4) Hallituksen esitys laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain muuttamisesta
Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan
tehtäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annettuun lakiin neljä erillistä muutosta.
Niistä ensimmäinen muutos koskee lukion aineopintojen
rahoitukseen liittyvää uudistusta. Siinä tavoitteena
ja ajatuksena on kohdentaa lukiokoulutuksen rahoitusta oikeudenmukaisemmin
kuin mitä se nykyisin on, sillä tavalla, että otetaan
huomioon myös yhden tai useamman oppiaineen suorittajat.
Tätä esitystä on odotettu pitkään,
sitä, että aineopiskelun määrä huomioidaan
rahoitusperusteissa. Tämä on hyvä keino muun
muassa maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisessä.
Tästä esityksestä ei aiheudu lisäkustannuksia
valtiolle eikä kunnille.
Toinen muutos koskee kuntien rahoitusosuutta opetus- ja kirjastotoimessa.
Siinä kuntien rahoitusosuutta lisätään
euromäärällä, joka vastaa valtiovarainministeriön
kuntajaon muutoksen johdosta maksamia korvauksia. Tällä ei
haluta myöskään muuttaa valtion ja kuntien
välistä nykyistä kustannusten jakoa.
Näin ei tehdä myöskään
kolmannessa ja neljännessä esityksessä,
jotka molemmat koskevat oppisopimuskoulutuksen rahoitusta. Siinä oppisopimuskoulutuksena
järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen
rahoitusta alennetaan niin, että keskimääräisestä yksikköhinnasta,
joka nykyisin on 77 prosenttia, tulee 63,13 prosenttia. Tämä johtuu
siitä, että peruskoulutuksena toteutettava koulutus
on ollut tosiasiallisilta kustannuksiltaan keskimäärin
20 prosenttia alhaisempi kuin valtionosuuden perusteena olleet yksikköhinnat.
Esimerkkinä voisi kertoa, että omistajakohtaisesti,
kun asiaa tarkastellaan, niin yksityisellä ylläpitäjällä on
valtionosuus ollut keskimäärin 19 prosenttia korkeampi
kuin toteutuneet kustannukset kunnallisilla ylläpitäjillä,
47 prosenttia, kuntayhtymillä 30 prosenttia. Sen sijaan vastaavasti
oppisopimuskoulutuksena järjestettävän
ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet kustannukset ovat
olleet 1—5 prosenttia korkeammat kuin mitä yksikköhinnat
ovat. Tämä on johtanut siihen, että monet
järjestäjät ovat sitten siirtäneet
ammatillisesta peruskoulutuksesta rahaa lisäkoulutuksen
puolelle.
Nyt on tärkeää se, että tätä muutetaan
siitä syystä, että tämä rahoitus
tulee oikeudenmukaisemmaksi, se kohdentuisi paremmin ja oikein ja tulisi
myös läpinäkyvämmäksi.
Tässä ei vaikuteta kunta—valtio-suhteeseen,
vaan se pysyy edelleen ennallaan, mutta vaikutuksia yksittäisiin koulutuksen
järjestäjiin on vielä vaikea tietää.
Se riippuu esimerkiksi siitä, painottuuko koulutuksen järjestäjän
järjestämä koulutus ammatilliseen peruskoulutukseen
vai sitten lisäkoulutukseen. Jos se perustuu pelkästään
peruskoulutukseen, silloin rahoitus vähenee noin 18 prosenttia, lisäkoulutuksessa
se kasvaa noin 7 prosenttia. Keskimäärin rahoitus
vähenee esityksen johdosta noin 6 prosenttia.
Valiokunta toteaa, että nopeat valtionosuuteen vaikuttavat
muutokset vähentävät koulutuksen ennustettavuutta
oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ja
saattavat sillä tavalla vaikuttaa koulutuksen määrään
ja laatuun. Oppisopimukset ovat usean vuoden mittaisia, ja ne velvoittavat
järjestäjiä pitäytymään
ja pysymään siinä. Nämä hallituksen
esitykset eivät siihen liity eivätkä koske
sitä asiaa.
Valiokunta myöskin pitää tärkeänä sitä,
ettei oppisopimuskoulutuksen tarjonta heikentyisi ja ettei myöskään
järjestämiskustannuksiltaan kalliiden koulutusten
osuus vähenisi. Pidetään myöskin
tärkeänä sitä, että kun
työnantajille on maksettu koulutuskorvauksia, niin niitä ei
myöskään pidä vähentää.
Valiokunta korostaa oppisopimuskoulutuksen tärkeyttä nykyisessä suhdannetilanteessa
ja myöskin tukee hallitusohjelman linjausta siinä, että oppisopimuskoulutusta
järjestämismuotona vahvistetaan. Ja koska näin
on, niin valiokunta on halunnut antaa kaksi lausumaehdotusta, joissa
oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia
seurataan tarkoin ja ryhdytään välittömästi
korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli uudistus vääristää oppisopimuskoulutuksen
tarjontaa aloittain tai muuten selvästi hankaloittaa oppisopimuskoulutuksen
järjestämistä tarvetta vastaavasti. Tämä selvitys
on annettava sivistysvaliokunnalle ensi vuoden loppuun mennessä.
Toinen lausuma koskee valtionosuusuudistusta. Haluamme, että sen
yhteydessä selvitetään mahdollisuudet
ottaa oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmässä käyttöön
oma kustannuspohja. Tämä johtuu siitä,
että muutokset ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaan
eivät saisi vaikuttaa välittömästi
oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen.
Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö sisältää vastalauseen.
Totean vielä sen, että ministeri on asettanut selvitysmiehen
selvittämään oppisopimuskoulutuksen yleistä tilaa
ja tekemään ehdotuksia oppisopimuskoulutuksen
kehittämiseksi ja parantamiseksi. Nämä selvitysten
tulokset luovutetaan opetusministeriölle 15. joulukuuta.
__________
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Johannes Koskinen.
__________
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! 16 vuoden kokemuksella sivistysvaliokunnasta
hämmästyksellä luin tätä valiokunnan
mietintöä. Sitaatteja: 1) "Valiokunta ei pidä - -
hyvänä tämän esityksen tekotapaa
- -." 2) "Lakiesitys on - - ollut vaikeaselkoinen."
3) "Lakiesitys on valitettavasti myös ollut puutteellisesti
perusteltu." 4) "Perustelut ovat olleet riittämättömät
myös asian erityisen merkityksen kannalta." 5) "Nykyisessä suhdannetilanteessa
oppisopimuskoulutuksen tarve kasvaa, minkä johdosta koulutuksen
rahoitukseen tehtävät tarkistukset olisivat vaatineet
erityisen selkeät ja hyvät perustelut."
Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, vanhaan hyvään
aikaan tämmöinen hallituksen esitys olisi palautettu
tai hylätty. En ollenkaan ihmettele sitä, että sosialidemokraatit
ovat jättäneet tästä asiasta
vastalauseen ja edellyttäneet, että voimassa oleva
laki säilyy voimassa. Siis tämä on aivan uskomatonta,
että te olette päätyneet tällaiseen johtopäätökseen,
että te hyväksytte tämän hallituksen
hävyttömän esityksen.
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, tämä hallituksen
esitys sisältää neljä eri muutosta
ja tämä oppisopimus on vaan osa tätä hallituksen
esitystä. Valiokunta näki paljon vaivaa sen eteen.
Me selvitimme näitä asioita, ja valiokunta on
kuitenkin sen periaatteen takana, että näitä rahoituksia muutetaan.
Kun on annettu liikaa tavallaan rahaa sinne peruskoulutuksen puolelle
ja liian vähän lisäkoulutuksen puolelle,
niin on ihan oikein ja oikeudenmukaista, että näitä rahoituksia
tasoitetaan kustannuksia vastaavasti. Se periaate on kuitenkin hyvin
tärkeä. Mutta siitä, miten se vaikuttaa
yksittäisiin oppilaitoksiin, me halusimme tiukasti seurantaa
ja selvitystä.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oikeastaan tämä liittyy
myös siihen, miten jatkossa meille tulee näitä lainsäädäntö-
ja lakiesityksiä. Tämä on erittäin
hankala tilanne, jossa tässäkin on neljä asiaa,
jotka poikkeavat aika paljon toisistaan jo pelkästään
sisällöllisesti. Kun lähdetään
katsomaan niitä matemaattisia kaavoja, joilla rahaa jaetaan
taskusta a taskuun b jokaisessa kohdassa vähän
eri tavalla, niin meillä on tietenkin valiokuntana huoli
siitä ja toive siitä, että me pystyisimme
saamaan jatkossa huomattavasti ymmärrettävämpiä lakiesityksiä käsiteltäväksi,
jotta voidaan keskittyä kunnolla sitten asiasisältöihin.
Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille: Syy siihen, miksi valiokunnan
mietintö on niin kriittinen, on juuri se, mikä täällä ensimmäisessä lausumassakin
hyvin selkeästi todetaan. Valiokunta näkee, että tässä yhteiskunnallisessa
tilanteessa, tässä suhdannetilanteessa, ei missään
tapauksessa saa käydä heikentämään
oppisopimuskoulutuksen perusteita, ja jos näin tapahtuu,
on tehtävä uusia päätöksiä.
Kuten valiokunta mietinnössään toteaa,
se haluaa saada hyvin tarkan ja tiukan seurannan. Se on se syy,
minkä vuoksi valiokunta on ollut mietinnössään
hyvin kriittinen, koska se näkee oppisopimuskoulutuksen
erittäin tärkeänä ja haluaa
nostaa sen voimakkaasti esille.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos nyt oikein ymmärrän,
niin totta kai oppisopimuskoulutus on ensisijaisesti — itsekin
näen sen näin — aikuiskoulutukseen istuva
muoto, mutta on se toki tärkeä monille nuorillekin,
ja erityisesti tässä tilanteessa se on erityisen
sopiva nuorille. Se, mikä minua sivistyspoliitikkona ikään
kuin loukkaa ja harmittaa tämän asian yhteydessä,
on se, että kun aikuiskoulutusta ja koulutusta Suomessa
nyt jatkossa kehitetään, niin pitää tällaista
läpinäkyvyyttä pyrkiä lisäämään,
että tavallaan niitten panosten, jotka ministeriöstä laitetaan
oppilaitoksiin, pitäisi olla tarkkaan luettavissa ja nähtävissä,
mitkä niiden vaikutukset ovat. (Ed. Vahasalo: Aivan oikein!
Sitä juuri tässä haetaan!) Minä olisin
toivonut, että tältä osin valiokunta
olisi ollut paremmin hereillä.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta on budjettilaki, johon sisältyy, aivan kuten
valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo äsken sanoi, neljä osa-aluetta.
