Täysistunnon pöytäkirja 117/2008 vp

PTK 117/2008 vp

117. KESKIVIIKKONA 3. JOULUKUUTA 2008 kello 15.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

 

Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensinnäkin esittää kiitokset valiokunnalle asian käsittelystä sekä myös ympäristövaliokunnalle, joka antoi asiasta lausunnon. Kysehän on Itämerestä ja Itämeren tutkimukseen sekä myös tietenkin kaikkienkin vesien ja merien tutkimukseen liittyvästä todella suuren luokan asiasta. Tämän hallituksen esityksen kunnianhimoinen tavoite on tietenkin vahvistaa Itämeren ... (Hälinää)

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Anteeksi. — Saliin rauha ja kuunnellaan puhujaa!

Puhuja:

Arvoisa herra puhemies! Elikkä esityksen tavoitteena on vahvistaa Itämeren tutkimusta ja kokonaisvaltaista otetta tutkimustoimintaan noin yleensäkin, ja tavoitehan on hyvin kunnianhimoinen. Miten se tavoite toteutuisi: hallituksen esityksen mukaan monitieteinen merentutkimus keskitettäisiin Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen. Suomen ympäristökeskukseen on lisäksi tarkoitus perustaa Merikeskus ja Ilmatieteen laitokseen merentutkimusohjelma. Tämähän on monimutkainen kokonai-suus kaiken kaikkiaan, joka haluttaisiin tässä toteuttaa, ja siitä syystä valiokuntakäsittelyyn panostettiin erityisen paljon tällä kertaa, jopa niin, että me kävimme erityisesti näissä paikoissa, joihin tutkimus on siirtymässä yhdestä kohteesta, ja tutustuimme niin henkilöstöön kuin myös paikkoihin todella perusteellisesti.

Keinot, joilla tavoitteeseen on tarkoitus päästä, pitävät kiistatta sisällään myös melkoisen suuren määrän riskejä. Jotta nämä riskit, jotka pahimmillaan voivat johtaa toisenlaiseen tavoitteeseen pääsyyn kuin mitä tuossa sanoin hallituksen esityksen tavoitteeksi, eivät toteutuisi, siitä syystä valiokunta esittää erittäin lukuisan määrän erilaisia toimenpiteitä ja neljä lausumaa, jotta nämä riskit voitaisiin välttää.

Jos lähdetään liikkeelle näistä näkökulma-asioista, valiokunta haluaa erityisesti korostaa nyt ehdotetun lainsäädännön toteuttamalla, että uudistuksen tulee vahvistaa Suomen korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua merentutkimusta. Se on tietenkin se iso perusasia, josta lähdetään liikkeelle. Uudistuksella pitää pystyä myös luomaan sellaiset edellytykset merentutkimuksen kehittämiselle, että Suomen merentutkimus edelleen kehittyy monitieteisenä ja korkealaatuisena tieteellisenä tutkimuksena. Tavoitteena tulee myös olla kansainvälisesti kilpailukykyisen ja houkuttelevan tutkimus- ja innovaatioympäristön luominen ja ylläpitäminen. Elikkä nämä ovat todella suuren luokan tavoitetiloja. Jotta tämä toteutuu, niin tämä myös edellyttää kyllä sitä, että valtioneuvosto pitää erityisesti huolta tutkimuksen koordinaation ja yhteistyön kehittämisestä sekä turvaa tutkimukselle riittävät voimavarat. Ne ovat ne perusreunaehdot.

Rahoitukseen liittyen valiokunta haluaa korostaa myös sitä, että hallituksen on jatkossa turvattava merentutkimukselle riittävä, vähintään nykyisin merentutkimukseen Merentutkimuslaitoksella, Ilmatieteen laitoksella ja Suomen ympäristökeskuksessa käytettyä vastaava rahoitus, jotta rahoituksessa ei jäätäisi jälkeen.

Sitten on kaksi isoa asiaa elikkä merentutkimuksen turvaaminen ja merentutkimuksen tulevaisuus isoina linjoina. Jos me katsomme merentutkimuksen näkökulmasta, niin uudistukseen liittyvänä ongelmana voidaan pitää myös vaikeutta yhdistää fysikaalisten, hydrologisten ja biologisten prosessien mallintaminen ja tutkimus yhdeksi kokonaisuudeksi, kun fysikaalinen tutkimus siirtyy eri laitokseen, ja tämä on syytä kyllä huomioida. Valiokunta on myös saanut hyvin ristiriitaisia arvioita uudistuksen seurauksista, ja tästä syystä valiokunta suhtautuu uudistukseen kriittisen myönteisesti enemmistön näkökulmasta ja korostaa, että uudistuksen yhteydessä valtioneuvoston on tiedostettava uudelleenjärjestelyyn liittyvät mahdolliset hyödyt ja riskit ja ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin, jotta mahdollisilta kielteisiltä vaikutuksilta vältytään.

Merikeskus omana kokonaisuutenaan: Jos me sitä katsomme tämän hallituksen esityksen mukaan, niin uudistuksen tuloksena syntyy Suomen ympäristökeskukseen kaksi kertaa nykyistä suurempi yhtenäinen ekologisen Itämeren tutkimuksen keskittymä eli tämä Merikeskus. Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota mahdollisiin ongelmiin, joita voi aiheutua kahden hallinnon alan malliin perustuvasta ohjausrakenteesta, ja katsonut, että erityisen merkittävään asemaan nousee Suomen ympäristökeskukseen perustettava Merikeskus, joka on suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimiva erillisyksikkö.

On myös ongelmallista, että esitetyn Merikeskuksen tilajärjestelyt edellyttävät toiminnan sijoittamista kolmeen eri toimipisteeseen. Tutkimuksen ja siihen liittyvän työn osalta parhaat synergiaedut, niin kuin me kaikki tiedämme, saadaan kaikkien toisiaan tukevien toimintojen yhdistämisellä, harvoin niitä kovin paljon saadaan hajauttamalla. Valiokunta painottaa, että Suomen ympäristökeskuksen uuden toimitalon rakentaminen, valmistelu Viikin kampukselle tulee aloittaa välittömästi, elikkä tätä kautta myös saataisiin sille vastapainoa joskus tulevaisuudessa. Mahdollisesti tilat voitaisiin yhdistää. Lisäksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, että hallitus selvittää mahdollisuudet hallituksen esitystä laajemman Merikeskuksen perustamiseksi Viikkiin. Palaan siihen tuossa vähän myöhemmin.

Sitten iso asia, joka etenkin julkisuudessa on näyttäytynyt mutta joka on merentutkimuksen kannalta tietenkin hyvin olennainen osa, on merentutkimusalus Aranda. Ympäristövaliokunnan tavoin valiokunta näkee ongelmia siinä, että Arandan toiminnanohjaus ja operointimenot jakautuvat Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Valiokunta pitää tästä syystä tärkeänä, että merentutkimusalus Arandan toiminta turvataan selvästi jatkossakin. Valiokunta ehdottaakin myös tähän liittyvän lausuman hyväksyttäväksi, että merentutkimusalus Arandan rahoitus tulee turvata valtion talousarviossa vähintään siten, että sillä olisi mahdollisuus suorittaa vuosittain vähintään 120 tutkimusvuorokautta.

Jos me katsomme kansallista ja kansainvälistä näkökulmaa merentutkimukseen liittyen, Suomen korkeatasoisen ja nyt myös kansainvälisesti arvostetun merentutkimuksen kehittämistä on seurattava ja tuettava myös tulevaisuudessa. Merentutkimuksen kehityksen turvaamiseksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman työryhmän perustamisesta seuraamaan merentutkimuksen kehittämistä ja sen rahoitusta sekä myös antamaan tästä asiasta eduskunnalle selvityksen syyskuussa 2010.

Myös henkilöstön asema nousi näissä kuulemisissa hyvinkin selvästi ja ongelmana esille, ja kun valiokunnan huomiota asiantuntijakuulemisessa asiaan kiinnitettiin, niin valiokunta voi todeta, että noudatetuista menettelyistä tällä hetkellä on tehty kantelu oikeuskanslerille eikä valiokunta ota kantaa asiaan, joka on asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltävänä tällä hetkellä, joten niiltä osin sen asian tulevaisuus ja ratkaisu on siellä.

Mutta henkilöstön tulevaisuus oli esillä, ja siihen me haluamme valiokuntana todeta, että Merentutkimuslaitoksen henkilöstön palkat ovat nykyisin keskimäärin alhaisemmat kuin Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen henkilöstön palkat. Valiokunta painottaa sitä, että palkkarakenne tulee korjata siten, että Merentutkimuslaitoksesta siirtyvän henkilön palkkaus vastaa muun Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen henkilöstön palkkausta. Valiokunta ehdottaa myös tästä asiasta eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään Merentutkimuslaitokselle siirtyvän henkilökunnan palkkauksen korjaamista mahdollisim-man pian ja selvityksen antamista palkkauksen korjaantumisesta ympäristövaliokunnalle ja liikenne- ja viestintävaliokunnalle syyskuussa 2009.

Arvoisa herra puhemies! Tästä syystä ja, niin kuin sanoin tuolla aiemmin, hyvin monenlaisten näkökulmien kautta eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta päätyi siihen, että lakiehdotukset hyväksyttäisiin muuttamattomina ja ne hyväksyttäisiin näillä neljällä lausumalla:

Ensimmäinen on tämä, johon viittasin: Suomen ympäristökeskuksen toimintojen siirtäminen Viikin kampusalueelle mahdollisimman pikaisesti ja se, että "hallitus selvittää mahdollisuudet Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, nyt lakkautetusta Merentutkimuslaitoksesta sekä muista Viikin kampusalueella toimivista meribiologian ja ympäristötutkimuksen yksiköistä koostuvan hallituksen esitystä laajemman Merikeskuksen perustamiseksi Viikkiin".

Toisena lausumana valiokunta ehdottaa: "Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa valtion talousarviossa merentutkimusalus Arandan riittävän rahoituksen siten, että sillä on mahdollisuudet suorittaa vuosittain vähintään 120 tutkimusvuorokautta."

Kolmantena: "Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa työryhmän seuraamaan merentutkimuksen kehittämistä ja sen rahoitusta sekä antamaan eduskunnalle siitä selvityksen syyskuussa 2010."

Ja neljäntenä lausumaehdotuksena: "Eduskunta edellyttää, että Merentutkimuslaitoksesta siirtyvän henkilökunnan palkkaus korjataan mahdollisimman pian vastaamaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen henkilöstön palkkausta, sekä edellyttää valtioneuvostoa antamaan siirtyneen henkilöstön palkkauksesta selvityksen ympäristövaliokunnalle ja liikenne- ja viestintävaliokunnalle syyskuussa 2009."

Arvoisa puhemies! Näillä lausumilla valiokunta päätyi äänestyksen jälkeen esittämään, että hallituksen esitys hyväksytään. Lisäksi tähän liittyy vastalause, jossa esitetään, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksyttäisiin yksi lausuma. Vastalauseen lausumaehdotus kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että Merikeskuksen perustaminen Viikin kampusalueelle aloitetaan ja samalla selvitetään mahdollisuudet Suomen ympäristökeskuksen, Merentutkimuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhdistämisestä ympäristöministeriön alaisuuteen."

Näillä saatesanoilla, arvoisa herra puhemies, asia on käsittelyssä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Merentutkimuslaitos täytti viime viikolla 90 vuotta, ja juhlallisuudet järjestettiin Dynamicumissa Helsingin yliopiston kampusalueella Kumpulassa. Ilmatieteen laitokselle ja Merentutkimuslaitoksellehan rakennettiin tämän vuosituhannen alussa hieno uusi rakennuskompleksi Kumpulaan nimeltään Dynamicum. Merentutkimuslaitoksella on tässä rakennuksessa uudet tutkimustilat, muun muassa puhdas laboratorio.

Merentutkimuslaitoksen juhlassa oli vakava hautajaistunnelma. Monet kyselivät, miksi hyvin toimiva laitos lopetetaan ja jaetaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken ja sijoitetaan ainakin aluksi kolmeen eri pisteeseen. (Ed. Tiusanen: Neljään!) — Neljään.

Liikennevaliokunta ja ympäristövaliokunta ovat ansiokkaasti käsitelleet Merentutkimuslaitoksen lopettamisesitystä, ja lausunnon sekä lukemieni mietintöjen perusteella, kun olen lukenut myös asiantuntijalausunnot, en pysty ymmärtämään yhtään perusteltua syytä siihen, miksi Merentutkimuslaitos 90 vuoden toimintajaksonsa jälkeen on lopetettava. Päinvastoin merentutkimus tällä hetkellä on Itämeren saastumisen vuoksi erinomaisen tärkeä alue. Selvitysmies, professori Jussi Huttunen, joka selvitti siis näitä sektoritutkimuslaitoksia, ei suinkaan käskenyt jakamaan Merentutkimuslaitosta vaan yhdistämään sen Ilmatieteen laitokseen, joka jo toimii siis samassa talossa.

Helsingin yliopiston edustajat suhtautuvat tutkimuslaitoksen lopettamiseen erittäin skeptisesti ja pelkäävät, että merentutkimus tulee kärsimään vakavasti laitoksen lopettamisesta ja hajottamisesta. Negatiivisia lausuntoja tuli myös Luonnonsuojeluliitolta, ulkomaisilta asiantuntijoilta ja tietenkin ammattiyhdistyksiltä, kuten liikennevaliokunnan puheenjohtaja sanoi, koska nämä merentutkijathan ovat niiden jäseniä. Myös Suomen Akatemia näkee Merentutkimuslaitoksen lopettamisen selkeästi askeleena taaksepäin. Aranda on tärkeä avomeritutkimuksessa, ja luultavasti se tämän jälkeen tulee kellumaan laiturissa muutaman vuoden.

Liikennevaliokunta on mietinnössään urheasti käsitellyt hallituksen esitystä ja tullut varsin ristiriitaisiin aatoksiin. Valiokunta esittää ja samaa monet asiantuntijatkin ja puheenjohtaja esittävät, että Viikin kampusalueelle perustetaan Merikeskus. Tämä on erinomainen ajatus. Merikeskukseen tulisi sekä Suomen ympäristökeskuksen että Merentutkimuslaitoksen tilat ja uusi meribiologinen laboratorio. Merikeskuksen rahoituksesta ja aikataulusta ei kuitenkaan tietääkseni ole ollut mitään puhetta. Jos Merentutkimuslaitos lopetetaan ja Merikeskus rakennetaan vasta vuosien kuluttua, seuraa tästä Helsingin yliopiston ja Akatemian asiantuntijoiden mukaan pitkä interregnum-aika, jolloin hyvät tutkijat pakenevat ulkomaille joutuessaan odottelemaan kunnollisia tiloja.

En voi ymmärtää, miksi mennään korjaamaan ehjää. Yliopiston professorina olen tehnyt ja ohjannut satoja tieteellisiä tutkimuksia, ja kaikissa tutkimuksissa on aina ollut jokin hypoteesi eli se, mihin tulokseen mahdollisesti päädytään tai pyritään. Merentutkimuslaitoksen lopettamisessa ei ole mitään selkeää päämäärää Itämeren tutkimuksen parantamiseksi, ei ainakaan tällä hetkellä, päinvastoin. Välivaiheessa, kun Merikeskusta ei ole vielä saatu pystytettyä, seuraa paha hajaannus ja merentutkimus kärsii kansainvälisesti ja kansallisesti.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen yksimielisen esityksen tavoitteena on vahvistaa suomalaista merentutkimusta keskittämällä monitieteellinen merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen. Liikenne- ja viestintävaliokunta suhtautuu hallituksen esitykseen kriittisen myönteisesti. Asiantuntijakuulemiset valiokunnassa osoittivat, että esitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä mutta toisaalta myös mahdollisuuksia. Itse en kuitenkaan ole täysin varma ja vakuuttunut, että Merentutkimuslaitoksen uudelleenjärjestelyllä saavutetaan vahvaa ja monitieteellistä merentutkimusta.

Vaarana on, että syntyy tilanne, jossa Suomi pikemminkin menettää merkittävän osan myös kansainvälisesti tunnustettua merentutkimuksen osaamistaan. Useat asiantuntijat, muun muassa Suomen Akatemia ja Luonnonsuojeluliitto, ovat selkeästi vastustaneet uudelleenjärjestelyä. Näkemyksen mukaan järjestely on vastoin nykyistä tutkimuksellista linjaa, jossa tieteenaloja pyritään ennemminkin yhdistämään. Jo siitäkin syystä on hyvin tärkeää, että merentutkimuksen taso Suomessa nousee eikä näillä toimilla vain tyydytä säilyttämään nykyistä tasoa. Riskinä on myös, että taso jopa huononee. Nämä riskit on tiedostettava.

Valiokunta kirjasi riskit tiedostaen mietintöönsä neljä lausumaa, joissa muun muassa edellytetään, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin Ympäristökeskuksen toimintojen siirtämiseksi Viikin kampusalueelle mahdollisimman pikaisesti ja että hallituksen esitystä laajemman Merikeskuksen perustamisen mahdollisuus Viikkiin tulee selvittää. Lausumiin kirjattiin myös, että tutkimusalus Arandan toiminta tulee turvata jatkossakin riittävällä rahoituksella.

