Täysistunnon pöytäkirja 117/2005 vp

PTK 117/2005 vp

117. TORSTAINA 10. MARRASKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Kunnallisten palvelujen ulkoistaminen

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, kun kunta- ja palvelurakennehanketta laitettiin liikkeelle, niin lähtökohtana oli se, että luodaan nykyistä vahvempia kuntayksiköitä. Nyt päähuomio näyttää kuitenkin kiinnittyvän kuntapalvelujen ulkoistamiseen ja yksityistämiseen. Tätä te olette itse myös esittänyt muun muassa yrittäjäpäivillä Joensuussa, ja ministeri Mannisen alainen poliittinen valtiosihteeri on jopa uhkaillut kuntia sillä, että mikäli kunnat eivät itse ymmärrä ulkoistaa palvelujaan, niin valtion toimesta mahdollisesti annetaan pakkolaki. Tämäkö nyt on hallituksen linja? Kysyisin pääministeriltä nyt tätä, koska näin ristiriitaista tietoa tulee:

Tämäkö on hallituksenne linja, että kunnallisia hyvinvointipalveluja aiotaan yksityistää, ulkoistaa ja tarvittaessa jopa pakkolailla? Tämäkö on hallituksenne linja?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Uudistuksessa on nimensä mukaisesti kyse kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisesta. Tietoisesti aihe koskettaa sekä näitä hallinnollisia järjestelyjä että myös palvelujen tuottamistapoja, joissa meillä kunnathan perinteisesti tuottavat suuren osan palveluista itse, mutta käyttävät myös ulkopuolelta hankittavia palveluita. Uskon, että tämä politiikka tulee jatkumaankin. Hallitus ei ole määrittänyt erityistä tavoitetta tässä vaiheessa sille, mihin uudistus tulee johtamaan. Valmisteluprosessi on parhaillaan käynnissä.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Ruotsihan jo 90-luvulla otti käyttöönsä tilaaja—tuottaja-mallin monissa kunnissa, ja sitähän tässä nyt markkinoidaan. Tilaaja—tuottaja-malleihin liitettiin Ruotsissa suuria toiveita. Poliittisten päättäjien etäännyttämisen palvelujen tuotannosta uskottiin yksinkertaistavan päätöksentekoa ja kilpailun uskottiin parantavan toiminnan taloudellisuutta. Käytännössä tilaaja—tuottaja-malli ei ole toiminut toivotusti. Vielä kymmenen vuoden kokemuksenkin jälkeen ongelmana pidetään tilaajan puutteellista osto-osaamista. Myöskin on epäilyjä siitä, että tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ei toteudu eivätkä kustannukset alene.

Tätäkö nyt kuitenkin ajetaan, vaikka Ruotsista on aivan selvästi tietoa? Tämä on STM:n sivuilta otettu selvitys, joka on tehty tilaaja—tuottaja-mallista terveydenhuollossa. Tätäkö nyt teidän hallituksenne ajaa?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenneuudistukselle on asetettu tietyt tavoitteet ja tehtävät. Yksi tehtävä siinä on selvittää myöskin kuntien palveluiden organisointia ja erilaisia tuotantotapoja, parhaita toimintakäytäntöjä. Sen lisäksi siihen kuuluvat oleellisena osana tietysti myöskin rakenteet, jotka luovat edellytykset sille, minkä tyyppisiä toimintoja on mahdollista käyttää. On päivänselvää, että huomioon ottaen taloudellinen tilanne, huomioon ottaen myöskin se, miten työvoimaa on tulevaisuudessa saatavissa, tarvitaan kunnan omaa tuotantoa, mutta tarvitsemme myöskin ostopalveluita. Me tarvitsemme kaikki voimavarat, mitä yhteiskunnassa on, käytettäväksi siihen, että me voimme turvata kuntalaisille palvelut myös tulevaisuudessa.