Näitä ovat ensinnäkin kunnan rahoitusosuuden
korottaminen opetus- ja kirjastotoimessa, toiseksi oppisopimuskoulutuksena
järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen
valtionosuuden laskeminen ja samaisen lisäkoulutuksen valtionosuuden
korottaminen, kolmanneksi ammatillisen lisäkoulutuksen
valtionosuuden laskeminen ja neljänneksi lukiokoulutuksen
rahoituksen muuttaminen, kun oppimäärästä suoritetaan
vain osa.
Tämä hallituksen esitys sinänsä on
perusteltu ja paikallaan, mutta mutta, muutama kysymys siellä on
tullut esille. Hankalaksi käsittelyssä tuli usean
osa-alueen sisällyttäminen samaan esitykseen ja
se, että yhden rahoituspäätös
heijastuu sitten toisen rahoitukseen. Tällainen koplaaminen
ei tuntunut hyvältä asiaa käsiteltäessä.
Visaisin osa-alue, kuten tässä on jo kuultu, oli
oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen peruskoulutus
ja ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosenttien
lasku. Tuo lasku edellisen osalta oli 77 prosentista 63 prosenttiin
ja jälkimmäisen osalta 87 prosentista noin 85,5
prosenttiin.
Ihmetystä herätti myös se, että hallitusohjelmassa
kehitettäväksi päätetyn ja hyvin
suositun oppisopimuskoulutuksen rahoitus tässä supistuu 6
prosentilla. Tämän rahan käyttäminen
valtion erityisoppilaitosten kuntaosuuksien pienentämiseen
on toki hyvä asia, mutta rahoituksen leik-kaus ihmetyttää.
Oppisopimuskoulutus on suosittua ja on kehittynyt hyvin nopeasti.
Isojen koulutuksen järjestäjien keskuudessa varmaankaan näitä kustannuksia
ei ole tarkasti allokoitu aina sinne aiheuttamisperiaatteen mukaisesti,
ja siitä syystä ehkä kustannusseuranta
ei ole ihan ajan tasalla.
Perusteluina tälle hallituksen esitykselle käytettiin
selvityksiä siitä, että oppisopimuskoulutuksen
kustannukset ovat alhaisemmat kuin tästä koulutuksesta
saatu yksikköhinta. Se ei kyllä kaikilta osin
vakuuta. Toisaalta koulutuksen järjestelyt eri oppilaitosten
kesken vaihtelevat, ja esimerkiksi yritykset eivät ole
perineet kaikkia koulutuskorvauksia, joihin ne olisivat olleet oikeutettuja.
Toivottavasti tulevaisuudessa nämä päätökset
eivät vaikuta oppisopimuskoulutuksen määrää alentavasti
ja laatua heikentävästi. Siinä mielessä varmaankin
nämä vaatimukset lausumista ovat nyt hyvin paikallaan.
Arvoisa puhemies! Mörkönä taustalla
tämän asian käsittelyssä on
häämöttänyt oppisopimuskoulutukseen
liittyneet epäilyt väärinkäytöksistä.
Nämä väärinkäytökset
on ehdottomasti selvitettävä ja päättäväisesti
suunnattava energia oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen
ja lisäämiseen.
Tähän mietintöön sisältyy,
kuten on todettu, kaksi lausumaa. Toinen liittyy tämän
muutoksen vaikutusten seuraamiseen, ja toinen liittyy tulevaan valtionosuusuudistukseen,
jossa oppisopimuskoulutukselle halutaan oma kustannuspohja. Nämä lausumat
ovat paikallaan ja ovat osaltaan kehittämässä tätä koulutusjärjestelmää.
Tuomo Puumala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valiokunta ei pitänyt hyvänä sitä tapaa, että neljä hyvin
erilaista esitystä, neljä erillistä esitystä tuotiin
yhdeksi kokonaisuudeksi valiokunnan käsittelyyn. Se teki
käsittelystä vaikeaselkoisen, ja monin paikoin
tämä esittely oli myöskin puutteellisesti
perusteltu. Tarkempia vaikutuksia ja tarkempia tietoja jouduttiin
pyytämään moneen otteeseen ja niitä sitten
pikkuhiljaa myöskin saatiin. Koulutuksen järjestäjäkohtaisia
vaikutuksia oli erittäin vaikea arvioida käsittelyn
aikana.
Arvoisa puhemies! Kaukonäköinen hallitus ajatteli
jo etukäteen hallitusohjelmaa kirjoittaessaan, että oppisopimuskoulutus
on erittäin tärkeä toimi, että siihen
pitää olla riittävästi rahaa
ja että aloituspaikkoja pitää olla riittävästi.
Nyt yhteiskunnallinen suhde on kääntynyt juuri
sitä kohti, että tätä rahaa
tarvitaan. Taloustaantuma omalta osaltaan velvoittaa siihen. Aivan äskettäin
tuossa kyselytunnilla käyty keskustelu nuorten työttömyydestä liippaa
myös hyvin läheltä oppisopimuskoulutusta.
Mitä nopeammin ja mitä aiemmin sen työttömyyskierteen
saa poikki, mitä nopeammin ja aiemmin pääsee
lähelle työelämää esimerkiksi
oppisopimuskoulutuksen muodossa, sitä paremmat mahdollisuudet
on siihen, että työpaikan saa myöskin
tulevaisuudessa.
