Täysistunnon pöytäkirja 118/2008 vp

PTK 118/2008 vp

118. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2008 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

 

Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan tehtäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin neljä erillistä muutosta.

Niistä ensimmäinen muutos koskee lukion aineopintojen rahoitukseen liittyvää uudistusta. Siinä tavoitteena ja ajatuksena on kohdentaa lukiokoulutuksen rahoitusta oikeudenmukaisemmin kuin mitä se nykyisin on, sillä tavalla, että otetaan huomioon myös yhden tai useamman oppiaineen suorittajat. Tätä esitystä on odotettu pitkään, sitä, että aineopiskelun määrä huomioidaan rahoitusperusteissa. Tämä on hyvä keino muun muassa maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisessä. Tästä esityksestä ei aiheudu lisäkustannuksia valtiolle eikä kunnille.

Toinen muutos koskee kuntien rahoitusosuutta opetus- ja kirjastotoimessa. Siinä kuntien rahoitusosuutta lisätään euromäärällä, joka vastaa valtiovarainministeriön kuntajaon muutoksen johdosta maksamia korvauksia. Tällä ei haluta myöskään muuttaa valtion ja kuntien välistä nykyistä kustannusten jakoa.

Näin ei tehdä myöskään kolmannessa ja neljännessä esityksessä, jotka molemmat koskevat oppisopimuskoulutuksen rahoitusta. Siinä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta alennetaan niin, että keskimääräisestä yksikköhinnasta, joka nykyisin on 77 prosenttia, tulee 63,13 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että peruskoulutuksena toteutettava koulutus on ollut tosiasiallisilta kustannuksiltaan keskimäärin 20 prosenttia alhaisempi kuin valtionosuuden perusteena olleet yksikköhinnat. Esimerkkinä voisi kertoa, että omistajakohtaisesti, kun asiaa tarkastellaan, niin yksityisellä ylläpitäjällä on valtionosuus ollut keskimäärin 19 prosenttia korkeampi kuin toteutuneet kustannukset kunnallisilla ylläpitäjillä, 47 prosenttia, kuntayhtymillä 30 prosenttia. Sen sijaan vastaavasti oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet kustannukset ovat olleet 1—5 prosenttia korkeammat kuin mitä yksikköhinnat ovat. Tämä on johtanut siihen, että monet järjestäjät ovat sitten siirtäneet ammatillisesta peruskoulutuksesta rahaa lisäkoulutuksen puolelle.

Nyt on tärkeää se, että tätä muutetaan siitä syystä, että tämä rahoitus tulee oikeudenmukaisemmaksi, se kohdentuisi paremmin ja oikein ja tulisi myös läpinäkyvämmäksi. Tässä ei vaikuteta kunta—valtio-suhteeseen, vaan se pysyy edelleen ennallaan, mutta vaikutuksia yksittäisiin koulutuksen järjestäjiin on vielä vaikea tietää. Se riippuu esimerkiksi siitä, painottuuko koulutuksen järjestäjän järjestämä koulutus ammatilliseen peruskoulutukseen vai sitten lisäkoulutukseen. Jos se perustuu pelkästään peruskoulutukseen, silloin rahoitus vähenee noin 18 prosenttia, lisäkoulutuksessa se kasvaa noin 7 prosenttia. Keskimäärin rahoitus vähenee esityksen johdosta noin 6 prosenttia.

Valiokunta toteaa, että nopeat valtionosuuteen vaikuttavat muutokset vähentävät koulutuksen ennustettavuutta oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ja saattavat sillä tavalla vaikuttaa koulutuksen määrään ja laatuun. Oppisopimukset ovat usean vuoden mittaisia, ja ne velvoittavat järjestäjiä pitäytymään ja pysymään siinä. Nämä hallituksen esitykset eivät siihen liity eivätkä koske sitä asiaa.

Valiokunta myöskin pitää tärkeänä sitä, ettei oppisopimuskoulutuksen tarjonta heikentyisi ja ettei myöskään järjestämiskustannuksiltaan kalliiden koulutusten osuus vähenisi. Pidetään myöskin tärkeänä sitä, että kun työnantajille on maksettu koulutuskorvauksia, niin niitä ei myöskään pidä vähentää.

Valiokunta korostaa oppisopimuskoulutuksen tärkeyttä nykyisessä suhdannetilanteessa ja myöskin tukee hallitusohjelman linjausta siinä, että oppisopimuskoulutusta järjestämismuotona vahvistetaan. Ja koska näin on, niin valiokunta on halunnut antaa kaksi lausumaehdotusta, joissa oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia seurataan tarkoin ja ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli uudistus vääristää oppisopimuskoulutuksen tarjontaa aloittain tai muuten selvästi hankaloittaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä tarvetta vastaavasti. Tämä selvitys on annettava sivistysvaliokunnalle ensi vuoden loppuun mennessä.

Toinen lausuma koskee valtionosuusuudistusta. Haluamme, että sen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet ottaa oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmässä käyttöön oma kustannuspohja. Tämä johtuu siitä, että muutokset ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaan eivät saisi vaikuttaa välittömästi oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö sisältää vastalauseen.

