9) Hallituksen esitys laiksi sähköisen viestinnän
tietosuojalain muuttamisesta
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen
esityksessä on kyse tietystä maksusta, mutta kun
esillä ovat sähköisen viestinnän
tietosuojakysymykset, niin haluaisin kiinnittää huomiota
erääseen tietosuojavaltuutetun tuoreeseen tulkintaratkaisuun.
Hän nimittäin katsoi, että työnantajalla
ei ole oikeutta netistä hakea työntekijää koskevaa
tietoa, siis julkista, tietoverkossa olevaa tietoa.
Viimeksi käsiteltäessä vankien kirjesalaisuutta
kiinnitin täällä huomiota siihen, että meillä nämä tulkinnat
tahtovat olla kovin tiukkoja ja käytännön
tilanteitakin ajatellen epätarkoituksenmukaisia. Voi olla,
että Suomen vahva legalistinen perinne siihen keskeisesti
vaikuttaa, mutta ensivaikutelma tästä tietosuojavaltuutetun kannanotosta
on kyllä hämmentävä. Miksi ei työnantaja
saa julkisista tiedoista, julkisesti verkossa olevista tiedoista,
hakea tietoa työntekijästä? Jos kyse
on siitä, että asia on ratkaistavissa tietosuojavaltuutetun
tulkinnalla, toivon, että siellä virastossa vielä näitä asioita
arvioidaan. Jos kyse on taas siitä, että laki
on tässä suhteessa täysin yksiselitteinen,
niin toivon, että jossain sopivassa yhteydessä tällaisen
lain pykälän tai sisällön tarkoituksenmukaisuutta
hallituksen piirissä arvioidaan.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! On varmasti paikallaan myöskin
tietoturva-asioista tässä yhteydessä puhua
vähän laveamminkin, jos aika sen sallii. Mutta
ihan lyhyesti vaan totean, että tämä lakiesitys
varsinaisesti koskee niitä kokonaiskustannuksia, joita
Viestintävirasto perii tällä hetkellä teleyrityksiltä tehtävien
hoitamisesta, jotka koskevat tietoturva-asioita, eli tavoitteena
on puolittaa se noin 600 000 euroa 300 000 euroon,
ja syyhän on juuri se, että myöskin muut
kuin teleoperaattorit hyötyvät näistä tietoturvamaksulla
katettavista Viestintäviraston ylläpitämistä toiminnoista.
Tämä tietysti liittyy vähän
laajemminkin, niin kuin ykköskäsittelyssä täällä keskustelimme, Viestintäviraston
laajuuteen, sen toiminnan paisumiseen, näinhän
on käynyt. Mitä kattavammaksi tietoyhteiskuntakehitys
etenee, sitä enemmän tuntuu siltä, että regulaatio
ja sääntely vaan kasvavat. Tähän
liittyy sitten myöskin kyse erittäin mittavasta
hankkeesta: tarvitaanko Euroopan unioninkin tasolla tällainen
mammuttimainen tietoturvaviestintävirasto, joka veisi tietoyhteiskuntakehitystä todennäköisesti
siihen suuntaan, että tulisi entistä enemmän sääntelyä sen sijaan, että me
pystyisimme sääntelyä vähentämään.
