan menestynyt, vaikka kaikki olivat sitä mieltä,
että eihän tämä nyt ole oikein
mistään kotoisin, että tämä on näin
matala, mutta siihen se jäi. Kun on ollut nähtävissä,
että vähimmäistuntimäärästä on
aika monissa kunnissa tullut enimmäistuntimäärä,
on tietenkin toivottavaa, että 6 §:ää nyt
sovelletaan ihan oikeasti, ja siitä syystä me
halusimme sitä täsmentää.
Minun mielestäni nämä vähimmäistuntimäärät
sinänsä pitäisi poistaa kokonaan ja säätää velvoittavasti
vähän sen mukaan, mitä me lausumaehdotuksessamme
esitämmekin, että ainoaksi perusteluksi tulisi
yksilöllinen tarve, ihmisen tarve ymmärtää ja
tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään,
että se perustuisi hänen omaan tarpeeseensa, koska
vasta sitten ollaan tasa-arvoisia. Siitä syystä itse
asiassa nämä molemmat muutosesitykset on tehty.
Mutta kieli ihmisen syvimmän sielun ilmaisuvälineenä on
ainutlaatuinen, sitä pitää kunnioittaa
jokaisen ihmisen osalta, niin myöskin viittomakieltä käyttävien.
Siitä syystä se, mitä me vastalauseessamme
esitämme, tulisi mielellään yksimielisesti
mahdollisimman pikaisesti saattaa voimaan.
Håkan Nordman /r:
Arvoisa puhemies, värderade talman! Praxisen i kommunera
varierar mycket och därför så tycker
jag att det är bra att de här skyldigheterna överförs
på Folkpensionsanstalten även om det här
samtidigt betyder att det inte undantar kommunerna ansvar för
att den här servicen och de här rättigheterna
uppfylls också i fortsättningen. Jag ser att det är
väldigt viktigt det som betonas i social- och hälsovårdsutskottets
betänkande om skyldigheten att beakta de språkliga
rättigheterna också i det här sammanhanget,
språklagens innehåll.
Här sägs att tolktjänsterna bör
skötas på finska, självfallet, och på svenska
och samiska, men dessutom så understryks det att det kan
handla också om ett särskilt finlandssvenskt teckenspråk.
Det här är värt att notera att det finns
ett sådant, finlandssvenskt teckenspråk. Det räcker inte
att man betjänas på ett sverigesvenskt språk eller
att de här tjänsterna ordnas via service som köps
exempelvis från Sverige, utan man ska beakta att en del
av de här människorna är uppvuxna och
lever i en finlandssvensk miljö i vårt eget land.
Näen varsin tärkeänä, niin
kuin valiokunta korostaa mietinnössään,
että kielipalveluoikeudet otetaan huomioon myös
tässä lainsäädännössä. Eli
tulkkauspalveluja järjestettäessä on
erityisesti otettava huomioon kielilaissa säädetyt
viranomaisten velvollisuudet kielellisten oikeuksien turvaamiseksi
ja se, että palvelut ja niitä koskeva neuvonta
toteutetaan tarvittaessa suomen, ruotsin ja saamen kielten lisäksi,
ja tätä haluan korostaa erikseen, esimerkiksi
myös suomenruotsin viittomakielellä. Myös
tämä on oma kielensä. Ei riitä,
että yritetään palvella esimerkiksi Ruotsin ruotsin
kielellä, vaan suomenruotsalaisilla on oma kielensä myös
tässä.