Totean vielä sen, että ministeri on asettanut selvitysmiehen selvittämään oppisopimuskoulutuksen yleistä tilaa ja tekemään ehdotuksia oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi ja parantamiseksi. Nämä selvitysten tulokset luovutetaan opetusministeriölle 15. joulukuuta.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

__________

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 16 vuoden kokemuksella sivistysvaliokunnasta hämmästyksellä luin tätä valiokunnan mietintöä. Sitaatteja: 1) "Valiokunta ei pidä - - hyvänä tämän esityksen tekotapaa - -." 2) "Lakiesitys on - - ollut vaikeaselkoinen." 3) "Lakiesitys on valitettavasti myös ollut puutteellisesti perusteltu." 4) "Perustelut ovat olleet riittämättömät myös asian erityisen merkityksen kannalta." 5) "Nykyisessä suhdannetilanteessa oppisopimuskoulutuksen tarve kasvaa, minkä johdosta koulutuksen rahoitukseen tehtävät tarkistukset olisivat vaatineet erityisen selkeät ja hyvät perustelut."

Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, vanhaan hyvään aikaan tämmöinen hallituksen esitys olisi palautettu tai hylätty. En ollenkaan ihmettele sitä, että sosialidemokraatit ovat jättäneet tästä asiasta vastalauseen ja edellyttäneet, että voimassa oleva laki säilyy voimassa. Siis tämä on aivan uskomatonta, että te olette päätyneet tällaiseen johtopäätökseen, että te hyväksytte tämän hallituksen hävyttömän esityksen.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, tämä hallituksen esitys sisältää neljä eri muutosta ja tämä oppisopimus on vaan osa tätä hallituksen esitystä. Valiokunta näki paljon vaivaa sen eteen. Me selvitimme näitä asioita, ja valiokunta on kuitenkin sen periaatteen takana, että näitä rahoituksia muutetaan. Kun on annettu liikaa tavallaan rahaa sinne peruskoulutuksen puolelle ja liian vähän lisäkoulutuksen puolelle, niin on ihan oikein ja oikeudenmukaista, että näitä rahoituksia tasoitetaan kustannuksia vastaavasti. Se periaate on kuitenkin hyvin tärkeä. Mutta siitä, miten se vaikuttaa yksittäisiin oppilaitoksiin, me halusimme tiukasti seurantaa ja selvitystä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tämä liittyy myös siihen, miten jatkossa meille tulee näitä lainsäädäntö- ja lakiesityksiä. Tämä on erittäin hankala tilanne, jossa tässäkin on neljä asiaa, jotka poikkeavat aika paljon toisistaan jo pelkästään sisällöllisesti. Kun lähdetään katsomaan niitä matemaattisia kaavoja, joilla rahaa jaetaan taskusta a taskuun b jokaisessa kohdassa vähän eri tavalla, niin meillä on tietenkin valiokuntana huoli siitä ja toive siitä, että me pystyisimme saamaan jatkossa huomattavasti ymmärrettävämpiä lakiesityksiä käsiteltäväksi, jotta voidaan keskittyä kunnolla sitten asiasisältöihin.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille: Syy siihen, miksi valiokunnan mietintö on niin kriittinen, on juuri se, mikä täällä ensimmäisessä lausumassakin hyvin selkeästi todetaan. Valiokunta näkee, että tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, tässä suhdannetilanteessa, ei missään tapauksessa saa käydä heikentämään oppisopimuskoulutuksen perusteita, ja jos näin tapahtuu, on tehtävä uusia päätöksiä. Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, se haluaa saada hyvin tarkan ja tiukan seurannan. Se on se syy, minkä vuoksi valiokunta on ollut mietinnössään hyvin kriittinen, koska se näkee oppisopimuskoulutuksen erittäin tärkeänä ja haluaa nostaa sen voimakkaasti esille.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos nyt oikein ymmärrän, niin totta kai oppisopimuskoulutus on ensisijaisesti — itsekin näen sen näin — aikuiskoulutukseen istuva muoto, mutta on se toki tärkeä monille nuorillekin, ja erityisesti tässä tilanteessa se on erityisen sopiva nuorille. Se, mikä minua sivistyspoliitikkona ikään kuin loukkaa ja harmittaa tämän asian yhteydessä, on se, että kun aikuiskoulutusta ja koulutusta Suomessa nyt jatkossa kehitetään, niin pitää tällaista läpinäkyvyyttä pyrkiä lisäämään, että tavallaan niitten panosten, jotka ministeriöstä laitetaan oppilaitoksiin, pitäisi olla tarkkaan luettavissa ja nähtävissä, mitkä niiden vaikutukset ovat. (Ed. Vahasalo: Aivan oikein! Sitä juuri tässä haetaan!) Minä olisin toivonut, että tältä osin valiokunta olisi ollut paremmin hereillä.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta on budjettilaki, johon sisältyy, aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo äsken sanoi, neljä osa-aluetta. Näitä ovat ensinnäkin kunnan rahoitusosuuden korottaminen opetus- ja kirjastotoimessa, toiseksi oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden laskeminen ja samaisen lisäkoulutuksen valtionosuuden korottaminen, kolmanneksi ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden laskeminen ja neljänneksi lukiokoulutuksen rahoituksen muuttaminen, kun oppimäärästä suoritetaan vain osa.

