Täysistunnon pöytäkirja 117/2010 vp

PTK 117/2010 vp

117. PERJANTAINA 19. MARRASKUUTA 2010 kello 13.02

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laiksi tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta

 

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on kyse laista tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta. Nämä asiakkailta perittävät maksut ovat tietysti yksi pieni osa oikeuslaitoksen voimavarojen turvaamisessa. Paljon ratkaisevampi osa on tietysti sillä, kuinka paljon me osoitamme yhteisiä verovaroja oikeuslaitoksen toiminnan turvaamiseen.

Valitettavasti on todettava, että tuomioistuinlaitos kärsii aikamoisesta resurssipulasta, ja tähän asiaan on hyvin vakavasti kiinnittänyt huomiota myös korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo 23. päivä viime kuuta valtiovarainvaliokunnalle ensi vuoden budjettia koskien antamassaan lausunnossa. Tuossa lausunnossa presidentti Koskelo kirjoitti muun muassa seuraavaa: "Rahoitusvajeen ja henkilöstöleikkausten seuraukset ovat vakavia sekä siltä kannalta, miten valtio kantaa vastuunsa kansalaisten oikeusturvasta ja oikeusvarmuudesta, että myös siltä kannalta, minkälaisena työnantajana valtio näyttäytyy yhteiskunnan ydintehtäviä hoitavan henkilöstön edessä."

Herra puhemies! Toivon todellakin, että valtion budjetissa, jo ensi vuoden budjetissa ja jatkossakin, annettaisiin oikeuslaitokselle lisää voimavaroja, koska on todellakin sekä rikoksen uhrin että kaikkien muidenkin asianosaisten kannalta hyvin ikävää se, että jutut joko kohtuuttomasti viipyvät tai ainakin tulevat riittämättömällä tavalla hoidetuiksi. Eli oikeuslaitoksen voimavarojen turvaaminen on meille oikeusvaltiossa hyvin tärkeä tehtävä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota. Kyse on kuitenkin siitä, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lukuisia muistutuksia oikeudenkäyntien pitkästä kestosta, ja keskeinen syy tähän on tuomioistuinlaitoksen vähäiset resurssit. Me emme voi tyytyä nykyiseen tilanteeseen, jossa toisaalta puhutaan resurssien lisäyksestä mutta samaan aikaan tiedetään, että sitä resurssia ei ole nyt puheena olevien tuomioistuinmaksujen eikä muidenkaan kanavien kautta saatavissa. Näin ollen on aivan välttämätöntä jatkaa sitä kehitystä, joka valitettavan vähäisiltä osin tosin on tuomioistuimissa aloitettu rakenteellisten uudistuksien eteenpäinviemiseksi.

Meidän on aivan välttämätöntä jatkossa miettiä, miten painopistettä saadaan entistä aikaisempaan vaiheeseen prosesseja, toivon mukaan jo esitutkintaan, mutta ennen kaikkea käräjäoikeuksiin ylempien oikeusasteiden kustannuksella. Tähän ei valitettavasti ole viime aikoina riittävässä määrin huomiota kiinnitetty, ja toivon todella, että kaikessa jatkovalmistelussa asia otetaan todella vakavasti ja näistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavista tuomioista Suomessa lopulta päästään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on hyvä, oikeudenmukaisesti toimiva oikeuslaitos, johonka haluan luottaa täydellisesti. Tämä resurssipula, johonka edellä olevat puhujat viittasivat, on asia, johonka tulee puuttua tulevissa budjettivalmisteluissa siten, että kansalaisen oikeusturva ei kärsi niiden voimavarojen vuoksi, joita oikeuslaitokselta mahdollisesti puuttuisi. Tulostavoitteet ja nämä muut ovat osaltaan jo nyt vähentäneet voimavaroja oikeuslaitoksissa, jotenka näkisin, että nyt olisi aiheellista selvittää, kuinka voitaisiin saada riittävästi taloutta ja budjettia taakse. Samalla toivon, että meillä käräjienpitopaikkakunnat eivät enää harventuisi vaan että käräjiä voitaisiin pitää mahdollisimman hajautetusti, jotta asian kaikki osapuolet saataisiin mahdollisimman hyvin paikalle. Nythän monta kertaa on ollut puute se, että tärkeät henkilöt, usein syytetyt tai todistajat, puuttuvat ja näin ollen käräjät myös tästä syystä tarpeettomasti pitkittyvät.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kiinnitän samaan asiaan huomiota kuin täällä kollegaedustaja Kataja, että syyttäjien määrän lisääminen sinänsä ei tätä asiaa ratkaise. Pitäisi painopiste siirtää ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, ettei olisi näitä prosesseja niin paljoa. Tuomarien lukumäärän lisääminenhän liittyy koko tämän prosessin loppuvaiheeseen. Sen sijaan tähän ennaltaehkäisyyn liittyy sitten paljon paljon muuta, esimerkiksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden ennaltaehkäisy, myöskin sellainen hyvin oleellinen tekijä, joka meillä poikkeaa Ruotsista liittyen poliisin velvollisuuksiin.

