6) Hallituksen esitys vuoden 2009 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi
muiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Nyt on toisessa käsittelyssä tuloverolaki,
jolla hyväksytään ja vahvistetaan hyvätuloisten
suuret verohelpotukset ja samalla myöskin todetaan se,
että pienituloiset saavat odottaa vuoteen 2010, jos valtiovarainministeri
Kataisen lupaus pitää paikkansa, elikkä tämä kunnallisverotuksen
perusvähennyksen korotus on siirretty vuoteen 2010. Sen sijaan
hyvätuloisille ollaan tällä hallituksen
esityksellä nyt antamassa varsin merkittävät
verohelpotukset, ja suurimmilla tuloilla tämä tekee jopa
toistasataa euroa kuukaudessa puhtaana käteen. Tätä verolinjaa
vasemmistoliitto ei voi pitää oikeudenmukaisena
lähtökohtana.
Otetaan eräs esimerkki, esimerkiksi nämä omaishoitajat,
joista on paljon puhuttu. Kun omaishoitajalle maksetaan palkkio,
se käsitellään palkkana, mutta kun sitä verotetaan,
niin sitä käsitellään sosiaaliturvaetuutena.
Tämä johtaa siihen, että omaishoitaja
ei saa ansiotulovähennystä, vaan tämä vähennys
on korkeintaan kunnallisveron perusvähennys. Tästä seuraa,
että omaishoitajat maksavat selvästi kireämpää veroa
kuin palkansaajat vastaavasta tulosta. Tätä ei voi
missään tapauksessa pitää oikeana.
On syytä muistuttaa, että yhteiskunta säästää tavattoman paljon,
kun omaishoitajat hoitavat lähiomaisia sen sijaan, että nämä jouduttaisiin
viemään laitoksiin. Kyse on valtavista summista.
Tässä suhteessa olisi paikallaan, että omaishoitajat
vapautettaisiin verosta.
Tämän johdosta esitän seuraavan perustelulausuman:
"Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti valmistelevan
esityksen omaishoitajien palkkion verottomuudesta."
Toisena asiana: Edelleenkin lapsiperheiden köyhyys
tässä maassa on lisääntynyt.
Hallitus esitti ainoastaan kolmannesta lapsesta lapsilisän korotuksen
ja yksinhuoltajakorotuksen, mutta kaikesta huolimatta kaikista pienituloisimmat lapsiperheet
jäävät näiden lapsilisäkorotusten
ulkopuolelle.
Tämän johdosta esitän seuraavan perustelulausuman:
"Eduskunta toteaa, että lapsi sinänsä pienentää veronmaksukykyä,
mutta katsoo, että tämä otetaan parhaiten
huomioon lapsilisissä, ja edellyttää,
että hallitus valmistelee eduskunnalle pikaisesti esityksen
lapsilisien tason korottamisesta, niiden etuoikeuttamisesta toimeentulotuessa
ja lapsilisien ostovoiman turvaamisesta."
Elikkä tämä merkitsee sitä,
että lapsilisät eivät vähentäisi
toimeentulotukea pienituloiselta ihmiseltä. Nythän
tapahtuu niin, että kun lapsilisä nousee 10 eurolla,
niin vastaavasti toimeentulotukea pienennetään
10 eurolla. Tämä ei tunnu menevän myöskään
ministerien päähän. Tästä käydään
jatkuvasti täällä sekä kyselytunnilla
että täällä keskustelussa väittelyä,
hyödyttääkö tämä lapsiperheitä vai
ei. Tosiasiassa yhtään euroa he eivät
enempää saa, jos ovat toimeentulotuelle joutuneet.
Ehkä suurin tämmöinen yksittäinen
epäoikeudenmukaisuus tässä tuloverolaissa
on komennusmiehiä koskeva kohta. Tässä mentiin
nyt kyllä todella huonoon suuntaan. Tässä tehdään
kyllä komennusmiehistä tavallaan lainsuojattomia
siinä mielessä, että kun tämä laki
sai sen muodon, joka ensimmäisessä käsittelyssä tuli,
se merkitsee sitä, että vuosina 2005—2008
komennusmiehille maksetut päivärahat ja matkakorvaukset
tulevat mahdollisesti veronalaisiksi ja näille komennusmiehille
tulee todella suuria mätkyjä. Tähän
on jo aikaisemmin eduskunta ottanut kantaa, ja tätä on
muutettu niin, että näistä kohtuuttomista
mätkyistä on päästy eroon eli
lisäveroista, jälkiveroista. Nyt kumminkin ollaan
ajautumassa samaan tilanteeseen.