Tämä hallituksen esitys sinänsä on perusteltu ja paikallaan, mutta mutta, muutama kysymys siellä on tullut esille. Hankalaksi käsittelyssä tuli usean osa-alueen sisällyttäminen samaan esitykseen ja se, että yhden rahoituspäätös heijastuu sitten toisen rahoitukseen. Tällainen koplaaminen ei tuntunut hyvältä asiaa käsiteltäessä. Visaisin osa-alue, kuten tässä on jo kuultu, oli oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen peruskoulutus ja ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosenttien lasku. Tuo lasku edellisen osalta oli 77 prosentista 63 prosenttiin ja jälkimmäisen osalta 87 prosentista noin 85,5 prosenttiin.

Ihmetystä herätti myös se, että hallitusohjelmassa kehitettäväksi päätetyn ja hyvin suositun oppisopimuskoulutuksen rahoitus tässä supistuu 6 prosentilla. Tämän rahan käyttäminen valtion erityisoppilaitosten kuntaosuuksien pienentämiseen on toki hyvä asia, mutta rahoituksen leik-kaus ihmetyttää. Oppisopimuskoulutus on suosittua ja on kehittynyt hyvin nopeasti. Isojen koulutuksen järjestäjien keskuudessa varmaankaan näitä kustannuksia ei ole tarkasti allokoitu aina sinne aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, ja siitä syystä ehkä kustannusseuranta ei ole ihan ajan tasalla.

Perusteluina tälle hallituksen esitykselle käytettiin selvityksiä siitä, että oppisopimuskoulutuksen kustannukset ovat alhaisemmat kuin tästä koulutuksesta saatu yksikköhinta. Se ei kyllä kaikilta osin vakuuta. Toisaalta koulutuksen järjestelyt eri oppilaitosten kesken vaihtelevat, ja esimerkiksi yritykset eivät ole perineet kaikkia koulutuskorvauksia, joihin ne olisivat olleet oikeutettuja. Toivottavasti tulevaisuudessa nämä päätökset eivät vaikuta oppisopimuskoulutuksen määrää alentavasti ja laatua heikentävästi. Siinä mielessä varmaankin nämä vaatimukset lausumista ovat nyt hyvin paikallaan.

Arvoisa puhemies! Mörkönä taustalla tämän asian käsittelyssä on häämöttänyt oppisopimuskoulutukseen liittyneet epäilyt väärinkäytöksistä. Nämä väärinkäytökset on ehdottomasti selvitettävä ja päättäväisesti suunnattava energia oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja lisäämiseen.

Tähän mietintöön sisältyy, kuten on todettu, kaksi lausumaa. Toinen liittyy tämän muutoksen vaikutusten seuraamiseen, ja toinen liittyy tulevaan valtionosuusuudistukseen, jossa oppisopimuskoulutukselle halutaan oma kustannuspohja. Nämä lausumat ovat paikallaan ja ovat osaltaan kehittämässä tätä koulutusjärjestelmää.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta ei pitänyt hyvänä sitä tapaa, että neljä hyvin erilaista esitystä, neljä erillistä esitystä tuotiin yhdeksi kokonaisuudeksi valiokunnan käsittelyyn. Se teki käsittelystä vaikeaselkoisen, ja monin paikoin tämä esittely oli myöskin puutteellisesti perusteltu. Tarkempia vaikutuksia ja tarkempia tietoja jouduttiin pyytämään moneen otteeseen ja niitä sitten pikkuhiljaa myöskin saatiin. Koulutuksen järjestäjäkohtaisia vaikutuksia oli erittäin vaikea arvioida käsittelyn aikana.

Arvoisa puhemies! Kaukonäköinen hallitus ajatteli jo etukäteen hallitusohjelmaa kirjoittaessaan, että oppisopimuskoulutus on erittäin tärkeä toimi, että siihen pitää olla riittävästi rahaa ja että aloituspaikkoja pitää olla riittävästi. Nyt yhteiskunnallinen suhde on kääntynyt juuri sitä kohti, että tätä rahaa tarvitaan. Taloustaantuma omalta osaltaan velvoittaa siihen. Aivan äskettäin tuossa kyselytunnilla käyty keskustelu nuorten työttömyydestä liippaa myös hyvin läheltä oppisopimuskoulutusta. Mitä nopeammin ja mitä aiemmin sen työttömyyskierteen saa poikki, mitä nopeammin ja aiemmin pääsee lähelle työelämää esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen muodossa, sitä paremmat mahdollisuudet on siihen, että työpaikan saa myöskin tulevaisuudessa.