Satu Taiveaho /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä tulkkipalvelulain
uudistamisessa on ihan hyviä asioita sisällä,
kuten esimerkiksi se, että ulkomailla tapahtuvaa tulkkausta
ja opiskelutulkkausta on tässä selkeytetty ja
myös etätulkkausta koskevia kysymyksiä on
viety eteenpäin. Mutta sitten tähän lakiin
liittyen niitä ongelmallisempia asioita on todella se,
että tämä vähimmäistuntimäärä on
koettu riittämättömäksi. Perustuslakivaliokuntakin
lausunnossaan totesi ihan sen faktan, mikä myös
hallituksen esityksen perusteluista löytyy, etteivät
nykyiset tulkkauspalveluiden vähimmäismäärät
ole taanneet riittäviä palveluja. Lisäksi
palvelujen saatavuudessa on ollut suuria alueellisia eroja.
Tämän takia nämä kaksi vastalausetta,
mitä tähän lakiin on liitetty, ovat äärimmäisen
tärkeitä. Näissähän
nimenomaan todetaan se, että tätä tulkkipalvelua
on järjestettävä asiakkaan yksilöllisten
tarpeiden mukaan. Tätä näillä vastalauseilla
olisi haluttu täsmentää, ja myös
sitten edellytettiin pikaisesti esitystä, jossa viittomakielisten tulkkipalveluiden
vähimmäistuntimäärää korotettaisiin.
Näen nämä kyllä äärimmäisen
tärkeinä asioina, jotka olisi tullut tässä yhteydessä toteuttaa.
Kiinnitän vielä huomiota myös tulkkien
koulutukseen sekä siihen, että jokaisen tulisi
saada aina tarpeitaan vastaava tulkki, koska eri henkilöillä on
vähän erilaiset tulkkitarpeet. Tämä profilointi
niin tulkin kuin palveluiden käyttäjän kannalta
on äärimmäisen tärkeää,
jotta erilaisiin tulkkaustilanteisiin löytyy mahdollisimman
hyvä tulkki käytettäväksi.
Kuntien tulkkipalvelun henkilöstön asemasta olen
kyllä huolissani. Ihmettelen, että tässä laissa
ei ole näitä liikkeenluovutussäännöksiä otettu käyttöön
tai Paras-lain henkeä siinä, että näillä henkilöillä olisi
ollut mahdollisuus esimerkiksi siirtyä Kelan palvelukseen,
kun tulkkauspalvelu siirtyy sinne. Tähän kyllä onneksi
valiokunnan mietinnössä yksimielisesti kiinnitettiin
oikealla tavalla huomio ja myös lausumalla edellytettiin, että seurataan,
kuinka näille kunnallisille tulkeille tässä tilanteessa
käy.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä vammaisten henkilöiden
tulkkauspalvelulakiesitys ja sen toteutus, niin kuin se näkyy
menevän, on varmasti askel oikeaan suuntaan. Se ei ole
tälle kohderyhmälle tietenkään riittävä,
mutta kyllä se turvaa sillä hengellä,
mikä tässä on, varmasti vähintään
saman tasoisen, ellei paremman, kohtelun kuin tähän
mennessä. Valiokunnan tekstissäkin sanotaan, että tulkkauspalvelulla
turvataan ja edistetään vammaisuutensa vuoksi
tulkkausta tarvitsevien henkilöiden perustuslaissa turvattuja
oikeuksia — erittäin hyvä ja tärkeä asia
vammaistyössä. Monet tietävät,
että on useita vammaisryhmiä, joissa edes nämäkään
eivät oikein ole kohdallaan, niin että ne olisi
sanottu näin ilmi kuin tässä: oikeus omaan
kieleen, erittäin tärkeä asia, ja vuorovaikutukseen
toisten ihmisten kanssa, osallistumisoikeus, sananvapaus ja tiedonsaanti.
Se ydin on itse asiassa tässä sanottu.
Minulla on vaan muutamia huomioita ja mielipiteitä tähän
asiaan.
