Täysistunnon pöytäkirja 116/2009 vp

PTK 116/2009 vp

116. TIISTAINA 1. JOULUKUUTA 2009 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Ensinnäkin yleistä:

Hallituksen esitykseen sisältyvät työttömyysturvalain muutokset muodostavat kokonaisuuden, jossa osa ehdotuksista selkeästi parantaa nykyistä turvaa ja toisaalta osa ehdotuksista merkitsee, että työttömyysturva nykyiseen verrattuna osin heikkenee. Uudistusta koskevat peruslinjaukset perustuvat Sata-komitean ehdotukseen kokonaisuudistuksen peruslinjauksista sekä aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämistä ja aikuisopiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien uudistamista valmistelleen Akku-johtoryhmän Sata-komitealle tekemään ehdotukseen. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevista esityksistä vuosille 2009—2014. Nämä esitykset sisältyvät Sata-komitean ehdotuksiin.

Esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään aiempaa tehokkaampaan työnhakuun ja siten lyhentämään työttömyysjaksoja. Sata-komitea pitää tavoiteltavana muuttaa sosiaaliturvaa uusien mahdollisuuksien suuntaan ja korostaa aktiivisten toimenpiteiden roolia passiivisen toimeentuloturvan rinnalla ja sijasta. Esitykseen sisältyy ehdotuksia kannusteista, jotka tukevat työnhakijaa hakeutumaan työllistymistä edistäviin toimiin kuten koulutukseen, työkokeiluun, työelämävalmennukseen, työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Näistä työnhakua ja työllistymistä edistävistä toimista hallitus on antanut erillisen esityksen.

Valiokunta toteaa, että näihin kahteen hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset olisi tullut antaa eduskunnalle yhtenä esityksenä, jolloin kokonaisuus hahmottuisi selkeämmin. Nyt esitykset muodostavat vaikeaselkoisen kokonaisuuden, joka on myös toimeenpanijoiden kannalta erittäin hankala. Perustuslakivaliokunta on vastikään työttömyysturvalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen 222/2009 vp yhteydessä todennut, että valiokunnan mielestä jatkossa olisi asianmukaisempaa pyrkiä kokoamaan useampia toisiinsa liittyviä muutosehdotuksia yhteen hallituksen esitykseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen.

Työttömyysturvan parannuksista:

Työntekijän ja yrittäjän työssäoloehtoihin ehdotettavat muutokset ovat selkeitä parannuksia työttömyysturvaan ja varsinkin tämänhetkisessä suhdanne- ja työllisyystilanteessa erittäin tervetulleita. Kun ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenee 43 viikosta 34 viikkoon, pääsevät erityisesti irtisanottavat nuoret samoin kuin esimerkiksi hoitovapaita käyttäneet, myöhään työelämään siirtyneet naiset nopeammin työttömyyspäivärahan piiriin tarveharkintaisen työmarkkinatuen sijaan. Ansiopäivärahan edellytyksenä oleva, työttömyyskassassa vakuutettuna oloaikaa koskeva vaatimus lyhenee 10 kuukaudesta 34 viikkoon. Tämäkin parantaa nuorten tai muutoin työelämään vastikään siirtyneen työttömäksi jäävän asemaa.

Kun työttömyysturvalle palaamiseen oikeuttavan työssäolon tarkastelujaksoa samalla pidennetään, saavat pätkätöitä tekevät nykyistä helpommin työssäoloehdon uudelleen täytetyksi. Tarkastelujakson pidennyksen vaikutuksesta työmarkkinatuelle putoamisen sijasta työttömyyspäivärahan piirissä pysytään pidempään, kun vähäisetkin työt voidaan ottaa huomioon pidemmältä ajanjaksolta. Lisäksi on hyvä, että työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentää osallistumisaika työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin riippumatta toimenpiteestä. Uudistukset turvaavat entistä useammille tasoltaan paremman työttömyysetuuden ja samalla vähentävät toimeentulotuen tarvetta.

Työttömyysturvan tasoa parantaa ehdotus, jolla työttömyyspäivärahan ansio-osan laskennassa käytettävää työtulojen taitekohtaa nostetaan 2 459 eurosta 2 818 euroon. Taitekohdan yli menevästä tulosta ansio-osa on pienempi kuin taitekohdan alle jäävästä tulosta. Ansiorajaa ei ole sidottu indeksiin, joten se on reaalisesti alentunut. Taitekohdan muuttaminen nostaa myös vuorottelukorvausten tasoa. Taitekohdan nostamisen lisäksi korotetun ansio-osan kertymäprosentteja korotetaan 2,5 prosenttiyksiköllä, jolloin työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava etuus nousee. Muutos on omiaan kannustamaan työnhakijaa aktiivitoimien piiriin.

Uutena etuutena aletaan maksaa korotettua työttömyysturvaa 20 ensimmäisen työttömyyspäivän ajalta kaikille perus- ja ansiopäivärahan saajille, jotka ovat olleet yhteensä 3 vuotta töissä ennen työttömyyden alkamista. Työttömyyden alussa maksettavalla korotuksella kannustetaan nopeampaan työllistymiseen, koska päiväraha laskee työttömyyden pitkittyessä.

Valiokunta pitää myönteisenä, että sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäisajasta ehdotetaan luovuttavaksi. Enimmäisaikaa ei ole sovellettu, koska sitä koskevan säännöksen voimaantuloa on toistuvasti siirretty. Ilman muutosta enimmäisaika tulisi sovellettavaksi vuoden 2010 alusta. Muutos tukee työllistymistä osa-aikaisesti, jos kokoaikatyötä ei ole tarjolla.

Aktiivitoimenpiteisiin kannustamisesta:

Koulutustuesta ja koulutusrahasta luovutaan kokonaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavia etuuksia yhtenäistetään siten, että kaikkien työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hakijalla työttömänä olisi oikeus. Epäselvyyttä eri toimenpiteisiin liittyvistä etuuksista vähennetään määrittelemällä työllistymistä edistävät palvelut laissa. Valiokunta pitää uudistusta hyvänä ja sääntelyä selkeyttävänä. Työttömän työnhakijan kannalta on erittäin myönteistä, ettei tuen suuruus riipu siitä, minkä nimiseen aktiivitoimenpiteeseen hän osallistuu. Työnhakijalla ei aina edes ole mahdollisuutta valita eri palvelujen välillä, vaan hänen on osallistuttava siihen, mitä on tarjolla.

Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen kannustetaan maksamalla näiden palvelujen ajalta työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan korotusosaa ja ansiopäivärahassa korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä. Jos työnhakijalla on oikeus muutosturvaan, hänelle maksetaan muutosturvan mukaista peruspäivärahan muutosturvalisää ja ansiopäivärahassa muutosturvan ansio-osaa. Muutosturvalisän ja muutosturvan ansio-osan maksamisen enimmäisaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään. Korotettua ansio-osaa maksetaan jatkossa paitsi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen myös omaehtoisen koulutuksen, työkokeilun, työharjoittelun ja työelämävalmennuksen ajalta.

Siirtyminen yhteen etuuteen merkitsee sitä, että jatkossa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksetut etuuspäivärahat sisältyvät työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Valiokunta korostaa, että koulutuspaikkoja tulee olla saatavilla, jotta koulutukseen pääsyn lykkääntyminen ei tarpeettomasti pitkitä työttömyyttä.

Siirtymäsäännöksen mukaan niillä, jotka ovat lain voimaan tullessa koulutuksessa, ei koulutustukea lueta 500 päivän enimmäisaikaan. Heitä tulee lain voimaan tullessa kuitenkin koskemaan etuuksien laskentaa koskevat parannukset, samoin kuin koulutuksen ajalta maksettavat korotukset sekä ylläpitokorvauksen korotus.

Lisäpäiväoikeudesta:

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alkamisikää nostetaan 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee niitä työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Muutoksen tavoitteena on työurien pidentäminen. Muutos vaikuttaa kuitenkin viiveellä, koska 1955 syntyneet saavuttavat nykyisen lisäpäiväoikeuden alkamisiän vuonna 2014. Ikärajan nosto tässä suhdannetilanteessa merkitsisikin lähinnä lisääntyvää työmarkkinatuen varaan jäävien ikääntyneiden työttömien työnhakijoiden määrää.

Hallituksen esityksessä mainitaan, että ikärajan noston vuoksi kuntien velvoitetta työllistää ikääntyneitä työntekijöitä laajennetaan koskemaan niitä työttömiä, jotka lainmuutoksen vuoksi eivät enää olisi lisäpäiviin oikeutettuja. Samalla palkanmäärittelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että velvoitteen perusteella järjestetty työ ei alenna työn päätyttyä maksettavaa työttömyyspäivärahaa. Valiokunta toteaa, että hallituksen esitykseen sisältyy velvoitetyön jälkeen maksettavaa työttömyyspäivärahaa koskeva säännös. Sen sijaan mainittua työllistämisvelvoitetta ei sisälly tähän eikä myöskään samanaikaisesti annettuun hallituksen esitykseen 178/2009, vaikka osiossa "Esityksen pääasiallinen sisältö" näin todetaan. Esityksen pääasiallisen sisällön kuvaus on siten harhaanjohtava. Saadun selvityksen mukaan puute johtuu siitä, että esitykset oli viime vaiheessa jaettu erikseen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä esiteltäviin esityksiin ja jälkimmäinen ministeriö on jakanut oman osuutensa vielä kahteen eri esitykseen, joista toista ei vielä ole annettu eduskunnalle. Tämä osoittaa, että valiokunnan huomautus tarpeesta koota samaa asiaa koskevat ehdotukset samaan esitykseen on aiheellinen.