Tätä taustaa vasten ei valiokunta eikä keskustan ryhmä voi missään olosuhteissa hyväksyä sitä, että oppisopimuskoulutusta heikennettäisiin. Näin ollen ensimmäinen lausuma onkin erittäin perusteltu, erittäin tarpeellinen ja erittäin tervetullut. Valiokunta odottaa vuoden 2009 loppuun mennessä opetusministeriöltä selvitystä siitä, minkälaiset koulutuksen järjestäjäkohtaiset vaikutukset ovat olleet, ja niiden perusteella ollaan valmiita myöskin toimenpiteisiin.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin neljä muutosta, joita valiokunta on hartaasti käsitellyt. Tämä sisältää, niin kuin edellä olevat puheenvuoronpitäjät ovat kertoneet, toisistaan poikkeavia asioita, ja siten asian käsittely ja se fokus, jolla keskityttiin muutamiin asioihin, vei hieman aikaa. Tähän mietintöön kirjatut ajatukset siitä, että hallituksen lakiesitykset ja ministerin esitykset olisivat entistä selkeämpiä ja ymmärrettäviä ja pääsisimme asian ytimeen mahdollisimman nopeasti, ovat tulevaisuuden toiveita.

Aion käsitellä tässä puheenvuorossani ainoastaan yhtä tämän hallituksen esityksen kohtaa, joka koskee oppisopimuskoulutuksen rahoitusta. Hallitus esittää oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen alentamista siten, että ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan määräytymisprosentti laskee nykyisestä 77:stä 63,13:een.

Valiokunta sai selvityksen tästä asiasta, ja selvityksen mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa toteutuneet kustannukset ovat keskimäärin olleet 20 prosenttia alhaisemmat kuin valtionosuuden perusteena olleet yksikköhinnat. Tämä oli se kaikkein raskain peruste sille, että on saatu valtionosuuksia enemmän kuin todelliset kustannukset ovat olleet. Näin meille tätä perusteltiin. Sen sijaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet kustannukset ovat olleet 1—5 prosenttia korkeammat kuin valtionosuuden perusteena olleet yksikköhinnat. Eli täällä vajausta on ollut. Ed. Lauslahti käyttikin sanoja "siirrämme rahaa taskusta taskuun". Tämä pätee tässä asiassa.

Esitys merkitsee käytännössä siis sitä, että vain ammatillisena peruskoulutuksena oppisopimuskoulutusta järjestävien rahoitus vähenee noin 18 prosenttia. Pelkästään lisäkoulutuksena oppisopimuskoulutusta järjestävien koulutuksen järjestäjien rahoitus puolestaan kasvaa noin 7 prosenttia. Keskimäärin koulutuksen järjestäjien rahoitus vähenee esityksen johdosta noin 6 prosenttia, joka siirretään valtion erityisoppilaitoksiin. Mutta pääkysymys näissä siirroissa kuuluu, teemmekö oikeita valintoja, teemmekö oikeita painotuksia siirtäessämme rahoitusta perusopetuksesta lisäkoulutukseen, tavallansa, jos sanotaan näin, nuorilta aikuisille. Mutta varmasti tässä taloudellisessa tilanteessa ja työelämän haasteissa ja paineissa painiskellessamme tämä siirto toteutunee oikein.

Hallituksen ohjelmassa oppisopimuksesta on kirjaus useassa kohdassa. Löysin niitä neljä. Koulutus- ja tiedepolitiikassa yleisesti oppisopimuskoulutusta järjestämismuotona aiotaan vahvistaa. Aikuiskoulutuksen kohdalla sanotaan: "Selvitetään oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttö korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa." Sitten hallitusohjelmassa työvoimapolitiikasta puhuttaessa oppisopimuskoulutukseen ja nuorten työpajatoimintaan aiotaan satsata ja sitä lisätä. Hallituksen politiikkaohjelmissa työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma käsittelee myöskin oppisopimusta, ja siellä aiotaan oppisopimusta laajentaa ja jäntevöittää. Nämä ovat hallitusohjelmassa useaan kohtaan kirjatut asiat. Oppisopimusta on myöskin tarkasteltu ja tarkastellaan ministerille vielä tämän vuoden puolella. Se on erittäin tärkeää, koska suhdanteet työelämässä ovat muuttuneet ja oppisopimuksen tärkeys korostuu.

Valiokunta toteaa omassa mietinnössään, että nopeat valtionosuuteen vaikuttavat muutokset vähentävät ennustettavuutta oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ja saattavat vaikuttaa koulutuksen määrään ja laatuun. Tässä olen erittäin kriittinen siinä mielessä, että me emme voi tietää itse asiassa tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksen järjestäjien tilannetta ja tämän lain vaikutusta. Järjestäjätahoja on Suomessa hiukan yli 70, ja tämä tilanne tulee tietysti osalle varmasti nopeasti eteen. Etenkin olen huolissani pienten yksiköiden sopeutumisesta tähän uuteen rahanjakoon.

Valiokunnan lausumissa todetaan, että aiotaan muutoksen vaikutuksia — tämä on äärettömän tärkeä — seurata tarkoin ja ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli uudistus vääristää oppisopimuskoulutuksen tarjontaa aloittain tai muutoin hankaloittaa nykyisessä taloustilanteessa yhä tärkeämmäksi käyvän oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Lain vaikutukset täytyy käydä tarkkaan lävitse.

