Täysistunnon pöytäkirja 116/2009 vp

PTK 116/2009 vp

116. TIISTAINA 1. JOULUKUUTA 2009 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

 

Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos mahdollisuudesta esitellä, vaikka en ollutkaan sitä muistanut etukäteen varata.

Tässähän on kyse siitä, että hallitus esittää, että työnhakijan mahdollisuuksia parantaa opiskelemalla työllistymisvalmiuksia parannetaan säätämällä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa työttömyysetuna tuettavasta työnhakijan omaehtoisesta opiskelusta. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta. Samassa yhteydessä korotetaan ylläpitokorvausta 1 eurolla ja työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävien toimenpiteiden ja opiskelun ajalta maksettavaa korotettua ylläpitokorvausta 2 eurolla.

Arvoisa puhemies! Mistä tässä asiassa ihan oikeasti ottaen on kysymys, niin tämä on merkittävä periaatteellinen muutos siihen, että nyt omaehtoinen koulutus tulee työvoimapoliittisen koulutuksen rinnalle. Eli taustafilosofia on se, että luotetaan siihen, että työtön itse osaa arvioida, mikä koulutus hänelle soveltuisi. Toki sitä arvioi myöskin se te-toimiston virkailija, koska se työnhakusuunnitelmaan kirjoitetaan, että se on oikeasti työllistymistä edistävää, mutta kuitenkin tässä laajennetaan merkittävällä tavalla työttömien työnhakijoiden omaa mahdollisuutta valita itselleen sopivaa koulutusta.

Samassa yhteydessä tukijärjestelmä selkiytyy, kun työttömyysaikaiset koulutusetuudet yhdistetään yhdeksi etuudeksi ja työtön saa saman suuruista etuutta riippumatta siitä, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai itse hankkimaansa koulutukseen. Samalla omaehtoiseen koulutukseen osallistumisen ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuksesta luovutaan. Tuen ehtona on, että työ- ja elinkeinotoimisto, kuten sanoin, hyväksyy tämän omaehtoisen koulutuksen, ja tämä päätös tehdään nimenomaan yhteistyössä työnhakijan kanssa. Tätä viime mainittua asiaa myöskin valiokunta mietinnössään korostaa. Ja on myös tärkeää, että tämän työnhakusuunnitelman täydentäminen käytännössä tapahtuu siellä työ- ja elinkeinotoimistossa nopeasti ja joustavasti.

Tähän esitykseen liittyy 25 vuoden ikäraja omaehtoiseen opiskeluun siten, että alle 25-vuotiaat eivät ole tähän oikeutettuja. Minkä takia näin on? Vastaus on hyvin yksinkertainen: Tällä ei ole tarkoitus päätyä siihen, että työttömyysturvalla opiskelusta tulee pääsääntö, vaan pääsäännön pitää olla edelleen se, että opiskellaan opintotuella. Tämä on poikkeusjärjestely niille, jotka ovat vanhemmalla iällä jääneet työttömiksi ja joilla on sitten tarvetta täydentää opintojaan tai hankkia uutta koulutusta. Sen takia tämä 25 vuoden ikäraja on tässä.

Valiokunta kävi keskustelua varsin paljon myöskin siitä, miten tätä opintojen edistymistä seurataan, ja siihen liittyi tiettyjä dubioita erityisesti opposition taholta. Mutta tässä on kuitenkin hyvä muistaa se perusseikka, että työttömällä työnhakijalla on oikeus keskeyttää tämä koulutus milloin tahansa ja silloin hän voi palata entisiin etuihinsa. Eli tämä päätöksenteko on puhtaasti hänellä itsellään, hän voi itse arvioida, kuinka hyvin hän koulutuksessa pärjää, ja jos kokee, että opinnot eivät edisty, niin hän voi vaan ottaa yhteyden te-toimiston virkailijaan ja keskeyttää tämän ja palata lähtötilanteeseensa.

Valiokunta oli erittäin tyytyväinen siitä, että tämä esitys tulee parantamaan merkittävästi niiden ihmisten asemaa, jotka ovat iltaopiskelijoina aloittaneet esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen. Tähän asti on ollut niin, että täysin yksiselitteisesti tutkintoon johtava ammattikorkeakoulutasoinen opetus, vaikka se on tapahtunut iltaopiskelunakin, on ollut työttömyysturvan saamisen este silloin, kun henkilö on jäänyt työttömäksi. Tämä on ollut täysin epätyydyttävä tilanne, koska se on johtanut siihen, että jos iltaopiskelija on jäänyt työttömäksi, hän on käytännössä joutunut keskeyttämään tämän iltaopiskelunsa, ja sen jälkeen hänelle on tarjottu työvoimapoliittista koulutusta, joka ei yhtä hyvin edistä hänen työllistymismahdollisuuksiaan kuin se, että hän jatkaa tätä tutkintoon johtavaa iltaopiskelua. Nyt valiokunta nimenomaan tässä korostaa sitä, että tämä epäkohta pitää saada korjattua.