Lisäpäiväoikeuden nostaminen yhdellä vuodella merkitsee, että niin sanottuun eläkeputkeen voi päästä aikaisintaan 58 vuoden ja yhden kuukauden ikäisenä.

Yrittäjien työttömyysturvasta:

Hallituksen esitykseen sisältyy yrittäjien työttömyysturvaa merkittävästi parantavia ehdotuksia. Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Lyhennys merkitse, että yrittäjät pääsevät nopeammin ansiopäivärahan piiriin. Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotuksia, joilla selkiytetään säännöksiä, jotka koskevat siirtymiä palkkatyön ja yritystoiminnan välillä. Uudistuksella turvataan keskeytymätön työttömyysturva näissä tilanteissa ja siten osaltaan madalletaan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjän turvaa on perusteltua parantaa nykyisessä suhdannetilanteessa, kun terveen yritystoiminnan edellytykset omaavia yrittäjiä voi joutua lopettamaan yritystoimintansa. Myös yrittäjille aletaan maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Yrittäjät ovat aiemmin osallistuneet koulutukseen melko vähän, ja ansio-osan korotuksella heitä kannustetaan paitsi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen myös omaehtoisen koulutuksen piiriin.

Valiokunta toteaa, että myös yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvassa on puutteita, jotka on syytä korjata. Saadun selvityksen mukaan yrityksessä aiemmin työllistyneen perheenjäsenen työttömyysturvan parantamista koskevan ehdotuksen oli tarkoitus olla mukana nyt käsiteltävässä kokonaisuudessa. Se puuttuu hallituksen esityksistä, koska siihen ei ollut varattu tarvittavaa määrärahaa.

Valiokunta katsoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin, että yrityksessä työllistyneen perheenjäsenen tulee olla oikeutettu työttömyysturvaan tilanteessa, jossa hänen työnsä on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluontoisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta tuleva tulo jää vähimmäistoimeentulon alapuolelle. Tästä syystä sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että tätä tarkoittava muutos tehdään työttömyysturvalain 2 luvun 5 §:ään. Etuuden piiriin arvioidaan tulevan 200—300 henkilöä vuositasolla. Valtion talousarvioon tulee varata tätä tarkoitusta varten 1 miljoonan euron määräraha.

Toimeenpanosta:

Uudistus lisää ainakin alkuvaiheessa sen toimeenpanijoiden eli työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen työmäärää ja hallinnollisia kustannuksia. Siirtymävaiheessa tarvittavien tietojärjestelmämuutosten jälkeenkin uudistuksen arvioidaan työllistävän toimeenpanijoita nykyistä enemmän. Vaikka työttömyyden ja koulutuksen aikaiset tuet yhtenäistyvät, tulee uusien korotettujen etuuksien saantiedellytysten selvittelystä lisätyötä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että toimeenpanon vaatimiin resurssilisäyksiin pikaisesti ryhdytään.

Työttömyyden ja lomautusten nopea kasvu kuluvana vuonna on ruuhkauttanut monia työttömyyskassoja. Vaikka kassat ovat hakemusten lisääntymisen myötä lisänneet henkilöstöään ja kehittäneet toimintaansa, etuuspäätösten valmistelua hidastaa osaltaan työttömyysturvasäännösten yleinen monimutkaisuus. Muun muassa lomakorvausten jaksotus, erilaiset työttömyysturvan karenssit, vakuutuspalkan monimutkaiset laskentasäännöt ja etuuksien moninaisuus ovat omiaan aiheuttamaan viivytystä käsittelyyn. Vaikka koulutusetuudet nyt yhtenäistetään työttömyysetuuksiksi, merkittävää parannusta etuuksien monimutkaiseen laskentaan ei lakiehdotuksiin sisälly. Valiokunta pitää tarpeellisena, että työttömyysturvasäännöksiä pyritään edelleen yksinkertaistamaan ja menettelyjä esimerkiksi sähköisten asiakirjojen ja sähköisen asioinnin avulla nopeuttamaan.

Mietintöön liittyy kolme vastalausetta.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Vieläkin pitää huomauttaa siitä, että ministeri Sinnemäki ei vieläkään ole osallistumassa näiden tärkeitten asioitten käsittelyyn ja samaa on valitettavasti jatkunut koko syksyn. Senkin takia ministereitten läsnäolo olisi ollut tärkeää, että, kuten valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula mainitsi, kun tämä työvoimapalvelulakiesitys on jaettu kahtia ja tähän esitykseen 179 liittyy hyvin tiiviisti myöskin tämä 178, niin tämän kokonaisuuden käsittelyn ja hallinnan kannalta olisi ollut varmaan ihan hyvä opetustuokio myöskin ministereille, että he olisivat olleet tässä keskustelussa mukana.

Tämä hallituksen esitys sisältää sekä selkeitä parannuksia että vielä suurempia heikennyksiä työttömien asemaan.

Ensinnäkin myönteisiä muutoksia kiistatta ovat sekä palkansaajien että yrittäjien työssäoloehdon lyheneminen. Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäisaika kumotaan, muutosturvan enimmäismaksuaika nousee 200 päivään ja lisäpäiväoikeuden velvoitteen perusteella tehty työ ei vaikuta maksettavaan työttömyyspäivärahaan, koska uudelleenlaskentaa sillä perusteella ei tule.

Hallituksen esityksessä jätetään huomiotta selviä työttömyysturva- ja työvoimapalvelulain epäkohtia ja muutetaan monella tapaa työttömyysturvalakia huonompaan suuntaan.

Ensinnäkin, koulutusajan laskeminen mukaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaan nostaa koulutuskynnystä, vaikka esitys lähtee päinvastaisesta olettamasta. Pienemmillä paikkakunnilla ja pitkien etäisyyksien seutukunnilla koulutustarjonta on rajallista eikä tarkoituksenmukaista koulutuspaikkaa työttömälle ole aina tarjolla. Taloudelliset ja perheeseen liittyvät syyt estävät monen työttömän kouluttautumisen kotiseutukunnan ulkopuolella. Mitä lähempänä 500 päivän raja on, sitä korkeammaksi nousee kynnys kouluttautua. Tämä ei johdu aktiivisuuden puutteesta, vaan taloudellisesta pakosta. Jos raha ei riitä elämiseen, niin se vaan ei riitä. Ylläpitokorvauksen nostaminen 1 tai 2 eurolla ensi vuonna on lähinnä pelleilyä, sillä edellinen korotus näihin etuuksiin on tehty monta vuotta sitten, vuonna 2004.

Suuremmilla paikkakunnilla koulutukseen hakeutuu niin paljon työttömiä, että lukumääräisesti vertailtuna voi olla vaikeampi päästä työvoimapoliittiseen koulutukseen kuin yliopistoon. Tällainen koulutusmahdollisuuksien ja työttömien määrän alueittainen epäsuhta kärjistyy entisestään lähitulevaisuudessa. Nykyisillä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoilla ei kyetä vastaamaan kasvaviin koulutustarpeisiin. Tällä hetkellä työttömiä on aktiivitoimien piirissä vähemmän kuin vuosi sitten, vaikka työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on kasvanut rajusti.

Toiseksi, työttömyysturvan tasokorotusta ei tehdä vieläkään, vaikka työttömyys on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy. Siten esitys lisää entisestään eri työttömien ryhmien epätasa-arvoa, eikä tällaiselle jaottelulle löydy mitään työvoimapoliittista perustetta. Nyt korjataan työttömyysturvan jälkeenjääneisyyttä suhteellisen hyvätuloisille ansiopäivärahan saajille, mutta ei perusturvan varassa eläville. Tätä ongelmaa ei olisi, jos peruspäiväraha olisi sidottu ansiokehitykseen, kuten vuoden 1984 työttömyysturvalaissa alun perin tehtiin.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatuen tarveharkintaa ei edelleenkään esitetä poistettavaksi. Tilanne, jossa samassa taloudessa asuva puoliso ei saa työttömyysajalta minkäänlaista perusturvaa, on nöyryyttävä. Kuitenkin samalla tavalla asuva työtön saa samansuuruisen peruspäivärahan ilman tarveharkintaa.

Tämä esitys ei ainakaan selkeytä työttömyysturvaa ja eri etuuksiin liittyviä käytäntöjä. Voidaan olettaa, että työttömyysturvan maksajien työpaine tulee entisestään lisääntymään. Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen asiantuntija toteaa lausunnossaan, että laki on hankala toimeenpantavaksi ja kansalaisen kannalta niin vaikeaselkoinen, että tämän on vaikea tietää, mihin etuuksiin hän on oikeutettu.

Esitimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, että 1. lain mukainen omavastuuaika lyhenee 5 päivään. Sen lisäksi esitimme, että työttömyyden aikainen perusturva nostetaan 32 euroon päivässä, sillä nyt jo joka kolmas työmarkkinatuella elävä on myös toimeentulotukiasiakas. Haluamme myös, että koulutuksen aloittaneen henkilön koulutusaikainen tuki ei laske työmarkkinatuen tasolle kesken koulutuksen. Jos näin tapahtuu, myös se voi kääntyä hallituksen esityksen keskeistä tavoitetta eli koulutusaktiivisuuden lisääntymistä vastaan.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatuen tarveharkinta on suurin ja räikein yksittäinen epäkohta. Pariskunnan toinen osapuoli joutuu elämään mahdollisesti jopa vuosikausia ilman omaa rahaa toisen elättämänä, ja se koettelee parisuhdetta, vaikka se olisi lujallekin perustalle rakennettu. Vahinko, että Sata-komitean työstä ne leikkaukset ehdittiin kyllä sopia, mutta kun tällainen epäkohta pitäisi korjata, niin sitten ilmoitetaan, että nyt lama iski päälle, rahaa ei ole eikä asialle enää voida mitään.

Arvoisa puhemies! Minkälaisessa tilanteessa sitten näitä hallituksen esityksiä otetaan käyttöön? Työttömyyden määrä kasvoi vuoden aikana liki 80 000 hengellä, työttömiä oli kaiken kaikkiaan 270 000 ja työnhakijoita liki 500 000. Nuorten työttömyys kasvoi erityisen nopeasti, ja myös virta pitkäaikaistyöttömyyteen lisääntyi. Nämä kehityssuunnat valitettavasti tulevat vahvistumaan vuodenvaihteen jälkeen. Siksi kaikkia hallituksen esityksiä ja niiden vaikutuksia pitää arvioida sen olettaman pohjalta, että työttömyys jatkaa kasvuaan eikä äkillistä muutosta parempaan tapahdu.

Tukeen oikeuttavien opintojen keskeyttäminen voi aiheuttaa tilanteen, ettei henkilö itsekään tiedä, onko hän työtön vai opiskelija ja mihin etuuteen hän on oikeutettu. Opintojen päättymistä, hyväksyttävää syytä niiden päättämiseen ja työttömyyden alkamista ei esityksessä ole muotoiltu tarkasti. Myös hallituksen esityksen 25 vuoden ikäraja koulutusaikaisen etuuden saamiseksi on perusteeton. Erityisen oudoksi asetetun rajan tekee se, ettei sitä millään lailla perusteltu myöskään hallituksen esitykseen. Nuorella ammattikoulutuksen hankkineella työttömällä voi olla riittävä määrä työvuosia ennen 25 vuoden ikää. Vaikka laissa ei olisi ikärajaa, säilyisi opintotuki silti ensisijaisena opiskelijan tukimuotona.

Arvoisa puhemies! Esitämme tässä rinnakkaisessa, rinnan kulkevassa hallituksen esityksessä pykälämuutoksen lisäksi eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa riittävien resurssien turvaamiseksi valtion talousarvioon, jotta koulutuspaikkoja kyetään järjestämään kysyntää vastaavasti.

Pykäläkohtaisesti esitämme, että 1. lain mukainen 25 vuoden ikäraja poistetaan ja että tarkoituksenmukaisen koulutuksen määrittelee työvoimatoimiston asiakas yhteistyössä toimistohenkilökunnan kanssa. Haluamme myös, että jos koulutus ei etene riittävästi tai opiskelija laiminlyö ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle opintojen etenemisestä, oikeus työttömyysetuuteen lakkaa ajankohdasta, jolloin työ- ja elinkeinotoimisto on todennut, etteivät opinnot etene vaaditulla tavalla. Haluamme nostaa myös koulutuksen aikaisen ylläpitokorvauksen 10 euroon ja korotetun ylläpitokorvauksen 20 euroon.

Tähän esitykseen 178 liittyen me teimme lausumaehdotuksen, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että koulutuspaikkojen järjestämiseksi turvataan riittävät määrärahat, jotta mahdollisimman moni työtön voi aloittaa opinnot heti työttömyyden alettua."

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Eipä juurikaan kyllä mieli mettä keitä, kun katsoo, kuinka monta henkilöä meitä täällä on paikalla keskustelemassa näinkin merkittävistä lakiuudistuksista ja muutoksista koskien suomalaista työttömyysturvalakia ja työvoimapalveluita. Ilmeisesti tämä sitten pannaan tällä joukolla kuitenkin prioriteettilistalla kärkeen, ja onhan se hyvä, että meitä on sentään tämän verran. Erityiskiitos hallituksen urheille sotureille, edustajille Satonen, Rehula ja Pulliainen, jotka sentään vielä ovat täällä paikalla.

Ensimmäisessä lähetekeskustelussa, kun nämä armaat lait työttömyysturvalaista ja työvoimapalvelulain muuttamisesta olivat tässä salissa, sain työntekijäpalautetta, jossa minulle vastattiin esittämääni kysymykseen, kun tiedustelin, minkälaiset te-toimistojen resurssit mahtavat olla vastata tähän hallituksen esitysten aiheuttamaan huutoon kentällä. Vastaus oli suurin kirjaimin: Ei minkäänlaiset! Esimerkiksi meidän te-toimistoissamme on useita virkoja ja viransijaisuuksia täyttämättä toimintamenojen supistumisen vuoksi. Tuo lakimuutoshan tuo todella paljon uusia tehtäviä, jotka eivät liity varsinaiseen työnvälitykseen lainkaan, ja mitään entisiä töitä ja tehtäviä ei kuitenkaan ole vähennetty. Olemme todella huolestuneita henkilöstön jaksamisesta, sillä te-toimistoissa asioi tuhansia henkilöitä kuukaudessa.

No, siitä on sitten helppo lähteä liikenteeseen. Kiitän sosiaali- ja terveysvaliokuntaa siitä, että on lausuttu kuitenkin asiasta niin, että lisäporukkaa kentälle tarvitaan.

Edustajakollega Mustajärvi esitteli asiat varsin laajasti huomioiden meidän eriävät mielipiteemme ja vastalauseemme asiassa, ja sen vuoksi en lähdekään toistamaan niitä kysymyksiä. Mutta haluaisin kertoa teille otteen arjesta, palasen siitä, missä on todellisia ongelmia, ja esitän myös kysymyksen, mahtavatkohan nämä lainsäädäntömuutokset helpottaa vai entisestään mahdollisesti vaikeuttaa seuraavista tilanteista kärsiviä kansalaisiamme:

"Tervehdys. Olen 39-vuotias perusterve suomalainen mies, koulutukseltani ylioppilas, ja väliaikaisesti ammattikorkeakoulua kävin noin puolet 1990-luvun puolessavälissä. Asuin Helsingissä tammikuussa vuonna 2008 ja jouduin työttömäksi. Ilmoittauduin työttömäksi, ja sain peruspäivärahan. Minulla ei siis ollut muuta päästötodistusta kuin ylioppilastodistus, joten hain datanomikursseille. Teknisistä syistä en päässyt pääsykoehaastatteluun, ja siitä hyvästä minut palkittiin pudottamalla työvoimatoimistosta peruspäivärahalta pois, toisin sanoen minusta tuli niin sanottu sosiaalipummi. No, siihen loppui sitten avoliitto, siihen loppui helsinkiläisyys, ja muutin synnyinkotiini pohjoisen konnuille helmikuussa vuonna 2008. Täällä olen sitten elellyt 304,74 euron toimeentulotuella. Mainittakoon tässä, että turvapaikanhakija taitaa saada hiukan enemmän. Tänä päivänä etsin sopivaa kurssia, jotta saisin edes jonkinlaisen loppututkinnon, ja löysinkin ict-asentajakurssin kesäkuussa 2009. Paperit sisään, pääsykokeisiin, ja pääsinkin sinne. Kurssin järjestää ammattiopisto, ja se toteutetaan monimuotokoulutuksena. Kaikki näytti erittäin hyvältä, kurssi ihan asialliselta, ja minähän olin aktiivinen, kunnes Kelalta sitten paukahti päätös, että peruspäivärahan ja siihen lisättävän ylläpitokorvauksen sijaan saankin opintotukea 80 euroa kuukaudessa. Jo noitten lähipäivien matkoihin menee tuosta summasta 36—72 prosenttia kuukaudessa. Paikallisesta työssäoppimispaikasta on turha edes haaveillakaan, jos nyt sattuu edes sellaista saamaan. No, tällekin kurssille voimme vetää siis henkselit päälle, mikä sinänsä on sääli, sillä siitä olisi ihan oikeasti minulle ollut hyötyä. Kannattikohan olla aktiivinen? Kysyn sitä teiltä. Olen kyllä ollut aikaisemmin kaiken maailman yhteiskunnan järjestämillä pilipalikursseilla, joten tiedän, mistä puhun."

Tällaisia terveisiä arjesta, ja me paukautamme sitten sinne lisää lakipaketteja, joihin eivät edes te-toimistot pysty vastaamaan. Kyllä riemu repeää suomalaisten työttömien joukossa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä syntyy uusia lakeja ja voimassa oleviin tehdään muutoksia, kertoipa media niiden sisällöstä tai ei. Tästä sumutuksesta hyötyy oikeisto, eikä heidän todellinen politiikkansa, työttömien kyykyttäminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen, tule riittävästi julki. Tuttua säettä mukaillen voidaan laulaa, että lautakasan alta nousee porvareiden valta.

