Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Nyt on toisessa käsittelyssä tuloverolaki, jolla hyväksytään ja vahvistetaan hyvätuloisten suuret verohelpotukset ja samalla myöskin todetaan se, että pienituloiset saavat odottaa vuoteen 2010, jos valtiovarainministeri Kataisen lupaus pitää paikkansa, elikkä tämä kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus on siirretty vuoteen 2010. Sen sijaan hyvätuloisille ollaan tällä hallituksen esityksellä nyt antamassa varsin merkittävät verohelpotukset, ja suurimmilla tuloilla tämä tekee jopa toistasataa euroa kuukaudessa puhtaana käteen. Tätä verolinjaa vasemmistoliitto ei voi pitää oikeudenmukaisena lähtökohtana.

Otetaan eräs esimerkki, esimerkiksi nämä omaishoitajat, joista on paljon puhuttu. Kun omaishoitajalle maksetaan palkkio, se käsitellään palkkana, mutta kun sitä verotetaan, niin sitä käsitellään sosiaaliturvaetuutena. Tämä johtaa siihen, että omaishoitaja ei saa ansiotulovähennystä, vaan tämä vähennys on korkeintaan kunnallisveron perusvähennys. Tästä seuraa, että omaishoitajat maksavat selvästi kireämpää veroa kuin palkansaajat vastaavasta tulosta. Tätä ei voi missään tapauksessa pitää oikeana. On syytä muistuttaa, että yhteiskunta säästää tavattoman paljon, kun omaishoitajat hoitavat lähiomaisia sen sijaan, että nämä jouduttaisiin viemään laitoksiin. Kyse on valtavista summista. Tässä suhteessa olisi paikallaan, että omaishoitajat vapautettaisiin verosta.

Tämän johdosta esitän seuraavan perustelulausuman: "Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti valmistelevan esityksen omaishoitajien palkkion verottomuudesta."

Toisena asiana: Edelleenkin lapsiperheiden köyhyys tässä maassa on lisääntynyt. Hallitus esitti ainoastaan kolmannesta lapsesta lapsilisän korotuksen ja yksinhuoltajakorotuksen, mutta kaikesta huolimatta kaikista pienituloisimmat lapsiperheet jäävät näiden lapsilisäkorotusten ulkopuolelle.

Tämän johdosta esitän seuraavan perustelulausuman: "Eduskunta toteaa, että lapsi sinänsä pienentää veronmaksukykyä, mutta katsoo, että tämä otetaan parhaiten huomioon lapsilisissä, ja edellyttää, että hallitus valmistelee eduskunnalle pikaisesti esityksen lapsilisien tason korottamisesta, niiden etuoikeuttamisesta toimeentulotuessa ja lapsilisien ostovoiman turvaamisesta."

Elikkä tämä merkitsee sitä, että lapsilisät eivät vähentäisi toimeentulotukea pienituloiselta ihmiseltä. Nythän tapahtuu niin, että kun lapsilisä nousee 10 eurolla, niin vastaavasti toimeentulotukea pienennetään 10 eurolla. Tämä ei tunnu menevän myöskään ministerien päähän. Tästä käydään jatkuvasti täällä sekä kyselytunnilla että täällä keskustelussa väittelyä, hyödyttääkö tämä lapsiperheitä vai ei. Tosiasiassa yhtään euroa he eivät enempää saa, jos ovat toimeentulotuelle joutuneet.

Ehkä suurin tämmöinen yksittäinen epäoikeudenmukaisuus tässä tuloverolaissa on komennusmiehiä koskeva kohta. Tässä mentiin nyt kyllä todella huonoon suuntaan. Tässä tehdään kyllä komennusmiehistä tavallaan lainsuojattomia siinä mielessä, että kun tämä laki sai sen muodon, joka ensimmäisessä käsittelyssä tuli, se merkitsee sitä, että vuosina 2005—2008 komennusmiehille maksetut päivärahat ja matkakorvaukset tulevat mahdollisesti veronalaisiksi ja näille komennusmiehille tulee todella suuria mätkyjä. Tähän on jo aikaisemmin eduskunta ottanut kantaa, ja tätä on muutettu niin, että näistä kohtuuttomista mätkyistä on päästy eroon eli lisäveroista, jälkiveroista. Nyt kumminkin ollaan ajautumassa samaan tilanteeseen.