Tämä on kyllä merkillinen asia, kun
tässä sekä työnantaja- että työntekijäpuoli
ovat olleet samaa mieltä eli edellyttäneet muutamia
muutoksia tähän hallituksen esitykseen, mutta
pilkkuakaan hallituspuolueitten edustajat eivät ole tästä asiasta
muuttamassa, ja nyt tämä on saanut tämän
huonon muodon, joka johtaa todella varsin hankalaan tilanteeseen
sekä työnantajat että työntekijät.
Tämän johdosta, herra puhemies esitän
vielä kolmannen perustelulausuman: "Eduskunta edellyttää,
että aiemman tuloverolain muuttumista koskevan lain hyväksymisen
yhteydessä eduskunnan antaman lausuman ja komennusmiestyöryhmän
esityksen (Valtiovarainministeriön muistio 14/2006)
mukaista veronhuojennusmenettelyä jatketaan koskemaan komennustyyppistä työtä tekeviä
verovelvollisia,
joille on määrätty matkakustannusten
korvausten verokohtelun epäyhtenäisyyden ja tulkinnanvaraisuuden
vuoksi jälkiveroa myös vuosilta 2005—2008."
Veijo Puhjo /vas:
Herra puhemies! Kannatan ed. Kuopan tekemää kolmea
lausumaehdotusta.
Yhdessä niistä esitetään
hallituksen tuovan esityksen omaishoitajien palkkion verottomuudesta.
Monilla eläkeläisillä omaishoitajilla
on se epäkohta, että saatu palkkio lasketaan palkkana saadun
eläkkeen päälle ja sitten siitä maksetaan muita
eli palkansaajia korkeampi vero. Näin käy siksi,
että palkkio katsotaankin toisaalta sosiaaliturvaetuudeksi,
mikä ei oikeuta saadusta työtulosta normaalisti
määräytyvään ansiotulovähennykseen.
Tämä epäkohta kaipaa todella korjauksen,
ja saadun omaishoitajapalkkion tulisikin olla verotonta.
Toisella ed. Kuopan esittämällä lausumalla pyritään
turvaamaan lapsilisien riittävä taso. On ollut
kyllästyttävää kuulla viikosta
toiseen ministerien sanovan, että kaikkien pienituloisimpien sosiaalietuuksia
on tänä vuonna reilusti korotettu. Kaikki me täällä kuitenkin
tiedämme, etteivät kaikkein pienituloisimmat eli
toimeentulotukea saavat lapsiperheet ole hyötyneet mitään
yhdestäkään lapsilisäkorotuksesta,
koska korotusta vastaava määrä vähennetään
automaattisesti toimeentulotuesta. Tähänkin epäkohtaan
on saatava viimein parannus.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä on
käsitelty jo muutamaan otteeseen täällä,
ja käsittämättömintä tässä on
se, että hallitus on valmistellut tätä esitystä jo
alkusyksystä ja taloustilanne on muuttunut sen jälkeen aika
hurjasti, mutta siitä huolimatta hallitus vannoo jo tehtyjen
päätösten nimiin sen sijaan, että olisi
valmis tunnustamaan virheensä ja kenties korjaamaan sitä oikeudenmukaisempaan
suuntaan. Hallituksella on erinäisiä arvoperusteita.
Itsetarkoitukseksi tuntuu tulleen se, että jo tehtyjä ratkaisuja
puolustetaan riippumatta siitä, mitä todellisessa
elämässä, ihmisten toimeentulossa, kansainvälisessä taloudessa
tapahtuu.
Tuloverolaissa on useampia kohtia. Ed. Kuoppa toi täällä esille
erinäisiä hyviä huomioita siitä, mitä kohtia
voisi ja pitäisi jopa korjata ei vasta ensi vuonna määriteltävässä tulevan
vuoden budjetissa vaan jo tässä budjetissa, niin
että ne toimeenpantaisiin jo heti ensi vuoden alusta. Eräs näistä on
komennusmiesten kohtaloon puuttuminen hyvässä määrin,
niin kuin eduskunta on aiemminkin lausunut ja määrittänyt.
