Täysistunnon pöytäkirja 117/2005 vp

PTK 117/2005 vp

117. TORSTAINA 10. MARRASKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Ranskan nuorisomellakat ja maahanmuuttajien kotouttaminen Suomeen

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Ranskassa turhautuneet maahanmuuttajanuoret ovat mellakoineet jo runsaan kahden viikon ajan. Tuhansia autoja ja monia rakennuksia on tuhottu ja ihmisuhreiltakaan ei ole vältytty. Mellakoiden syyksi on arvioitu muun muassa heikkoja asuinolosuhteita, slummiutumista, heikkoa koulutusta ja työttömyyttä, jotka kaikki aiheuttavat syrjäytymistä. Kysyn:

Mikä on hallituksen analyysi näistä tapahtumista, ja millainen arvio hallituksella on oman maamme tilanteesta suhteessa maahanmuuttajien kotoutumiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja korkean työttömyyden alentamiseen eli siihen, että mitään vastaavanlaista ei meidän maassamme pääsisi tapahtumaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ministeri Filatov ennakkotiedoista poiketen ei päässyt kyselytunnille, hän on sairastunut tänään, ja kotouttaminen kuuluu hänen vastuualueelleen.

Kotouttamista koskevan lainsäädännön muuttaminen on parhaillaan eduskunnankin käsiteltävänä, ja Suomessa kotouttamistoiminta on pääsääntöisesti eurooppalaisittain vertailtuna onnistunut verraten hyvin. Meidän haasteemmekin on varmasti paljon pienempi kuin useimmissa muissa maissa. Kysehän on ennen muuta koulutuksesta, yleisemmin kielikoulutuksesta ja työelämään koulutuksesta, tarkoituksena parantaa tännetulijan valmiuksia osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Kotouttamisesta vastuun kantavat työvoimatoimistot ja kunnat.

Tämä toiminta Suomessa ei koske vain tännetulijaa, vaan kotouttaminen koskee myös vastaanottajia, työyhteisöä ja tätä yhteiskuntaa, että tulija pystytään vastaanottamaan, eli kotouttamistoiminta pitää mieltää kumpaakin tahoa koskevaksi.

Luin paloja mielenkiintoisesta Oecd-raportista, joka ehkä kertoo siitä, että meillä on jollain tapaa tässä onnistuttu. Raportti koski kaupunkipolitiikan toteuttamista Oecd-maissa. Siinä todettiin, että Suomi itse asiassa taitaa olla ainoa Oecd-maa, jossa kaupunkipolitiikan ei ole tarvinnut keskittyä syrjäytymisongelmien hoitamiseen vaan kaupunkiseutujen osaamispanostusten lisäämiseen ja osaamiskehityksen tukemiseen. Toivottavasti kyetään kotouttamispolitiikalla myös huolehtimaan tästä. Myös asuntopolitiikalla on hyvin tärkeä rooli tässä, jotta vältetään sellainen segregaatiokehitys, joka selvästikin on tässä Ranskan tapahtumien taustalla.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Nuorisotoimi omalta osaltaan keskittyy maahanmuuttajanuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, tai syrjäytymisen ehkäisemiseen, kuinka vaan asia halutaan ilmaista. Tämä konkreettisesti näkyy siten, että olemme tukeneet niin rahallisesti kuin myöskin neuvoja antamalla sellaisten paikkojen luomisessa, jotka on nimenomaisesti suunnattu maahanmuuttajanuorille, ja myös olemme pyrkineet perustamaan sellaisia hankkeita, joilla voimme auttaa erityisesti niitä tyttöjä kuten myöskin niitä naisia, jotka tavallisimmin saattavat syrjäytyä johtuen esimerkiksi erilaisista kulttuurieroista, jotka voivat olla hyvinkin suuret. Nuorisotoimessa on tehty useita erilaisia toimenpiteitä. Kotouttaminen toki kuuluu ministeri Filatoville, mutta teemme tässä poikkihallinnollista yhteistyötä toki myös ministeri Filatovin sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin maaherra Saaren johtama maahanmuuttopoliittinen työryhmä on jättänyt mietintönsä kesällä, ja siinähän yhtenä painopisteenä oli tämän työperäisen maahanmuuton lisääminen, mutta toki sen lisäksi juuri siksi, että pääsy työelämään olisi nykyistä helpompaa, työttömyys pienempi ja että tämä integroitumisprosessi olisi nopeampi, tämä mietintö vaatii jatkovalmistelua, konkretisointia, lisäresursseja. Kysynkin:

Millä aikataululla tämä valmistelu etenee? Erityisesti haluaisin esimerkiksi opetusministeriltä kysyä sitä, miten perusopetuksen resurssit riittävät, miten niihin suhtaudutaan, ja myös sitä, millä tavalla tätä suomen kielen oppimista voitaisiin edistää, koska se on avainkysymys työllistymisessä ja integroitumisessa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tätä aikataulua en täsmälleen tiedä. Se on työministeriön hallinnassa. Pitää kysyä ministeri Filatovilta. Silloin kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, tarkoitetaan tietysti maahanmuuttoa, jossa tännetulijalla on itse asiassa työpaikka tiedossa tai hyvin saatavilla. Jos näin on, silloin monet niistä ongelmista, joihin esimerkiksi Ranskan kohdalla on syytä viitata, eivät olisi meillä toteutumassa; jos tämä ehkä tärkein väline ankkuroitua paikalliseen yhteisöön, juuri työpaikka, on kunnossa, niin silloin ollaan jo hyvällä tiellä ja pitkällä. On luonnollista, että suomen kielen opiskelun pitää olla hyvin tärkeällä sijalla tässä kotouttamisessa. Mutta opetusministeri ... — on paikalla, hän voi jatkaa tästä.

Opetusministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Tämä harmaus menee kyllä nyt jo liian pitkälle. (Naurua) Kohta puhemieskin ...

Arvoisa puhemies! Minusta koulutuksen puolella resursointikysymykset ovat aika hyvällä mallilla. Sekään ei riitä, ellei ole iso periaatteellinen asia kunnossa, joka meillä on kuitenkin kohtuullisessa kunnossa, ja tarkoitan sitä, että meillä kuitenkin politiikan lähtökohtana on erilaisuuden hyväksyminen, eri kulttuureitten hyväksyminen. Se näkyy koulussa, koulutyössä, ja se näkyy koko yhteiskunnassa. Se on eri asia, kuinka hyvin sitten se menee selkäytimeen kaikille kansalaisille. Mutta poliittinen linja on tämä, ja se poikkeaa eräistä maista kyllä edukseen. Se on minusta hyvin tärkeä kysymys.

Irina Krohn /vihr:

Arvoisa puhemies! Mielestäni pääministeri Vanhasen näkemys kaupunkipolitiikan onnistumisesta on liian valoisa. Entisenä Helsingin kaupunginvaltuutettuna tiedän, että nimenomaan Pääkaupunkiseudun verorahojen pois vieminen johtaa juuri siihen, että tämän ulkomaalaisperäisen väestön, joka juuri Helsingin seudulla kasautuu, tilanne muuttuu kuitenkin hieman samankaltaisen trendin suuntaan kuin Ranskassa on ollut.

Ja toinen kysymys ministeri Kalliomäelle. On totta, että politiikan linja on suvaitsevainen, mutta itse näin romanin näköisenä lapsuuden viettäneenä suomalaisena voin sanoa, että arkipäivän asenteet erinäköisiä ihmisiä kohtaan Suomen kansalaisten keskuudessa eivät ole samalla tasolla kuin politiikan linjaukset, ja tavallisen kantaväestön rasistiset asenteet toisennäköisiä kohtaan olivat taustalla myös Ranskan tapauksessa. Mitä linjauksia hallituksella on tähän arkipäivän rasismiin, joka kohdistuu näihin erinäköisiin? Kysymys ei ole vain maahanmuuttajista vaan myös meistä kantasuomalaisista.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin ensimmäisessä vastauksessani sanoin, Suomessa kotouttamisessa pitää olla kaksi puolta, joista se toinen puoli on vaikuttaminen myös työyhteisön ja ympäröivän yhteisön, lähellä olevien ihmisten, ikään kuin vastaanottokykyyn ja asenteisiin hyväksyä monikulttuurisuutta nykyistä paremmin. Sen täytyy ohjata myös tätä kotimaista kotouttamiskeskustelua.

Yhdyn hyvin ed. Krohnin arvioon siitä, että ei meilläkään varmasti kaupunkipolitiikka ole täydellisesti onnistunut. Mutta käytin tätä Oecd-vertailua lähinnä osoittamaan sitä, että meillä on nyt vielä mahdollisuus kotouttamisen suhteen saavuttaa hyviä tuloksia. Meillä lähtötilanne on hyvä verrattuna useimpiin muihin Oecd-maihin, joissa kaupunkipolitiikka joutuu keskittymään syrjäytymisongelman hoitamiseen. Meillä ei pidä päästää tilannetta niin pitkälle.

Matti  Kangas  /vas:

Arvoisa puhemies! Ranskassa mellakoitiin ja pahaa jälkeäkin tuli, mutta eivät ne kaikki mellakoitsijat olleet maahanmuuttajia. Siellähän oli ihmisiä kolme polvea sitten Ranskaan tulleista perheistä, elikkä he olivat ranskalaisia ja ranskalaiseen yhteiskuntaan kouluttautuneet ja eläneet siellä. Kun kysyttiin, voiko Suomessa tulla tällaisia mellakoita, niin kyllä täällä voi tulla. Täällä on lähes 300 000 työtöntä ja pitkäaikaistyöttömiä ja yrittäjiä on työttöminä, on mennyt firmoja nurin.