Tämä on kyllä merkillinen asia, kun tässä sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ovat olleet samaa mieltä eli edellyttäneet muutamia muutoksia tähän hallituksen esitykseen, mutta pilkkuakaan hallituspuolueitten edustajat eivät ole tästä asiasta muuttamassa, ja nyt tämä on saanut tämän huonon muodon, joka johtaa todella varsin hankalaan tilanteeseen sekä työnantajat että työntekijät.

Tämän johdosta, herra puhemies esitän vielä kolmannen perustelulausuman: "Eduskunta edellyttää, että aiemman tuloverolain muuttumista koskevan lain hyväksymisen yhteydessä eduskunnan antaman lausuman ja komennusmiestyöryhmän esityksen (Valtiovarainministeriön muistio 14/2006) mukaista veronhuojennusmenettelyä jatketaan koskemaan komennustyyppistä työtä tekeviä verovelvollisia, joille on määrätty matkakustannusten korvausten verokohtelun epäyhtenäisyyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi jälkiveroa myös vuosilta 2005—2008."

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Kannatan ed. Kuopan tekemää kolmea lausumaehdotusta.

Yhdessä niistä esitetään hallituksen tuovan esityksen omaishoitajien palkkion verottomuudesta. Monilla eläkeläisillä omaishoitajilla on se epäkohta, että saatu palkkio lasketaan palkkana saadun eläkkeen päälle ja sitten siitä maksetaan muita eli palkansaajia korkeampi vero. Näin käy siksi, että palkkio katsotaankin toisaalta sosiaaliturvaetuudeksi, mikä ei oikeuta saadusta työtulosta normaalisti määräytyvään ansiotulovähennykseen. Tämä epäkohta kaipaa todella korjauksen, ja saadun omaishoitajapalkkion tulisikin olla verotonta.

Toisella ed. Kuopan esittämällä lausumalla pyritään turvaamaan lapsilisien riittävä taso. On ollut kyllästyttävää kuulla viikosta toiseen ministerien sanovan, että kaikkien pienituloisimpien sosiaalietuuksia on tänä vuonna reilusti korotettu. Kaikki me täällä kuitenkin tiedämme, etteivät kaikkein pienituloisimmat eli toimeentulotukea saavat lapsiperheet ole hyötyneet mitään yhdestäkään lapsilisäkorotuksesta, koska korotusta vastaava määrä vähennetään automaattisesti toimeentulotuesta. Tähänkin epäkohtaan on saatava viimein parannus.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä on käsitelty jo muutamaan otteeseen täällä, ja käsittämättömintä tässä on se, että hallitus on valmistellut tätä esitystä jo alkusyksystä ja taloustilanne on muuttunut sen jälkeen aika hurjasti, mutta siitä huolimatta hallitus vannoo jo tehtyjen päätösten nimiin sen sijaan, että olisi valmis tunnustamaan virheensä ja kenties korjaamaan sitä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Hallituksella on erinäisiä arvoperusteita. Itsetarkoitukseksi tuntuu tulleen se, että jo tehtyjä ratkaisuja puolustetaan riippumatta siitä, mitä todellisessa elämässä, ihmisten toimeentulossa, kansainvälisessä taloudessa tapahtuu.