Arvoisa puhemies! Kysymyksiä on herättänyt, voidaanko järjestelyllä taata menestyksekkäiden tutkimuslinjojen elinkelpoisuus uusissa toimintaympäristöissä. Tähän hallituksen esityksen perustelut eivät ota kantaa. Esityksessä ei myöskään kerrota, miten nykyisten korkealaatuisten resurssien tehokas käyttö taataan. Siitä syystä liikenne- ja viestintävaliokunta edellyttää erillisen työryhmän perustamista, joka seuraa ja valvoo tutkimuksen kehittämistä ja rahoitusta sekä antaa valiokunnalle selvityksen syyskuussa 2010.

Valiokuntakäsittelyssä esiin nousivat myös Merentutkimuslaitoksen työntekijöiden palkkakysymykset. Palkat ovat nykyisin keskimäärin alhaisemmat kuin Ilmatieteen laitoksen ja Ympäristökeskuksen vastaavaa työtä tekevän henkilöstön. Näin ollen neljännessä lausumassaan valiokunta edellyttää Merentutkimuslaitoksen henkilöstön siirtyessä Ilmatieteen laitoksen ja Ympäristökeskuksen palvelukseen, että myös palkkarakenne tulee korjata mahdollisimman pikaisesti.

Surullista on, että tasan viikko Merentutkimuslaitoksen 90-vuotisjuhlan jälkeen perinteikäs, monitieteellinen, korkealaatuinen ja kustannustehokas tutkimuslaitos jaetaan. Itämeri voi huonommin kuin koskaan. Meillä ei ole varaa virheisiin.

Toinen varapuhemies:

Tästä aiheesta on mahdollisuus debattiin ministerin puheenvuoron jälkeen.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Merentutkimuslaitoksen uudelleenjärjestelyjä koskeva hallituksen esitys on ollut yksi hankalimpia asioita liikennevaliokunnassa tällä syyskaudella. Olin pitkään varma, ettei esityksen kaltainen hajauttaminen voi mitenkään toimia. Tunnustan rehellisesti, että kriittinen ja epäilevä olen edelleen, vaikka päätinkin lopulta tulla valiokunnan hyvän mietinnön ja lausumien taakse.

Esityksessä Merentutkimuslaitoksen nykyiset tehtävät jaetaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken siten, että fysikaalinen tutkimus, meriturvallisuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät siirretään Ilmatieteen laitokseen ja meribiologiaan ja -kemiaan liittyvä merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen. Esityksen tavoitteet Itämeren tutkimuksen ja kokonaisvaltaisen tutkimusotteen vahvistamisesta ovat sinänsä kannatettavia ja suorastaan erinomaisia, mutta Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisessa ja toiminnan hajauttamisessa on myös vaara, että nimenomaan kokonaisvaltainen tutkimusote kärsii. Sekä liikenne- ja viestintävaliokunta että ympäristövaliokunta ovat todenneet, että esityksen mukaisessa toimintojen jakautumisessa on ennakoitavissa vaara merentutkimuksen kokonaisvaltaisuuden hajoamisesta, kun fysikaalinen tutkimus ja toisaalta biologinen ja kemiallinen merentutkimus hajautetaan kahteen eri laitokseen ja useaan eri toimipisteeseen.

Arvoisa puhemies! Valiokunta sai asiantuntijakuulemisissa hyvin erilaisia ja ristiriitaisiakin tietoja siitä, miten järkevää fysikaalisen merentutkimuksen erottaminen biologisesta ja kemiallisesta tutkimuksesta lopulta on. Osa asiantuntijoista vakuutti, että kyseessä on eurooppalainen trendi nimenomaan eriyttämisen suuntaan, kun taas osa piti kansainvälistä tutkimuskehitystä päinvastaisena ja nimenomaan yhdistämistä ja keskittämistä puoltavana. Kaikkein tärkein tavoite tulee olla, että esitys ja sen toteuttaminen vahvistaa Suomen korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua merentutkimusta eikä heikennä sitä. Tämä edellyttää tässä tilanteessa erityisesti kunnianhimoista tutkimuksen koordinointia ja riittävää rahoitusta.

Myöskään käytännön tutkimustyö eri toimipisteissä ei saa hankaloitua. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskukseen esitetyn Merikeskuksen osalta toiminta sijoittuisi kolmeen eri toimipisteeseen. Liikennevaliokunta paitsi kuuli paljon asiantuntijoita myös vieraili sekä nykyisessä Merentutkimuslaitoksessa että Ilmatieteen laitoksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa. Kuulemisten ja vierailujen jälkeen itseäni jäi erityisesti huolettamaan, onnistuvatko laboratoriotöiden koordinointi ja mahdollinen näytteiden kuljetus ja henkilöstön siirtymiset toimipaikasta toiseen ilman, että käytännön tutkimus vaikeutuu. Valiokuntakuulemisessa kävi myös ilmi, että valtiolla on valmiudet siirtää Suomen ympäristökeskuksen ja siihen ensi vuoden alusta kuuluvan Merikeskuksen toiminnat Viikin kampusalueelle. Suomen ympäristökeskuksen siirtyminen Viikkiin mahdollistaisi myös hallituksen nykyistä esitystä laajemman Merikeskuksen perustamisen.

Arvoisa puhemies! Pidänkin kaikkein tärkeimpänä osana liikennevaliokunnan mietinnössä lausumaa 1, jossa edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suomen ympäristökeskuksen toimintojen siirtämisessä Viikin kampusalueelle. Samassa lausumassa edellytetään, että hallitus selvittää myös mahdollisuudet perustaa esitystään laajemman Merikeskuksen Viikkiin. Tällöin tulevaisuuden monitieteisessä Merikeskuksessa voisivat toimia sekä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja nyt lakkautettavan Merentutkimuslaitoksen merentutkimus että mahdollisesti myös muut Viikin kampusalueen meribiologian ja ympäristötutkimuksen yksiköt. Viikin Merikeskus voisi toimia hyvin sekä monitieteisyyttä että käytännön sujuvuutta palvelevana yksikkönä.

Arvoisa puhemies! Monitieteisen merentutkimuksen laadun turvaaminen tarvitsee uudessa tilanteessa erityisesti kahta asiaa: asianmukaisen rahoituksen turvaamista ja merentutkimuksen kehittämisen ja rahoituksen kunnollista seurantaa ja koordinointia. Myöskään merentutkimusalus Arandan toiminta ei saa kärsiä siitä, että sen ohjaus- ja operointimenot tulevat uudessa tilanteessa jakautumaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Valiokunnan lausuma 2 on siten myös erityisen tärkeä, sillä siinä edellytetään, että Arandan rahoitus turvataan niin, että sillä on mahdollisuus suorittaa vuosittain vähintään 120 tutkimusvuorokautta.

Arvoisa puhemies! Maailman saastunein meri eli Itämeri tarvitsee parasta mahdollista tutkimustietoa suojelutoimien tueksi. Esimerkiksi vuonna 2002 hyväksytyn Itämeren suojeluohjelman tavoitteiden jatkaminen ei saa kärsiä merentutkimuksen uudelleenjärjestelyistä.

Arvoisa puhemies! Näillä kriittisillä huomioilla olen valmis hyväksymään hallituksen esityksen ja uskon, että myös ministerit ottavat vakavasti huomioon niin valiokuntien kuin opposition vastalauseenkin kritiikin esityksen toimeenpanovaiheessa. (Ed. Tennilä: Voi voi, noin nuori ja noin sujuvasti kääntyy takki!)

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on perustellut esitystään Merentutkimuslaitoksen jakamisesta Itämeren tutkimuksen vahvistamisella ja tutkimustoiminnan otteen kokonaisvaltaistamisella. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa olleiden kuulemisien perusteella näen itse, että tässä jakamisessa on joitakin ongelmia. Nyt tässä niistä muutamia.

On jatkuvuuden kannalta ja perustelujen hataruuden osoituksena erikoista se, että jatkossa vahvistumisen osoituksena merentutkimus jakautuu kahden tutkimuslaitoksen ja kahden ministeriön alaisuuteen. Vielä esimerkkinä todettakoon se, että muun muassa laboratoriotoiminnot toimisivat fyysisesti useassa paikassa. On siis varsin kyseenalaista, lisääkö tämä joustavuutta.

Kuulemisprosessin aikana tuli monesta eri lähteestä ilmi se jatkopyrkimys, jossa merentutkimuksen myöhäisempi tulevaisuus olisi ikään kuin yhden sateenvarjon alla. On perin merkillinen tilanne, että haetaan kehittämisratkaisua ja muutosta ensin pilkkomalla ja sitten uudelleen kokoamalla. Näen, että olisi varmasti myös kustannustehokkaampaa, että ensin suunnitellaan ja kehitetään uudistus kerralla oikeaan suuntaan merentutkimuksen todelliseksi kokonaisvaltaistamiseksi, ja sitten tehdään muutos.

Kuten täällä on monen puhujan suulla jo todettu, Itämeren tutkimus on meidän tärkein tutkimuksen kohteemme. Näen kuitenkin tärkeänä myös sen, että Merentutkimuslaitoksen tekemä muu meritutkimus pidetään mielessä ja otetaan huomioon muutostyötä tehdessä. Ymmärrän näin, että Suomen ilmastoa ja myös Itämeren hyvin- ja pahoinvointia tunnettaessa ja käsiteltäessä laajempi merentutkimuksen hallinta on tär- keää.

Henkilöstön asema herättää huomiota ja mielenkiintoa tässä jakoprosessissa. En ole vakuuttunut siitä, että henkilöstöpolitiikka olisi onnistunut suunnitteluprosessin aikana, kun huomioidaan hallituksen toimet suhteessa Merentutkimuslaitokseen. Myös tuottavuusohjelman varjo tuntuu painavan ja painostavan henkilöstöhyvinvointia viemällä tätä hallituksen linjaa eteenpäin hinnalla millä hyvänsä.

Tutkimusalusten tulevaisuus ja toiminta kahden eri laitoksen alaisuudessa herättää huolta. On mielestäni varsin perusteltua kysyä, miten voimme taata, että rahoitus kahden eri laitoksen alaisuudessa todella riittää jatkossa tutkimustoimintaan.

Arvoisa puhemies! Erityisen merkittävä ja poliittisen arvolatauksen sisältävä näkökulma minusta tässä Merentutkimuslaitoksen jakamishankkeessa on se, että eduskunta tämän esityksen myötä antaa päätös- ja vaikutusvaltansa budjettinäkökulmasta pois. Jatkossa rahoitus kulkee tutkimuslaitosten omien budjettien ja johtajien käsien lävitse.

Suomen merentutkimuksella on tähän asti ollut yksi kansainvälisesti tunnustettu ja tunnettu fasadi, jonka osaaminen ja toiminta ovat varsin korkealle rankattu maailmalla. Nyt me olemme jakamassa näitä Merentutkimuslaitoksen postilaatikkoja pienempiin pirstaleisiin.

Arvoisa puhemies! En näe perusteltuna tässä vaiheessa pilkkoa Merentutkimuslaitosta. Siksi olen valiokuntakäsittelyssä yhtynyt vastalauseeseen, jossa vastalauseen allekirjoittaneet esittävät, että lakialoite hylätään ja suunnittelu yhden yhteisen ympäristöministeriön alaisen merentutkimusyksikön osalta jatkuu.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ensinnäkin haluan kiittää valiokuntaa perusteellisesta ja myös kriittisestä työstä, kun te olette käyneet vierailulla näissä laitoksissa ja tutustuneet myös niihin fyysisiin olosuhteisiin, mistä tässä on kysymys. Uskon niin, että tämä perusteellinen käsittely myös tämän lakiesityksen täällä ollessa vie asioita eteenpäin. Eli tämä hallituksen esitys joutuu tämmöisen kriittisen tarkastelun kohteeksi, sikäli mikäli — ja niin uskon — kun se menee täällä salissa läpi, ja myös nämä ponnet, mitä valiokunta on tehnyt, asiaa omalta osaltaan edesauttavat. Tuon tässä tilaisuudessa myös ministeri Lehtomäen terveiset. Hänellä ei ollut mahdollisuutta osallistua tällä kertaa tähän keskusteluun, mutta hän on minulle myös suullisesti useaan kertaan sanonut, että hän haluaa olla viemässä tätä hyvällä tavalla eteenpäin ja nämä ponnet myös sitä velvoittavat.

Myös minä olin viikko sitten siellä Merentutkimuslaitoksen 90-vuotisjuhlassa. Meidän kannattaa ehkä muistaa se, mistä lähtökohdista Merentutkimuslaitos 90 vuotta sitten perustettiin. Sen perustanahan oli se, että Suomelle merenkulku on aina ollut kaikista tärkeimpiä asioita, jos voi näin sanoa, meidän ulkomaankaupan ja meidän koko kaupan kannalta. Silloin ne lähtökohdat olivat Merentutkimuslaitoksen perustamisen taustalla, ja sitten tulevina vuosikymmeninä tehtäviä tuli lisää, ja myös tämä tieteellinen puoli vahvistui merentutkimuksen osalta. Tiedämme hyvin, että 60-luvulla tulivat nämä ekosysteemissä tapahtuvat muutokset ja sittemmin ilmastonmuutos ynnä muuta. Eli se tutkimusrepertoaari laajentui erittäin kovasti ja he ovat tehneet siinä todella hyvää työtä. Siitä heille haluan antaa kiitoksen. Olen varma, että he sitä samaa hyvää työtä myös jatkossa tekevät.

Voin rehellisesti sanoa, kun olen 1,5 vuotta ollut ministerinä, että on hankalia asioita ja sitten on vielä hankalampia asioita. Silloin 1,5 vuotta sitten hallitusohjelman kirjausten jälkeen tätä Merentutkimuslaitoksen tilannetta ryhdyttiin pistämään ikään kuin vähän lihoiksi, että mitä siinä tehtiin ja tehdään. Oli tämä professori Keinosen selvitystyö, jossa hän esitti, että Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos pitäisi yhdistää, kun nehän nyt toimivatkin siellä samassa talossa. Kun kävin sen asian tiimoilta ja sillä perusteella keskusteluja Merentutkimuslaitoksen henkilöstön kanssa, niin he hyvin voimakkaasti vastustivat tätä esitystä. Se on varmaan hyvä myös meidän täällä tietää, että se ei saanut heidän kannatustaan.

Nyt olemme tässä, ja haluan tuoda esille muutaman asian. Näissä ei ole varmaan uusia näkökulmia, mutta haluan alleviivata esittelevänä ministerinä kuitenkin muutamia kohtia. Minä uskon siihen, että tämän järjestelyn kautta, joka nyt tässä tehdään, me saamme vahvistettua Merentutkimuslaitosta, ja sitten vielä ehkä tärkeämpi kysymys, integroitua sen paremmin ympäristötutkimukseen ja myös Itämeren tutkimukseen. Te tiedätte, ketkä tässä salissa olette, että meillä niitä rannikkovesiä tutkii Suomen ympäristökeskus ja Merentutkimuslaitos tutkii siellä keskemmällä olevia vesiä. Eli voi sanoa, että asia on todella veteen piirretty viiva. Uskon, että tätä kautta me saamme voimakkaampaa, laajempaa merentutkimusta osana ympäristöntutkimusta.

Kun täällä on viitattu siihen, taisi olla opposition vastalauseessa, että tälle ei ole olemassa tieteellisiä perusteluita, niin sitä haluan kyllä kommentoida. Teillä siellä valiokunnassa oli professori Kulmala ainakin ottanut esille ja eräät muutkin, että nythän on itse asiassa sillä tavalla, että sekä eurooppalaisessa tutkimuksessa, Suomen Akatemiassa että Helsingin yliopistossakin on tehty ihan samanlainen jako kuin nyt tässä tehdään. Siellä on matemaattis-luonnontieteellinen tutkimus, ja sitten biologia on siellä erikseen. Eli minun mielestäni jos me nyt sanomme, että tässä hajautetaan erilleen fysikaalinen tutkimus ja sitten kemia ja biologia, niin se ei kyllä tässä viitekehyksessä — jos katsotaan tätä tutkimuspuolta muussa akateemisessa tutkimuksessa — itse asiassa pidä paikkaansa.

Sitten haluan todeta sen, että kun me puhumme sektoritutkimuksesta, niin kun olen tätä asiaa reilun vuoden verran todellakin voimistellut aika voimakkaasti ja tämä on ollut vaikea asia, olen vakuuttunut siitä, että me olemme oikealla tiellä. Jos minä ajattelen sektoritutkimuksen tehtävää, niin sen tehtävähän on antaa meille, niin hallitukselle, yksittäisille ministereille, ministeriöille kuin eduskunnalle, päätöksenteon tueksi sellaista tietoa, joka auttaa meitä poliittisessa päätöksenteossa Itämeren suhteen. Siinä puhutaan silloin meriturvallisuudesta ja puhutaan ekosysteemistä jnp. Minä uskon siihen, että tämä nyt esillä oleva ratkaisu sitä tulee helpottamaan.

Sitten on esitetty epäilyksiä myös siitä, että onko nyt sitten niin, kun Merentutkimuslaitos on ollut erittäin intensiivinen, tiivis tutkimusyhteisö, 90 vuotta toiminut yhdessä, että ne hautautuvat siellä sitten, kun osa menee sinne Ilmatieteen laitoksen puolelle ja osa sitten sinne Syken puolelle. Ovatko ne sitoutuneet nämä niin sanotut ottajat merentutkimuksen aitoon kehittämiseen? Minä uskon, että ovat. Jos halutaan katsoa, minkälaisia suunnitelmia ensi vuodelle sekä Ilmatieteen laitoksella että myös Suomen ympäristökeskuksella on, niin esimerkiksi Ilmatieteen laitos on tällä hetkellä osa Suomen Akatemian huippuyksikköä ilmakehän fysiikan alalla. Nyt sitten on esittänyt Ilmatieteen laitos yhdessä Syken kanssa, että merentutkimuksen alalle tulisi Akatemian huippuyksikkö. Tämä on minusta ihan oikean suuntainen esitys siitä, miten aiotaan vahvistaa ja kehittää tätä tutkimuksellista puolta.