On aivan käsittämätöntä,
että eduskunta antaa valua oman arvovaltansa hukkaan kerta
toisensa jälkeen laatimalla lausumia, hyväksymällä ne,
mutta siitä huolimatta antaa hallituksen kävellä yli,
jos ja kun se ei tunnu niitä toimeenpanevan. Toinen ongelma
on juuri tämä toimeentulotuella elävien lapsiperheiden
elämisen hintataso eli se, että kun lapsilisiä korotetaan,
niin se kaikkein köyhin osa lapsiperheistä ei
pääse nauttimaan tippaakaan niistä korotuksista.
Tämä on tuloverolaki, josta nyt puhutaan,
ja voi sanoa, että verotuksen oikeudenmukaisuudesta on
puhuttu useampaan otteeseen. Hallitus vannoo Hetemäen työryhmän
nimiin eikä ole valmis sanomaan sanaakaan näinä aikoina
pääomaverotuksesta, ihmisten veronmaksukykyisyydestä taikka
siitä, miten se haluaa turvata ihmisten perustoimeentulon.
Ministeri Katainen vannoo enemmän vain, että progressiota
ei saa kiristää, progressiota ei saa kiristää.
Häntä eivät tunnu kiinnostavan lainkaan
ihmisten käteenjäävät rahat,
verotuksen eräänä elementtinä hyödynnettävä mahdollisuus
antaa ihmisille sitä kuuluisaa ostovoimaa lisää.
Sitähän me kaikki tässä peräämme
ja haluamme.
Meidän sosialidemokraattien mielestä täytyy voida
keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Täytyy
voida keskustella pääomaverotuksen nostamisesta,
vaikka Hetemäen työryhmä on toimessaan.
Nämä ovat semmoisia asioita, jotka eivät
pelkästään odottamalla parane. Toki toivon, että Hetemäen
työryhmä tekee kokonaisarvion meidän
verotusjärjestelmästämme ja määrittää verotuksen
eri mallien suhteita toinen toisiinsa.
Sosialidemokraatit esittävät lausumaksi, että eduskunta
edellyttää, että hallitus varmistaa täydentävillä tukitoimilla
sen, että eri ihmisryhmien välinen yhdenvertaisuus
toteutuu ja energiatehokkaita hankkeita on kannattavaa ja mahdollista
tehdä asumismuodosta ja tulotasosta riippumatta. Tämä liittyy
siihen, että hallituksen esityksessä ja nyt valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä on laajennettu kotitalousvähennystä koskemaan
energiaremontteja, sen kattosummaa on kasvatettu, mutta millään
ei taata sitä, että se kohdentuu vain energiatehokkaisiin
remontteihin, ja millään ei turvata tässä sitä,
että myös ne pienituloisimmat, joilla ei muuten
ole varaa tehdä remonttia, joilla ei ole veroja, joista
vähentää, kykenisivät tekemään
järkeviä, kannattavia, energiatehokkaita remontteja.
Tähän me sosialidemokraatit haluamme puuttua,
että hallitus tuo välittömästi
semmoisia täydentäviä tukitoimia, joilla
eri ihmisryhmien välinen yhdenvertaisuus taataan.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Aikaisemmissa keskusteluvaiheissa taholtamme
on nimenomaan, kuten ed. Paasiokin juuri teki, peräänkuulutettu
johtopäätöksiä taloudellisen
tilanteen vakavan huononemisen johdosta. Suomi ei ole ulkopuolinen
tässä vakavassa kansainvälisessä taloudellisessa
syöksyssä. Suomi on toki yksi viidestä taloudeltaan
hyvässä kunnossa olevasta euromaasta, mutta tämän
tilanteen pohjalta pitäisi pystyä tekemään
myöskin niitä toimenpiteitä, joilla suomalainen
hyvinvointivaltio, suomalainen talous ja arjen turvallisuus kestävät
nämä vaikeat ajat ja vaikeat vuodet, jotka myöskin
suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisia perheitä ja suomalaisia
ihmisiä uhkaavat.