Meillä poliisilla on velvollisuus tutkia esimerkiksi talousrikollisuudessa kaikki pienetkin haarat. Ruotsissa on toisin. Siellä poliisilla on oikeus tutkia, valita ne suuret linjat, joissa on yhteiskunnan kannalta intressiä. Tämä tietysti nopeuttaa silloin hyvin paljon tätä prosessin alkupäätä, kun aikatekijä tässä on selvästi oikeusturvakysymys, mutta tämä aikatekijä vaikuttaa myöskin siihen, että niin kauan kuin tilanne on auki, siellä tapahtuu myöskin inhimillisessä elämässä hyvin paljon kaikenlaista ikävää, kun ei ole saatu aikaan tuomioistuinten ratkaisuja.

Prosessien lyhentämiseen pitää pyrkiä kaikin tavoin. Tämä on yksi vaihe. Pidän tätä vähäisenä, että sinne loppupäähän investoidaan lisää resursseja. Pidän sitä tarpeellisena mutta vähemmän vaikuttavana kuin sitä, jos alkupäähän ja ennaltaehkäisyyn käytettäisiin vastaavat panokset.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Varmasti ed. Saarisen tarkoittama ennalta ehkäiseminen on myös sitä, ettei yhteiskunta kahtia jakaudu ja ettei köyhyys lisäänny ja että yhteiskunnassa ne prosessit, jotka lisäävät väkivaltaisuutta muun muassa lasten ympäristössä, vähenisivät eikä lasten elinympäristössä ole koko ajan signaaleja siitä, että asiat ratkaistaan väkivallalla, jota tulee muun muassa tuutin täydeltä televisiosta.

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Kataja kiinnitti huomiota resursseihin ja ihmisoikeustuomioihin, joita Suomi on saanut liian pitkistä prosesseista. Tässä salissa aina, kun tästä on puhuttu ja ministeri Brax on ollut paikalla, hän on halunnut aina tuoda esiin sen, että hallitus on tehnyt hyvin paljon tämän asian puolesta ja asia on jollakin tavalla jo kunnossa, ainakin menossa siihen.

Tässä tapauksessa ed. Sampsa Kataja ja ministeri Brax ovat hallituspuolueiden kansanedustajia molemmat. Olisi hyvä, jos hallitus olisi omassa tykönään pystynyt tästä asiasta todellakin tekemään selkeitä ratkaisuja, tuomaan sellaisia esityksiä, muun muassa budjettiesityksiä eduskunnalle, että tämä asia olisi saatu menemään parempaan suuntaan ilman, että siitä sitten aina joudutaan puhumaan. Mutta ministeri Braxhan on vakuuttanut meille, että nyt on enemmän toimijoita oikeusistuimissa kuin koskaan.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksestä laiksi tuomioistuinten ja eräiden oikeusviranomaisten suoritteista perittävästä maksusta annetun lain muuttamisesta lakivaliokunta on tehnyt mietinnön ja todennut siinä uutena kohtana, että jos markkinatuomioistuimeen valitetaan ja sieltä tulee hylkäävä päätös, myöskin joutuu maksamaan puolet siitä oikeudenkäyntimaksusta. Tämä on positiivinen ele siinä mielessä, että tällä voi olla niin sanottuja aiheettomia valituksia karsiva vaikutus.