Uskon myös siihen, että suuremmassa kokonaisuudessa suomalainen merentutkimus pystyy myös paremmin ehkä saamaan sitä ulkopuolistakin rahoitusta. Se ei voi olla ensimmäinen perustelu, mutta minä uskon siihen. Sitten minä uskon näihin professoreitten näkemyksiin siitä, minkälainen merkitys on sillä, että on kohtalaisen iso tutkijayhteisö ja on sitä kriittistä massaa. On tässä vuosien aikana Merentutkimuslaitoksen tilannetta pohdittu, tuotu monessakin selvityksessä, muun muassa tässä jo mainitussa Jussi Huttusen selvityksessä, esille.

Hyvät kuulijat! Tässä vaiheessa en jatka tämän pidempään, mutta ryhdytään debattiin, niin tulee uusia näkökulmia.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää sanoa, kun ministeri käytti monta kertaa sanaa "uskon", että minäkin uskon. Mutta minä uskon vähän eri asiaan. Minäkin allekirjoitin vastalauseen ja olin sen vastalauseen mukana, koska tämähän on hyvin pitkälle vähän tällainen uskonasia, mihin tässä nyt sitten uskotaan. Olen henkilökohtaisesti saanut olla tai joutunut olemaan tai päässyt olemaan melko monessa hallinnon kehittämisprojektissa tai -prosessissa mukana milloin missäkin roolissa, ja kyllä tässä, niin kuin ed. Asko-Seljavaara vähän totesi, vähän se missio puuttuu sieltä, mikä se päämäärä on. Minä nyt uskon kumminkin siihen, ettei kukaan halua, että Itämeren tila huononee. Minä luulen, että kaikki me haluamme, että Itämeren tila paranisi ja että meillä olisi mahdollisimman paljon hyvää tietoa, faktaa, siitä, miten sitä Itämeren tilaa voitaisiin tästä eteenkinpäin parantaa.

No, riski tietenkin liittyy siihen, että jos nyt mennään toiseen suuntaan välivaiheena joka tapauksessa — näin minä olen ymmärtänyt että vuonna kaksituhatta jotakin, 2012 ehkä sitten, ollaan menossa Viikkiin yhteisiin tiloihin — niin tästä näkökulmasta tuntuu vähän typerälle, että ensin mennään taaksepäin ja sitten taas mennään toiseen suuntaan, ja sinä väliaikana henkilöstön voimavaroja, resursseja, itse asiassa käytetään turhaan, toisin sanoen tässä tällaisen hallinnon kehittämisprojektiin. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Siitä syystä minä uskon, että ehkä tämä ei ole kumminkaan se paras tapa mennä siihen päämäärään, jota me kaikki haluamme.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tuntuu nyt olevan käsittelyssä hallituksen esitys, laki, jota kukaan ei oikeastaan halua tai hyvin harva haluaa. Asiantuntijakuulemisissa valtaosa asiantuntijoista oli sitä mieltä, että ongelmia on ja tulee ja tämä ei ole hyvä esitys. Oma nimeni ei siellä vastalauseessa ole mukana, mutta olen kyllä hengessä mukana. Olin kyseisenä käsittelypäivänä sairaana, eli sen takia se ei teknisesti ole siellä.

Nyt oppositio esittää lain hylkyä. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat ainakin tähän mennessä olleet salissa erittäin kriittisiä toivoen, että kaiken maailman toivelistat, lausumat, jotka me tiedämme tässä talossa, mitä ne ovat, muka toteutuisivat ja realisoituisivat, ja kuitenkin tässä on kysymys välivaiheesta. Minkä ihmeen takia tätä välivaihetta ei voida jättää väliin ja ryhtyä suoraan suunnittelemaan, perustamaan sinne Viikkiin sitä Merikeskusta, joka tuntuu olevan kaikkien intresseissä?

Arvoisa ministeri, onko todella niin, että on liian myöhäistä ottaa askel takaisin yhteisen edun, merentutkimuksen, Itämeren hyväksi?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veteen on vaikea piirtää rajaa. Meren biologinen tutkimus nyt yhdistyy Suomen ympäristökeskukseen, ja se voi tehostaa Itämeren suojelua. Näin rannikkovesien ja avoveden tutkijat toimivat yhdessä. Ei tämä tietenkään mikään läpihuutojuttu ole. Tämä on hyvin vaikea ollut kaiken kaikkiaan tämä asian käsittely, ja hyvin kriittinen on ollut se asiantuntijalausujien määrä. Tämä on kriittisen myönteinen tämä mietintö, tässä on onneksi otettu huomioon nämä näkökannat.

Pitkässä juoksussa minäkin toivon, että myös fysikaalinen tutkimus tulisi Viikin kampukselle saman katon alle, kun Syke sinne aikanaan siirtyy. Merentutkimuksen taso tulee turvata. Tämän mahdollistaa hallituksen esitystä laajemman Merikeskuksen perustaminen, jos näin halutaan, ja tutkimusalus Arandan rahoitus tulee turvata. Samoin työryhmän tulee seurata tätä merentutkimuksen tasoa, ja totta kai myös tämä palkka-asia täytyy hoitaa, että nämä merentutkijat pääsevät nimenomaan Itl:n ja Syken henkilökunnan tasolle.

Täytyy sanoa, että erittäin vaikea on tämä asian käsittely ollut, mutta täytyy uskoa siihen, että eteenpäin mennään merentutkimuksen osalta ja nimenomaan Itämeren suojelun osalta.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutosten tekeminen on usein tosi vaikeaa, kun se koskettaa vielä ihmisiä ja työntekoa. On helppo yhtyä näihin näkemyksiin, joita tässä salissa on jo tällä hetkellä tullut esille. Valiokuntakäsittely ennen kaikkea asiantuntijoiden kohdalta isolta osaltaan antoi kyllä todella isoja kysymysmerkkejä, miten tähän asiaan pystyy kantaa ottamaan. Kärsiikö tässä Itämeri ja sen suojelu, kun nyt tämä merentutkimus pirstoutuu useaan osaan? Olen aivan samaa mieltä kuin monet meistä ovat olleet, miksei tässä mentäisi suoraan sinne Viikkiin eikä jaettaisi tutkimusta kolmeen osaan tässä vaiheessa.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän asti olen äänestänyt kaikkien tämän hallituksen esitysten puolesta, ellei nyt ajatukseni ole harhaillut jonnekin ja on jäänyt nappia painamatta. Mutta nyt on kyllä todella vaikeaa sen takia, että kun nimenomaan on kysymys tutkimuksen uudelleenjärjestelystä ja on käynyt ilmi, että hallituksen esityksessä on Suomen Akatemian mukaan valikoiden referoitu kansainvälisen arvostetun arviointityöryhmän lausuntoa, niin herää kyllä kysymys, mitkä ovat tämän esityksen todelliset perustelut.

Haluaisinkin sitten kysyä ministeri Vehviläiseltä, kun valiokuntakin tässä voimakkaasti vaatii sitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tällaisen Viikin ympäristöklusterin, ympäristökonsortion perustamiseksi, onko ministeri valmis edistämään tätä ajatusta, vai onko tämä vaan kuorrutusta sille, että nyt saadaan tämä Merentutkimuslaitoksen pilkkomispäätös tehtyä. Minusta tässä on erittäin suuria ongelmia, ja olen näkevinäni, että valtioneuvoston piirissä ilmeisesti tuottavuusohjelmaa tulkitaan omalla kohdalla niin, että mitä enemmän organisaatiouudistuksia voidaan tehdä, sitä paremmin (Puhemies: Minuutti kulunut!) omat tuottavuuspisteet lisääntyvät.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Också jag känner en stor oro inför den här reformen.

Olen huolestunut siitä, että Merentutkimuslaitoksen nykyinen tutkimustoiminta hajautetaan eri puolille Helsinkiä. Sen myötä toimiva tutkimusympäristö aivan varmasti pirstoutuu. Ongelma on myös siinä, että tämän muutoksen myötä lisärahoitusta ei kuitenkaan ole esitetty. Tästä seuraa ongelmia. Kysynkin, miksi tällä uudistuksella on näin kova kiire.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen iloinen edustajien Hautala ja Gestrin puheenvuoroista. Ihan samaa kysyn, kun tämän prosessin aikana ei myöskään ympäristövaliokunnan työssä voitu vastata siihen kysymykseen, miksi tähän hankkeeseen on ryhdytty. Merentutkimuslaitos on intensiivinen, kansainvälisesti korkealle arvostettu yhteisö, joka on myös hoitanut ulkopuolista rahoitusta kiitettävällä, ihan ainutkertaisella tavalla kaikkiin suomalaisiin tiedeyhteisöihin verrattuna.

Sitten vielä tämä: Jos ministeri nyt lukee näitten valiokuntien lausunnot, sekä ympäristövaliokunnan että mietinnönantajavaliokunnan tekstin, niin sen perusteella voi tulla siihen johtopäätökseen, että tämä esitys tulee hylätä. Nämä puheenvuorot kertovat, miten tuskainen tämä prosessi on. Eli ihmiset kyllä ovat muutoksessa mukana, mutta täytyy tietää mitä varten. Kyllä ihan oikeasti surettaa, että meidän korkeasti koulutetut tieteentekijämme, tutkijamme ovat joutuneet tällaisen epämääräisen uhan alle, ja ilman muuta se vie jo henkisiä voimavaroja. Toivon hartaasti, että siellä sitten jaksetaan, ja kysyn vielä ministeriltä: mikä on suunnitelma nyt tämän Merikeskuksen perustamisesta?

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei voi kyllä välttyä siltä johtopäätökseltä, että pieniä ovat merentutkimuksen ongelmat tai ongelmakeskeisyys, jos suurena vaikeutena pidetään sitä, miten Helsingin Kumpulassa sijaitseva tutkimusyksikkö voi pitää yhteyttä Helsingin Viikissä sijaitsevaan tutkimusyksikköön. Väliä taitaa olla kaksi kilometriä. Kyllä tämän tyyppiselle ongelmakeskeisyydelle nauraa koko tyhjentyvien maakuntien Suomi, jossa paljon suurempien etäisyyksien takaa tehdään työmatkoja ja myöskin tehdään tutkimustyötä hyvin onnistuneesti. Minusta merentutkimuksen ongelmat jatkossa ja nyt kietoutuvat enemmän resursseihin ja tuloksiin kuin siihen rakenteeseen, missä tutkimusta tehdään. Ympäristövaliokuntakin kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että tällä muutoksella nimenomaan saadaan muodostettua nykyistä vahvempia tutkimusyksiköitä, joilla tätä tutkimusta viedään eteenpäin.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itämeri saastuu, ja tämä juttu haisee. Kun vierailimme kaikissa näissä laitoksissa, huomasimme esimerkiksi vanhan Radiotalon tuolla Mechelininkadun tienoilla: Ympäristökeskuksen tiloja sinne, ennen kuin tätä asiaa on täällä päätetty, oltiin rakentamassa jo, aika pitkällekin oli jo rakennettu uusia tiloja, mitä me ihmettelimme suunnattomasti, mutta näin vaan kävi.

Täytyy muistaa, että Suomi on tuossa Itämeren asiassa huomattavasti poikkeuksellinen maa. Minkään muun maan alueella rannat eivät sijaitse niin laajasti, kun meillä on sekä Suomenlahti että Pohjanlahti. Ruotsin puolella on Pohjanlahtea, mutta heillä ei ole taas sitten Suomenlahtea jne. Elikkä me olemme hyvin poikkeuksellinen tässä.

Ymmärrän tietenkin myöskin merentutkijoiden kilpikonnapuolustuksen. He ovat olleet hyvin kauan itsenäinen laitos. Tähän liittyy myöskin se, että meillä tähän merentutkimukseen liittyy myöskin jäätutkimus. Se on tärkeä asia meille, koska Suomi on poikkeuksellinen myöskin satamiensa kautta. Ruotsin satamatkaan eivät ole niin jäässä kovina talvina kuin Suomen satamat. Näin vaan käy.

Hyvä puoli tässä on se, että syvän meren, rannikon ja valuma-alueen tutkimus tulee yhdistetyksi tällä asialla.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki täällä me varmaan tiedämme, että parasta tutkimusta tehdään silloin, kun henkilöstö on siihen motivoitunutta ja heillä on jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa ja työtehtäviinsä. Olisinkin kysynyt ministeriltä, millä tavalla uudelleenjärjestelyjen jälkeen henkilöstön mahdollisuus omien tehtäviensä ja asemansa määrittelyyn huomioidaan ja miten henkilöstö otetaan mukaan.

Sitten olisin kysynyt vielä tästä tasa-arvoisesta palkkauksesta. Niin ikään tasa-arvoinen palkkaus on ensiarvoisen tärkeää, ettei tule mitään kahden kerroksen tai kolmen kerroksen väkeä merentutkimuksen sisään uudelleenjärjestelyjen jälkeen. Millä tavalla tämä varmistetaan? Tällä hetkellä esimerkiksi Merentutkimuslaitoksen palkat ovat olleet alhaisempia kuin Ilmatieteen laitoksella ja Suomen ympäristökeskuksessa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on jokseenkin huvittavaa kuunnella hallituskumppanien keskustan ja vihreitten puheita tässä asiassa. Ei luulisi, että ollaan kumppaneita. Vihreä puudeli istuu keskustalaisen ministerin sylissä ja kehrää ja hyväksyy kaiken mukisematta. Tällaisten puheiden pitäminen, että me emme kannata, olemme kriittisiä, on aivan turhaa. Jos ei kerran kannata, niin kannattaa hylkäystä. Tästähän tässä on kysymys. Hallitus sanoo, että otetta vahvistetaan. Nimenomaan, Itämerta otetaan nyt kurkusta kiinni. Sekin, mikä on vielä jäljellä, pirstotaan. Tämä on hajota ja hallitse -politiikkaa, ja Itämeri on suurissa vaikeuksissa, ravintokuormitus, kalatalous, monet muut. Kyllä täytyy sanoa, että on joustava selkäranka vihreillä, kun tämäkin menee läpi.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva Merentutkimuslaitoksen toimintojen jakaminen Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen välillä on mielestäni hyvin perusteltu sikäli, että saadaan ikään kuin paljon tutkimusta, kriittistä tutkimusmassaa aikaiseksi, aivan kuten ministeri Vehviläinen sanoi tässä asiassa. Se on hyvä asia, koska kansainvälistyvä tutkimus vaatii isommat puitteet ja ennen kaikkea sitä syventävää osaamista. Mitä korkeampitasoista tutkimusta teemme, sen paremmin voimme puuttua Itämeren ongelmiin.

On aina muistettava, että Itämeri on Euroopan unionin sisämeri, jolla on valtavat ongelmat edessään. Tiedämme suurin piirtein ydinongelmat, mutta lisätieto ei ole pahasta. Se, että kansainvälistytään, on hyvä asia. Tutkimuksen tasoa korotetaan. Se on hyvä asia. On pidettävä huoli myös siitä, että henkilöstön palkkausasiat laitetaan kuntoon, ettei tämmöistä kahden kerroksen väkeä pääse syntymään. Tämä varmaan on tiedostettu, aivan kuten valiokuntakin on huomioinut.

Toivon vielä lopuksi, arvoisa puhemies, että tässä asiassa päästään sille tasolle, että eri toimintojen yhdistymisen jälkeen myös fyysinen yhteys saataisiin syntymään, ettei tämä olisi esteenä hyvälle tutkimukselle. Ed. Timo Kaunisto (Puhemies: Minuutti on kulunut!) aivan oikein sanoi, että ei tämä välimatka voi estekään olla, mutta tulevaisuuden pyrkimyksen pitää olla, että päästään saman katon alle.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasiassa merentutkimus pirstotaan nyt Suomessa, ja on täysin epäloogista sanoa, että pirstotaan sen takia, että voidaan uudelleen myöhemmin yhdistää. Se on sekä taloudellista että älyllistä voimavarojen haaskausta.

Ministeri, kun totesitte asiantuntijalausunnoista, niin kansainvälinen asiantuntijapaneeli on aivan yksiselitteisesti tuominnut tämän hankkeen, Suomen Akatemia samoin. Helsingin yliopiston kanta on kriittinen. Kaikki kunnia professori Kulmalalle, mutta hän nyt on Ilmatieteen laitoksen edustaja tässä näkökulmassa.

Vielä tämä pirstominen ja kilometrit: on todella mieletöntä hajottaa neljään kohteeseen Helsingissä tämä kriittinen massa, jonka pitäisi olla todella yhdessä paikassa. Tämän vuoksi tämä Merikeskus, jota nyt esitetään, ei ole realistinen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehittyvien maakuntien Suomi tukee ministeriä, ja kauniistihan sitä pitää tehdä.