Sitten valiokunta pitää tärkeänä sitä, että todelliset oppisopimuksen kustannukset saadaan esille. Kustannuspohjan pitää olla läpinäkyvä. Kyllä meidän täytyy todeta myöskin se, että koulutuksen laadussa koulutusalojen ja myös alueiden välillä on eroja, kun oppisopimuksesta puhutaan koko Suomen alueella. Erityisesti toivon, että nämä kustannukset eivät kaadu myöskään yrittäjien niskoille työnantajille maksettavista korvauksista. Lausumat valiokunnan esityksessä ovat pontevia, ja toivon niiden myöskin kantavan sitten eteenpäin.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä suullisella kyselytunnilla juuri käytiin keskustelua nuorisotyöttömyydestä, ja siinä yhteydessä muun muassa ministeri Cronberg mainitsi oppisopimuskoulutuksen ja sen merkityksen työllistymisen suhteen. Tämä on varmasti ihan tosiasia, niin kuin äsken saimme kuulla ed. Vehkaperän toimesta otteita hallitusohjelmasta, miten sielläkin on tämä oppisopimuskoulutus asetettu erittäin tärkeään asemaan ja on haluttu suunnata toimia sen kehittämiseksi ja lisäämiseksi eri puolilla Suomea. Olen sillä tavalla iloinen näistä muun muassa keskustan edustajien kannanotoista tämän asian suhteen. Täällä ollaan todellakin huolissaan siitä, miten jatkossa oppisopimuskoulutus voi toteutua ja kehittyä edelleen.

Mutta samalla olen luonnollisesti hyvin pettynyt siitä, että valiokunnassa emme saaneet tähän tämän jyrkempiä lausumia, niin kuin täällä ed. Gustafsson esitti, että tämä olisi voitu jopa palauttaa edelleen valmisteluun tai pohdittavaksi takaisinpäin, koska todella tässä oli näitä puutteita hyvin paljon, niin kuin täällä on esille tuotu, ihan perusteluista asti. Todellakin me valiokunnassa jouduimme paljon tekemään lisätyötä ja pyytämään lisäselvityksiä, että saisimme kaiken sen tarvittavan tiedon, mihin tämä esitys perustuu.

Voi ihmetellä tietysti hallituksen toimintaa siinä mielessä, jos hallitusohjelma kertoo toista ja sitten kuitenkin toimet jatkossa ovat toisenlaisia eli nyt halutaan sitten asettaa oppisopimuskoulutus uhan alle ja sillä tavalla (Ed. Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) määrätä näitä rahoja, että ne voivat johtaa toiminnan leikkauksiin. — Kyllä, ed. Heinonen, tämä tarkoittaa sitä. — Tässähän on tämä kompensaatio, elikkä sillä halutaan myös sitten korvata sitä ammatillisten erityisoppilaitosten siirtymää yksityispuolelle ja sillä tavalla kustannuksia siirtää. Mutta juuri tähän valiokunta myös otti kantaa, että on hankalaa, kun tämä käsittää tavallaan niin monta asiakohtaa ja tämän alla on niin monta lukemaa ja monta siirtymää, jotka on ihan oikeasti vaikea edes hallita ja käsittää samassa esityksessä.

Täällä on moni tätä oppisopimuskoulutusta nimenomaan perustellut ja esittänyt huolta, miten tämän kanssa sitten todella tulee käymään. Me olemme saaneet myös lukuisia asiantuntijalausuntoja, joissa on laskettu, mitä tämä rahassa tarkoittaa. Siellä pyöritään ihan sadoissa miljoonissa elikkä siellä ovat valtavat summat kysymyksessä. Me olemme sosialidemokraattisten valiokunnan jäsenten kanssa esittäneetkin tähän vastalauseen. Meidän mielestämme oppisopimus on edelleen tehokas ja tarvittava väline koulutuksessa, ja oppisopimuskoulutus on yksi elinikäisen oppimisen aikuisväestölle mahdollistava toimintamalli, jossa työelämän tarpeet ovat keskeisessä asemassa.

Tämä hallituksen esitys pitää sisällään esityksen oppisopimuskoulutuksena toteutetun ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan muuttamisesta siten, että oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnan määräytymisprosentti ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta laskisi sieltä 77 prosentista 63,13 prosenttiin, mikä täällä on jo mainittukin. Me katsomme, että se merkitsee huomattavaa rahoituksen muutosta ja johtaa oppisopimuskoulutuksen leikkauksiin.

Arvoisa puhemies! Koulutuksen järjestäjät ovat saaneet tietoa tästä merkittävästä muutoksesta rahoituksen alentumisesta vasta syyskuussa. Tutkinnon järjestäjille lainsäädännön muutoksen vaikutukset yksikköhintaan ovat kohtuuttoman suuret ja vaikuttavat ratkaisevasti oppisopimuksena toteutetun peruskoulutuksen järjestämiseen.