Tämä on myöskin käytännön tilanteessa tullut vastaan. Tiedän, että esimerkiksi Valkeakoskella, missä on erittäin paha työttömyysongelma tällä hetkellä, ammattikorkeakoulussa on jouduttu kokonaisia linjoja suorastaan lopettamaan, koska niin moni iltaopiskelija on jäänyt työttömäksi. Eli tämän tyyppisillä ratkaisuilla pystytään tätä asiaa parantamaan.

Valiokunta kiinnitti tässä yhteydessä huomiota myöskin työ- ja elinkeinotoimistojen resursseihin. On tietysti niin, että siellä on painetta tällä hetkellä muutenkin ja jonkun verran tämä omaehtoinen koulutuskin tulee lisäämään työvoiman tarvetta, tosin ei varmaan kovinkaan merkittävästi, koska kyse on henkilöistä, jotka itse miettivät itselleen sopivia koulutusvaihtoehtoja ja vain ikään kuin hyväksyttävät ne te-toimiston virkailijoilla, mutta toki siitä jonkun verran työtaakkaa tulee. Ja tässä suhteessa viittaan aikaisempiin puheenvuoroihin siitä, että ainakin määräaikaisesti on jatkuvasti oltava valmiutta lisätä näitä te-toimistojen resursseja niin kauan, kun työttömyyden taso säilyy korkeana. Tärkeää on myöskin kohdentaa toimistoissa työtehtäviä. Valiokunta toteaakin, että te-toimistojen resursseja tulee kohdentaa ensisijaisesti nuorten, vastavalmistuneiden ja juuri työttömiksi jääneiden aktivoimiseen, jotta katkaistaan kierre pitkäaikaistyöttömyyteen jo heti alussa näillä ryhmillä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on vielä hieman hämmentynyt olo tuosta äskeisestä keskustelusta, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja välillä vaati, että meidän pitäisi hylätä toinen lakiesitys ja toista lakiesitystä ei millään saisi hylätä.

Totean nyt vain, että tätä esitystä emme ole esittäneet hylättäväksi. Vasemmistoliiton edustajat työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ovat jättäneet asiaan vastalauseen ja esittäneet pykälämuutoksia, kun sen sijaan itse olin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa valiokunnan yksimielisen lausunnon takana, koska siinä kiinnitettiin huomiota niihin kahteen epäkohtaan, jotka minun mielestäni tähän liittyvät, tai arveluttavaan seikkaan.

Niistä ensimmäinen on se, mihin puheenjohtaja Satonenkin viittasi ja mihin jo valiokuntakin on viitannut mietinnössään, eli työvoimatoimistojen henkilöstöresurssien riittämättömyys. Kun se arvio kuitenkin joudutaan tästä omaehtoisen koulutuksen kelpoisuudesta tekemään ja kun se on lakiin kirjoitettu, niin kyllä se sitten pitäisi tehdä kunnolla, ja siksi Pohjois-Savon te-keskuksen edustajat tuolla valiokuntakuulemisessa kertoivat selkeästi, että heitä kyllä huolestuttaa te-toimistojen voimavarat tässä tilanteessa. Siihen liittyi heidän toinen huomionsa myöskin eli se, kun nyt laki antaa mahdollisuuden siihen, ja ehkä se ajatuskin on ollut vähän tässä valmistelussa, että kun yksi virkailija lätkii niitä hyväksymisleimoja ikään kuin liukuhihnalta vain, niin siihen voi liittyä sekin ongelma, että entäs sitten, jos yksittäisen virkailijan ja tämän koulutuksen hakijan asiat ovatkin ikään kuin ristissä, mihin se johtaa. Kyllä kannattaisin sitä näkemystä, että se päätös te-toimistoissa pitäisi tehdä laaja-alaisemmin.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pahoittelen ensinnäkin sitä, että en muistanut esittelypuheenvuorossani mainita, että tästä on tosiaan jätetty myöskin vastalause. Ehkä huono selitys asialle mutta todellinen on se, että yleensä aina työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöihin jätetään vastalause, joten olen yleensä maininnut erikseen, jos se on ollut yksimielinen.

Mutta itse tähän asiaan vielä sen verran, että joissakin yksittäisissä tilanteissa on toki mahdollista, että tämä opintojen seuraaminen saattaa tuottaa hankaluuksia. Mutta minä näen kuitenkin asian niin, että kun tehdään näin merkittävä, iso ja parantava uudistus, niin ei ole oikein viisasta se, että hyvin voimakkaasti korostetaan sitä, että jos yksi viidestäkymmenestä tai yksi sadasta on sitten vaikeuksissa sen opintojensa mahdollisen keskeyttämisen kanssa. Eli tämä on sillä tavalla kuitenkin aika marginaalinen kysymys tässä kokonaisuudessa, joka kuitenkin lähtee siitä, että opiskelija itse tietää, mille alalle hän haluaa hakeutua ja hakee vaan sen varmistuksen sieltä te-toimiston virkailijalta. Myöskin tämä opiskelija pääsääntöisesti kykenee kyllä arvioimaan sen, pystyykö hän suorittamaan sen opintonsa. Jos sitten niin käy, että siihen tulee jotain sairautta tai muuta matkalla, niin silloin hänen vaan tarvitsee keskeyttää ja asia on sillä kunnossa.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​