Tuloverolaissa on useampia kohtia. Ed. Kuoppa toi täällä esille erinäisiä hyviä huomioita siitä, mitä kohtia voisi ja pitäisi jopa korjata ei vasta ensi vuonna määriteltävässä tulevan vuoden budjetissa vaan jo tässä budjetissa, niin että ne toimeenpantaisiin jo heti ensi vuoden alusta. Eräs näistä on komennusmiesten kohtaloon puuttuminen hyvässä määrin, niin kuin eduskunta on aiemminkin lausunut ja määrittänyt. On aivan käsittämätöntä, että eduskunta antaa valua oman arvovaltansa hukkaan kerta toisensa jälkeen laatimalla lausumia, hyväksymällä ne, mutta siitä huolimatta antaa hallituksen kävellä yli, jos ja kun se ei tunnu niitä toimeenpanevan. Toinen ongelma on juuri tämä toimeentulotuella elävien lapsiperheiden elämisen hintataso eli se, että kun lapsilisiä korotetaan, niin se kaikkein köyhin osa lapsiperheistä ei pääse nauttimaan tippaakaan niistä korotuksista.

Tämä on tuloverolaki, josta nyt puhutaan, ja voi sanoa, että verotuksen oikeudenmukaisuudesta on puhuttu useampaan otteeseen. Hallitus vannoo Hetemäen työryhmän nimiin eikä ole valmis sanomaan sanaakaan näinä aikoina pääomaverotuksesta, ihmisten veronmaksukykyisyydestä taikka siitä, miten se haluaa turvata ihmisten perustoimeentulon. Ministeri Katainen vannoo enemmän vain, että progressiota ei saa kiristää, progressiota ei saa kiristää. Häntä eivät tunnu kiinnostavan lainkaan ihmisten käteenjäävät rahat, verotuksen eräänä elementtinä hyödynnettävä mahdollisuus antaa ihmisille sitä kuuluisaa ostovoimaa lisää. Sitähän me kaikki tässä peräämme ja haluamme.

Meidän sosialidemokraattien mielestä täytyy voida keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Täytyy voida keskustella pääomaverotuksen nostamisesta, vaikka Hetemäen työryhmä on toimessaan. Nämä ovat semmoisia asioita, jotka eivät pelkästään odottamalla parane. Toki toivon, että Hetemäen työryhmä tekee kokonaisarvion meidän verotusjärjestelmästämme ja määrittää verotuksen eri mallien suhteita toinen toisiinsa.

Sosialidemokraatit esittävät lausumaksi, että eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa täydentävillä tukitoimilla sen, että eri ihmisryhmien välinen yhdenvertaisuus toteutuu ja energiatehokkaita hankkeita on kannattavaa ja mahdollista tehdä asumismuodosta ja tulotasosta riippumatta. Tämä liittyy siihen, että hallituksen esityksessä ja nyt valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on laajennettu kotitalousvähennystä koskemaan energiaremontteja, sen kattosummaa on kasvatettu, mutta millään ei taata sitä, että se kohdentuu vain energiatehokkaisiin remontteihin, ja millään ei turvata tässä sitä, että myös ne pienituloisimmat, joilla ei muuten ole varaa tehdä remonttia, joilla ei ole veroja, joista vähentää, kykenisivät tekemään järkeviä, kannattavia, energiatehokkaita remontteja.

Tähän me sosialidemokraatit haluamme puuttua, että hallitus tuo välittömästi semmoisia täydentäviä tukitoimia, joilla eri ihmisryhmien välinen yhdenvertaisuus taataan.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Aikaisemmissa keskusteluvaiheissa taholtamme on nimenomaan, kuten ed. Paasiokin juuri teki, peräänkuulutettu johtopäätöksiä taloudellisen tilanteen vakavan huononemisen johdosta. Suomi ei ole ulkopuolinen tässä vakavassa kansainvälisessä taloudellisessa syöksyssä. Suomi on toki yksi viidestä taloudeltaan hyvässä kunnossa olevasta euromaasta, mutta tämän tilanteen pohjalta pitäisi pystyä tekemään myöskin niitä toimenpiteitä, joilla suomalainen hyvinvointivaltio, suomalainen talous ja arjen turvallisuus kestävät nämä vaikeat ajat ja vaikeat vuodet, jotka myöskin suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisia perheitä ja suomalaisia ihmisiä uhkaavat.