Massairtisanomiset, massalomautukset, nämä vaatisivat
nyt nopeita toimia, ja tältä osin on uskomatonta — ei
auttanut, vaikka arvoisa puhemies tuki sosialidemokraattien syksyllä esittämää kritiikkiä
tämän
verotuksen sisällön osalta — että hallitus
menee vanhalla kaavalla eteenpäin ja todella inflaatiotarkistusten
päälle tehdään 870 miljoonan
euron veronkevennykset, joista lähes 300 miljoonan euron
voidaan katsoa suuntautuvan tosiaan hyvätuloisille. Samoin
ruuan arvonlisävero ei ollut myöskään
mitään täsmätyöllistämistä.
Paljon paremmat vaikutukset olisi saatu sosiaalietuuksiin tehtävillä korotuksilla
ja nimenomaan täsmätoimilla rakentamisen ja sitten
myöskin perustoimeentuloturvan ja lapsiperheiden tukien
parantamisen muodossa.
On aivan oikein myöskin, että täällä on
tuotu esille niin omaishoitajiin, komennusmiehiin kuin moniin muihin
liittyviä täsmäverokysymyksiä. Myöskin
arvovalintaa on tietysti sekin, millä tavalla suhtaudutaan
erilaiseen verotulojen hankintaan, ajatellaan pörssikaupan
myyntivoiton verotusta, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa,
monella tavalla hyvinvointivaltion rahoitusta vahvistavaa, mutta
myös harmaan talouden ja turvallisuuden kannalta tärkeää käännetyn arvonlisäveron
käyttöönottoa, jota Suomen hallitus on
jopa eurooppalaisissa yhteyksissään jarruttanut.
Tämän tyyppisiä sisältöön
liittyviä ratkaisuja tarvitaan.
Kuten ed. Paasio totesi, on tärkeätä,
että verotuksessa nimenomaan lähdetään
siitä, että verotus on veronmaksukyvyn ja varallisuuden
mukaan määräytyvää,
ja tässä suhteessa on myöskin pääomaverojen
ja omaisuuden verotukseen liittyvät asiat käytävä kriittisesti
läpi ja tehtävä uudelleenarviointeja
esimerkiksi juuri veropohjan ja veronmaksukyvyn paremmaksi huomioon ottamiseksi.
Tarvittiin valtiosääntö- ja perustuslakiasiantuntijoita,
että hallituksen erityisveroale rikkaille, perintöverovapautus,
vedettiin pois täältä, mutta poliittiset
arvot näkyvät sitten muissa asioissa. Tietysti
täytyy myöntää, että verotukseen liittyy
myös asioiden hallinnan puutetta. Tästä surullisena
esimerkkinä metsäverotuksen kanssa taiteilu hallituksen
puolella. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten ja puuhuollon
osalta olisi pitänyt ryhtyä moniin erilaisiin
toimenpiteisiin jo määrätietoisesti kesällä 2007.
Hallitus sai nyt sitten aikaiseksi sen, että ensin pääministeri
Ahon johdolla estettiin se, että ensiharvennus olisi tullut
metsälainsäädäntöön
velvoittavampana, metsien uudistaminen ja ensiharvennus. Selvitysmies
Aho keksi sitten, että ensiharvennukset voi tehdä verovapaaksi.
Tältä osin täytyy sanoa, että ei
ole kovin helpottavaa katsoa, miten puuhuolto tämän
lain osalta etenee, ja ei voi kuin pahoitella asiaa tuntevien hallituspuolueiden
kansanedustajien tilannetta, kun taitaa olla niin, että maa-
ja metsätalousministeriö ja valtiovarainministeriö,
työ- ja elinkeinoministeriö, monet muut tahot
eivät oikein tiedä, mitenkä nämä tukien
yhteenlaskeminen ja soveltaminen tapahtuu. Eli ei hallitus tälläkään
esityksellä valitettavasti vauhdittanut puukauppaa. Taisi
vaan lopulta sekoittaa ja hämmentää sitä.
Jyrki Yrttiaho /vas:
Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa
komennusmiesten matkakorvausten jälkiverottaminen ja jälkiverottamisen
jatkumisen uhka verovuosilta 2005—2008 jätettiin
tykkänään valiokunnan käsittelyn ulkopuolelle.