Ammatilliseen peruskoulutukseen oppisopimuskoulutuksena on olemassa selkeä tarve. Se soveltuu erityisesti ammatin vaihtajille tai kokonaan tutkintoa vailla oleville, joista maahanmuuttajat ovat yksi keskeinen ryhmä, jonka koulutustarvetta olemme myös käsitelleet hyvinkin paljon valiokunnassa. Koulutuksen toteutuksessa nuorille korostuu erityisesti työssäoppimisen merkitys ja työpaikan sitoutuminen työssäoppisen toteutukseen ja ohjaukseen. Näille kohderyhmille suunnattava tutkinto ja siihen liittyvä valmistava koulutus ja sen ohjaus edellyttävät turvattua rahoituspohjaa.

Arvoisa puhemies! Mielestämme oppisopimuskoulutuksen perustutkintojen valtionosuuden leikkaamista ei voi perustella joidenkin koulutuksen järjestäjien epäasiallisella toiminnalla. Yksikköhinnan alennus olisi kohtuuton erityisesti niitä koulutuksen järjestäjiä kohtaan, jotka ovat jo järjestäneet koulutuksen asianmukaisesti ja koulutuksen laatuun panostaen. Mielestämme oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa ei pidä alentaa vaan pitää se ennallaan. Sen vuoksi ehdotamme 19 §:n hylkäämistä, mikä tarkoittaa, että voimassa oleva laki jää ennalleen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 19 § hylätään.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Peltonen kyllä hämmentää asiaa aivan turhaan, puhuu sadoista miljoonista. Sellaisia vaikutuksia tällä asialla ei varmasti ole. Viittaus näihin epäasiallisiin toimiin on myös kohtuuton ja täysin väärä. Hallitus on aktiivisesti lisäämässä nimenomaan rahoitusta oppisopimukseen tavoitteenamme se, että mahdollisimman moni nuori ja aikuinen pääsee oppisopimuksen piiriin, eli näin olemme lisäämässä paikkoja. Mutta samaan aikaan kysyisin ed. Peltoselta, onko oikein, jos toisessa koulutuksessa valtionosuuden yksikköhinta on reilusti korkeampi kuin toteutuneet kulut ja toisessa koulutuksessa taas se koulutuksen järjestäminen on huomattavasti paljon kalliimpaa kuin tuo saatava yksikköhinta. Eikö ole silloin oikein, ed. Peltonen, että tätä epäsuhtaa tasataan tällä tavalla kuin tässä hallituksen esityksessä tehdään? Olen itse myös huolissani siitä, miten eri aloilla tämä koulutus tulevaisuudessa tapahtuu, ja sen takia (Puhemies: Minuutti!) valiokunta toivookin, että tilannetta seurataan.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinoselle haluan vastata, että epäoikeudenmukaisuus ei milloinkaan ole hyvä mutta minä näen, että silloin täytyy kyllä olla eri tavalla säännöstö, miten näitä rahoja siirretään ja mikä korvaa mitäkin, koska nythän on kysymys tavallaan erilaisista koulutuspaikoista. Siinä mielessä tämä ei ole ollenkaan perusteltua, että näitä kompensoidaan näin. Mutta toinen asia on se, että myös eri puolilla Suomea meillä on hyvin erilaisia oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä. Meillä on erittäin laadukasta oppisopimuskoulutusta, meillä on oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä, jotka ovat käyttäneet rahat varmasti oikein ja melko lailla loppuunkin asti elikkä joilla ei ole tämmöistä siirtymätarvetta ollut, elikkä jotakin parempaa, ja luonnollisesti tätähän me haluamme valiokunnassakin, että tätä kehitetään ja näitä järjestelmiä parannetaan edelleen ja seurantaa sen myötä. (Ed. Heinonen: Juuri näin tehdään!)

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme oppisopimuskoulutusta uudessa suhdannetilanteessa vieläkin enemmän. Kaikille ei vain sovi kirjapänttääminen, osalle taas paras tapa on tekemällä oppiminen. Tästä me kaikki yhdessä valiokuntana olimme huolissamme, ettemme vain vaaranna tällä lakiesityksellä oppisopimuskoulutuksen tulevaisuutta.

Tosiasia tietenkin oli se, että keskimääräiset kustannukset olivat pienemmät kuin valtionosuus, kuten muun muassa ed. Vehkaperäkin totesi. Toisaalta on myönnettävä, että oppilaitoksittain on eroja ja myöskin oppisopimuslajin, ammatinlajin mukaisia eroja varmastikin löytyy. Toisaalta on myös myönnettävä se tosiasia, että se raha, joka on ylimääräisenä tullut oppilaitoksille, tuskin on mennyt mihinkään turhaan touhuun, vaan todennäköisesti oppilaitoksen sisällä jonkin muun koulutuksen rahoittamiseen.