Puutun tässä lakinipussa vain kahteen asiaan.

Oikeistohallitus ajaa tammikuussa 2009 solmitun niin sanotun sosiaalitupon mukaisesti työttömyyseläkeputken ikärajan nostamista 57 vuodesta 58:aan eli lisäpäiväoikeuden ikärajan nostamista 59:stä 60 vuoteen. Muutos vaikeuttaa tuhansien ikääntyneiden työttömien pysymistä ansioturvan päivärahalla, tuhansia uhkaa pudota työmarkkinatuelle. Muutos tulisi koskemaan ensimmäisenä vuonna 1955 syntynyttä ikäluokkaa.

Esitys on Elinkeinoelämän keskusliiton ohjelman mukainen, reilu vuosi sitten EK vaati putken lakkauttamista kokonaan. Sen lisäksi kolmen kohdan ohjelmaan liittyy osa-aikaeläkkeen lakkauttaminen ja vanhuuseläkeiän korottaminen. Osa-aikaeläkkeelle täällä on annettu jo kuolinsuudelma. Kertymiä on heikennetty, ja varmaankin hakeutuminen eläkkeelle hidastuu, käytännössä lakkaa kokonaan. Odotamme helmikuussa asetetun työryhmän tuloksia vanhuuseläkeiän korottamisesta. Valistunut veikkaus kertoo, että muutaman vuoden viiveellä työryhmä ehdottaa eläkeiän korottamista.

Työvoimakoulutukseen osallistuville maksettavat koulutustukipäivät luetaan jatkossa esityksen mukaan työttömyyspäivärahan enimmäiskestoon. Koulutustukipäivät kuluttavat jatkossa 500:aa päivää, nyt voimassa olevan lain mukaan ne eivät kuluta. Hallitus kertoo esityksen perusteluissa, että uudistuksen johdosta syntyy säästöjä, koska "500 päivää saaneille maksetaan työttömyyspäivärahan tasoisen koulutusetuuden sijasta työmarkkinatuen tasoista etuutta". Heikennys vaikeuttaa merkittävästi työttömien mahdollisuuksia hankkiutua työvoimakoulutukseen varsinkin kun tiedämme, että työttömien omien toiveiden mukaisiin koulutuksiin on erittäin vaikea päästä ja työvoimakoulutuksen resursseja ei juuri lisätä. Jonotusajat venyvät, ja 500 päivän laskuri raksuttaa. Kysyin Turusta keskimääräistä odotusaikaa, minulle kerrottiin, että odotusaika työttömän haluamalle kurssille on keskimäärin kahdeksan kuukautta.

Rajun työttömyyden kasvun oloissa heikennys ajaa tuhansia ahdinkoon työmarkkinatuen varaan. Toisaalta työmarkkinatukeen ei esitetä tasokorotusta. Sitä ei ole tehty kahdeksaan vuoteen, eikä niin sanotun Sata-komitean lupaamaa tarveharkinnan poistamista toteuteta. Perusturvan varassa oleville ja erityisesti pitkäaikaisille työmarkkinatuen saajille uudistukset eivät tuo edes niitä minimaalisia etuja, joita ansiosidonnaisella olevat, suhteellisen vakaan työsuhteen varassa eläneet ja toimineet saavat. Mutta heikennykset kyllä kohdistuvat juuri myös näihin perusturvan varassa oleviin.

Tämä kaikki syntyi sosiaalitupon, hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyön tuloksena. Kolmikantapöytään nukahtaneet ammattiyhdistysjohtajat hokevat kyllä nyt, että kyllä tämän kokonaisuuden kanssa jotenkin voidaan elää. Voi tätä ammattiyhdistysjohtajien hampaattomuutta, voi tätä ammattiyhdistysrappiota! Ei ole näköalaa poliittisen voimasuhteen muuttamiseksi tässä maassa, ellei ammattiyhdistysliike ryhdistäydy ja sitoudu myös työttömien jäsentensä etuihin. On työtä tekevien ja työttömien etujen politiikan kirkastamisen, kristalloimisen, aika.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt ehkä tämän hetken merkittävintä sosiaalietuuden muutoslakia, työttömyysturvalain muutosta. Tietysti sen merkitsevyys syntyy tästä hetkestä, jolloin työttömyys on räjähdysmäisesti kasvussa, työttömyyden kesto on kasvussa ja työttömyyden yhteiskunnalliset vaikutukset alkavat kohta näyttää todellisen puolensa.

Paikalla näyttää olevan yhdeksän kansanedustajaa — anteeksi kymmenen, puhemies mukaan lukien — ja ehkä ed. Mustajärven ja varauksin myöskin ed. Kalliksen voi tähän mukaan laskea. Kun työttömät varmaan lähiaikoina tulevat kääntymään enenevässä määrin puoleemme, niin en tiedä, pitäisikö toivoa, kun nyt eduskunnassa on käytössä suorat nettilähetykset, ettei tätä tyhjyyttään ammottavaa salia kovin laajasti katseltaisi. Toisaalta tietysti itse asian sisällön vuoksi toivoisi, että mahdollisimman moni työtön seuraisi, miten heidän asioitaan käsitellään ja millä kiinnostuksella.

Toistan moneen kertaan täällä esitetyn kysymyksen: missä on ministeri Sinnemäki? Voi tietysti kysyä, missä on myöskin ministeri Hyssälä, mutta erityisesti työministerin olisi tietysti toivonut näkevänsä. Toisaalta voi tietysti kysyä myöskin, missä ovat perussuomalaiset, jotka erilaisten gallupien mukaan parhaiten puolustavat työttömiä, köyhiä ja muita pienituloisia. Nyt olisi sopiva tilaisuus puolustaa. Ei näy puolustajia muita kuin me, jotka täällä olemme: yksi keskustalainen ja yksi kokoomuslainen, valiokunnan puheenjohtaja, ed. Pulliainen, joka kantaa kansanedustajan velvollisuutensa tinkimättömästi olemalla täällä lähes aina, ja edustajat Lahtela, Paasio, Anneli Kiljunen, Yrttiaho ja Merja Kyllönen. Ehkä me nyt yritämme sitten huolehtia työttömien elämänehtojenkin puolustamisesta.

Arvoisa puhemies! Haluaisin lukea yhden pykälän tästä lakiesityksestä. Se on 6 luvun 3 §:n 2 momentti, joka kuuluu: "Työnhakijalla, jolle on maksettu korotusosaa tai korotettua ansio-osaa 3 a §:n perusteella, on oikeus korotusosaan tai korotettuun ansio-osaan tämän pykälän perusteella, jos hän on 3 a §:ään perustuvan korotusosan tai korotetun ansio-osan maksamisen alettua täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon."

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat, kuinkahan moni teistä ensilukemalla mahtoi ymmärtää, mistä pykälässä oli kysymys? No, tässä meitä on nyt asiaan vihkiytyneitä, niin että saattaisimme jotain ehkä vaivoin ymmärtää. Minä ymmärsin ehkä neljännellä lukemalla ja muutaman asiantuntijalausunnon kuultuani, mutta vieläkin on vaikeuksia. Minä vaan ihmettelen, mihin se työtön, jonka pitäisi tämän perusteella selvittää itselleen, minkälaisiin etuuksiin hän on oikeutettu, tai se Kelan virkailija, jonka pitää lakia tulkita, päätyy tältä pohjalta.

Tämän lain yhtenä tarkoituksenahan on selkiyttää työttömyysturvalainsäädäntöä, jonka epäselvyys on johtanut siihen, että kassojen jonot ovat venyneet kohtuuttomiksi, että työttömyysturvan maksatus on kestänyt kohtuuttoman kauan.

Täällä on jo aiemmin todettu valiokunnassa kuultu Kelan edustajan lausunto, jonka mukaan tämä on vähän kuin asianajajien toimintaa, että epäselvät asiat selvitetään ja selvät asiat sotketaan, mutta ei tästä nyt kovin paljon selvyyttä tullut. Tietysti tässä on kysymys muodosta, mutta itse sisällöstä ed. Mustajärvi esitteli täällä vasemmiston yhteisen vastalauseen työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan eriävän mielipiteen pohjalta, joka on sitten pohjana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa meidän tekemällemme miltei yhteiselle vastalauseelle. Nostan siitä vain pari keskeistä asiaa.

Ensimmäinen on tietysti työttömyysturvan taso, jossa myöskin on tämä meidän yhteinen vastalauseemme. Ainoa poikkeama: vasemmistoliitto esittää 32 euron 65 sentin ja sosialidemokraatit noin 5 euroa matalampaa korotusta. On sinänsä mielenkiintoista, että tässä lakiesityksessä, sen perusteluissa, lukee, että tällä hetkellä työmarkkinatuen suuruus on 25 euroa 55 senttiä, kun pykälässä lukee kuitenkin, että se on 22 euroa 22 senttiä. Tämä johtuu tietysti nyt tästä indeksiperusteisesta määrittelystä, mutta olisi tietysti ihan mukavaa, vaikka se vaivaa kenties vuosittain aiheuttaakin, että lain pykälät ja perustelu eivät nyt olisi ainakaan määrällisellä tasolla näin keskenään ristiriidassa. Mutta siis tähän työmarkkinatuen tasoon, jota ei ole korotettu tässä nyt sitten 1990-luvun erilaisista syistä johtuen, joista mikään ei ole kestävä, pitäisi nyt saada korotus.