Totean, että tämä itse hanke on tuottavuusohjelman tähän mennessä irvokkain tuote ihan lyhyesti sanottuna. Siitä on juuri kysymys. On jännittävää katsoa, kuinka Suomen Akatemian lausuntokin vedetään lokaan. Tässä voi olla vain yksi ainoa tavoite: että tämä polku johtaa siihen, että Merikeskuksen nimellä päädytään siihen, että Viikissä on se kriittinen massa, joka pitää kaikki nämä mahdolliset osa-alueet yhdessä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata ed. Kaunistolle. Nyt hän on muuten poistunut, mutta sanoisin vain niille, jotka puolustavat tätä hajottamista, että Suomen väestö on pieni ja meillä on vähän erikoisosaamista. Ei se auta Kainuun työttömyyteen yhtään mitään, jos Merikeskus hajotetaan. Eli eikö ole parempi, että nämä erityisalueet säilytetään? Minä myöskin olisin samaa mieltä kuin edustajat Karhu ja Paajanen siitä, emmekö voisi odottaa, että saisimme tämän Merikeskuksen, kun tuossa keltaisessa kirjassa ei mitään mainita, että Merikeskus rakennetaan. Jos Merikeskus olisi valmis tai kohta valmis, niin tämä suunnitelmahan olisi aivan hyvä. Mutta kun Merikeskuksesta ei ole minkäänlaista tietoa, niin, niin kuin puheessani sanoin, nämä ihmiset valuvat pois tästä maasta. Ne ovat niin haluttuja tutkijoita, että ne ihan varmasti menevät muualle. Me menetämme kymmeniä hyviä ihmisiä tällä hajottamisella.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lähetekeskustelussa jo totesin, että tämä vivahtaa selvästi ikään kuin tuottavuusohjelman järjestelylle. Se on erittäin vakavalla hinnalla tapahtuvaa kaavamaista juustohöyläämistä, koska se kohdistuu juuri nyt siihen Merentutkimuslaitoksen osaamiseen, jota meillä pitäisi Itämeren osalta nyt osoittaa, ja nimenomaan sen osaamisen vaarantumiseen. Minusta erikoisvaliokunnat osoittivat täällä erittäin hyvin ne heikot kohdat tässä asiassa.

Ed. Pulliaisen kanssa me voisimme kertoa lukuisia esimerkkejä siitä, miten hallituksen esityksiä muutetaan, hylätään tai saatetaan hallitus vetämään ne pois eduskunnasta silloin, kun asiaperusteet sotivat hallituksen esityksen kestävyyttä vastaan. Hallitusryhmillä pitää olla ryhtiä tällaisessa tilanteessa, ettei tehdä kohtuutonta vahinkoa. Ed. Korhosen kanssa aikoinaan panimme kenraali Hägglundin vetämään taisteluhelikopteritkin tästä talosta, mikä olisi ollut mieletön ratkaisu aikoinaan. Hallitusryhmillä on erityinen vastuu näissä asioissa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luettuani hallituksen esityksen ja valiokuntien lausunnot en todellakaan löydä järkeviä syitä tähän hallituksen esitykseen. Merentutkimuslaitos on nyt hyvin toimiva yksi yksikkö, ja tällä esityksellä merentutkimus hajautettaisiin Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen.

Täällä on jo moneen kertaan nostettu esiin valtion tuottavuusohjelma. Itsekin mietin niitä syitä, jotka tässä mahtavat olla taustalla. Haluaisin, että ministeri selvittäisi meille, miksi tämä esitys on alun perin lähtenyt valmisteluun, mitkä ne syyt ovat, ja haetaanko tällä säästöjä ja tehostamista. Onko tässä valtion tuottavuusohjelma takana?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ottamatta kantaa kyseessä olevaan lakiesitykseen haluan tuoda esille yhden tärkeän asian. Miksi ihmeessä yhteistyö hallituksen ja valiokunnan jäsenten välillä on näin heikkoa, että pääsee puhkeamaan täysistuntosalissa hallituspuolueiden edustajilta hallituksen esitystä vastaan näin raju kritiikki? Täytyisihän ministereitten ja kansanedustajien pystyä valiokunnissa keskustelemaan ja neuvottelemaan asioista ja tekemään muutoksia, jos se on välttämätöntä, tai vetämään pois, jos se on välttämätöntä. Ei tämä todellakaan ole ensimmäinen sellainen tämän hallituksen esitys. Ministeri Braxilta niitä on kaksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen niiden edustajien kannalla, jotka näin voimakkaasti arvostelevat tätä esitystä. Olen siihen päässyt jonkin verran perehtymään, ja olisi hyvä, että ministeri vastaisi esimerkiksi ed. Ukkolan kysymykseen.

Oma kysymykseni tulee ihan täältä valiokunnan mietinnön sisältä. Nimittäin siellä sivulla 3 sanotaan, että valiokunta on saanut hyvin ristiriitaisia arvioita uudistuksen seurauksista. Suomen Akatemian lausunnon mukaan hallituksen esityksessä on referoitu valikoiden vesialan kansainvälisen arviointityöryhmän lausuntoa. Kielteisiä vaikutuksia kuvaava osa lausunnosta on jäänyt pois esityksen yleisperusteluista, ja vähän myöhemmin: "Meribiologian professori Jorma Kuparinen Helsingin yliopistosta on myös suhtautunut kielteisesti esitykseen." Miten tämmöiset tiedot eivät aiheuta sitä, että tämä asia palautettaisiin tarkempaan selvittelyyn, vaikka lopputulos pysyisi esimerkiksi samanlaisena? Tämä on jälkikäteen tieteelle erinomainen esimerkki siitä, miten huonosti eduskunta hallitsee, tai hallitus, näiden asioiden eteenpäinvientiä ja vähättelee tieteellistä maailmaa.

Toinen varapuhemies:

Ministerille 3 minuutin kommentti- ja vastauspuheenvuoro.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean näistä ponsista, joissa on otettu kantaa näihin asioihin, jotka pitäisi saada varmistettua, ensinnäkin siitä, että pitäisi selvittää tätä Viikin kampusaluetta, jonne tulisi koko Suomen ympäristökeskuksen toiminnot. No, yhdyn tähän täysin. Samoin voidaan selvittää myös tämä jatko-osa, joka tässä ykkösponnessa on, ja kakkos-, kolmos- ja nelosponsi mietinnössä minusta ovat asiallisia. Itse en näe mitään syytä, miksi ei näin voitaisi toimia eli turvata Aranda ja sitten seurata hallituksen työryhmän kautta, miten merentutkimus ja sen rahoitus ovat kehittyneet, ja sitten se eduskunnalle antaa. Ja edelleen myös tämän henkilökunnan palkkauksen tulisi tulla samalle tasolle kuin näissä kahdessa muussa laitoksessa.

Mutta sitten minun täytyy kyllä nyt sanoa, että haluan huomauttaa joillekin kansanedustajille, kuten ed. Soinille ja myös ed. Tiusaselle, että ette te näytä kauhean paljon kantavan siitä huolta, että Itämerta tutkittaisiin samassa paikassa. En paljoa ole saanut kirjallisia kysymyksiä puolitoista vuotta sitten tai vuosi sitten siitä ongelmasta, että on paha juttu, kun on erikseen Merentutkimuslaitos, joka tutkii aavoja meriä, ja sitten on erikseen Syke, joka tutkii niitä rantavesiä. Yhtään kirjallista kysymystä ei ole minulle tullut siitä ihmettelystä, että on tosi vakava asia. Se on nyt käynnistynyt teillä tämä keskustelu. Minusta on järkevää, että ympäristöntutkimuksen alla on laajasti tämä koko meren tutkimus.

Ed. Hiltunen, kun arvostelitte myös tätä kovasti, niin huomasin myös sen, että te ette ollut ympäristövaliokunnassa kuullut yhtään sektoritutkimuksen selvitysmiestä, ja tätä ei ole kyllä nyt keksitty tuottavuusohjelman nimissä. Kymmenen vuotta on tutkittu suomalaista sektoritutkimusta ja sen hajanaisuutta ja sitä, mitä sille pitäisi ehkä tehdä. Siellä on ollut kansainvälisiä selvityksiä, myös kansallisia selvityksiä. Toivon myös, että täällä edustajat voisivat niihin tutustua, jotta tietäisivät, mistä tässä kohtaa on kaiken kaikkiaan kysymys.

Sitten haluan vielä sanoa tässä, kun nämä toimitilat ovat nousseet nyt niin tärkeiksi, että myöskään siitä en ole saanut kritiikkiä aiemmin, mitenkä voi olla mahdollista, että toimitiloja on Helsingin kaupungin alueella eri paikoissa ja Syke tutkii tuolla ja tuolla tutkii Merentutkimuslaitos ja tuolla tutkii Ilmatieteen laitos. Kenestäkään ei varmasti ole hyvä asia, että on laboratoriotiloja eri puolilla, mutta se ei ole kyllä minun käsissäni. Te tiedätte, että liikenne- ja viestintäministeriö ei itse asiassa kyllä ole oikea vastuuministeriö edes merentutkimukselle, niin kuin on tänä päivänä. Minusta on paljon parempi paikka hallinnollisesti ympäristöministeriö. Silloin ne ovat siellä samassa kokonaisuudessa.

Todellakin kannatan sitä, että selvitetään mahdollisimman pikaisella aikataululla myös tätä tilakysymystä, että Viikkiin saataisiin muodostettua mahdollisimman laaja-alainen merentutkimuksen keskittymä, Merikeskus.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, mehän emme nyt käy mitään suukopua sinänsä tässä, vaan kysymys on siitä, mikä on paras tapa merentutkimusta toteuttaa Suomessa. Se on tieteenala, ja siihen kuuluu fysikaalinen tutkimus omana osanaan. Nyt se irrotetaan tästä. Me olemme kuulleet kyllä — itse olen myös liikennevaliokunnassa ollut kuuntelemassa näitä asiantuntijoita — sen, että tällä hetkellä sekä Syken että toisaalta Merentutkimuslaitoksen välinen yhteistyö on hyvää, jotenka kun Aranda kulkee ja toisaalta Muikku kulkee, niin niillä on yhteiset yhteenvedot ja ne pystyvät koordinoimaan tietojaan ja käsittelemään niitä. Tässä ei ole ollut ongelmaa. Uskon myös itse siihen, että tämä kokonaisuus pitää yhdistää, ja siihenhän tämä vastalausekin viittaa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti, miksei ole tullut kirjallisia kysymyksiä. Perussuomalaisten ed. Soini on ollut erittäin tyytyväinen Merentutkimuslaitoksen toimintaan, siksi siihen ei ole tarvinnut puuttua, toisin kuin hallituksen epäsosiaaliseen veropolitiikkaan ja kelvottomaan EU-politiikkaan. Tästähän tässä on kysymys. Merentutkimuslaitoksen väki on ollut perussuomalaisten eduskuntaryhmän vieraana, ja me olemme saaneet sieltä ensikäden tietoa laitoksen henkilökunnalta. Siihen nojaamme tämän perustellun kritiikkimme. Kuten aina, perussuomalaisten kritiikki on perusteltua ja järkevää.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on aika ikävää kuulla, että ministeri alkaa tällä kyseenalaistaa asiantuntijavaliokunnan kuulemismenettelyä. Kyllä valiokunnissa on niin kokeneet ja pätevät voimat, että se tieto, mikä on tarpeen, on hankittu. Ympäristövaliokunnan lausunnossahan nimenomaan on myös mainittu sektoritutkimuslaitosten asema ja tämän tutkimuksen koordinaatio ja vedottu siihen, että nyt ei ryhdyttäisi toimiin, vaan keskitettäisiin tämä kokonaisuus siihen tulevaan Merikeskukseen, annettaisiin työrauha nyt näille asiantuntijoille.

Vielä kysyn ministeriltä, mikä on teidän arvionne, eikö huolestuta yhtään se, että nämä tutkijat ehkä näissä epävarmuustilanteissa saattavat jättää tämän kotomaan. Varmasti on houkutuksia ja kysyntää ulkomaille saakka.

Sitten vielä toinen kysymys: minkälainen arvostelu kohdistuu siihen, että Merentutkimuslaitos on irrallaan muista sektoritutkimuslaitoksista? En ole yhtään tällaista negatiivista faktaa kuullut.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa jo aiemmin sanoin, kun ed. Akaan-Penttilä kyseli, miten tällaiseen johtopäätökseen tultiin, että tämä on enempi nyt kyllä uskonasia. Se niiden usko, jotka tulivat tänne hallituksen esityksen taakse, ei ole kovin vahva, niin kuin näistä puheenvuoroista on käynyt ilmi, koska siinä pystyi päätymään aivan toisenlaisiin johtopäätöksiin, joihin me, jotka jätimme vastalauseen, päädyimme: että hallituksen esitys pitäisi hylätä tässä vaiheessa ja tehdä kokonaisvaltainen esitys, jolla päästäisiin todella siihen hyvään lopputulemaan, jota minä nyt uskon, että kaikki vilpittömästi haluavat. Siitä syystähän siellä on neljä kappaletta lausumia. Siellä on muita huomioita sen mietinnön sisällä. Kaikkihan te olette mietinnön lukeneet, sehän on harvinaisen kriittinen mietintö. Siitä syystä nimenomaan, että asiantuntijalausunnoissa ja asiantuntijatapaamisissa ja tutustumisissa eri paikkoihin tuli niin paljon kysymyksiä, joihin ei saatu selviä, selkeitä vastauksia, uskoisin, että epävarma olo on myös hallituspuolueiden edustajilla, jotka päätyivät kannattamaan tätä esitystä.

Mutta haluaisin itse asiassa vielä sanoa tässä, kun me tiedämme yleensä eduskunnan lausumien seurannan, miten niissä on käynyt, että se ei ole ollut minusta riittävän hyvää eduskunnan näkökulmasta. Tässä asiassa kirjan kannet eivät kyllä ole kiinni. Me tulemme seuraamaan tätä asiaa ja tilanteen ja merentutkimuksen kehittämistä. Siinä mielessä on ministeri hyvällä tiellä kumminkin, kun hän aikoo pitää huolen siitä, että toteuttaa ne asiat, mistä valiokunta on kantanut huolta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaisin ed. Rajamäelle budjetoinnista. Minun käsitykseni mukaan tässä ei ole minkäänlaista tuottavuusohjelmaa, koska Ilmatieteen laitoksen budjettiin on lisätty ensi vuodeksi 9,2 ja Syken 6,3 miljoonaa. Se on enemmän kuin Merentutkimuslaitos maksaa. Eli tässä ei ole tuottavuudesta kysymys, tässä on joku uskonasia, mistä me emme ollenkaan tiedä.

Kysyisinkin ministeriltä: Miksi nyt tänne autokolonnan taloon pitää ruveta rakentamaan näitä uusia tiloja, kun Merentutkimuslaitoksella on aivan uudet, muutaman vuoden ikäiset tilat siellä Dynamicumissa? Miksi he eivät saa jäädä sinne, kunnes tämä Merikeskus valmistuu?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Kun tässä sanotaan, että hallituksen tavoitteena on yhdistää ja vahvistaa eri sektoreita, niin loogistahan olisi ollut siinä tapauksessa yhdistää Merentutkimuslaitos, Syke ja Ilmatieteen laitos ja siirtää tämä kokonaisuus yhden hallinnonalan alle. Looginen olisi ollut ympäristöministeriö. Kysyn nyt, miksi hallitus ei ole selvittänyt tätä vaihtoehtoa. Kun ajattelee kasvihuoneilmiötä ja sitä koordinaatiota, mitä tarvitaan sillä puolella, ei ainoastaan Itämeren tutkimuksen puolella vaan myös tällä toisella sektorilla, niin tulevaisuudessa varmasti tämä koordinaatiotarve vielä kasvaa.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola tuossa kysyi, miten on jouduttu tähän tilanteeseen, ja sitä itsekin ihmettelen. Olen nimittäin kantanut huolta hallituspuolueiden suuntaan, erityisesti substanssiministerin oman valiokuntaryhmän suuntaan, ja sanonut, että miettikää nyt ministerin kanssa yhdessä sitä, onko tämä oikeasti järkevää, ja mitään tulosta ei ole tullut. Eli kyllä siinä varmaan keskustelujen paikka on.

Nyt täytyy ihan oikeasti ihmetellä sitä, miltä ainakin tuossa omassa valiokunnassa tuntuu, että tuli sitten liikenne- ja viestintäministeriöstä tai tässä tapauksessa liikenneministeriöstä kuinka hölmö hallituksen esitys hyvänsä, niin se ajetaan läpi merkkiäkään muuttamatta. Ei tässä muutosta vastusteta, halutaan vaan ymmärtää, minkä takia se muutos on tehtävä.

Haluaisin vielä kysyä ministeriltä sitä, onko tämä järkevää taloudenpitoa. Laki on nyt eduskunnassa, saatetaan jopa hylätä äänestyksessä, ja siitä huolimatta Syken tiloissa Töölössä on menossa remontti. Onko eduskunta teidän mielestänne kumileimasin?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty mielipiteitä ja arvioitu sitä, mikä on muun muassa työntekijöiden asema ja tutkimuksen tila tässä uudistuksessa. Yhdistymistä on myös valmisteltu monta vuotta, ja nyt kun todella alkaa jotain tapahtua, vastustus on hallituspuolueittenkin sisältä aika kova, erityisesti vihreitten suunnasta. Minusta tässä on kuitenkin syytä mennä asioissa eteenpäin. Todellinen syy tähän vastustukseenhan on, että kun tuottavuusohjelmaa toteutetaan täällä Pääkaupunkiseudulla, sitä pitää kynsin hampain vastustaa, ja silloin, kun sitä maakunnissa toteutetaan, sitä täällä kannatetaan. Tästähän tässä on kysymys. Elikkä hallituksen esitys on hyvä ja kyllä se täällä salissa läpi menee.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Äskeinen hallituspuolueen edustaja tunnusti suoraan, että tässä on Pääkaupunkiseutuun kohdistuva tuottavuusohjelman eräs konkretisointi. Lähetekeskustelussa ministeri Vehviläinen tarkasteli myös näiden eri laitosten henkilöstön kehitystä ja sitä, mitä tuottavuusohjelma kokonaisuudessaan siihen saattaa vaikuttaa.

