Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva
lakiesitys juontuu laista kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.
Tämän niin sanotun Paras-hankkeen puitelain mukaan
kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan
tavoitteena muun muassa hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen.
Lisäksi tavoitteena oli yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä.
Niin ikään puitelaissa todettiin, että valtionosuusjärjestelmää on
uudistettava niin, että kuntien erilaiset olosuhde- ja
palvelutarvetekijät otetaan huomioon.
Todettakoon, että nykyinen valtionosuusjärjestelmä perustuu
vuoden 1993 alusta toteutettuun uudistukseen, jolla siirryttiin
tehtäväkohtaisista todellisiin kustannuksiin perustuvista
valtionosuuksista laskennallisiin kustannuksiin perustuvaan valtionosuusjärjestelmään.
Tuolloin tehtäväsidonnainen ja menoperusteinen
niin sanottu korvamerkitty järjestelmä oli tullut
tiensä päähän.
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä ehdotetaan kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annettavaan lakiin koottavaksi eräin poikkeuksin
nykyisistä hallinnonalakohtaisista valtionosuuksista yleinen
valtionosuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja
perusopetuksen, kirjastojen, yleisen kulttuuritoimen ja asukaskohtaisesti
rahoitetun taiteen perusopetuksen valtionosuudet.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettavan lain keskeiset
muutokset nykytilaan ovat:
Ensimmäiseksi, valtionosuuksien kokoaminen valtiovarainministeriön
hallinnonalaan.
Toiseksi, esi- ja perusopetuksen määräytymisperusteiden
muuttuminen asukasperusteisiksi.
Kolmanneksi, esi- ja perusopetukseen liittyvän kotikuntakorvausjärjestelmän
käyttöönotto.
Neljänneksi, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan
ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosien käyttöönotto.
Ja viidenneksi, siirtyminen yleiseen valtionosuusprosenttiin.
Tämä valtionosuusjärjestelmäuudistus
toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien välillä. Myös
järjestelmän muutoksen vaikutukset tasataan kuntien
kesken.
Yhdistettävissä valtionosuuksissa tullaan käyttämään
yhtä valtionosuusprosenttia, mutta järjestelmän
perusrakennetta ei kuitenkaan muuteta muilta osin tässä yhteydessä.
Laissa säädettävä valtionosuusprosentti
kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa
valtakunnan tasolla. Yksittäisen kunnan valtionosuus määräytyy sen
sijaan laskennallisin perustein, joista vähennetään
kunnan omarahoitusosuus, joka kaikissa kunnissa asukasta kohden
on yhtä suuri.
Valtionosuusprosenttia on tarkoitus muuttaa määrävuosina
tehtävän kustannustenjaon tarkistuksen perusteella.
Tarkistusmenettelyä ei hallituksen esityksessä ehdoteta
muutettavaksi. Valtionosuusprosentin lisäksi perushinnat
tarkistetaan kustannusjaon tarkistuksessa joka neljäs vuosi.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi tämän
edellä mainitun lain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
lisäksi uusi laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, joka
korvaa nykyisen rahoituslain. Tässä ehdotetussa
laissa säädetään lukion, ammatillisen
koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulun
sekä liikuntatoimen, nuorisotoimen, museoiden, teattereiden
ja orkestereiden ja opetustuntikohtaisesti rahoitusta saavan taiteen
ero perusopetuksen rahoituksesta. Rahoitusjärjestelmä on
tarkoitus säilyttää rakenteiltaan ja
periaatteiltaan näiden opetusministeriön hallinnonalalle
jäävien opetus- ja kulttuuritoimintojen rahoituksen
osalta pääosin nykyisellään.
Lisäksi on syytä todeta, että tähän
hallituksen esitykseen sisältyy 27 muuta lakiehdotusta,
jotka johtuvat keskeisesti edellä mainitusta kahdesta lakiehdotuksesta
ja ovat siten uudistuksen perusratkaisusta johtuen pääosin
teknisluonteisia.
Arvoisa puhemies! En mene näihin valtionosuuksien määräytymisperusteiden
yksityiskohtiin, vaan puhun sen sijaan tästä tulevaisuudesta, valtionosuusjärjestelmän
kehittämisestä. Valtionosuusjärjestelmän
keskeisenä tarkoituksena on varmistaa se, että kaikilla
kunnilla on olosuhteista, palvelutarpeista ja kuntien tulopohjan eroista
huolimatta edellytykset suoriutua erityisesti lakisääteisistä tehtävistään.
Valtionosuuksien uudistamista koskeva sinänsä myönteinen
meneillään oleva hanke toteutetaan kustannusneutraalisti
valtio—kunta-suhteessa sekä kuntien kesken. Tämän
vuoksi uudistus ei lähtökohtaisesti muuta hallituksen
esityksessä tarkoitettujen valtionosuustehtävien
kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä.
Valiokunta toteaa, että uudistus jää sikäli
keskeneräiseksi, että se on toteutettu juuri näin
kustannusneutraalisti ja että valtionosuusperusteita ei ole
voitu uudistaa siinä määrin kuin olisi
ollut tarvetta. Valtionosuusperusteiden korjaaminen vastaamaan
paremmin kuntien olosuhdetekijöitä, mihin myös
sekä lausuntovaliokunnat, sosiaali- ja terveysvaliokunta
ja sivistysvaliokunta, ovat kiinnittäneet huomiota, olisi
aiheutunut huomattavia kuntakohtaisia muutoksia tilanteessa, jossa myös
kuntatalous on suurissa vaikeuksissa.
Valtionosuuksien määräytymisperusteet
tulee kuitenkin saattaa mahdollisimman pian ajan tasalle julkisen
talouden vakautuessa. Todettakoon se, että esimerkiksi
valtionosuusjärjestelmässä erilaiset
näitä palvelutarve- ja olosuhdetekijöitä kuvaavat
kertoimet eivät enää kuvaa niitä,
mitä pitäisi kuvata. Esimerkiksi sairastavuuskerroin
ei kuvaa sitä, mitä sen pitäisi, ei myöskään
työssäkäyntikerroin tai vammaisuutta kuvaava
kerroin, ei myöskään syrjäisyyskerroin. Muutostarvetta
on, ja tähän muutokseen varauduttiin Paras-puitelain
linjausten mukaisesti, mutta tämä muutos ei kuitenkaan
ollut mahdollista tässä tilanteessa toteuttaa.
Valiokunta edellyttääkin lausumaehdotuksessaan
hallituksen huolehtivan siitä, että kuntien valtionosuusjärjestelmän
uudistamista jatketaan saattamalla valtionosuuksien määräytymisperusteet
ajan tasalle vastaamaan kuntien erilaisia olosuhteita ja palvelutarpeita,
sekä siitä, että samalla kustannusneutraaliperiaatteesta
poiketen lisätään selkeästi
valtionosuuksia kuntien lakisääteisten tehtävien
turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies! On nimittäin niin, että valtionosuusjärjestelmän
uudistaminen ei onnistu, jos ei siihen kokonaisuuteen tule samalla
lisää resursseja.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tätä hallituksen
esitystä saamansa selvityksen perusteella tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena, ja valiokunta oli mietintöä tehdessään
asiassa yksimielinen.
Yleiskeskustelu päättyi.