Tätä taustaa vasten ei valiokunta eikä keskustan
ryhmä voi missään olosuhteissa hyväksyä sitä,
että oppisopimuskoulutusta heikennettäisiin. Näin
ollen ensimmäinen lausuma onkin erittäin perusteltu,
erittäin tarpeellinen ja erittäin tervetullut.
Valiokunta odottaa vuoden 2009 loppuun mennessä opetusministeriöltä selvitystä siitä,
minkälaiset
koulutuksen järjestäjäkohtaiset vaikutukset
ovat olleet, ja niiden perusteella ollaan valmiita myöskin
toimenpiteisiin.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annettuun lakiin neljä muutosta, joita valiokunta
on hartaasti käsitellyt. Tämä sisältää,
niin kuin edellä olevat puheenvuoronpitäjät ovat
kertoneet, toisistaan poikkeavia asioita, ja siten asian käsittely
ja se fokus, jolla keskityttiin muutamiin asioihin, vei hieman aikaa.
Tähän mietintöön kirjatut ajatukset
siitä, että hallituksen lakiesitykset ja ministerin
esitykset olisivat entistä selkeämpiä ja
ymmärrettäviä ja pääsisimme
asian ytimeen mahdollisimman nopeasti, ovat tulevaisuuden toiveita.
Aion käsitellä tässä puheenvuorossani
ainoastaan yhtä tämän hallituksen esityksen
kohtaa, joka koskee oppisopimuskoulutuksen rahoitusta. Hallitus
esittää oppisopimuskoulutuksena järjestettävän
ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen alentamista siten, että ammatillisen
peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan määräytymisprosentti
laskee nykyisestä 77:stä 63,13:een.
Valiokunta sai selvityksen tästä asiasta,
ja selvityksen mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa
peruskoulutuksessa toteutuneet kustannukset ovat keskimäärin
olleet 20 prosenttia alhaisemmat kuin valtionosuuden perusteena
olleet yksikköhinnat. Tämä oli se kaikkein
raskain peruste sille, että on saatu valtionosuuksia enemmän
kuin todelliset kustannukset ovat olleet. Näin meille tätä perusteltiin.
Sen sijaan oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen
lisäkoulutuksen toteutuneet kustannukset ovat olleet 1—5
prosenttia korkeammat kuin valtionosuuden perusteena olleet yksikköhinnat.
Eli täällä vajausta on ollut. Ed. Lauslahti käyttikin
sanoja "siirrämme rahaa taskusta taskuun". Tämä pätee
tässä asiassa.
Esitys merkitsee käytännössä siis
sitä, että vain ammatillisena peruskoulutuksena
oppisopimuskoulutusta järjestävien rahoitus vähenee noin
18 prosenttia. Pelkästään lisäkoulutuksena oppisopimuskoulutusta
järjestävien koulutuksen järjestäjien
rahoitus puolestaan kasvaa noin 7 prosenttia. Keskimäärin
koulutuksen järjestäjien rahoitus vähenee
esityksen johdosta noin 6 prosenttia, joka siirretään
valtion erityisoppilaitoksiin. Mutta pääkysymys
näissä siirroissa kuuluu, teemmekö oikeita
valintoja, teemmekö oikeita painotuksia siirtäessämme
rahoitusta perusopetuksesta lisäkoulutukseen, tavallansa,
jos sanotaan näin, nuorilta aikuisille. Mutta varmasti
tässä taloudellisessa tilanteessa ja työelämän
haasteissa ja paineissa painiskellessamme tämä siirto toteutunee
oikein.
Hallituksen ohjelmassa oppisopimuksesta on kirjaus useassa kohdassa.
Löysin niitä neljä. Koulutus- ja tiedepolitiikassa
yleisesti oppisopimuskoulutusta järjestämismuotona
aiotaan vahvistaa. Aikuiskoulutuksen kohdalla sanotaan: "Selvitetään
oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttö korkeakoulutettujen
täydennyskoulutuksessa." Sitten hallitusohjelmassa työvoimapolitiikasta
puhuttaessa oppisopimuskoulutukseen ja nuorten työpajatoimintaan
aiotaan satsata ja sitä lisätä. Hallituksen
politiikkaohjelmissa työn, yrittämisen ja työelämän
politiikkaohjelma käsittelee myöskin oppisopimusta,
ja siellä aiotaan oppisopimusta laajentaa ja jäntevöittää.
Nämä ovat hallitusohjelmassa useaan kohtaan kirjatut asiat.
Oppisopimusta on myöskin tarkasteltu ja tarkastellaan ministerille
vielä tämän vuoden puolella. Se on erittäin
tärkeää, koska suhdanteet työelämässä ovat
muuttuneet ja oppisopimuksen tärkeys korostuu.
Valiokunta toteaa omassa mietinnössään,
että nopeat valtionosuuteen vaikuttavat muutokset vähentävät
ennustettavuutta oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ja
saattavat vaikuttaa koulutuksen määrään
ja laatuun. Tässä olen erittäin kriittinen
siinä mielessä, että me emme voi tietää itse
asiassa tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksen
järjestäjien tilannetta ja tämän
lain vaikutusta. Järjestäjätahoja on
Suomessa hiukan yli 70, ja tämä tilanne tulee
tietysti osalle varmasti nopeasti eteen. Etenkin olen huolissani
pienten yksiköiden sopeutumisesta tähän
uuteen rahanjakoon.