Massairtisanomiset, massalomautukset, nämä vaatisivat nyt nopeita toimia, ja tältä osin on uskomatonta — ei auttanut, vaikka arvoisa puhemies tuki sosialidemokraattien syksyllä esittämää kritiikkiä tämän verotuksen sisällön osalta — että hallitus menee vanhalla kaavalla eteenpäin ja todella inflaatiotarkistusten päälle tehdään 870 miljoonan euron veronkevennykset, joista lähes 300 miljoonan euron voidaan katsoa suuntautuvan tosiaan hyvätuloisille. Samoin ruuan arvonlisävero ei ollut myöskään mitään täsmätyöllistämistä. Paljon paremmat vaikutukset olisi saatu sosiaalietuuksiin tehtävillä korotuksilla ja nimenomaan täsmätoimilla rakentamisen ja sitten myöskin perustoimeentuloturvan ja lapsiperheiden tukien parantamisen muodossa.

On aivan oikein myöskin, että täällä on tuotu esille niin omaishoitajiin, komennusmiehiin kuin moniin muihin liittyviä täsmäverokysymyksiä. Myöskin arvovalintaa on tietysti sekin, millä tavalla suhtaudutaan erilaiseen verotulojen hankintaan, ajatellaan pörssikaupan myyntivoiton verotusta, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, monella tavalla hyvinvointivaltion rahoitusta vahvistavaa, mutta myös harmaan talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeää käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa, jota Suomen hallitus on jopa eurooppalaisissa yhteyksissään jarruttanut. Tämän tyyppisiä sisältöön liittyviä ratkaisuja tarvitaan.

Kuten ed. Paasio totesi, on tärkeätä, että verotuksessa nimenomaan lähdetään siitä, että verotus on veronmaksukyvyn ja varallisuuden mukaan määräytyvää, ja tässä suhteessa on myöskin pääomaverojen ja omaisuuden verotukseen liittyvät asiat käytävä kriittisesti läpi ja tehtävä uudelleenarviointeja esimerkiksi juuri veropohjan ja veronmaksukyvyn paremmaksi huomioon ottamiseksi.

Tarvittiin valtiosääntö- ja perustuslakiasiantuntijoita, että hallituksen erityisveroale rikkaille, perintöverovapautus, vedettiin pois täältä, mutta poliittiset arvot näkyvät sitten muissa asioissa. Tietysti täytyy myöntää, että verotukseen liittyy myös asioiden hallinnan puutetta. Tästä surullisena esimerkkinä metsäverotuksen kanssa taiteilu hallituksen puolella. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten ja puuhuollon osalta olisi pitänyt ryhtyä moniin erilaisiin toimenpiteisiin jo määrätietoisesti kesällä 2007. Hallitus sai nyt sitten aikaiseksi sen, että ensin pääministeri Ahon johdolla estettiin se, että ensiharvennus olisi tullut metsälainsäädäntöön velvoittavampana, metsien uudistaminen ja ensiharvennus. Selvitysmies Aho keksi sitten, että ensiharvennukset voi tehdä verovapaaksi.

Tältä osin täytyy sanoa, että ei ole kovin helpottavaa katsoa, miten puuhuolto tämän lain osalta etenee, ja ei voi kuin pahoitella asiaa tuntevien hallituspuolueiden kansanedustajien tilannetta, kun taitaa olla niin, että maa- ja metsätalousministeriö ja valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, monet muut tahot eivät oikein tiedä, mitenkä nämä tukien yhteenlaskeminen ja soveltaminen tapahtuu. Eli ei hallitus tälläkään esityksellä valitettavasti vauhdittanut puukauppaa. Taisi vaan lopulta sekoittaa ja hämmentää sitä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa komennusmiesten matkakorvausten jälkiverottaminen ja jälkiverottamisen jatkumisen uhka verovuosilta 2005—2008 jätettiin tykkänään valiokunnan käsittelyn ulkopuolelle. Muutenkin tätä ongelmaa koskeva valiokuntatyöskentely näytti näin ulkoa katsottuna varsin yksipuoliselta, kun katsotaan esimerkiksi asiantuntijakuulemista. Myös mietintö on varsin ylimalkainen ja sisällöltään heikko ja jättää lukuisia kiistanalaisia kysymyksiä vaille vastausta.