Toinen on ed. Mustajärven täällä mainitsema tarveharkinta, joka on nöyryyttävää. Se, että työtön sen mukaan, saako hän työmarkkinatukea vai peruspäivärahaa, jos elää yhdessä aviopuolison tai avopuolison kanssa, saa erilaista tukea, niin onhan se nyt kummallista. Kun perustuslaki mainitsee erilaisia asioita, joitten perusteella ihmistä ei saa syrjiä, niin tämä nyt on tietysti aika kummallinen asia, jos voidaan tulkita, että ihmistä voidaan kohdella eri tavalla sen mukaan, kumpaa työttömyysturvaa hän nyt sattuu saamaan tai mitä näistä kolmesta. Se on asia, joka pitäisi korjata ihan riippumatta siitä, mitä mieltä ammattiyhdistysliike tai työnantajat tai maan hallituskaan asiasta on. On se semmoinen vääryys.

Kuten tässä on todettu, niin tämä todella perustuu tähän sosiaalitupoon, ja siksi tämä on yhdenlainen sopimus. Tässä on hyviä puolia, mutta valitettavasti nämä huonot puolet kuitenkin ajavat niitten ohi. Ja kun kirjan mukaan mennään pitkälti sen vuoksi juuri, että kun näin on kolmikannassa sovittu, niin aina täällä toisinaan tulee mieleen, vaikka olen yleisesti kolmikannan rakas kannattaja koko työmarkkinakokonaisuuden kannalta, että kyllä välillä tietysti päädytään ratkaisuihin, joita ei voi pitää kestävinä.

Arvoisa puhemies! Tulen asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään ne muutosesitykset, jotka tähän vastalauseeseen pykälätasolla on kirjattu. Toivon kaikkien työttömäksi jo jääneiden ja työttömyysuhan alaisten ja tulevaisuudessa työttömäksi jäävien puolesta, että eduskunta etuuksien osalta osoittaisi myötämielisyyttään niille, jotka sitä juuri tällä hetkellä kenties eniten tarvitsevat.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys sisältää useita työttömyysetuuksiin liittyviä muutoksia. Kokonaisuudesta on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken niin sanotussa sosiaalitupossa viime keväänä, ja muutokset ovat myös osa Sata-komitean tuloksia. Esitys on iso kokonaisuus, kompromissi, josta löytyy hyvää ja huonoa.

Me sosialidemokraatit olemme vasemmistoliiton kanssa periaatteessa saman vastalauseen takana. Eroavuus on ainoastaan työttömyyspäivärahan määrässä. Ed. Mustajärvi esitteli vastalausetta edellä ansiokkaasti, joten nostan esiin vain muutamia asioita.

Arvoisa puhemies! Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka perustuu työnantajien ja työntekijöiden rahoittamaan ansioturvaan sekä yhteisillä verorahoilla kustannettuun perusturvaan, on mielestäni perusteiltaan oikeudenmukainen ja kestävä. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet järjestelmän monet jäykkyydet ja turvan matala taso.

Tämän lakikokonaisuuden hyviä puolia on esimerkiksi se, että se mahdollistaa pätkätyöläisten ja nuorten pääsyn entistä nopeammin työttömyysturvan piiriin, kun työssäoloehtoa lievennetään, että aktiiviajan tukea korotetaan ja että yrittäjän työttömyysturvaa parannetaan.

Huonoihin puoliin kuuluu etenkin se, että jatkossa koulutusaika lasketaan mukaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaan. Monilla pienemmillä muutoksilla ansiosidonnaista turvaa näverretään ja samalla heikennetään sosiaaliturvajärjestelmän luotettavuutta.

Tämä on suurten kompromissien politiikkaa, ja tiedän, että sosiaalitupon pohjalla olleet esitykset ovat olleet todella jyrkkiä. Siihen nähden esitys on tietysti kohtuullinen.

Arvoisa puhemies! Työttömyyspäivärahan taso tulee nousemaan, kun ansio-osan laskennassa käytettävä työtulojen taitekohta nostetaan vajaasta 2 500:sta 2 800 euroon. Muutos lisää kustannuksia 25 miljoonalla eurolla. Lisäksi aletaan maksaa korotettua työttömyysturvaa 20 ensimmäisen työttömyyspäivän ajalta niille perus- ja ansiopäivärahan saajille, jotka ovat olleet yhteensä kolme vuotta töissä ennen työttömyyden alkamista. Näin tehdään työttömyysturvaan pientä porrastusta, jonka tavoitteena lienee kannustaminen nopeampaan työllistymiseen. En ole täysin vakuuttunut, että tällainen 20 päivän kannustaminen vaikuttaa työn saantiin. Toivon myös, ettei tämä ole päänavaus, jolla lähdetään porrastamaan työttömyysturvan tasoa entisestään. Tämä muutos lisää kustannuksia 27 miljoonalla eurolla.

Jos olemme, arvoisa puhemies, tilanteessa, jossa niukkuutta todellakin jaetaan, olisin mieluummin nähnyt nämä rahat parantamassa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien ja matalapalkkaisten ansioturvan saajien työllistymistä ja toimeentuloa. Tiedämme, että myös valiokuntakäsittelyssä oleva lyhennetylle työviikolle lomautettuja koskeva lakiesitys tulee leikkaamaan matalapalkkaisten alojen ansioita, joten etenkin yhdessä tämä kokonaisuus ei ole kovinkaan oikeudenmukainen.

Ei voi olla tarkoitus, että lisääntyvän työttömyyden kustannuksista pienituloisimmat työttömät maksavat suhteellisesti eniten. Ei ole mitään syytä asettaa työttömiä ihmisiä keskenään vastakkain. Kun työttömyysturvaa parannetaan, tulisi ensisijaisesti huomioida kaikkien työttömien tilanteen parantaminen. Jos turvaan tehdään erilaisia tasoja, niiden perusteena on oltava kannustavuus. Suomessa pieni- ja keskituloisten työttömyysturva on tasoltaan heikko, ja siihen tulisi saada tuntuva parannus. Jos ja kun tällainen poliittinen tahto löytyy ja esitys valmistellaan, olen sitä omalta osaltani mielelläni tekemässä ja tukemassa.

Nykyinen työttömyysturvan ja työmarkkinatuen välinen 500 päivän raja ei mielestäni ole kannustava, vaan se on pelkästään raja, jossa ihminen alkaa ajautua köyhyyteen, jos todellisia työllistämismahdollisuuksia ei ole. Kaikenlainen panostaminen aktiivisuuteen, mitä tässäkin lakikokonaisuudessa on kiitettävästi tavoiteltu, epäonnistuu, mikäli työvoima- ja koulutuspalvelujen määrää, laatua ja saavutettavuutta ei merkittävästi paranneta. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, missä on tapahtunut viime aikoina useita joukkoirtisanomisia ja muutosturvan piirissä on todella paljon ihmisiä, heistä suurin osa tarvitsee uudelleenkoulutusta, sillä työstä työhön polku on tällä hetkellä erittäin vaikea ja haastava.

Syynä tähän on, että heistä suurin osa on tehnyt pitkän työuransa metsä- ja puuteollisuuden piirissä. Tällä toimialalla käy vahva rakennemuutos, ja nyt työttömäksi jääneistä ihmisistä harva työllistyy enää koulutusta ja osaamista vastaavalle alalle. Kun nyt esimerkiksi Kaukaan vaneritehtaalta työttömäksi jäävät ihmiset, joita on arviolta noin 300, hakeutuvat muutosturvan koulutukseen, leikkaa tämä heidän 500 päivän ansioturvaansa. Tulevatko he koulutuksen jälkeen työllistymään, ei ole millään tavalla varmaa. Erittäin suuri ongelma tämän jälkeen on, että he putoavat työttömyyspäivärahan piiriin ja heidän toimeentulonsa putoaa huomattavasti. Suuri osa heistä hakee myös tuolloin toimeentulotukea. 500 päivän leikkuri tässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa rakennemuutoksessa ei ole mielestäni hyväksyttävä eikä perusteltu.

Arvoisa herra puhemies! Olemme omassa vastalauseessamme esittäneet työttömyyspäivärahan korotusta 43 eurolla kuukaudessa. Lisäksi sosialidemokraatit ovat esittäneet ensi vuoden budjettiin työttömyysturvan lapsikorotuksen nostoa 20 prosentilla sekä työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopumista puolison ja lapsen osalta. Kun vielä vaihtoehtobudjettiimme kuuluu lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen 20 eurolla kuukaudessa, lapsiperheen toimeentulotuen korotus noin 30 eurolla kuukaudessa, yleisen asumistuen nostaminen sekä kunnallisveron keventäminen nostamalla kunnallisveron perusvähennystä nykyisestä 1 480 eurosta 3 000 euroon vuodessa, olisi tästä kokonaisuudesta merkittävästi hyötyä etenkin pienituloisimmille ja työmarkkinatuen varassa oleville työttömille.