Mutta ei näin tärkeitä asioita kuin kansallista osaamista, Itämeren suojelua ja näitä kysymyksiä voida edes organisoinnin nimissä sokean juustohöylän alle alistaa. Tässä on kysymys nyt isosta asiasta, ja tältä osin minä toivon kyllä vielä, että vielä ennen ratkaisevaa äänestystä hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä mietitään tai keskustellaan hallituksen kanssa esimerkiksi tämän hallituksen esityksen poistamisesta vielä tässä vaiheessa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On suorastaan liikuttavaa havaita, kuinka keskustan kansanedustajat tulevat ministerinsä apuun. Se on ihan kaunista, ja sitä on ilo katsella.

Mutta itse asiasta olen aivan kokonaan toista mieltä. Siis jos ministerin äskeiset puheet, jotka hän tuosta pöntöstä kävi kolmen minuutin aikana todistamassa, pitävät paikkansa, pitää tehdä juuri sillä tavalla kuin ed. Gestrin täällä esitti. Pistetään kaikki yhteen, ei tässä ole olemassa mitään muutosvastarintaa, yhteen vaan, ja siinä järjestetään sen yhteisen instituution puolesta osastot ja siinä kaikki. Ja paikka löytyy Viikistä, siellä on vielä peltoa, pistetään vaan sinne. Siellä on 420 hehtaaria, minä olen ollut valvojana siellä, tunnen joka puskan sieltä.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että tämä ei kyllä minulla ainakaan ole lähtenyt valmistelussa alkuun siitä, että tämä on tilakysymys, vaan tämä on organisatorinen ja myös hallinnollinen kysymys. Tätä haluan teille myös alleviivata. Eikä tätä ole keksitty nyt, vaan on noin kymmenen vuoden ajan näitä asioita selvitetty. Tähän Mtl:n, Merentutkimuslaitoksen henkilöstön vastustukseen: minusta se on aivan luonnollista, että organisaation sisällä on yleensä erittäin luja muutosvastarinta, ja sitä en pidä ollenkaan ihmeellisenä.

Sitten ed. Hiltunen pahoitti mielensä siitä, että uskalsin ihmetellä, että ette ole kuulleet sektoritutkimuksen asiantuntijoita teidän ympäristövaliokunnassanne. Pyydän anteeksi, jos tämä oli huonosti sanottu.

Sitten tästä, että tutkijat jättävät suomalaisen merentutkimuksen ja siirtyvät laajasti ulkomaille: Tämä on kyllä minulle uutinen. Koko ajan, kun tätä hallituksen esitystä on tehty ja se on ollut täällä käsittelyssä, totta kai meidän väkemme ja myös Syken väki ovat käyneet koko ajan henkilöstön kanssa keskusteluja ja neuvonpitoa siitä, miten tullaan menemään eteenpäin. Ja minulle ei ole kyllä niistä keskusteluista kerrottu, että nyt olisi tämmöinen uhka, eivätkä he ole kertoneet minulle myöskään itse, ja olen kuitenkin ollut useampia kertoja viime kuukausienkin aikana tekemisissä sekä koko henkilöstön kanssa että myös johtaja Eeva-Liisa Poutasen kanssa.

Sitten haluan vielä todeta, että Ilmatieteen laitoksen toiminnasta ja tutkimuksesta on tietty osa sitä, mitä tehdään yhdessä merentutkimuksen kanssa, mutta suurin osa Ilmatieteen laitoksen tuottamista palveluista ja tutkimuksesta on liikenteelle tehtävää. Minä en muista sitä, onko se 60 prosenttia vai 80 prosenttia, mutta se on reilusti yli puolet. Ja itse katson kyllä, että Ilmatieteen laitos juuri siksi, että Ilmatieteen laitos tuottaa näitä turvallisuuspalveluita erityisesti lentoliikenteelle, erityisesti alusliikenteelle ja muulle liikenteelle, sen paikka ja hallinnollinen yhteys on kyllä erittäin luontevasti liikenne- ja viestintäministeriö.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys merentutkimuksen keskittämisestä Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen on aiheuttanut paljon keskustelua ja myös eriäviä mielipiteitä, niin kuin tässä hyvin on jo tullut julki. Tämä esitys on mielestäni tarpeellinen, jos ja kun se perustuu ja tähtää Itämeren tutkimuksen vahvistamiseen, mutta koko muutoksen toteutustapa antaa aihetta moniin kysymyksiin, joihin nyt haluamme kiinnittää huomiota. Merentutkimuslaitoksen fysikaalinen merentutkimus siirtyy hallituksen esityksen mukaan Ilmatieteen laitokselle ja meribiologia ja -kemia puolestaan Suomen ympäristökeskukseen.

Tässä on mielestäni vaara, että merentutkimus pirstoutuu ja hajoaa eikä vahvistu, kuten tarkoituksena on. Kärsijäksi joutuu esimerkiksi Itämeri ja sen suojelu. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio linjasi vuosi sitten, että Itämeren pitäisi olla hyvässä kunnossa vuoteen 2021 mennessä. Tätä kunnianhimoista tavoitetta osaltamme on vaikea viedä eteenpäin, jos Merentutkimuslaitoksen uudelleenjärjestely epäonnistuu sisäisten riitojen vuoksi. Tuolloin on vaarana, että merentutkimuksen kyky vastata Itämeren ympäristöongelmiin heikkenee. Itämeren tilasta pitää saada entistä täydellisempi kuva, ja siihen päästään vain eri tutkimusalojen aidolla yhteistyöllä. Kukaan tuskin kiistää yhteistyön tarvetta. Asiantuntijat ovat sen sijaan kyseenalaistaneet sen, tukeeko nykyinen esitys tällaisen monitieteisen merentutkimuksen osaamiskeskuksen luomista.

Suomen merentutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua. Nyt ehdotettujen uudistusten tulee edelleen vahvistaa tätä asemaa. On luotava kansainvälisesti kilpailukykyinen ja myös ulkomaalaisia osaajia houkutteleva tutkimusympäristö. Uudistusten tulisi tähdätä Suomen aseman kasvattamiseen johtavaksi merentutkimusmaaksi Itämeren alueella. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti yhteistyön ja koordinaation kehittämiseen eri yksiköiden välillä. Tutkimukseen suunnatut voimavarat eivät saa ehtyä. Tämä tarkoittaa myös riittävän rahoituksen turvaamista. On olemassa uhka, että nyt Merentutkimuslaitoksen jakaantuessa sen rahoitus ei ohjaudu täysimääräisenä merentutkimukseen. Ympäristöministeriön on otettava aktiivinen valvojan rooli rahoituksen suhteen.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassamme saimme kuulla ristiriitaisia arvioita uudistuksen seurauksista. Tutkimuksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi voi osoittautua haastavaksi, kun fysikaalinen merentutkimus siirtyy eri laitokseen. Uuden merikeskuksen toiminta sijoittuu kolmeen eri paikkaan. Siksi pidän erittäin tärkeänä valiokunnan ehdotusta selvittää nykyistä laajemman merikeskuksen perustamismahdollisuudet. Merentutkimuksen kehittäminen ja tutkimusyhteistyön lisääminen ovat kannatettavia ajatuksia. Hallituksen esityksessä ollaan oikeilla jäljillä, mutta käytännön yksityiskohtiin pitää kiinnittää enemmän huomiota. On myös toivottavaa, että koko merentutkimus saadaan järjesteltyä samaan kompukseen niin pian kuin mahdollista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tätä sipulia kuorii, niin itku tulee silmään ja sieltä syvältä sitten paljastuu muutama tosiseikka.

Yksi on se, että sellainen tiede kuin merentutkimus ei hallitukselle ole tiede ollenkaan. Tämä fysikaalinen tutkimus voidaan pirstoa ja irrottaa kemiallisesta, biologisesta tutkimuksesta pois, mikä rikkoo sen tieteen yhtenäisyyden.

Toinen, mikä tulee sieltä silmille, on toki hallituksen tuottavuusohjelma. On selkeä tosiasia, että kun Merentutkimuslaitoksen puolelta on yritetty keskusteluttaa ja selvittää tätä asiaa, miten voitaisiin tilanne säilyttää, niin vastaan on tullut, että kolmea nimikettä ei pidä olla, ei Merentutkimuslaitosta, Sykettä ja Ilmatieteen laitosta, vaan yksi pitää saneerata pois, ja on valittu sitten pienimmän vastustuksen periaatteen näkökulmasta Merentutkimuslaitos.

Tämän asian esittelyssä eduskunnalle, hallituksen esityksessä 121, on myös mielestäni tendenssimäinen linja. Muistaakseni sivulla 16 perustellaan, että Merentutkimuslaitos pitää saneerata, hajottaa ja liittää muualle, jotta saataisiin Euroopan unionilta riittävästi tutkimusmäärärahoja. Kuitenkin Merentutkimuslaitoksella on erittäin hyvä brändi Euroopan unionissa. Se on saanut riittävästi, kiitettävässä määrin, tutkimusmäärärahoja ja ollut mukana EU:n tutkimusympäristössä vahvasti suurella osuudella, kokoonsa nähden erityisen suurella osuudella, eli tässä tapauksessa koolla ei ole ollut väliä.

Edelleenkin tämä hallituksen esitys on jyräämisesitys. Sillä ajetaan vain eteenpäin sivuille katsomatta, perusteluista välittämättä. Suuri perustelujen ohittaminen on tapahtunut asiantuntijatasolla, kun ajatellaan kansainvälistä asiantuntijapaneelia. Niin kuin täällä on siteerattu, sen mielipide on ohitettu ja poimittu vain joitakin marjoja, jotka ovat sopineet hallituksen linjaan. Tämän vuoksi kansainvälisen tutkijapaneelin puheenjohtaja ja jäsenistökin on katsonut tarpeelliseksi julkaista Helsingin Sanomien mielipidesivuilla kantansa, jotta totuus tätä kautta, vapaan lehdistön kautta, tulisi tietoon, kun se hallituksen esityksen kautta ei ole päässyt esille. Tässä Suomen Akatemia on ihan selkeäsanaisesti sekä kirjoittanut että puhunut valiokunnissa käsityksensä, ettei hallituksen linjaus ole kestävä. Samoin Helsingin yliopiston kanta on saman suuntainen.

Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä kävi ensimmäisenä toimijana tutustumassa tilanteeseen ja havahtui. Tunnetusti ryhmä koostui eri poliittisista ryhmistä olevista aktiivisista jäsenistä. Totesimme tuolloin Arandalla, että tämä hanke on mahdoton. Tutkimusalus Arandan tutkimuksen tulevaisuus on myöskin tämän hankkeen kautta asetettu aika paljon enemmän kelluvalle pohjalle kuin Itämeri tai Atlanttikaan on, ja myös tässä mielessä tämä on myös erittäin paljon kritiikkiä saanut esitys.

Samoin tänään kuulemme, että oikeastaan ainut poliittinen puolue, joka varauksetta ja voimakkaasti kannattaa hallituksen esitystä, on keskusta. Tällä hetkellä en näe yhtään keskustan kansanedustajaa tässä salissa, en myöskään ministeri Vehviläistä. Mutta sellainen ajatus, että Aranda voitaisiin siirtää vaikkapa Oulujärvelle tai Päijänteelle — Saimaalle se ehkä pääsisikin, enpä usko sitäkään — on tietysti täältä käsinkin lähinnä heitto, mutta ajatus, että hallituksen esitys jollakin tavalla tasaisi maamme mitassa tutkimusta demokraattisesti tai tasa-arvoisesti, ei tietenkään pidä paikkaansa. Mutta keskustan puheenvuorot ovat olleet tuollaisia "halki, poikki ja pinoon" -puheenvuoroja, joita ei missään mielessä kylläkään voi tukea. Tämän esityksen on laittanut aktiivisesti liikkeelle keskustalainen ministeripari, muistaakseni siinä vaiheessa he olivat ministerit Tiilikainen ja Vehviläinen. Onko sitten, niin kuin ed. Pulliainen totesi, kysymys lähinnä puolueuskollisuudesta suhteessa omille ministereille?

Arvoisa puhemies! Tässä tehdään suurta vahinkoa merentutkimukselle ja myöskin ilmastonmuutoksen tutkimukselle, johonka Merentutkimuslaitos on ottanut aktiivisesti osaa myös niin, että se on osa sitä vastuuta, joka Euroopan unionissa on jaettu Suomelle yhteisessä ilmastonmuutostutkimuksessa ja sen seurannassa.

Lopuksi todellakin haluan todeta, että tämä ei ole mikään opposition ja hallituspuolueiden välinen juopakysymys. Tämäkin viiva on kyllä mereen piirretty. Olen kuullut vihreiden puolelta ja kokoomuksesta erittäin perusteltuja puheenvuoroja, joissa esitetään vahva kritiikki hallituksen esitystä kohtaan, ja niin kuin täällä on todettu aikaisemmin, myös liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö sellaisenaan olisi perustelu hylätä hallituksen esitys 121. Samoin ympäristövaliokunnan lausunnon tekstiosa johtaisi loogisesti hylkäykseen, mihin kuitenkaan ympäristövaliokunnan enemmistö ei päätynyt. Ympäristövaliokunnan lausuntoon liitetyssä eriävässä mielipiteessä on mukana myös hallituspuolueen kansanedustaja. Se mielestäni on hatunnoston arvoinen teko. Todellakaan ei ole niin, että täällä ollaan vain puolustamassa hallituksen esityksiä, ovat ne miten tyhmiä tai epäloogisia tahansa.

Tässä ei todellakaan, puhemies, ole mitään logiikkaa, tässä loppuyhteentulemassa, kuten ei myöskään siinä, että tätä asiaa nyt perustellaan sillä, että saadaan merentutkimus, sekä rannikkovesitutkimus että avomeritutkimus, yhteen yksikköön, kun se on toiminut tähänkin saakka aivan hyvin. Niiden yhteensaattaminen ei millään lailla perustele tätä moninaista hajottamista, jossa kalliisti rakennetut laboratoriot jaetaan neljään eri osaan ja tällä tavalla sekä tehdään taloudellista haittaa että menetetään usein täällä peräänkuulutettu tieteellinen, strateginen, kriittinen massa, joka tarkoittaa asiantuntijoita yhdessä paikassa, samoissa laboratoriotiloissa, hoitamassa yhteisiä asioitaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on sanottava, että ministeri Vehviläinen nyt näillä tämän päivän puheillaan upposi Itämeren pohjan hapettomaan tilaan ja poistui. Ei voi muuta todeta.

Kun olin paikalla lähetekeskustelussa ja kuuntelin kaikki sanottavat hänen suustaan ja vertasin niitä näihin puheisiin, niin en tiedä, pitäisikö tehdä niin kuin ed. Tiusanen teki äsken, että itkee sipulia kuoriessaan. Tässä alkaa niin kun tosissaan, ihan vakavasti otettuna, hymy hyytyä. Meidän on syytä pohdiskella tätä asiaa nyt siinä katsannossa kuin ministeri Vehviläinen äsken kehotti meitä arvioimaan. Ministeri Vehviläinenhän nyt nimenomaan perusteli tätä asiaa. Ainut sellainen tieteellisesti merkittävä perustelu, joka on niin kuin tieteellisessä katsannossa relevantti lähtökohta, on niin sanottu kriittinen massa. Tätä tieteellistä havaintoa ei voi aliarvioida.

Itse asiassa tämä havainto tehtiin jo aikoinaan perusteellisissa tutkimuksissa Yhdysvalloissa — oliko se 1960- vai 1970-luvulla, en nyt ihan tarkkaan sitä muista — ja silloin kun itse olin yliopistolla dekaanina, me kiinnitimme aivan erikoisesti huomiota tähän näkökohtaan. Siinä amerikkalaistutkimuksessa nimittäin todettiin, että tarvitaan noin 20 tohtoritason tutkijan yhteisö, jotta saadaan ne impulssit kaikki herätettyä ja se keskustelun taso vietyä sellaiselle kehittävälle tasolle, että syntyy uusia oivalluksia, uusia lähestymistapoja, jopa metodisesti aivan uutta, vallankumouksellista. Ja tämä on totta.

Mutta tässä tapauksessa pitääkin katsoa nyt asiaa ensinnäkin nykyisen Merentutkimuslaitoksen kannalta. Jos siitä arvioinnissa Akatemian puolelta todetaan, niin kuin myöskin käy tästä mietinnöstä ilmi, että se jo nyt on arvostettu, aikaansaava, hyvin toimiva yhteisö, ja jos siihen tarvitaan vielä lisää potkua, niin silloinhan sen potkun täytyy tapahtua sillä tavalla, että sitä kriittistä massaa yhteisönä, joka on jo päässyt korkealle tasolle kansainvälisesti, vielä lisätään. No, silloinhan tullaan juuri siihen ratkaisuun, joka nyt mietinnössä ponnen muodossa on, elikkä niin sanottuun Merikeskus-ajatukseen.