Nimittäin niitä aikoja, kun tämä kirjoitettiin aikanaan
hallitusohjelmaan, ja nythän se on sillä perusteella
toteutettu, en ole kenenkään täällä kuullut
muistelevan. Silloin nimittäin vähän
kyllä ihmeteltiin, että tämä asia
otettiin semmoiseksi, että sitä ajetaan eteenpäin
eikä esimerkiksi vaikeavammaisten subjektiivista oikeutta
henkilökohtaiseen avustajaan. Se oli kilpaileva idea tälle
laille, ja syystä, jota lähemmin en sisällöllisesti
tiedä, se jäi rannalle ja tämä toteutui.
Tämä on hyvää priorisointiharjoittelua
meille kaikille. Jokainen voi olla omaa mieltänsä siitä,
kumpi näistä kohderyhmistä itse asiassa
on vaikeampivammainen, kumpi olisi tarvinnut näitä vähäisiä voimavaroja
enemmän.
Minä jäin kyllä miettimään.
En mitenkään paheksu tämän lain
eteenpäinmenoa, mutta tässä tärkeysjärjestyksessä,
priorisoinnissa, posterisoinnissa, missä vaan, itse olisin
kyllä noudattanut toisenlaista järjestystä.
Oliko sen syynä se, että vaikeavammaisten kohderyhmä siinä valmisteluvaiheessa
laajeni hyvin moninkertaiseksi, jolloin myöskin kustannuspaineet
nousivat ihan eri tasolle? Tässähän ihan
selvästi sanotaan, että palvelunsaajien kohderyhmä on
sama kuin nykyisinkin eli se ei laajene ollenkaan. Tämä oli niin
sanotusti helpompi ottaa taloudellisesti kelkkaan. Hyvä,
että edes tämä saatiin mukaan.
Hassua on se, arvon puhemies, että missään tässä mietinnössä ei
oikeastaan lukumääriä kerrota. Toivottavasti
ne on valiokunnalle tavalla tai toisella kerrottu — minä en
enää valiokuntatyöskentelyssä ole
mukana. Mutta rohkenen epäillä, että ne
tilastot eivät ole oikein täydellisiä eivätkä hyviä,
niin että siihen varmaan pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota,
miten tämä kaikki menee, kun täällä on
näistä vähimmäismääristä ja
muista kysymys. Kun koko ihmisen kommunikointia ajatellaan ja vaikkapa
ed. Erkki Virtasen esimerkkiä täällä,
joka oli hyvin aiheellinen kysymys sinänsä, niin
jos meille tulee tänne henkilö, joka syystä tai
toisesta rupeaa käyttämään viittomakieltä,
se olisi itse asiassa hirveän hyvä harjoitus tälle
talolle, että niin kävisi. Jokainen meistä joutuisi
aivan eri lailla asennoitumaan, ei pelkästään
virkamiehistö tai muut, vaan se on kaikille meille aivan
toisenlainen stoori, jos viittomakieli tulisi tänne. Varmaan
tulee jonain päivänä, en yhtään
epäile sitä.
Mutta ihmisen kommunikaatiossa voi myöskin esimerkiksi
täällä vaikka viittomakielisten yhteydessä käyttää kirjoitustulkkausta
hyväksi, joka tarkoittaa semmoista nopeata konekirjoitusta,
joka menee ihan puhumisen tahtiin. Jos on normaali näkökyky,
sitä voitaisiin käyttää ihan hyvin
täällä ja monessa muussa paikassa. Meidän
yhteiskunnassa sitä kokeiltiin noin 10—15 vuotta
sitten erittäin innostuneesti. Yleen yritettiin saada nämä tiedot
sisälle. Jostain syystä se vaan ei terveitä ihmisiä tuntunut
kiinnostavan. Se on sääli, koska nopea kirjoitustulkkaus
on erittäin hyvä keino monissa, myös
kansainvälisissä tilanteissa eri kielten välillä,
joka on kanssa vaikea kommunikatiivinen vaikea tilanne, kun puhutaan
erilaista kieltä.
