Täysistunnon pöytäkirja 117/2008 vp

PTK 117/2008 vp

117. KESKIVIIKKONA 3. JOULUKUUTA 2008 kello 15.01

Tarkistettu versio 2.0

19) Hallituksen esitys laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta

 

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Käytän mielelläni tästä hallituksen esityksestä 141 vielä tällaisen perusteellisemman puheenvuoron, koska tämä laki, jota hallitus esittää — laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta — on perustaltaan hyvin periaatteellinen.

Mehän olemme hyvin paljon puhuneet kotitalousvähennyksestä, jota hallitus esitti nostettavaksi niin, että sen enimmäismäärä on 3 000 euroa vuodessa, ja jos on kyse kahden palkanansaitsijan kotitaloudesta, se on 6 000 euroa eli kohtuullisen iso summa. Vähennys voidaan tehdä palkkakustannuksista, kun tehdään mainittuja asuntoihin liittyviä korjauksia: energiakorjauksia, terveyshaitan poistoa jne.

Nimenomaan energiatehokkuuden lisäämiseen tai energian tuotantotapamuutokseen liittyvät korjaustoimenpiteet ovat hyvin tärkeitä, ja istuva hallitushan on näitä painottanut, ja oppositio on pyrkinyt laittamaan vielä paremmaksi. Ne ovat osa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä toimia, jotka ovat sitä tyyppiä, että siirrytään esimerkiksi öljypolttimista pelletin käyttöön.

Niihin liittyy nyt verotuksellisella puolella se ongelma, että verotus ei välttämättä havainnoi, milloin onkin kysymyksessä vaikkapa siirtyminen suoraan sähkölämmitykseen. Tästä tänään viimeksi olemme täällä kuulleet huolen, että tämä kotitalousvähennys ei aina välttämättä kohdistu oikein energiatalouden näkökulmasta.

Mutta, puhemies, nyt on kysymys sellaisesta hallituksen esityksestä, jolla pyritään saamaan kompensaatiota niille ihmisille, joilla ei ole valtionveroa, jotka ansaitsevat niin vähän, että he eivät siis sitä maksa. Kompensaatio on siis tämä avustus, joka kohdistuu hankintoihin. Kun tehdään energian tuotantotapamuutosta, niin siihen voi muutoksentekijä saada avustusta. Näin on ollut aikaisemminkin, ja nyt pyritään avustuksen määrää nostamaan. Nimittäin voimassa olevassa laissa todetaan 6 §:n 6 kohdassa avustuksen enimmäismäärästä seuraavasti: "Avustusta voidaan myöntää hankekohtaisen harkinnan perusteella hyväksyttävistä kustannuksista: - - 6) enintään 10 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 15 prosenttia, jos avustus myönnetään - -, uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviin toimiin kuitenkin enintään 15 prosenttia tai erityisestä syystä enintään 20 prosenttia - -." Siis kysymys on uusituvasta energiasta ja maksimaalisesti 20 prosentista.

Nyt hallitus on tehnyt pykälään sellaisen muutoksen, että siihen on lisätty 7 kohta, joka kuuluu: "Avustusta voidaan myöntää hankekohtaisen harkinnan perusteella hyväksyttävistä kustannuksista: - - enintään 25 prosenttia, jos avustus myönnetään 6 kohdan mukaiseen käyttötarkoitukseen pienituloiselle avustuksensaajaruokakunnalle toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuntoa käsittävään rakennukseen." Kysymys on siis nyt siitä, että tästä on tullut harkinnanvarainen ja nimenomaan tulosidonnainen. Aikaisemmin se ei sitä ollut. Tämä tuloja koskeva tiukkuus näkyy siinä, että kahden hengen pienituloisena avustuksensaajaruokakuntana pidetään alle 2 055 euroa kuukaudessa tuloa saavaa ruokakuntaa. Hyvä, tässä on siis sosiaalisesti ajateltu kuitenkin asiaa. Tosin prosenttia on nostettu vain 5 prosenttia siitä, mitä on enimmillään nykyisen lain mukaan voinut saada tukea.

Teimme tästä ed. Valppaan kanssa, joka on paikalla, ja ed. Tallqvistin kanssa vastalauseen ympäristövaliokunnassa ympäristövaliokunnan mietintöön 11. Vastalauseen sisältö on se, että 6 §:ään tulee tähän uuteen 7 kohtaan muutos niin, että kun hallitus esittää muotoilua enintään 25 prosenttia, niin me esitämme enintään 50 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Kysymys ei ole mistään huutokaupasta, sillä pienituloiselle ihmiselle sen 75 prosentin hankkiminen näihin tarvikkeisiin on todella suuren kiven takana. Se on vaikeata, ja sen vuoksi tämä 50 prosenttia on aivan kohtuullinen vastaantuleminen eli puolet näistä tarvikkeista, mitä tarvitaan energian tuotantotavan muutokseen, uusiutuvan energian käyttöönottoon. Se on perusteltua etenkin, koska pienituloinen henkilö ei pysty saamaan minkäänlaista työkustannuksia kompensoivaa avustusta tai tukea, koska tämä työkustannus menee kotitalousvähennyksen puolella ja tehdään valtionverosta.

Näin ollen kysymys tässä on siis erittäin sosiaalisesta asiasta, vaikka on mielestäni selvää, että tämä on hallitukseltakin tällainen omantunnon rauhoittelu, että pienituloisillekin annetaan jotakin, koska edelleenkin, vaikka tämä 50 prosenttia olisi hyväksyttykin — mehän nimittäin siitä viime perjantaina äänestimme, ja vain 25 kansanedustajaa oli tämän muutoksen puolesta — tästä huolimatta jäisi vielä se 50 prosenttia hankittavaksi.