Valiokunnan lausumissa todetaan, että aiotaan muutoksen
vaikutuksia — tämä on äärettömän
tärkeä — seurata tarkoin ja ryhdytään
välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin,
mikäli uudistus vääristää oppisopimuskoulutuksen
tarjontaa aloittain tai muutoin hankaloittaa nykyisessä taloustilanteessa
yhä tärkeämmäksi käyvän
oppisopimuskoulutuksen järjestämistä.
Lain vaikutukset täytyy käydä tarkkaan
lävitse.
Sitten valiokunta pitää tärkeänä sitä,
että todelliset oppisopimuksen kustannukset saadaan esille.
Kustannuspohjan pitää olla läpinäkyvä. Kyllä meidän
täytyy todeta myöskin se, että koulutuksen
laadussa koulutusalojen ja myös alueiden välillä on
eroja, kun oppisopimuksesta puhutaan koko Suomen alueella. Erityisesti
toivon, että nämä kustannukset eivät
kaadu myöskään yrittäjien niskoille
työnantajille maksettavista korvauksista. Lausumat valiokunnan
esityksessä ovat pontevia, ja toivon niiden myöskin
kantavan sitten eteenpäin.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä suullisella
kyselytunnilla juuri käytiin keskustelua nuorisotyöttömyydestä,
ja siinä yhteydessä muun muassa ministeri Cronberg
mainitsi oppisopimuskoulutuksen ja sen merkityksen työllistymisen
suhteen. Tämä on varmasti ihan tosiasia, niin
kuin äsken saimme kuulla ed. Vehkaperän toimesta
otteita hallitusohjelmasta, miten sielläkin on tämä oppisopimuskoulutus asetettu
erittäin tärkeään asemaan ja
on haluttu suunnata toimia sen kehittämiseksi ja lisäämiseksi
eri puolilla Suomea. Olen sillä tavalla iloinen näistä muun
muassa keskustan edustajien kannanotoista tämän
asian suhteen. Täällä ollaan todellakin
huolissaan siitä, miten jatkossa oppisopimuskoulutus voi
toteutua ja kehittyä edelleen.
Mutta samalla olen luonnollisesti hyvin pettynyt siitä,
että valiokunnassa emme saaneet tähän tämän
jyrkempiä lausumia, niin kuin täällä ed. Gustafsson
esitti, että tämä olisi voitu jopa palauttaa
edelleen valmisteluun tai pohdittavaksi takaisinpäin, koska
todella tässä oli näitä puutteita
hyvin paljon, niin kuin täällä on esille
tuotu, ihan perusteluista asti. Todellakin me valiokunnassa jouduimme
paljon tekemään lisätyötä ja pyytämään
lisäselvityksiä, että saisimme kaiken sen
tarvittavan tiedon, mihin tämä esitys perustuu.
Voi ihmetellä tietysti hallituksen toimintaa siinä mielessä,
jos hallitusohjelma kertoo toista ja sitten kuitenkin toimet jatkossa
ovat toisenlaisia eli nyt halutaan sitten asettaa oppisopimuskoulutus
uhan alle ja sillä tavalla (Ed. Heinonen: Ei pidä paikkaansa!)
määrätä näitä rahoja,
että ne voivat johtaa toiminnan leikkauksiin. — Kyllä, ed.
Heinonen, tämä tarkoittaa sitä. — Tässähän on
tämä kompensaatio, elikkä sillä halutaan myös
sitten korvata sitä ammatillisten erityisoppilaitosten
siirtymää yksityispuolelle ja sillä tavalla
kustannuksia siirtää. Mutta juuri tähän
valiokunta myös otti kantaa, että on hankalaa,
kun tämä käsittää tavallaan
niin monta asiakohtaa ja tämän alla on niin monta
lukemaa ja monta siirtymää, jotka on ihan oikeasti
vaikea edes hallita ja käsittää samassa
esityksessä.
Täällä on moni tätä oppisopimuskoulutusta
nimenomaan perustellut ja esittänyt huolta, miten tämän
kanssa sitten todella tulee käymään.
Me olemme saaneet myös lukuisia asiantuntijalausuntoja,
joissa on laskettu, mitä tämä rahassa
tarkoittaa. Siellä pyöritään
ihan sadoissa miljoonissa elikkä siellä ovat valtavat
summat kysymyksessä. Me olemme sosialidemokraattisten valiokunnan
jäsenten kanssa esittäneetkin tähän
vastalauseen. Meidän mielestämme oppisopimus on edelleen
tehokas ja tarvittava väline koulutuksessa, ja oppisopimuskoulutus
on yksi elinikäisen oppimisen aikuisväestölle
mahdollistava toimintamalli, jossa työelämän
tarpeet ovat keskeisessä asemassa.
Tämä hallituksen esitys pitää sisällään
esityksen oppisopimuskoulutuksena toteutetun ammatillisen peruskoulutuksen
yksikköhinnan muuttamisesta siten, että oppisopimuskoulutuksen
yksikköhinnan määräytymisprosentti
ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta laskisi
sieltä 77 prosentista 63,13 prosenttiin, mikä täällä on
jo mainittukin. Me katsomme, että se merkitsee huomattavaa
rahoituksen muutosta ja johtaa oppisopimuskoulutuksen leikkauksiin.
Arvoisa puhemies! Koulutuksen järjestäjät ovat
saaneet tietoa tästä merkittävästä muutoksesta
rahoituksen alentumisesta vasta syyskuussa. Tutkinnon järjestäjille
lainsäädännön muutoksen vaikutukset
yksikköhintaan ovat kohtuuttoman suuret ja vaikuttavat
ratkaisevasti oppisopimuksena toteutetun peruskoulutuksen järjestämiseen.