Arvoisa puhemies! On muistettava, että työttömyys johtuu yhä useammin siitä, ettei työtä yksinkertaisesti ole tarjolla. Silloin ei muutosturva eikä monipuolisinkaan aikuiskoulutus auta. Olen myös yrittäjyyden kannattaja, mutten kannata sellaista yhteiskunnallista ajattelua, jossa työttömistä, pitkäaikaistyöttömistä, ajetaan yrittäjiksi, kun työvoimahallinnon resurssit ovat loppuneet, keinot on käytetty ja työpaikat paenneet alueelta. Näinä vaikeina aikoina yrittäjyys on erittäin vaativaa ja haastavaa, mikä varmasti sopii joillekin työttömille, mutta ei missään nimessä kaikille.

Mielestäni työvoimapolitiikan tuloksellisuus ja suomalaisen työn tulevaisuuden turvaaminen edellyttävät koko yhteiskunnalta, koulutusjärjestelmältä, työmarkkinaosapuolilta, elinkeinoelämältä ja päätöksentekijöiltä, sekä sitoutumista että taitoa ja rohkeutta visiointiin ja uusiin avauksiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellisetkin puhujat käyn tässä kahta lakiesitystä läpi, tai oikeastaan voi puhua muistakin työttömien asioista, mitkä ovat tulossa.

Kun isona linjana katsoo, mitä on tapahtumassa, niin tässähän kuitenkin, niin kuin hallituksen linja yleensä on ollut, jotta kellä ennestään jo on hyvästi asiat, vähän parempituloisilla, niin niiden etuisuuksia parannetaan, ja niinhän käy tässäkin.

Työttömyysturvan ansio-osan laskentarajassa tapahtuu siten, jotta niillä, jotka ovat suhteellisen hyvätuloisia, päiväraha paranee, hyvä tai huono. Se voi olla jopa hyväkin siinä mielessä, koska tässähän on ollut aika paljon natinaa siitä, jotta kun on maksettu työttömyysvakuutusmaksua, kassamaksua, niin ei ole saatu täyttä etuutta siitä. Kun miettii sitä oikeudenmukaisuutta, niin välttämättä ne henkilöt eivät ole ihan huonoimmassa asemassa, mutta tämä on sinällään hyväksyttävää eikä meidän vastalauseessamme sitä mainita. Tämä on vaan toteamus.

Kun tämä sovitellun päivärahan muutos tulee, niin siinähän on selkeästi semmoinen juttu, että jos on kuukausitulo alle 3 200 ja on sovittelun piirissä ollut ja nyt tulee muutos, jotta ei enää sovitella, niin ne häviävät, joilla on alle 3 200. Mutta jos on yli 3 200 kuukausipalkka, niin ne voittavat. Sekin on minusta aika hassu linjaus, jotta tarvitseeko se yli 3 200 kuukaudessa ansaitseva lisää rahaa, kun minusta ne, jotka ovat pienemmällä, tarvitsisivat enemmän tässä työttömyysturvauudistuksessa. Mutta näin se vaan menee, kun se mekaniikka on tällainen. Ilmeisesti raha menee rahan luokse, onko tässä se vanha viisaus olemassa. Vähän tuntuu, että ilmeisesti sosiaali- ja terveysvaliokuntakin on sitä mieltä, jotta tämä on tosi hyvä juttu. Jos on lomautettu yhden päivän viikossa, niin niillehän se on tosi hyvä homma, koska kaikki semmoiset henkilöt voittavat, koska aikaisemmin ei ole yltänyt työttömyystuen piiriin ollenkaan.

Mutta sitten tässä on monta muuta, mistä tässä tilanteessa ei olisi odottanut, jotta tulisi tämmöisiä heikennyksiä. Tämä lisäpäiväoikeushan, vaikka se ei nyt monella vuodella siirry eteenpäin, tarkoittaa sitä, kun työnantajat ovat käyttäneet hyväkseen sitä ja on vanhemmasta päästä lomautettu tai potkittu pois — ne ihmiset eivät enää syrjäydy, kun alkaa olla lähelle kuuttakymppiä, he ovat jo työtä nähneet ja jopa jossakin tilanteessa ovat helpottuneita, jos pääsevät pois — jotta nuoremmasta päästä heitetään ulos, koska en minä usko, että työnantajat pitävät yhtään ylimääräistä ihmistä siellä duunissa, vaan heidät heitetään pois. Siinä tapauksessa tämä lisäpäiväoikeusmuutos on huono, kun se raja nostetaan, kun se tekee nuorempaan päähän työttömyyttä. Näin minä ainakin uskon noin niin kuin matemaattisesti käyvän siinä hommassa. Sekinhän on ollut monessa tapauksessa vähän jopa sovittelukysymys, jos ei ole ihan pakkotilanne, jotta ihmisten halukkuutta on vähän tiedusteltu — ei kaikissa paikoissa, joissakin on raakasti heitetty tietyn ikäluokan porukka ulos — riippuen vielä työnantajan, firman, koosta, koska tämä eläkemaksu on saattanut koitua aika rankaksi ja se on ollut vähän onneksi rajoitteena myös näiden vanhojen potkimiselle.

Sitten tämä työmarkkinatuen taso. Minä olen sitä mieltä, että kyllä sen se 32 euroa pitää olla eikä natista turhaan. Kun semmoiseen vastalauseeseen on tullut laitettua nimi, niin ei tässä käydä muuttelemaan mielipiteitä joka päivä. Sehän tarkoittaa sitä, jotta työmarkkinatuki on kyllä jäänyt jälkeen. Jos katsoo sitä millä hyvänsä indeksillä sieltä 1990-luvun alusta, niin kyllä se 32 on lähempänä kuin joku muu lukema. Toisaalta tiedetään, mitä tarkoittaa, kun työmarkkinatukea nostetaan: suuri osa siitä rahasta menee kulutukseen. Ei käy niin kuin isotuloisten verohelpotuksien, että menee sijoituksiin tai johonkin ulkomaanmatkoihin, vaan työmarkkinatuki menee maidon ostoon ja jos siihen makkaranpalasta saa leivän päälle, sen tyyppisiin ostoksiin, koska taso muutenkin on matala.

Siihen liittyen työmarkkinatuen tarveharkinta, niin kuin meidän vastalauseessa todetaan, pitäisi saada vihdoin viimein pois, se pitää saada. Tiedän, jotta se ei näillä äänestyksillä tapahdu, mutta siitäkin odottaisin kyllä, jotta hallitus voisi tai työmarkkinajärjestötkin voisivat tehdä ihan kolmi- tai nelikannassa laskelman, mitä se todellisuudessa maksaa yhteiskunnalle kokonaisuutena. Siitähän tulee lisäkustannuksia, kun asutaan erillään ja kuitenkin ollaan yhdessä.

Mutta pitää huomioida, niin kuin tuo Mustajärven Markus totesi, että siinä on kyllä se hyvä puoli olemassa, jotta siinä salapäin käydään yöjalkasessa ja se voi jopa suhdetta parantaa, kun ollaan vähän niin kuin salaa ja peloissaan eikä naapurille näytetä, että ollaan kuitenkin yhdessä. Siinä mielessä siinä on hyvää ja huonoa. Parisuhde voi parantuakin siinä tilanteessa, mutta yhteiskunta maksaa vaan asumistukena aika paljon ja yksinhuoltajakorotuksina ja tämän tyyppisinä asioina paljon enemmän. Sen takia, jos siitä tehtäisiin kokonaislaskelma, niin luulen, että tämä voisi jopa kääntyä siihen, jotta se olisi aika kustannusneutraali. En tiedä, olisiko se voitollinen.

Sitten tämä 500 päivän juttu. Tämä on ihan järjetön juttu. Aikaisemmin on opiskeltu koulutustuella. Eikö se kuvaa sitä, jotta ihminen lähtee koulutukseen, kun se on koulutustuki? Nyt käydäänkin työttömyysturvalla opiskelemaan, ja se on jotenkin ristiriitainen ajatus; tässähän mennään hassuun suuntaan kaiken kaikkiaan. Koulutustukihan, joka tällä hetkellä on voimassa, on ollut siitä hyvä järjestelmä, että se on oikeasti kannustanut lähtemään opiskelemaan, koska on tiedetty, että työttömyysturva siirtyy sillä. Kun lähtee opiskelemaan, niin se työttömyysturva ei syövy pois. Meillähän on järjestelmä ollut siinä sillä tavalla, jotta jos työpaikkoja on ollut olemassa, niin ihmisenhän on pitänyt lähteä töihin. Hänelle on osoitettu työpaikka, ja jos ei lähtenyt töihin, niin on menettänyt työttömyysturvan. Sitä minä ihmettelen, jos joku sanoo, että tämä on jotenkin parempi ja tämä on kannustavampi ja sitä koulutustukea on väärinkäytetty; sen minä haluaisin nähdä. Sehän kuvastaa sitä, jotta silloin ei työvoimahallinnolla ole ollut tarjota työpaikkaa, ja silloin minusta on ihan oikein, jotta näin kouluttautuukin.