Muutenkin tätä ongelmaa koskeva valiokuntatyöskentely
näytti näin ulkoa katsottuna varsin yksipuoliselta,
kun katsotaan esimerkiksi asiantuntijakuulemista. Myös
mietintö on varsin ylimalkainen ja sisällöltään
heikko ja jättää lukuisia kiistanalaisia
kysymyksiä vaille vastausta.
Olisi kuitenkin ollut aivan oleellinen asia, että tähän
jälkiverottamisen jatkumiseen olisi puututtu, koska me
tiedämme, että jälkiverotusta on kampanjanomaisesti
viety eteenpäin aina vuoteen 2004 saakka ja sen jälkeen
hyväksyttyjen huojennussuositusten perusteella tämä jälkiverottaminen
on huomattavasti hiljentynyt ja hyytynyt. Ellei täällä kyetä tätä huojennusmenettelyä
jatkamaan,
tämä järjetön jälkiverottaminen tulee
ilman muuta jatkumaan.
Edellisestä tuloverolain muuttamisajankohdasta joulukuusta
2005 tähän päivään
saakka matkakorvausten verotuskäytäntö on
ollut ja on siis edelleenkin erittäin epäyhtenäinen
ja epäselvä. Erityisesti luottamuksensuojan osalta
verovelvollisten oikeusturva edellyttäisi oikeuskäytännön
kehittämistä ja myös viranomaiskäytännön
uudelleenarviointia ja parempaa valvontaa. Tästä on
hyvä osoitus se, että lähes kaikissa
jälkiverotusta koskevissa päätöksissä Turun
hallinto-oikeudessa ratkaisut ovat olleet äänestyspäätöksiä ja
yleensä äänestyspäätöksiä 2—1
puoleen tai toiseen. Kovin selkeältä tämän
linjanveto ei todellakaan vaikuta.
Miksi tätä huojennuskäytäntöä olisi
välttämätöntä jatkaa?
Haluan tätä vielä korostaa muutamalla
sanalla. Eduskunnan nyt äänestäen hyväksymät
pykälänmuutokset tarkoittavat, että tuloverolaissa
hyväksytään muun muassa Lounais-Suomen
veroviraston takautuvasti muuttama tulkintalinja. Sen mukaan komennustyöntekijän
kotoa mitaten alle 100 kilometrin etäisyydellä ja halkaisijaltaan
200 kilometrin työssäkäyntialueella olevat
laivanrakennusalan työssäkäyntipaikat
ovat työntekijän varsinaisia työpaikkoja
tästä lähtien kaikki. Niille ei voida
maksaa verottomia matkakustannusten korvauksia, ja jos työnantaja hankkii
komennustyöntekijälle tilapäismajoituksen,
siitä muodostuu hänelle verotettava asunto-etu.
Komennustyön kannalta näin järjettömään lopputulokseen
tässä ollaan päätymässä.
Edellisen kerran tehtyjen tuloverolain muutosten mukaan turkulaisen
komennusmiehen työskentelyn Rauman telakalla on katsottu
olleen tilapäistä, siis verottomiin matkakorvauksiin
oikeuttavaa, jos työskentelyjakso on ollut alle kaksi vuotta.
Työskentely on verohallituksen ohjeen mukaan voinut jatkua
tilapäisenä, jos komennustyöntekijä on
ollut välillä kuuden kuukauden jakson työssä muualla
ja palannut sen jälkeen työskentelemään
tuolle telakalle.
Näiden säännösten kanssa
telakoilla ja muuallakin teollisuuden komennuskohteissa on nyt nämä vuodet
eletty. Nyt näiden lakimuutosten tuloksena vanhoilla verohallituksen
ohjeistuksilla hallitus ja valtiovarainministeriö voivat
kyllä niistää nenäänsä tai
kuivata korvantaustojaan. Portti on avattu myös verovuosina
2005—2008 maksettujen matkakorvausten jälkiverottamiseen.
Näin varmuudella tapahtuu, jos huojennussuositusta ei jatketa
koskemaan myös mainittuina vuosina maksettujen matkakorvausten
mahdollista jälkiverottamista.