Kaiken kaikkiaan tietenkin myöskin tässä on puhuttu nyt oikeuslaitoksen resursseista. Tässä yhteydessä niitä ei käsitelty, mutta totean, että valtion tuottavuusohjelmasta johtuen myöskin oikeusministeriön hallinnonalalla on jouduttu supistamaan toimintoja ja se on johtanut myöskin asioiden ruuhkaantumiseen. Uskon, että siitä on kuitenkin lakivaliokunnan taholtakin aika vahvasti lausuttu budjettikäsittelyn yhteydessä. Toivotaan, että se asia menee parempaan suuntaan ainakin seuraavissa hallitusneuvotteluissa niin, että meillä tämä oikeuslaitos saa riittävät resurssit, jotta oikeusturva ihmisten osalta toimii.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiinnitin puheenvuorossani huomiota välittömiin voimavaratarpeisiin, joita on esimerkiksi jo ensi vuodelle lisäyksinä valtion budjettiin ja myös täydentävään ensi vuoden budjettiesitykseen. Toivon että valtiovarainvaliokunta tässä suhteessa tehdessään oman mietintönsä huomioi vielä nämä oikeuslaitoksen voimavaratarpeet.

Mutta mitä asiaan laajemmin tulee, niin olen täysin samaa mieltä kuin kansanedustaja Kataja, joka kiinnitti huomiota siihen, että ei voida näitä ongelmia hoitaa pelkästään voimavaroja lisäämällä vaan pitää myös kiinnittää vakavaa huomiota siihen, miten voidaan oikeusprosesseja kehittää lainsäädännöllä siten, että ne olisivat kevyempiä prosesseja ja painottuisivat enemmän tuomioistuinprosessin alkupäähän. On aivan perusteltua, että tässä valossa kriittisesti tarkastellaan kaikkia näitä valitus- ja pitkittämismahdollisuuksia, mitä nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa. Jos kokoomus on mukana hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen, niin tulemme hyvin vakavasti paneutumaan tähän kysymyksenasetteluun siitä, miten oikeusprosesseja voitaisiin sillä tavoin kehittää, että lopulliset ratkaisut tulisivat nykyistä nopeammin ja myös nykyistä halvemmalla.

Mitä tulee pitkitettyihin ja pitkittyneisiin oikeusprosesseihin, niin pitää kuitenkin vielä sekin todeta, että varsinkin talousrikoskonnat tekevät kaikkensa pitkittääkseen näitä prosesseja ja sen jälkeen onkin hyvä kannella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja vaatia valtiolta korvausta siitä, että prosessi on pitkittynyt.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen kiinnitti huomiota siihen, että käräjäoikeuksia tarvitaan lähellä ihmistä. Se on totta siltä osin kuin kyse on siitä, että ihmisiä tarvitaan käräjäoikeudessa. Mutta suurelta osin käräjäoikeudessa hoidetaan myös bulkkitavaraa, samoin hallinto-oikeuksissa. Moni oikeudenkäynti on tosiasiassa kirjallista prosessia, jossa oikeuskysymykset ovat hyvin yksinkertaisia. Kyse on vain saatavien vahvistamisista ja sen kaltaisista yksinkertaisista asioista. Tällaisissa tapauksissa on välttämätöntä miettiä muutakin kuin sitä, että ratkaisu tulee lähellä varsinaista tapahtumapaikkaa, missä itse tapahtuma on sattunut, josta vaikka maksamaton lasku on aiheutunut. On välttämätöntä keskittää bulkkitavara, jotta kyetään nopeuttamaan ja kohdentamaan resursseja sinne, missä sitä todellisuudessa tarvitaan.