Toinen asia, joka tästä on kokonaan jäänyt pois
ja jota olisi ehkä jotenkin voitu sitäkin tarkastella,
on kännykät. Nimittäin ne helpottavat hämmästyttävän
paljon täysin kuurojen ihmisten kommunikointia. Minä en
Kuulonhuoltoliiton ylilääkärinä ikäpäivänä olisi
uskonut, että kun kännykät tulivat silloin
1990-luvun alussa, niin ensimmäinen ryhmä, joka
otti ne aivan erityisen halukkaasti käyttöön,
olivat syntymäkuurot ihmiset, täysin kuuroutuneet
ihmiset. Heille siitä oli eniten apua, vaikka heillä ei
ole kuuloaistista rippeitäkään jäljellä.
Ja miksi? Te tiedätte kaikki sen syyn. Se oli tekstiviestit,
jotka lähtivat sitä kautta liikkeelle. Tästä soisin
puhuttavan tässä mukana, koska siinä varmaan
on sitten tämmöinen apuvälinefilosofia
ja käyttömaksut ja muut toisaalta, mutta se helpottaisi
yksilökohtaisissa ratkaisuissa varmaan kaikkien näiden
asioiden parempaa eteenpäinmenoa.
Yksilöllisistä tarpeista sanoisin sen, että on erittäin
mukava, että se on täällä otettu
esille näin korostetusti ja myöskin perustuslakivaliokunta on
otettu siihen mukaan, jolloin ei unohdu, että tämä kaikki
on erittäin yksilöllistä arviointia,
kun me kuntoutuksen sektorilla liikumme.
Mitä lausumaan tulee, niin se on tietenkin luonnollinen
ja hyvä lausuma, mutta on se tietysti yksipuolinen. Minusta
on helppo hyväksyä tämä valiokunnan
lausuma. Mutta jos valiokunnan puheenjohtaja muuten käyttää puheenvuoron
tai miten vaan, niin olisi tietysti mukava kuulla, minkä takia
siihen ei liitetty mukaan minkäänlaista ajatusta
tämän kohderyhmän tulevaisuudesta. Lausuma
on minun ymmärtääkseni enemmän
liitetty vaan henkilöstön aseman turvaamiseen,
joka sinänsä on ilman muuta hyvä, koska
tässä on semmoinen vaara, että henkilöstöllekin
saattaa tulla uudenlainen tilanne, kun kaikki keskitetään
aivan toiseen paikkaan. Se oli erittäin hyvä,
että sanoittte, ed. Anneli Kiljunen, että Kelan
valtuutettuna teillä on mahdollisuus tarkastella tätä.
Se varmaan on näin. Se voi olla ihan uusi aluekin teille
vähän operatiivisesti kokeilla, mitä tämmöinen
lainsäädännön muuttaminen toiseen
hallintokuntaan aiheuttaa ja miten kaikki menee eteenpäin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä jo palautti mieleen
hallitusneuvottelut ja sen, millä tavalla nämä kaksi
hänen mainitsemaansa asiaa olivat eräällä tavalla pöydällä.
Kun olimme ajaneet sitä vaikeasti vammaisten henkilökohtaisen
avustajan asiaa, joka sitten muuttui henkilökohtaiseksi
avuksi, siinä emme saaneet sitä, mitä halusimme.
Hyvä, että saimme sen, koska nyt voisi olla aika
vaikea saada ylipäätään läpi
se, minkä olemme jo saavuttaneet. Ja sitten oli tämä nyt
käsittelyssä oleva tulkkipalvelujen siirtäminen
Kelalle. Kun olen vammaisjärjestön puheenjohtajana
ollut nyt jo tämän vuosikymmenen ja perheyhteisössä käytetään viittomakieltä kehitysvammaisen
jälkeläisen kanssa, olen pitänyt tätä muutosta
edistysaskeleena ja myöskin sen informaation perusteella, joka
tällaisessa yhteisössä elämisestä automaattisesti
syntyy, koska se ainakin teoriassa mahdollistaa kautta maan näitten
palvelujen järjestämisen ja vastuullinen järjestäjätaho
on jollakin tavalla tiedossa.