Mitä tulee tähän ed. Zyskowiczin
esille nostamaan kysymykseen, tämä kysymys, jos
hallitus tästä lakiesityksen tänne joskus
tuo, pitää todellakin selvittää hyvin
huolella ja muistaa, että tämä ongelmahan
syntyy siitä, että Suomessa päinvastoin
kuin pääosassa muita Euroopan maita työntekijät
voivat työpaikalla käyttää työnantajan
Internet-päätteitä, tietokoneita, myöskin omien
asioidensa hoitamiseen. Totta kai tämä on ollut
hieno malli, koska tämä on edistänyt
ja vienyt suomalaista tietoyhteiskuntakehitystä reippaasti
eteenpäin, mutta pääsääntöhän
on monissa Euroopan maissa, että työpaikalla työaikana työnantajan
koneella ei hoideta omia asioita. Tämä on se lähtökohta,
ja silloin kaikki se tieto, joka siellä on, on lähtökohtaisesti
myöskin työnantajan omaisuutta ja näin
ollen työnantajan avaamisen piirissä olevaa oikeutta.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo ed. Zyskowiczille
vastaus puheenjohtajaltamme valiokunnasta. Mutta minä kiinnitän
huomiota vain yhteen asiaan tässä mietinnössä,
siihen, johonka kiinnitin jo aikaisemmissakin yhteyksissä huomiota,
että tietoturvamaksua ollaan puolittamassa ja heti sen
jälkeen, kun se on esitelty ja hyväksytty, ruvetaan
puhutaan tietoturvariskeistä ja ongelmista ja puhutaan
siitä, kuinka se on kriittinen tekijä koko tietoyhteiskunnassa.
Elikkä äkkinäinen, kun lukee tämän
mietinnön, voi saada aika persoonallisen kuvan siitä,
kuinka asianlaita oikeastaan on. Mutta itse asiassa ollaan ilmiselvästi
nyt sitten sellaisella tiellä, jolla mahdollisuudet
tämän laatuiseen tietoturvamaksun alentamiseen
on olemassa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että olin itse aika
yllättynyt tästä tietosuojavaltuutetun
kannanotosta. Kun on kyse julkisesta tiedosta, mennään
Googleen ja sieltä etsitään, mitä tietoja
löytyy, niin sehän on julkista tietoa ja periaatteessa
jokaisen käytettävissä. Minun täytyy
kyllä sanoa, että varmaankin tätä asiaa
pitää tarkemmin selvittää, koska
en ole ihan vakuuttunut siitä, että tietosuojavaltuutetun
kanta tässä suhteessa on oikea. Kyllähän
kaikki julkinen tieto on kaikkien käytettävissä,
ja sitä tietoa, jonka sillä tavalla saa, pitää käyttää asianmukaisesti
ja sitä saattavat lait sitten säädellä.
Mutta sellainen ratkaisu, että olisi joku tietty ihmisryhmä,
kuten esimerkiksi työnantajaryhmä, joka ei saa
käyttää Googlea ja todellakin hakea työntekijän
nimellä näitä tietoja, oli kyllä mielestäni
aika omalaatuisen tuntuinen.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! Den här gången
tycker jag att riksdagsledamot Zyskowicz har rätt i att
ta upp den här konflikten som finns mellan offentlighetslagstiftningen
och personuppgiftslagstiftningen. Jag uppfattar saken på det
sättet, att vi i andra europeiska länder har haft ganska
ridikulösa tolkningar av att till exempel uppgifter om
ett gäng, vem som har deltagit i vilken skriftskola eller
i vilken förening, de skall inte få finnas på nätet.
Man har haft en så pass mycket strängare tolkning
av saken.
Här kan man fråga sig, att respekterar vi
Chydenius anda på rätt sätt genom att
man är så pass mycket strängare i fråga
om uppgifter på nätet som i andra fall skulle
vara fullständigt normala och offentliga i olika sammanhang.
Arvoisa puhemies! Chydeniuksen hengessä mielestäni
tulee keskustella tästä asiasta, koska tiedämme,
että joissakin muissa maissa on näitä tietosuojasäännöksiä tulkittu
sellaisella merkillisellä tavalla, että ei ole
saatu pistää nettiin esimerkiksi tietoa jonkin
yhdistyksen hallituksesta tai siitä, kuka on osallistunut
rippikoululeirille. Luulen, että tästä juontavat
nämä ongelmat. On ainainen konflikti tietosuojan
ja avoimuuden välillä, ja meidän tulee
tässä nimenomaan Anders Chydeniuksen hengessä yrittää ratkaista
asia kuitenkin huomioon ottaen, että netin kautta voi myöskin
aiheuttaa suurempaa vahinkoa henkilölle kuin tavanomaisen
julkistamisen tavalla.