Olisi kuitenkin ollut aivan oleellinen asia, että tähän jälkiverottamisen jatkumiseen olisi puututtu, koska me tiedämme, että jälkiverotusta on kampanjanomaisesti viety eteenpäin aina vuoteen 2004 saakka ja sen jälkeen hyväksyttyjen huojennussuositusten perusteella tämä jälkiverottaminen on huomattavasti hiljentynyt ja hyytynyt. Ellei täällä kyetä tätä huojennusmenettelyä jatkamaan, tämä järjetön jälkiverottaminen tulee ilman muuta jatkumaan.

Edellisestä tuloverolain muuttamisajankohdasta joulukuusta 2005 tähän päivään saakka matkakorvausten verotuskäytäntö on ollut ja on siis edelleenkin erittäin epäyhtenäinen ja epäselvä. Erityisesti luottamuksensuojan osalta verovelvollisten oikeusturva edellyttäisi oikeuskäytännön kehittämistä ja myös viranomaiskäytännön uudelleenarviointia ja parempaa valvontaa. Tästä on hyvä osoitus se, että lähes kaikissa jälkiverotusta koskevissa päätöksissä Turun hallinto-oikeudessa ratkaisut ovat olleet äänestyspäätöksiä ja yleensä äänestyspäätöksiä 2—1 puoleen tai toiseen. Kovin selkeältä tämän linjanveto ei todellakaan vaikuta.

Miksi tätä huojennuskäytäntöä olisi välttämätöntä jatkaa? Haluan tätä vielä korostaa muutamalla sanalla. Eduskunnan nyt äänestäen hyväksymät pykälänmuutokset tarkoittavat, että tuloverolaissa hyväksytään muun muassa Lounais-Suomen veroviraston takautuvasti muuttama tulkintalinja. Sen mukaan komennustyöntekijän kotoa mitaten alle 100 kilometrin etäisyydellä ja halkaisijaltaan 200 kilometrin työssäkäyntialueella olevat laivanrakennusalan työssäkäyntipaikat ovat työntekijän varsinaisia työpaikkoja tästä lähtien kaikki. Niille ei voida maksaa verottomia matkakustannusten korvauksia, ja jos työnantaja hankkii komennustyöntekijälle tilapäismajoituksen, siitä muodostuu hänelle verotettava asunto-etu. Komennustyön kannalta näin järjettömään lopputulokseen tässä ollaan päätymässä.

Edellisen kerran tehtyjen tuloverolain muutosten mukaan turkulaisen komennusmiehen työskentelyn Rauman telakalla on katsottu olleen tilapäistä, siis verottomiin matkakorvauksiin oikeuttavaa, jos työskentelyjakso on ollut alle kaksi vuotta. Työskentely on verohallituksen ohjeen mukaan voinut jatkua tilapäisenä, jos komennustyöntekijä on ollut välillä kuuden kuukauden jakson työssä muualla ja palannut sen jälkeen työskentelemään tuolle telakalle.

Näiden säännösten kanssa telakoilla ja muuallakin teollisuuden komennuskohteissa on nyt nämä vuodet eletty. Nyt näiden lakimuutosten tuloksena vanhoilla verohallituksen ohjeistuksilla hallitus ja valtiovarainministeriö voivat kyllä niistää nenäänsä tai kuivata korvantaustojaan. Portti on avattu myös verovuosina 2005—2008 maksettujen matkakorvausten jälkiverottamiseen. Näin varmuudella tapahtuu, jos huojennussuositusta ei jatketa koskemaan myös mainittuina vuosina maksettujen matkakorvausten mahdollista jälkiverottamista.

Arvoisa herra puhemies! Oireellista on, että verottaja on Lounais-Suomessa kieltäytynyt käsittelemästä komennusmiesten lisäselvityksiä, joita he ovat liittäneet veroehdotustensa palautuksen yhteyteen. Kun on tiedusteltu, miksi selvityksiä ei ole käsitelty säännönmukaisessa verotuksessa, heille on vastattu, että verottaja ei niitä käsittele, jotta oikeus jälkiverottamiseen säilyy ja jotta verovelvollinen ei saisi selvitysten perusteella luottamuksensuojaa.