Tietenkin tämä herättää jatkopohdinnan siitä, että kun nyt tämä raha on jatkossa pois oppilaitoksilta, onko näin, että oppilaitoksissa joko sopeutetaan toimintaa tai katsotaan, mitkä oppisopimusammattialat ovat kustannuksiltaan pienempiä, vai onko näin, että tämä poistuva osuus jatkossa tulee kunnille maksettavaksi koulutuksen järjestäjän tuotoista. Tietenkin on hyvä, että me jäämme tätä asiaa tarkastelemaan jatkossa. Kyseessä on kuitenkin jonkin asteinen säästölaki.

Sitten nämä muut esitykset. Tämä ensimmäinen muutos, joka koski kunnan rahoitusosuuden korottamista opetus- ja kirjastotoimessa, on itse asiassa aika mielenkiintoinen viritys, koska tässä on kysymys Paras-hankkeen ja siihen liittyvistä rahoituksista. Aikoinaan käsittääkseni oli sovittu hallituksen esityksessä vuodelta 2005 tai jotain sinne päin, että nämä liitoksiin liittyvät valtionosuuksien vähennyksiin liittyvät korvaukset maksetaan erikseen. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa tilanne, jossa tämä raha otetaan itse asiassa tämän kyseenä olevan alan omasta valtionosuuspotista, mikä johtaa siihen, että muut kunnat maksavat itse asiassa enemmän rahoitusosuutta yksikkökustannuksista kuin on alun perin ajateltu. Tässä voisi sanoa, että tämä on parhaimmillaan rahan toisesta taskusta toiseen siirtämistä.

Sinänsä oli jännä lukea tätä hallituksen esitystä, kun täällä luki, että ei synny merkittäviä talou-dellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. Näin varmasti on, kun katsomme valtion kannalta. Kunnille siitä on taloudellisia vaikutuksia. Kuntaliitoskunnat saavat sen rahan, mikä on sovittu, mutta muilla kunnilla käykin toisinpäin. Mitä isompi kunta, esimerkiksi otan Espoon, sitä isompi tulee olemaan myöskin se rahallinen menetys tästä laista. Kunnan rahoitusosuutta nostetaan 5,1 miljoonaa kokonaisarvoltaan ja se jaetaan kaikille kunnille.

Läpinäkyvyyttä tarvitaan, kuten täällä on aikaisemminkin todettu. Tässä seurattuani jo jonkin aikaa näitä valtionosuusremplauksia, joissa siirretään yhteen paikkaan ja otetaan toisesta paikasta, on pakko sanoa, että aika solmuista touhua tämä on. Tämä on vuosikausien aikana syntynyttä solmuista touhua, ei niinkään tämän hallituksen aikana, mutta toisaalta jatketaan samaa polkua. Tältä osin voi todeta, että kyllä me tarvitsemme tosiasiassa aivan uudenlaista rahoitusjärjestelmää valtion ja kuntien välille. Tästä ei nimittäin erkkikään oikein pääse selville.

Otetaan esimerkkinä, että me jaoimme tuossa vähän aikaa sitten 16 miljoonaa opetusryhmien pienentämiseksi ja esimerkiksi Espoon näkökulmasta se tarkoitti 700 000 vähemmän maksettavaa valtionosuutta, negatiivista valtionosuutta. Nyt taas tässä hallituksen esityksessä 119 on tämä ensimmäinen muutos, joka 5,1 miljoonaa, ja se tarkoittaakin sitä, että nyt jälleen se sama raha otetaankin pois sieltä kunnilta. Eli on tässä aika vaikea sinne kuntaan mennä selittämään sitten, miten päin tässä mikäkin menee. Yhdessä kohdassa saadaan ja toisessa otetaan pois. Miljoonat eurot vaan seikkailevat ilman tämmöisiä reaalielämän sidoksia varsinkin, kun katsotaan tätä kuntien valtionosuusjärjestelmää.

Toivon, että jonain kauniina päivänä tästä tulee järjestelmänä niin ymmärrettävä, että me voimme tuolla kadunkulkijalle kertoa, mitä me itse asiassa päätimme.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan lyhyesti ed. Peltosen tekemää vastalausetta.

Täällä on viimeksi tänään kyselytunnilla kuultu jopa ministeri Cronbergin suusta lämpimiä sanoja tätä oppisopimuskoulutusta kohtaan, ja se on tietysti jatkunut tässä keskustelussa myös hallituspuolueitten edustajien taholta. Mutta loppupeleissä, jos me olemme ihan rehellisiä, vaikka tämä on kuinka kimurantti teidän mielestänne, ja varmasti meidän oppositiopuolueiden edustajienkin mielestä, niin tässä hallituksen esityksessä ollaan kuitenkin leikkaamassa oppisopimuskoulutuksen rahoitusta.

Jotenkin koen, että se, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat saaneet tiedon tästä rahoituksen alentumisesta vasta tänä syksynä, on myös aika kohtuutonta, koska tämä lainsäädäntöuudistus vaikuttaa siihen yksikköhintaan ja sitä kautta aloituspaikkojen määrä tulee vähenemään.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Juuri pääsi reilu tunti sitten kyselytunnilla ministeri Cronberg sanomaan, että oppisopimuskoulutusta käytetään työllistymisen varmistamiseksi. Alkavat olla puheet aika vahvasti ristiriidassa tekojen kanssa, kun vastaava lakiehdotus annetaan, jossa oppisopimusten mahdollisuuksia vaikeutetaan.