Tarja  Cronberg  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen Jacob Söderman on kritisoinut projektia teknokraattisena ja kansalaisia vähän huomioon ottavana. Olen samaa mieltä ja kysyisinkin hallitukselta:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta demokratia ei unohdu kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa?

Ed. Matti Kauppila merkitään läsnä olevaksi.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tietysti Södermanilla on samanlainen oikeus mielipiteeseensä kuin kaikilla muillakin kansalaisilla. Mutta täytyy ottaa huomioon, että nyt vasta luodaan ja ollaan valmistelemassa linjoja. Parhaillaan tehdään työtä alueilla. Sieltä saadaan palaute. Kansan valitut sieltä antavat meille evästyksiä. Sen jälkeen luodaan linjaukset ja niitä lähdetään soveltamaan ja täytäntöön panemaan alueilla ja kunnissa.

Voin vakuuttaa, että siellä varmasti tullaan ottamaan huomioon kansalaisten näkemykset, kansalaisten antamat palautteet, työntekijöiden asema ja heidän tärkeä merkityksensä tämän projektin onnistumiselle. Kaikki nämä tullaan käymään läpi. Voitte olla vakuuttuneita siitä, että käytämme kaikki mahdolliset keinot siihen, että saamme parhaan lopputuloksen. Se lopputulos on se, että palvelut voidaan turvata jokaiselle perustuslain edellyttämällä tavalla.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyy hyvin läheisesti myöskin hankintalain uudistus. Kysyisin ministeri Pekkariselta, miten nyt sitten tässä on kaavailtu tilannetta. Kunnat yhteistyössä keskenänsä tai liikelaitostensa kautta voisivat tuottaa kuntalaisille palveluja, ilman että siinä erikseen tulee sitten kilpailunäkökulma esille.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Asia on valmistelun alla paraikaa. Eilen iltakoulussa asiaa on käsitelty. EU-direktiivi määrittelee ne reunaehdot, joiden puitteissa meidän on toimittava. Näyttää siltä, että silloin, jos kunta a hankkii joitakin palveluita kunnalta b ja kunta b kunnalta a ja ne ovat selvästi hinnoiteltuja, tällainen toiminta on kilpailutettava. Siinä ei ole kahta puhetta. Se kuuluu selvästi kilpailuttamisen piiriin, eikä Suomella ole mitään erioikeuksia siinä.

Mutta kuntien yhteistyö voi rakentua sellaiselle pohjalle, että kunnilla on esimerkiksi joku oma yhteinen organisaatio, jonka kautta toimitaan, taikka sitten siihen tapaan kuin esimerkki Viitasaarelta ja Pihtiputaalta on olemassa, missä kunnat ovat muodostaneet yhteiset lautakunnat sivistystointa varten, yhteiset lautakunnat sosiaali- ja terveystointa varten ja nämä hankkivat palvelut jommaltakummalta. Tämäntapainen esimerkki kertoo siitä yhteistyömuodosta, joka näyttää olevan sallittu. Siis kuntien ei tarvitse kilpailuttaa (Puhemies koputtaa), ne voivat järjestää palvelut ilman kilpailua.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ihan tuohon kuntien palvelujen järjestämiseen itse asiassa pyysin puheenvuoroa silloin, kun ed. Outi Ojala tästä esitti kysymyksen.

Nythän varaudutaan ikääntymiseen ja varauduttiin jo silloin, kun ed. Ojalan puolue oli hallituksessa, kun kotitalousvähennys tuli, joka osaltaan tarkoittaa sitä, että voidaan muitakin palveluja käyttää kuin kunnan palveluja. Palveluseteliä on silloin jo kokeiltu, nyt se on otettu käyttöön, jotenka setelillä voidaan myöskin ostaa yrittäjiltä palveluja. Omaishoito tähtää siihen, että voi olla myöskin muuta kuin kunnan järjestämää palvelua.