Tämä veroviranomaisten menettely on räikeässä ristiriidassa verotusmenettelylain kanssa ja sotii kyllä myös verovelvollisen oikeusturvaa vastaan. Lakihan edellyttää, että verovelvollinen esittää säännönmukaisessa verotuksessa kaikki verotukseen mahdollisesti vaikuttavat tosiasiat. Nyt näitä selvityksiä ei haluta ottaa vastaan ja perustelut aiempiin jälkiverotuskampanjoihin nähden ovatkin kääntyneet päälaelleen. Edellisessä jälkiverotusaallossa jälkiverotuspäätöksiä lätkittiin juuri sillä perusteella, että verovelvollinen ei ollut tehnyt veroilmoitusta tai lähettänyt erillistä selvitystä komennuskohteista ja työskentelyajoista, vaan hyväksynyt veroehdotuksen, johon maksetut päivärahat on merkitty työnantajan vuosi-ilmoituksen sisältämien tietojen mukaisina. Tuossa vaiheessa se, ettei selvityksiä toimitettu, vei komennusmiehiltä luottamuksensuojan. Nyt niitä selvityksiä säännönmukaisessa verotuksessa ei oteta vastaan eikä tutkita, jotta verottaja säilyttäisi jälkiverotusoikeuden ja jotta verovelvollinen ei saisi luottamuksensuojaa.

Näin mielivaltaisesti toimitaan, ja sen takia tämän mielivallan torjumiseksi tarvitaan tämä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja muunkin opposition tukema lausumaehdotus, jonka täällä ed. Kuoppa esitteli.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Komennusmiesten matkakorvausten verottomuuden rajaa tiukennetaan. Ehdoksi tulee se, että matka on 100 kilometriä ja siihen liittyy vielä yöpyminen. Tästä seuraa pahimmillaan se, että näihin komennustöihin ei saada riittävästi suomalaisia työntekijöitä. Vaihtoehto on silloin vain ulkomaalaisen halpatyövoiman hankkiminen tekemään vaikkapa niitä suuria projekteja, joita tässäkin talossa edelleen suunnitellaan. Sen tien päässä on kuitenkin se, että työn laatu voi selvästikin huonontua. Eli pitäisi selvästikin ymmärtää se, että suosittaisiin suomalaisia komennusmiehiä ja turvattaisiin heidän töihin saamisensa.

Se ei ole hääppöistä hommaa koskaan se komennustyö. Kyllä jonkunlainen ymmärrys pitäisi olla siitä, että komennusmiehet tarvitsevat tiettyjä etuuksia jaksaakseen sitä kovaa työtä, monella lailla hankalaa työtä. On paljon poissaoloa, paljon tulee myös kuluja vuodesta toiseen. Kaikkein hankalimmilleen tämä tilanne menee, jos näitä jälkiveroja nyt heti ruvetaan laittamaan maksuun, niin kuin pelättävissä on, ilman tätä ed. Kuopan ehdottamaa suojalauseketta, joka tuossa ponnessa on. Kyllä se nyt vähintään pitää saada ja katsoa sitten jatkossa vielä uudestaan, että näitä suomalaisia komennusmiehiä arvostettaisiin ja heidät saataisiin jatkossakin liikkeelle myös verosääntöjen uusilla tarkistuksilla, kun nähdään, mihin tämä tilanne vie.