Arvoisa herra puhemies! Oireellista on, että verottaja
on Lounais-Suomessa kieltäytynyt käsittelemästä komennusmiesten
lisäselvityksiä, joita he ovat liittäneet
veroehdotustensa palautuksen yhteyteen. Kun on tiedusteltu, miksi
selvityksiä ei ole käsitelty säännönmukaisessa
verotuksessa, heille on vastattu, että verottaja ei niitä käsittele,
jotta oikeus jälkiverottamiseen säilyy ja jotta
verovelvollinen ei saisi selvitysten perusteella luottamuksensuojaa.
Tämä veroviranomaisten menettely on räikeässä ristiriidassa
verotusmenettelylain kanssa ja sotii kyllä myös
verovelvollisen oikeusturvaa vastaan. Lakihan edellyttää,
että verovelvollinen esittää säännönmukaisessa
verotuksessa kaikki verotukseen mahdollisesti vaikuttavat tosiasiat. Nyt
näitä selvityksiä ei haluta ottaa vastaan
ja perustelut aiempiin jälkiverotuskampanjoihin nähden
ovatkin kääntyneet päälaelleen.
Edellisessä jälkiverotusaallossa jälkiverotuspäätöksiä lätkittiin
juuri sillä perusteella, että verovelvollinen
ei ollut tehnyt veroilmoitusta tai lähettänyt
erillistä selvitystä komennuskohteista ja työskentelyajoista,
vaan hyväksynyt veroehdotuksen, johon maksetut päivärahat
on merkitty työnantajan vuosi-ilmoituksen sisältämien
tietojen mukaisina. Tuossa vaiheessa se, ettei selvityksiä toimitettu,
vei komennusmiehiltä luottamuksensuojan. Nyt niitä selvityksiä säännönmukaisessa
verotuksessa ei oteta vastaan eikä tutkita, jotta verottaja
säilyttäisi jälkiverotusoikeuden ja jotta verovelvollinen
ei saisi luottamuksensuojaa.
Näin mielivaltaisesti toimitaan, ja sen takia tämän
mielivallan torjumiseksi tarvitaan tämä vasemmistoliiton
eduskuntaryhmän ja muunkin opposition tukema lausumaehdotus,
jonka täällä ed. Kuoppa esitteli.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Komennusmiesten matkakorvausten verottomuuden
rajaa tiukennetaan. Ehdoksi tulee se, että matka on 100
kilometriä ja siihen liittyy vielä yöpyminen.
Tästä seuraa pahimmillaan se, että näihin
komennustöihin ei saada riittävästi suomalaisia
työntekijöitä. Vaihtoehto on silloin vain
ulkomaalaisen halpatyövoiman hankkiminen tekemään
vaikkapa niitä suuria projekteja, joita tässäkin
talossa edelleen suunnitellaan. Sen tien päässä on
kuitenkin se, että työn laatu voi selvästikin
huonontua. Eli pitäisi selvästikin ymmärtää se,
että suosittaisiin suomalaisia komennusmiehiä ja
turvattaisiin heidän töihin saamisensa.
Se ei ole hääppöistä hommaa
koskaan se komennustyö. Kyllä jonkunlainen ymmärrys
pitäisi olla siitä, että komennusmiehet
tarvitsevat tiettyjä etuuksia jaksaakseen sitä kovaa
työtä, monella lailla hankalaa työtä.
On paljon poissaoloa, paljon tulee myös kuluja vuodesta
toiseen. Kaikkein hankalimmilleen tämä tilanne
menee, jos näitä jälkiveroja nyt heti
ruvetaan laittamaan maksuun, niin kuin pelättävissä on,
ilman tätä ed. Kuopan ehdottamaa suojalauseketta,
joka tuossa ponnessa on. Kyllä se nyt vähintään
pitää saada ja katsoa sitten jatkossa vielä uudestaan,
että näitä suomalaisia komennusmiehiä arvostettaisiin
ja heidät saataisiin jatkossakin liikkeelle myös
verosääntöjen uusilla tarkistuksilla,
kun nähdään, mihin tämä tilanne
vie.
Mitä sitten tulee omaishoitajien tilanteeseen, niin
myös siellä tarvitaan korjaus verokäytäntöön.
Omaishoitajan palkkio on pieni, ja onhan se kohtuutonta, miten paljon
siitä pienestä palkkiosta sitten menee veroa.