Budjetissa on osoitettu 2 miljoonaa euroa pienituloisten avustuksensaajaruokakuntien asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksen toteuttamiseen. Laskennallisesti se olisi ehkä merkinnyt 4 miljoonan euron kokonaistarvetta vuoden 2009 talousarvioon, mikäli tuo meidän esityksemme olisi mennyt läpi. Tässä on hyvä muistuttaa myös siitä, että valtio saa arvonlisäveroa 22 prosenttia tarvikkeista, eli tämä avustus palautuu tämän hallituksen esityksen mukaan lähes sellaisenaan takaisin hallituksen tuloihin.

Mutta, puhemies, nyt on oleellista myös se, että eduskunnan oppositiolla on sellainen periaate, että pienituloisia ihmisiä pitää tukea, ja kohdistamme kritiikkiä siihen, että kun korjausavustus ei todellakaan kohdistu pienituloisiin ihmisiin, ei voi edes sanoa, että kaikkein pienituloisempiin, noin miljoonaan suomalaiseen, eläkeläiseen jne., niin emme myöskään pysty etenemään tässä ilmastonmuutoksen hillitsemistilanteessa, jos ei pienituloisten ihmisten taloja pystytä saamaan energiatehokkaiksi tai heidän lämmitysjärjestelmiään muuttamaan energiatehokkuuden suuntaan ja ilmastonmuutosta hillitsevään suuntaan.

Tämän vuoksi ja kellon lähetessä kohta puoli kahdeksaa ja kun täällä istuvat paikalla niin kuin aina ed. Pulliainen, ed. Valpas ja puhemies, on pakko tässäkin tyhjille sosialidemokraattien tuoliriveille vain todeta se, että ei oikein löydy siitä sosialidemokraattien liturgiasta ja puheesta ja paatoksesta, jota täällä olemme kuulleet, perusteluja sille, että he eivät ole voineet kannattaa tätä ehdotusta. Tänään ed. Paasio käytti hyvän puheenvuoron, kun hän totesi ikään kuin vastatessaan allekirjoittaneelle, että heidän olisi pitänyt kannattaa tätä 50 prosentin lisäystä. Mutta tämä käytäntö, joka täällä talossa on, kun vastalauseesta äänestetään, että ei välttämättä tiedetä vastalauseen sisältöä, varmaan toteutui viime perjantaina. Uskon, että sinänsä sosialidemokraateilla on hyvä ajatus tässä, mutta käytäntö ainakin tämän hallituksen esityksen 141 kohdalla ei sitten toiminut.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksellä on monia hyviä elementtejä ja puolia. Esimerkiksi veronkierron ja harmaiden markkinoiden estämiseksi sillä on ollut varmasti myöskin vaikutusta. Mutta siinä on juuri se epäkohta, että kaikkein pienituloisimmat eivät siitä hyödy lainkaan. Siihen ei varmasti mitään muuta keinoa ole, kuin nostaa tätä suoraa avustusta näille kaikkein pienituloisimmille, jotta hekin voivat tehdä näitä korjausrakennuksia. Jotenkin tuntuu kummalta, että ne pienituloisimmat unohdetaan tässä asiassa.

Tämä 5 prosentin korotus, jota nyt hallitus esittää tässä, niin se ei ole juuri mitään verrattuna siihen, miten suurituloisille nostetaan nyt kuitenkin aika reippaasti tätä kotitalousvähennysmahdollisuutta. Eli kyllä tässä olisi pitänyt olla oikeudenmukaisuutta. Niin kun tuossa ed. Tiusasen puheenvuorossa tuli esille, niin tässä on varsin pienistä rahoista vielä kysymys, mutta ne olisivat todella, jos ne olisivat menneet sen meidän esityksemme mukaan, niin ne olisivat ainakin kohdentuneet oikeaan ryhmään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle kommenttina, että Urho Kaleva Kekkonen opetti aikoinaan, että asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät, ja kyllä ed. Tiusanen äskeisellä moneen kertaan todistelulla antoi semmoisen vaikutelman, että huutokaupastahan siinä nyt oli kysymys, vaikkei sitten olisi ollutkaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On pakko vastata ed. Pulliaisen kommenttiin. Hän totesi itse, että ei ole huutokaupasta kysymys, koska ei todellakaan ole kysymys siitä, jos me esitämme mallia, jolla pienituloinen todella voi tavoitella parempaa energiatasetta ja korjata asuntoaan, taloaan pienellä tuella — se on 50 prosenttia tarvikkeista — kun nyt tämä vaihtoehto ehkä jää täysin käyttämättä, tämä 2 miljoonaa, joka siellä budjetissa on. Se ei ole huutokauppa erityisesti sen takia, että kukaan muu ei ole tehnyt mitään selkeätä parannusehdotusta, ei myöskään valtioneuvosto. Hallituksen esitys tässä asiassa on, niin kuin ed. Valpas totesi, vain 5 prosenttia parempi kuin nykyinen tilanne, ja se ei todella ole paljon mitään. Varmasti tähän liittyy myöskin se, että asia saatiin näyttämään hallituksen perusteluissa siltä, että tehtäisiin nyt tässä erityinen kädenojennus tämän kotitalousvähennyksen vastapainoksi.

Keskustelu päättyi.