Mitä sitten tulee omaishoitajien tilanteeseen, niin myös siellä tarvitaan korjaus verokäytäntöön. Omaishoitajan palkkio on pieni, ja onhan se kohtuutonta, miten paljon siitä pienestä palkkiosta sitten menee veroa. Paljon ei käteen jää. Täytyy päästä siihen käsitykseen koko eduskunnan ja poliittisen päätännän, että ilman omaishoitajia tämä maa yksinkertaisesti ei enää toimi. Täynnä olisivat hoitolaitokset ilman omaishoitamista, ja niitä tarvittaisiin paljon lisääkin. Pitää arvostaa myöskin silloin, kun näitä taloudellisia etuuksia osoitetaan, tämän tyyppisiä työntekijöitä. Omais-hoito on armottoman kovaa työtä useimmissa tapauksissa, ja palkkio on pieni. Se, mitä voitaisiin heti tehdä, on tämä verottomuus.

Mitä sitten tulee sosialidemokraattien jatkuvaan kritiikkiin tätä ruokaveron alentamista, ruuan arvonlisäveron alentamista kohtaan, niin kyllä minun on tosi vaikea ymmärtää tovereiden demareiden kritiikkiä. Onhan se yritettävä nyt ainakin alentaa ruuan hintaa. Se on nimenomaan pienituloisten kannalta tärkeä yritys tämä, mikä nyt tulee, että koetetaan alentaa ruuan hintaa. Se vie kaikkein pienituloisimpien perheiden rahoista ison ison osan. En ymmärrä teidän asennettanne. Ei kai siinä vaan joku semmoinen maaseutuvastaisuus jotenkin pursku.

Vähän samanlaista huomasin ed. Rajamäen puheenvuorossa metsäverosta. Kaikki mahdolliset ongelmat hän nyt kytki tähän metsäveron alentamiseen. Minusta on oikea yritys ja pyrkimys ja varmaan myöskin ainakin tiettyyn rajaan saakka tuloksellinen pyrkimys se, että metsäveroa alennetaan, jotta puuta saadaan tehtaille. Se on elintärkeää, että puuhuollon varmistamiseksi tehdään kaikki se, mikä tehtävissä on. Muutoin seisoo mahdollisesti lisää näitä tehtaita ja niitä ajetaan sitten pysyvästikin alas. Jotenkin toivoisi, että sosialidemokraatitkin sitä maaseutuasennettaan rupeaisivat reivaamaan toiseen suuntaan. Ei siellä se elämä niin ruusuilla tanssimista ole koskaan ollut eikä ole tänäänkään.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Omaishoitajien palkkio on ongelma, jota on yritetty ratkaista useamman hallituksen aikana. On tietysti todettava, että sitä ei ole ratkaistu, ja se on asia, joka nyt täällä on aiheesta nostettu esille. Toivon mukaan nyt edes saataisiin jonkinlaista muutosta tähän asiaan. Kaiken kaikkiaan omaishoitajien asema on tunnustettu lukuisissa puheissa, ei vain juhlapuheissa vaan yleisesti ottaen, mutta heidän palkkionsa on päinvastoin mennyt entistä huonommaksi meidän hyvää tarkoittavan lainsäädäntömme jälkeen ja verotus on pysynyt siis tavallista tiukempana.

Toinen asia, johon haluaisin lyhyesti puuttua, on ed. Paasion puheenvuoro. Hän aiheellisesti otti kantaa verovähennysoikeuteen, joka on nyt tullut ja jota on nostettu. Mutta nimenomaan se koskettaa niitä, joilla on mahdollisuus vähentää asuntoonsa kohdistuvien energiatapamuutosten palkkakuluja omassa verotuksessaan. Vastaavasti hallituksella on olemassa esitys 141, jolla tuodaan nimenomaan tällainen avustuskorotus eduskuntaan eli nostettaisiin erilaisten tarvikkeiden hankintaan osoitettujen avustusten enimmäismäärää 25 prosenttiin. Me teemme tässä esityksen 50 prosentista, ja palaan siihen sitten tarvittaessa myöhemmin puheenvuorossa.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kannatan ed. Paasion tekemää esitystä.