Mutta tämä systeemihän tekee sen, jotta ihminen putoaa ulos sen jälkeen, kun se on syönyt sen työttömyysturvan. Hänellä ei ole mitään tietoa, ei ole työpaikkaa olemassa, hän putoaa työmarkkinatuelle ja toimeentulotuelle sen jälkeen myöhemmin siinä. Vielä kun on tämä puolison tulojen tarveharkinta, niin aina nopeasti putoaakin hyvin matalalle tasolle. Sen takia minusta tämä on virheliike tässä tilanteessa ennen kaikkea, kun työttömyys on kasvamassa ja tiedetään, mitä tapahtuu eikä ole näköpiirissäkään vielä semmoista nousua, jotta tässä voisi tarvita kaikkia ihmisiä töihin. Siinä mielessä olen hyvin vankasti sitä mieltä, jotta tässä tulee taas yksi semmoinen virhe, mikä tulee näkymään sosiaalipoliittisina kustannuksina ja terveys- ja monina muina ongelmina yhteiskunnassa.

Sitten vielä: En ymmärrä ollenkaan tätä koulutustuen takaisinmaksujuttua. Omaehtoinen opiskelu on hyvä homma, se on ihan ok. Mutta sitten siinä on takaisinperintä sillä tavalla, jotta jos ei ole edistynytkään opiskeluissaan, niin voidaankin sanoa, jotta kaikki maksetaan takaisin, peritään kaksin verroin, jos ei ole tenteistä suoriutunut. Taisin tuolla valiokunnassa todeta sillä tavalla, jotta tänne eduskuntaankin on näitä ihmisiä ollut hakemassa ja ovat ottaneet velkaa hirveästi ja on mahdottomat luulot itsestä ollut, jotta nythän tulee ääniä mahdottomasti ja mennään läpi ja maksetaan sitten. Kun kansanedustajan palkkio on kuulemma niin hirveän iso, niin maksetaan ne velat poikkeen — ja se "tentti" ei ole mennytkään läpi. Minä sanoin valiokunnassa, että niille on ihan oikein, kun ovat tuommoisen virhearvion tehneet.

Mutta tässä tilanteessa nämä ovat työttömiä ihmisiä ja lähtevät omaehtoiseen koulutukseen. Jos ei siinä tulekaan pärjäämään, niin ihmistä rangaistaan siitä, kun on epäonnistunut valinnassaan eikä ole pärjännyt siellä eikä ole tajunnut, vaan vielä yrittää ja sittenkin epäonnistuu. Sitten voidaankin sanoa, jotta kyllä sinulta peritään nämä kaikki takaisin, kun olet tuommoisia virhearvioita tehnyt.

Tässä vähän vertauskohtaa. Siinä mielessä minusta (Puhemies: 10 minuuttia!) se on toinen iso virhepaketti, joka ei sovi tämmöisen kuusen juurella kasvaneen maalaislogiikkaan.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mustajärvi, joka on jo ehtinyt poistua salista, ja ed. Erkki Virtanen omassa, lähinnä ruumiinvalvojaispuheenvuoron sävyn saaneessa puheenvuorossaan kaipasivat tänne ministeri Sinnemäkeä vastaamaan hallituksen puolesta käsittelyssämme olevaan lainsäädäntöön. Olen nyt tunnin kuunnellut näitä vasemmisto-opposition puheita siitä, kuinka asiat ovat huonolla tolalla ja se ja se asia jää vielä tekemättä ja korjaamatta. Arvoisat vasemmistoliiton edustajat, ne teistä, jotka olette tällä hetkellä salissa — ja sitten ed. Mustajärvelle, joka on jo lähtenyt salista, voitte välittää tämän kysymyksen — mihin muuhun te olisitte ministeriä tarvinneet kuin henkilöön menevään moittimiseen? Sillä asioitten osalta tämä tilanne on tullut jokseenkin selväksi, missä täällä mennään. Ei tähän ministeriä tarvita.

Toinen asia: Olen omasta mielestäni perehtynyt tähän lakiin valiokunnan käsittelyn yhteydessä. Olen tämän tunnin ajan kuunnellut keskustelua, jossa on kerrottu, mitä kaikkia epäkohtia tässä on. Ensinnäkään ei pidä unohtaa, että tämä nyt käsittelyssämme oleva esitys nostaa työntekijöitten ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksua 0,06 prosenttiyksiköllä. Miksi? Siksi, että työntekijöitten ja työnantajien osuus siitä lisärahasta, jota näihin etuuksiin, joita nyt ollaan muuttamassa, menee, on 75,3 miljoonaa euroa. Ja valtionosuudenkin yritin tuosta laskea, mutta minulla on sellainen muistikuva, että tämän paketin hinta, kustannusvaikutus, on kaikkineen noin 120 miljoonaa euroa. Eli joka tapauksessa, ja vaikka mitä väitettäisiin, käytetään yli 100 miljoonaa euroa siihen, että työttömien asema nykytilanteesta näiltä osin paranee.

En kuulu siihen puolueeseen, jolla on korvat, joten aika ajoin voi olla vaikeuksia saada kiinni siitä puhutusta, mistä puhutaan, mutta olen tämän viimeisen tunnin aikana kerta toisensa ja puhuja toisensa jälkeen kuullut, miten epäoikeudenmukainen ja huono esitys tämä on. Tässä esityksessä on vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien vastalauseenkin mukaisesti kaksi asiaa, jotka heikentävät työttömien nykyistä tilannetta. Toinen on se, että koulutusaikaa ei jatkossa lasketa työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaan. Se on totta. Ja toinen muutos ja heikennys nykyiseen on se, että niin sanotun lisäpäiväoikeuden ikärajaa korotetaan. Nämä kaksi heikennysesitystä tässä on. Jos täällä on muita, arvoisat edustajat, mielelläni otan palautteen vastaan. Luen suoraan teidän omasta vastalauseestanne.

Siitä, mitä puutteita täällä esityksessä on: En kiistä sitä, etteikö työttömyysturvan tasokorotus olisi aiheellinen tai moneen kertaan puhuttu työmarkkinatuen tarveharkinta puolisoiden osalta. En unohda sitä lausetta, jonka eduskunnan perustuslakivaliokunta jo useita vuosia sitten totesi työmarkkinatuen tarveharkintaa käsitellessämme: "Työmarkkinatuen tarveharkinta ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa". Se oli taitavasti muotoiltu. Tämä on ongelma. Mutta meillä on kuitenkin käsittelyssämme laki, josta olen itse listannut kymmenen kohtaa, jotka parantavat nykytilannetta työttömien osalta:

1) Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenee 43 viikosta 34 viikkoon. Olen ollut itse täällä talossa niin pitkään, että muistan, kun näistä työssäoloehdoista on väännetty suuntaan jos toiseen. Tällä esityksellä työssäoloehto ainakin noilta osin lyhenee.

2) Ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työttömyyskassassa vakuutettuna olemisen aikaa koskeva vaatimus lyhenee 10 kuukaudesta 34 viikkoon.

3) Työttömyysturvalle palaamiseen oikeuttavan työssäolon tarkastelujaksoa pidennetään. Eli tarkastelujakso, joka helpottaa pätkätöitä tekevien asemaa, on myönteinen asia.

4) Työttömyysturvan tasoa parantaa ehdotus, jolla työttömyyspäivärahan ansio-osan laskennassa käytettävää työtulojen taitekohtaa nostetaan 2 459 eurosta 2 818 euroon.

5) Taitekohdan nostamisen lisäksi korotetun ansio-osan kertymäprosenttia korotetaan 2,5 prosenttiyksiköllä.

6) Uutena etuutena aletaan maksaa korotettua työttömyysturvaa 20 ensimmäisen työttömyyspäivän ajalta.

7) Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäisajasta ehdotetaan luovuttavaksi.

8) Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavia etuuksia yhtenäistetään.

9) Muutosturvalisän ja muutosturvan ansio-osan maksamisen enimmäisaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään.

10) Yrittäjien osalta tehdään oleellisia parannuksia nykytilanteeseen heidän työttömyysturvaansa liittyen. Eikä vähäisimpänä voi pitää sitä eduskunnan muutosta — jos ja kun tämä laki nyt tästä läpi menee — joka liittyy yrittäjien puolisoiden työttömyysturvaan, joka jatkossa tulee mahdolliseksi ja maksuun. Se on periaatteellisestikin erittäin iso asia.

Nämä kymmenen asiaa maksavat tälle yhteiskunnalle hieman yli 100 miljoonaa euroa. Silloin kun puhutaan inhimillisyydestä, niin nämä eurot ovat aina kylmiä, ja joku voi sanoa, että ed. Rehula menee näitten taakse. En mene näitten taakse. Mutta kun tässä keskustelussa on puhuja toisensa jälkeen pyrkinyt lyömään tämän koko esityksen lyttyyn, niin halusin nyt tämänkin puheenvuoron tässä käyttää ihan vain sen vuoksi, että olen ensinnäkin lukenut meidän mietintömme siinä vaiheessa, kun sitä on tehty. Ja nyt kun olen yrittänyt tavata tätä vastalausetta, niin kaksi heikennystä minä täältä löydän. Enkä ihan maailmanloppua vielä ainakaan tämänkään keskustelun jälkeen suostu hyväksymään.