Ammatilliseen peruskoulutukseen oppisopimuskoulutuksena on olemassa
selkeä tarve. Se soveltuu erityisesti ammatin vaihtajille
tai kokonaan tutkintoa vailla oleville, joista maahanmuuttajat ovat
yksi keskeinen ryhmä, jonka koulutustarvetta olemme myös
käsitelleet hyvinkin paljon valiokunnassa. Koulutuksen
toteutuksessa nuorille korostuu erityisesti työssäoppimisen merkitys
ja työpaikan sitoutuminen työssäoppisen
toteutukseen ja ohjaukseen. Näille kohderyhmille suunnattava
tutkinto ja siihen liittyvä valmistava koulutus ja sen
ohjaus edellyttävät turvattua rahoituspohjaa.
Arvoisa puhemies! Mielestämme oppisopimuskoulutuksen
perustutkintojen valtionosuuden leikkaamista ei voi perustella joidenkin
koulutuksen järjestäjien epäasiallisella
toiminnalla. Yksikköhinnan alennus olisi kohtuuton erityisesti
niitä koulutuksen järjestäjiä kohtaan,
jotka ovat jo järjestäneet koulutuksen asianmukaisesti
ja koulutuksen laatuun panostaen. Mielestämme oppisopimuskoulutuksena
järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen
yksikköhintaa ei pidä alentaa vaan pitää se
ennallaan. Sen vuoksi ehdotamme 19 §:n hylkäämistä,
mikä tarkoittaa, että voimassa oleva laki jää ennalleen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus
hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön
mukaisena paitsi 19 § hylätään.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä ed. Peltonen kyllä hämmentää asiaa
aivan turhaan, puhuu sadoista miljoonista. Sellaisia vaikutuksia
tällä asialla ei varmasti ole. Viittaus näihin
epäasiallisiin toimiin on myös kohtuuton ja täysin
väärä. Hallitus on aktiivisesti lisäämässä nimenomaan
rahoitusta oppisopimukseen tavoitteenamme se, että mahdollisimman
moni nuori ja aikuinen pääsee oppisopimuksen piiriin,
eli näin olemme lisäämässä paikkoja.
Mutta samaan aikaan kysyisin ed. Peltoselta, onko oikein, jos toisessa
koulutuksessa valtionosuuden yksikköhinta on reilusti korkeampi
kuin toteutuneet kulut ja toisessa koulutuksessa taas se koulutuksen
järjestäminen on huomattavasti paljon kalliimpaa
kuin tuo saatava yksikköhinta. Eikö ole silloin
oikein, ed. Peltonen, että tätä epäsuhtaa
tasataan tällä tavalla kuin tässä hallituksen
esityksessä tehdään? Olen itse myös
huolissani siitä, miten eri aloilla tämä koulutus
tulevaisuudessa tapahtuu, ja sen takia (Puhemies: Minuutti!) valiokunta
toivookin, että tilannetta seurataan.
Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Heinoselle haluan vastata, että epäoikeudenmukaisuus
ei milloinkaan ole hyvä mutta minä näen,
että silloin täytyy kyllä olla eri tavalla
säännöstö, miten näitä rahoja
siirretään ja mikä korvaa mitäkin,
koska nythän on kysymys tavallaan erilaisista koulutuspaikoista. Siinä mielessä tämä
ei
ole ollenkaan perusteltua, että näitä kompensoidaan
näin. Mutta toinen asia on se, että myös
eri puolilla Suomea meillä on hyvin erilaisia oppisopimuskoulutuksen
järjestäjiä. Meillä on erittäin
laadukasta oppisopimuskoulutusta, meillä on oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä,
jotka ovat käyttäneet rahat varmasti oikein ja
melko lailla loppuunkin asti elikkä joilla ei ole tämmöistä siirtymätarvetta
ollut, elikkä jotakin parempaa, ja luonnollisesti tätähän
me haluamme valiokunnassakin, että tätä kehitetään ja
näitä järjestelmiä parannetaan
edelleen ja seurantaa sen myötä. (Ed. Heinonen:
Juuri näin tehdään!)
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme oppisopimuskoulutusta uudessa
suhdannetilanteessa vieläkin enemmän. Kaikille
ei vain sovi kirjapänttääminen, osalle
taas paras tapa on tekemällä oppiminen. Tästä me kaikki
yhdessä valiokuntana olimme huolissamme, ettemme vain vaaranna
tällä lakiesityksellä oppisopimuskoulutuksen
tulevaisuutta.
Tosiasia tietenkin oli se, että keskimääräiset kustannukset
olivat pienemmät kuin valtionosuus, kuten muun muassa ed.
Vehkaperäkin totesi. Toisaalta on myönnettävä,
että oppilaitoksittain on eroja ja myöskin oppisopimuslajin,
ammatinlajin mukaisia eroja varmastikin löytyy. Toisaalta
on myös myönnettävä se tosiasia,
että se raha, joka on ylimääräisenä tullut
oppilaitoksille, tuskin on mennyt mihinkään turhaan
touhuun, vaan todennäköisesti oppilaitoksen sisällä jonkin
muun koulutuksen rahoittamiseen.