Minusta ei olisikaan ollenkaan hassumpaa se, jos hallinnollisesti halutaan näitä asioita jollakin tavalla supistaa, siis niistä palvelevista toiminnoista etsiä synergiaa, että olisi olemassa tällainen Ilmatieteen laitoksen, Syken ja Merentutkimuslaitoksen yhteinen hallinnollinen kokonaisuus ja siinä on sen puitteissa Merikeskus. Sen ytimen muodostaa nykyinen Merentutkimuslaitos, ja sitten näistä muista, siis Ilmatieteen laitoksesta ja Sykestä, tulee näitä tutkimuspanoksia samassa läheisessä fyysisessä yhteistyössä niin, että se maksimaalinen synerginen tulos voidaan saada aikaan.

Mitenkä minä koen tämän koko tilanteen? Koen sillä tavalla, että näin kuin nyt näyttää menevän, näin ei voi olla lopputulos. Tämä on ihan mieletöntä hommaa kerta kaikkiaan. Seuraavan hallituksen tehtävänä on viimeistään korjata nyt syntymässä oleva suuri virhe. Tämä on semmoinen suuren luokan hallitusneuvottelukysymys, että kun näin kriittisistä massoista puhutaan, niin nyt tehdään sitten kriittinen massa niin, että tähän ei tarvitse ihan kohta palata elikkä homma on niin kun hoidettu pulkkaan. Viikissä todella on hyvät mahdollisuudet tilan puolesta. Siellähän on jo nyt näitä toimintoja, ja sinne on hyvä niitä rakentaa lisää. Tiedän tämän todella siitä, että olin 1960-luvulla ja 1970-luvulla siellä Viikin opetus- ja koetilan valvoja — 420 hehtaaria pinta-alaa — ja olin vuonna 1962 huhtikuun 10. päivänä muuttopäällikkönä, kun ensimmäinen laitos Viikkiin muutti Helsingin yliopistosta, joten jollakin tavalla tämän homman tiedän.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, yksi näkökohta, josta tässä niin kun tosiasiallisesti on kysymys. Kysymyshän on tuottavuusohjelmasta. Tiedehenkilöltä, tiedemieheltä, tieteenharjoittajalta edellytetään luovuutta. Ei voi olla hyvä tieteenharjoittaja, jos ei ole luova yksilö. Tässä tapauksessa luovuus on ollut sitä, että kun tuottavuusohjelma rupesi puristelemaan pantana päätä, keksittiinkin, että ahaa, imaistaanpa Merentutkimuslaitos Ilmatieteen laitokseen ja Sykeen, ja sitten kun pitää vakansseja hävittää, otetaan ne merentutkimuksesta ja sillä siisti. Voi, voi!

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja ed. Pulliainen, suuresti arvostamani valtiopäivämies, puhui viisaita. Vähän olin kuitenkin pettynyt, kun hän totesi, että seuraavan hallituksen pitää tämä asia hoitaa. Kyllä tämä asia on tässä ja nyt pöydällä, ja nämä kriittiset puheenvuorot, joita tässä salissa on kuultu, eivät voi johtaa muuta kuin yhteen asiaan, ja se on se, että tätä lakia ei pidä viedä läpi. Täytyy sanoa, että aika pehmeitä täällä salissa ollaan, jos niin on, että ollaan näinkin voimakkaasti vastaan kuin miten tätä asiaa on vastustettu, mutta sitten painetaan kiltisti vihreää nappia ja todetaan, että menköön, hoidetaan myöhemmin, kyllä se tämän kestää.

Nimittäin en muista tämän eduskunnan aikana olleeni mukana tällaisessa keskustelussa, jossa näin moni kyseenalaistaa hallituksen esityksen. Oppositiostahan sitä tietysti kuullaan, mutta että hallituspuolueiden kansanedustajat itsekin ovat kyseenalaistamassa asian näin voimakkaasti. Olin itse tämän pääkäsittelyn päivänä sairaana, eikä nimeä ole mukana, mutta olen koko tämän käsittelyn ollut asiantuntijakuulemisissa ja ollut myös tekemässä tätä vastalauseen tekstiä eli olen hengessä ihan täysin mukana. Myös tätä mietintöä tehtiin yhdessä, ja6 mietintöhän on niin kriittinen, että sen jälkeen pitäisi kaiken järjen mukaan todeta, että tämä esitys ei ole tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Sen sijaan siellä todetaan, että se on, eli todetaan kaikki ne huonot asiat, mitä tämä tarkoittaa ja mitä tästä voi seurata, ja kuitenkin todetaan, että mennään sitten vaan.

Mutta sitten tulee tämä toivotaan, toivotaan -osuus. Täällä on niin paljon hyvää tahtoa, että luulisi, että joulu on lähempänä. Lausumat ovat hyviä, mutta me kaikki täällä tiedämme, mikä on lausumien lopullinen merkitys. Ne saattavat toteutua, jos tämä eduskunta pitää niistä kiinni. Mutta on niin lukemattomia lausumia mennyt läpi tästäkin salista, joilla ei ole minkään pennin verran merkitystä, että olen ainakin itse vähän skeptinen näiden lausumien voimallisuuden suhteen.

Sitten ihan oikeasti on tullut tämänkin esityksen yhteydessä mieleen, mutta jossain muissakin käsittelyissä, onko todella niin, että tässä eduskunnassa hallituspuolueiden edustajien tehtävä valiokunnassa on hallituksen esitysten tukeminen syteen tai saveen. Pilkkuakaan ei muuteta. Niin monessa monessa aiemmassa valiokunnassa, missä olen ollut, on korjattu hallituksen esityksiä. Siellä on kirjoitettu uudelleen. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kirjoitettiin uudelleen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Se olisi pitänyt palauttaa, mutta päädyttiin tähän ratkaisuun. Me olemme tehneet ministerin kanssa yhdessä neuvotellen muutoksia, kun asiantuntijakuulemisissa on kuultu, että tämä ei ole hyvä. Mutta tässä tapauksessa koko ajan mennään vaan eteenpäin ja todetaan, että pitäisi tehdä toisin, mutta kun, ja haetaan perusteluja sille, miksi hallituksen esitys on vietävä läpi. Valitettavasti tämä ei ole ainoa asia, mutta tämä on aika kovasti kärjistynyt asia.

Me teimme toisen johtopäätöksen näistä kuulemisista ja olemme tehneet tähän hallituksen esitykseen vastalauseen, jossa esitämme tämän hallituksen esityksen hylkäämistä. Syynä tähän on se, että meidän mielestämme hallituksen esitys merkitsisi nykyaikaisessa merentutkimuksessa askelta taaksepäin kansainvälisesti noudatetusta linjasta ja lopputuloksena olisi oleellisesti heikentynyt kyky tarttua ja vastata Itämeren ympäristöongelmiin. Jaolla ei myöskään näytä olevan tieteellisiä perusteita, ja se merkitsisi merifysiikan erottamista merikemiasta ja -biologiasta. Kansainvälinen arviointiryhmä on todennut, että Merentutkimuslaitoksen nykyinen strategia täyttää merentutkimuksen vaatimukset.

En lähde tätä vastalausetta kokonaisuudessaan lukemaan. Täällä on ollut erittäin hyviä puheenvuoroja tähän liittyen. Ne tukevat tätä vastalausetta. Mutta sitä haluan korostaa, että yksi erittäin ikävä piirre tässä koko prosessissa on ollut se, että Merentutkimuslaitoksen henkilöstö on jätetty kovasti syrjään. He ovat päässeet ilmeisesti mukaan vasta aivan viime metreillä, ja heitä ei ole aidosti pidetty hyvän hallintotavan mukaisesti mukana tässä prosessissa. Kun tiedetään, että kun muutos tuntuu väärältä, mitä se siitä päätellen on, mitä olemme asiantuntijakuulemisissa kuulleet, niin silloin on hyvin vaikeaa myös henkilöstöllä, joka tietää, miten asiat ovat. Hehän tämän asian viimeisiä asiantuntijoita ovat. Jos he eivät ole mukana prosessissa ja yhtäkkiä ilmoitetaan vaan, että näin tapahtuu, väitän, että tässä salissa ei ole yhtään edustajaa, jonka pirtaan vastaava kävisi ilman, että siitä nousisi jonkinlainen vastarinta ja ihan ymmärrettävä ja oikeutettu vastarinta.

Kuulin, että ministerit ovat vierailleet kahteen otteeseen kuultavina. Mutta nyt täytyy kysyä, mikä on ollut näiden vierailuiden henki ja sanoma. Jos siellä on todettu, että tässä ollaan, mutta mikään ei muutu, niin sehän on sitten vähän yhtä tyhjän kanssa. Ministereitä näkee myös televisiossa. Kun samaan aikaan tiedetään, että Mechelininkadulla Töölössä on ollut menossa Syken tiloissa remontti, niin kyllähän se antaa sellaisen signaalin, että asiat on päätetty, siellä ne puhuvat, emme voi vaikuttaa. Voin hyvin ymmärtää sen surkeuden ja kurjuuden, jota henkilöstö tässä kohtaa tuntee, ja kuitenkin heidän pitäisi pystyä omaan työhönsä vaikuttamaan. He ovat osaajia, jotka me haluamme pitää Suomessa, joita me arvostamme. Meidän pitäisi osoittaa se sitten myös tässä muussa toiminnassa.

Sitten saimme tiedon, että kun hallituksen esityksessä arvostellaan Merentutkimuslaitoksen toimintaa, niin esityksen laatimisesta vastaava liikenne- ja viestintäministeriö ei ole vastaavaa kritiikkiä tulospalautteessaan kertaakaan antanut. Tämä on merkittävä ristiriita. Sitten täytyy sanoa, että yhteiskuntapoliittisesti on huolestuttavaa, että budjettivalta siirtyy nyt sitten eduskunnalta Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen johtajille eli valtiolliselta tasolta laitostasolle. Se on täysin ristiriidassa meidän kansainvälisten intressiemme kanssa. Toivottavasti sinne nyt niitä paljon puhuttuja resursseja löytyy ja osaamista ja ymmärrystä merentutkimuksen suhteen.

Muuta toivon, mutta pahaa pelkään, että kun tässä salissa äänestetään, niin myös kaikki soraäänet painavat kiltisti vihreää nappulaa ja tämä esitys tulee menemään karvoineen ja sulkineen läpi. Meidän mielestämme paras vaihtoehto Itämeren tutkimuksen aseman takaamiseksi ja vahvistamiseksi tässä vaiheessa olisi keskeyttää tämä Merentutkimuslaitoksen lakkauttamista koskeva suunnitelma ja sen sijaan aloittaa Merikeskuksen suunnittelu ja luominen Viikin kampusalueelle. Tätä ovat ehdottaneet myös Merentutkimuslaitoksen henkilöstö ja johto. Sitten ehdotamme, että Merikeskus toimisi jatkossa ympäristöministeriön alaisuudessa.

Tämän edellä kuullun perusteella esitänkin, että nämä lakiehdotukset hylätään ja että hyväksytään yksi lausuma, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että Merikeskuksen perustaminen Viikin kampusalueelle aloitetaan ja samalla selvitetään mahdollisuudet Suomen ympäristökeskuksen, Merentutkimuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhdistämisestä ympäristöministeriön alaisuuteen." Tässä vastalauseessa ovat mukana meidän sosiaalidemokraattien lisäksi vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tässä kerran ainakin käyty erittäin kiivas keskustelu hallituspuolueitten ja ministerin välillä: silloin kun käsiteltiin sakon muuntorangaistusta, joten ei tämä nyt niin harvinaista ole, vaan kuten aikaisemmassa puheenvuorossa huomautin, se alkaa kohta olla sääntö pikemminkin kuin poikkeus.

Ed. Karhu, ei kannata nyt sentään hurskastella, että tämä eduskunta ja hallituspuolueet olisivat vain tämmöisiä pelinappuloita, jotka painavat sitä, mitä hallitus sanoo. Kyllä tämmöisiä samanlaisia pelinappuloita on ollut edellisissäkin eduskunnissa ja edellisten hallitusten aikana. Kun päätettiin esimerkiksi siitä, kuka lähettää rauhanturvaajat tuonne maailmalle, niin näytti, ettei saada minkäänlaista sopimusta aikaan, kun mukana oli vielä semmoinen peluri, jolla ei ollut parlamentaarista vastuuta ollenkaan. Ei pidä hurskastella tällä asialla, vaikka tämä onkin vakava asia.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti näin on ollut aiemminkin, mutta ainakin omasta kokemuksestani tuntuu, että tilanne on nyt aika kovastikin kärjistynyt ja pitäisi pikkuisen ottaa valtaa takaisin eduskunnalle ja meidän kansanedustajien aidosti asiantuntijakuulemisten jälkeen tehdä niitä muutoksia, jos ne ovat oikeita, oikeutettuja, totta kai hallituspuolueiden edustajat ministerin kanssa neuvotellen, jotta saamme mahdollisimman hyvää kestävää lainsäädäntöä. Nyt on tietysti sitten kaikilla niillä edustajilla, jotka ajattelevat, että näin on aina ennenkin ollut, mahdollisuus näyttää äänestyksessä. Tämä hylkyesitys tulee äänestykseen, ja sitten voi näyttää sen aidon kantansa tähän asiaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhun puheenvuoro oli hyvä, mutta tätä asiaa ei nyt pitäisi politisoida, koska tässä nyt on kysymys semmoisesta tieteellisestä tutkimuslaitoksesta, että kaikilla varmasti ei ole mahdollisuus ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Ihan samalla tavalla te ajoitte tämän alkoholiveron alennuksen silloin viime kaudella ja tekin äänestitte sen puolesta, ja nyt huomasimme, että se oli virhe, ja me nostamme nyt koko ajan sitä veroa. Kyllä näitä virheitä tapahtuu, mutta silloin kun on tämmöinen kysymys, joka selkeästi ei ole poliittinen, niin ei kannata hirveästi politisoida, koska se vaan kärjistää ja pahentaa tätä tilannetta.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä siinä, että tässä on semmoinen kysymys, että tämä olisi hyvä hoitaa kaikessa hyvässä yhteisymmärryksessä eikä todellakaan siihen suuntaan, mihin se nyt näyttää olevan menossa. Mutta viittasitte alkoholiveroon, ja siinä täytyy kyllä sanoa, että jos silloin olisi ollut kristallipallo, että olisi tiedetty, mitä siinä puun ja kuoren välissä kannattaa tehdä, olisi toimittu toisin. Nyt voidaan jälkiviisaana katsoa, mutta silloin oli peikkona Viron tuonti, kotimaan kysynnän lasku. Siinä toimittiin niin kuin toimittiin. Nyt jälkikäteen tiedämme, että se oli väärin. Aika näyttää, ovatko nämä muutokset, joita nyt suunnitellaan, oikeita.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Yksi asia vielä, mikä meni väärin, oli tietenkin Euroopan unionin jäsenyys, ja sitä ei ole vieläkään korjattu. Mutta se ei nyt kuulu suoranaisesti tähän, paitsi että jos luullaan, että suomalainen Merentutkimuslaitos EU:n rahoituksesta on kiinni, niin silloin se on kyllä heikoissa kantimissa, arvoisa puhemies. En tohdi tätä sentään luulla.

Mutta kannatan ja perussuomalaiset kannattavat tämän lain hylkäämistä. Miksi? No, siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä kävi Merentutkimuslaitoksen porukka eduskuntaryhmän kuultavana ja puhuttiin pitkään ja perusteellisesti ja he pystyivät perustelemaan tämän asian vastaansanomattomasti. Siinä ymmärrys lisääntyi. Ei ole pelkästään puhumisesta vaan kuulemisesta ja ymmärtämisestä kysymys. Hallitus on ajanut tätä asiaa alligaattorin aivoilla, yhtä litteästi ja yhtä ohuelta kerrokselta, eihän siitä muuta voi sanoa. (Ed. Pulliaisen välihuuto) — Ed. Pulliainen, olen iloinen, että tulitte takaisin, piipahditte tuossa, että te kestätte tämän kritiikin, kuten monet muut vihreät eivät tunnu kestävän. — Hallituksen huonojakin esityksiä arvostellaan mutta niitten puolesta äänestetään, ja se tuntuu minusta hieman ongelmalliselta noin moraalin kannalta.

Tuottavuusohjelmahan tässä on kaiken takana. Tämähän on aivan samaa sukua kuin meillä viime kyselytunnilla oli tämä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asia. Aivan toimiva yksikkö, tekee hyvää tulosta, on tarpeellinen, korvaamaton, ja ruvetaan leikkaamaan. Tässä on aivan samasta kysymys. Täältä tulee tällainen teknokraattinen ylimystöajattelu, ja ne ihmiset, jotka tekevät sitä työkseen ja ovat hyvillä tuloksilla tehneet, saavat sen sitten tiedoksi jossain vaiheessa. Ei se nyt ole oikea tapa. Tämä hajota ja hallitse -taktiikkahan tässä on pontimena.

Mutta olen kahdesta hallituspuolueen edustajan puheenvuorosta samaa mieltä. Esimerkiksi ed. Asko-Seljavaara sanoi aivan hyvin, että tämmöinen pako, aivovuoto, uhkaa nyt, kun ihmiset, jotka ovat kyvykkäitä, kielitaitoisia, asiaan perehtyneitä, katsovat muita mahdollisuuksia, mitä täällä on. Jos Suomesta osaavaa merentutkimusta ja tiedemiehiä lähtee ulos, niin jonnekin EU:n kemikaalivirastoon, joka tuolla Ruttopuiston varrella patsastelee, sitten verovapailla ökyeduilla Euroopasta haetaan tutkijoita tasapainottamaan tätä menetystä. Tyypillistä EU-vouhotusta, aivan älytöntä!