Lisäksi haluan todeta, että kysymys valtiontalouden pelivaran suuntaamisesta on nyt hyvin olennainen noin laajemmin: millä tavalla täsmätoimin tuetaan pienituloisia ja nimenomaan sosiaalisen turvallisuuden vahvistamisen työtä. Tältä osin nimenomaan kuntien perusrahoituksen vaje sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustoimessa johtaa leikkaamiseen ja palvelujen ulkoistamiseen. Nämä ovat juuri pienituloisten, pientä eläkettä saavien ja lapsiperheiden kannalta erittäin kohtalokkaita seurauksia siitä, että vanhan kaavan mukaan laitetaan veropelivaraa, suunnataan sitä muun muassa varakkaille. Tästä pitäisi, sanotaan, ex-kommunistienkin kantaa huolta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Komennusmiesten päivärahaongelma on ollut esillä aivan liian kauan, eikä sitä saada vieläkään kuntoon. Olen varma, että kiista tulee jatkumaan vielä pitkään, jos ei tätä asiaa korjata. Komennusmiehet ovat usein hyvin ammattitaitoisia osaajia, ja jos verokäytäntö on näin sekava, se varmasti vaikeuttaa näiden ammattilaisten saatavuutta työkohteisiin. Se on huono signaali, jos tämän verotuskäytännön takia me emme saa riittävästi osaajia. Siinä mielessä ed. Kuopan lausumaehdotus, jos se hyväksytään, on hyvä ja tarpeellinen. Sillä voidaan tämä kiista ainakin toistaiseksi rauhoittaa.

Sitten ruuan arvonlisäverosta ihan lyhyesti. Minusta jo yksi peruste sille, miksi sitä pitää alentaa, on se, mitä minä en ymmärrä: miksi Suomessa pitää olla huomattavasti korkeampi ruuan ja elintarvikkeiden verotus kuin EU-maissa keskimäärin? Se on käsittämätöntä.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä täällä jatkaa ihmettelyään, vaikka me olemme monet kerrat kertoneet, mikä on meidän vaihtoehtomme käyttää ne noin 500 miljoonaa euroa, joilla hallitus on esittänyt, että ruuan arvonlisäveroa alennetaan. Meidän mallimme on taata se, että jokaisella köyhemmälläkin on varaa ostaa se leipä, maito, liha riippumatta siitä, meneekö ruuan arvonlisäveron alennus hintoihin vai ei. Meidän perusvähennyksemme tuo näille samaisen tulotason ihmisille monin verroin enemmän kuin ruuan arvonlisäveron alennus hintoihinkin mennessään tuo alimman tulotasoluokan ihmisille.

Tämä arvio ruuan arvonlisäveron menemisestä hintoihin perustuu hallituksen omaan arvioon siitä, kuinka paljon — taikka kuinka vähän — yksittäinen ihminen siitä tulee hyötymään. Täytyy sanoa, että me sosialidemokraatit olemme ennen kaikkea ihmisen puolella. Me emme hoida asioita markkinavoimiin sokeasti uskoen taikka luottaen siihen, että rahaa syydettäessä kaikki hyvä toteutuu, kun vain näin toivomme.

Ed. Tennilä epäili myös meitä maaseutuvastaisiksi. Hänen on varmasti syytä tutustua meidän linjoihimme, jotka perustuvat aitoon, todennettuun tietoon ja linjaukseen siitä, miten me kehitämme myös maaseutua.

Ed. Tiusaselle täytyy todeta, että olette oikeassa tämän hallituksen esityksen suhteen, joka täällä on ollut käsittelyssä, ja sen suhteen, että tämä on juuri se keino, jolla sitä parannusta olisi tullut tuoda ehkä vielä jopa enemmän ja prosentteja muuttaen vielä rohkeammin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä jo täältä ehti häipyä pois huoneeseensa, mutta olisin häntä vain muistuttanut siitä, että meillä tuossa omaishoitaja-asiassa alkaa olla toivoa, kun ministeri Mauri Pekkarinen viime viikolla asettui voimakkaasti tukemaan sitä, että tämä omaishoitaja-asia saadaan vihdoinkin kuntoon. Siinä kannustimena hänellä on henkilökohtaiset perhe- tai jotkut muut syyt, jotka hän toi täällä esille niin, että ne kannustavat häntä tekemään valtiohenkilötekoja.