Tässä suhteessa minulle tuli pikkuisen persoonallinen
tunnelma ed. Anneli Kiljusen puheenvuoron yhteydessä, joka
kerta kaikkiaan ihan pakottaa pysähtymään
siihen, että siis se kunnallinen järjestämissysteemi
olisi ollut sittenkin parempi. Se on varmaan totta, että niitten
yksilöllisten näkökohtien huomioon ottaminen
palvelun järjestämisessä on relevantti
asia. Mutta toivoisin hartaasti, että tämä asia
on nyt pedattu sen verran hyvin, että ne hyvät
käytännöt, jotka kunnallisen järjestämisen
puolella ovat, siirtyvät nyt Kelan kulttuuriin.
Se, mikä tässä yllättää,
on se, että nyt tässä yhteydessä tulee,
niin kuin ed. Taiveahon puheesta kävi ilmi, tämä liikkeenluovutusasia
tällä tavalla esiin, niin kuin mietinnöstäkin,
sillä olisi voinut kuvitella, että tämä asia
jos jokin olisi ammattilaisten valmistelemassa esityksessä mietitty
alusta loppuun saakka kuntoon niin, ettei eduskunnan tarvitse tässä suhteessa
huomautella mitään.
Mikä koskee tuntimääriä,
niin sieluni ja mieleni on näitten opposition puheenvuorojen
puolella ilman muuta siinä, mihinkä nyt resurssit
riittävät ja mihinkä niitten pitäisi
riittää. Nyt riittää tähän,
mutta toivottavasti jonakin tulevana aikana siihen, mitä tässä yksilöllisten
tarpeiden tyydyttämisen puolella on esiin tuotu, koska
niinhän sen asian pitäisi olla. Nämä oikeudelliset
ja humanitaariset perusteet, jotka täällä olemme
kuulleet, ovat tietysti täysin oikeutettuja ja perusteltuja.
Ei niihin voi mitään sanoa.
Hyvä, jos asiaa seurataan nyt Kelan valtuutettujen
toimesta ja sitten muutoinkin kirjallisesti valiokunnalle niin,
ettei vaan tapahdu työtapaturmaa tässä yhteydessä.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron ed. Akaan-Penttilän
puheenvuoron johdosta. Hän peräsi asiaa muutamaa
valiokunnan mietintöön liittyen.
Tulkkauspalvelujen käyttäjien määrä olisi
varmasti voinut lukea valiokunnan mietinnössäkin. Hallituksen
esitys kertoo, että kuntien ja kuntayhtymien tilastojen
mukaan vuonna 2008 käyttäjiä on ollut
4 024, eli määrä on aika täsmällinen.
Täällä on vielä jaettu se ikäryhmittäinkin, minkä ikäisille
ihmisille tulkkauspalveluja on annettu.
Toinen asia, johon ed. Akaan-Penttilä kiinnitti huomiota,
liittyi valiokunnan lausumaan, jossa ollaan huolissaan siitä,
mikä sen henkilöstön tulevaisuus on,
joka kuntien palveluksessa on, niiden 40—50 tulkin. Jos
lähtee tässä yhteydessä tulkitsemaan
valiokunnan enemmistön keskustelun henkeä ja sisältöä,
niin se oli se näkökulma, jota ed. Akaan-Penttilä toivoi,
eli näitten henkilöitten näkökulma,
jotka tulkkauspalveluja tarvitsevat. Meidän ajatuksemme
sisältö tulee väliotsikon "Vähimmäismäärät"
alla, ja viimeinen lause osassa "Vähimmäismäärät"
on: "Valiokunta katsoo, että lain soveltamiskäytäntöä ja
vammaisten oikeuksien toteutumista on seurattava ja arvioitava seurannan
perusteella mahdollisia lainsäädännön
täsmentämistarpeita."