Paljon ei käteen jää. Täytyy
päästä siihen käsitykseen koko
eduskunnan ja poliittisen päätännän,
että ilman omaishoitajia tämä maa yksinkertaisesti
ei enää toimi. Täynnä olisivat
hoitolaitokset ilman omaishoitamista, ja niitä tarvittaisiin
paljon lisääkin. Pitää arvostaa myöskin
silloin, kun näitä taloudellisia etuuksia osoitetaan,
tämän tyyppisiä työntekijöitä.
Omais-hoito on armottoman kovaa työtä useimmissa
tapauksissa, ja palkkio on pieni. Se, mitä voitaisiin heti
tehdä, on tämä verottomuus.
Mitä sitten tulee sosialidemokraattien jatkuvaan kritiikkiin
tätä ruokaveron alentamista, ruuan arvonlisäveron
alentamista kohtaan, niin kyllä minun on tosi vaikea ymmärtää tovereiden
demareiden kritiikkiä. Onhan se yritettävä nyt
ainakin alentaa ruuan hintaa. Se on nimenomaan pienituloisten kannalta
tärkeä yritys tämä, mikä nyt tulee,
että koetetaan alentaa ruuan hintaa. Se vie kaikkein pienituloisimpien
perheiden rahoista ison ison osan. En ymmärrä teidän
asennettanne. Ei kai siinä vaan joku semmoinen maaseutuvastaisuus
jotenkin pursku.
Vähän samanlaista huomasin ed. Rajamäen puheenvuorossa
metsäverosta. Kaikki mahdolliset ongelmat hän
nyt kytki tähän metsäveron alentamiseen.
Minusta on oikea yritys ja pyrkimys ja varmaan myöskin
ainakin tiettyyn rajaan saakka tuloksellinen pyrkimys se, että metsäveroa
alennetaan, jotta puuta saadaan tehtaille. Se on elintärkeää,
että puuhuollon varmistamiseksi tehdään
kaikki se, mikä tehtävissä on. Muutoin seisoo
mahdollisesti lisää näitä tehtaita
ja niitä ajetaan sitten pysyvästikin alas. Jotenkin
toivoisi, että sosialidemokraatitkin sitä maaseutuasennettaan
rupeaisivat reivaamaan toiseen suuntaan. Ei siellä se elämä niin
ruusuilla tanssimista ole koskaan ollut eikä ole tänäänkään.
Pentti Tiusanen /vas:
Herra puhemies! Omaishoitajien palkkio on ongelma, jota on
yritetty ratkaista useamman hallituksen aikana. On tietysti todettava,
että sitä ei ole ratkaistu, ja se on asia, joka
nyt täällä on aiheesta nostettu esille. Toivon
mukaan nyt edes saataisiin jonkinlaista muutosta tähän
asiaan. Kaiken kaikkiaan omaishoitajien asema on tunnustettu lukuisissa puheissa,
ei vain juhlapuheissa vaan yleisesti ottaen, mutta heidän
palkkionsa on päinvastoin mennyt entistä huonommaksi
meidän hyvää tarkoittavan lainsäädäntömme
jälkeen ja verotus on pysynyt siis tavallista tiukempana.
Toinen asia, johon haluaisin lyhyesti puuttua, on ed. Paasion
puheenvuoro. Hän aiheellisesti otti kantaa verovähennysoikeuteen,
joka on nyt tullut ja jota on nostettu. Mutta nimenomaan se koskettaa
niitä, joilla on mahdollisuus vähentää asuntoonsa
kohdistuvien energiatapamuutosten palkkakuluja omassa verotuksessaan.
Vastaavasti hallituksella on olemassa esitys 141, jolla tuodaan
nimenomaan tällainen avustuskorotus eduskuntaan eli nostettaisiin
erilaisten tarvikkeiden hankintaan osoitettujen avustusten enimmäismäärää 25
prosenttiin. Me teemme tässä esityksen 50 prosentista,
ja palaan siihen sitten tarvittaessa myöhemmin puheenvuorossa.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Kannatan ed. Paasion tekemää esitystä.
Lisäksi haluan todeta, että kysymys valtiontalouden
pelivaran suuntaamisesta on nyt hyvin olennainen noin laajemmin:
millä tavalla täsmätoimin tuetaan pienituloisia
ja nimenomaan sosiaalisen turvallisuuden vahvistamisen työtä.