Hallituksen esitys pitää sisällään esityksen oppisopimuskoulutuksena toteutetun ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan muuttamisesta siten, että oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnan määräytymisprosentti ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta laskisi 77 prosentista 63,13 prosenttiin eli yli 10 prosenttia. Ja jos tämä ei vaikuta oppisopimusten määrään, niin mikähän sitten vaikuttaa? Valitettavasti tosiasia on, että edelleen sivistys-Suomessa on iso osa vailla ammatillista koulutusta, ja oppisopimuskoulutus on ollut tässä iso turva ja alueellinenkin tasa-arvoistaja.

Olen ihmetellyt viimeisen syksyn aikana, eikö todellakaan yksikään ehdotus tässä talossa palaa pöllönä takaisin, vaan tehdään aivan ufoja päätöksiä, ja sitten tutkitaan jälkikäteen, vaikeuttaako tämä elämää ja mitä tarvitsisi tehdä. Pyydän anteeksi maalaisuuttani, joka estää minua ymmärtämästä tällaista hottentottipolitiikkaa. Ensin tehdään hölmöys ja sitten seurataan ja ihmetellään, ja tämähän ei sitten maksa yhtään mitään. Mitään lausumaa ei tässä mielestäni tarvita, mutta tervettä järkeä sen sijaan roppakaupalla. Ja pyydän anteeksi, jos sanamuotoni loukkasi jotakuta tässä salissa, (Ed. Vahasalo: Huvitti!) mutta kyllä totean jo, että Kyllöstä alkaa tällainen lainsäädäntö pikkuhiljaa kyrsiä.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen muutos on suhteessa toteutuneisiin kustannuksiin aivan kannatettava. Sivistysvaliokunta on tässä hyvin ottanut kantaa siihen, ettemme missään nimessä tässä taloustilanteessa ja näissä suhdanteissa voi vaikeuttaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Niin tutkintoon johtavaa kuin lisäkoulutustakin tarvitaan, jotta pystytään saamaan sellaisia työntekijöitä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat yritysten varsin erilaisia tarpeita. Yrityksistä tulevien viestien perusteella koulutuksen järjestäjien olisikin entistä herkemmällä korvalla kuultava elinkeinoelämän tarpeita koulutusvastaavuuden maksimoimiseksi.

Tutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa on myös otettava huomioon se tosiseikka, etteivät kaikki esimerkiksi peruskoulunsa päättäneet nuoret sopeudu tavalliseen ammattikoulutukseen tai varsinkaan lukio-opetukseen ja myös syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta on edelleen järjestettävä hyvin laajasti.

Kuntien rahoitusosuuden osalta sivistysvaliokunnan huomio periaatteelliseen puoleen on myöskin osuva. Erityisesti uutisointitavat tuntien on pidettävä huoli, ettei kuntakentälle vain välity sellaista kuvaa, että valtio tasapainottaa kulurakenteen kaikissa muutostilanteissa itselleen neutraaliksi, mutta sysää kuitenkin muita uusia tehtäviä kunnille.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietinnössä on lausumaehdotukset, ja ensimmäisessä niistä todetaan tästä hallituksen esitys 119 kohdalla, että seurataan tämän rahoitukseen tehdyn muutoksen vaikutuksia ja ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli uudistus vääristää oppisopimuskoulutuksen tarjontaa aloittain tai muutoin selvästi hankaloittaa sitä.

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti täällä jo todisti varsin osaavalla tavalla, hänhän on sivistysvaliokunnan jäsen ja vielä hallituspuolueesta, että kysymyksessä on säästölaki. Eikö niin? (Ed. Vahasalo: Ei ole säästölaki!) Tällöin tämähän on ihan selvä, tämä kielteinen vaikutus. Tämän voisi ja se pitäisi huomioida jo etukäteen. Ilman mitään seurantaa tiedämme tämän lopputuloksen, niin kuin täällä ed. Kyllönen jo totesi. Ed. Kyllönen kyllä vähän turhaan syyllisti hottentotteja, että pikkasen loukkaavaa hottentotteja kohtaan on verrata heitä hallituksen ministereihin.

Mutta noin yleisenä asiana voidaan todeta, että tällaisella selvällä prosentuaalisella heikentymisellä, joka on tätä kokoluokkaa — tämä vertailuprosentti siis laskee todella merkittävästi — on seuraamuksia ilman sen ihmeempää seurantaa, kun tämä prosenttiyksikköjen lasku on noin 14 prosenttia, ja se on todella paljon tässä oppisopimuksen toteuttamisessa.

Hyviä lausumia, varmasti hyvää työtä valiokunnalta, mutta olisi voitu päästä toisen tyyppiseen johtopäätökseen ja hylätä tuo 19 §.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Pk-yrittäjänä totean, että opintotukijärjestelmä on ollut vuosia erittäin monipuolisesti haluttu ja tuottava järjestelmä.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​