Ed. Ukkola puhui oikein. Kyllä minäkin ihmettelen, missä nyt ovat pääministeri tai ministeriryhmien johtajat, kun täällä hallituspuolueiden edustajat mätkivät hieman jo toisiaankin ja hallituksen esitystä mutta sitten sanovat, että kyllä tämä täytyy hyväksyä. En minä oikein ymmärrä; jos on jotain mieltä, niin eikö sen puolesta voi äänestää, vai onko se niin, että jokaisella kerralla jäävät aivot hattuhyllylle, kun tulevat hallituspuolueen kansanedustajat, että ei tunnista kuin vihreän värin enää. Onko niin vihreää se heinä siellä hallituksen kaukalossa, että mistään hinnasta ja mitään asiaa ei vastusteta? Jos se näin yksinkertaista olisi, niin sieltähän kannattaisi hallituksen tuutista tarjoilla milloin mitäkin.

Mutta, ed. Pulliainen, te olette nähnyt täällä elämää yli 20 vuotta vihreästä näkökulmasta. Minäkin alkuun sympatiseerasin tätä Koijärveä ja vammaisliikettä, ja monta tärkeää asiaa nosti vihreä liike esiin. Koijärvestä koipussiin, siinä on vihreän liikkeen tarina, (Ed. Pulliainen: Ed. Soini sen voi analysoida!) siis täysin särmätön ja sopeutunut liike, haaleampaa on kuin Saludo-kahvi, jota sosialidemokraatit pahvimukista tarjoilevat vaalien alla. Ajattelisin, että se on kaiken laihuuden ja löysyyden huippu, mutta ei, kyllä vihreä merentutkimus meni vielä tästäkin edelle. Pahoitteluni asian puolesta! Totta kai Itämeren ja myös Suomenlahden tilan pitää olla se tärkein asia. Jos tämä olisi tärkein asia, niin luulen, että tätä uudistusta ei tehtäisi. Tässä on jotain muuta takana, jotain muuta takana.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

__________

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! I regeringsprogrammet står det att en fördjupning av samarbetet mellan Meteorologiska institutet och Havsforskningsinstitutet utreds. Regeringen har gått mycket längre än så. Nu behandlar vi ett lagförslag som innebär att Havsforskningsinstitutet upplöses och spjälks upp mellan Meteorologiska institutet och Finlands miljöcentral.

Regeringen motiverar beslutet med att man så här stärker Östersjöforskningen genom att man vill föra forskningen av miljöproblemens orsaker och forskningen av kustens och havets skick närmare varandra. Det här är den officiella förklaringen. Samtidigt kan ingen som följt med processen ha undgått att märka att också andra intressen har fått spela en stark roll. Det politiska intresset syns tydligast i att resultatet av något som skulle vara en utredning blev en uppdelning, mer eller mindre fifty-fifty, av Havsforskningsinstitutet mellan två andra institutioner.

Moniin kysymyksiin ei ole saatu vastausta. Merentutkimuslaitoksen uudet tilat Kumpulassa vihittiin käyttöön vasta joitakin vuosia sitten. Tilat niihin kuuluvine erikoislaboratorioineen kohensivat Suomen merentutkimuksen tasoa. Ilmatieteen laitos toimii samassa kiinteistössä, ja laitosten välinen yhteistyö toimii hyvin. Myös Suomen ympäristökeskus on ajoittain käyttänyt Merentutkimuslaitoksen tiloja. Suomen ympäristökeskuksen omat laboratoriot ovat hajallaan kolmessa eri osoitteessa Helsingissä.

Nyt Merentutkimuslaitos on kohtaamassa saman kohtalon. Toimivasta tutkimusympäristöstä läheisessä yhteydessä Ilmatieteen laitokseen tutkijat hajautetaan nyt eri puolille kaupunkia. Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön mukaan tämä vahvistaa Itämeren tutkimusta ja arvostelijat vain levittävät huonoa ilmapiiriä. Saatu vastaus tutkimusympäristöjen vahvistamisesta ja tutkimuksen kohentamisesta ei ole vakuuttava. Kaikki tutkimusyksiköt ovat kannattaneet ajatusta Merikeskuksesta, jonne keskitettäisiin Itämeren tutkimus.

Tietojen mukaan Suomen ympäristökeskus suunnittelee muuttoa Viikin kampusalueelle, joka on kehittymässä biotieteiden ja ympäristön tutkimuskeskukseksi. Muun muassa Helsingin ympäristökeskus on asettunut sinne. Helsingin yliopisto on viime vuosikymmeninä keskittänyt muun muassa Itämeren tutkimusta Viikkiin. Suomen ympäristökeskuksen suunnitelmat eivät ole voineet tulla yllätyksenä hallitukselle, koska suunnitelmat ovat niin pitkällä, että puhutaan mahdollisesta muutosta vuonna 2013 tai 2014.

Den stora obesvarade frågan är, varför regeringen nu forcerar en upplösning av Havsforskningsinstituet då det är möjligt att ett Havscenter om några år byggs i Vik. Havscentret skulle kunna inrymma både Havsforskningsinstitutets och Finlands miljöcentrals forskare och en del av Meteorologiska institutets havsforskare. Havscentret i Vik skulle inte ligga långt från de befintliga forskningslaboratorierna i Gumtäkt där en del verksamhet kunde fortsätta.

Om regeringen verkligen skulle vara ute efter att stärka Östersjöforskningen skulle man omedelbart inleda en planering av Havscentret i Vik och en möjlig sammanslagning av de tre instanserna Finlands miljöcentral, Havsforskningsinstitutet och Meteorologiska institutet. För att förenkla ansvaret skulle det vara naturligt att hela Östersjöforskningen skulle ställas under miljöministeriets förvaltning.

Kaikki viittaa siihen, että kasvihuoneilmiöllä on suuri vaikutus myös Itämeren ympäristöön. Jo tällä hetkellä on olemassa tähän viittaavia tutkimustuloksia. Myös ilmastonmuutos huomioon ottaen ja kokonaan Itämerestä riippumatta vahva logiikka puhuisi sen puolesta, että Ilmatieteen laitos yhdistettäisiin Suomen ympäristökeskukseen ja siirrettäisiin ympäristöministeriön hallinnonalaan. Hallituksen tulisi jättää reviiriajattelu vähemmälle ja keskittyä enemmän siihen, mikä on kokonaisuuden ja tässä tapauksessa ympäristön kannalta parasta.

Med tanke på kontinuiteten i Östersjöforskningen och med tanke på forskarna och forskningsmiljöerna anser jag att regeringens förslag är förhastat. Jag anser att regeringens förslag bör förkastas och att planeringen av ett Havscenter i Viks campusområde bör inledas och möjligheterna att sammanslå Meteorologiska institutet, Finlands miljöcentral och Havsforskningsinstituet utreds. Det här har jag också framfört i den avvikande meningen som jag lämnade i miljöutskottet.

Östersjöforskningen är viktig och kräver större satsningar både i resurser och planering. Både miljöutskottets utlåtande och kommunikationsutskottets betänkande är starkt kritiska och innehåller flera klämmar som var för sig och alla tillsammans talar för sig.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämisestä, jossa itse asiassa Merentutkimuslaitos hajotetaan ja sijoitetaan Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen, on mielestäni edelleenkin erittäin puutteellinen.

Liikennevaliokunnan kriittisestä mietinnöstä selviää, ettei esitys ole merentutkimuksen kannalta optimaalinen. Valiokunnassa on kuultu asiantuntijoita, jotka ovat kiinnittäneet huomiota hallituksen esityksen puutteisiin. Esimerkiksi Suomen Akatemian arviointiryhmä ei näe ehdotetuilla muutoksilla todellisia tutkimuksen synergiaetuja kansainvälisen kilpailun kannalta, ja Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että esityksen vaarana on merentutkimuksen pirstoutuminen ja hyvin toimivan tutkimuskokonaisuuden hajoaminen.

Mielestäni nämä asiantuntijalausunnot ovat erittäin arvokkaita jo siksikin, että kyseessä ovat objektiiviset tarkkailijat, jotka eivät itse ole tässä muutoksen kohteena. Se lisää näitten lausunnonantajien painoarvoa mielestäni.

Ongelmallista tässä on myös se, mihin ympäristövaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota, että tässä tulee kahden hallinnonalan malli, ja myös se, että käytännön työ tulee olemaan vaikeaa, sillä Merikeskuksen tilajärjestelyt edellyttävät toiminnan sijoittamista kolmeen eri toimipisteeseen.

Tässä on paljon puutteita, ja mielestäni ainoa hyvä ajatus tässä valiokunnan mietinnössä on se, että kaikki toiminnot olisi järkevä yhdistää Merikeskukseksi. Tutkimuksen ja siihen liittyvän työn osalta parhaat synergiaedut saadaan kaikkien toisiaan tukevien toimintojen yhdistämisellä, ja valiokunnan saaman tiedon mukaan tällainen olisi mahdollista toteuttaa Viikin kampuksella.

Kaikkein tärkeintä on, että Suomen entisestään korkeatasoinen merentutkimus saa paremmat toimintamahdollisuudet ja lisää resursseja, joten mielestäni tässä voisi ottaa aikalisän ja harkita vielä parempia ratkaisuja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti toteaisin ikään kuin omalta puoleltani yhteenvedonomaisesti, että kahdelta valiokunnalta on tullut erittäin kriittinen kummankin valiokunnan enemmistön hyväksymä kanta, joidenka perusteella aivan hyvin tämä hallituksen esitys 121 voitaisiin hylätä niiden tekstien pohjalta, mitkä siellä ovat, ja että sen lisäksi on esitetty kohtuullisen laajat eriävät mielipiteet, joissa on myös mukana kansanedustajia hallituspuolueista.

Toisaalta Suomen Akatemia, toisaalta Helsingin yliopisto, molemmat, ovat ottaneet selkeän kannan tätä hanketta vastaan tieteellisestä näkökulmasta. Aivan oikein, kuten täällä ed. Asko-Seljavaara ja ed. Pulliainen totesivat, kysymys on tieteestä, hyvin paljon tieteellisestä kysymyksestä, minkä myös tämä kansainvälinen korkean tason arviointipaneeli totesi.

Myös hallitus on hiukan erehdyttänyt, koska sivulla 16 todetaan: "Yhdistämällä voimavaroja saavutetaan merkittävä etu kilpailtaessa Euroopan unionin tutkimusmäärärahoista." Valiokunnalle kuitenkin osoitettiin Merentutkimuslaitoksen saaneen erityisen hyvin tutkimusrahoitusta muun muassa Euroopan unionista. Tutkimusrahoista kilpailtaessa ei siis laitoksen koko ole tärkeä, vaan laatu.

Eräs asia vielä. Kun eduskunta on saanut käsittelyynsä tämän selonteon innovaatiopolitiikasta, niin nimenomaan tässä selonteossa todetaan, tässä lainaus: "Suomi menestyy globaaleilla osaaja- ja investointimarkkinoilla vain rakentamalla itselleen strategisiin valintoihin, huippuluokan osaamiseen ja kilpailukykyiseen innovaatioympäristöön perustuvan tunnetun ja arvostetun brändin."

Tässä kohdassa voidaan todeta, että nimenomaan yliopistot ja sektoritutkimuslaitokset muodostavat merkittävän osan tästä brändipotentiaalista ja niiden organisoimisessa on siten otettava tämäkin huomioon.

Tämä on sitaatti siitä keskustelusta ja käsittelystä, minkä eduskunta on innovaatiopoliittisen selonteon suhteen käynyt.

Nyt Suomen Merentutkimuslaitoksella on tällainen brändi, ja nyt se brändi aiotaan lakkauttaa, pilkkoa useampaan osoitteeseen vain, jotta sitten ehkä 2012 se yhdistettäisiin. Näin ollen kaikki järkisyyt puhuvat sen puolesta, että emme pilko, vaan annamme olla ja lähdemme sille linjaukselle, että tällainen merentutkimuskeskus perustetaan, niin kuin Merentutkimuslaitoskin on esittänyt, myöhemmin Viikkiin ja annamme tämän hajotusvaiheen nyt jäädä tekemättä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut mielenkiinnolla hallituspuolueiden edustajien kannanottoja ja kritiikkiä. Minunkaan mielestäni tämä asia ei ole mitenkään poliittinen kysymys, sillä tälle hallituksen huonolle esitykselle löytyy kyllä hylkäysperusteet aivan riittävästi näistä asiakysymyksistä.

Hallituksen esitys Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisesta ja toiminnan jakamisesta Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kesken merkitsee käytännössä merentutkimuksen pilkkomista ja hajottamista.

Ottaen huomioon Itämeren tutkimuksen jatkuvuuden ja Itämeren tutkimuksen vahvistamisen tärkeyden tämä ei ole hyvä. Se voi johtaa jopa merentutkimuksen heikkenemiseen nykytilasta. Kun otetaan vielä huomioon, että Itämereen ollaan suunnittelemassa kaasuputkea, niin ihan senkin takia olisi hyvä, että tämä tutkimus voisi olla mahdollisimman tehokasta ja hyvää.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys tuottavuusohjelmasta, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa tullut jo esille. Tämä tuottavuusohjelma sotkee monia muitakin toimintoja valtionhallinnossa tänä päivänä. Me tiedämme yliopistojen tilanteen, poliisin ja hätäkeskukset. Tämä tuottavuusohjelma tuodaan joka paikkaan, ja kaikissa näkee, että kysymys on vain henkilöstön vähentämisestä, ei siitä, miten toimitaan tehokkaasti ja tuloksia tuottavasti. Kyllä ihan samasta asiasta on kysymys myöskin tässä.

Arvoisa puhemies! On hallituspuolueiden edustajia, jotka sanovat, että tähän asiaan voidaan palata tulevien hallitusten aikana. Ed. Pulliainen mainitsi näin. Tämä on mielestäni silloin myöhäistä, sillä Merentutkimuslaitos on jo silloin pilkottu ja osaava henkilöstö voi olla jo silloin siirtynyt aivan muihin tehtäviin. Kun joku laitos hajotetaan ja muutetaan aivan erilaiseksi, niin eihän sitä, kun ainahan tulee uusi hallitus, voi ajatella, että se on ainakaan mikään helppo homma taas uudelleen organisoida se eri tavalla. Sehän on sitten jo semmoista pompottelua, jossa ei ole kyllä mitään järkeä.

Joten, arvoisa puhemies, nyt toivoisin, että hallituspuolueiden kriittiset ja vastuulliset edustajat kantaisivat vastuunsa tässä asiassa loppuun asti ja myös äänestäisivät hallituksen huonoa esitystä vastaan. Minä uskon, että tästä salista löytyy kyllä niin paljon edustajia, että tämä asia voidaan myöskin hylätä.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni perustuu siihen, että osallistuin eduskunnan ympäristöryhmän kanssa vierailulle tutkimusalus Arandalle, ja siellä ensimmäisen kerran kunnolla kuulin, mihin suuntaan asiat merentutkimuksen alueella ovat menossa. Yllätyin, ja ihan hyvin voisi sanoa, että jopa järkytyin siitä, tietenkin myöskin kiinnostuin asiasta. Sen jälkeen olen keskustellut asiasta paljon paremmin tietävien kanssa, ja jatkomielipiteeni, joita nyt tässä referoin vähän, perustuvat siihen, mitä valiokunnan mietinnössä kerrotaan. Tarkastelen niitä nyt lähinnä entisenä yliopiston tutkijana ja siltä pohjalta, että aivan eräällä lailla sivullisena joutuisin miettimään joko nyt tai jälkikäteen, miksi tässä asiassa ollaan tekemässä tämän laatuista päätöstä, joka täällä meillä on pöydillä.

Hallituksen esitys alkaa sanoilla, että monitieteinen merentutkimus keskitetään Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen, jonka sisälle siis tulee tämä Merikeskus. Toisin sanoen myönnetään, että tässä on monesta eri tieteenalasta kysymys. Sanotaan, että ne keskitetään. Kuitenkaan niitä ei keskitetä yhteen paikkaan, vaan ne tavallaan hajotetaan uudestaan. Ja monitieteisyys — mihin se siinä matkalla katoaa? Pelkästään nämä alkusanat jo minulle oman elämänkokemukseni ja poliittisen kokemukseni kautta tuovat esille semmoisen mahdollisuuden, että tässä ei välttämättä oikein nyt ehkä ihan olla semmoisella asialla kuin vaikkapa nämä kyseiset toimijat haluaisivat.

Valiokunnan kannanotot ovat kaikkinensa aika poikkeuksellisia, niin kuin täällä salissa on sanottu, ristiriitaisuuksineen, kun sieltä poimii näitä asioita esille vähän sieltä sun täältä. Ensinnäkin esityksen tavoite, joka on ihan hyväkin tässä sanoa, on "vahvistaa Itämeren tutkimusta ja kokonaisvaltaista otetta tutkimustoiminnasta". Ei tätä varmaan kukaan tässä salissa vahvista, mutta ymmärtääkseni nämä puheenvuorot lähtevätkin siitä, että on suuri pelko siitä, että tässä ei mikään vahvistu ja kokonaisvaltainen ote ei tällä monitieteellisellä alalla suinkaan parane, vaan ottaa jonkun aivan uuden alun. Sitten aikanaan, ehkä 20 vuoden kuluttua aikaisintaan, voidaan nähdä jotain uusia tuloksia. Minä koen itse niin pelkästään näillä lauseilla, että tässä heitetään menemään koko vanha tapa toimia, traditiot ja se perusyliopistollinen asennoituminen, mikä on kaikkien professuurien takana, aivan a ja o, joka on vuosikymmenien saatossa kehittynyt, sillä itse asiassa ei ole tässä mitään arvoa vai eikö sille ole vaan huomiopistettä vai pidetäänkö sitä liian itsestäänselvänä. Minä en ole tämän asian asiantuntija mitenkään. Minä luotan vaan tähän paperiin ja sen takia avoimesti näitä asioita laitan esille, koska tämä on jotenkin kyllä keskentekoisesti keskusteltu, sillä täällä on jatkossa selviä ristiriitaisuuksia.