Nyt kun ensi vuoden budjettia tehdään, niin työttömille tarjotaan nolla euroa työttömyyskorvausta. Tämä varmaan katkeroittaa ihmisiä. Ainakin pitäisi nyt, jos ei ole töitä, rahaa tuoda ja myös kouluttaa ihmisiä sellaisille aloille, missä on työtä. Nyt koulutetaan väärillekin aloille. Viimeksi Työnantajain Keskusliiton nokkamies kertoi, että työnhakijoista on pulaa.

Mitä nyt hallitus aikoo tehdä, että ihmisiä koulutettaisiin niille aloille, missä on työvoimapulaa, eikä koulutettaisi ihmisiä työttömiksi niin että he eivät pääse töihin?

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Minusta on kuitenkin iso periaatteellinen lähtökohta oikea siinä, että me mieluummin annamme koulutusta ja erilaisia aktiviteetteja tarjotaan työttömille kuin että heidät jätettäisiin omiin oloihinsa. Tämä aktiivinen työvoimapolitiikka, koulutuksen kautta taikka muuten, on aivan keskeinen peruslähtökohta tämän ja myöskin sen hallituksen politiikassa, jossa vasemmistoliitto oli aikanaan mukana. Ei muuta tietä ole. Sitten on tietysti mahdollisuus pyrkiä aina vaan lähemmäksi yksilön tilannetta ja hakea ratkaisua sieltä, resursoida sitä. Meidän etumme suhteellisen moneen muuhun maahan verrattuna on kuitenkin se, että vaikka meillä on pitkään ollut raskas työttömyys, olemme kyenneet sitä vähentämään ja palvelemaan työttömiä, heidän tilannettansa, auttamaan tavalla, joka näkyy kuitenkin siinä, että yhteiskuntakehitys etenee rauhallisesti.

Eva Biaudet /r:

Ärade talman! Det finns en viss risk. On tietty riski siinä, että kun puhutaan pelkästään työperäisestä maahanmuutosta, unohdetaan, että jotta Suomi voisi houkutella huomattavasti enemmän työperäistä maahanmuuttoa, ihmisiä, tänne, niin heidän perheensäkin tulee houkutella tänne. Tähän asti myöskin kotouttamistoimet ovat kohdistuneet ehkä liiaksikin vain niihin, jotka nopeasti hakevat työmarkkinoille. Esimerkiksi naiset, jotka ovat avainasemassa, jos mietitään nuorten ja lasten syrjäytymistä, koko perheen sopeutumista Suomeen ja onnistunutta integraatiota, jäävät esimerkiksi ilman kielikoulutusta, ja resurssien puute on valtava.

Maahanmuutto on meille välttämätön. Irlantiin on ensimmäisenä jäsenyysvuonna, uusien maiden EU-jäsenyysvuonna, tullut 85 000 uutta kansalaista, ja siellä kuitenkin työttömyys on alentunut. Sen pitäisi olla myöskin meidän tiemme, mutta se ei tule itsestään. Kyllä tähän integraatioon pitää panostaa, ja se tarkoittaa resursseja nimenomaan kielikoulutukseen ja työllistymiseen, mutta sen pitää kohdistua myöskin naisiin, jotka eivät välttämättä heti tule työmarkkinoille. Onko tässä näköpiirissä mitään toivoa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sillä maahanmuuttolain uudistuksella, joka on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä, on minun silmissäni oikeastaan kaksi erityistavoitetta. Toinen on se, että pyritään selkiinnyttämään viranomaisten välisiä tehtäviä kotouttamistoiminnassa, ja toisaalta on se, että pystytään nimenomaan naisten ja nuorten kotouttamiseen lisäämään huomiota. Lailla ei päätetä rahan määrästä, siitä päätetään muutoin. Mutta myös lainsäädännöllä on, nimenomaan tällä muutoksella, haluttu kiinnittää huomiota naisten ja nuorten kotouttamisen vahvistamiseen.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni Suomella on aika hyvä kotouttamislaki, ja se on aika tuorekin, ja siellä on hyviä elementtejä sen suhteen, että me voimme kotouttaa aika hyvin ne ihmiset, jotka tänne muuttavat. Mutta mielestäni on yksi semmoinen ongelma, jossa meidän pitäisi ehkä vähän skarpata, ja se on kyllä siellä koulupuolella ja nimenomaan se, että jos valtio maksaa sen ensimmäisen vuoden suomen kielen opiskelusta, se ei ole riittävä ja sen jälkeen kunnat joutuvat panostamaan enemmän maahanmuuttajien ja pakolaisten suomen kielen opiskeluun, ja usein kunnat sitten säästävät siinä. Se on tietysti epäviisasta, mutta jos voisi ajatella niin, että valtio antaisi esimerkiksi kahdeksi vuodeksi täyden panoksen, semmoisen yksikköhinnan maahanmuuttajille, niin mielestäni tämä olisi jo edistysaskel. Uudessa valtionosuusuudistuksessahan on tämä kerroin maahanmuuttajasta. (Puhemies koputtaa) Se voi tuoda apua, mutta se jää nähtäväksi.

Opetusministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Tulonen vastasi kysymykseensä aivan oikein. Valtionosuuslainsäädännössä on pyritty tietoisesti tähän asiaan puuttumaan, ja tuo kerroin, niin uskon, edesauttaa kyllä asiaa ja myöskin kuntien käyttäytymistä muuttaa. Kuntien käyttäytymisessä on suuria eroja. Omalta kohdaltani voin sanoa, että edellisen ja nykyisen kotikuntani käyttäytymisessä tältä osin on huomattavaa eroa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Jyväskylän yliopiston tutkimusten mukaan nuoret ovat syrjäytymisuhan alaisena jo liikuntaharrastustensa piirissä. Tämä on uusi, huolestuttava ilmiö. Tähän on voinut johtaa muun muassa se, että toiminta-avustuksia on ajettu alas, toimitiloista alettu periä vuokria, on tullut lisenssi-, vakuutus- ym. maksuja, kotitalouksille on kehkeytynyt entistä enemmän kustannuksia. Vastaavana aikana, ministeri Karpela, pääsette nauttimaan siitä eduskunnan säätämästä jakosuhdelaista, joka poikii huomattavat lisäresurssit liikuntabudjettiin. Olette kuitenkin ensi vuoden budjetissa valinneet painopisteeksi huippu-urheilun; sen määrärahat ovat lisääntymässä yli sadalla prosentilla.

Millä tavalla aiotte huolehtia siitä, että Suomen nuoret eivät syrjäydy liikuntaharrastustensa piiristä?

Ed. Lyly Rajala merkitään läsnä olevaksi.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Valtion liikuntabudjetin painopiste ei suinkaan ole sellainen kuin edustaja nyt antoi ymmärtää. 90 prosenttia valtion liikuntabudjetista osoitetaan niin sanotusti matti- ja maijameikäläisen liikuntaan ja 10 prosenttia huippu-urheiluun. On totta, että huippu-urheilun tukea on ensi vuonna kasvatettu liittyen Kalevi Kivistön työryhmän esityksiin, millä pyritään myöskin huippu-urheiluun satsaamaan, mutta juuri tämän monikulttuurisuuden ja tasa-arvon periaatteiden vuoksi lisäsin tulosohjaukseemme nämä kaksi periaatetta, joita lajiliittojen tulee toteuttaa toiminnassaan. Ja kun lajiliittojen osalta käymme tuloskeskusteluja, tulen hyvin tarkasti katsomaan, miten monikulttuurisuus sekä tasa-arvo toteutuvat, ja sen perusteella tulen sitten nämä valtionavut antamaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ranskassa palaa, ja voi vain kuvitella, mikä tilanne olisi ilman eri maiden eliittien jankuttamaa EU:n tuomaa vakautta. Senhän tässä piti toimia joka tasolla. Haluaisin valtioneuvoston jäseniltä kysyä, miten tämä kotouttaminen toimii, toimiiko se kahdella tavalla. Toimiiko se sillä tavalla kuin te sanotte, että meidän pitää ottaa vastaan ja kunnioittaa tulijan kulttuuria? Toimiiko se myös sillä tavalla, että tulija kunnioittaa sitä, että meillä lauletaan Suvivirsi tai meillä lauletaan joululauluja? Onko tämä kahdensuuntaista kunnioitusta vai vain yhdensuuntaista kunnioitusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysyjällä oli vastaus todella, se on kahdensuuntaista. Sen pitää olla kahdensuuntaista. Aivan samalla tavalla, kun suomalaiset muuttavat maailmalle, niin uskon, jokainen suomalainen muuttaja toivoo, että hän voi omat arvokkaimmat asiansa kotimaastaan viedä mukanaan ja kunnioittaa niitä omassa maassaan. Samalla tavalla tännetulijoilla pitää olla mahdollisuus oman kulttuurinsa harrastamiseen, omien traditioidensa harrastamiseen, mutta samalla pitää oppia arvostamaan oman maamme eli Suomen kulttuuria ja toimintatapoja, ja kotouttamisen täytyy ottaa nämä molemmat puolet huomioon.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​