Meillä on parinkymmenen vuoden kuluttua yli 65-vuotiaita 600 000 enemmän kuin nyt, mutta työntekijöitä 400 000 vähemmän kuin nyt. Tämä yhtälö on sellainen, että tarvitaan kunnan palveluja, tarvitaan yrittäjien palveluja, kolmannen sektorin palveluja ja varmasti omaishoitoa ja kaikkea, että me selviämme tästä (Puhemies koputtaa) ja että saamme laadukkaita palveluja kaikille kansalaisille.

Jyrki Katainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuntaministeriltä kysyisin. Kun nyt ovat käynnissä nämä hyvin laajat aluekierrokset, joissa kuntien valtuutetut ja virkamiesjohto voivat esittää omia näkemyksiään palvelu- ja kuntarakenteen uudistamisesta, niin onko hallituksella riittävää yhteistä tahtoa ja uskallusta vetää sen palautteen perusteella sen palautteen mukaisia johtopäätöksiä siitä, kuinka palvelurakennetta ja kuntarakennetta tulisi uudistaa?

Nythän me tiedämme, että eri puolilla Suomea hyvin vahvan kannatuksen on saanut vahvojen peruskuntien varaan rakentuva hyvinvointi-Suomi, elikkä siis elinvoimaisempien kuntien, palvelujen käyttäjien kannalta turvallisempien kuntien malli, jolla siis voisimme myös maksimoida alueellisen kehittämisen ja kunnallisen kehittämisen motivaation säilyttämällä verotusoikeuden ja päätösvallan siellä peruskunnissa eikä siirretä sitä mihinkään maakuntien tasolle.

Siis, onko teillä tämän vaalikauden aikana, tällä hallituksella, kykyä ja tahtoa vetää johtopäätöksiä aluekierrosten perusteella (Puhemies koputtaa) ja tuoda lakiesityksiä tämän eduskunnan päätettäväksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aikataulu on ilmoitettu. Hallitus tekee peruslinjauksensa ensi kesäkuun kuluessa, ja näin tullaan toimimaan.

Kari  Kärkkäinen  /kd:

Arvoisa puhemies! Ajattelin kysyä saman kysymyksen, minkä ed. Katainen juuri edellä kysyi, joten sain vastauksen.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Puhemies! Herra pääministeri, te itse olette puhunut niin, että nyt on mahdollisuus laajaan kuntatöiden ulkoistamiseen ja yksityistämiseen. Ettekö te ota huomioon tässä sitä, että silloin siirretään varmanpuoleisia työpaikkoja epävarmemmalle puolelle ja kuitenkin suomalaisessa työelämässä jo nyt on se ongelma, että on paljon uupumusta, sairastamisia ja liian aikaista eläkkeelle siirtymistä? Te ette ole lisäämässä työpaikkoja, kun te lähdette yksityistämään. Te siirrätte vaan parempilaatuisia työpaikkoja epävarmemmalle puolelle. Uusia työpaikkojahan tässä pitäisi luoda, mutta ei niitä näin synny. Eli tässä vain on hankkeena loppujen lopuksi työelämän laadun heikentäminen ainakin teidän puheittenne mukaan, siis teidän itsenne pitämien puheitten mukaan. (Ed. Mustajärvi: Työreformia ajetaan läpi!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä on tulkinnut puheeni täysin väärin, jos näin on tulkinnut. Tällaista tavoitetta hallituksella ei ole olemassa.

Aivan kuten ministeri Hyssälä totesi, me varaudumme ja meidän pitää varautua tässä aikaan, jossa eläkeläisten määrä kasvaa tuntuvasti yhteiskunnassamme ja vastaavasti työikäisten määrä supistuu. Meillä täytyy olla siihen aikaan sovitettu järjestelmä, jolla pystymme takaamaan suomalaisille turvalliset, laadukkaat, julkiset palvelut riippumatta asuinpaikasta, riippumatta tulotasosta, ja tämä on tämän uudistuksen tavoitteena. Siinä tullaan tarvitsemaan sekä julkisen sektorin että myös yksityisen sektorin yhteistyötä ja keskinäistä kumppanuutta. Tästä ei kannata rakentaa kovin suurta ideologista riitaa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​