"Valiokunta pitää" — niin kuin sanotaan lausunnossa — "tavoitetta merentutkimuksen vahvistamisesta kannatettavana, mutta katsoo ympäristövaliokunnan lailla, että esityksen mukaisessa toimintojen jakamisessa on ennakoitavissa myös vaara merentutkimuksen kokonaisvaltaisuuden hajoamisesta, kun Merentutkimuslaitoksen fysikaalinen merentutkimus sekä merelliseen turvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät tehtävät siirretään Ilmatieteen laitokseen ja meribiologiaan ja -kemiaan liittyvä merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen."

Minkä takia valiokunta pitää asioita kannatettavina, kun sen jälkeen se kertoo, miten kaikki koetaan aikamoiseksi vaaraksi? Tässä ei mitenkään selvästi sivulliselle tule ilmi, että tämä päätös on aivan varmasti oikeanlainen. Pikemminkin annetaan täysin toisenlainen kuva. Tämä on poliittista tekstiä minusta, ja sen läpi osaa lukea se, joka on enemmän politiikassa ollut mukana.

Uudistuksen tavoitteista sanotaan valiokunnan lausunnossa, että "uudistuksella tulee vahvistaa Suomen korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua merentutkimusta". No, totta kai. Sehän pitäisi olla itsestään selvä asia, että vain siten tämmöisiä uudistuksia pitää tehdä. Jossain aivan muualla sitten todetaan, että maksaako se lisää vai säästetäänkö sillä. Mutta jos meillä muodon vuoksi, pro forma, on jotain, eikä sillä ole edes tarkoitus vahvistaa Suomen kansainvälisesti arvostettua merentutkimusta, niin asia olisi aivan toinen juttu. Täällä on hyviä lauseita, mutta ovatko ne onttoja vai ei, se selviää vasta jatkossa, jolloin varmaankin joku tämän alan professori tai dosentti sitten jälkikäteen tutkii jonkun nekrologissa tätä kaikkea, vaikkapa Merentutkimuslaitoksen nekrologissa, mihin tämä kaikki johti. Olihan se täällä sanottu, mutta ei joko ymmärretty tai välitetty tai ei ehditty tai miten sen nyt suomen kielellä kukin meistä haluaa sanoa.

Vielä tästä tärkeimmästä kappaleesta, joka on tämä Merentutkimuksen turvaaminen. Se on valiokunnan mietinnössä sivulla 3. "Merentutkimuksen näkökulmasta" — siis se, jota tässä ollaan nyt uudistamassa, josta pitäisi tulla tämän alan lippulaiva — "uudistamiseen liittyvänä ongelmana voidaan pitää vaikeutta yhdistää" — no, pitäisi olla sanomattakin selvä — "fysikaalisten, hydrologisten ja biologisten prosessien mallintaminen ja tutkimus yhdeksi kokonaisuudeksi, kun fysikaalinen tutkimus siirtyy eri laitokseen." Kyllä sen nyt niin sanotusti erkkikin ymmärtää, ei tarvitse olla korkeakouluihminen, että tajuaa, että tämä uuteen paikkaan laitettuna on vähintäänkin haaste näille asioille. Se on aivan selvää.

Itse asiassa mietinnössä jatketaan: "Valiokunta on saanut hyvin ristiriitaisia arvioita uudistuksen seurauksista. Suomen Akatemian lausunnon mukaan hallituksen esityksessä on referoitu valikoiden vesialan kansainvälisen arviointityöryhmän lausuntoa. Kielteisiä vaikutuksia kuvaava osa lausunnosta on jäänyt pois esityksen yleisperusteluista." Aikamoinen havainto, itse asiassa ehkä jopa syytös. Tätähän asiaa muun muassa ministeriltä kysyin, mutta hän ei siihen vastannut ehkä ajanpuutteen takia tai jostain muusta syystä. Mutta kun tämmöisiä asioita täällä on sisällä, niin nämä ovat minusta kaikki huutomerkkejä. Minä en ole valikoiden täältä näitä etsinyt esille, vaan minun mielestäni näistä tärkeimmistä jaksoista.

Vielä jatkan sen verran, mitä lainaan täältä hyvin mielelläni: "Meribiologian professori Jorma Kuparinen Helsingin yliopistolta on myös suhtautunut kielteisesti esitykseen ja katsonut, että se ei tue monitieteisen merentutkimuksen osaamiskeskuksen luomista." Niin, miksi hän on sanonut näin, ja mikä arvo sille annetaan? Tässä tuntuu vähän se, mitä olen nähnyt ihan omalla alueellani lääketieteessä ja monella muullakin alalla, että ne, jotka ovat asian varsinaisia asiantuntijoita, Suomessa aina sivuutetaan. En tiedä, olenko tässä oikeassa, mutta minusta se on aika kaameata. Syvimmät alan asiantuntijat sivuutetaan sen takia, että ajatellaan, että he puhuvat omassa asiassaan, ovat joko jäävejä tai järjestävät asiat liian hyvin tai jotain, mitä se nyt sitten onkaan. Mutta miksi heidät on jätetty huomiotta? Sitä ei ilmeisesti valiokunnassakaan ole edes mietitty.

Myönteisesti suhtautuvat ilmakehätieteiden ja geofysiikan osastonjohtaja Markku Kulmala ja professori Jussi Huttunen. Kulmalahan saa lisää siinä mahdollisuuksia. Totta kai hän suhtautuu myönteisesti, mutta miksi siihen sitten suhtaudutaan niin, että se otetaan tänne erityisesti ylös ja uskotaan päinvastaista mielipidettä? Nämä ovat ristiriitaisia tämmöiset tiedemiehet kyllä sitten keskenään. Jos heidät samalle viivalle laitetaan ja poliitikko jotenkin poimii vaan toisen, niin poliitikko poimii minusta kyllä silloin väärin.

Professori Jussi Huttusen, jota on lainattu tässä hyvin vähän, osalta sanoisin — vähän jään jopa ihmettelemään, onko hän tosiaan sanonut vain näin — että hänen mukaansa "Merentutkimuslaitoksen asiantuntijat voisivat yhtä hyvin sijoittua omiaan vastaaviin aiheryhmiin Suomen ympäristökeskuksessa ja Ilmatieteen laitoksella". Siis vähän niin kuin sinne sun tänne ja niin ja näin ja noin. Hän on kyllä minusta etevämpi professori antamaan lausuntoja kuin että tämä on tässä näin. Hän on itse asiassa ihan eri alan professori kokonaan.

Kun Jari Niemelä, joka on Helsingin yliopiston biotieteellisestä tiedekunnasta, sanoo kriittisen myönteisessä esityksessään — tässä sanotaan, että se on kriittisesti myönteinen, en tiedä, onko se hänen sanomansa vai onko se valiokunnan keksintö — että on "- - vaarana, että merentutkimus pilkkoutuu, jos fysikaalinen merentutkimus sekä merenkulkuun ja meriturvallisuuteen liittyvät operatiiviset tehtävät siirretään Ilmatieteen laitokseen ja kemiallisbiologinen merentutkimus Suomen ympäristökeskukseen eli eri ministeriöiden ohjaukseen". Tässä on jälleen tämä sama kysymys, jonka mielelläni olisin meidän ministerillemme tässä asiassa esittänyt, että onko niin, että tälläkään mielipiteellä ei ole merkitystä, että näitä vaaroja nähdään.

Tämähän todennäköisesti eduskunnan menettelytapojen mukaan, arvoisa puhemies, tulee menemään läpi tässä salissa ja johtaa sitten erilaisiin poliittisiin käyttäytymisiin sen mukaan, miten tässä kukin meistä etenee. Minä halusin käyttää tämän kriittisen puheenvuoron en poliittisista syistä, vaan sen takia, että minä olen nähnyt samanlaista hallinnon uudistamista omasta mielestäni terveydenhuollossa aika laajasti, ihan itse asiassa kansanterveyslain voimaantulosta lähtien, ja monessa muussa lainsäädännössä sen jälkeen.

Niitä aina yhdistää se, että luullaan, että ne hankaluudet, jotka nykyisessä toiminnassa ovat, poistetaan sillä, kun hallintoa uusitaan ja ylhäältä käsin määrätään, miten hallinnon täytyy jatkossa toimia. Rakennetaan ehkä uusi toimitalo, mutta henkilökunnasta yleensä näissä asioissa viis veisataan, ja niitä, jotka siellä ovat johdossa, vaikka olisivat akateemikkoja tässä maassa, yleensä ei kuunnella omissa asioissaan, jotka he kaikista parhaiten tietävät. Monessa paikassa olen kysynyt tätä, miksi asiantuntijoihin ei luoteta heidän omissa asioissaan, oman laitoksensa tulevaisuuteen tähtäävissä asioissa. (Puhemies: Taitaa 10 minuuttia olla!) Aika huonoja vastauksia olen siihen saanut, puhemies. Sopivasti tähän kyllä oli tarkoituskin lopettaa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että Merentutkimuslaitos voidaan pilkkoa tuottavuusohjelman paineissa osiin. Tuntuu kovin erikoiselta olla kannattamassa tällaista uudistusta tilanteessa, jossa olemme vahvasti olleet Itämeren alueen elinkelpoisuuteen vaikuttamassa ja vahvistamassa Itämeren alueen tutkimusta ja jatkamassa sitä vielä hyvänä. Siksi tuntuukin kovin ihmeelliseltä, että nyt olemme tilanteessa, jossa myöskään henkilöstöllä ei ole ollut oikeutta ja kunnollista mahdollisuutta ottaa kantaa omaan asemaansa tässä muutosorganisaatiossa. On erityisen ihmeellistä, että henkilöstö on jätetty kuulematta kaikkein ratkaisevimmissa päätöksissä. Se ei varmasti tule lisäämään uuden organisaation henkilöstön motivaatiota millään tavalla.

Myöskään ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi eduskunnankin vaalima merentutkimuksen kansallinen asema halutaan budjettivaltana siirtää kansalliselta tasolta selkeästi laitostasolle. Ei siis voi kuin ihmetellä, miksi jatkossa virastojen johto päättäisi, mikä määrä resursseja esimerkiksi merentutkimukseen jatkossa käytetään. Lisäksi olen ihmetellyt sitä, miksi nyt yllättäen Merentutkimuslaitoksen toimintaa arvostellaan hallituksen esityksessä, kun tällaista arvostelua ei aikaisemmin ole tullut edes ministeriön tasolta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluankin todeta, että eikö tässä vaiheessa olisi nyt syytä keskeyttää Merentutkimuslaitoksen lakkauttamista koskevat suunnitelmat ja aloittaa Merikeskuksen suunnittelu, (Puhemies: Nyt alkaa olla 2 minuuttia täynnä!) jota henkilökuntakin tukee.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tunnustan maalaisuuteni, mutta maalainen on kyllä kiinnostunut myös veronmaksajien rahoista. Ihmettelen, mikä järki on siirtää keskus kolme vuotta sitten valmistuneesta, kaikki modernin merentutkimuksen tarpeet täyttävästä Kumpulan toimitalosta Viikkiin.

Lisäksi olen ihmetellyt hallituksen esityksen perusteita. Siellä on aika ihmeellisiä ristiriitaisuuksia: Kerrotaan, että monitieteinen merentutkimus keskitetään Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen siten, että Merentutkimuslaitoksen nykyiset tehtävät jaetaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kesken. Siis samanaikaisesti keskitetään ja samanaikaisesti jaetaan. Tietääköhän enää oikea käsi, mitä vasen on tekemässä, tai toisinpäin. (Ed. Pulliainen: Ei, mutta keskusta tietää!) — Keskusta keskittää. — Sen lisäksi, että ehdotus on mielestäni järjetön perusteiltaan, siinä tuhlataan erittäin paljon verovaroja tuhoamalla vasta kalliisti hankitut ajanmukaiset laboratoriotilat, suurin osa nyt heti välittömästi ja loput kolmen vuoden sisällä.

Valiokunta on kiitettävästi paneutunut työhönsä ja kuullut asiantuntijoita ja jopa henkilöstöä. Valiokunta nostaakin esille esitykseen sisältyviä vaaratekijöitä, suurimpana sen, että eduskunta on itse luopumassa päätösvallastaan merentutkimuksen rahoitukseen ja antamassa sen eduskunnalta Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajille. Eikö meitä enää kiinnosta merentutkimuksen tulevaisuus?

Itse asiassa koko valiokunnan lausunto koostuu pääosin niiden ongelmien luettelemisesta ja lausumaehdotuksista, joilla pyritään syntyviä ongelmia välttämään. Ensimmäinen ja pisimmälle kantava lausumaehdotus tähtää kaikkien kolmen nyt kyseessä olevan laitoksen yhdistämiseen mahdollisimman pikaisesti. Valiokunnan mietintöön sisältyvässä vastalauseessa tehdään se ainoa järkevä johtopäätös koko prosessista: nyt on aika ottaa aikalisä, ei hajoteta, vaan keskitytään koko valiokunnan kannattamaan uuden Merikeskuksen suunnitteluun. Lukuisat hallituspuolueiden edustajat etenkin kokoomuksesta, vihreistä ja ruotsalaisista ovat tämän prosessin aikana kiivaastikin vastustaneet esitystä, mutta aika näyttää, johtaako tämä vastustus tuloksiin, jotka keskeyttävät tämän hullun prosessin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Akaan-Penttilälle terveisiä, että kyllä kaikki Erkit ymmärtävät, kun oikein kuvaa hyvin ja perusteellisesti asioita.

Sitten, arvoisa puhemies, ed. Soinille, kun hän pohdiskeli sitä, mikä mahdollisuus on korjata syntymässä olevia ilmeisiä virheitä seuraavan hallituksen muodostamisen yhteydessä: En minä voi muuta kuin lehdistä lukemani perusteella todeta, että siinä keskeisessä roolissa on ed. Soini, joka ilmoittautui jo seuraavan hallituksen ministeriksi. Elikkä hän toisin sanoen ilman muuta pitää huolen siitä, että kaikki nyt syntymässä olevat virheet, jotka hän pöntöstä juuri äsken kertoi — ja vähän moitiskeli siinä vihreitäkin, joita hän on sympatiseerannut aina siellä varhaisessa elämänsä tilanteessa — tulevat korjatuiksi, ja hän toimii juuri niin ehdottomasti kuin hän äsken pöntöstä kertoi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle tästä asiasta, kun mehän olemme käytännössä ihan samaa mieltä: Se minun lausumani oli tämä yleinen suomalainen virke, kun sanotaan yleisellä tasolla, että kyllä erkkikin sen ymmärtää, ja kun minä jätin siitä sukunimen pois, niin en suinkaan tarkoittanut teitä, arvon kollegani. Mutta hyvä, että tämä tulee nyt näin varmennettua. Meidän yliopistomiesten huoli on ilmeisesti hyvin yhteinen tässä asiassa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin pitää saa se vaalivoitto, ja siihen kyllä tämä hallitus nahjusmaisuudellaan antaa täyden mahdollisuuden. Vihreiden saavutukset hallituksessa ovat kevyt kuin poutapilvi, se ei edes Soinilta ja perussuomalaisilta vielä kovin paljoa vaadi, että se rima ylitetään. Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta ollaan valmiit kuin melperi sotaan, jos kutsu käy.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella nyt olisi kokoomuksen ja vihreiden, sanoisiko, tiedemiesedustajilla mahdollisuus sitten puhua laajemmin hallituspuolueen kollegoilleen, siis muille edustajille, jotta tämä aikalisä saataisiin tähän. Toiseen käsittelyyn on kuitenkin kolme vuorokautta vähintään. Se mennee ensi viikolle, ja näin ollen aikaa olisi vielä tämän asian hallitsemiseen.

Täällä ed. Karhu jo kävi läpi tuota vastalausetta. Se tulee ajankohtaisesti toisen käsittelyn yhteydessä. Silloin tietysti itse kukin sitten voi ottaa kantaa tähän hallituksen esitykseen. Toivon, että nämä varsin hyvät puheenvuorot ruotsalaisen kansanpuolueen, kokoomuksen ja vihreiden puolelta tulevat opposition tueksi myös käytännön toimiin. Mutta ennen muuta toivottavasti hallituspuolueiden kansanedustajat löytäisivät vielä tässä toisen vaihtoehdon kuin olla tämän hallituksen esityksen takana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle: Kyllä me teemme kaikkemme, että hänen unelmansa toteutuisi. Nythän elämme tämmöisessä unelmien maailmassa, niin kuin kaikki olemme havainneet.

Toisekseen, tämä on ed. Tiusasen syytä muistaa, että äänestäjille tapahtui puolitoista vuotta sitten olleissa vaaleissa sellainen virhe, että meitä yliopistojen rohvessorijoukkoja on täällä vähän niukanlaisesti.

Yleiskeskustelu päättyi.