Sitten, arvoisa herra puhemies, yhteen periaatteelliseen asiaan. Me päätöksentekijät olemme erilaisissa rooleissa. Olen keskustan kansanedustajana ollut mukana eduskuntatyössä toistakymmentä vuotta ja kokenut erilaisia tilanteita niin opposition kuin hallituspuolueen penkiltä. On ollut erilaisia vaaleihin valmistautumisen aikoja ja vaalien jälkeisiä aikoja. Meitä keskustalaisia on opetettu lukuisia kertoja ja pyritty kyseenalaistamaan meidän kelpoisuutemme ylipäätänsä sopimusyhteiskunnan yhtenä osana tekemään valmistelutyötä saatikka sitten päättämään. Meitä on moitittu, meitä on parjattu, meitä on ajettu nurkkaan tilanteessa, jossa on väitetty, että me emme arvostaisi ja kunnioittaisi kolmikantaista valmistelua ja sitä yhteistyötä sopimusyhteiskunnan perustana. Itse koen, että se on tämän meidän yhteiskuntamme perusta, että meillä kolmikantainen valmistelu on. Tiedän, että omassa puolueessanikin on erilaisia näkemyksiä, mutta laaja yksituumaisuus on siitä, että sopimusyhteiskunnan perusta on kolmikantainen valmistelu. Minä toivon, että tämä keskustelu, mitä täällä tänäänkin on käyty, menee myös niitten konttorien ja toimistojen ovista sisään, joissa on kyseenalaistettu meidän kuntomme ja toimintakykymme ja edellytyksemme toimia paremman suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. On tämä ollut niin mielenkiintoista ja niin kolmikantayhteistyötä väheksyvää, että en ole pitkään, pitkään aikaan kuullut. Mutta kaikkeen sitä tottuu, kun täällä ilta pitenee ja joulunalusaika lähestyy. Mutta tilanteessa, jossa edustaa itse puoluetta, jota on lokaan laitettu ja nurkkaan ajettu, tämä kuulostaa kyllä peräti omituiselta ja erikoiselta erityisesti vasemmistoliiton edustajien osalta, mutta eivät nuo sosialidemokraattien puheetkaan tänä iltana juuri kummoisempia ole olleet.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä heti alkuun täytyy sanoa, että ed. Rehula käytti kyllä erinomaisen puheenvuoron. Paitsi että hän listasi tämän esityksen hyvät puolet, hän toi esille myöskin tämän periaatteellisemman puolen. Olen myös havainnut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, että kyllä tällä vaalikaudella nämä kolmikannan ystävät ovat istuneet toisella puolella pöytää kuin yleisesti on voitu kuvitella, että niitä asioita on ylipäätään saatu siellä eteenpäin. Olen myös tyytyväinen siihen, että meillä varsin vastuullisesti pystytään näitä asioita hoitamaan. Toivon tietysti, että myöskin tämä työurien pituuteen liittyvä keskustelu löytää sellaisen kompromissin, jota voidaan viedä eteenpäin.

Tämä lakiesitys tosiaan parantaa hyvin monien ryhmien asemaa. Se parantaa nuorten työttömien, se parantaa pätkätyöläisten, se parantaa muutosturvalla olevien, ylipäätään kaikkien niiden työttömien asemaa, joiden työttömyys kestää vähemmän kuin 500 päivää. Sen lisäksi se parantaa merkittävästi yrittäjien asemaa ja — ennen kaikkea tämä viimeksi tehty muutos — yrittäjien perheenjäsenten asemaa, joilla on ollut erittäin heikko työttömyysturva ennen. Nyt tällä lisäyksellä, minkä eduskunta nyt tekee, päästään siihen, että työttömien perheenjäsenelle tulee oikeus työttömyysturvaan siinä tilanteessa, kun yrityksen toiminta on esimerkiksi taantuman ansiosta tai muuten hiipunut niin paljon, että se ei kykene enää elättämään perheenjäseniä. Tämä on merkittävä uudistus.

On myöskin erittäin tärkeätä se, että nopeasti työttömyyden alkamisen jälkeen päästään koulutukseen, nimenomaan työllistymistä edistävän koulutuksen pariin, se on erittäin tärkeää. Sen takia tämä 200 päivän korotettu päiväraha tässä alussa on aivan oikea linjaus, ja uskon, että se tulee olemaan hyvin merkittävä vielä pitkässä juoksussa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Niin, ja kiusallista tässä koko hommassa on, että tämä velkarahalla rahoitetaan, elikkä lapsenlapsemme yrittävät nyt maksaa tämän laskun, mikä tästä kaikesta seuraa.

Arvoisa puhemies! Täällä on vaadittu työministeri Sinnemäkeä paikalle. Mikäli nyt muistan oikein, hänellä on lomaviikko juuri tämä viikko, yksi joka tapauksessa nyt tässä joulukuun alussa.

Sitten kolmanneksi tästä kolmikannasta. Tämä tilanne ilmiselvästi menee niin huonoksi alkavan vuoden ja sitä seuraavan vuoden aikana, että toivon hartaasti, että aivan oikea kolmikanta löytyy taas yhteiskuntaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulan puheenvuoron seurauksena olemme tietysti pääsemässä osin mielenkiintoiseen keskusteluun tästä kolmikannan sisällöstä noin laajemminkin.

Olen sitä mieltä edelleenkin, että Suomi tarvitsee yhteistä sopimista, mutta olen myös sitä mieltä, että se sopimus, joka on koko tämän muutoksen, kansaneläkemaksun poiston ja erittäin monien muitten lakiesitysten perustana, se sopimus, jota alettiin noin vuosi sitten tähän aikaan valmistella tilanteessa, jossa ammattiyhdistysliike oli pitkälti ota tai jätä -tilanteessa, kiitos istuvan porvarihallituksen, johti sopimukseen, jota minä en suostu hyväksymään vain siksi, että se on tehty kolmikantaisesti. Siihen liittyy kuitenkin niin paljon heikennyksiä, ja vaikka siihen toki liittyy parannuksiakin, ne parannukset — se vähän yli 100 miljoonaa, joka ilmeisesti tähän lakiesitykseen osoitetaan — jakautuvat epäoikeudenmukaisesti. Ne parannukset kohdistuvat ensisijaisesti niihin, joilla asiat eivät ole huonoiten. Se ei anna niille, jotka ovat alimmilla etuuksilla, joitten tilanne on vaikein.

On mielenkiintoinen ajatus sinänsä, jonka ed. Rehula esitti, että pitäisi tarkastella vain tämän lain muutosesityksiä. Tilanne on todella 10—2, ei minulla ole mitään vaikeutta sitä myöntää. Mutta tässä tämän lain yhteydessä ovat auki nämä työttömyysturvan kipeimmät epäkohdat, (Puhemies: 2 minuuttia!) ja erityisesti niitten vuoksi ja tämä 500 päivän koulutustuen myöntö, ne ovat ne kolme kohtaa, jotka muodostavat meidän kokonaisarviomme perustan, ja siksi muun muassa minä käytin sen arvostelevan puheenvuoron, minkä käytin.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin poistun salista seuraaviin haasteisiin, en malta olla pyytämättä anteeksi sitä, että olen erehtynyt vaatimaan vastuuministereitä olemaan paikalla ja kuulemaan terveisiä kentältä. En suinkaan olisi ollut halukas ketään haukkumaan enkä moittimaan, vaan olisin ollut kiinnostunut keskustelemaan asioista ja kertomaan siitä arjesta, missä Suomi tällä hetkellä elää. Mutta pääsin hetkeksi unohtamaan sen Suomen Kuvalehden 47/2009 jutun, joka kertoo sen todellisuuden, että eihän täällä ministereiden tarvitse istuakaan. Kenen lauluja laulat, sen leipää syöt; EK:n tavoitteet ovat toteutuneet. Uskon, että seuraavan kerran, kun täällä käsitellään ehkä vaikka tekijänoikeuksia, EK:n Leif Fagernäs on vastaamassa meidän kysymyksiimme.

Juha Rehula /kesk:

Herra puhemies! Itse kullekin on terveellistä kuunnella niitä viestejä, joita kentältä kuuluu. Niitten viestien perusteella pitää myös kyetä tekemään johtopäätöksiä, ja ne viestit pitää laittaa omalla painoarvollaan oikeisiin mittasuhteisiin. En minä väitä, että tämä laki esimerkiksi byrokratian osalta kauheasti helpottaa tai selkiinnyttää, semminkin, kun meidän pitäisi pystyä nimenomaan sosiaaliturvalainsäädännössä aikaansaamaan lainsäädäntöä, jota jokainen, esimerkiksi työtön ymmärtäisi.

Mutta kun täällä on nyt toista tuntia tätä keskustelua käyty ja sitä saanut kuunnella, niin jos tämä kerran on niin huonoa lainsäädäntöä ja nämä palapelin palat ovat niin huonoja kuin te nyt väitätte, niin miksi te ette sitten esitä tätä koko lakia hylättäväksi ja samalla logiikalla, millä te etenette, tee esityksiä siitä, että sitä perusturvaa, perustyöttömyysturvaa, kohennettaisiin vastaavalla summalla, mitä tähän nyt on menossa? Ei teidän tarvitse tehdä, minä ymmärrän sen. Mutta on tämä kyllä ylipäätänsä mielenkiintoista, että keskusteluun pääsee kiinni, kun ei pääse edes siihen väittelytilanteeseen, niin kuin tässäkin. Kyllä minusta, jos logiikalla lähdetään tätä lähestymään, teidän pitäisi, arvoisat vasemmistoliiton edustajat, esittää tämän lakiesityksen hylkyä.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​