Tältä osin nimenomaan kuntien perusrahoituksen vaje
sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustoimessa johtaa leikkaamiseen
ja palvelujen ulkoistamiseen. Nämä ovat juuri
pienituloisten, pientä eläkettä saavien
ja lapsiperheiden kannalta erittäin kohtalokkaita seurauksia
siitä, että vanhan kaavan mukaan laitetaan veropelivaraa,
suunnataan sitä muun muassa varakkaille. Tästä pitäisi, sanotaan,
ex-kommunistienkin kantaa huolta.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Komennusmiesten päivärahaongelma
on ollut esillä aivan liian kauan, eikä sitä saada
vieläkään kuntoon. Olen varma, että kiista
tulee jatkumaan vielä pitkään, jos ei
tätä asiaa korjata. Komennusmiehet ovat usein
hyvin ammattitaitoisia osaajia, ja jos verokäytäntö on
näin sekava, se varmasti vaikeuttaa näiden ammattilaisten
saatavuutta työkohteisiin. Se on huono signaali, jos tämän verotuskäytännön
takia me emme saa riittävästi osaajia. Siinä mielessä ed.
Kuopan lausumaehdotus, jos se hyväksytään,
on hyvä ja tarpeellinen. Sillä voidaan tämä kiista
ainakin toistaiseksi rauhoittaa.
Sitten ruuan arvonlisäverosta ihan lyhyesti. Minusta
jo yksi peruste sille, miksi sitä pitää alentaa,
on se, mitä minä en ymmärrä:
miksi Suomessa pitää olla huomattavasti korkeampi
ruuan ja elintarvikkeiden verotus kuin EU-maissa keskimäärin?
Se on käsittämätöntä.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä täällä jatkaa
ihmettelyään, vaikka me olemme monet kerrat kertoneet,
mikä on meidän vaihtoehtomme käyttää ne
noin 500 miljoonaa euroa, joilla hallitus on esittänyt,
että ruuan arvonlisäveroa alennetaan. Meidän
mallimme on taata se, että jokaisella köyhemmälläkin
on varaa ostaa se leipä, maito, liha riippumatta siitä,
meneekö ruuan arvonlisäveron alennus hintoihin
vai ei. Meidän perusvähennyksemme tuo näille
samaisen tulotason ihmisille monin verroin enemmän kuin ruuan
arvonlisäveron alennus hintoihinkin mennessään
tuo alimman tulotasoluokan ihmisille.
Tämä arvio ruuan arvonlisäveron menemisestä hintoihin
perustuu hallituksen omaan arvioon siitä, kuinka paljon — taikka
kuinka vähän — yksittäinen ihminen
siitä tulee hyötymään. Täytyy
sanoa, että me sosialidemokraatit olemme ennen kaikkea
ihmisen puolella. Me emme hoida asioita markkinavoimiin sokeasti
uskoen taikka luottaen siihen, että rahaa syydettäessä kaikki hyvä toteutuu,
kun vain näin toivomme.
Ed. Tennilä epäili myös meitä maaseutuvastaisiksi.
Hänen on varmasti syytä tutustua meidän
linjoihimme, jotka perustuvat aitoon, todennettuun tietoon ja linjaukseen
siitä, miten me kehitämme myös maaseutua.
Ed. Tiusaselle täytyy todeta, että olette
oikeassa tämän hallituksen esityksen suhteen,
joka täällä on ollut käsittelyssä,
ja sen suhteen, että tämä on juuri se
keino, jolla sitä parannusta olisi tullut tuoda ehkä vielä jopa
enemmän ja prosentteja muuttaen vielä rohkeammin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä jo täältä ehti
häipyä pois huoneeseensa, mutta olisin häntä vain
muistuttanut siitä, että meillä tuossa
omaishoitaja-asiassa alkaa olla toivoa, kun ministeri Mauri Pekkarinen
viime viikolla asettui voimakkaasti tukemaan sitä, että tämä omaishoitaja-asia
saadaan vihdoinkin kuntoon. Siinä kannustimena hänellä on
henkilökohtaiset perhe- tai jotkut muut syyt, jotka hän toi
täällä esille niin, että ne
kannustavat häntä tekemään valtiohenkilötekoja.
Keskustelu päättyi.