Lause tarkoittaa sitä, että jos me olisimme käyneet
sorvaamaan lausumaa, mikä olisi varmasti voinut olla perusteltuakin
tässä yhteydessä, minun arvioni on, että olisimme
kirjoittaneet, että vähimmäistuntimäärän
riittävyyttä on arvioitava ja valiokunta edellyttää,
että vähimmäistuntimäärän
poistoa tulee selvittää. Eli kun täällä ed. Pulliainen
viittasi siihen opposition vastalauseeseen, jossa esitetään
lausumassa, että tuntimäärää pitää lisätä,
vammaisjärjestöjen toive on se, että tuo
tuntimäärä poistetaan.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Pulliaiselle:
On todellakin niin, että yksilöllinen palvelu
on annettava kaikille myös Kelasta ja arvioitava ihmisen
kokonaistilanne.
Me olemme keskustelleet tänään täällä oikeudesta
omaan kieleen osallistumiseen, ilmaisuvapauteen. Minulla oli viime
viikonloppuna mahdollisuus olla kuurosokeiden vuosikokouksessa ja
kertoa heille muun muassa tästä tulkkipalvelusta
ja Kelan tehtävämuutoksesta. Tässä tilanteessa
oikeastaan minun silmäni avautuivat monellakin tavalla,
kun siellä oli vajaa sata kuurosokeaa tai jollakin tavalla
joko kuuroa tai sokeaa. Ainoastaan noin puolella oli sellainen
tulkki, jonka itse olin tulkiksi ymmärtänyt, tulkki, joka
tulkkaa toiselle. Siellä oli vajaalla puolella näistä ihmisistä myös
muita kommunikaatiovälineitä, joita he tarvitsivat
osallistumiseen ja omaan kieleen ja ilmaisuvapauteen.
Elikkä kyse on huomattavasti laajemmasta kysymyksestä kuin
pelkistä näistä fyysisistä tulkeista,
jotka tulkkaavat sitä kieltä, johonka me olemme
tottuneet. Kun me puhumme esimerkiksi kuurosokeista ihmisistä,
niin he tarvitsevat hyvin moninaista palvelua myös tämän
tulkkauksen rinnalle, jotta he voisivat osallistua.
Siinä mielessä näen, että se
tehtävä, joka nyt siirtyy Kelalle, on erittäin
haastava, ja siinä täytyy ehdottomasti myös
onnistua. Toisaalta yhteys kuntiin perustuu juuri siihen,
että me näemme näitten ihmisten kokonaistilanteen
ja palvelutarpeet, jotta myös heidän osaltaan
toteutuisi yhdenvertaisesti se aito tilanne, että he saavat
osallistua ja käyttää omaa kieltä ja
voivat toteuttaa ilmaisuvapautta, johon meillä kaikilla
on oikeus.
Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvon puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Anneli Kiljuselle: Juuri
näin varmaan pitää menetellä.
Ja nyt, jos te aiotte tätä jatkaa Kelassa ja aloittaa
vähän uudelta pohjalta, niin pyytäisin muistamaan
sen, että monet näistä ryhmistä ovat aika
pieniä. Esimerkiksi kuurosokeat on aika pieni ryhmä Suomessa,
jolloin heidän yksilölliset tarpeensa voitaisiin
paljon paremmin ottaa huomioon. Siihen löytyy voimavarat
kyllä aina. Se vaatii tämmöistä sorvausta
ihan yksilökohtaisesti, ja siinä on hyvin monipuolisesta
palveluvalikoimasta kysymys. Mutta kohdejoukko ei useimmissa tapauksissa
ole kovin iso.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Meillä on kuurosokeita tällä hetkellä valtakunnassa
noin 800, elikkä se on kohtuullisen pieni joukko, mutta
heidän palvelutarpeensa on sitäkin haastavampi.