Ed. Saarinen toi esiin Ruotsin käytännön talousrikostorjunnassa. Olen edustajan kanssa kovin eri mieltä. Harmaa taloushan on nimenomaan sellainen rikollisuuden muoto, joka lähtee hyvin pienestä, lähtee vyörymään lumipallon lailla: Kun naapuri teettää töitä pimeästi, niin seuraavakin naapuri mielellään haluaa sen tehdä, jottei kokisi tilannetta epäoikeudenmukaiseksi. Siksi kaikki talousrikollisuus, pienikin pimeän työn teettäminen, on saatava mahdollisimman tarkasti kontrollin piiriin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että oikeusjärjestelmää ei käytetä väärin vaan sitä käytetään niihin tarkoituksiin, mitä varten se on luotu. Mielestäni maksupolitiikassa on erittäin hyvä, että pyritään karsimaan tarpeettomia valituksia. Muutenkin pitäisi, kun ajatellaan kustannuksia, joita oikeudenkäynneistä aiheutuu, pitää huolta siitä, että aina voi olla jonkinlainen kohtuullinen kustannus. Mutta sitten meillä on tapauksia, joissa kustannus muodostuu kohtuuttoman suureksi, ja tietysti näissä tilanteissa yhteiskunnan pitäisi tulla kyseessä olevaa henkilöä vastaan. Aina sanotaan, että pitää saada lisää resursseja. Oikeuslaitos ja esitutkinta tarvitsevat kyllä lisää resursseja, mutta täytyy sanoa, että kyllä myöskin on aika paljon tehostamisen mahdollisuuksia ja varaa näissä oikeusprosesseissa ja niitä valmistelevissa prosesseissa.

Minä nyt otan ihan esimerkkinä Bernie Madoffin tapauksen Yhdysvalloista: yksi suurimpia huijauksia talousrikollisuuden historiassa, kansainvälinen tapaus, suuret summat, suuri joukko ihmisiä, ja alle vuodessa asia oli tutkittu, selvitetty, ja Madoff oli tuomittu vankeuteen ja istuu nyt siellä vankilassa ja omaisuutta myydään parasta aikaa. Suomessa Wincapitan tapaus: Sitä on tahkottu ja vatvottu ja vatvottu ja mitään oikein ei tahdota saada aikaiseksi. No, onneksi nyt pääsyytetylle on vihdoinkin luettu syytteet.

Mutta täytyy sanoa, että tässä vertailussa näkee aika selvästi, että kyllä meillä ihan menettelytavoissa on olennaisesti parantamisen mahdollisuuksia. Tältä osin täytyy sanoa, että esitutkinnassakin pitäisi pyrkiä entistä enemmän keskittymään olennaiseen: katsotaan ne suuret rikokset, suuret asiat, eikä kaikkia pienempiä asioita. Niitten osalta pitäisi sitten päästä siihen, että voidaan jossakin muussa menettelyssä ne sitten pyrkiä selvittämään, että asiat saavat jossakin vaiheessa päätöksensä.

Lopuksi täytyy vielä korostaa sitä, että itse oikeusprosessiakin täytyy tehostaa. Meillä ongelma on se, että jos jotkut välttelevät oikeutta, pyrkivät estämään asian selvittelyä, niin tältä osin täytyy kyllä mielestäni lisätä poliisin ja tuomioistuinlaitoksen mahdollisuuksia saada kiinni nämä ihmiset ja saada heidän asiansa käsitellyksi. Tältä osin täytyy sanoa, että poliisin esitutkintalaissa on muun muassa eräitä keinoja, joilla pyritään edesauttamaan tällaisen tavoitteen saavuttamista, ja se on sinänsä hyvä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ensinnäkin ed. Sasille: Madoff tunnusti kaiken ja teki lisäksi diilin niistä osista, joista siinä tuomioistuinkäsittelyssä voitiin diili amerikkalaisen systeemin mukaan tehdä. Suomessa tyyli on vähän toinen, olemme havainneet sen.

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti pyysin vastauspuheenvuoron sen takia, että tässä salissa käytiin muutama päivä sitten keskustelu, jossa oikeusministeri perusteellisesti kertoi niistä lisäresursseista, jotka ollaan saamassa juuri sinne, minne niitä lisäresursseja prosesseihin tarvitaan. Tässä suhteessa olen pikkuisen yllättynyt siitä, että hallituspuolueitten edustajat eivät ole hoksanneet niitä pöytäkirjoja lukea. Jos ei täällä viihdy, niin se on sitten eri asia.

Ensimmäinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.