Tietenkin tämä herättää jatkopohdinnan
siitä, että kun nyt tämä raha
on jatkossa pois oppilaitoksilta, onko näin, että oppilaitoksissa
joko sopeutetaan toimintaa tai katsotaan, mitkä oppisopimusammattialat
ovat kustannuksiltaan pienempiä, vai onko näin,
että tämä poistuva osuus jatkossa tulee
kunnille maksettavaksi koulutuksen järjestäjän
tuotoista. Tietenkin on hyvä, että me jäämme
tätä asiaa tarkastelemaan jatkossa. Kyseessä on
kuitenkin jonkin asteinen säästölaki.
Sitten nämä muut esitykset. Tämä ensimmäinen
muutos, joka koski kunnan rahoitusosuuden korottamista opetus- ja
kirjastotoimessa, on itse asiassa aika mielenkiintoinen viritys,
koska tässä on kysymys Paras-hankkeen ja siihen
liittyvistä rahoituksista. Aikoinaan käsittääkseni
oli sovittu hallituksen esityksessä vuodelta 2005 tai jotain sinne
päin, että nämä liitoksiin liittyvät
valtionosuuksien vähennyksiin liittyvät korvaukset maksetaan
erikseen. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa
tilanne, jossa tämä raha otetaan itse asiassa
tämän kyseenä olevan alan omasta valtionosuuspotista,
mikä johtaa siihen, että muut kunnat maksavat
itse asiassa enemmän rahoitusosuutta yksikkökustannuksista
kuin on alun perin ajateltu. Tässä voisi sanoa,
että tämä on parhaimmillaan rahan toisesta
taskusta toiseen siirtämistä.
Sinänsä oli jännä lukea
tätä hallituksen esitystä, kun täällä luki,
että ei synny merkittäviä talou-dellisia
tai hallinnollisia vaikutuksia. Näin varmasti on, kun katsomme
valtion kannalta. Kunnille siitä on taloudellisia vaikutuksia.
Kuntaliitoskunnat saavat sen rahan, mikä on sovittu, mutta
muilla kunnilla käykin toisinpäin. Mitä isompi kunta,
esimerkiksi otan Espoon, sitä isompi tulee olemaan myöskin
se rahallinen menetys tästä laista. Kunnan rahoitusosuutta
nostetaan 5,1 miljoonaa kokonaisarvoltaan ja se jaetaan kaikille kunnille.
Läpinäkyvyyttä tarvitaan, kuten täällä on
aikaisemminkin todettu. Tässä seurattuani jo jonkin
aikaa näitä valtionosuusremplauksia, joissa siirretään
yhteen paikkaan ja otetaan toisesta paikasta, on pakko sanoa, että aika
solmuista touhua tämä on. Tämä on
vuosikausien aikana syntynyttä solmuista touhua, ei niinkään
tämän hallituksen aikana, mutta toisaalta jatketaan
samaa polkua. Tältä osin voi todeta, että kyllä me
tarvitsemme tosiasiassa aivan uudenlaista rahoitusjärjestelmää valtion
ja kuntien välille. Tästä ei nimittäin
erkkikään oikein pääse selville.
Otetaan esimerkkinä, että me jaoimme tuossa vähän
aikaa sitten 16 miljoonaa opetusryhmien pienentämiseksi
ja esimerkiksi Espoon näkökulmasta se tarkoitti
700 000 vähemmän maksettavaa valtionosuutta,
negatiivista valtionosuutta. Nyt taas tässä hallituksen
esityksessä 119 on tämä ensimmäinen
muutos, joka 5,1 miljoonaa, ja se tarkoittaakin sitä, että nyt
jälleen se sama raha otetaankin pois sieltä kunnilta.
Eli on tässä aika vaikea sinne kuntaan mennä selittämään
sitten, miten päin tässä mikäkin
menee. Yhdessä kohdassa saadaan ja toisessa otetaan pois.
Miljoonat eurot vaan seikkailevat ilman tämmöisiä reaalielämän
sidoksia varsinkin, kun katsotaan tätä kuntien
valtionosuusjärjestelmää.
Toivon, että jonain kauniina päivänä tästä tulee
järjestelmänä niin ymmärrettävä,
että me voimme tuolla kadunkulkijalle kertoa, mitä me itse
asiassa päätimme.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa puhemies! Kannatan lyhyesti ed. Peltosen tekemää vastalausetta.
Täällä on viimeksi tänään
kyselytunnilla kuultu jopa ministeri Cronbergin suusta lämpimiä sanoja
tätä oppisopimuskoulutusta kohtaan, ja se on tietysti
jatkunut tässä keskustelussa myös hallituspuolueitten
edustajien taholta. Mutta loppupeleissä, jos me olemme
ihan rehellisiä, vaikka tämä on kuinka
kimurantti teidän mielestänne, ja varmasti meidän
oppositiopuolueiden edustajienkin mielestä, niin tässä hallituksen
esityksessä ollaan kuitenkin leikkaamassa oppisopimuskoulutuksen
rahoitusta.
Jotenkin koen, että se, että oppisopimuskoulutuksen
järjestäjät ovat saaneet tiedon tästä rahoituksen
alentumisesta vasta tänä syksynä, on myös
aika kohtuutonta, koska tämä lainsäädäntöuudistus
vaikuttaa siihen yksikköhintaan ja sitä kautta
aloituspaikkojen määrä tulee vähenemään.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Juuri pääsi reilu
tunti sitten kyselytunnilla ministeri Cronberg sanomaan, että oppisopimuskoulutusta
käytetään työllistymisen varmistamiseksi.