Ja vaikka heitä on näin, voisiko sanoa, pieni
tai suuri joukko, mutta joka tapauksessa ihmisiä, niin
he ovat yksilöinä jokainen yhtä tärkeitä riippumatta
siitä, onko heitä sitten 800 tai 10 000.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi laki vammaisten
henkilöiden tulkkauspalvelusta. Laki liittyy kunta- ja
palvelurakenneuudistuksen yhteydessä sovittuun vammaisuuden
perusteella järjestettävistä palveluista
ja tukitoimista annetun lain mukaisten tulkkipalvelujen järjestämis- ja
rahoitusvastuun siirtoon kunnilta valtiolle eli Kansaneläkelaitokselle.
Vammaisuuteen liittyvän lainsäädännön
kehittämisellä pyritään lisäämään
vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantamaan
heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan
ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan
päätöksentekoon.
Tulkkauspalvelu tukee myös vammaisten henkilöiden
yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
Tulkkauspalveluja järjestettäessä on
erityisesti otettava huomioon kielilaissa säädetyt
viranomaisten velvollisuudet kielellisten oikeuksien turvaamiseen
ja se, että palvelut ja niitä koskeva neuvonta
toteutetaan tarvittaessa suomen, ruotsin ja saamen kielten lisäksi
esimerkiksi suomenruotsin viittomakielellä.
Tulkkauspalvelua on järjestettävä siten,
että kuulo-näkövammaisella henkilöllä on
mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo-
tai puhevammaisella henkilöllä vähintään
180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua tulee esityksen
mukaan järjestää vähimmäismääriä enemmän,
jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen
perusteltua. Tämä vastaa nykyään
vakiintunutta soveltamiskäytäntöä tilanteissa,
joissa palvelujen laissa säädetty vähimmäismäärä ei
ole ollut riittävä turvaamaan asiakkaan yksilöllisiä tulkkaustarpeita.
Kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden
tiedonsaanti voi joissain tilanteissa olla täysin tulkkaukseen
perustuvaa. Vähimmäisrajat ylittävää tulkkaustarvetta
voi syntyä esimerkiksi odottamattomissa elämäntilanteissa ja
pitkäaikaisen hoidon aikana. Työhön liittyvät kurssit
ja aktiivinen osallistuminen järjestö- tai harrastustoimintaan
tulee ottaa huomioon yksilöllistä tarvetta arvioitaessa.
Kunnat ovat järjestäneet tulkkauspalveluja perustelujen
mukaan vaihtelevasti, ja palvelukäytännöt
ovat poikenneet paljon toisistaan. Valiokunta pitää tärkeänä,
että jatkossa Kansaneläkelaitos vastaa tulkkauspalvelun
järjestämisestä yhtenäisin perustein
ja käytännöin koko maassa.
Tulkkauspalvelujen, esimerkiksi uusien etätulkkausmenetelmien,
kehittämistä voidaan keskitetyssä palvelujen
järjestämisessä toteuttaa nykyistä paremmin.
Keskitetyssä järjestelmässä voidaan
myös kehittää tulkkauksen ammatillisuutta
ja edellyttää tulkeilta riittävää koulutusta.
Esimerkiksi viittomakielen tulkkien koulutuksen ja ammattitaidon
kehittäminen on lisännyt viittomakielisten henkilöiden
mahdollisuuksia opiskeluun ja entistä vaativampiin työtehtäviin.
Saadun selvityksen mukaan tulkit ovat työllistyneet
hyvin ja koulutetuista tulkeista on käytännössä ollut
pulaa. Suuri osa tulkkauspalveluista tuotetaan ostopalveluina. Kokonaan
tai osittain kunnan palveluksessa olevia tulkkeja on noin 40—50.