Alkavat olla puheet aika vahvasti ristiriidassa tekojen kanssa,
kun vastaava lakiehdotus annetaan, jossa oppisopimusten mahdollisuuksia
vaikeutetaan.
Hallituksen esitys pitää sisällään
esityksen oppisopimuskoulutuksena toteutetun ammatillisen peruskoulutuksen
yksikköhinnan muuttamisesta siten, että oppisopimuskoulutuksen
yksikköhinnan määräytymisprosentti
ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta
laskisi 77 prosentista 63,13 prosenttiin eli yli 10 prosenttia.
Ja jos tämä ei vaikuta oppisopimusten määrään,
niin mikähän sitten vaikuttaa? Valitettavasti
tosiasia on, että edelleen sivistys-Suomessa on iso osa
vailla ammatillista koulutusta, ja oppisopimuskoulutus on ollut
tässä iso turva ja alueellinenkin tasa-arvoistaja.
Olen ihmetellyt viimeisen syksyn aikana, eikö todellakaan
yksikään ehdotus tässä talossa
palaa pöllönä takaisin, vaan tehdään
aivan ufoja päätöksiä, ja sitten
tutkitaan jälkikäteen, vaikeuttaako tämä elämää ja
mitä tarvitsisi tehdä. Pyydän anteeksi
maalaisuuttani, joka estää minua ymmärtämästä tällaista
hottentottipolitiikkaa. Ensin tehdään hölmöys
ja sitten seurataan ja ihmetellään, ja tämähän
ei sitten maksa yhtään mitään. Mitään
lausumaa ei tässä mielestäni tarvita,
mutta tervettä järkeä sen sijaan roppakaupalla.
Ja pyydän anteeksi, jos sanamuotoni loukkasi jotakuta tässä salissa,
(Ed. Vahasalo: Huvitti!) mutta kyllä totean jo, että Kyllöstä alkaa
tällainen lainsäädäntö pikkuhiljaa
kyrsiä.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen muutos
on suhteessa toteutuneisiin kustannuksiin aivan kannatettava. Sivistysvaliokunta
on tässä hyvin ottanut kantaa siihen, ettemme
missään nimessä tässä taloustilanteessa
ja näissä suhdanteissa voi vaikeuttaa oppisopimuskoulutuksen
järjestämistä. Niin tutkintoon johtavaa
kuin lisäkoulutustakin tarvitaan, jotta pystytään
saamaan sellaisia työntekijöitä, jotka
mahdollisimman hyvin vastaavat yritysten varsin erilaisia tarpeita.
Yrityksistä tulevien viestien perusteella koulutuksen järjestäjien
olisikin entistä herkemmällä korvalla kuultava
elinkeinoelämän tarpeita koulutusvastaavuuden
maksimoimiseksi.
Tutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa on myös
otettava huomioon se tosiseikka, etteivät kaikki esimerkiksi
peruskoulunsa päättäneet nuoret sopeudu
tavalliseen ammattikoulutukseen tai varsinkaan lukio-opetukseen
ja myös syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta
tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta on edelleen järjestettävä hyvin
laajasti.
Kuntien rahoitusosuuden osalta sivistysvaliokunnan huomio periaatteelliseen
puoleen on myöskin osuva. Erityisesti uutisointitavat tuntien
on pidettävä huoli, ettei kuntakentälle
vain välity sellaista kuvaa, että valtio tasapainottaa kulurakenteen
kaikissa muutostilanteissa itselleen neutraaliksi, mutta sysää kuitenkin
muita uusia tehtäviä kunnille.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietinnössä on
lausumaehdotukset, ja ensimmäisessä niistä todetaan
tästä hallituksen esitys 119 kohdalla, että seurataan
tämän rahoitukseen tehdyn muutoksen vaikutuksia
ja ryhdytään välittömästi
korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli uudistus vääristää oppisopimuskoulutuksen
tarjontaa aloittain tai muutoin selvästi hankaloittaa sitä.
Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti täällä jo
todisti varsin osaavalla tavalla, hänhän on sivistysvaliokunnan
jäsen ja vielä hallituspuolueesta, että kysymyksessä on
säästölaki. Eikö niin? (Ed. Vahasalo:
Ei ole säästölaki!) Tällöin
tämähän on ihan selvä, tämä kielteinen
vaikutus. Tämän voisi ja se pitäisi huomioida
jo etukäteen. Ilman mitään seurantaa
tiedämme tämän lopputuloksen, niin kuin
täällä ed. Kyllönen jo totesi.
Ed. Kyllönen kyllä vähän turhaan
syyllisti hottentotteja, että pikkasen loukkaavaa hottentotteja
kohtaan on verrata heitä hallituksen ministereihin.
Mutta noin yleisenä asiana voidaan todeta, että tällaisella
selvällä prosentuaalisella heikentymisellä,
joka on tätä kokoluokkaa — tämä vertailuprosentti
siis laskee todella merkittävästi — on
seuraamuksia ilman sen ihmeempää seurantaa, kun
tämä prosenttiyksikköjen lasku on noin 14
prosenttia, ja se on todella paljon tässä oppisopimuksen
toteuttamisessa.
Hyviä lausumia, varmasti hyvää työtä valiokunnalta,
mutta olisi voitu päästä toisen tyyppiseen
johtopäätökseen ja hylätä tuo
19 §.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Pk-yrittäjänä totean,
että opintotukijärjestelmä on ollut vuosia
erittäin monipuolisesti haluttu ja tuottava järjestelmä.
Yleiskeskustelu päättyi.