Arvoisa puhemies! Vaikka Kansaneläkelaitos voi esityksen
mukaan hankkia palveluja myös julkisilta palveluntuottajilta
ja osa kuntayhtymistä voi jatkossakin toimia palveluntuottajana,
on selvää, etteivät kunnat ja kuntayhtymät
enää ylläpidä tulkkipalveluja
nykyisessä laajuudessa. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen
mukaan sen tarkoitus on järjestää tulkkauspalvelut
ostopalveluina eikä omana toimintanaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu siitä,
onko tämä järkevää siirtää Kelalle
tulkkauspalvelujen osalta. Tässähän minä näen
kuitenkin, niin kuin edellinenkin puhuja, että tässä on
isot mahdollisuudet, ja kun se kehittyy se järjestelmä,
niin homma varmaan toimii. Tässä samalla voi sanoa
niinkin päin — kun tässä omaishoidon
tuesta on puhuttu, että se pitäisi siirtää Kelalle — että jos
joku epäilee, että tämä ei onnistu,
niin ei sitten pitäisi siirtää omaishoidon
tukeakaan. Mutta minusta sekin pitää siirtää Kelalle,
koska se tasapuolistaa ja mahdollistaa kuitenkin sen toiminnan koko
maassa samanlaisena ja yhdenvertaisena ja siinä mielessä on
parempi asia.
Sitten tämä toinen juttu, pitääkö olla
vähimmäismäärät. Minusta
siellä pitää olla vähimmäismäärät
tulkkauspalvelujen osalta. Mikä se onkin sitten se määrä,
niin se on toinen juttu. Mutta se on niin kuin perälauta
siinä, jotta on olemassa määrätty
mahdollisuus saada sitä palvelua, mutta jos ei käytä,
niin kukaan ei siihen pakota, jolloin on olemassa semmoinen tietty
oikeus. Ja sitten erikseen pitää olla vähimmäismäärien
lisäksi tämmöiset yksilölliset
palvelut, jolloin katsotaan, että jos se ihminen tarvitsee
siihen elämäntilanteeseen enemmän palvelua,
niin eikö meidän pidä hoitaa se kuitenkin
sillä tavalla, että se on aika joustavaa ja silloin
sen myös saa? On kyse sitten työelämästä tai
mistä hyvänsä tilanteesta, niin jos ihminen
tarvitsee enemmän palveluja, niin yhteiskunnan pitää myös
järjestää siinä tapauksessa.
Kyse on nimittäin kuitenkin niistä pienimmistä semmoisista
henkilöistä, jotka eivät tule itse toimeen,
jos ei yhdessä mennä auttamaan niitä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Rehulan arvioon opposition lausumaehdotuksen sisällöllisestä
vaihtelusta
pitää nyt todeta, että toisinaan hieman
toisistaan eriävistä mielipiteistä huolimatta
on hyvä saada aikaan yhteinen kanta, kun pyrkimys on kuitenkin
sama. Itse olisin ollut valmis jopa kirjoittamaan sen lausuman niin,
että tulee pyrkiä nimenomaan siihen, että nämä vähimmäistuntimäärät
poistetaan. Ja tämä tarve perustuu siihen henkilökohtaiseen
omaan arviooni, joka on todellakin Kuurojen Liiton vaatimus.
Toisaalta on kuitenkin ymmärrettävä myöskin
se näkemys, että tilanteessa, jossa on eletty tähän
saakka aikaa, jossa vähimmäistuntimäärät on
pikemminkin tulkittu enimmäistuntimääriksi ja
monissa kunnissa on näyttänyt siltä,
että olisi miltei tehnyt mieli luopua kokonaan tästä palvelusta,
sen ed. Esa Lahtelan mainitseman perälaudankin saattaa
ainakin siirtymävaiheessa olla hyvä olla olemassa.
Mutta itse olen kyllä, kuten jo tuossa aiemmassa puheenvuorossani
sanoin, ehdottomasti sitä mieltä, että lopulta
sen tarpeen määrittelyn pitää perustua
asianomaisen itsensä, viittomakieltä tarvitsevan,
omaan arvioon.
Yleiskeskustelu päättyi.